I.

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut

II.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Euroopan unionin (EU) konsolidoitu tilinpäätös 31. joulukuuta 2016 päättyneeltä varainhoitovuodelta antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2016 sekä toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta varainhoitoasetuksen ja kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin perustuvien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

III.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 31. päivänä joulukuuta 2016 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat tulot ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

IV.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että tilien perustana olevien maksujen laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevan varauman sisältävän lausunnon antamista perustelevassa kohdassa kuvatun seikan vaikutuksia lukuun ottamatta 31 päivänä joulukuuta 2016 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat maksut ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

V.

Tilintarkastustuomioistuin toimitti tarkastuksensa kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) kansainvälisten tilintarkastusstandardien (ISA) ja eettisten ohjeiden sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (International Organisation of Supreme Audit Institutions, INTOSAI) antamien kansainvälisten standardien (ISSAI) mukaisesti. Mainittuihin standardeihin perustuvia tilintarkastustuomioistuimen velvollisuuksia kuvataan tarkemmin kohdassa ”Tarkastajan velvollisuudet”. Tilintarkastustuomioistuin toimii eettisiä tilintarkastusstandardeja käsittelevän kansainvälisen lautakunnan (International Ethics Standards Board for Accountants, IESBA) eettisten sääntöjen mukaisesti riippumattomasti noudattaen tilintarkastuksen kannalta relevantteja eettisiä vaatimuksia. Tilintarkastustuomioistuin on täyttänyt muut eettiset velvoitteensa näiden vaatimusten ja IESBAn eettisten sääntöjen mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

VI.

Varainhoitovuodelta 2016 kirjattujen, kulujen korvaamisesta aiheutuvat maksut kattavien menojen (3) virhetaso on olennainen. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kulujen korvaamisesta aiheutuvien maksujen arvioitu virhetaso on 4,8 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuimen arvioima kokonaisvirhetaso (3,1 prosenttia) on yhä olennaisuusrajan yläpuolella, mutta se ei ole laajalle ulottuva. Tukioikeuksiin perustuvien maksujen virhetaso ei ole olennainen (4). Tilintarkastustuomioistuimen yleistä johtopäätöstä tukee EU:n talousarviota koskevaan vuotuiseen hallinto- ja tuloksellisuuskertomukseen sisältyvä komission analyysi riskinalaisista määristä.

VII.

Tarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka tilintarkastustuomioistuimen ammatillisen harkinnan mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan varainhoitovuoden konsolidoidun tilinpäätöksen tarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon konsolidoituun tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tarkastuksessa sekä tilintarkastustuomioistuimen laatiessa siitä annettavaa lausuntoa, eikä tilintarkastustuomioistuin anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

VIII.

EU:n taseeseen sisältyvien eläkeoikeuksien ja muiden työsuhde-etuuksien määrä oli vuoden 2016 lopussa 67,2 miljardia euroa. Kyseessä on yksi taseen merkittävimmistä velkaeristä, jonka osuus oli lähes kolmannes velkojen kokonaismäärästä (234,8 miljardia euroa) vuonna 2016.

IX.

Suurin osa eläkeoikeuksia ja muita työsuhde-etuuksia koskevasta varauksesta (58,7 miljardia euroa) liittyy Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmään. Nämä eläkevastuut kattavat ”etuuspohjaisen järjestelyn”, joka perustuu Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (”henkilöstösäännöt”) 83 artiklaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 artiklan 3 kohtaan. Tileihin kirjatut eläkevastuut kuvastavat määrää, joka olisi sisällytetty eläkerahastoon, jos sellainen olisi perustettu olemassa olevien vanhuuseläkevelvoitteiden maksua varten (5). Järjestelmä kattaa vanhuuseläkkeiden lisäksi työkyvyttömyyseläkkeet ja EU-virkamiesten leskille / orvoiksi jääneille lapsille maksettavat eläkkeet. Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan EU:n talousarviosta. Jäsenvaltiot takaavat yhteisesti etuuksien maksamisen ja virkamiehet maksavat kolmanneksen eläkejärjestelmän rahoituksesta.

X.

Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön eläkejärjestelmä on EU:n työntekijöille pakollinen työeläkejärjestelmä, jonka yhteydessä toimielinten ja muiden elinten ja niiden henkilöstön maksuosuuksia käytetään tulevien eläkkeiden rahoittamiseen. Järjestelmä on suunniteltu siten, että se säilyttää lähtökohtaisesti vakuutusmatemaattisen tasapainon maksuosuuksiin ja eläkeikään tehtävien mukautusten avulla. Eläkekustannusten pitkän aikavälin ennusteiden laskentaan käytettävien muuttujien lukumäärä ja monimuotoisuus korostavat laskelman vakuutusmatemaattista luonnetta. Laskelmasta vastaa viime kädessä Eurostat, ja se tehdään vuosittain.

