EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.9.2017
COM(2017) 536 final
2017/0230(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010, eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetun asetuksen (EU) 2015/760, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011 ja arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun asetuksen (EU) 2017/1129 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SWD(2017) 308 final}
{SWD(2017) 309 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Yhdennetyistä finanssimarkkinoista on merkittävää hyötyä Euroopan talouden rahoituksen sekä työllisyyden ja kasvun edistämisen kannalta vakaalla ja kestävällä perustalla. Euroopan unionin (EU) finanssipalvelujen sisämarkkinoilla tarvitaan yhteisiä sääntöjä ja vahvaa valvonnan koordinointia, jotta finanssimarkkinoiden yhtenäisyyttä ja markkinoiden yhdentymistä voidaan edistää siten, että rahoitusvakaus turvataan. Siitä syystä EU otti Euroopassa käyttöön finanssialan sääntelyä koskevan yhteisen säännöstön ja perusti Euroopan valvontaviranomaiset, kun EU:n rahoitusjärjestelmää tarkistettiin finanssikriisin takia ja maailmanlaajuisten toimenpiteiden mukaisesti. Euroopan valvontaviranomaiset ovat kattavan uudistuspaketin institutionaalinen kivijalka, ja niillä on ollut keskeinen asema, kun on varmistettu, että finanssimarkkinat ovat koko EU:ssa hyvin säänneltyjä, vahvoja ja vakaita. Valvontaviranomaiset osallistuvat yhteisen säännöstön kehittämiseen ja johdonmukaiseen soveltamiseen sekä ratkaisevat valtioiden rajat ylittäviä ongelmia. Siten valvontaviranomaiset edistävät sekä sääntelyn että valvontakäytäntöjen yhdentämistä.
Kriisin jälkeisistä toimenpiteistä huolimatta sisämarkkinoiden sääntelyn ja valvontakäytäntöjen yhdentämistä on mahdollista edelleen merkittävästi tehostaa. Toimiakseen tuloksellisesti yhdennetyt finanssimarkkinat edellyttävät entistä yhdennetympiä valvontajärjestelyjä, ja samalla entistä keskitetymmät valvontajärjestelyt voivat vuorostaan edistää markkinoiden yhdentymistä.
EU on tästä syystä sitoutunut edelleen yhdentämään koko laajaa finanssialaa terveeltä ja vakaalta perustalta. Erityinen pääomamarkkinaunioni on perustettu, jotta pääoman sisämarkkinat toimisivat moitteettomasti. Tähän liittyvässä Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelyä koskevassa viiden puheenjohtajan kertomuksessa korostettiin kesäkuussa 2015 tarvetta tehostaa EU:n valvontakehystä siten, että viime kädessä pääomamarkkinoilla olisi yhteinen valvontaviranomainen. Talous- ja rahaliiton syventämistä koskevassa komission pohdinta-asiakirjassa on äskettäin ehdotettu, että EU:n valvontakehystä – erityisesti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista (EAMV) – koskevassa tarkistuksessa otettaisiin ensimmäinen askel kohti tällaista yhteistä viranomaista vuoteen 2019 mennessä. Pohdinta-asiakirjassa kehotettiin myös viimeistelemään rahoitusunioni – joka käsittää sekä pankkiunionin että pääomamarkkinaunionin – vuoteen 2019 mennessä, jotta voitaisiin taata euron yhtenäisyys sekä parantaa euroalueen ja EU:n toimintaa yleisesti. Maailmanlaajuisilla finanssimarkkinoilla on vahvat keskinäiset kytkökset, ja EU:n sääntelykehys perustuu laajasti kansainvälisiin normeihin, joista on finanssikriisin seurauksena sovittu erityisesti G20-maiden kesken. On siis olennaisen tärkeää, että EU:n valvontajärjestelyt kehittyvät edelleen tavalla, jolla kansainvälisesti yhdennetyistä finanssimarkkinoista saadaan täysi hyöty, kun EU pyrkii nopeuttamaan pääomamarkkinaunionin viimeistelyä. Samalla on varmistettava rajat ylittävien riskien toimiva seuranta ja hallinta EU:n ja muun maailman välillä. Euroopan valvontaviranomaisilla on tässä suhteessa keskeinen asema.
Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota EU:sta korostaa valvontajärjestelyihin kohdistuvia haasteita jäljelle jäävissä 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa. EU:n tällä hetkellä suurimman finanssikeskuksen tuleva lähtö merkitsee, että EU27:n pääomamarkkinoita on kehitettävä edelleen. Valvontajärjestelyjä on vahvistettava sen varmistamiseksi, että finanssimarkkinoilla voidaan jatkossakin tukea taloutta asianmukaisella ja terveellä perustalla.
Tämän ehdotuksen tavoitteena on mukauttaa ja ajantasaistaa Euroopan valvontaviranomaisia koskevaa sääntelykehystä sen varmistamiseksi, että ne voivat hoitaa kasvavan vastuunsa finanssimarkkinoiden valvonnasta. Euroopan valvontaviranomaisilla on oltava riittävät valtuudet, hallinto ja rahoitus.
Euroopan valvontaviranomaisten nykyisiä valtuuksia on ensinnäkin vahvistettava ja parannettava niiltä osin, kuin ne ovat osoittautuneet osin riittämättömiksi ja epäselvästi määritellyiksi, muun muassa kun on kyse unionin oikeuden johdonmukaisesta soveltamisesta, teknisten neuvojen laatimisesta tai vastaavuutta koskevan päätöksenteon jatkuvasta tukemisesta. Euroopan valvontaviranomaisten nykyistä toimeksiantoa on harkittava uudelleen myös pääomamarkkinaunionin toimintapoliittisten tavoitteiden kannalta. Suoraa valvontaa tarvitaan kohdennetuilla aloilla yleisemmin, jotta voidaan varmistaa entistä johdonmukaisemmat valvontakäytännöt ja finanssipalveluja koskevien EU:n sääntöjen täytäntöönpano. Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten uudelleentarkastelussa vuonna 2017 todettiin, että Euroopan valvontaviranomaisten olisi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten sijasta valvottava tiettyjä toimintoja ja yhteisöjä, jotka ovat unionille erityisen tärkeitä tai joihin liittyy merkittävästi rajat ylittävää liiketoimintaa. Vastaavasti Euroopan valvontaviranomaisten olisi osallistuttava aiempaa enemmän EU:n ulkopuolisista maista tulevien, unionissa aktiivisesti toimivien yhteisöjen toimilupamenettelyihin ja valvontaan.
Toiseksi ehdotuksen tavoitteena on Euroopan valvontaviranomaisten entistä toimivampi hallinto. Euroopan valvontaviranomaisten päätöksentekoprosessissa kannustinrakenne on nykyisellään sellainen, että joko päätöksiä ei tehdä varsinkaan sääntelyn ja valvontakäytäntöjen yhdentämisen alalla tai suositaan päätöksiä, jotka ovat suuntautuneita pääasiassa kansallisiin etuihin laajempien EU:n etujen sijasta. Tämä kuvastaa jossakin määrin sitä sisäänrakennettua jännitettä, joka vallitsee Euroopan valvontaviranomaisten eurooppalaisen toimeksiannon ja valvontaviranomaisten hallintoelinten jäseninä olevien toimivaltaisten viranomaisten kansallisen toimeksiannon välillä. Tämä tilanne ei vastaa valvontakäytäntöjen yhtenäistämistavoitetta. Euroopan valvontaviranomaisten aseman vahvistaminen finanssimarkkinoiden yhdentymisessä tai sisämarkkinoiden vakauden vahvistamisessa edellyttää myös toimivampia yhtenäistämisvaltuuksia.
Kolmanneksi Euroopan valvontaviranomaisilla on oltava asianmukainen rahoituspohja, joka mahdollistaa resurssien kohdentamisen tarpeiden mukaan valvontaviranomaisille asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Nykyiset budjettijärjestelyt rajoittavat nyt ja tulevaisuudessa Euroopan valvontaviranomaisten toimintaa, koska jäsenvaltiot voivat eri syistä olla haluttomia lisäämään kansallista rahoitusosuutta jatkossa.
Tässä ehdotuksessa esitetään Euroopan valvontaviranomaisista annettuihin asetuksiin ja eri alakohtaisiin säädöksiin tiettyjä muutoksia, joilla vahvistetaan Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksia, hallintoa ja rahoitusta. Näitä aloja on vahvistettava, jotta Euroopan valvontaviranomaiset pystyvät vastaamaan edellä kuvattuihin haasteisiin.
Tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa käsitellään näistä muutoksista aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Siinä esitetään joukko vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksia EU:n tasolla, parantaa niiden hallintotapaa (myös päätöksentekoa) ja varmistaa, että valvontaviranomaisten rahoituskehys on kestävä ja mitoitettu vastaamaan niiden nykyisiä ja tulevia tehtäviä. Vaikutustenarvioinnissa esitetään kattavaa näyttöä siitä, että ehdotetut muutokset edistävät tosiasiallisesti Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehyksen lujittamista ja siten EU:n rahoitusjärjestelmän yleistä vakautta, samalla kun EU:n yleiseen talousarvioon ja sidosryhmiin kohdistuvat kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Ehdotetuilla muutoksilla edistetään myös pääomamarkkinaunionin kehittämistä ja syventämistä komission toimintapoliittisten painopisteiden mukaisesti.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotus on yhdenmukainen lukuisien muiden aiempien EU:n toimintapoliittisten säännösten ja käynnissä olevien aloitteiden kanssa. Yhteisenä tavoitteena on varmistaa tulokselliset ja tehokkaat valvontajärjestelyt EU:n tasolla.
EU ja sen jäsenvaltiot ovat finanssikriisin alusta alkaen ryhtyneet tarkistamaan perin pohjin finanssialan valvontaa ja sääntelyä. EU on aloittanut lukuisia uudistuksia luodakseen turvallisemman, terveemmän, läpinäkyvämmän ja vastuullisemman rahoitusjärjestelmän, joka toimii koko talouden ja yhteiskunnan hyväksi. Tähän on sisältynyt yhteisen valvontamekanismin, yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston perustaminen erityisesti hienovaraisten valvontatehtävien hoitamista varten. Ehdotus on yhdenmukainen näiden elinten tehtävien kanssa ja täydentää niitä.
Euroopan valvontaviranomaisten panos finanssilainsäädäntöä koskevan yhteisen säännöstön laatimisessa on merkittävä, ja ehdotus on yhdenmukainen myös sen kanssa. Säännöstön tarkoituksena on vahvistaa koko EU:hun yhteiset säännöt, joilla varmistetaan rahoitusvakaus ja tasapuoliset toimintaedellytykset, samoin kuin korkeatasoinen kuluttajan- ja sijoittajansuoja. Ehdotus on yhdenmukainen muun muassa vakavaraisuusvaatimuksista annettujen, voimassa olevien direktiivin ja asetuksen (pankit) sekä Solvenssi II direktiivin (vakuutusyritykset) mukaisia. Niiden tavoitteena on vakauttaa finanssiala. Ehdotus vastaa myös nykyisiä kuluttajansuojaan liittyviä maksupalveluja ja kiinteistöluottoja koskevia sääntelykehyksiä.
Parhaillaan tarkasteltavana olevien komission aloitteiden joukossa on myös lainsäädäntöaloite Euroopan järjestelmäriskikomitean vahvistamiseksi. Komitea on yhdessä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa osa finanssikriisin seurauksena käyttöön otettua Euroopan finanssivalvontajärjestelmää. Muita viimeaikaisia esimerkkejä komission aloitteista ovat seuraavat: Komissio on ehdottanut kohdennettuja muutoksia OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annettuun asetukseen (EMIR) tavoitteena tehostaa EU:n tason valvontaa, joka liittyy keskusvastapuolten toimilupamenettelyihin ja kolmannen maan keskusvastapuolten tunnustamista koskeviin vaatimuksiin. Komissio on tehnyt myös yksilöllistä eläketuotetta koskevan ehdotuksen, jolla vahvistetaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EVLEV) asemaa. EVLEV saa valtuudet tällaisten uusien tuotteiden luvanantoon, jotta niille voidaan antaa yleiseurooppalaisen tason laadukas merkki ja sallia niiden jakelu EU:n laajuisesti.
Todettakoon myös, että ehdotus on vastaavuutta käsittelevässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetyllä tavalla ja EU:n nykyisen toimintapoliittisen linjan mukaisesti yhdenmukainen niiden unionin finanssilainsäädännön säännösten kanssa, jotka koskevat kolmansia maita koskevien säännösten täytäntöönpanoa ja valvontaa. Valmisteluasiakirja sisältää yhteenvedon EU:n finanssipalvelulainsäädännön mukaisesta vastaavuusmenettelystä, jota sovelletaan kolmansiin maihin. Siinä esitetään relevantteja kokemuksia ja nimetään tiettyjä aloja, joihin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota ja joita osittain käsitellään tässä ehdotuksessa. Verotusalan hyvä hallintotapa ja maailmanlaajuisiin standardeihin perustuva rahanpesun torjunta ovat EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden kannalta politiikan jatkokehittelyssä tärkeitä elementtejä. Toimintapolitiikan yhtenäisyyden varmistamiseksi sekä veron kiertämisen ja rahanpesun vastaisten takeiden lujittamiseksi komissio aikoo jatkossakin sisällyttää nämä asiat asianomaiseen EU:n lainsäädäntöön, myös finanssipalveluja koskevaan lainsäädäntöön, ja voisi harkita niiden sisällyttämistä vastaavuusprosesseihin.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Tämä ehdotus on samansuuntainen pääomamarkkinaunionin viimeistelyyn tähtäävän komission jatkuvan työn kanssa. Aiempaa toimivampi valvontakehys on keskeinen elementti entistä yhdennetympien pääomamarkkinoiden kannalta, sillä se edistää sääntöjen johdonmukaisempaa täytäntöönpanoa finanssialalla. Tähän liittyvässä viiden puheenjohtajan kertomuksessa korostettiin kesäkuussa 2015 tarvetta tehostaa EU:n valvontakehystä, ja viime kädessä lopputuloksena olisi oltava yhteisen Euroopan pääomamarkkinoiden valvontaviranomaisen perustaminen. Tarvetta edelleen kehittää ja yhdentää EU:n pääomamarkkinoita korostetaan myös syyskuussa 2016 annetussa pääomamarkkinaunionia koskevassa tiedonannossa ja pääomamarkkinaunionin väliarviointia koskevassa tiedonannossa.
Ehdotus vastaa myös komission sitoumuksia vastata pääomamarkkinaunionissa kahteen uuteen nykypäivän markkinoiden haasteeseen: kestävä rahatalous ja rahoitusteknologia (”fintech”).
Kestävän rahatalouden osalta komissio on sitoutunut pääomamarkkinaunionia koskevan aloitteen puitteissa vahvistamaan EU:n johtoasemaa kestävien investointien ja rahoituksen alalla. Uudet ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet muuttavat finanssialaa ja vaativat valvontakehyksen ja mallin mukauttamista. Finanssialalla on sitä paitsi keskeinen asema vähähiiliseen ja entistä energiatehokkaampaan talouteen siirtymisen varmistamisessa. EU:n tasolla tarvitaan vahvaa koordinaatiota ja valvonta-asenteiden lähentämistä kestävyyden suuntaan. Tässä suhteessa ehdotus on johdonmukainen energiaunionistrategian, kiertotaloutta koskevien EU:n sitoumusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
Euroopan valvontaviranomaisten olisi myös osallistuttava rahoitusteknologian (”fintech”) tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja samalla käsiteltävä tähän alaan mahdollisesti liittyviä riskejä noudattamalla muun muassa entistä johdonmukaisempia käytäntöjä sääntelyvaatimusten soveltamisessa. Tämä edellyttää rahoitusteknologiaan liittyvien näkökohtien ottamista nykyistä paremmin huomioon Euroopan valvontaviranomaisten valvontatyössä. Ehdotus on tältä osin yhdenmukainen myös digitaalisten sisämarkkinoiden strategian kanssa. Uudet teknologiat muuttavat finanssialaa. Se edellyttää myös valvontakehyksen ja mallin mukauttamista. Kansalliset valvontaviranomaiset ovat tehneet erilaisia aloitteita, ja se voi haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, ellei niitä koordinoida asianmukaisesti. Teknologisten innovaatioiden valvontaa on syytä koordinoida ja lähentää EU:n tasolla entistä vahvemmin esimerkiksi perustamalla Euroopan valvontaviranomaisiin EU:n innovaatiokeskus.
Kohdennetut muutokset nykyisessä hallintomallissa vastaavat myös komission pyrkimyksiä tehdä päätöksentekofoorumeista EU:n hajautetuissa virastoissa entistä toimivampia ja riippumattomampia. EU:n finanssialan muilla virastoilla tai toimielimillä, kuten Euroopan keskuspankilla tai yhteisellä kriisinratkaisuneuvostolla, on kullakin pysyvä riippumaton valmisteluelin, jolla on omat valtuudet ja tehtävät ja joka voi ratkaista tiettyjä asioita tai osallistua päätöksentekoprosessiin. EU-ulottuvuuden lujittamista virastojen päätöksenteossa koskevia nykyisiä takeita vahvistetaan, kun kuhunkin Euroopan valvontaviranomaiseen perustetaan hallitus, jolla on pysyvät jäsenet ja yksinomainen toimeksianto.
Rahoituksesta todettakoon, että vaikka suurin osa EU:n hajautetuista virastoista rahoitetaan EU:n talousarviosta, useat EU:n virastot saavat sekarahoitusta tai täysin yksityistä rahoitusta. Tässä suhteessa siirtyminen Euroopan valvontaviranomaisten budjettirahoituksessa toimialalta saataviin rahoitusosuuksiin on nykyisen EU:n käytännön mukaista.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Kaikkien muutosten oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artikla. Tämä määräys on kaikkien ehdotuksen alaan kuuluvien asetusten oikeusperusta.
Euroopan valvontaviranomaisten perustamisasetuksia ehdotetaan mukautettaviksi uuteen kehitykseen, jotta Euroopan valvontaviranomaisten toimintaa voidaan parantaa sisämarkkinoiden lähentämiseksi ja sitä kautta sisämarkkinoiden toiminnan sujuvoittamiseksi. Vaikutustenarvioinnin osana tehdyssä analyysissa havaittiin Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehyksessä osa-alueita, joita on muutettava, jotta voidaan vahvistaa EU:n valvontajärjestelyjen vakautta ja tuloksellisuutta ja sitä kautta EU:n rahoitusjärjestelmää.
Alakohtaiseen lainsäädäntöön tarvitaan myös muutoksia, jotta Euroopan valvontaviranomaiset voivat käyttää parannettuja valtuuksiaan täysimääräisesti. Vaikutustenarviointi ja siihen liittyvä evaluointi osoittavat, että EU:n toiminta on perusteltua ja tarpeen niiden ongelmien takia, joita on havaittu Euroopan valvontaviranomaisten käytettävissä olevissa valtuuksissa sekä niiden hallinto- ja rahoituskehyksessä.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Euroopan valvontaviranomaiset ovat unionin elimiä, joten niiden valtuuksia ja toimia voi muuttaa ainoastaan unionin lainsäätäjä. Lisäksi muutoksilla edistetään sisämarkkinoiden yhdenmukaista toimintaa, ja sitä tavoitetta jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa toimimalla erikseen.
Vahvistamalla EAMV eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EuVECA), eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (EuSEF) ja eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (ELTIF) annettujen asetusten alaan kuuluvien rahastojen yhteiseksi valvontaelimeksi varmistetaan, että kaikkien kolmen asetuksen yhdenmukaisia vaatimuksia ja edellytyksiä sovelletaan johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Yhteinen valvonta vähentää hallintomenojen määrää ja vaihtelua sekä hallintoon käytettyä aikaa ja pienentää sitä kautta rahastonhoitajien operatiivisia ja transaktiokustannuksia. Samalla tehostetaan EuVECA-, EuSEF- ja ELTIF-rahastojen luvananto-/rekisteröintimenettelyä ja vahvistetaan tasapuolisia toimintaedellytyksiä keskittämällä niiden valvonta siitä riippumatta, missä rahastot on perustettu. Yhteinen valvonta tukee kyseisten alojen markkinoiden yhdentymistä ja vahvistaa EU:n talouden kyseisten rahastojen kautta markkinoilta saamaa rahoitusta.
Raportointipalvelujen tarjoajat ovat rahoitusmarkkina-asetuksen ja direktiivin ja samoin kriittisten vertailuarvojen kannalta olennaisesti unionin laajuista liiketoimintaa, eikä niistä johtuvia sääntely- ja valvontaongelmia voida ratkaista pelkästään jäsenvaltion toimin.
EAMV:n uusi koordinointitehtävä on jo määritelty EAMV:stä annetussa asetuksessa ja vastaavissa unionin säädöksissä. Näin ollen sitä on mahdollista tehostaa vain muuttamalla unionin lainsäädäntöä.
Mitä tulee vertailuarvoista annettuun asetukseen, kriittiset vertailuarvot ovat taloudellisesti äärimmäisen tärkeitä, koska niitä käytetään rahoitusvälineissä (varsinkin johdannaisissa), rahoitussopimuksissa ja sijoitusrahastoissa koko unionissa. Vaatimus, jonka mukaan joitakin kriittisiä vertailuarvoja varten on muodostettava valvontakollegioita, joihin on kuuluttava jäseniä ainakin vertailuarvojen hallinnoijien ja vertailuarvojen valvottujen tietolähteiden jäsenvaltioista, osoittaa jo sinällään, että yksi ainoa kansallinen valvontaviranomainen ei voi valvoa tällaisia vertailuarvoja, vaan niitä varten tarvittavat järjestelyt on välttämätöntä vahvistaa unionin tasolla.
On oikeasuhteista saattaa kaikki kriittisten vertailuarvojen hallinnoijat EAMV:n suoraan valvontaan, koska nämä vertailuarvot ovat unionille ratkaisevan tärkeitä ja nykyiset valvontakollegiot ovat suuria, joten niihin liittyy riski, etteivät ne ole riittävän joustavia kriisitilanteissa.
Kolmansissa maissa tarjottuja vertailuarvoja voidaan käyttää unionissa, jos toimivaltainen viranomainen unionissa on joko tunnustanut tai hyväksynyt ne taikka jos niiden sijaintimaan sääntely- ja valvontajärjestelmän tunnustetaan vastaavan vertailuarvoista annetun asetuksen mukaista järjestelmää. Komissio tekee vastaavuuspäätökset, ja kolmannen maan valvontaviranomaisen on vahvistettava yhteistyöjärjestelyt EAMV:n kanssa, mutta kansalliset toimivaltaiset viranomaiset päättävät hyväksynnästä ja tunnustamisesta. Tämän takia lukuisat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset joutuvat käsittelemään tällaisia pyyntöjä, ja menettelyyn liittyy riski, että vertailuarvojen hallinnoijat pyrkivät valitsemaan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen, joka vaikuttaa päätöksissään ja niitä seuraavassa valvonnassa muita liberaalimmalta (oikeuspaikkakeinottelu (forum shopping)). Koska hallinnoija sijaitsee kolmannessa maassa, kansallisen valvonnan pääperuste eli läheisyys valvottuihin yhteisöihin ei ole sovellettavissa. EAMV:n vahvistaminen toimivaltaiseksi viranomaiseksi käsittelemään kolmansien maiden vertailuarvojen hallinnoijia lisäisi tehokkuutta ja vähentäisi oikeuspaikkakeinottelun riskiä ja eroavuuksia kyseisten yhteisöjen valvonnassa. Tätä ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa yksinomaan jäsenvaltioiden toimin.
On välttämätöntä muuttaa vertailuarvoista annettua asetusta useilla delegoiduilla säädöksillä joidenkin asetuksen säännösten täsmentämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että EAMV pystyy suoraan valvomaan tiettyjä vertailuarvojen hallinnoijia.
EAMV on vuodesta 2011 käyttänyt huomattavasti aikaa ja työtä esitteistä annettuun asetukseen edistääkseen esitteiden tarkastelua ja hyväksymistä koskevan sääntelyn lähentämistä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kesken. EAMV antanut sitä varten yhteisesti sovitut periaatteet sisältäviä valvontaohjeita (Supervisory Briefings), joita kansallisia toimivaltaisia viranomaisia on kehotettu soveltamaan esitteitä hyväksyessään. Lisäksi EAMV on vuosina 2012 ja 2015 toteuttanut kaksi esitteiden hyväksyntäprosessia koskevaa vertaisarviointia, joissa osoitetaan erilaisten käytäntöjen syntyminen jäsenvaltioiden välillä. Vaikka edellä kuvatut toimet ovat olleet hyvin hyödyllisiä, niillä ei ole onnistuttu täysin saavuttamaan tavoitetta edistää valvonnan täysimääräistä lähentymistä. Kun lisäksi otetaan huomioon liikkeeseenlaskijan kyky tietyissä tapauksissa valita, mikä toimivaltainen viranomainen esitteen hyväksyy, sääntelyn toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö ja tehokkuustappiot ovat edelleen mahdollisia kansallisten toimivaltaisten viranomaisten erilaisten käytäntöjen takia.
Komissio on poiminut erikseen tietyn tyyppiset esitteet, joihin liittyy asianomaisten arvopaperien ja liikkeeseenlaskijoiden luonteen vuoksi unionissa rajat ylittävä ulottuvuus. Ne ovat lisäksi teknisesti monimutkaisia, ja niihin liittyy sellainen mahdollinen toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön riski, että keskittämällä kyseisten esitteiden valvonta EAMV:hen saataisiin aikaan vaikuttavampia ja tehokkaampia tuloksia kuin kansallisen tason valvonnalla. Tällaisia esitteitä ovat ainoastaan kokeneille sijoittajille muiden kuin osakesidonnaisten arvopapereiden tukkumarkkinoilla tarjottavia arvopapereita koskevat esitteet, esitteet, jotka liittyvät tietyn tyyppisiin monimutkaisiin arvopapereihin, kuten omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin, tai erikoisalojen liikkeeseenlaskijoiden laatimat esitteet ja asetuksessa (EU) 2017/1129 tarkoitettujen kolmannen maan liikkeeseenlaskijoiden laatimat esitteet.
Niiden hyväksynnän sekä siihen liittyvän valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnan keskittäminen EAMV:n tasolle tehostaa valvonnan laatua, yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta unionin tasolla, luo liikkeeseenlaskijoille tasapuoliset toimintaedellytykset ja johtaa hyväksyntämenettelyn ajallisen keston lyhenemiseen. Se poistaa tarpeen valita ”kotijäsenvaltio” ja estää oikeuspaikkakeinottelun.