XI.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastuksen yhteydessä vakuutusmatemaattiset olettamukset ja niihin perustuvan eläkevarauksen arvon määrittämisen. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti numeeriset tiedot, vakuutusmatemaattiset muuttujat, varauksen laskennan sekä esittämisen konsolidoidussa taseessa ja konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti varauksen käyvän arvon ja havaitsi perustietokannassa joitakin puutteellisuuksia ja epätarkkuuksia, joilla ei ole olennaista vaikutusta EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen. Kuten konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 2.9 on esitetty, komissio aikoo vahvistaa edelleen menettelyjä, joita käytetään laskettaessa työsuhde-etuuksiin liittyvää velkaa. Tilintarkastustuomioistuin seuraa näitä toimia.

XII.

Komissio arvioi vuoden 2016 lopussa, että ilmoittamatta oli vielä 102 miljardia euroa edunsaajille aiheutuneita tukikelpoisia menoja (vuoden 2015 lopussa: 106 miljardia euroa). Se kirjasi nämä menot siirtovelkoihin.

XIII.

Tilintarkastustuomioistuin tutki menetelmiä ja valvontajärjestelmiä, joita merkittävimmät pääosastot olivat soveltaneet vuoden lopun arvioihin. Tilintarkastustuomioistuin poimi otoksia laskujen ja ennakkomaksujen joukosta ja selvitti näiden osatekijöiden avulla siirtovelkojen virheellisyysriskiä. Se pyysi komission kirjanpitoyksiköltä lisäselvitystä sovelletuista yleisistä menetelmistä ja erityisesti uudesta, koheesioalalla ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavasta menetelmästä.

XIV.

Tilintarkastustuomioistuin voi todeta suorittamansa tarkastustyön perusteella, että konsolidoidussa taseessa esitetty siirtovelkojen kokonaismäärä on esitetty oikein merkittävimpien pääosastojen osalta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin joissakin pienemmissä pääosastoissa järjestelmäpuutteita, jotka liittyivät vuoden lopussa tehtyihin tilinpäätösvienteihin. Komissio laati tältä osin toimintasuunnitelman.

XV.

Jäsenvaltioiden viranomaiset siirtävät osan komission ennakolta maksamasta rahoituksesta rahoitusvälineisiin lainojen, oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden tai takauksien muodossa.

XVI.

Vuosien 2007–2013 monivuotiseen rahoituskehykseen (MRK) liittyvässä EU:n lainsäädännössä ei vaadittu, että viranomaiset tuottaisivat säännöllisiä raportteja näihin rahoitusvälineisiin sisältyvistä määristä tilinpäätöksen laatimista varten. Niin ollen komissio arvioi ennakkomaksujen käytön olettaen, että varat hyödynnettäisiin kokonaan ja tasaisesti toimintakauden mittaan (alun perin 31. joulukuuta 2015 mennessä, mutta myöhemmin kautta pidennettiin 31. maaliskuuta 2017 asti). Komissio käytti arvioinnin perustana viimeisintä käytettävissä olevaa kertomusta (joka tässä tapauksessa oli vuoden 2015 lopulta). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että rahoitusvälineitä käytettiin vuonna 2016 tukikelpoisuuskauden ulkopuolella (ks. kuudes luku, kohdat 6.20 ja 6.21), mutta komissio ei pyri perimään näitä määriä takaisin. Komission kanta käy ilmi taseesta sekä konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedosta 2.5.

XVII.

Kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä viranomaisten on annettava jokaisessa kuluilmoituksessa tietoa rahoitusvälineisiin maksetuista ennakoista sekä rahoitusvälineistä lopullisille edunsaajille suoritetuista maksuista. Näiden tietojen perusteella lasketaan arvioitu määrä, joka viedään kirjanpitoon kaudelta, joka ulottuu viimeisen kuluilmoituksen toimittamisajankohdasta vuoden loppuun.

XVIII.

Tilintarkastustuomioistuin tutki rahoitusvälineisiin liittyvän ennakkorahoituksen kirjaamismenettelyn ja katsoo, että taseessa ilmoitettu määrä on oikea.

XIX.

Toimiva johto vastaa muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää ”Tilinpäätöksen sisällön ja analyysin” mutta ei kata konsolidoitua tilinpäätöstä ja tilintarkastustuomioistuimen siitä laatimaa tarkastajan kertomusta. Tilintarkastustuomioistuimen lausunto konsolidoidusta tilinpäätöksestä ei kata muuta informaatiota eikä tilintarkastustuomioistuin esitä sen osalta varmuutta koskevaa johtopäätöstä. Tilintarkastustuomioistuimen velvollisuutena on perehtyä konsolidoidun tilinpäätöksen tarkastuksen yhteydessä muuhun informaatioon. Tässä yhteydessä sen on arvioitava, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa konsolidoidun tilinpäätöksen tai tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa saamien tietojen kanssa tai vaikuttaako muu informaatio olennaisesti virheelliseltä. Jos tilintarkastustuomioistuin katsoo tarkastustyönsä perusteella, että muu informaatio sisältää olennaisia virheellisyyksiä, sen on raportoitava asiasta. Tilintarkastustuomioistuimella ei ole raportoitavaa tältä osin.

XX.

Toimiva johto vastaa SEUT:n 310–325 artiklan ja varainhoitoasetuksen mukaisesti Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien pohjalta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tähän velvollisuuteen kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Toimivan johdon vastuulla on lisäksi varmistaa, että tilinpäätöksessä mainitut toiminnot, rahoitustoimet ja tiedot ovat niitä sääntelevien normien mukaisia. Komissio on viime kädessä vastuussa Euroopan unionin tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (SEUT, 317 artikla).

XXI.

Kun komissio laatii konsolidoitua tilinpäätöstä, sen vastuulla on arvioida EU:n kykyä jatkaa toimintaansa. Komission on tuotava tarvittaessa esiin toiminnan jatkuvuuteen liittyvät seikat ja laadittava tilinpäätös toiminnan jatkuvuuden periaatteen pohjalta, paitsi jos toimiva johto aikoo lopettaa yhteisön tai lakkauttaa sen toiminnan tai sillä ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

XXII.

Komission vastuulla on valvoa EU:n tilinpäätösraportointia.

XXIII.

Tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, onko Euroopan unionin konsolidoidussa tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset, ja antaa tarkastuksensa perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuma tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Kohtuullisella varmuudella tarkoitetaan korkeaa varmuustasoa. Kohtuullinen varmuus ei kuitenkaan ole tae siitä, että tarkastuksessa havaitaan kaikki olennaiset virheellisyydet ja noudattamatta jättämiset. Virheellisyydet ja noudattamatta jättämiset voivat johtua petoksista tai virheistä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella.

XXIV.

Tulojen alalla tilintarkastustuomioistuimen tarkastus, joka koskee arvonlisäveroon (alv) ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvia omia varoja, alkaa makroekonomisista aggregaateista, joiden perusteella näiden omien varojen määrä lasketaan. Tämän jälkeen tilintarkastustuomioistuin arvioi komission järjestelmät, joiden avulla makroekonomisia aggregaatteja käsitellään, kunnes jäsenvaltioiden maksuosuudet on saatu ja tiedot on sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen. Perinteisten omien varojen osalta tilintarkastustuomioistuin tutkii tulliviranomaisten tilit ja analysoi tullivalvonnan alaisen maksuvirran siihen saakka, kunnes komissio on vastaanottanut asianomaiset määrät ja ne on kirjattu tileihin.

XXV.

Menojen alalla tilintarkastustuomioistuin tarkastaa maksutapahtumat, kun menot ovat aiheutuneet ja ne on kirjattu ja hyväksytty. Tarkastus kattaa ennakkomaksuja lukuun ottamatta kaikentyyppiset (myös omaisuuserien hankintaan liittyvät) maksut siinä vaiheessa, kun maksu on suoritettu. Ennakkomaksut tarkastetaan, kun varojen saaja esittää tositteet siitä, että varat on käytetty asianmukaisesti ja toimielin tai muu elin hyväksyy tositteen ennakkomaksun tilinpidollisen selvittämisen yhteydessä joko samana vuonna tai myöhemmin.

XXVI.

ISA- ja ISSAI-standardien mukaista tilintarkastusta suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin käyttää ammatillista harkintaa ja säilyttää ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on myös:

XXVII.

Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa toimivalle johdolle muun muassa tarkastuksen suunnitellun laajuuden ja ajoituksen sekä merkittävät tarkastushavainnot ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksensa aikana havaitsemat mahdolliset merkittävät sisäisen valvonnan puutteet.

XXVIII.

Tilintarkastustuomioistuin määrittää komissiolle ja muille tarkastuskohteena olleille tahoille ilmoitetuista seikoista ne, jotka ovat olleet merkittävimpiä konsolidoidun tilinpäätöksen tarkastuksessa tarkastuksen kohteena olevana varainhoitovuonna. Tilintarkastustuomioistuin kuvaa kyseisiä seikkoja tarkastajan kertomuksessaan, ellei säädös tai määräys estä asianomaisten tietojen julkistamista tai jos – erittäin harvinaisissa olosuhteissa – tilintarkastustuomioistuin toteaa, että asianomaista seikkaa ei ole syytä julkaista kertomuksessa, koska julkaisemisesta aiheutuvien kielteisten seurausten voitaisiin kohtuudella olettaa olevan suurempia kuin tietojen julkaisemisesta yleisen edun kannalta saatava hyöty.