•Suhteellisuusperiaate
Tässä ehdotuksessa tehdään kohdennettuja muutoksia EU:n valvontakehyksen vahvistamiseksi, jotta rahoitusjärjestelmän vakautta ja tuloksellisuutta voidaan kestävällä tavalla parantaa koko EU:ssa ja samalla tehostaa kuluttajan- ja sijoittajansuojaa. Tätä varten ehdotuksessa esitetään kohdennettuja ja erittäin täsmällisiä muutoksia EU:n tason valvontakehykseen, jonka hallinnon tuloksellisuutta ja tehokkuutta parannetaan. Siinä täsmennetään Euroopan valvontaviranomaisten nykyisiä tehtäviä ja valtuuksia ja annetaan niille uusia valtuuksia, jotta Euroopan valvontaviranomaiset pystyvät vastaamaan uuteen kehitykseen, myös teknologian alalla. Sen lisäksi valvontaviranomaisten on kyettävä reagoimaan edelleen kasvavaan EU:n sisäiset rajat ylittävän toimintaan sekä EU:n ja muun maailman finanssimarkkinoiden todennäköisesti jatkuvaan yhdentymiseen. Ehdotukseen sisältyy myös rahoitusjärjestelmän muutos, jolla varmistetaan, että Euroopan valvontaviranomaisten rahoitus on kestävää ja oikeasuhteista sekä mitoitettu vastaamaan niiden tehtäviä.
Alakohtaisiin säädöksiin ehdotetut muutokset on olennaisilta osin rajoitettu siihen, että otetaan käyttöön EAMV:n suorittama suora valvonta. Ne on valittu kunkin alan erikoisominaisuuksien mukaan. Lisäksi Solvenssi II direktiiviin (2009/138/EY) on tehtävä rajoitetusti muutoksia, jotta se vastaisi rahoitusmarkkina-asetusta (MiFIR) siihen tehtävien muutosten jälkeen. Siitä syystä esitetään myös erillistä ehdotusta kyseisen direktiivin muuttamiseksi.
Mikään ehdotetuista muutoksista ei ylitä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisäksi Euroopan valvontaviranomaisten toimien ja toimenpiteiden sisältö ja muoto eivät perussopimuksessa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ylitä sitä, mikä on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimet ja toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa niiden riskien luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen, jotka liittyvät olennaisesti toimielinten tai Euroopan valvontaviranomaisten toimien kohteena olevien yritysten finanssi- tai liiketoimintaan.
•Toimintatavan valinta
Tällä ehdotuksella pyritään muuttamaan Euroopan valvontaviranomaisista annettuja voimassa olevia asetuksia ja alakohtaisen finanssilainsäädännön eri säädöksiä. Kaikki tällä ehdotuksella muutettavat säädökset ovat muodoltaan asetuksia, joten vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi yhdessä ainoassa muutosasetuksessa (kokooma-asetuksessa).
Lisäksi ehdotetaan muutoksia rahoitusmarkkinadirektiiviin (lähinnä MiFIR-asetukseen tehtävien muutosten huomioon ottamiseksi) ja vähäisiä muutoksia Solvenssi II direktiiviin 2009/138/EY. Näihin kahteen viimeksi mainittuun tarkoitukseen esitetään erillistä muutosdirektiiviä.
Komissio mukauttaa samaten erillisessä asiakirjassa äskettäin antamaansa ehdotusta asetukseksi, jolla muutetaan sekä EAMV- että EMIR-asetusta.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa ja evaluoinnissa esitetään Euroopan valvontaviranomaisten nykyistä sääntelykehystä koskeva analyysi, jossa selvitettiin, voivatko Euroopan valvontaviranomaiset nykyisen sääntelykehyksen puitteissa saavuttaa tavoitteensa vahvistaa kestävällä tavalla rahoitusjärjestelmän vakautta ja tuloksellisuutta ja tehostaa kuluttajan- ja sijoittajansuojaa.
Analyysissa todettiin Euroopan valvontaviranomaisten tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta, että Euroopan valvontaviranomaiset ovat pääosin saavuttaneet nykyiset tavoitteensa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan kuitenkin kohdennettuja muutoksia. Erityisesti analyysissa todettiin seuraavaa:
a.Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksia voitaisiin tietyillä aloilla vahvistaa, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä paremmin. Sen seurauksena voitaisiin odottaa kaikkien markkinatoimijoiden ja kuluttajien kannalta parempia sääntely- ja valvontatuloksia sekä rajat ylittävien riskien tuloksellista ja tehokasta käsittelyä.
b.Euroopan valvontaviranomaisten nykyisen hallintokehyksen avulla on hankala hallita EU:n ja kansallisten etujen välisiä ristiriitoja. Siitä syystä on vaarana, että Euroopan valvontaviranomaisten päätökset eivät aina ole EU:n yhteisen edun mukaisia, että päätöksenteko viivästyy tai että toimimattomuudesta aiheutuu haittaa, erityisesti kun on kyse muusta kuin sääntelytoiminnasta (sitova sovittelu, unionin oikeuden rikkomista koskevat menettelyt, vertaisarviointien aloittaminen).
c.Nykyinen rahoituskehys ei ole mitoitettu vastaamaan Euroopan valvontaviranomaisten suorittamia tehtäviä nykyisin, ja se on sitä vielä vähemmän jatkossa, kun otetaan huomioon tehtävät, joita Euroopan valvontaviranomaisten on tulevaisuudessa otettava vastuulleen. Rahoitusmalli näyttää myös johtavan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten epätasaisiin rahoitusosuuksiin, joita ei ole helppo perustella.
Yhtenäisyyden kannalta Euroopan valvontaviranomaisten sääntelytyö on täysin sopusoinnussa nykyistä laajemman EU:n valvontakehyksen kehittämisen kanssa. Se on sopusoinnussa myös yhteisen säännöstön viimeistelyn kanssa. Euroopan valvontaviranomaisten hallinto- ja rahoitusrakenteen rajoituksista ja Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksien heikkouksista johtuu, että Euroopan valvontaviranomaiset eivät ole riittävästi pystyneet keskittymään tehtäväänsä edistää asiaankuuluvia finanssipalveluja koskevan EU:n lainsäädännön johdonmukaista soveltamista.
Analyysissa todettiin, että Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehys on merkityksellinen.
Lisäksi todetaan, että Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehys on selkeästi luonut unionille lisäarvoa, koska valvontaviranomaisten työ on välttämätöntä finanssipalvelujen sisämarkkinoiden edistämiseksi.
•Sidosryhmien kuuleminen
Komission yksikkö järjesti keväällä 2017 laajan julkisen kuulemisen Euroopan valvontaviranomaisten toiminnasta. Kuulemiseen saatiin lähes 230 vastausta. Lausuntoja saatiin hyvin monenlaisilta vastaajaryhmiltä: 26 prosenttia vastaajista oli viranomaisia tai kansainvälisiä organisaatioita, 71 prosenttia organisaatioita tai yrityksiä ja 3 prosenttia yksityishenkilöitä.
Myös julkisen kuulemisen ulkopuolelta saatiin useita huomautuksia, kannanottoja ja lausuntoja, joidenkin hallitusten esittämät viralliset kannat mukaan luettuina. Vaikka ne eivät näy EU:n kyselytutkimusta koskevassa tilastossa, ne on otettu huomioon tätä ehdotusta tukevassa analyysissa.
Kokonaisuudessaan vastaajat pitävät Euroopan valvontaviranomaisten perustamista huomattavana parannuksena ja merkittävänä askeleena kohti valvonnan lähentämistä unionissa. Useimmat tukevat Euroopan valvontaviranomaisten aiempaa suurempaa roolia valvonnan lähentämisessä. Monet sidosryhmät tunnustavat, että pääomamarkkinaunionin täytäntöönpano ja Yhdistyneen kuningaskunnan päätös jättää unioni luovat uuden tilanteen, jossa EU:n tason valvonnan vahvistamista on pohdittava, erityisesti rajat ylittävän toimintaa ja kolmansien maiden vastaavuutta koskevissa asioissa.
Monet vastaajista vastustavat Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksien merkittävää lisäystä tässä vaiheessa, mutta jotkin vastaajat tunnustavat niiden rajoitukset ja toivovat kohdennettuja parannuksia. Useimpien vastaajien mukaan käytettävissä olevat välineet riittävät hyvin, mutta niitä olisi käytettävä paremmin ja täysimääräisemmin. Vastaavuuden seurantaa koskevien valtuuksien laajentamista tai selkeyttämistä tuetaan laajasti.
Kuluttajajärjestöt näkevät kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnassa merkittäviä puutteita, ja ne pitävät sääntöjä joko tehottomina tai merkityksettöminä kansallisella tasolla haitallisimpina pidettyjen ongelmien kannalta. Järjestöjen mielestä Euroopan valvontaviranomaisten toimintakenttää olisi kuluttajansuojan alalla laajennettava. Useimmat vastaajat väittävät olevan vaikeaa varmistaa samaan aikaan Euroopan valvontaviranomaisten osallisryhmien oikea tasapaino ja maantieteellinen tasapaino. Kuluttajien ja käyttäjien edustajat valittavat, että heitä on vähemmän kuin finanssilaitosten edustajia, ja siten osallisryhmien mielipiteitä ei oteta tasapuolisesti huomioon. Useat järjestöt katsovat, että Euroopan valvontaviranomaisten valtuudet kieltää tuotteita pitäisi ulottaa tuotteisiin, joista voi olla vahinkoa kuluttajille.
Euroopan valvontaviranomaisia koskevaan julkiseen kuulemiseen vastanneet tukevat nimenomaisesti keskusvastapuolten ja raportointipalvelujen tarjoajien suoraa valvontaa EU:n tasolla, sillä ne palvelevat pikemminkin koko unionia kuin yksittäisiä kansallisia markkinoita. Useat vastaajat eivät vastanneet suoraa valvontaa koskevaan kysymykseen. Toiset vastasivat kysymykseen, pitäisikö EAMV:lle antaa yleiseurooppalaisten yhteissijoitusyritysten suora valvonta, ja tukivat sitä, mutta useimmissa vastauksissa ei tehty eroja erityyppisten rahastojen välillä.
Näkemyksissä, joissa vastustettiin EAMV:n suorittaman suoran valvonnan laajentamista uusille alueille, vedottiin ensisijaisesti seuraaviin argumentteihin: Kansallisen valvonnan katsotaan soveltuvan parhaiten käsittelemään jäsenvaltioiden erilaisia markkinarakenteita. EAMV:n suorittama valvonta voisi olla ristiriidassa kansallisen toimivallan kanssa yksityissijoittajien suojan ja rahoitusvakauden sekä verotuksen, oikeudenkäyntien ja riitojen ratkaisun aloilla. Lisäksi tuotiin esiin operatiiviset vaikeudet, jotka liittyvät muun muassa jakelujärjestelyjä tai markkinointia koskeviin paikallisiin vaatimuksiin. Näiden vastausten mukaan olisi sen sijaan tutkittava tarkemmin mahdollisuuksia hyödyntää nykyisiä välineitä valvonnan lähentämisen varmistamiseksi ja yhdennettyjen pääomamarkkinoiden kehittämiseksi.
Tärkeimmät esiin tuodut EAMV:n suorittamaa suoraa valvontaa puoltavat argumentit: Jotkin vastaajat tunnustavat EAMV:n valvonnan mahdolliset ansiot, kun on kyse yhteisöistä tai välineistä, joilla on yleiseurooppalainen ulottuvuus, sillä se poistaisi valvontakäytäntöjen väliset erot mutta ei estäisi ottamasta tarvittaessa huomioon erilaisia markkinarakenteita. Näiden vastaajien mukaan tällaisin ratkaisuin voidaan käsitellä asiaankuuluvien EU:n sääntöjen erilaisista soveltamistavoista johtuvaa pirstaloitumisongelmaa ja nykyiselle järjestelmälle luonteenomaisia toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön riskejä.
Euroopan valvontaviranomaisten hallintotavasta sidosryhmät toteavat yleisesti, että Euroopan valvontaviranomaisten hallintoelimet ja puheenjohtajat ovat suoriutuneet tehtävistään hyvin. Noin puolet vastaajista näkee julkisessa kuulemisasiakirjassa mainituissa hallintotavan muutoksissa lisäarvoa. Enemmistö viranomaisista ei tue Euroopan valvontaviranomaisten hallintotavan muutoksia, mutta osan näistä näkemyksistä voidaan katsoa johtuvan siitä, etteivät ne halua oman vaikutusvaltansa vähenevän.
Euroopan valvontaviranomaisten hallintoelinten uudet riippumattomat äänioikeutetut jäsenet ja hallintoelinten uudet erityistehtävät saavat tukea vaihtelevassa määrin. Vaikka julkinen sektori enimmäkseen vastustaa niitä (tosin puolet ei edes vastannut), yksityisen sektorin näkemykset jakautuvat, ja useat vastaajista viittaavat nykyiseen malliin olennaisesti liittyviin eturistiriitoihin. Enemmistö vastaajista, varsinkin viranomaiset, vastustavat puheenjohtajien vaikutusvallan lisäämistä, kun taas pääosa toimialajärjestöistä vaatii parannuksia.
Monet sidosryhmät tunnustavat Euroopan valvontaviranomaisten rahoitukseen liittyvät nykyiset resurssirajoitukset, samoin kuin EU:n ja kansallisiin talousarvioihin kohdistuvat rajoitteet. Suuri osa vastaajista on yhtä mieltä siitä, että Euroopan valvontaviranomaiset tarvitsevat riittävää ja kestävää rahoitusta voidakseen saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteensa ja tehostaa toimintaansa. Monet vastaajat toteavat, että Euroopan valvontaviranomaisten rahoituksen tason pitäisi riippua niiden tehtävistä ja perustua Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehyksen tarkistuksen tuloksiin.
Suunnilleen puolet vastaajista ottaa kantaa siihen, pitäisikö toimialan rahoittaa Euroopan valvontaviranomaisten toiminta osittain tai kokonaan. Selvä enemmistö ei tue nykyisen rahoituskehyksen tarkistamista siten, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rahoitusosuudet korvattaisiin toimialan rahoitusosuuksilla. Osittain toimialan rahoittamaa järjestelmää tuetaan enemmän, mutta näkemys on kuitenkin vähemmistössä.
•Vaikutustenarviointi
Komissio on tehnyt asiaankuuluvista toimintavaihtoehdoista vaikutustenarvioinnin. Toimintavaihtoehtoja arvioitiin suhteessa keskeiseen yleistavoitteeseen, joka on vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta ja tuloksellisuutta kestävällä tavalla koko EU:ssa sekä tehostaa kuluttajan- ja sijoittajansuojaa.
Vaikutustenarviointia valmistellessaan komissio evaluoi Euroopan valvontaviranomaisten toimintaa, jolloin ilmeni joitakin tärkeitä puutteita, muun muassa seuraavat: a) Valtuudet on määritelty riittämättömästi, eikä samojen standardien mukaista tosiasiallista valvontaa voida varmistaa koko EU:ssa. b) Valvontaviranomaisilla ei ole valtuuksia käsitellä tuloksellisesti rajat ylittäviä riskejä, jotka liittyvät markkinoiden keskinäisiin kytköksiin EU:n sisällä sekä EU:n ja muun maailman välillä. c) Hallintorakenne johtaa kannustinten epäsuhtaan päätöksentekoprosesseissa. d) Rahoituksella ei pystytä varmistamaan riittäviä resursseja suhteessa Euroopan valvontaviranomaisten tehtäviin.
Vaikutustenarvioinnissa käsiteltiin seuraavia aloja: 1) Euroopan valvontaviranomaisten valtuudet, 2) hallintotapa ja 3) rahoitus. Tavoitteena oli vastata todettuihin puutteisiin ja uusiin haasteisiin, kuten sääntelyn ja valvonnan lähentämiseen. Hallintotavan ja rahoituksen puutteet koskevat kaikkia kolmea Euroopan valvontaviranomaista, koska niillä on samat säännöt. Valtuuksia koskevat muutokset on pääosin kohdennettu EAMV:n erityisaloille ja valvonnan lähentämisen seurantaan kaikissa Euroopan valvontaviranomaisissa.
Arvioidut toimintavaihtoehdot olivat seuraavat:
Hallinto: a) Uusia toimia ei toteuteta, eikä nykyiseen hallintorakenteeseen suunnitella muutoksia. b) Nykyiseen hallintomalliin tehdään kohdennettuja muutoksia, esimerkiksi päätöksentekovaltuudet eriytetään niiden luonteen mukaan ja puheenjohtajan valintamenettelyä parannetaan. c) Hallintoneuvostoon otetaan riippumattomia pysyviä jäseniä (joilla ei ole äänioikeutta).
Valtuudet: a) Uusia toimia ei toteuteta, vaan nykyiset sääntelyn ja valvonnan lähentämistä koskeviin tehtäviin liittyvät valtuudet pysyvät ennallaan, samoin kuin EAMV:n suoran valvonnan tehtävät. b) Tiettyjä nykyisiä valtuuksia selkeytetään, ja valvontaa vahvistetaan. c) Tiettyjä nykyisiä valtuuksia selkeytetään, ja EAMV:lle annetaan lisää suoran valvonnan valtuuksia kohdennetuilla aloilla. d) Finanssipalvelujen sekä pankki- ja vakuutustoiminnan valvonta keskitetään Euroopan kolmelle valvontaviranomaiselle.
Rahoitus: a) Uusia toimia ei toteuteta. b) Julkista rahoitusta mukautetaan siten, että kunkin jäsenvaltion kotimaisen finanssialan koko otetaan huomioon. c) Julkista ja yksityistä rahoitusta käytetään yhdessä siten, että kotimaisen yksityisen sektorin rahoitusosuudet korvaavat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rahoitusosuudet. d) Yksityinen sektori rahoittaa järjestelmän kokonaan.
Edellä esitettyjä toimintavaihtoehtoja verrattiin sen jälkeen eri kriteerien avulla sen selvittämiseksi, millä vaihtoehdoilla vaikutusten arvioinnissa ja evaluoinnissa esitetyn ongelman määrityksessä todetut puutteet voitaisiin parhaiten poistaa.
Analyysin perusteella:
·Hallintoa koskevaksi parhaaksi vaihtoehdoksi on arvioitu riippumattomat, äänioikeutetut jäsenet kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rinnalla päätöksenteossa. Uusi puheenjohtajan nimitysprosessi ja tehtävä otetaan käyttöön, ja johtokunta korvataan riippumattomalla hallituksella, joka koostuu ulkoisesti nimitettävistä päätoimisista jäsenistä.
·Valtuuksia koskevassa parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa selkeytetään joitakin valtuuksia muun muassa antamalla Euroopan valvontaviranomaisille virallinen asema vastaavuusprosessin jatkuvassa seurannassa. Lisäksi Euroopan valvontaviranomaisten kykyä varmistaa unionin oikeuden oikea soveltaminen parannetaan, ja valvontaviranomaisille siirretään valvontavaltuuksia kohdennetuilla aloilla, joilla on ensisijaisesti merkitystä kolmansien maiden tai rajat ylittävän toiminnan kannalta.
·Rahoituksessa parhaaksi on arvioitu vaihtoehto, jossa säilytetään EU:n nykyinen vuotuinen rahoitusosuus Euroopan valvontaviranomaisten talousarvioon, mutta kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta saatava loppurahoitus korvataan yksityisen sektorin rahoituksella.
Parhaiksi vaihtoehdoiksi valittiin ne, joilla voitiin parhaiten varmistaa, että Euroopan valvontaviranomaiset kykenevät selviytymään kasvavasta työtaakasta ja ennakoimaan alakohtaisesta lainsäädännöstä johtuvia valvontakehyksen muutoksia. Lisäksi parhaiksi arvioiduissa vaihtoehdoissa keskityttiin pääasiassa nykyisen järjestelmän kohdennettuihin muutoksiin eikä järjestelmän täydelliseen tarkistukseen. Tämä vastasi evaluoinnissa tehtyä päätelmää, jonka mukaan Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehys oli toiminut suhteellisen hyvin, kun otettiin huomioon valvontaviranomaisten merkittävät haasteet ja niiden toimeksiannon täyttämiseen käytettävissä olleet keinot.
Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin myös parhaiksi arvioitujen toimintavaihtoehtojen kumulatiivista vaikutusta sekä laadulliselta että määrälliseltä kannalta. Analyysi osoitti, että parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen avulla Euroopan valvontaviranomaiset pystyvät aiempaa paremmin täyttämään nykyisen toimeksiantonsa ja varmistamaan valvontakäytäntöjen lähentämisen sääntelytuotteiden valmistelun lisäksi.
Euroopan valvontaviranomaisilta odotettuun suorituksen kohenemiseen on tarkemmin sanottuna kolme syytä: Ensinnäkin Euroopan valvontaviranomaisten hallinnon kannustinrakennetta parannetaan poistamalla kannustimet suojella kansallisia etuja päätöksentekoprosessissa. Tällöin erityisesti sääntelyn ja valvonnan lähentämistä edistäviä valtuuksia voidaan käyttää aiempaa tuloksellisemmin. Toiseksi voidaan varmistaa, että Euroopan valvontaviranomaisilla on riittävästi resursseja hoitaa nykyiset tehtävänsä ja ne voivat helpommin mukautua tuleviin muutoksiin, kun kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta saatavaa julkista rahoitusta vähennetään ja rahoitusta täydennetään yksityisen sektorin varoilla. Kolmanneksi varmistetaan, että Euroopan valvontaviranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja tuloksellisesti, kun tiettyihin Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksien osiin tehdään kohdennettuja muutoksia. Tämä perustuu niiden toiminnasta kuuden vuoden aikana kerättyyn kokemukseen sekä eri finanssimarkkinoiden ja EU:n tason lainsäädännön kehitykseen. Kohdennetut muutokset vastaavat myös sidosryhmien näkemyksiä, joiden mukaan Euroopan valvontaviranomaisten koordinointitehtävää olisi vahvistettava ja Euroopan valvontaviranomaisten olisi hyödynnettävä nykyisiä valtuuksiaan paremmin.
Parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen nettokustannusvaikutuksesta eri sidosryhmiin voidaan todeta seuraavaa (EAMV:n suoran valvonnan valtuuksia lukuun ottamatta): parhaiksi arvioiduilla vaihtoehdoilla odotetaan olevan rajallinen vaikutus yksityiseen sektoriin, koska niiden rahoitusosuus yksityisesti rahoitettuihin kansallisiin viranomaisiin pienenisi siinä tapauksessa, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ei enää tarvitsisi maksaa Euroopan valvontaviranomaisten vuotuiseen talousarvioon. Nettovaikutus EU:n talousarvioon on neutraali. Vaikka ensimmäisinä vuosina ehdotuksen hyväksymisen jälkeen tarvittaisiin ennakkorahoitusta EU:n talousarviosta, ennakkoon rahoitetut määrät maksetaan takaisin EU:n talousarvioon sen jälkeen, kun uudet rahoitusmekanismit ovat tulleet voimaan. Lisäksi myös nettovaikutus kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin on neutraali, koska toisaalta kansalliset toimivaltaiset viranomaiset eivät enää osallistuisi Euroopan valvontaviranomaisten rahoitukseen ja toisaalta niiden tämän menon kattamiseksi tarvittavien tulojen määrän pitäisi (oikeasuhteisesti) pienentyä. Kuluttajiin ei odoteta kohdistuvan mitään kustannusvaikutuksia.
Vaikutustenarviointi toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 14. kesäkuuta 2017. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista kielteisen lausunnon ja esitti useita parannussuosituksia. Asiakirjaa tarkistettiin niiden mukaan, ja se toimitettiin lautakunnalle uudelleen 19. heinäkuuta. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 27. heinäkuuta myönteisen lausunnon varaumin ja luetteli parannusnäkökohtia, jotka on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tärkeimmät muutokset, joita vaikutustenarviointiin tehtiin sääntelyntarkastelulautakunnan huomautusten perusteella, ovat seuraavat:
1. Pankki- ja vakuutustoiminnan sekä arvopaperimarkkinoiden todennäköiseen kehitykseen lähivuosina liittyviä valvontajärjestelmien haasteita koskevaa analyysia olisi täydennettävä. Siihen olisi sisällytettävä eri vaikutukset, joita Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytymisellä EU:sta on Euroopan valvontaviranomaisten ydintoimintoihin.
Vaikutustenarviointia on tarkistettu sen seikan selventämiseksi, että toimintapoliittinen aloite on tarpeen EU:n sisämarkkinoiden ja niiden yhdentämisen vuoksi. Aloite on johdonmukaista jatkoa viiden puheenjohtajan kertomuksessa esitetylle sitoumukselle, joka on äskettäin ilmaistu myös Euroopan talous- ja rahaliiton syventämistä koskevassa pohdinta-asiakirjassa. Sitoumuksessa edellytetään siirtymistä kohti aitoa rahoitusunionia, ja siihen sisältyy pääomamarkkinoiden yhteinen valvontaviranomainen. Tämän vaikutustenarvioinnin viitekehyksen muodostavat mainituissa asiakirjoissa esitetyt haasteet, jotka koskevat Euroopan talous- ja rahaliittoa yleisesti ja erityisesti sen finanssimarkkinoita. Yhdistyneen kuningaskunnan lähtöä ja sen seurauksia on painotettu aiempaa enemmän kaikissa vaikutustenarvioinnin pääluvuissa.
2. Euroopan valvontaviranomaisten kustannuksia ja rahoituksen aukkoja perusskenaariossa ja eri toimintavaihtoehdoissa olisi eriteltävä tarkemmin.
Euroopan valvontaviranomaisten lisätehtäviinsä (suorat ja välilliset valtuudet) tarvitsemia resursseja on käsitelty tarkemmin, ja niitä on määritetty määrällisesti. On otettu huomioon hallintotavan muutosten vaikutukset resursseihin, samoin kuin rahoitusmenetelmän muutosten vaikutukset resursseihin välillisessä valvonnassa.
On eroteltu suoran ja välillisen valvonnan ja muiden tehtävien kustannukset ja selitetty aiempaa paremmin, kuka kantaa kustannukset parhaiksi arvioiduissa vaihtoehdoissa.
Parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen nettovaikutuksia (kustannuksiin) on käsitelty yksityiskohtaisemmin, jotta voidaan paremmin käsitellä rahoitusaukkojen kysymystä ja alan valvonnan kokonaiskustannusten vaikutusta.
Erityisesti voidaan panna merkille seuraavat seikat:
1.Kustannuksia pääpiirteissään koskeva taulukko on saatettu ajan tasalle rahoitusselvityksen mukaisesti. Kustannuksista ja Euroopan valvontaviranomaisten nykyiseen sääntelykehykseen tehtävien muutosten ja uusien suorien valtuuksien vaikutuksista esitetään nyt hyvin yksityiskohtainen arvio.
2.Osio, jossa vertaillaan rahoitusvaihtoehtoja, on laadittu täysin uudelleen pyydetyllä tavalla siten, että se kuvastaa vaihtoehdon 3 täydellisiä kustannuksia ja hyötyjä verrattuna perusskenaarioon ja erityisesti vaihtoehtoon 2.
3.Kantamismekanismia koskeva osio on laadittu täysin uudelleen vastaamaan kansainvälistä tilinpäätösstandardia ja lisätty päätekstiin, koska se on osa säädösehdotusta.
Nettovaikutusta yksittäisiin aloihin ei ollut tässä vaiheessa mahdollista tyhjentävästi arvioida, koska se riippuu mallista, jota jäsenvaltiossa käytetään kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rahoittamiseen. Jos markkinatoimijat eivät esimerkiksi tietyssä jäsenvaltiossa nykyisin maksa valvonnastaan (eli kyse on täysin julkisesti rahoitetuista kansallisista toimivaltaisista viranomaisista), tällöin on selvää, että parhaaksi arvioidun vaihtoehdon mukainen rahoitusmenetelmä johtaisi kyseisten markkinatoimijoiden kustannusten nousuun kyseisten jäsenvaltioiden veronmaksajien ja kansallisten talousarvioiden hyödyksi. Siinä tapauksessa, että markkinatoimijat maksavat jo Euroopan valvontaviranomaisille kansallisten toimivaltaisten viranomaisten talousarvioon suoritettujen rahoitusosuuksien kautta, nettovaikutus (lisäkustannus/-hyöty) riippuu samaan aikaan eri menetelmistä, joita kansalliset toimivaltaiset käyttävät maksujen kantamiseen yksittäisiltä yhteisöiltä, ja painotuksesta, jota ne soveltavat yhteisöihin Euroopan valvontaviranomaisten rahoituksessa. Tässä tapauksessa täsmällinen ja luotettava arvio lisäkustannuksista/-hyödyistä koko EU:ssa edellyttäisi perinpohjaista vertailevaa analyysia, jonka laatimiseen omia maksujen jakautumismenetelmiään soveltavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi osallistuttava. Joka tapauksessa voidaan perustellusti väittää, että tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen koko sisämarkkinoille siten, että rahoitusyhteisöjen maksujen määräytymismekanismi on yhdenmukainen, hyödyttäisi viime kädessä kaikkia markkinatoimijoita. Lisäksi olisi huomattava, että Euroopan valvontaviranomaisten rahoittamiseen tarvittavat määrät eivät periaatteessa uhkaa yksittäisten yhteisöjen toimintatapoja.
3. Vaihtoehtojen vertailua olisi parannettava, ja parhaaksi arvioidun vaihtoehdon valintaa olisi tuettava käytettävissä olevalla näytöllä ja analyyseilla.
Vaihtoehtoja on kuvattu aiempaa yksityiskohtaisemmin, ja kuvaukseen on tehty lisäyksiä. Analyyseja on tehty mahdollisuuksien mukaan, varsinkin valtuuksia ja rahoitusta koskevissa osissa mutta myös hallintoa koskevassa osassa.
Valtuuksien käsittelyä on syvennetty antamalla vaikutustenarvioinnin liitteessä lisää tietoja ja perusteluja. Valtuuksia koskevassa osiossa parhaaksi arvioidun vaihtoehdon tueksi esitettävän näytön puuttuminen voidaan joissakin tapauksissa selittää sillä, että toimintapoliittista suuntausta määrittää toisinaan poliittinen päätös.
Hallintoa koskevassa osiossa vaihtoehtoja on selitetty laajasti, ja niiden tueksi esitetään esimerkkejä ja yksittäisiä tapahtumia koskevaa näyttöä sekä Euroopan parlamentin ja komission tekemien evaluointien tuloksia. Hallintotavassa määritellyn ongelman luonteen vuoksi on hyvin vaikea hankkia todennettavissa olevia kovia faktoja.
Rahoituksen osalta parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa 3 koskevaa osiota on parannettu muun muassa lisäämällä uusia arviointielementtejä ja selventämällä aiempia perusteluja.
4. Evaluoinnin olisi perustuttava enemmän näyttöön ja tosiasioihin.
Evaluointia on tarkistettu siten, että arviointi ja sidosryhmien kuulemisesta saatujen mielipiteiden käsittely on erotettu aiempaa paremmin toisistaan. Joiltakin osin asioiden käsittelyä on laajennettu, ja näyttöä evaluoinnin parantamiseksi on lisätty mahdollisuuksien mukaan. Käytettävän näytön tyyppejä on rajoitetusti; jotkin osat evaluoinnista nojaavat vahvasti yksittäisiä tapahtumia koskevaan näyttöön ja sidosryhmien kokemuksiin Euroopan valvontaviranomaisista. Sen vastapainoksi esimerkkejä on pyritty hankkimaan monista eri tietolähteistä, katso esimerkiksi hallintotapaa koskeva osio. Toisissa osissa, kuten rahoituksen käsittelyssä, nojaudutaan enemmän viitetietoihin ja perusteltuihin väitteisiin.
Evaluointi on myös taaksepäin suuntautuva siten, että menneitä vuosia verrataan perusskenaarioon, jossa Euroopan valvontaviranomaisia ei ole olemassa. Sen takia evaluoinnissa keskitytään jo sen luonteen vuoksi vähemmän EAMV:n tarvitsemiin uusiin suoran valvonnan lisävaltuuksiin.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ehdotus ei liity REFIT-ohjelmaan eikä sääntelyn yksinkertaistamiseen. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehystä ja vahvistaa nykyisiä valvontajärjestelyjä. Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksiin, hallintokehykseen ja rahoitusjärjestelmään ehdotettujen muutosten pitäisi tehdä EU:n tason valvonnasta nykyistä tuloksellisempaa ja tehokkaampaa. Euroopan valvontaviranomaisten tehostettu sääntelykehys parantaa oikeusvarmuutta ja taloudellista varmuutta sekä rahoitusvakautta ja riskien rajoittamista. Toimenpide on komission paremman sääntelyn agendan mukainen.
Siltä osin kuin ehdotus johtaa jonkin valvontatehtävän osan keskittämiseen EU:n tasolle EAMV:ssä, aloite vähentää päällekkäisiä tehtäviä kansallisissa viranomaisissa. Tämän pitäisi luoda mittakaavaetuja EU:n tasolla ja vähentää kohdennettujen resurssien tarvetta kansallisella tasolla. Asianomaisten finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden pitäisi etupäässä hyötyä hallinnollisen rasituksen vähenemisestä, kun tietyillä aloilla otetaan käyttöön yhteinen valvontaviranomainen.
•Perusoikeudet
Tässä ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sillä edistetään nimenomaisesti ympäristönsuojelun korkeaa tasoa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa määrätyllä tavalla.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Euroopan valvontaviranomaisten nykyinen rahoitus perustuu EU:n yleisestä talousarviosta annettavaan yleiseen rahoitusosuuteen (40 prosenttia) ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rahoitusosuuksiin (60 prosenttia). EAMV:n osalta rahoitus jakautuu hieman eri lailla, koska yhteisöt, joita EAMV valvoo suoraan (kuten luottoluokituslaitokset ja kauppatietorekisterit), maksavat tälle virastolle myös valvontamaksuja. Ehdotuksella muutetaan Euroopan valvontaviranomaisten rahoitusrakennetta. Euroopan valvontaviranomaisten talousarvioon saataisiin nyt rahoitusta kolmesta eri lähteestä:
·Euroopan valvontaviranomaisten välillisessä valvonnassa olevien finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet
·Euroopan valvontaviranomaisten suorassa valvonnassa olevien yhteisöjen maksamat valvontamaksut; (koskee erityisesti EAMV:tä, sillä säädösehdotuksen mukaan kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta siirrettäisiin EAMV:lle joidenkin EU:n rahastojen, raportointipalvelujen tarjoajien, joidenkin vertailuarvojen hallinnoijien ja joidenkin esitteiden suoran valvonnan valtuuksia)
·tasapainottava EU:n rahoitusosuus, joka olisi enintään 40 prosenttia kunkin viraston kokonaistuloista ja jonka määrä vahvistetaan ennakolta monivuotisessa rahoituskehyksessä.
Euroopan valvontaviranomaisten uusi tulonlähde (eli välillisesti valvottujen finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet) edellyttää kuitenkin, että komissio antaa delegoidun säädöksen, jossa säädetään seuraavat seikat: i) vuotuisten rahoitusosuuksien jakautuminen eri finanssilaitosryhmien välillä ja ii) objektiiviset perusteet kunkin finanssilaitoksen maksaman yksittäisen vuotuisen rahoitusosuuden laskemiseksi. Siirtymävaiheen aikana (eli siihen asti, kun vuotuisten rahoitusosuuksien tietyt parametrit on määritetty delegoidussa säädöksessä) säilytetään nykyinen rahoitusrakenne, joka perustuu EU:n (40 prosenttia) ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten (60 prosenttia) rahoitusosuuksiin. Tällä on vaikutusta EU:n talousarvioon sekä eri kansallisten toimivaltaisten viranomaisten talousarvioihin.
Euroopan valvontaviranomaisten hallintorakenteeseen, välillisen valvonnan valtuuksiin, rahoitusjärjestelmään ja suoran valvonnan valtuuksiin ehdotetut muutokset edellyttävät uusia resursseja. Kun ehdotuksen eri säännökset tulevat sovellettaviksi, Euroopan pankkiviranomainen (EPV) tarvitsee 29, EVLEV 35 ja EAMV 156 kokoaikaista työntekijää lisää. On huomattava, että EAMV:ssä suurin osa lisätyöntekijöistä (kokoaikaiseksi muutettuina 97/156) tarvitaan suoran valvonnan tehtäviin. Euroopan valvontaviranomaisille aiheutuu myös lisää tietotekniikkakustannuksia (arviolta 10,2 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2019–2020) ja käännöskustannuksia (arviolta 1,8 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2019–2020).
On huomattava, että Euroopan valvontaviranomaisten talousarviotarpeisiin sovelletaan edelleen kaikkia Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten mukaisia valvontaviranomaisten vuotuisten talousarvioiden valmisteluun, hyväksymiseen ja toteuttamiseen sovellettavia tilivelvollisuus- ja tilintarkastusmekanismeja. Lisäksi parlamentti ja neuvosto antavat jatkossakin luvan Euroopan valvontaviranomaisille myönnettävää EU:n tasapainottavaa rahoitusosuutta ja niiden henkilöstötaulukoita (esim. päätös henkilöstön määristä) koskevan päätöksen tekemiseen, ja parlamentti antaa niille vastuuvapauden neuvoston suosituksesta.
Ehdotuksen rahoitus- ja talousarviovaikutukset esitetään yksityiskohtaisesti tähän ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.
On huomattava, että rahoitusselvityksessä annetut tiedot eivät vaikuta toukokuuhun 2018 mennessä esitettävään, vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen. Tässä yhteydessä olisi myös huomattava, että vaikka suoraan valvontaan tarvittava henkilöstömäärä riippuu ajan mittaan valvottavien pääomamarkkinatoimijoiden lukumäärän ja koon kehittymisestä, vastaavat menot rahoitetaan periaatteessa kyseisiltä markkinatoimijoilta kerättävillä maksuilla.
Ehdotuksen rahoitus- ja talousarviovaikutukset esitetään yksityiskohtaisesti tähän ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Asetuksen täytäntöönpanoa tarkastellaan kahdella tavalla: osana Euroopan valvontaviranomaisista kolmen vuoden välein tehtävää säännöllistä arviointia ja osana alakohtaisten asetusten arviointeja, useimmissa tapauksissa kahden tai kolmen vuoden kuluttua kunkin asetuksen soveltamispäivämäärästä.
·Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
1)Muutokset Euroopan valvontaviranomaisista annettuihin asetuksiin
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten johdanto-osan 11 kappaleen mukaan Euroopan valvontaviranomaisten olisi pyrittävä toiminnallaan parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa, erityisesti turvaamalla korkeatasoinen, tuloksellinen ja yhdenmukainen sääntely ja valvonta.
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 1 artiklan 2 kohdan mukaan viranomaiset toimivat niiden säädösten soveltamisalalla, joihin siinä viitataan, toisin sanoen sellaisen oikeasuhteisen sääntelykehyksen puitteissa, jonka unionin lainsäätäjä vahvistaa ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle.
Asetusehdotuksen 1 artiklassa käsitellään muutoksia EPV:stä annettuun asetukseen, 2 artiklassa EVLEV:stä annettuun asetukseen ja 3 artiklassa EAMV:stä annettuun asetukseen.
a) Valtuudet
Jäljempänä esitetyt muutokset koskevat Euroopan valvontaviranomaisten yleisiä valtuuksia, joita tällä ehdotuksella tehostetaan. EAMV:lle annettavia uusia suoran valvonnan valtuuksia käsitellään osioissa 2–5.
Uudet toiminta-alat ja painopisteet
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 1 artiklassa luetellaan säädökset, jotka kuuluvat Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltaan. Asetusten 1 artikla on jäsennetty siten, että siinä on lueteltava vain ennen Euroopan valvontaviranomaisten perustamista annetut säädökset ja säädökset, joissa ei säädetä tehtäviä Euroopan valvontaviranomaisille. Kaikki Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten jälkeen annetut säädökset, myös Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltaan kuuluvien säädösten muutokset ja niihin perustuvat säädökset sekä säädökset, joissa säädetään tehtäviä Euroopan valvontaviranomaisille, kuuluvat automaattisesti Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltaan, joten toimivaltaan kuuluminen ei edellytä mainintaa 1 artiklassa.
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 1 artiklaan ehdotetaan seuraavia muutoksia: EPV:stä annetun asetuksen soveltamisalaan ehdotetaan lisättäväksi kulutusluottosopimuksista annettu direktiivi 2008/48/EY ja maksutileistä annettu direktiivi 2014/92/EU, EVLEV:stä annetun asetuksen soveltamisalaan ehdotetaan lisättäväksi moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta annettu direktiivi 2009/103/EY, ja EAMV:stä annetun asetuksen soveltamisalaan ehdotetaan lisättäväksi vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista annettu direktiivi 2013/34/EU.
EPV:stä annetun asetuksen 4 artiklan muutoksilla täydennetään asetusten soveltamisessa käytettävien määritelmien luetteloa. Tarkemmin siinä muutetaan ”finanssilaitoksen” määritelmää sen varmistamiseksi, että kaikki asiaankuuluvan alakohtaisen lainsäädännön alaan kuuluvat yhteisöt tulevat EPV:n toimivaltaan. Ehdotetulla ”toimivaltaisten viranomaisten” uudella määritelmällä varmistetaan, että se kattaa kaikki asiaankuuluvat valvojat ja viranomaiset, vaikka niitä ei olisikaan määritelty ”toimivaltaisiksi viranomaisiksi” sovellettavassa lainsäädännössä.
EVLEV:stä ja EAMV:stä annettujen asetusten 8 artiklaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niiden tehtäviin sisällytetään finanssilaitosten valvontaa koskevan eurooppalaisen valvontakäsikirjan laatiminen koko unionia varten ja käsikirjan ajan tasalla pitäminen. Tällä muutoksella nämä kaksi asetusta yhdenmukaistetaan EPV:stä annetun asetuksen kanssa. Lisäksi ehdotetaan, että EPV:lle annetaan tehtäväksi laatia finanssilaitosten kriisinratkaisukäsikirja koko unionia varten ja pitää sitä yllä.
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 8 ja 9 artiklaan tehtävissä muutoksissa täsmennetään, että Euroopan valvontaviranomaisten olisi osaltaan edistettävä kuluttajansuojaa. Kaikilla kolmella Euroopan valvontaviranomaisella olisi myös velvoite ottaa tehtäviensä hoidossa huomioon teknologiset innovaatiot sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät tekijät. EVLEV:n ja EAMV:n tapauksessa on lisäksi täsmennetty, että niiden olisi tehtäviään hoitaessaan sovellettava sääntelyn parantamisen periaatteita. Tällä muutoksella nämä asetukset yhdenmukaistetaan EPV:stä annetun asetuksen kanssa. Niin ikään lisätään, että tehtäviin olisi sisällytettävä syvällisten aihekohtaisten arviointien tekeminen markkinakäyttäytymisestä, yhteisymmärryksen muodostaminen markkinakäytännöistä, mahdollisten ongelmien tunnistaminen ja niiden vaikutusten analysointi sekä riski-indikaattorien kehittäminen vähittäismarkkinoita varten, jotta kuluttajia mahdollisesti vahingoittavat seikat voidaan ajoissa havaita.
Teknologiset innovaatiot
Asetusehdotuksen 8 artiklan 1 a kohdassa edellytetään nimenomaan, että Euroopan valvontaviranomaisten on perustamisasetustensa mukaisia tehtäviä hoitaessaan otettava huomioon teknologiset innovaatiot. Teknologisilla innovaatioilla parannetaan käyttömahdollisuuksia ja lisätään käyttömukavuutta. Niillä alennetaan operatiivisia kustannuksia ja vähennetään markkinoillepääsyn esteitä, joten Euroopan valvontaviranomaisten olisi tuettava tällaisia innovaatioita. Teknologisten innovaatioiden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää myös, että tietojenkäytössä varmistetaan eheys, markkinat toimivat moitteettomasti ja tasapuolisesti, rahoitusjärjestelmän käyttö laittomiin tarkoituksiin estetään ja kyberturvallisuudesta pidetään huolta.
Lisäksi Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 29 artiklaan tehtävillä muutoksilla vahvistetaan Euroopan valvontaviranomaisten koordinointitehtävää innovatiivisten yritysten ja palvelujen markkinoille pääsyssä, erityisesti siten, että tietoja vaihdetaan kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan valvontaviranomaisten välillä.
Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät tekijät
Kaikilla kolmella Euroopan valvontaviranomaisella on velvoite ottaa tehtäviensä hoidossa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä tekijöitä koskevat riskit. Säännösmuutoksen ansiosta Euroopan valvontaviranomaiset voivat seurata, miten finanssilaitokset tunnistavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä tekijöitä koskevat rahoitusvakautta uhkaavat riskit, raportoivat niistä ja käsittelevät niitä, ja sitä kautta finanssimarkkinoiden toiminnasta tulee entistä enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista.
Euroopan valvontaviranomaiset voivat myös antaa ohjeita siitä, miten kestävyysnäkökohdat voidaan tosiasiallisesti sisällyttää asiaankuuluvaan EU:n finanssilainsäädäntöön, ja edistää kyseisten säännösten hyväksymisen jälkeen niiden yhtenäistä täytäntöönpanoa.
Ohjeet ja suositukset
Vaikka valtuus laatia ohjeita ja suosituksia on osoittautunut valvonnan lähentämisen tärkeäksi ja menestyksekkääksi välineeksi, osallisryhmät ovat muistuttaneet olevan tarpeen pysyä Euroopan valvontaviranomaisten toimivallan alalla ja varmistaa, että kustannukset ja hyödyt arvioidaan täysimääräisesti, kun tällaisia välineitä kehitetään. Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 16 artiklaan tehtävät muutokset merkitsevät, että kustannus-hyötyanalyysi on pääsääntöisesti tehtävä. Muutoksilla halutaan lisäksi varmistaa, että jos enemmistö Euroopan valvontaviranomaisten asiaankuuluvista osallisryhmistä katsoo Euroopan valvontaviranomaisten ylittäneen toimivaltansa ohjeita tai suosituksia antaessaan, siitä annetaan lausunto komissiolle. Tällaisessa tapauksessa komissio arvioi ohjeiden soveltamisalaa ja saattaa vaatia asianomaista Euroopan valvontaviranomaista peruuttamaan kyseiset ohjeet.
Lisäksi näihin artikloihin tehtävissä muutoksissa säädetään Euroopan valvontaviranomaisten mahdollisuudesta osoittaa ohjeita viranomaisille, jotka eivät ole Euroopan valvontaviranomaisista annetuissa asetuksissa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia mutta joilla on toimivalta varmistaa Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltaan kuuluvan lainsäädännön soveltaminen. Tavoitteena on vahvistaa EFVJ:ään yhdenmukaiset, tehokkaat ja tulokselliset valvontakäytännöt.
Unionin oikeuden rikkominen
Komissio ehdottaa myös unionin oikeuden rikkomiseen liittyviä muutoksia Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 17 artiklaan. On osoittautunut olennaisen tärkeäksi, että Euroopan valvontaviranomaiset saavat käyttöönsä kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta Euroopan valvontaviranomaisilla olisi tosiasialliset valtuudet puuttua oikeuden rikkomisiin. Muutoksilla varmistetaan, että Euroopan valvontaviranomaiset pystyvät unionin oikeuden rikkomista tutkiessaan esittämään asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille toimivaltaisille viranomaisille tai asiaankuuluville finanssilaitoksille / finanssimarkkinoiden toimijoille. Siinä tapauksessa, että Euroopan valvontaviranomaiset päättävät pyytää tietoja suoraan asiaankuuluvalta finanssilaitokselta / finanssimarkkinoiden toimijalta, kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan asiasta, ja sen on avustettava Euroopan valvontaviranomaisia pyydettyjen tietojen keräämisessä. Lisäksi korostetaan, että unionin oikeuden rikkomiset kuuluvat valvontaviranomaisen hallituksen vastuualueeseen (ks. jäljempänä), mikä parantaa edelleen tämän välineen vaikuttavuutta.
Erimielisyyksien ratkaiseminen
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 19 artiklaan ehdotetaan toimivaltaisten viranomaisten välisten erimielisyyksien ratkaisua koskevia muutoksia. Tavoitteena on varmistaa, että jos tällaisia erimielisyyksiä esiintyy, Euroopan valvontaviranomaiset voivat toimia ja puuttua asiaan ratkaisevalla tavalla. Muutoksilla selvennetään, että Euroopan valvontaviranomaiset voivat myös omasta aloitteestaan ratkaista toimivaltaisten viranomaisten välisiä erimielisyyksiä rajat ylittävissä tilanteissa, jos toimivaltaisten viranomaisten välinen erimielisyys voidaan määrittää objektiivisten kriteerien perusteella. Viime mainitussa tapauksessa, erimielisyys voidaan olettaa, jos Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltaan kuuluvassa lainsäädännössä edellytetään tehtäväksi yhteinen päätös, mutta tällaista päätöstä ei ole asiaankuuluvassa lainsäädännössä säädetyssä määräajassa tehty. Muutoksilla lisätään tässä yhteydessä myös toimivaltaisille viranomaisille velvoite ilmoittaa Euroopan valvontaviranomaisille, jos yksimielisyyteen ei ole päästy. Lisäksi riitojen ratkaisu kuuluu hallituksen vastuualueeseen (ks. jäljempänä), mikä parantaa edelleen tämän välineen vaikuttavuutta.
Valvonnan lähentäminen ja koordinointi
EVLEV:stä ja EAMV:stä annettujen asetusten 29 artiklaan tehtävissä muutoksissa täsmennetään, että näiden kahden Euroopan valvontaviranomaisen olisi laadittava eurooppalainen valvontakäsikirja yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi ja pidettävä se ajan tasalla. Tämä muutos perustuu valtuuksiin, jotka EPV:llä jo on. Pankkitoiminnan alalla muutoksissa täsmennetään, että EPV:n olisi laadittava vastaava käsikirja kriisinratkaisun alalle.
Ehdotetussa uudessa 29 a artiklassa Euroopan valvontaviranomaisille annetaan lisää yleisiä koordinointivaltuuksia, jotta päivittäisen valvonnan lähentämistä voidaan edistää kaikissa toimivaltaisissa viranomaisissa koko unionissa entistä paljon merkittävämmin ja tehokkaammin. Euroopan valvontaviranomaisten on vahvistettava valvonnan EU:n laajuiset painopisteet strategisessa valvontasuunnitelmassa, jota silmällä pitäen kaikkia toimivaltaisia viranomaisia arvioidaan. Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava strategisen suunnitelman mukainen vuotuinen työohjelma. Tämän ansiosta kaikki kolme Euroopan valvontaviranomaista pystyvät varmistamaan sellaisten finanssilaitosten vakavaraisuusvalvonnan lähentämisen, jotka toimivat ensisijaisesti muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, missä ne on perustettu ja missä niitä valvotaan. Tämä on erityisen tärkeää EVLEV:lle.
Ehdotuksella muutetaan myös Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten vertaisarviointeja koskevaa nykyistä 30 artiklaa. Arviointien lisäarvon parantamiseksi ja arviointien puolueettomuuden varmistamiseksi arvioinnit eivät enää ole ”vertaisarviointeja” vaan ”riippumattomia” arviointeja, jotka ovat uuden hallituksen vastuulla. Euroopan valvontaviranomaiset laativat raportin arvioinnin tuloksista, ja toimivaltaisten viranomaisten on parhaansa mukaan pyrittävä noudattamaan niitä ohjeita ja suosituksia, joita Euroopan valvontaviranomaiset saattavat vertaisarvioinnin jatkotoimina antaa.
Ehdotukseen sisältyy uusi 31 a artikla, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan valvontaviranomaisten koordinointitehtävää sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat tosiasiallisesti tehtävien ja toimintojen ulkoistamis- ja siirtojärjestelyjä sekä riskinsiirtojärjestelyjä kolmansissa maissa. Valvontakäytännöt vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Euroopan valvontaviranomaisten on seurattava järjestelyjä sekä etukäteen että jatkuvasti.
EAMV:n koordinointitehtävä markkinoiden väärinkäyttöä koskevissa tutkimuksissa
Jos ylläpitäjät toteuttavat toimintaa, joka kuuluu EAMV:n toimivaltaan ja johon liittyy voimakkaasti rajat ylittävä elementti, EAMV on ehkä parhaassa asemassa tutkimusten aloittamiseen ja koordinoimiseen. Ehdotetussa uudessa 31 b artiklassa annetaan EAMV:lle tehostettu koordinointitehtävä siten, että se suosittaa toimivaltaisille viranomaisille tutkimusten aloittamista ja helpottaa niiden kannalta merkittävien tietojen vaihtoa, jos EAMV:llä on perusteltu syy epäillä, että meneillään on sellaista toimintaa, jolla on merkittäviä rajat ylittäviä vaikutuksia ja joka uhkaa finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä tai unionin rahoitusvakautta. EAMV pitää tätä varten yllä tietojen tallennusalustaa, johon se voi kerätä kaikki asiaankuuluvat tiedot toimivaltaisilta viranomaisilta ja jakaa ne toimivaltaisten viranomaisten kesken.
Stressitestien suorittaminen
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 32 artiklaan tehtävillä muutoksilla saavutetaan kaksi asiaa. Ensinnäkin niillä yhdenmukaistetaan EVLEV:stä ja EAMV:stä annetut asetukset EPV:stä annetun asetuksen stressitestien suorittamista koskevien säännösten kanssa. Toiseksi ehdotuksessa mahdollistetaan yksittäisiä finanssilaitoksia tai finanssimarkkinoiden toimijoita koskevien tulosten julkistaminen stressitestejä koskevan läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Siinä selvennetään myös, että toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvoitteet eivät estä niitä toimittamasta stressitestien tuloksia Euroopan valvontaviranomaisille julkaisua varten. Toinen muutos koskee kaikkia kolmea Euroopan valvontaviranomaista. Jotta stressitestejä koskevat päätökset tehtäisiin siten, että otetaan täysimääräisesti huomioon sisämarkkinat, tällaiset päätökset ehdotetaan lisäksi siirrettäväksi uudelle hallitukselle kaikissa kolmessa Euroopan valvontaviranomaisessa, menetelmiä ja stressitestien tuloksista ilmoittamista koskevat päätökset mukaan luettuina.
Kolmannen maan vastaavuus
Kolmannen maan vastaavuus on tärkeä väline kansainvälisten markkinoiden yhdentämiseksi siten, että tosiasiallinen valvonta varmistetaan (ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja vastaavuuspäätöksistä finanssipalvelupolitiikassa). Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 33 artiklaan tehtävissä muutoksissa vahvistetaan, että Euroopan valvontaviranomaiset avustavat komissiota vastaavuuspäätösten valmistelussa komission pyynnöstä. Tällaisen päätöksen tekemisen jälkeen on tärkeää varmistaa, että se mukautetaan uusiin kehityskulkuihin. Siitä syystä muutoksissa annetaan Euroopan valvontaviranomaisille tehtäväksi myös seurata jatkuvasti sääntely- ja valvontakehitystä sekä lainvalvontakäytäntöjä kolmansissa maissa, joita koskevan vastaavuuspäätöksen komissio on tehnyt, ja antaa vuosittain havainnoistaan komissiolle luottamuksellinen raportti. Tätä varten Euroopan valvontaviranomaisten on myös kehitettävä hallinnolliset järjestelyt kolmansien maiden kanssa.
Tietojen kerääminen
Kaikkien asiaankuuluvien tietojen saatavuus on perusta, jolta Euroopan valvontaviranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti. Tietoja antavat tavallisesti kansalliset valvontaviranomaiset, jotka ovat lähimpänä finanssimarkkinoita ja laitoksia, mutta viimeisenä keinona Euroopan valvontaviranomaiset voivat esittää tietopyyntöjä suoraan finanssilaitokselle tai markkinatoimijalle. Näin voi tapahtua muun muassa, ellei kansallinen toimivaltainen viranomainen toimita tai pysty toimittamaan tällaisia tietoja ajoissa. On asianmukaista varmistaa, että Euroopan valvontaviranomaiset saavat käyttöönsä tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat tiedot. Siitä syystä tässä ehdotuksessa perustetaan mekanismi, jolla vahvistetaan Euroopan valvontaviranomaisten tiedonkeruuoikeuden tosiasiallista täytäntöönpanoa (ks. Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten uusi 35–35 h artikla). Euroopan valvontaviranomaiset saavat sen myötä käyttöönsä tarvittavat keinot varmistaa, että tietojen toimittamista koskevaa pyyntöä tai päätöstä noudatetaan. Jos finanssilaitos ja/tai finanssimarkkinoiden toimija jättää riittävät tiedot toimittamatta, muutoksella annetaan Euroopan valvontaviranomaisille valtuudet määrätä sakkoja ja hallinnollisia uhkasakkoja unionin tuomioistuimen valvonnassa ja siten, että asianomaisella yhteisöllä on oikeus tulla kuulluksi.
Ryhmänsisäiset mallit vakuutusalalla
EVLEV:stä annettuun asetukseen ehdotetussa uudessa 21 a artiklassa vahvistetaan EVLEV:n tehtävää varmistaa ryhmänsisäisiä malleja koskevan valvonnan lähentäminen. Eroavuudet ryhmänsisäisten mallien valvonnassa ja hyväksymisessä voivat johtaa ristiriitaisuuksiin, jolloin toimintaedellytykset eivät ole tasapuoliset. EVLEV pystyy pyynnöstä saamaan kaikki asiaankuuluvat tiedot oikea-aikaisesti ja voi antaa lausuntoja asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille. Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat erimielisiä ryhmänsisäisistä malleista, EVLEV voi myös auttaa viranomaisia pääsemään sopimukseen perustamisasetuksen 19 artiklan mukaisesti joko omasta aloitteestaan, yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tai tietyissä olosuhteissa asianomaisen ryhmän pyynnöstä.
Muut säännökset
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 37 artiklaan tehtävillä muutoksilla vahvistetaan Euroopan valvontaviranomaisten osallisryhmien neuvoa-antavaa tehtävää, sillä niiden lausunnot ja neuvot ovat olennaisen tärkeitä Euroopan valvontaviranomaisten päivittäisessä työssä. Jos osallisryhmän jäsenet eivät pysty antamaan yhteistä lausuntoa tai neuvoa, yhtä osallisryhmää edustavat jäsenet voivat antaa erillisen lausunnon tai neuvon.
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 39 artiklan muutoksissa täsmennetään, että Euroopan valvontaviranomaisten päätökset julkaistaan yhdessä päätöksen perustelut sisältävän tiivistelmän kanssa, lukuun ottamatta sellaisia tutkimuksiin liittyviä päätöksiä, jotka on tehty, koska riittäviä tietoja ei ole tietopyynnön mukaisesti toimitettu.
b)Hallintotapa
Ehdotuksessa suunnitellaan Euroopan valvontaviranomaisten hallintorakenteen tehostamista perustamalla riippumaton hallitus, jossa on päätoimisia jäseniä. Hallitus korvaa nykyisen johtokunnan (Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 45 ja 47 artikla). Lisäksi muutetaan hallintoneuvoston kokoonpanoa (Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 40 artikla). Ehdotuksella selkeytetään näiden kahden hallintoelimen toimivaltaa (43 ja 47 artikla). Lisäksi puheenjohtajan asemaa ja valtuuksia vahvistetaan (48 artikla).
Hallitus
Hallituksen tärkein tehtävä on valmistella päätökset, jotka hallintoneuvosto tekee. Näin varmistettaneen hallintoneuvoston entistä nopeampi ja tehokkaampi päätöksenteko. Samalla edistetään enemmän EU:hun suuntautunutta lähestymistapaa päätöksenteossa. Pankkialalla suurin osa jäsenvaltioista osallistuu pankkiunioniin, joten pankkialan erityistilanteen huomioon ottamiseksi edellytetään nimenomaan, että EPV:n hallituksen on oltava tasapainoinen ja oikeasuhteinen ja vastattava koko unionia.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja joukko päätoimisia jäseniä. Jäsenten määrä on erilainen yhtäältä EAMV:ssä ja toisaalta EPV:ssä ja EVLEV:ssä, koska kahteen muuhun Euroopan valvontaviranomaiseen verrattuna EAMV:lle annetaan ehdotuksessa merkittävä määrä lisätehtäviä eri aloilla. Päätoimiset jäsenet nimitetään komission järjestämän avoimen ehdokaspyynnön perusteella. Komissio laatii lopullisen ehdokasluettelon ja toimittaa sen Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Lopullisen luettelon hyväksymisen jälkeen neuvosto nimittää päätoimiset jäsenet päätöksellä. Irtisanomismenettely on samanlainen kuin nimitysmenettely, ja lopullinen päätäntävalta on neuvostolla. Yksi pysyvistä jäsenistä ottaa hoitaakseen nykyisen toimitusjohtajan tehtävät, ja toimitusjohtajan nykyinen toimi lakkautetaan.
Hallitus hoitaa johtokunnan tehtävät Euroopan valvontaviranomaisten työohjelmien ja talousarvion valmistelussa.
Hallitukselle annetaan päätöksentekovaltaa useilla aloilla. Tällaisia ovat muun muassa yksittäisiä toimivaltaisia viranomaisia koskevat päätökset tietyissä muissa kuin sääntelyyn liittyvissä asioissa, kuten riitojen ratkaisu, unionin oikeuden rikkomiseen liittyvät asiat ja riippumattomat arvioinnit. Tämän pitäisi varmistaa vaikuttavat, puolueettomat ja EU:hun suuntautuneet päätökset. Hallituksen tehtävänä on myös vahvistaa valvonnan painopisteet toimivaltaisia viranomaisia varten uudessa strategisessa valvontasuunnitelmassa. Hallitus tarkistaa, että toimivaltaisten viranomaisten työohjelmat ovat EU:n painopisteiden mukaisia, ja arvioi niiden täytäntöönpanoa. Lisäksi hallitus seuraa tehtävien ja toimintojen ulkoistamis- ja siirtojärjestelyjä sekä riskinsiirtojärjestelyjä kolmansiin maihin varmistaakseen, että järjestelyihin olennaisesti liittyvät riskit otetaan huomioon. Hallitus päättää stressitesteistä ja stressitestien tulosten ilmoittamista koskevista toimintamalleista. Hallitus päättää edellä sanotun lisäksi vielä tietopyyntöjä koskevista päätöksistä. Jokaisella hallituksen jäsenellä on yksi ääni, ja puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen tehtävät vahvistetaan ehdotetussa 47 artiklassa.
Johtokuntaa koskevat viittaukset korvataan muutoksissa viittauksilla hallitukseen. Lisäksi toimitusjohtajan toimi poistetaan. Yksi hallituksen päätoimisista jäsenistä ottaa hoitaakseen nykyisen toimitusjohtajan tehtävät.
Hallintoneuvosto
Hallintoneuvosto pysyy Euroopan valvontaviranomaisten päähallintoelimenä, joka vastaa viranomaisten yleisestä ohjauksesta ja päätöksenteosta. Hallintoneuvoston kokoonpanoa kuitenkin muutetaan 40 artiklaan ehdotetuissa muutoksissa siten, että siihen sisällytetään päätoimisia jäseniä, joilla ei ole äänioikeutta. Muutoksilla varmistetaan myös kuluttajansuojaviranomaisten läsnäolo tarvittaessa.
Jokaisella hallintoneuvoston äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Päätöksentekoa koskevia nykyisiä sääntöjä muutetaan, koska hallitus tekee päätöksiä tietyissä asioissa, jotka ovat luonteeltaan muita kuin sääntelyyn liittyviä (riitojen ratkaisu, unionin oikeuden rikkominen ja riippumattomat arvioinnit).
Yhdistyneen kuningaskunnan tulevan eron takia pankkiunioniin osallistumattomien jäsenvaltioiden määrä ja painotus pienenevät ja pankkiunioniin saattaa liittyä uusia valtioita, mutta siitä huolimatta EPV:n hyväksymissä toimenpiteissä ja päätöksissä ehdotetaan säilytettäväksi vuonna 2013 pankkiunionin osana käyttöön otettu kaksinkertaisen enemmistön äänestysjärjestelmä. Sen avulla voidaan taata, että EPV:n päätökset vastaavat sekä pankkiunioniin osallistuvien että muiden jäsenvaltioiden erityistilannetta. Hallintoneuvosto tekee siten edelleen päätökset jäsentensä määräenemmistöllä, johon on sisällyttävä vähintään pankkiunioniin osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yksinkertainen enemmistö ja pankkiunioniin osallistumattomien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yksinkertainen enemmistö.
Nykyinen järjestelmä tekee päätöksenteosta EPV:ssä kuitenkin liian raskaan, koska päätöksiä ei voida tehdä edes tapauksissa, joissa osallistumattomien jäsenvaltioiden enemmistö ei pidä äänestystä riittävän tärkeänä ollakseen läsnä. Sen varmistamiseksi, että EPV voi jatkossa tehdä päätöksiä toimivalla tavalla samalla, kun osallistumattomien jäsenvaltioiden takeet pidetään voimassa, kunhan ne ovat läsnä äänestyksessä, nykyisiä äänestyssääntöjä olisi muutettava siten, ettei äänestystä tarvitse lykätä poissaolojen takia. Tämä myös selkeästi kannustaa kansallisia toimivaltaisia viranomaisia olemaan läsnä EPV:n kokouksissa, ja sitä kautta kokouksissa tehtyjen päätösten legitimiteetti paranee. Muutoksella siis selvennetään, että päätöksentekoon tarvitaan äänestyksessä läsnä olevien pankkiunioniin osallistumattomien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yksinkertainen enemmistö ja äänestyksessä läsnä olevien pankkiunioniin osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yksinkertainen enemmistö.
Toimivallan jakautuminen kahden hallintoelimen välillä
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 43 ja 47 artiklaan tehtävillä muutoksilla selkeytetään hallintoneuvoston ja hallituksen välisen toimivallan jaon perusperiaatetta. Hallintoneuvosto vastaa jokaisesta päätöksestä, johon asetuksessa viitataan, ellei toisin säädetä (ks. ed. hallitus). Tilanteissa, joissa EAMV käyttää suoraan valvontaan liittyviä valtuuksia, sen hallintoneuvosto pystyy hylkäämään hallituksen päätösehdotuksen ainoastaan kahden kolmasosan enemmistöllä. Tällaisessa tapauksessa hallituksen on tarkistettava päätösluonnosta (muutokset EAMV:stä annetun asetuksen 44 artiklaan).
Hallintoneuvosto vapautetaan puheenjohtajaa koskevasta kurinpidollisesta toimivallasta, koska hallintoneuvostolla ei ole toimivaltaa nimittää puheenjohtajaa (ks. jäljempänä).
Sekä hallintoneuvosto että hallitus voivat 41 artiklaan tehtävien muutosten ja uuden 45 b artiklan perusteella perustaa erityistehtäviä varten sisäisiä komiteoita. Lautakuntien perustaminen poistetaan asetuksista.
Puheenjohtaja
Puheenjohtaja on Euroopan valvontaviranomaisen keskeinen edustaja. Siitä syystä puheenjohtajan asemaa ja valtuuksia vahvistetaan hänen sääntömääräisen auktoriteettinsa lisäämiseksi.
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 48 artiklaan tehtävillä muutoksilla selkeytetään puheenjohtajan nimitysmenettelyä. Hänet nimitetään komission järjestämän avoimen ehdokaspyynnön perusteella. Komissio laatii lopullisen ehdokasluettelon ja toimittaa sen Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on hyväksynyt lopullisen luettelon, neuvosto nimittää päätoimiset jäsenet määräenemmistöpäätöksellä. Irtisanomismenettely on samanlainen kuin nimitysmenettely, ja lopullinen päätäntävalta on neuvostolla. Tämän pitäisi lisätä puheenjohtajan legitiimiyttä ja auktoriteettia. Puheenjohtajalla on myös ratkaiseva ääni hallituksessa.
Muut säännökset
Yhteiskomitean toiminnan alaa on laajennettu käsittämään myös kuluttajansuoja- ja sijoittajansuojakysymykset muuttamalla Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 54 artiklaa.
c)Varainhoitoa koskevat säännökset
Nykyistä rahoitusjärjestelmää ehdotetaan tarkistettavaksi, jotta voidaan varmistaa, että Euroopan valvontaviranomaisten rahoitusjärjestelmä on kestävä ja mitoitettu vastaamaan tehtäviä, joita ne hoitavat ja joita niiden odotetaan tulevaisuudessa hoitavan, ja että rahoitusjärjestelmässä maksut ja rahoitusosuudet yhdistetään oikeasuhteisella tavalla Euroopan valvontaviranomaisten toimintaan. Ehdotetussa järjestelmässä säilytetään julkinen rahoituselementti, jonka EU nykyisin antaa, ja yhdistetään se kotimaisen toimialan ja muiden markkinatoimijoiden rahoitusosuuksiin, joilla korvataan nykyisin kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta saatavat rahoitusosuudet. Euroopan valvontaviranomaisten perustamisen oikeusperusta (SEUT-sopimuksen 114 artikla) mahdollistaa rahoitusjärjestelmän muuttamisen ja rahoitusosuuksien keräämisen toimialalta.
Rahoituksen nykyinen kiinteä jakautuminen EU:n yleisestä talousarviosta saatavaan rahoitusosuuteen ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rahoitusosuuksiin (40/60 prosenttia) poistetaan.
Muutosten mukaan Euroopan valvontaviranomaisten tulot saadaan nyt kolmesta päälähteestä:
Unionin tasapainottava rahoitusosuus määritellään 62 artiklaan tehtävissä muutoksissa. Ehdotettu EU:n vuotuinen enimmäisrahoitusosuus, sen mukaisena kuin se on vahvistettu ennakolta monivuotisessa rahoituskehyksessä, kattaa enintään 40 prosenttia Euroopan valvontaviranomaisten vuotuisesta talousarviosta. Tämä on EU:n talousarvioon kohdistuvien rajoitteiden mukaista. Näin poistetaan myös nykyisin sovellettu rahoituksen kiinteä jakautuminen (40/60 prosenttia), joka voi rajoittaa Euroopan valvontaviranomaisten kykyä lisätä muista lähteistä saatavia tuloja. Euroopan valvontaviranomaisten olisi kunkin peräkkäisen monivuotisen rahoituskehyksen valmistelua varten toimitettava komissiolle ennakoiduista talousarviotarpeistaan keskipitkän ajan ennuste (joka kattaa vähintään viisi vuotta) samojen menetelmien mukaan, joita valvontaviranomaiset käyttävät valmistellessaan vuotuisia talousarvioesityksiä.
Toiseksi on lisätty uusi yksityisen sektorin tulonlähde: vuotuiset rahoitusosuudet finanssilaitoksilta. Tämä tulonlähde korvaa nykyiset kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pakolliset rahoitusosuudet Euroopan valvontaviranomaisten talousarvioon. Vuotuisia rahoitusosuuksia maksavat finanssilaitokset, jotka ovat Euroopan valvontaviranomaisten välillisessä valvonnassa ja jotka kuuluvat perustamisasetusten 1 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. Muutosten mukaan finanssilaitosten vuotuisten rahoitusosuuksien määrien olisi perustuttava arvioituun työkuormitukseen, jonka viranomainen suunnittelee käyttävänsä kutakin markkinatoimijoiden ryhmää kohden perustamisasetusten ja alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti. Muutoksissa ilmoitetaan, että jäsenvaltioiden nimittämät kansalliset viranomaiset keräävät kyseiset vuotuiset rahoitusosuudet. Muutoksissa säädetään myös delegoidusta säädöksestä, jossa vahvistetaan, miten vuotuisten rahoitusosuuksien kokonaismäärät jakautuvat eri finanssilaitosryhmien kesken sen mukaan, millaista toimintaa kukin ryhmä edellyttää. Delegoidussa säädöksessä vahvistetaan myös kutakin finanssilaitosryhmää koskevat asianmukaiset ja objektiiviset kriteerit todellisen maksettavan vuotuisen rahoitusosuuden laskemiseksi. Kriteerien olisi perustuttava finanssilaitosten kokoon, jotta niiden merkitys markkinoilla voidaan ottaa huomioon. Lopuksi delegoidussa säädöksessä vahvistetaan vähimmäisraja-arvo, jota pienemmät finanssilaitokset eivät maksa rahoitusosuuksia, tai siinä vahvistetaan vähimmäisrahoitusosuus.
Kolmanneksi näissä kolmessa asetuksessa pidetään ennallaan nykyiset säännökset, joiden perusteella Euroopan kolme valvontaviranomaista saavat ottaa vastaan maksuja suoran valvonnan alaisilta yhteisöiltä. Tämä säännös on nykyisin erityisen tärkeä EAMV:lle.
Yhteisöjä ei uudessa rahoitusmekanismissa laskuteta kahdesti samasta palvelusta. Euroopan valvontaviranomaisten suorassa valvonnassa olevat yhteisöt maksavat alakohtaisessa lainsäädännössä säädettyjä valvontamaksuja, kun taas muut finanssilaitokset (jotka ovat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten suorassa valvonnassa ja Euroopan valvontaviranomaisten välillisessä valvonnassa) maksavat rahoitusosuuden.
Muutoksissa säädetään myös kahdesta täydentävästä tulonlähteestä. Muutoksilla annetaan jäsenvaltioille ja tarkkailijoille mahdollisuus maksaa vapaaehtoisia rahoitusosuuksia sillä edellytyksellä, että tällainen rahoitusosuus ei vaaranna Euroopan valvontaviranomaisten riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Tällaisilla vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla voidaan esimerkiksi rahoittaa tehtävien ja vastuiden siirtoa kansallisilta viranomaisilta Euroopan valvontaviranomaisille. Lisäksi muutoksilla annetaan Euroopan valvontaviranomaisille mahdollisuus kerätä maksuja julkaisuista, koulutuksesta ja muista kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pyytämistä palveluista.
d)Yleiset säännökset
Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 70 artiklaan tehtävät muutokset laajentavat salassapitovelvoitteen koskemaan muita kuin viranomaisten henkilöstöön kuuluvia (eli henkilöitä, jotka tarjoavat suoraan tai välillisesti, jatkuvasti tai satunnaisesti jonkin palvelun, joka liittyy viranomaisen tehtäviin, myös hallituksen ja hallintoneuvoston valtuuttamat tai toimivaltaisten viranomaisten siihen tarkoitukseen nimittämät virkailijat ja muut henkilöt). Sama salassapitovaatimus koskee myös tarkkailijoita, jotka osallistuvat hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksiin tai ottavat osaa viranomaisen toimintaan. Muutoksella varmistettaneen, että henkilöt, jotka eivät nykyisin kuulu Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten 70 artiklan mukaisen salassapitovelvollisuuden piiriin ja jotka osallistuvat hallintoelinten kokouksiin, työryhmiin, alakomiteoihin, lautakuntiin ja asiantuntijaverkostoihin, ovat vastedes salassapitovelvollisuutta koskevien sääntöjen alaisia.
Asetuksissa (EY) N:o 1093/2010, (EY) N:o 1094/2010 ja (EY) N:o 1095/2010 sekä alakohtaisessa finanssipalveluja koskevassa lainsäädännössä vaaditaan, että Euroopan valvontaviranomaiset pyrkivät luomaan toimivia hallinnollisia järjestelyjä, joihin sisältyy tietojenvaihto kolmannen maan valvontaviranomaisten kanssa. Toimivasta yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta tulee sitäkin tärkeämpää, kun jotkin Euroopan valvontaviranomaisista saavat tämän muutosasetuksen nojalla lisää ja entistä laajempaa vastuuta EU:n ulkopuolisten yhteisöjen ja toimintojen valvonnassa. Jos Euroopan valvontaviranomaiset tässä yhteydessä käsittelevät henkilötietoja, myös siirtämällä tällaisia tietoja unionin ulkopuolelle, valvontaviranomaisia sitovat asetuksen (EU) N:o 2018/XXX vaatimukset (EU:n toimielimiä ja elimiä koskeva tietosuoja-asetus). Ellei tietosuojan riittävyyttä koskevaa komission päätöstä ole tehty tai asianmukaisia suojatoimia ei ole toteutettu esimerkiksi EU:n toimielimiä ja elimiä koskevan tietosuoja-asetuksen 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa hallinnollisissa järjestelyissä, Euroopan valvontaviranomaiset saavat vaihtaa tietoja kolmansien maiden viranomaisten kanssa asetuksen 51 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetun yleistä etua koskevan poikkeuksen mukaisesti ja edellytyksin. Poikkeusta sovelletaan erityisesti finanssivalvonnasta vastaavien viranomaisten väliseen kansainväliseen tietojenvaihtoon.
2)Ehdotuksen 4 artikla koskee muutoksia asetukseen (EU) N:o 345/2013 (EuVECA), 5 artikla koskee muutoksia asetukseen (EU) N:o 346/2013 (EuSEF) ja 7 artikla koskee muutoksia asetukseen (EU) 2015/760 (ELTIF).
Eurooppalaisista riskipääomarahastoista 17 päivänä huhtikuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 345/2013 (EuVECA) ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista 17 päivänä huhtikuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 346/2013 (EuSEF) otettiin käyttöön erikoistuneita rahastorakenteita, jotta markkinatoimijoiden olisi helpompi kerätä ja sijoittaa pääomaa innovatiivisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) ja yhteiskunnallisiin yrityksiin koko Euroopassa. Asetuksissa säädettiin yhtenäiset vaatimukset ja ehdot, jotka koskevat sellaisten yhteissijoitusyritysten hoitajia, jotka haluavat käyttää ”EuVECA”- tai ”EuSEF”-nimitystä markkinoidessaan vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja tai yhteiskunnallisia yrityksiä unionin alueella. Eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista 29 päivänä huhtikuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/760 otettiin käyttöön vielä yksi rahastoväline, ”ELTIF”, jonka kohteena ovat reaalitalouteen, kuten infrastruktuurihankkeeseen, tehtävät sijoitukset siten, että painotetaan erityisesti pitkäaikaisia sijoituksia. Asetuksessa (EU) 2015/760 säädetään yhtenäiset vaatimukset, jotka pitkäaikaisten rahastojen on täytettävä, jotta ne saavat toimiluvan ja voivat käyttää nimitystä ”ELTIF”.
EuVECA, EuSEF ja ELTIF ovat yhdenmukaistettuja yhteissijoitusrahastoja. Asetuksessa (EU) N:o 345/2013, asetuksessa (EU) N:o 346/2013 ja asetuksessa (EU) 2015/760 säännellään vaatimukset täyttäviä sijoituksia, vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä, keskittymiä koskevia sääntöjä ja kelpoisuusehdot täyttäviä sijoittajia. Säännöissä määritetään myös valvontavaltuudet, rekisteröintiä ja toimilupia koskevat vaatimukset, jatkuva valvonta sekä toimiluvan tai rekisteröinnin peruuttaminen.
Asetusten (EU) N:o 345/2013, (EU) N:o 346/2013 ja (EU) 2015/760 päätavoitteita ovat työllisyyden ja kasvun vauhdittaminen, pk-yritysten rahoitus, yhteiskunnalliset ja pitkäaikaiset sijoitukset sekä EU:n sijoituskulttuurin edistäminen. Näillä kolmella asetuksella aikaan saadusta yhdenmukaistamisesta huolimatta kansalliset viranomaiset käyttävät niissä annettua harkintavaltaa eri tavoin, niillä on erilaisia hallinnollisia käytäntöjä ja valvontakulttuureissa on edelleen eroja. Erojen takia vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen, vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ja pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilla ei ole tasapuolisia toimintaedellytyksiä eri jäsenvaltioissa, mikä samaan aikaa lisää kyseisten rahastojen hoitajien operatiivisia ja transaktiokustannuksia. EU:n yhteisen valvontaviranomaisen nimittäminen tukee kyseisten asetusten tavoitteita, sillä se helpottaa edelleen tällaisten rahastorakenteiden yhdentämistä, kehittämistä ja markkinointia yli rajojen.
Tällä ehdotuksella pyritään edelleen tehostamaan näiden unionin tason merkillä varustettujen rahastojen luvanantoa/rekisteröintiä sääntelevää hallintoprosessia unionissa sekä parantamaan toimintaedellytysten tasapuolisuutta keskittämällä rahastojen valvonta siitä riippumatta, missä rahastot on perustettu tai missä niitä markkinoidaan. Sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen ansiosta rahastojen hoitajien on mahdollista pienentää operatiivisia ja transaktiokustannuksiaan ja vahvistaa sijoittajan valinnanvapautta.
Näiden EU-rahastojen ja niiden hoitajien luvananto-/rekisteröinti- ja valvontatehtävät annetaan EAMV:lle, mikä lisää näiden hallintoprosessien tehokkuutta. Tällaisten rahastojen hoitajien on haettava toimilupaa/rekisteröintiä yhdeltä ainoalta toimivaltaiselta viranomaiselta – EAMV:ltä – jonka tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että kyseisissä asetuksissa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti. Sen takia tehdään kohdennettuja muutoksia valtuuksien siirtämiseksi kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta EAMV:lle.
Näitä EU-rahastoja säännellään suoraan sovellettavilla asetuksilla, joissa on jo vahvistettu säännöt, joiden noudattamista EAMV valvoo.
EAMV on myös niiden EuVECA- ja EuSEF-rahastojen toimivaltainen viranomainen, jotka ylittävät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut raja-arvot ja joita siten hoitaa direktiivin mukaisesti toimiluvan saanut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja. EAMV varmistaa, että tällaiset rahastojen hoitajat noudattavat EuVECA- tai EuSEF-asetusten 2 artiklan 2 kohdassa lueteltujen alakohtaisten säännösten lisäksi kansallista lakia, jolla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettu direktiivi on pantu täytäntöön siinä jäsenvaltiossa, johon rahaston hoitaja on sijoittautunut. Tällä toimintamallilla pyritään varmistamaan valvonnan yhdenmukaisuus ja helpottamaan hallinnollista rasitetta, joka seuraisi, jos samaa rahastoa hoitavaa yhteisöä valvoisivat samanaikaisesti sekä EAMV että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset.
Tässä ehdotuksessa esitetään tarpeen mukaan useita valtuutuksia, joissa täsmennetään näiden kolmen asetuksen vaatimukset, jotta tiettyjen oikeudellisten velvoitteiden ja EAMV:n harkintavallan ala ovat riittävän täsmällisiä halutun yhdenmukaistamisasteen varmistamiseksi.
Asetuksia (EU) N:o 345/2013 ja (EU) N:o 346/2013 on äskettäin tarkistettu. Muutokset koskivat tiettyjä rahastoja koskevia sääntöjä, soveltamisalaa tai hyväksyttäviä sijoituksia. Tarkistus ei koskenut valvontanäkökohtia. Lainsäätäjät pääsivät sopimukseen ehdotuksesta näitä kahta asetusta koskevaksi muutosasetukseksi, ja se hyväksyttiin Euroopan parlamentissa. Vaikka ehdotusta ei ole vielä lopullisesti hyväksytty neuvostossa eikä säädöstä ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on asianmukaista käyttää näiden kahden asetuksen tekstiä ja lainsäätäjien niihin sopimia muutoksia viitteenä tässä ehdotuksessa. Jos näihin kahteen asetukseen sovitaan muutoksia lähipäivinä päätökseen saatettavassa hyväksyntäprosessissa, komissio on valmis muuttamaan tätä ehdotusta, jotta sen varmistetaan olevan yhdenmukainen tällaisten muutosten kanssa.
Asetusehdotuksen 11 artiklan mukaisesti 4–6 artiklaa aletaan soveltaa 36 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta, jotta ehdotuksessa ennakoitujen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten laatimiselle ja hyväksymiselle on riittävästi aikaa. Ehdotuksessa esitetään myös siirtymätoimenpiteitä, joiden avulla toimivalta ja velvollisuudet siirretään kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta EAMV:lle.
3)Muutokset asetukseen (EU) N:o 600/2014 (MiFIR – raportointipalvelujen tarjoajat)
Asetusehdotuksen 6 artiklassa esitetään seuraavia muutoksia:
·Raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvananto ja valvonta lisätään asetuksen (EU) N:o 600/2014 (MiFIR) soveltamisalaan yhdessä suoran tietojenkeruun valtuuksien kanssa ilmoituksia ja avoimuusvaatimuksia koskevia laskelmia varten.
·MiFIR-asetuksen määritelmiin lisätään kolme erityyppistä raportointipalvelujen tarjoajaa.
·EAMV valtuutetaan pyytämään valvontatehtävissään tarvitsemiaan tietoja.
·EAMV vahvistetaan raportointipalvelujen tarjoajien valvontaviranomaiseksi.
·Määritellään valtuudet ja toimivalta, joita EAMV tarvitsee toimivaltaisen viranomaisen asemassa.
·Komissiolle asetetaan vaatimus laatia kertomus konsolidoitujen kauppatietojen toimivuudesta.
·Täsmennetään toimivallan siirto kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta EAMV:lle.
Ehdotuksessa tarkennetaan myös, että MiFIR-asetuksen mukaiset valtuudet toteuttaa interventiotoimia kattavat myös yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jos niiden hoitajat harjoittavat tarkoitettua toimintaa suoraan.
Tarkemmin sanottuna MiFIR-asetuksen 40 artiklassa annetaan jo EAMV:lle valtuudet toteuttaa väliaikaisia interventiotoimia, eli EAMV voi tietyin edellytyksin väliaikaisesti kieltää tiettyjen rahoitusvälineiden tai ominaisuuksiltaan määrätynlaisten rahoitusvälineiden markkinoinnin, jakelun tai myynnin unionissa tai tietyntyyppisen finanssialan toiminnan tai käytännön taikka rajoittaa niitä. Näitä valtuuksia toteuttaa tuotteita koskevia väliaikaisia interventiotoimia sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin ja luottolaitoksiin, jotka osallistuvat rahoitusvälineiden, myös yhteissijoitusyrityksen osuuksien, markkinointiin, jakeluun ja myyntiin. Koska myös siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rahastoyhtiöt ja yhteissijoitusyritysten sijoitusyhtiöt, jotka ovat saaneet toimiluvan direktiivin 2009/65/EY mukaisesti, sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka ovat saaneet toimiluvan direktiivin 2011/61/EU mukaisesti, voivat suoraan markkinoida, jaella tai myydä yhteissijoitusyritysten osuuksia, on välttämätöntä erikseen säätää, että edellä mainitut valtuudet toteuttaa tuotteita koskevia väliaikaisia interventiotoimia MiFIR-asetuksen mukaisesti koskevat myös yhteissijoitusyritysten rahasto- ja sijoitusyhtiöitä sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia erityisolosuhteissa.
Direktiivin 2014/65/EU (MiFID II) muuttamista koskevalla direktiiviehdotuksella on tarkoitus poistaa raportointipalvelujen tarjoajat direktiivin 2014/65/EU soveltamisalasta.
4)Muutokset asetukseen (EU) 2016/1011 (vertailuarvot)
Tämän asetuksen 8 artiklalla muutetaan asetusta (EU) 2016/1011 (vertailuarvoasetus). Artiklan 11 kohdassa EAMV vahvistetaan toimivaltaiseksi viranomaiseksi, kun on kyse kriittisten vertailuarvojen hallinnoijista ja kaikista sellaisista vertailuarvoista, joita käytetään unionissa mutta joita hallinnoidaan unionin ulkopuolella. Artiklan 4, 5, 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja 19 kohta ovat teknisiä mukautuksia, jotka vastaavat edellä tarkoitettua vahvistamista, ja 4 kohdan mukaan komissio nimeää kriittisiksi sellaiset vertailuarvot, joita käytetään viitteenä volyymiltaan yli 500 miljardin euron rahoitusvälineissä. Artiklan 18 kohdassa määritellään valtuudet ja toimivalta, joita EAMV tarvitsee toimivaltaisen viranomaisen asemassa.
Artiklan 10 kohdan mukaan EAMV:n olisi annettava toimilupa kriittisten vertailuarvojen hallinnoijille. Artiklan 16 kohdassa poistetaan kriittisiä vertailuarvoja käsittelevät valvontakollegiot, sillä EAMV:llä on näiden vertailuarvojen uutena valvontaviranomaisena unionin laajuinen näkemys riskien arvioinnista ynnä muusta.
Artiklan 8 kohdassa EAMV vahvistetaan toimivaltaiseksi viranomaiseksi, joka tunnustaa ja hyväksyy kolmannen maan hyväksymät hallinnoijat, ja 9 kohdassa toimivaltaiseksi viranomaiseksi, joka tunnustaa ja hyväksyy kolmannen maan hyväksymät vertailuarvot.
Artiklan 1, 2, 3 ja 6 kohdassa annetaan komissiolle valtuudet täsmentää edelleen tiettyjä asetuksen (EU) 2016/1011 säännöksiä sen varmistamiseksi, että EAMV voi soveltaa vastaavia säännöksiä suoraan.
Asetuksen (EU) 2016/1011 30 artiklaan tehtävillä muutoksilla varmistetaan, että kolmansien maiden vastaavuutta asetuksen (EU) 2016/1011 kanssa seurataan jatkuvasti. EAMV:n on tehtävä yhteistyösopimuksia kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa, jotta kolmansissa maissa sijaitsevien vertailuarvojen hallinnoijien valvontaa varten voidaan vaihtaa tietoja ja tehdä yhteistyötä. Jos kolmas maa on sisällytetty luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle, EAMV ei kuitenkaan saa tehdä yhteistyösopimusta tällaisen kolmannen maan valvontaviranomaisten kanssa.
5)Muutokset asetukseen (EU) 2017/1129 (esitteet)
Tämän asetuksen 9 artiklalla muutetaan asetusta 2017/1129 siten, että tietyn tyyppisten esitteiden valvonta siirretään EAMV:lle.
Keskeinen muutos on 10 kohdassa, jossa annetaan EAMV:lle ”kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen” tehtävä neljän esitteiden luokan osalta. Näitä esitteitä koskevat tarkastamis- ja hyväksyntätehtävät sekä passi-ilmoitusten käsittely siirretään EAMV:lle. Vahvistetaan ”lukusääntö”, jonka mukaan esiteasetuksen säännöksiä sovelletaan tilanteisiin, joissa EAMV harjoittaa suoraa valvontaa. Artiklan 1 kohtaan on lisätty joukko erikoisalojen liikkeeseenlaskijoihin liittyviä määritelmiä. Artiklan 4 kohdassa siirretään EAMV:lle myös valtuus valvoa sen hyväksymisalaan kuuluviin esitteisiin liittyvä mainonta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten sijasta. Vaikka kyseisen mainonnan vaatimusten mukaisuutta koskeva EAMV:n harjoittama todellinen valvonta on valinnaista, siitä tulee pakollista, jos toimivaltainen viranomainen virallisesti pyytää EAMV:tä käyttämään tätä valvontavaltuutta, kun EAMV:n hyväksymiä esitteitä käytetään sen lainkäyttöalueella arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä.
Artiklan 2, 3, 4, 6, 8, 11 ja 12 kohdassa tehdään sanamuotoon selvennyksiä, joissa otetaan huomioon EAMV:n uusi tehtävä niissä tilanteissa, joissa 10 artiklan ”lukusääntö” ei ehkä riitä oikeudellisen selkeyden saavuttamiseen (kielijärjestelyt, yhteistyösopimukset, ilmoitukset).
Artiklan 7 kohdassa selvennetään ja tehostetaan kolmannen maan kansallisten sääntöjen mukaisesti laadittuja esitteitä koskevan vastaavuusjärjestelyn toimintaa. Jos komissio ilmoittaa täytäntöönpanopäätöksessä, että tällaiset säännöt vastaavat asetusta, kolmannen maan valvontaviranomaisen jo hyväksymä kolmannen maan esite toimitetaan vain EAMV:lle ja EAMV lähettää esitteen toimittamisesta todistuksen (hyväksymistodistuksen sijasta, vrt. 5 kohdan b alakohta) jokaisen sellaisen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tällaisesta ”vastaavasta” kolmannen maan esitteestä tehdään ilmoitus. EAMV:n on tehtävä kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa yhteistyösopimukset kolmannen maan liikkeeseenlaskijoiden esitteiden valvontaa varten. Jos kolmas maa on sisällytetty luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle, EAMV ei kuitenkaan saa tehdä yhteistyösopimusta tällaisen kolmannen maan valvontaviranomaisten kanssa (vrt. 9 kohdan a alakohta). Artiklan 5 kohdan a alakohdassa korjataan asetuksen (EU) 2017/1129 25 artiklan 4 kohdasta poisjäänyt seikka selventämällä, että toimivaltaisen viranomaisten on myös ilmoitettava EAMV:lle sähköisesti kaikki perusesitteiden lopulliset ehdot sen jälkeen, kun lopulliset ehdot on toimitettu, siinäkin tapauksessa, että asianomaisen perusesitteen hyväksymisestä ei ole ilmoitettu yhdellekään vastaanottavalle jäsenvaltiolle, direktiivissä 2003/71/EY esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
Artiklan 13 kohdassa korjataan asetuksen (EU) 2017/1129 virhe: päivämäärä, jolloin jäsenvaltioiden on viimeistään ilmoitettava seuraamussäännöistään komissiolle ja EAMV:lle, yhdenmukaistetaan asetuksen 49 artiklan 3 kohdassa vahvistetun päivämäärän kanssa. Viimeistään viimeksi mainittuna päivämääränä jäsenvaltioiden on noudatettava asetuksen VIII luvun säännöksiä.
Artiklan 14 kohdassa lisätään uusi luku, jossa esitetään ne EAMV:n valtuudet ja toimivalta, joita EAMV tarvitsee voidakseen valvoa esiteasetusta ja sen noudattamista, myös valtuudet antaa rahamääräisiä sakkoja ja uhkasakkoja.
2017/0230 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010, eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetun asetuksen (EU) 2015/760, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011 ja arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun asetuksen (EU) 2017/1129 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan unioni on edistynyt merkittävästi finanssikriisin jälkeen Jacques de Larosièren johtaman korkean tason asiantuntijoiden ryhmän suosituksia noudattaen ei pelkästään entistä vahvempien vaan myös aikaisempaa yhdenmukaistetumpien sääntöjen laatimisessa finanssimarkkinoita varten yhteisen sääntökirjan muodossa. Unioni on myös perustanut Euroopan finanssivalvontajärjestelmän, jäljempänä ’EFVJ’, joka perustuu kaksipilariseen järjestelmään, jossa yhdistyy mikrotason vakavaraisuusvalvonta Euroopan valvontaviranomaisten koordinoimana ja makrotason vakavaraisuusvalvonta, jota varten on perustettu Euroopan järjestelmäriskikomitea, jäljempänä ’EJRK’. Kolme Euroopan valvontaviranomaista eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 perustettu Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’pankkiviranomainen’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 perustettu Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen. jäljempänä ’vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen’ ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 perustettu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, asetukset yhdessä jäljempänä ’perustamisasetukset’, aloittivat toimintansa tammikuussa 2011. Euroopan valvontaviranomaisten yleistavoitteena on vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta ja vaikuttavuutta kestävällä tavalla koko unionissa sekä parantaa kuluttajan- ja sijoittajansuojaa.
(2)Euroopan valvontaviranomaiset ovat yhdenmukaistaneet merkittävästi unionin finanssimarkkinoiden sääntöjä antamalla panoksensa asetuksia ja direktiivejä koskeviin komission aloitteisiin, joihin liittyvät säädökset neuvosto ja parlamentti ovat hyväksyneet. Euroopan valvontaviranomaiset ovat myös toimittaneet komissiolle luonnoksia yksityiskohtaisista teknisistä säännöistä, jotka on annettu delegoituina säädöksinä ja täytäntöönpanosäädöksinä.
(3)Euroopan valvontaviranomaiset ovat lisäksi lähentäneet finanssivalvontaa ja valvontakäytäntöjä unionissa toimivaltaisille viranomaisille suunnattujen ohjeiden avulla ja koordinoimalla valvontakäytäntöjen arviointeja. Euroopan valvontaviranomaisten perustamisasetuksiin sisältyvät päätöksentekoprosessit sekä resursseihin liittyvät rajoitteet ja kyseisten viranomaisten käytössä olevien välineiden luonne ovat kuitenkin estäneet niitä saavuttamasta yleistavoitteitaan täysimääräisesti.
(4)Seitsemän toimintavuotensa jälkeen sekä komission toteuttamien arviointien että julkisten kuulemisten perusteella on käynyt ilmi, että Euroopan valvontaviranomaisten on nykyisessä lainsäädäntökehyksessä entistä vaikeampi saavuttaa tavoitteensa, joita ovat finanssimarkkinoiden ja palvelujen yhdentäminen ja kuluttajansuojan parantaminen sekä unionissa että unionin ja kolmansien maiden välillä.
(5)Euroopan valvontaviranomaisille annettavat lisävaltuudet, joiden avulla ne pystyisivät saavuttamaan kyseiset tavoitteet, edellyttäisivät myös asianmukaista hallinto- ja ohjausjärjestelmää ja riittävää rahoitusta. Lisävaltuudet eivät yksinään riittäisi saavuttamaan Euroopan valvontaviranomaisten tavoitteita, jos niillä ei ole riittävää rahoitusta tai jos niitä ei hallinnoida tehokkaalla ja tuloksekkaalla tavalla.
(6)Komission 8 päivänä kesäkuuta 2017 antamassa tiedonannossa pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista korostettiin, että finanssimarkkinoiden ja palvelujen tuloksekkaampi ja johdonmukaisempi valvonta on olennaisen tärkeää, jotta toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö saadaan poistettua jäsenvaltioiden väliltä, kun ne toteuttavat valvontatehtäviään. Tuloksekkaampi ja johdonmukaisempi valvonta on myös olennaisen tärkeää markkinoiden yhdentymisen nopeuttamiseksi ja sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien luomiseksi finanssiyhteisöille ja sijoittajille.
(7)Sen vuoksi valvonnan yhdentämisessä olisi edistyttävä erityisen ripeästi, jotta pääomamarkkinaunionin toteuttaminen voidaan saada päätökseen. Kymmenen vuotta finanssikriisin puhkeamisen ja uuden valvontajärjestelmän käyttöönoton jälkeen finanssipalveluja ja pääomamarkkinaunionia ohjaavat yhä merkittävämmin kaksi keskeistä kehityssuuntausta, jotka ovat kestävä rahoitus ja teknologinen innovointi. Molemmat saattavat muuttaa finanssipalveluja, joten unionin finanssivalvonnan olisi oltava valmis niitä varten.
(8)Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että rahoitusjärjestelmä toimii täysipainoisesti ratkaistaessa kriittisiä kestävyyteen liittyviä haasteita. Tämä edellyttää rahoitusjärjestelmän perusteellista uudistamista, johon Euroopan valvontaviranomaisten olisi osallistuttava aktiivisesti aloittamalla uudistuksia oikeanlaisen sääntely- ja valvontakehyksen luomiseksi, jotta yksityiset pääomavirrat saadaan liikkeeseen ja ohjattua kestäviin investointeihin.
(9)Euroopan valvontaviranomaisilla olisi oltava tärkeä asema sellaisten riskien tunnistamisessa ja raportoinnissa, joita ympäristöllisistä, sosiaalisista ja hallinto- ja ohjausjärjestelmään liittyvistä tekijöistä aiheutuu rahoitusvakaudelle. Lisäksi niillä on tärkeä asema finanssimarkkinoiden toiminnan saattamisessa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi. Euroopan valvontaviranomaisten olisi annettava ohjeita siitä, miten kestävyysnäkökohdat voidaan tosiasiallisesti sisällyttää EU:n finanssilainsäädäntöön, ja edistettävä kyseisten säännösten hyväksymisen jälkeen niiden yhtenäistä täytäntöönpanoa.
(10)Teknologisella innovoinnilla on ollut yhä suurempi vaikutus finanssialaan, minkä vuoksi toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet useita aloitteita teknologisen kehityksen huomioimiseksi. Euroopan valvontaviranomaisten asemaa olisi lujitettava niiden valvontatehtävän ja valvonnan koordinoinnin suhteen, jotta voidaan lähentää valvontakäytäntöjä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä toisaalta asianomaisten viranomaisten välillä ja toisaalta asianomaisten viranomaisten ja finanssilaitosten tai finanssimarkkinoiden toimijoiden välillä.
(11)Teknologinen kehitys finanssimarkkinoilla voi parantaa mahdollisuuksia käyttää finanssipalveluja, tarjota pääsyn rahoitukseen, parantaa markkinoiden eheyttä ja toiminnallista tehokkuutta sekä myös madaltaa markkinoille pääsyn esteitä. Toimivaltaisten viranomaisten koulutuksen pitäisi ulottua myös teknologiseen innovointiin siinä määrin kuin se on asianmukaista sovellettavien aineellisoikeudellisten sääntöjen kannalta. Tällä vältettäisiin se, että jäsenvaltiot kehittävät toisistaan eroavia lähestymistapoja näissä asioissa.
(12)Joitakin kansallisia viranomaisia ei ole määritelty toimivaltaisiksi viranomaisiksi perustamisasetuksissa, vaikka niillä on valtuudet varmistaa unionin lainsäädännön soveltaminen finanssipalvelujen ja markkinoiden alalla. On välttämätöntä määritellä ne toimivaltaisiksi viranomaisiksi, jotta voidaan varmistaa johdonmukaiset, tehokkaat ja tuloksekkaat valvontakäytännöt EFVJ:ssä. Tämä antaisi Euroopan valvontaviranomaisille mahdollisuuden erityisesti antaa ohjeita ja suosituksia kyseisille kansallisille viranomaisille.
(13)Jotta voidaan varmistaa sidosryhmien etuja koskevat asianmukaiset suojatoimet, kun Euroopan valvontaviranomaiset käyttävät toimivaltaansa antaa ohjeita ja suosituksia, eri osallisryhmien olisi voitava antaa lausunto, kun kaksi kolmasosaa niiden jäsenistä katsoo, että asianomainen Euroopan valvontaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa. Tässä yhteydessä komissiolla olisi oltava valtuudet asianmukaisen arvioinnin jälkeen vaatia Euroopan valvontaviranomaista perumaan kyseiset ohjeet tai suositukset tarvittavilta osin.
(14)Lisäksi perustamisasetusten 17 artiklassa säädetyn menettelyn noudattamiseksi ja unionin oikeuden asianmukaisen soveltamisen nimissä on aiheellista helpottaa ja nopeuttaa Euroopan valvontaviranomaisten tietojensaantia. Sen vuoksi niiden olisi voitava pyytää tietoja asianmukaisesti perustellulla pyynnöllä suoraan kaikilta asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta, finanssilaitoksilta ja finanssimarkkinoiden toimijoilta, vaikkeivät kyseiset viranomaiset, laitokset tai markkinatoimijat olisi itse rikkoneet mitään unionin oikeuden säännöstä. Euroopan valvontaviranomaisten olisi ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tällaisista pyynnöistä, ja toimivaltaisen viranomaisen olisi avustettava Euroopan valvontaviranomaisia pyydettyjen tietojen keräämisessä.
(15)Finanssialan yhdenmukaistettu valvonta edellyttää toimivaltaisten viranomaisten johdonmukaista toimintaa. Tämän vuoksi Euroopan valvontaviranomaisten olisi arvioitava toimivaltaisten viranomaisten toimintaa säännöllisesti ja riippumattomasti kunkin Euroopan valvontaviranomaisen perustaman arviointikomitean tukemana. Euroopan valvontaviranomaisten olisi myös kehitettävä menetelmät tällaisia arviointeja varten. Riippumattomissa arvioinneissa ei pitäisi keskittyä pelkästään valvontakäytäntöjen lähentämiseen vaan myös toimivaltaisten viranomaisten kykyyn saavuttaa laadukkaita valvontatuloksia sekä toimivaltaisten viranomaisten riippumattomuuteen. Arviointien tulokset olisi julkistettava säännösten noudattamiseen rohkaisemiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi, jollei julkistamiseen sisälly rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.
(16)Finanssialan yhdenmukaistettu valvonta edellyttää myös, että eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäiset erimielisyydet rajat ylittävissä tilanteissa ratkaistaan tehokkaasti. Nykyiset erimielisyyksien ratkaisemista koskevat säännöt eivät ole kaikilta osin tyydyttäviä. Niitä olisi mukautettava niiden soveltamisen helpottamiseksi.
(17)Euroopan valvontaviranomaisten työhön valvontakäytäntöjen lähentämisessä kuuluu kiinteästi unionin valvontakulttuurin edistäminen. Euroopan valvontaviranomaisilla ei ole kuitenkaan kaikkia tarvittavia välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. On välttämätöntä antaa Euroopan valvontaviranomaisille mahdollisuus vahvistaa yleiset valvontatavoitteet ja painopisteet monivuotisessa strategisessa valvontasuunnitelmassa, jolla autetaan toimivaltaisia viranomaisia tunnistamaan osa-alueet, jotka ovat EU:n laajuisen markkinoiden eheyden ja rahoitusvakauden kannalta ongelmallisimmat, mukaan lukien rajat ylittävää toimintaa harjoittavien yritysten vakavaraisuuden valvonta, ja keskittymään näihin osa-alueisiin. Strategisen valvontasuunnitelman olisi oltava riskilähtöinen ja siinä olisi otettava huomioon valvontatoimien yleiset taloudelliset ja sääntelylliset tavoitteet sekä asianomaiset mikrotason vakavaraisuusvalvonnan kehityssuuntaukset, mahdolliset riskit ja haavoittuvuudet, jotka Euroopan valvontaviranomaiset ovat yksilöineet toimivaltaisia viranomaisia koskevissa arvioissaan ja unionin laajuisten stressitestien perusteella. Tämän jälkeen toimivaltaisten viranomaisten olisi laadittava strategisen valvontasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi vuotuiset työohjelmat, joissa unionin painopisteet ja tavoitteet muunnetaan kyseisten viranomaisten toimintatavoitteiksi. Euroopan valvontaviranomaisille olisi annettava valtuudet arvioida vuotuisten työohjelmien täytäntöönpanoa osana päivittäistä valvontaa ja myös arvioida yksittäistapauksissa toteutettuja valvontatoimenpiteitä satunnaisotantaa käyttäen, jotta voidaan varmistaa, että Euroopan valvontaviranomaiset saavuttavat valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamista koskevan tavoitteensa.
(18)Tällä hetkellä jäsenvaltioiden välillä on eroja valvontakäytännöissä, jotka kohdistuvat tehtävien ja toimintojen ulkoistamiseen ja siirtoon sekä riskinsiirtoon (back-to-back-kaupat tai fronting-järjestelyt) toimiluvan saaneelta yhteisöltä toiselle. Näihin sääntelyyn liittyviin toisistaan poikkeaviin lähestymistapoihin sisältyy riski toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytöstä jäsenvaltioiden välillä (”kilpailu alhaisimmalla sääntelytasolla”). Ulkoistettujen tai siirrettyjen toimintojen tehoton valvonta aiheuttaa unionin rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä. Nämä riskit ovat erityisen suuria, kun valvottavat yhteisöt ulkoistavat tai siirtävät toimia tai toimintoja tai siirtävät riskejä kolmansiin maihin, joissa valvontaviranomaisilta voi puuttua tarvittavat välineet valvoa asianmukaisesti ja tuloksekkaasti merkittäviä toimia ja keskeisiä toimintoja. Euroopan valvontaviranomaisilla olisi oltava aktiivinen rooli valvontakäytäntöjen lähentymisen edistämisessä ja sen olisi varmistettava, että ulkoistamisesta, riskinsiirrosta ja merkittävien toimien ja keskeisten toimintojen siirrosta kolmansiin maihin vallitsee yhteisymmärrys ja niitä valvotaan unionin oikeuden ja Euroopan valvontaviranomaisten mahdollisesti antamien ohjeiden, suositusten ja lausuntojen mukaisia käytäntöjä noudattaen. Sen vuoksi Euroopan valvontaviranomaisilla olisi oltava tarvittavat valtuudet koordinoida kansallisten valvontaviranomaisten toteuttamia valvontatoimia, kun yritykselle myönnetään toimilupa tai se rekisteröidään tai osana käynnissä olevaa valvontakäytäntöjen arviointia. Koordinointitehtäväänsä hoitaessaan Euroopan valvontaviranomaisten olisi keskityttävä erityisesti tilanteisiin, jotka saattavat johtaa sääntöjen kiertämiseen, ja seurattava finanssilaitoksia tai finanssimarkkinoiden toimijoita, jotka aikovat ulkoistaa tai siirtää toimia tai toimintoja tai siirtää riskejä kolmansiin maihin laajassa mittakaavassa tavoitteenaan hyötyä EU:n laajuisesta toimiluvasta (EU-passista), vaikka suurin osa niiden merkittävistä toimista tai toiminnoista suoritetaan unionin ulkopuolella.
(19)Rahoitusvakauden pysyvyys edellyttää, että kolmansia maita koskevia komission vastaavuuspäätöksiä seurataan jatkuvasti. Sen vuoksi Euroopan valvontaviranomaisten olisi todennettava, täyttyvätkö edellytykset, joiden perusteella kolmansia maita koskevat vastaavuuspäätökset on tehty, ja kyseisissä päätöksissä vahvistetut ehdot, edelleen. Euroopan valvontaviranomaisten olisi myös seurattava sekä sääntelyn että valvonnan kehitystä ja täytäntöönpanon valvontaan liittyviä käytäntöjä kyseisissä kolmansissa maissa. Tässä yhteydessä Euroopan valvontaviranomaisten olisi myös kehitettävä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa hallinnolliset järjestelyt tietojen saamiseksi seurantatarkoituksiin ja valvontatoimien koordinoimiseksi. Tällä lujitetulla valvontajärjestelmällä varmistetaan, että kolmansien maiden sääntely-, valvonta- ja markkinatilanteen vastaavuuden arviointi on läpinäkyvämpää, ennakoitavampaa asianomaisille kolmansille maille ja johdonmukaisempaa kaikilla aloilla.
(20)On olennaisen tärkeää, että Euroopan valvontaviranomaiset keräävät tarkkoja ja kattavia tietoja, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä ja toimintonsa ja saavuttaa tavoitteensa. Jotta vältettäisiin finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden ilmoitusvelvollisuuksien päällekkäisyys, tiedot olisi saatava niiltä toimivaltaisilta viranomaisilta tai kansallisilta valvontaviranomaisilta, jotka ovat lähimpänä finanssimarkkinoita ja laitoksia. Euroopan valvontaviranomaisten olisi kuitenkin voitava osoittaa asianmukaisesti perusteltu tietopyyntö suoraan finanssilaitoksille tai finanssimarkkinoiden toimijoille, jos toimivaltainen viranomainen ei toimita tai ei pysty toimittamaan tietoja asetetussa määräajassa. Lisäksi jotta voidaan varmistaa Euroopan valvontaviranomaisten tietojenkeruuoikeuden vaikuttavuus, on välttämätöntä, että niillä on mahdollisuus määrätä uhkasakkoja tai sakkoja sellaisille finanssilaitoksille tai finanssimarkkinoiden toimijoille, jotka eivät noudata tietojen toimittamista koskevaa pyyntöä tai päätöstä täsmällisesti, kaikilta osin ja oikea-aikaisesti. Asianomaisen finanssilaitoksen tai finanssimarkkinoiden toimijan oikeus tulla kuulluksi Euroopan valvontaviranomaisissa olisi taattava erikseen mainiten.
(21)Euroopan valvontaviranomaisten perustamisasetuksissa säädetään, että toimivaltaisilla viranomaisilla on keskeinen asema Euroopan valvontaviranomaisten hallinto- ja ohjausrakenteessa. Kyseisissä asetuksissa myös täsmennetään, että eturistiriitojen estämiseksi hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten on toimittava riippumattomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti. Euroopan valvontaviranomaisten alkuperäinen hallinto- ja ohjausrakenne ei kuitenkaan tarjoa riittäviä suojakeinoja varmistamaan, että eturistiriidoilta vältytään kokonaan. Tämä voi vaikuttaa Euroopan valvontaviranomaisten kykyyn tehdä valvonnan lähentämiseksi tarvittavia päätöksiä ja varmistaa, että niiden päätöksissä otetaan unionin laajemmat edut kaikin puolin huomioon. Jotta voidaan varmistaa Euroopan valvontaviranomaisten päätöksentekoprosessin tehokkuus ja vaikuttavuus, päätöksentekovaltuudet Euroopan valvontaviranomaisten sisällä olisi määriteltävä uudelleen.
(22)Lisäksi unionin ulottuvuutta olisi vahvistettava hallintoneuvoston päätöksentekoprosessissa sisällyttämällä hallintoneuvostoon riippumattomia koko-aikaisia jäseniä, joihin ei kohdistu eturistiriitoja. Päätöksentekovaltuudet sääntelyyn ja suoraan valvontaan liittyvissä asioissa olisi säilyttävä kokonaan hallintoneuvostolla. Johtokunta olisi muutettava hallitukseksi, joka kostuu kokoaikaisista jäsenistä. Sen tehtävänä olisi päättää tietyistä muista kuin sääntelyyn liittyvistä asioista, mukaan lukien toimivaltaisia viranomaisia koskevat riippumattomat arviot, riitojenratkaisu, unionin oikeuden rikkominen, strateginen valvontasuunnitelma, kolmansiin maihin tapahtuvan toimien ja toimintojen ulkoistamisen ja siirron sekä riskinsiirron seuranta, stressitestit ja tietopyynnöt. Hallituksen olisi myös käsiteltävä ja valmisteltava kaikki päätökset, jotka hallintoneuvoston on määrä hyväksyä. Lisäksi puheenjohtajan asemaa ja roolia olisi lujitettava vahvistamalla puheenjohtajalle viralliset tehtävät ja antamalla hänelle ratkaiseva ääni hallituksessa. Unionin ulottuvuutta Euroopan valvontaviranomaisissa olisi niin ikään vahvistettava muuttamalla puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valintamenettelyä sellaiseksi, että neuvosto ja Euroopan parlamentti osallistuvat siihen. Hallituksen kokoonpanon olisi oltava tasapainoinen.
(23)Riittävän asiantuntemuksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet olisi nimitettävä ansioiden, taitojen, määritystä, kaupankäynnin jälkeistä käsittelyä ja finanssialan kysymyksiä koskevan osaamisen sekä finanssivalvontaa koskevan kokemuksen perusteella. Läpinäkyvyyden ja demokraattisen valvonnan takaamiseksi sekä unionin toimielinten oikeuksien suojaamiseksi puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet olisi valittava avointa valintamenettelyä noudattaen. Komission olisi laadittava ehdokasluettelo ja toimitettava se Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvoston olisi tehtävä päätös hallituksen jäsenten nimittämisestä. Puheenjohtajan ja kokoaikaisten hallituksen jäsenten olisi oltava vastuuvelvollisia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista perustamisasetusten perusteella tehdyistä päätöksistä.
(24)Jotta voidaan jakaa toisaalta operatiiviset tehtävät ja toisaalta päivittäiset hallinnolliset tehtävät tehokkaammin, kunkin Euroopan valvontaviranomaisen toimitusjohtajan nykyisiä tehtäviä hoitamaan olisi valittava kyseisten tehtävien perusteella joku hallituksen jäsenistä.
(25)On tarkoituksenmukaista, että finanssilaitokset ja finanssimarkkinoiden toimijat osallistuvat Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan rahoittamiseen, koska Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan yleistavoitteena on edistää rahoitusvakautta – ja kilpailun vääristymistä torjumalla – sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Euroopan valvontaviranomaisten toiminta hyödyttää kaikkia finanssilaitoksia ja finanssimarkkinoiden toimijoita riippumatta siitä, onko niillä rajat ylittävää toimintaa. Euroopan valvontaviranomaisten avulla ne voivat harjoittaa liiketoimintaansa vakaassa toimintaympäristössä ja tasapuolisin toimintaedellytyksin. Sen vuoksi myös niiden finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden, jotka eivät ole Euroopan valvontaviranomaisten suorassa valvonnassa, olisi osallistuttava Euroopan valvontaviranomaisten sellaisten toimien rahoittamiseen, josta niille on hyötyä. Lisäksi Euroopan valvontaviranomaisten olisi kuitenkin myös saatava maksuja suoraan valvomiltaan finanssilaitoksilta ja finanssimarkkinoiden toimijoilta.
(26)Kullekin finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden ryhmälle määrättävässä rahoitusosuuden tasossa olisi otettava huomioon, kuinka paljon kukin finanssilaitos ja finanssimarkkinoiden toimija hyötyy Euroopan valvontaviranomaisten toimista. Näin ollen finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden rahoitusosuudet olisi määritettävä niiden koon perusteella, jotta otettaisiin huomioon niiden merkitys asianomaisilla markkinoilla. Erittäin pienten rahoitusosuuksien kantamiseen olisi sovellettava vähimmäistasoa, jotta varmistetaan että niiden kantaminen on taloudellisesti perusteltua. Samalla olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että suurempien yritysten rahoitusosuudet eivät muodostu kohtuuttoman suuriksi.
(27)Jotta voitaisiin määrittää, kuinka yksittäisten finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden vuotuiset rahoitusosuudet on laskettava, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä. Delegoiduilla säädöksillä olisi vahvistettava menetelmä, jolla arvioidut kulut jaetaan finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden ryhmille, sekä perusteet, joilla määritetään yksittäisten rahoitusosuuksien taso koon perusteella. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Delegoitujen säädösten valmistelussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan yhdenvertaisen osallistumisen varmistamiseksi kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, joilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, jotka koskevat delegoitujen säädösten valmistelua.
(28)Euroopan valvontaviranomaisten työn luottamuksellisuuden säilyttämiseksi salassapitovaatimuksia olisi sovellettava myös henkilöihin, jotka tarjoavat suoraan tai välillisesti, jatkuvasti tai satunnaisesti jotakin palvelua, joka liittyy Euroopan valvontaviranomaisen tehtäviin.
(29)Asetuksissa (EY) N:o 1093/2010, (EY) N:o 1094/2010 ja (EY) N:o 1095/2010 sekä alakohtaisessa finanssipalveluja koskevassa lainsäädännössä vaaditaan, että Euroopan valvontaviranomaiset pyrkivät luomaan toimivia hallinnollisia järjestelyjä, joihin sisältyy tietojenvaihto kolmannen maan valvontaviranomaisten kanssa. Toimivasta yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta tulee sitäkin tärkeämpää, kun jotkin Euroopan valvontaviranomaisista saavat tämän muutosasetuksen nojalla lisää ja entistä laajempaa vastuuta EU:n ulkopuolisten yhteisöjen ja toimintojen valvonnassa. Jos Euroopan valvontaviranomaiset tässä yhteydessä käsittelevät henkilötietoja, myös siirtämällä tällaisia tietoja unionin ulkopuolelle, valvontaviranomaisia sitovat asetuksen (EU) 2018/XXX vaatimukset (EU:n toimielimiä ja muita elimiä koskeva tietosuoja-asetus). Jollei tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ole tehty tai asianmukaisia suojatoimia toteutettu esimerkiksi EU:n toimielimiä ja muita elimiä koskevan tietosuoja-asetuksen 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa hallinnollisissa järjestelyissä, Euroopan valvontaviranomaiset saavat vaihtaa tietoja kolmansien maiden viranomaisten kanssa asetuksen 51 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vahvistetun yleistä etua koskevan poikkeuksen nojalla ja edellytyksin. Poikkeusta sovelletaan erityisesti finanssivalvonnasta vastaavien viranomaisten väliseen kansainväliseen tietojenvaihtoon.
(30)On olennaisen tärkeää, että pankkiviranomaisen päätöksentekomenettelyihin sisältyy asianmukaiset suojatoimet sellaisia jäsenvaltioita varten, jotka eivät osallistu pankkiunioniin, ja että samaan aikaan pankkiviranomaisen päätöksenteko on edelleen tuloksekasta, kun pankkiunioniin osallistumattomien jäsenmaiden lukumäärä pienenee. Olisi säilytettävä nykyiset äänestyssäännöt, joissa pankkiviranomaisen päätöksen tekeminen edellyttää osallistuvien jäsenvaltioiden enemmistöä ja osallistumattomien jäsenvaltioiden enemmistöä. Täydentäviä suojatoimia kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan välttää tilanne, jossa päätöksiä ei voida tehdä pelkästään sen vuoksi, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole läsnä, ja jotta voidaan varmistaa, että mahdollisimman moni kansallinen toimivaltainen viranomainen on läsnä äänestyksessä ja näin saadaan vahva ja laillinen äänestystulos.
(31)Euroopan valvontaviranomaisten perustamisasetuksissa säädetään, että Euroopan valvontaviranomaiset yhteistyössä EJRK:n kanssa käynnistävät ja koordinoivat unionin laajuiset stressitestit, joissa arvioidaan finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden kyky kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä. Olisi myös varmistettava, että näissä testeissä sovelletaan kansallisella tasolla johdonmukaisia menetelmiä siinä määrin kuin mahdollista. Jotta voidaan varmistaa asianmukainen tasapaino toimivaltaisten viranomaisten valvontanäkökohtien ja unionin laajuisten näkökohtien välillä, on aiheellista siirtää Euroopan valvontaviranomaisten hallituksille valta päättää stressitestien käynnistämisestä ja koordinoinnista. Olisi myös selvennettävä kaikkien Euroopan valvontaviranomaisten osalta, että toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvoitteet eivät estä niitä toimittamasta stressitestien tuloksia Euroopan valvontaviranomaisille julkaisua varten.
(32)Jotta voitaisiin varmistaa pitkälle viety lähentyminen valvonnan ja sisäisten mallien hyväksymisen alalla, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi voitava antaa lausuntoja mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi ja auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen sisäisten mallien hyväksymisestä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä päätöksensä näiden lausuntojen mukaisesti tai vaihtoehtoisesti perusteltava, miksi ne eivät noudata lausuntoa.
(33)Koska kaupankäynti ja erityisesti sellaisten sijoituspalveluyritysten toiminta, joilla rahoitusjärjestelmän kannalta merkityksellisen luonteensa vuoksi voi olla rajat ylittäviä, rahoitusvakauteen kohdistuvia vaikutuksia, on yhä useammin valtioiden rajat ylittävää, arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava vahvempi koordinointirooli, kun toimivaltaisille viranomaisille suositellaan asiaa koskevien tutkimusten aloittamista. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava helpottaa tutkimusten kannalta merkityksellisten tietojen vaihtoa, jos sillä on perusteltu syy epäillä, että meneillään on sellaista toimintaa, jolla on merkittäviä rajat ylittäviä vaikutuksia ja joka uhkaa finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä tai unionin rahoitusvakautta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi pidettävä tätä varten yllä tietojen tallennusalustaa, johon se voi kerätä kaikki asiaankuuluvat tiedot toimivaltaisilta viranomaisilta ja jakaa ne toimivaltaisten viranomaisten kesken.
(34)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 345/2013, (EU) N:o 346/2013 ja (EU) 2015/760 päätavoitteet ovat työllisyyden ja kasvun vauhdittaminen, pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus, yhteiskunnalliset ja pitkäaikaiset sijoitukset sekä EU:n sijoituskulttuurin edistäminen. Näillä kolmella asetuksella aikaansaadusta yhdenmukaistamisesta huolimatta kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käyttävät harkintavaltaansa eri tavoin, niillä on erilaisia hallinnollisia käytäntöjä ja valvontakulttuureissa ja valvonnan suorittamisessa on edelleen eroja. Erojen takia vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen, vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ja pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilla ei ole tasapuolisia toimintaedellytyksiä eri jäsenvaltioissa, mikä samalla lisää kyseisten rahastojen hoitajien operatiivisia ja transaktiokustannuksia.
(35)Operatiivisten ja transaktiokustannusten alentamiseksi, sijoittajien valintamahdollisuuksien lisäämiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi on aiheellista siirtää toimivaltaisilta viranomaisilta arvopaperimarkkinaviranomaiselle valvontavaltuudet, kuten asetuksessa (EU) N:o 345/2013 tarkoitettujen vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen ja kyseisten rahastojen hoitajien, asetuksessa (EU) N:o 346/2013 tarkoitettujen vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ja kyseisten rahastojen hoitajien ja asetuksessa (EU) N:o 2015/760 tarkoitettujen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rekisteröintien ja toimilupien myöntäminen ja peruuttaminen. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava toteuttaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sekä määrätä seuraamuksia tai uhkasakkoja, joiden avulla henkilöt pakotetaan lopettamaan rikkominen, antamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen vaatimat täydelliset ja paikkansapitävät tiedot tai suostumaan tutkimukseen tai paikalla tehtävään tarkastukseen.
(36)Eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista 29 päivänä huhtikuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/760 säädetään yhtenäisistä vaatimuksista, jotka pitkäaikaissijoitusrahastojen on täytettävä, jotta ne voivat toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona (ELTIF). Asetuksessa (EU) 2015/760 vahvistetaan vaatimukset täyttäviä sijoituksia, vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä, keskittymiä ja kelpoisuusehdot täyttäviä sijoittajia koskevat säännöt. Säännöissä määritetään myös valvontavaltuudet, mukaan lukien toimilupien myöntämistä ja jatkuvaa valvontaa koskevat vaatimukset. Samalla kun tässä asetuksessa olisi pidettävä voimassa asetuksessa (EU) 2015/760 säädetyt vakavaraisuussäännöt, tässä asetuksessa olisi annettava valvontavaltuudet, mukaan lukien toimilupien myöntäminen, jatkuva valvonta ja toimilupien peruuttaminen, arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Tässä asetuksessa arvopaperimarkkinaviranomainen olisi valtuutettava laatimaan komissiolle toimitettavia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity politiikkavalintoja, siten että asetuksen (EU) 2015/760 mukaiset arvopaperimarkkinaviranomaisen oikeudelliset velvoitteet ja harkintavallan soveltamisala ovat riittävän selvät. Vastaavat muutokset olisi tehtävä asetuksiin (EU) N:o 345/2013 ja (EU) N:o 346/2013 valvontavaltuuksien antamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
(37)Jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi toteuttaa tuloksekkaasti valvontavaltuuksiaan vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen, vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen ja eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen ja niiden hoitajien suhteen, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava toteuttaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontavalmiuksien tukemiseksi sille olisi annettava valtuudet määrätä seuraamuksia tai uhkasakkoja, joiden avulla henkilöt pakotetaan lopettamaan rikkominen, antamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen vaatimat täydelliset ja paikkansapitävät tiedot tai suostumaan tutkimukseen tai paikalla tehtävään tarkastukseen. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi määriteltävä selkeästi rajat tällaisille hallinnollisille seuraamuksille tai muille hallinnollisille toimenpiteille, joiden olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja joilla varmistetaan yhteinen lähestymistapa ja pelotevaikutus. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tutkinta- ja täytäntöönpanotoimissa olisi tukeuduttava tarvittaessa kansallisten viranomaisten tukeen. Arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi annettava valtuudet siirtää tietyt näistä toiminnoista takaisin kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.
(38)Asetuksen (EU) N:o 600/2014 40 artiklassa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan valtuudet toteuttaa väliaikaisia interventiotoimia, eli se voi tietyin edellytyksin väliaikaisesti kieltää tiettyjen rahoitusvälineiden tai ominaisuuksiltaan määrätynlaisten rahoitusvälineiden markkinoinnin, jakelun tai myynnin unionissa tai tietyntyyppisen finanssialan toiminnan tai käytännön taikka rajoittaa niitä. On selvää, että näitä asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisia, tuotteita koskevia interventiotoimia sovelletaan sijoituspalveluyrityksiin ja luottolaitoksiin, jotka osallistuvat rahoitusvälineiden, myös yhteissijoitusyrityksen osuuksien, markkinointiin, jakeluun tai myyntiin. Koska myös siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rahastoyhtiöt ja yhteissijoitusyritysten sijoitusyhtiöt, jotka ovat saaneet toimiluvan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY mukaisesti, sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka ovat saaneet toimiluvan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU mukaisesti, voivat suoraan markkinoida, jaella tai myydä yhteissijoitusyritysten osuuksia, on oikeusvarmuuden parantamiseksi välttämätöntä erikseen säätää, että edellä mainitut asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaiset tuotteita koskevat interventiovaltuudet koskevat myös yhteissijoitusyritysten rahasto- ja sijoitusyhtiöitä sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia.
(39)Arvopaperimarkkinaviranomainen voi käyttää tarkasti määritellyissä ja poikkeuksellisissa tapauksissa interventiovaltuuksiaan rajoittaakseen yhteissijoitusrahastojen tai vaihtoehtoisten rahastojen osuuksien markkinointia, myyntiä tai jakelua tai kieltääkseen sen, myös silloin kun markkinoinnin, myynnin tai jakelun suorittavat rahastojen hoitajat. Tämä olisi asianmukaista, kun ehdotetulla toimella ratkaistaan merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai torjutaan uhka finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa tai kun uhkaa ei torjuta unionin oikeuden mukaisilla sääntelyvaatimuksilla, joita sovelletaan kyseiseen rahoitusvälineeseen tai toimintaan, taikka toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan torjumiseksi tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan torjumiseksi.
(40)Kaupankäyntitietojen laatuun, muotoon, luotettavuuteen ja kustannuksiin liittyvät epäyhtenäisyydet vaikuttavat haitallisesti läpinäkyvyyteen, sijoittajansuojaan ja markkinoiden tehokkuuteen. Jotta kaupankäyntitietojen seuraamista ja rekonstruointia sekä kyseisten tietojen johdonmukaisuutta, laatua, saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa kohtuukustannuksin asianomaisilla kauppapaikoilla koko unionissa, direktiivissä 2014/65/EU säädettiin uudesta raportointipalveluja koskevasta oikeudellisesta järjestelystä, johon kuuluvat myös raportointipalvelujen tarjoajien toimilupien myöntäminen ja valvonta.
(41)Kaupankäyntitietojen laadulla sekä niiden käsittelyn ja tarjoamisen laadulla, myös rajojen yli tapahtuva kaupankäyntiä koskevien tietojen käsittelyn ja tarjoamisen laadulla, on ensiarvoisen tärkeä merkitys asetuksen (EU) N:o 600/2014 päätavoitteen saavuttamisessa eli finanssimarkkinoiden läpinäkyvyyden lujittamisessa. Sen vuoksi perustietopalvelujen tarjoaminen on keskeisen tärkeää, jotta käyttäjät voivat saada halutun yleiskäsityksen kaupankäyntitoiminnasta unionin finanssimarkkinoilla ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat saada tarkat ja kattavat tiedot asianomaisista kaupoista.
(42)Lisäksi kaupankäyntitiedot ovat yhä keskeisempi väline asetuksesta (EU) N:o 600/2014 johtuvien vaatimusten tuloksekkaassa täytäntöönpanossa. Kun otetaan huomioon tietojenkäsittelyn rajat ylittävä ulottuvuus, tietojen laatu, tarve saavuttaa mittakaavaetuja ja välttää mahdollisista epäyhtenäisyyksistä sekä tietojen laadulle että raportointipalvelujen tarjoajien tehtäville aiheutuvat kielteiset vaikutukset, on hyödyllistä ja perusteltua siirtää raportointipalvelujen tarjoajia koskevat toimilupa- ja valvontavaltuudet toimivaltaisilta viranomaisilta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja täsmentää kyseiset valtuudet asetuksessa (EU) N:o 600/2014, millä mahdollistetaan samalla se, että voidaan yhdistää edut, joita koituu tietoon liittyvän toimivallan keskittämisestä arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
(43)Vähittäissijoittajien olisi saatava riittävästi tietoa mahdollisista riskeistä, kun he päättävät sijoittaa rahoitusvälineeseen. Unionin oikeudellisella kehyksellä pyritään vähentämään väärin perustein tapahtuvan myynnin riskiä, kun vähittäissijoittajille myydään rahoitustuotteita, jotka eivät ole heidän tarpeidensa tai odotustensa mukaisia. Tätä varten direktiivissä 2014/65/EU ja asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetään toiminnan järjestämistä ja menettelytapoja koskevista vaatimuksista sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset toimivat asiakkaidensa edun mukaisesti. Kyseisillä vaatimuksilla parannetaan riskien ilmoittamista asiakkaille ja suositeltujen tuotteiden soveltuvuuden arviointia, ja niihin sisältyy velvollisuus jaella rahoitustuotteet yksilöidylle kohdemarkkinalle ottaen huomioon sellaisia tekijöitä kuin liikkeeseenlaskijoiden vakavaraisuus. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi käytettävä valtuuksiaan täysimääräisesti valvontakäytäntöjen lähentymisen varmistamiseksi ja tuettava kansallisia viranomaisia, jotta saavutettaisiin sijoittajansuojan korkea taso ja rahoitustuotteisiin liittyvien riskien valvonta olisi tuloksekasta.
(44)On tärkeää varmistaa laskentaa varten tietojen toimiva ja tehokas toimittaminen, kokoaminen, analysointi ja julkaiseminen, jotta voidaan määrittää vaatimukset kauppaa edeltävälle ja kaupan jälkeiselle läpinäkyvyydelle, kaupankäyntivelvollisuutta koskeville järjestelmille sekä asetuksen (EU) N:o 600/2014 ja asetuksen (EU) N:o 596/2014 mukaisille viitetiedoille. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi annettava toimivalta kerätä tietoja suoraan markkinatoimijoilta kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä läpinäkyvyyttä koskevien vaatimusten osalta. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi siirrettävä raportointipalvelujen tarjoajien toimilupia ja valvontaa koskevat valtuudet.
(45)Antamalla kyseinen toimivalta arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollistettaisiin keskitetysti hallinnoitu toimilupien myöntäminen ja valvonta. Näin vältyttäisiin nykyiseltä tilanteelta, jossa useita kauppapaikkoja, kauppojen sisäisiä toteuttajia, hyväksyttyjä julkistamisjärjestelyjä ja konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajia vaaditaan toimittamaan tiedot useille toimivaltaisille viranomaisille, minkä jälkeen tiedot vasta toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Tällainen keskitetysti hallinnoitu järjestelmä olisi erittäin hyödyllinen markkinatoimijoille, koska tietojen läpinäkyvyys, sijoittajansuoja ja markkinoiden tehokkuus paranisivat.
(46)Tietojenkeruuta, toimilupien myöntämistä ja valvontaa koskevien valtuuksien siirtäminen toimivaltaisilta viranomaisilta arvopaperimarkkinaviranomaiselle on olennaisen tärkeää myös sellaisten muiden tehtävien vuoksi, joita arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa asetuksen (EU) N:o 600/2014 nojalla. Tällaisia tehtäviä ovat markkinoiden seuranta, arvopaperimarkkinaviranomaisen väliaikaiset interventiovaltuudet ja positioiden hallinnointivaltuudet sekä kauppaa edeltävää ja kaupan jälkeistä läpinäkyvyyttä koskevien vaatimusten johdonmukaisen noudattamisen varmistaminen.
(47)Jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voisi käyttää tuloksekkaasti valtuuksiaan valvoa tietojen käsittelyä ja toimittamista, sen olisi voitava toteuttaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava määrätä seuraamuksia tai uhkasakkoja, joiden avulla raportointipalvelujen tarjoajat pakotetaan lopettamaan rikkominen, antamaan arvopaperimarkkinaviranomaisen vaatimat täydelliset ja paikkansapitävät tiedot tai suostumaan tutkimukseen tai paikalla tehtävään tarkastukseen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi niin ikään voitava määrätä hallinnollisia seuraamuksia tai muita hallinnollisia toimenpiteitä, jos se toteaa, että henkilö on rikkonut tahallisesti tai tuottamuksellisesti asetusta (EU) N:o 600/2014.
(48)Kriittisiä vertailuarvoja käyttäviä rahoitustuotteita on saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi kyseiset vertailuarvot ovat ratkaisevan tärkeitä unionin finanssimarkkinoiden toiminnan ja rahoitusvakauden kannalta. Kriittisen vertailuarvon valvonnassa olisi näin ollen otettava kokonaisvaltaisesti huomioon mahdolliset vaikutukset, ei ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, jossa hallinnoija sijaitsee, ja siinä jäsenvaltioissa, joissa sen tietolähteet sijaitsevat, vaan koko unionin alueella. Sen vuoksi on asianmukaista, että arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo kriittisiä vertailuarvoja unionin tasolla. Päällekkäisten tehtävien välttämiseksi yksinomaan arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi valvottava kriittisten vertailuarvojen hallinnoijia, mukaan lukien niiden mahdollisesti hallinnoimat muut kuin kriittiset vertailuarvot.
(49)Jos vertailuarvo on kuitenkin kriittisen tärkeä vain yhdessä jäsenvaltiossa, arvopaperimarkkinaviranomainen voisi markkinoiden läheisyyden perusteella siirtää kyseisen vertailuarvon valvonnan kokonaan tai osittain sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hallinnoija sijaitsee, edellyttäen että arvopaperimarkkinaviranomainen on saanut kyseiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta ennakolta luvan siirtoon.
(50)Koska kriittisten vertailuarvojen hallinnoijiin ja tietolähteisiin sovelletaan tiukempia vaatimuksia kuin muiden vertailuarvojen hallinnoijiin ja tietolähteisiin, komission tai arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi nimettävä kriittiset vertailuarvot ja komission olisi kodifioitava ne. Koska kansalliset toimivaltaiset viranomaiset pääsevät parhaiten käsiksi valvomiansa vertailuarvoja koskeviin tietoihin, niiden olisi ilmoitettava komissiolle tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle vertailuarvoista, jotka niiden mielestä täyttävät kriittisen vertailuarvon edellytykset.
(51)Kriittisten vertailuarvojen valvontakollegioiden oli tarkoitus edistää asetuksen (EU) 2016/1011 mukaisten sääntöjen yhdenmukaista soveltamista ja valvontakäytäntöjen lähentämistä. Koska arvopaperimarkkinaviranomainen on suorassa yhteydessä kaikkiin kansallisiin valvontaviranomaisiin tai muodostuu niistä, valvontakollegioita ei enää tarvita.
(52)Menettely viitejäsenvaltion määrittämiseksi kolmansissa maissa sijaitseville vertailuarvojen hallinnoijille, jotka hakevat tunnustamista unionissa, on hankala ja aikaavievä sekä hakijoille että kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Hakijat saattavat yrittää vaikuttaa määrittämiseen pystyäkseen käyttämän hyväksi niille suotuisinta sääntelyä, ja samaan saattaisivat pyrkiä myös muut kolmansissa maissa sijaitsevat vertailuarvojen hallinnoijat, jotka hakevat pääsyä unionin markkinoille hyväksyntäjärjestelmää käyttäen. Nämä vertailuarvojen hallinnoijat saattaisivat valita oikeudellisen edustajansa strategisesti sellaisesta jäsenvaltiosta, jonka valvontaa ne pitävät vähemmän tiukkana. Yhdenmukaisella lähestymistavalla, jossa arvopaperimarkkinaviranomainen on toimivaltainen kolmannen maan vertailuarvojen ja niiden hallinnoijien suhteen, vältetään nämä riskit sekä viitejäsenvaltion määrittämisestä ja myöhemmästä valvonnasta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi tämä rooli toimivaltaisena viranomaisena kolmansien maiden vertailuarvojen suhteen vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen unionia edustavaksi vastapuoleksi kolmansien maiden valvontaviranomaisille, minkä ansiosta rajat ylittävä yhteistyö on tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa.
(53)Monet, jollei jopa enemmistö, vertailuarvojen hallinnoijista, ovat pankkeja tai finanssipalveluyrityksiä, jotka käsittelevät asiakasvaroja. Jottei heikennetä unionin toimintaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi, edellytyksenä yhteistyöjärjestelyn sopimiseksi toimivaltaisen viranomaisen kanssa osana vastaavuusjärjestelmää olisi oltava se, että toimivaltaisen viranomaisen maata ei ole sisällytetty luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle.
(54)Lähes kaikkiin vertailuarvoihin viitataan rahoitustuotteissa, jotka ovat saatavilla useissa jäsenvaltioissa, jollei jopa koko unionissa. Jotta havaitaan riskit, jotka liittyvät sellaisten vertailuarvojen toimittamiseen, jotka eivät ehkä ole enää luotettavia tai eivät edusta sitä markkinaa tai taloustilannetta, joita niillä on tarkoitus mitata, toimivaltaisten viranomaisten, myös arvopaperimarkkinaviranomaisen, olisi tehtävä yhteistyötä ja avustettava toisiaan tarpeen mukaan.
(55)Asianomaisten arvopapereiden ja liikkeeseenlaskijoiden luonteen vuoksi tiettyihin asetuksen (EU) 2017/1129 mukaisesti laadittuihin esitetyyppeihin liittyy unionissa rajat ylittävä ulottuvuus. Ne ovat lisäksi teknisesti monimutkaisia, ja/tai niihin liittyy mahdollisia toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön riskejä, joiden vuoksi keskittämällä kyseisten esitteiden valvonta arvopaperimarkkinaviranomaiselle saataisiin aikaan vaikuttavampia ja tehokkaampia tuloksia kuin kansallisen tason valvonnalla. Keskittämällä tällaisten esitteiden hyväksyntä sekä siihen liittyvä valvonta- ja täytäntöönpanotoiminta arvopaperimarkkinaviranomaisen tasolle säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset alenisivat ja hallinnolliset esteet madaltuisivat ja samalla parannettaisiin valvonnan laatua, yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta unionissa.
(56)Muiden kuin osakesidonnaisten arvopapereiden suunnatut annit ovat tärkeä pääomalähde liikkeeseenlaskijoille, ja ne ovat luonteeltaan rajat ylittäviä. Vaikka kokeneille sijoittajille suunnatusta annista ei edellytetä esitettä, arvopapereiden ottaminen myöhemmin kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla edellyttää esitteen julkaisemista asetuksen (EU) 2017/1129 mukaisesti. Esitejärjestelmä antaa liikkeeseenlaskijoille mahdollisuuden valita kotijäsenvaltio, kun muiden kuin osakesidonnaisten arvopapereiden yksikkökohtainen nimellisarvo on yli 1 000 euroa. Koska suunnatuissa anneissa tarjottavien muiden kuin osakesidonnaisten arvopapereiden yksikkökohtainen nimellisarvo on yleensä yli 1 000 euroa, tämä luo mahdollisuuden oikeuspaikkakeinotteluun. Antamalla arvopaperimarkkinaviranomaiselle valtuudet hyväksyä tällaiset tukkumarkkinaesitteet, kun on kyse sellaisista muista kuin osakesidonnaisista arvopapereista, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla tai sen tietyllä segmentillä, jolle ainoastaan kokeneilla sijoittajilla on pääsy, saavutettaisiin kaksi tavoitetta eli tasapuoliset toimintaedellytykset liikkeeseenlaskijoille ja parempi tehokkuus sujuvoittamalla huomattavasti hyväksymismenettelyjä.
(57)Omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevien esitteiden hyväksyntä sekä erikoisalojen liikkeeseenlaskijoiden, kuten kiinteistösijoitusyhtiöiden, kaivannaisteollisuuden yritysten, tieteelliseen tutkimustoimintaan perustuvien yritysten tai varustamojen, laatimien esitteiden hyväksyntä edellyttää, että kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään pitkälle menevää erityisasiantuntemusta omaava henkilöstö, joka useimmissa tapauksissa käsittelee melko pientä määrää esitteitä. Lisäksi tietyistä muista kuin taloudellista tiedoista, jotka erityisalojen liikkeeseenlaskijoista on julkistettava, ei ole säädetty asetuksen (EU) 2017/1129 13 artiklassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vaan kansallisille toimivaltaisille viranomaisille on jätetty asiassa harkintavalta. Tämä saattaa aiheuttaa tehottomuutta ja toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöä. Valtuuttamalla arvopaperimarkkinaviranomainen hyväksymään tämäntyyppiset esitteet toisaalta varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset tietojen julkistamisen suhteen ja poistettaisiin toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön riski ja toisaalta optimoitaisiin valvontaresurssien jako unionin tasolla keskittämällä valvonta arvopaperimarkkinaviranomaiseen. Näin parannettaisiin asianomaisten esitteiden valvonnan tehokkuutta.
(58)Kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoilla, jotka laativat esitteen unionin oikeuden mukaisesti, on tietty harkintavalta valita kotijäsenvaltio esitteen hyväksyjäksi. Tässä on riskinä toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttö jäsenvaltioiden suorittaman valvonnan suhteen. Keskittämällä hyväksynnät arvopaperimarkkinaviranomaisen tasolle varmistettaisiin täysin yhdenmukaistettu lähestymistapa kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoita kohtaan ja poistettaisiin mahdollisuudet toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöön. Näin ollen kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoilla olisi arvopaperimarkkinaviranomainen keskitettynä asiointipisteenään unionissa riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa tai valtioissa ne tarjoavat arvopapereitaan kaupankäynnin kohteeksi tai hakevat niiden kaupankäynnin kohteeksi ottamista. Tällä poistuu tarve määrittää kotijäsenvaltio tällaisille kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoille.
(59)Kolmansien maiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti laadittuja esitteitä koskevaa vastaavuusjärjestelmää olisi muutettava siten, että vastaavuuden arviointi ja sitä koskevan komission päätöksen antaminen eivät perustu ainoastaan kyseisten kolmansien maiden kansallisen lainsäädännön tietovaatimuksiin vaan myös sellaisen kehykseen, jota käyttäen kolmannen maan valvontaviranomainen tarkastaa ja hyväksyy esitteen, tarvittaessa myös sen täydennykset, ja joka käsittää tällaisiin esitteisiin liittyvien tarjousten ja kaupankäynnin kohteeksi ottamisen tuloksekkaan valvonnan ja täytäntöönpanon. Voidakseen noudattaa johdonmukaisesti komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”EU equivalence decisions in financial services policy: an assessment” (SWD(2017) 102 final) vahvistettua lähestymistapaa komission olisi voitava asettaa vastaavuuspäätökselleen lisäedellytyksiä, jotta voidaan suojata unionin markkinoiden eheyttä sekä edistää finanssipalvelujen sisämarkkinoita, yhteisiä arvoja ja yhteisiä sääntelytavoitteita kansainvälisellä tasolla. Tällaiset edellytykset voivat sisältää vaatimuksen, että kolmannella maalla on oltava vastaava toimiva järjestelmä asetuksen (EU) 2017/1129 mukaisesti laadittujen esitteiden tunnustamista varten tai että arvopaperimarkkinaviranomaisella on mahdollisuus tehdä yhteistyötä asianomaisen kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa, jotta kolmannen maan sääntöjä voidaan seurata jatkuvasti.
(60)Jos komissio on vahvistanut kolmannen maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti laadittuihin esitteisiin liittyvät oikeudelliset ja valvontajärjestelyt unionin järjestelyjä vastaaviksi ja jos arvopaperimarkkinaviranomainen ja kyseisen kolmannen maan valvontaviranomainen ovat sopineet asianmukaisesta yhteistyöjärjestelystä, kyseisen kolmannen maan valvontaviranomaisen hyväksymät esitteet, joita käytetään unionissa arvopapereiden tarjoamiseen yleisölle tai niiden ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, olisi toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja kotijäsenvaltion määrittämistä koskevat säännöt olisi jätettävä soveltamatta.
(61)Koska asetuksessa (EU) 2017/1129 säädetyssä vastaavuusjärjestelmässä edellytetään, että toimivaltaiset viranomaiset ja arvopaperimarkkinaviranomainen tukeutuvat kolmannen maan valvontaviranomaisiin, kun kyseessä on kolmannen maan sääntöjen mukaisesti laaditun esitteen perusteella unionissa tapahtuva arvopapereiden tarjoaminen tai niiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi, kyseisten toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi myös oltava varmoja siitä, että asianomainen kolmas maa on varmistanut, ettei rahoitusjärjestelmää käytetä rahanpesuun eikä terrorismin rahoitukseen. Tämän vuoksi ja jottei heikennetä unionin toimintaa rahanpesun ja/tai terrorismin rahoituksen torjumiseksi, edellytyksenä sille, että arvopaperimarkkinaviranomainen solmii yhteistyöjärjestelyn kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa asetuksessa (EU) 2017/1129 säädetyn vastaavuusjärjestelmän mukaisesti, olisi oltava se, että kolmatta maata ei ole sisällytetty luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle.
(62)Arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava valtuudet määrätä hallinnollisia seuraamuksia tai toteuttaa muita hallinnollisia toimenpiteitä, jos asetuksen (EU) 2017/1129 säännöksiä rikotaan sellaisten esitetyyppien suhteen, joiden hyväksyntä on annettu sen tehtäväksi. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi määriteltävä selkeästi rajat tällaisille hallinnollisille seuraamuksille tai muille hallinnollisille toimenpiteille, joiden olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
(63)Arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi myös siirrettävä valtuudet valvoa sellaisten esitteiden mainontaa, joiden hyväksyntä on annettu sen tehtäväksi. Arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava mahdollisuus valvoa mainosten säännöstenmukaisuutta. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi kuitenkin aina toteutettava jäsenvaltiossa harjoitetun mainonnan valvonta, jos kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on virallisesti pyytänyt arvopaperimarkkinaviranomaista käyttämään valvontavaltaansa, kun arvopaperimarkkinaviranomaisen hyväksymää esitettä käytetään arvopapereiden tarjoamiseen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen jäsenvaltion lainkäyttöalueella. Tällaisen tehtävän suorittamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisella olisi oltava riittävä henkilöstö, jolla on asianmukainen tietämys asiankuuluvista kuluttajansuojaa koskevista kansallisista säännöistä.
(64)Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi tarkastettava ja hyväksyttävä kaikki tässä asetuksessa määritellyt esitteet, jotka on toimitettu hyväksyttäviksi tämän asetuksen soveltamispäivästä. Toimivaltaisen viranomaisen olisi jatkettava sellaisten tässä asetuksessa määriteltyjen esitteiden valvontaa, jotka se on hyväksynyt ennen tämän asetuksen soveltamispäivää tai jotka on toimitettu sille hyväksyttäviksi, mutta joita se ei ole vielä hyväksynyt kyseiseen päivämäärään mennessä. Sekaannuksen välttämiseksi valvonnan olisi katettava erityisesti vielä hyväksymättä olevien esitteiden tarkastus- ja hyväksymismenettelyn päätökseen saattaminen sekä tarpeen mukaan kaikki asiankuuluviin täydennyksiin ja lopullisiin ehtoihin liittyvät hyväksyntä- ja ilmoitustehtävät.
(65)On aiheellista säätää kohtuullisesta määräajasta, johon mennessä olisi toteutettava tarvittavat järjestelyt suunniteltua hallinto- ja ohjausrakennetta varten ja annettava delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset, jotta Euroopan valvontaviranomaiset ja muut asianomaiset osapuolet voivat soveltaa tällä asetuksella käyttöön otettavia sääntöjä.
(66)Asetuksia (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010, (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 345/2013, (EU) N:o 346/2013, (EU) N:o 600/2014, (EU) 2015/760, (EU) 2016/2011 ja (EU) 2017/1129 olisi muutettava,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 1093/2010
Muutetaan asetus (EU) N:o 1093/2010 seuraavasti:
(1)Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Pankkiviranomainen toimii tällä asetuksella annettujen valtuuksien puitteissa sekä direktiivin 2002/87/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY*, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU**, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/92/EU***, Euroopan parlamentin ja neuvoston**** asetuksen (EU) 2015/847*****, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366****** sekä lisäksi direktiivin 2002/65/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849******* asiaankuuluvien osien soveltamisalalla, siltä osin kuin näitä säädöksiä sovelletaan luotto- ja finanssilaitoksiin sekä niitä valvoviin toimivaltaisiin viranomaisiin, mukaan lukien kaikki näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset sekä mahdolliset muut oikeudellisesti sitovat unionin säädökset, joissa pankkiviranomaiselle annetaan tehtäviä. Pankkiviranomainen toimii myös neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013******** mukaisesti.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/ЕY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66).
** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/49/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, talletusten vakuusjärjestelmistä (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 149).
*** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 214).
**** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1).
**** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).
***** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).
*****
Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).”
(2)Lisätään 2 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Tässä asetuksessa olevat viittaukset valvontaan kattavat kaikkien toimivaltaisten viranomaisten toimet, jotka niiden on suoritettava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla.”
(3)Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 alakohta seuraavasti:
”1) ’finanssilaitoksilla’ kaikkia sellaisia yrityksiä, joihin sovelletaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten mukaista sääntelyä ja valvontaa;”
(b)korvataan 2 kohdan i alakohta seuraavasti:
”i) toimivaltaisia viranomaisia, jotka määritellään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa, mukaan luettuna Euroopan keskuspankki sille asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettuihin tehtäviin liittyvissä asioissa;”
(c)korvataan 2 kohdan ii alakohta seuraavasti:
”ii) direktiivien 2002/65/EY ja (EU) 2015/849 osalta viranomaisia ja elimiä, joilla on toimivalta varmistaa, että luotto- ja finanssilaitokset noudattavat niille noissa direktiiveissä asetettuja vaatimuksia;”
(d)korvataan 2 kohdan iii alakohta seuraavasti:
”iii) talletussuojajärjestelmien osalta elimiä, jotka hallinnoivat talletussuojajärjestelmiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU mukaisesti, tai näitä järjestelmiä mainitun direktiivin mukaisesti valvovaa viranomaista ja mainitussa direktiivissä tarkoitettuja asianmukaisia hallintoviranomaisia siinä tapauksessa, että talletussuojajärjestelmän toimintaa hallinnoi yksityinen yritys; ja”;
(e)lisätään 2 kohtaan v ja vi alakohta seuraavasti:
”v) direktiivissä 2014/17/EU, asetuksessa (EU) 2015/751, direktiivissä (EU) 2015/2366, direktiivissä 2009/110/EY, asetuksessa (EY) N:o 924/2009 ja asetuksessa (EU) N:o 260/2012 tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia;
vi) direktiivin 2008/48/EY 20 artiklassa tarkoitettuja elimiä ja viranomaisia.”
(4)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 alakohta seuraavasti:
”2) hallitus, jonka tehtävät on säädetty 47 artiklassa;”
(b)kumotaan 4 alakohta.
(5)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)korvataan aa alakohta seuraavasti:
”aa) se laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan;”
ii)lisätään ab alakohta seuraavasti:
”ab) se laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten kriisinratkaisua koskevan unionin kriisinratkaisukäsikirjan, jossa esitetään parhaat valvontakäytännöt ja korkealaatuiset menetelmät ja prosessit;”
iii) korvataan e ja f alakohta seuraavasti:
”e) se järjestää ja suorittaa toimivaltaisten viranomaisten arviointeja ja samassa yhteydessä antaa ohjeita ja suosituksia ja määrittää parhaita käytäntöjä valvontatulosten johdonmukaisuuden parantamiseksi;
f) se seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan, myös silloin kun tähän on aihetta erityisesti kotitalouksille ja pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattujen luottojen sekä innovatiivisten finanssipalvelujen kehityssuuntauksissa;”
iv)korvataan h alakohta seuraavasti:
”h) se parantaa tallettajien, kuluttajien ja sijoittajien suojaa;”
(b)lisätään 1 a kohtaan c alakohta seuraavasti:
”c) ottaa huomioon teknologiset innovaatiot, innovatiiviset ja kestävät liiketoimintamallit sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit.”;
(c)muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i) lisätään ca alakohta seuraavasti:
”ca) antaa suosituksia 29 a ja 31 a artiklassa säädetyin tavoin;”
ii) korvataan h alakohta seuraavasti:
”h) kerätä tarvittavat tiedot finanssilaitoksista 35 ja 35 b artiklassa säädetyin tavoin;”.
(6)Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Pankkiviranomainen valvoo uusia ja nykyisiä finanssialan toimia ja voi antaa ohjeita ja suosituksia markkinoiden turvallisuuden ja vakauden sekä sääntely- ja valvontakäytäntöjen lähentymisen edistämiseksi.”;
(b)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Pankkiviranomainen perustaa organisaatioonsa kiinteästi kuuluvan finanssi-innovaatiokomitean, jossa saatetaan yhteen kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset sekä kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset, jotta voidaan toimia koordinoidusti uuden tai innovatiivisen finanssialan toiminnan sääntelyssä ja valvonnassa sekä antaa pankkiviranomaiselle neuvoja, joita se voi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Pankkiviranomainen voi sisällyttää komiteaan myös kansallisia tietosuojaviranomaisia.”
(7)Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Pankkiviranomainen voi lisäksi antaa ohjeita ja suosituksia sellaisille jäsenvaltioiden viranomaisille, joita ei ole tässä asetuksessa määritelty toimivaltaisiksi viranomaisiksi, mutta joilla on valtuudet varmistaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltaminen.”;
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Pankkiviranomainen järjestää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi ohjeiden ja suositusten antamiseen mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Lisäksi pankkiviranomainen pyytää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, lausuntoja tai neuvoja 37 artiklassa tarkoitetulta pankkialan osallisryhmältä.”;
(c)lisätään 4 kohtaan virke seuraavasti:
”Kertomuksessa on myös selitettävä, kuinka pankkiviranomainen on perustellut ohjeiden ja suositusten antamisen, ja esitettävä lyhyesti kyseisiä ohjeita ja suosituksia koskevissa julkisissa kuulemisissa saatu palaute.”;
(d)lisätään 5 kohta seuraavasti:
”5. Jos kaksi kolmasosaa pankkialan osallisryhmän jäsenistä katsoo, että pankkiviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla tiettyjä ohjeita tai suosituksia, ne voivat antaa komissiolle perustellun lausunnon.
Komissio pyytää pankkiviranomaista perustelemaan kyseisten ohjeiden tai suositusten antamisen. Saatuaan pankkiviranomaisen selityksen komissio arvioi ohjeiden tai suositusten laajuutta ottaen huomioon pankkiviranomaisen toimivallan. Jos komissio katsoo, että pankkiviranomainen on ylittänyt toimivaltansa, ja annettuaan pankkiviranomaiselle tilaisuuden esittää näkemyksensä komissio voi antaa täytäntöönpanopäätöksen, jossa pankkiviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset. Komission päätös julkaistaan.”
(8)Lisätään 17 artiklan 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”Pankkiviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille toimivaltaisille viranomaisille tai asianomaisille finanssilaitoksille, jos se katsotaan tarpeelliseksi unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista. Jos perusteltu tietopyyntö on osoitettu finanssilaitoksille, siinä on selitettävä, miksi tiedot ovat tarpeen unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi.
Tällaisen pyynnön vastaanottajan on toimitettava pankkiviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.
Jos tietopyyntö on osoitettu finanssilaitokselle, pankkiviranomainen ilmoittaa pyynnöstä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava pankkiviranomaista tällaisten tietojen keräämisessä, jos viranomainen sitä pyytää.”
(9)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritellyissä tapauksissa ja rajoittamatta 17 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista pankkiviranomainen voi auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen 2–4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen joko
a)
yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen tai ehdotettuun toimeen liittyvästä menettelystä, toimen tai ehdotetun toimen sisällöstä tai toimien puuttumisesta; tai
b)
omasta aloitteestaan, jos objektiivisten arviointiperusteiden mukaan toimivaltaisten viranomaisten voidaan todeta olevan erimielisiä.
Tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään toimivaltaisten viranomaisten yhteistä päätöstä, toimivaltaisten viranomaisten katsotaan olevan erimielisiä, jos ne eivät ole tehneet yhteistä päätöstä kyseisissä säädöksissä vahvistetuissa määräajoissa.”;
(b)lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:
”1 a. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on seuraavissa tapauksissa ilmoitettava viipymättä pankkiviranomaiselle, että ne eivät ole päässeet sopimukseen:
a)
jos määräaika, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, on säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:
i) määräaika on umpeutunut;
ii) yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta erimielisyys;
b)
jos määräaikaa, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, ei ole säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:
i)
yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta erimielisyys; tai
ii)
on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön toteuttaa tietty toimi edellä mainittujen unionin säädösten noudattamiseksi, eikä pyynnön vastanottanut viranomainen ole vielä tehnyt pyynnön noudattamisen edellyttämää päätöstä.
1 b. Puheenjohtaja arvioi, onko pankkiviranomaisen toimittava 1 kohdan mukaisesti. Jos pankkiviranomainen toimii omasta aloitteestaan, se ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päätöksestään toimia.
Ennen kuin pankkiviranomainen on tehnyt päätöksen 47 artiklan 3 a kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään yhteistä päätöstä, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään. Jos pankkiviranomainen päättää toimia, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään, kunnes 2 ja 3 kohdassa säädetty menettely on päättynyt.”;
(c)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 2 kohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa, pankkiviranomainen voi tehdä päätöksen, jossa niitä vaaditaan asian ratkaisemiseksi toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään tietystä toimesta, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen. Pankkiviranomaisen päätös sitoo asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia. Pankkiviranomainen voi päätöksessään pyytää toimivaltaisia viranomaisia kumoamaan niiden tekemän päätöksen tai muuttamaan päätöstä taikka käyttämään valtuuksia, jotka niillä on asiaa koskevan unionin oikeuden nojalla.”;
(d)lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Pankkiviranomainen ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 2 ja 3 kohdassa säädettyjen menettelyjen päättymisestä sekä tapauksen mukaan 3 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä.”;
(e)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen päätöstä ja jättää siten varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, pankkiviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa finanssilaitosta vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna jostain käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.”
(10)Muutetaan 22 artikla seuraavasti:
(a)kumotaan 1 a kohta;
(b)korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Pankkiviranomainen voi tätä varten käyttää sille tässä asetuksessa, myös 35 ja 35 b artiklassa, annettuja valtuuksia.”
(11)Muutetaan 29 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)lisätään aa alakohta seuraavasti:
”aa) se antaa strategisen valvontasuunnitelman 29 a artiklan mukaisesti;”
ii)korvataan b alakohta seuraavasti:
”b) se edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä kaikista keskeisistä kysymyksistä, tarvittaessa myös kyberturvallisuudesta ja kyberhyökkäyksistä, noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä;”
iii) korvataan e alakohta seuraavasti:
”e) se laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, jotka koskevat muun muassa teknologista innovointia, helpottaa henkilöstövaihtoa ja rohkaisee toimivaltaisia viranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä;”
(b)
lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi pankkiviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan ottaen huomioon finanssilaitosten muuttuvat liiketoimintakäytännöt ja -mallit. Lisäksi pankkiviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten kriisinratkaisua koskevan unionin kriisinratkaisukäsikirjan. Sekä unionin valvontakäsikirjassa että unionin kriisinratkaisukäsikirjassa on esitettävä parhaat valvontakäytännöt ja korkealaatuiset menetelmät ja prosessit.”
(12)Lisätään 29 a artikla seuraavasti:
”29 a artikla
Strateginen valvontasuunnitelma
1. Kun asetuksen [muutosasetus XXX] soveltaminen on alkanut ja sen jälkeen joka kolmas vuosi pankkiviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 31 päivänä maaliskuuta suosituksen, jossa esitetään valvonnan strategiset tavoitteet ja painopisteet, jäljempänä ’strateginen valvontasuunnitelma’, ja otetaan huomioon toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti esittämät huomautukset. Pankkiviranomainen antaa strategisen valvontasuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkistaa sen verkkosivustollaan.
Strategisessa valvontasuunnitelmassa on ilmoitettava valvontatoimien strategiset painopisteet, jotta voidaan edistää johdonmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvontakäytäntöjä ja unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista sekä reagoida 32 artiklan mukaisesti havaittuihin mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisiin kehityssuuntauksiin, mahdollisiin riskeihin ja haavoittuvuuksiin.
2. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä syyskuuta seuraavan vuoden vuotuisen työohjelman luonnos pankkiviranomaiselle tarkasteltavaksi ja ilmoitettava erikseen siitä, miten ohjelmaluonnos vastaa strategista valvontasuunnitelmaa.
Vuotuisen työohjelman luonnokseen on sisällytettävä valvontatoimien tavoitteet ja painopisteet, finanssilaitosten valintaa koskevat määrälliset ja laadulliset perusteet, markkinakäytännöt ja markkinakäyttäytyminen sekä finanssimarkkinat, joita vuotuisen työohjelman luonnoksen toimittaneen toimivaltaisen viranomaisen on määrä tarkastella ohjelman kattaman vuoden aikana.
3. Pankkiviranomainen arvioi vuotuisen työohjelman luonnoksen, ja jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että strategisessa valvontasuunnitelmassa esitettyjä painopisteitä ei saavuteta, pankkiviranomainen antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen, jonka tarkoituksena on saada asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen vuotuinen työohjelma vastaamaan strategista valvontasuunnitelmaa.
Toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä joulukuuta hyväksyttävä vuotuiset työohjelmansa ottaen huomioon mahdolliset pankkiviranomaisen suositukset.
4. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta toimitettava pankkiviranomaiselle kertomus vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta.
Kertomuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
a)
kuvaus valvontatoimista, finanssilaitosten, markkinakäytäntöjen, markkinakäyttäytymisen ja finanssimarkkinoiden tarkastelusta sekä unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön rikkomisesta vastuussa olevia finanssilaitoksia koskevista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista;
b)
kuvaus toteutetuista toimista sekä toimista, jotka eivät sisältyneet vuotuiseen työohjelmaan;
c)
selostus niistä vuotuiseen työohjelmaan sisältyvistä toimista, joita ei toteutettu, sekä niistä työohjelman tavoitteista, joita ei saavutettu, sekä syistä siihen, miksi toimia ei toteutettu eikä tavoitteita saavutettu.
5. Pankkiviranomainen arvioi toimivaltaisten viranomaisten täytäntöönpanokertomukset. Jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että strategisessa valvontasuunnitelmassa asetettuja painopisteitä ei saavuteta, pankkiviranomainen antaa kullekin asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, miten niiden toiminnassa esiintyvät puutteet voidaan korjata.
Pankkiviranomainen määrittää kertomusten ja oman riskinarviointinsa perusteella ne toimivaltaisen viranomaisen toimet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä strategisen valvontasuunnitelman toteuttamiseksi, ja suorittaa tarvittaessa kyseisten toimien arviointeja 30 artiklan mukaisesti.
6. Pankkiviranomainen saattaa vuotuisten työohjelmien arvioinnin aikana havaitut parhaat käytännöt julkisesti saataville.”
(13)Muutetaan 30 artikla seuraavasti:
(a)korvataan artiklan otsikko seuraavasti:
”Toimivaltaisten viranomaisten arviointi”;
(b)
korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Pankkiviranomainen suorittaa säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien arviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia. Tätä varten pankkiviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Arviointeja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina kaikki pankkiviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot sekä sidosryhmiltä mahdollisesti saadut tiedot.”;
(c)
lisätään 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Tämän artiklan soveltamiseksi pankkiviranomainen perustaa arviointikomitean, joka koostuu yksinomaan sen henkilöstön jäsenistä. Pankkiviranomainen voi siirtää tiettyjä tehtäviä tai päätöksiä arviointikomitealle.”;
(d)
muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i) korvataan johdantolause seuraavasti:
”Arvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:”;
ii)korvataan a alakohta seuraavasti:
”a) toimivaltaisen viranomaisen resurssien riittävyys, riippumattomuus ja hallinnointijärjestelyt ottaen erityisesti huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;”
(e)
korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Pankkiviranomainen laatii kertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joita suunnitellaan arvioinnin tuloksena. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 16 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen lausuntojen muodossa.
Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan annettuja ohjeita ja suosituksia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät toteuta toimenpiteitä kertomuksessa mainittujen jatkotoimien osalta, pankkiviranomainen antaa seurantakertomuksen.
Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja luonnoksia teknisiksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardeiksi tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia pankkiviranomainen ottaa huomioon arvioinnin tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin.”;
(f)
lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Pankkiviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon arvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssilaitoksiin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia sääntöjä olisi edelleen yhdenmukaistettava.”;
(g)
korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Pankkiviranomainen julkistaa 3 kohdassa tarkoitetut kertomukset, mukaan lukien mahdollisen seurantakertomuksen, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle. Arvioinnin kohteena olevaa toimivaltaista viranomaista pyydetään esittämään huomautuksia ennen kertomuksen julkaisemista. Huomautukset asetetaan yleisesti saataville, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle.”
(14)Lisätään 31 artiklaan kohta seuraavasti:
”Kun on kyse toimivaltaisten viranomaisten toiminnasta, jonka tarkoituksena on edistää teknologiseen innovointiin perustuvien toimijoiden tai tuotteiden pääsyä markkinoille, pankkiviranomainen edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä erityisesti vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä. Tarvittaessa pankkiviranomainen voi antaa ohjeita tai suosituksia 16 artiklan mukaisesti.”
(15)Lisätään 31 a artikla seuraavasti:
”31 a artikla
Toimien siirtoa ja ulkoistamista sekä riskinsiirtoa koskeva koordinointi
1.
Pankkiviranomainen koordinoi jatkuvasti toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimia edistääkseen valvontakäytäntöjen lähentymistä finanssilaitosten toimien siirron ja ulkoistamisen aloilla sekä finanssilaitosten harjoittaman riskinsiirron osalta 2, 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.
2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava pankkiviranomaiselle, jos ne aikovat toteuttaa sellaista finanssilaitosta koskevan toimiluvan myöntämisen tai rekisteröinnin, joka on kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti, ja jos finanssilaitoksen liiketoimintasuunnitelman mukaan merkittävä osa finanssilaitoksen toimista tai mikä tahansa sen keskeisistä toiminnoista ulkoistetaan tai siirretään tai riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, siirretään kolmansiin maihin, jotta finanssilaitos voi hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella. Pankkiviranomaiselle annettavan ilmoituksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta pankkiviranomainen voi suorittaa asianmukaisen arvioinnin.
Jos pankkiviranomainen katsoo tarpeelliseksi antaa toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, jonka mukaan ensimmäisen alakohdan nojalla ilmoitettu toimiluvan myöntäminen tai rekisteröinti ei vastaa unionin oikeutta tai pankkiviranomaisen ohjeita, suosituksia tai lausuntoja, pankkiviranomainen ilmoittaa asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle 20 työpäivän kuluessa toimivaltaisen viranomaisen antaman ilmoituksen vastaanottamisesta. Tällöin asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on odotettava pankkiviranomaisen lausuntoa ennen rekisteröinnin tai toimiluvan myöntämisen toteuttamista.
Pankkiviranomaisen pyynnöstä toimivaltaisen viranomaisen on 15 työpäivän kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta toimitettava tiedot päätöksistään toteuttaa sellaista finanssilaitosta koskeva toimiluvan myöntäminen tai rekisteröinti, joka on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti sen valvonnassa.
Pankkiviranomainen antaa lausunnon viimeistään kahden kuukauden kuluessa ensimmäisen alakohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeudessa vahvistettuja määräaikoja.
3. Finanssilaitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se ulkoistaa tai siirtää merkittävän osan toimistaan tai mitä tahansa keskeisistä toiminnoistaan tai siirtää riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, jollekin toiselle yhteisölle tai omalle sivuliikkeelleen, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava pankkiviranomaiselle tällaisista ilmoituksista puolivuosittain.
Toimivaltaisen viranomaisen on pankkiviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja finanssilaitosten järjestelyistä, jotka koskevat toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista.
Pankkiviranomainen seuraa, varmistavako asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa koskevat järjestelyt on toteutettu unionin oikeuden mukaisesti, että ne vastaavat pankkiviranomaisen antamia ohjeita, suosituksia tai lausuntoja ja että ne eivät estä toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa kolmannessa maassa.
4. Pankkiviranomainen voi antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksia, mukaan luettuina suositukset, jotka koskevat päätöksen uudelleentarkastelua tai toimiluvan peruuttamista. Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen suositusta 15 työpäivän kuluessa, toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava asia, ja pankkiviranomainen julkistaa sekä suosituksensa että toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut.”
(16)Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
(a)lisätään uusi 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Pankkiviranomainen harkitsee vähintään vuosittain, onko syytä toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettuja unionin laajuisia arviointeja, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle harkintansa tuloksista. Kun tällaisia unionin laajuisia arviointeja toteutetaan, pankkiviranomainen antaa tietoja kutakin osallistuvaa finanssilaitosta koskevista tuloksista, jos se katsoo tämän olevan asianmukaista.
Toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvollisuus ei estä toimivaltaisia viranomaisia julkistamasta 2 kohdassa tarkoitettujen unionin laajuisten arviointien tuloksia tai toimittamasta arviointien tuloksia pankkiviranomaiselle, jotta pankkiviranomainen voi julkaista finanssilaitosten kestokykyä koskevien unionin laajuisten arviointien tulokset.”;
(b)korvataan 3 a ja 3 b kohta seuraavasti:
”3 a. Pankkiviranomainen voi vaatia toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan erityisarviointeja. Se voi pyytää toimivaltaisia viranomaisia tekemään paikalla toteutettavia tarkastuksia, joihin se voi osallistua 21 artiklan ja siinä säädettyjen edellytysten mukaisesti, jotta varmistetaan menettelyjen, käytäntöjen ja tulosten vertailukelpoisuus ja luotettavuus.”
(17)Muutetaan 33 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Pankkiviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten velvoittamana.”;
(b)lisätään 2 a, 2 b ja 2 c kohta seuraavasti:
”2 a. Pankkiviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, tarkistaakseen, täyttyvätkö ne perusteet, joiden mukaisesti päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot on vahvistettu, edelleen. Pankkiviranomainen toimittaa havainnoistaan komissiolle vuosittain luottamuksellisen kertomuksen.
Pankkiviranomainen tekee yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, joiden oikeudelliset ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaan kuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa pankkiviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:
a)
mekanismit, joiden avulla pankkiviranomainen voi hankkia tarvittavat tiedot, mukaan luettuina tiedot sääntelyjärjestelmästä, valvontatavasta, keskeisestä markkinakehityksestä ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa vastaavuutta koskevaan päätökseen;
b)
valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien tarvittaessa paikalla toteutettavat tarkastukset, siinä määrin kuin on tarpeen vastaavuutta koskevien päätösten jatkotoimien kannalta.
Pankkiviranomainen ilmoittaa komissiolle, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon, kun se tarkastelee asianomaisia vastaavuutta koskevia päätöksiä.
2 b. Jos pankkiviranomainen havaitsee 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely-, valvonta- tai täytäntöönpanokäytännöissä sellaisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta viipymättä komissiolle luottamuksellisesti.
Pankkiviranomainen toimittaa vuosittain komissiolle luottamuksellisen kertomuksen 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntelyn, valvonnan, täytäntöönpanon ja markkinoiden kehityksestä ja erityisesti niiden vaikutuksesta finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan.
2 c. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava pankkiviranomaiselle etukäteen aikeistaan sopia kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa hallinnollisista järjestelyistä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, mukaan luettuina kolmansien maiden yhteisöjen sivuliikkeitä koskevat järjestelyt. Niiden on samanaikaisesti toimitettava pankkiviranomaiselle tällaisten suunniteltujen järjestelyjen luonnos.
Pankkiviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Pankkiviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, pankkiviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä pankkiviranomaisen 2 a kohdan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.”
(18)Korvataan 34 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Kun on kyse direktiivin 2013/36/EU 22 artiklan mukaisista arvioinneista, jotka direktiivin mukaan edellyttävät kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, pankkiviranomainen voi, jos jokin näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon tällaisesta arvioinnista, ei kuitenkaan direktiivin 23 artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainittujen perusteiden osalta. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen kyseisessä direktiivissä tarkoitetun arviointiajan päättymistä. Jäljempänä olevia 35 ja 35 b artiklaa sovelletaan aloihin, joiden osalta pankkiviranomainen voi antaa lausunnon.”
(19)Muutetaan 35 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:
”1. Toimivaltaisten viranomaisten on pankkiviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille annettujen tehtävien hoitamiseen, edellyttäen että niillä on laillinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin.
Tietojen on oltava täsmällisiä ja täydellisiä, ja ne on toimitettava pankkiviranomaisen asettamassa määräajassa.
2. Pankkiviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin ja määritellyissä muodoissa tai vastaavia pankkiviranomaisen hyväksymiä malleja käyttäen. Tällaisissa pyynnöissä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä yhteisiä ilmoitusten muotoja.
3. Pankkiviranomainen antaa toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä alakohtaisessa lainsäädännössä ja tämän asetuksen 70 artiklassa säädettyä salassapitovelvollisuutta noudattaen.”;
(b)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Jos 1 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla taikka toimivaltaiset viranomaiset eivät anna niitä saataville pankkiviranomaisen asettamassa määräajassa, pankkiviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun pyynnön jollekin seuraavista:
a) muut valvontatehtäviä hoitavat viranomaiset;
b) asianomaisen jäsenvaltion varainhoidosta vastaava ministeriö, jos ministeriöllä on käytettävissään vakavaraisuutta koskevia tietoja;
c) asianomaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki;
d) asianomaisen jäsenvaltion tilastolaitos.
Toimivaltaisten viranomaisten on pankkiviranomaisen pyynnöstä avustettava sitä tällaisten tietojen keräämisessä.”;
(c)kumotaan 6 ja 7 a kohta.
(20)Lisätään 35 a – 35 h artikla seuraavasti:
”35 a artikla
35 b artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö
Pankkiviranomaiselle, pankkiviranomaisen virkamiehelle tai sen valtuuttamalle muulle henkilölle 35 b artiklan mukaisesti annettuja valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.
35 b artikla
Tietopyyntö finanssilaitoksille, asianomaisten finanssilaitosten holdingyhtiöille tai sivuliikkeille tai finanssikonserniin tai -ryhmittymään kuuluville sääntelemättömille operatiivisille yksiköille
1. Jos 35 artiklan 1 tai 5 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei anneta saataville pankkiviranomaisen asettamassa määräajassa, pankkiviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia laitoksia ja yhteisöjä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
a) asianomaiset finanssilaitokset;
b) asianomaisten finanssilaitosten holdingyhtiöt tai sivuliikkeet;
c) finanssikonserniin tai -ryhmittymään kuuluvat sääntelemättömät operatiiviset yksiköt, jotka ovat merkittäviä asianomaisten finanssilaitosten finanssialan toimien kannalta.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a)
viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c)
täsmennettävä tarvittavat tiedot;
d)
oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
mainittava, että henkilö, jolta näitä tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;
f)
mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 35 c artiklan mukaisesti määrättävän sakon suuruus.
3. Kun pankkiviranomainen vaatii tietoja päätöksen nojalla, se
a)
viittaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c)
täsmentää tarvittavat tiedot;
d)
asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
ilmoittaa 35 d artiklassa säädetyistä uhkasakoista sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f)
ilmoittaa sakosta, josta 35 c artiklassa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g)
ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi 60 ja 61 artiklan mukaisesti.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla laitoksilla ja yhteisöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5. Pankkiviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisellä 1 kohdassa luetellulla yhteisöllä, jota tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon se on sijoittautunut.
6. Pankkiviranomainen voi käyttää tämän artiklan mukaisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tässä asetuksessa sille annettujen tehtävien suorittamiseen.
35 c artikla
Sakkojen määräämistä koskevat menettelysäännöt
1. Jos pankkiviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa 35 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen, pankkiviranomainen nimeää pankkiviranomaisen sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena 35 b artiklan 1 kohdassa lueteltujen laitosten tai yhteisöjen valvonnassa, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava hallintoneuvostosta riippumaton.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston hallintoneuvostolle.
3. Tutkiva virkamies käyttää tehtäviensä hoitamiseksi valtuutta pyytää tietoja 35 b artiklan mukaisesti.
4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin pankkiviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista hallintoneuvostolle tutkivan virkamiehen on annettava tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuus tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomioita.
6. Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on täysimääräisesti kunnioitettava tutkimusten kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 35 f artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos henkilöt ovat sitä pyytäneet, pankkiviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 35 d artiklan 1 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa toimenpiteen kyseisen artiklan mukaisesti.
9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.
10. Komissio antaa 75 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menettelysäännöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan luettuina seuraavista seikoista:
a) puolustautumisoikeudet;
b) ajalliset säännökset;
c) säännökset, joissa täsmennetään, miten sakot tai uhkasakot kannetaan;
d) säännökset, joissa vahvistetaan sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä ja täytäntöönpanoa koskevat vanhentumisajat.
11. Pankkiviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi pankkiviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
35 d artikla
Sakot
1. Pankkiviranomainen tekee päätöksen sakon määräämisestä havaitessaan, että 35 b artiklan 1 kohdassa lueteltu laitos tai yhteisö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt toimittamatta tietoja vastauksena 35 b artiklan 3 kohdan mukaiseen tietojen toimittamista koskevaan päätökseen tai on toimittanut puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena 35 b artiklan 2 kohdan mukaiseen tietopyyntöön tai päätökseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon perusmäärä on vähintään 50 000 euroa ja enintään 200 000 euroa.
3. Vahvistaessaan 2 kohdassa tarkoitettua sakon perusmäärää pankkiviranomainen ottaa huomioon laitoksen tai yhteisön vuotuisen liikevaihdon edeltävältä tilikaudelta, ja sakon perusmäärän on oltava
a) vaihteluvälin alapäässä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa;
b) vaihteluvälin puolivälissä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on 10–50 miljoonaa euroa;
c) vaihteluvälin yläpäässä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa.
Edellä 2 kohdassa vahvistetuissa rajoissa määritettyjä perusmääriä mukautetaan tarvittaessa ottamalla huomioon raskauttavat ja lieventävät tekijät 5 kohdassa tarkoitettujen kertoimien mukaisesti.
Raskauttavaa kerrointa sovelletaan yksi kerrallaan perusmäärään. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä raskauttavaa kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen raskauttavan kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus lisätään perusmäärään.
Lieventävää kerrointa sovelletaan yksi kerrallaan perusmäärään. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä lieventävää kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen lieventävän kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus vähennetään perusmäärästä.
4. Seuraavia mukautuskertoimia sovelletaan kumulatiivisesti 2 kohdassa tarkoitettuun perusmäärään seuraavasti:
a)
raskauttaviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet ovat seuraavat:
i) kun rikkominen on ollut toistuvaa, sovelletaan lisäkerrointa 1,1 aina kun rikkominen on toistunut;
ii) jos rikkominen on kestänyt yli kuusi kuukautta, sovelletaan kerrointa 1,5;
iii) jos rikkominen on ollut tahallista, sovelletaan kerrointa 2;
iv) jos rikkomisen havaitsemisen jälkeen ei ole toteutettu korjaavia toimia, sovelletaan kerrointa 1,7;
v) jos yhteisön toimiva johto ei ole tehnyt yhteistyötä pankkiviranomaisen kanssa, sovelletaan kerrointa 1,5;
b)
lieventäviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet ovat seuraavat:
i) jos rikkominen on kestänyt vähemmän kuin 10 työpäivää, sovelletaan kerrointa 0,9;
ii) jos laitoksen tai yhteisön toimiva johto voi osoittaa toteuttaneensa kaikki tarvittavat toimenpiteet estääkseen sen, että 35 artiklan 6 a kohdan mukaista pyyntöä ei noudateta, sovelletaan kerrointa 0,7;
iii) jos yhteisö on ilmoittanut rikkomisesta pankkiviranomaiselle ripeästi, tehokkaasti ja täydellisesti, sovelletaan kerrointa 0,4;
iv) jos yhteisö on toteuttanut vapaaehtoisesti toimenpiteitä varmistaakseen, ettei vastaavaa rikkomista voi enää tapahtua, sovelletaan kerrointa 0,6.
5. Sen estämättä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, sakon kokonaismäärä saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen yhteisön edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta, paitsi jos yhteisö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti. Siinä tapauksessa sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen taloudellinen hyöty.
35 e artikla
Uhkasakot
1. Pankkiviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen 35 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset tai yhteisöt antamaan tiedot, joita on pyydetty 35 b artiklan 3 kohdan mukaisella päätöksellä.
2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakko määrätään maksettavaksi päivittäin, kunnes kyseessä oleva laitos tai yhteisö noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä.
3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia kyseisen laitoksen tai yhteisön edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4. Uhkasakko voidaan määrätä enintään kuuden kuukauden ajaksi pankkiviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta.
35 f artikla
Oikeus tulla kuulluksi
1. Ennen kuin pankkiviranomainen tekee päätöksen sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti, se antaa laitokselle tai yhteisölle, jolta tietoja on pyydetty, tilaisuuden tulla kuulluksi.
Pankkiviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista kyseessä olevat laitokset tai yhteisöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
2. Menettelyssä on kunnioitettava täysin 1 kohdassa tarkoitetun laitoksen tai yhteisön puolustautumisoikeuksia. Laitoksella tai yhteisöllä on oltava oikeus tutustua pankkiviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä pankkiviranomaisen sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.
35 g artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1. Edellä 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia ja täytäntöönpanokelpoisia.
2. Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoon sovelletaan sen jäsenvaltion voimassa olevia menettelysääntöjä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin päätöksen oikeaperäisyyden, viranomainen, jonka kukin jäsenvaltio nimeää tähän tehtävään ja josta se ilmoittaa pankkiviranomaiselle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle.
3. Kun 2 kohdassa tarkoitetut muodollisuudet on asianomaisen osapuolen vaatimuksesta täytetty, asianomainen osapuoli voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi.
4. Sakon tai uhkasakon täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskeva päätös pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä.
5. Pankkiviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.
6. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
35 h artikla
Euroopan unionin tuomioistuimen suorittama uudelleentarkastelu
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tarkastella uudelleen päätöksiä, joilla pankkiviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota pankkiviranomaisen määräämän sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.”
(21)Korvataan 36 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen pankkiviranomainen käyttää tarvittaessa sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.”
(22)Muutetaan 37 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Pankkialan osallisryhmän jäsenten toimikausi on neljä vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.”;
(b)
lisätään 5 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”Jos pankkialan osallisryhmän jäsenet eivät pääse yhteisymmärrykseen lausunnosta tai neuvosta, yhtä sidosryhmää edustavat jäsenet voivat antaa erillisen lausunnon tai erillisiä neuvoja.
Pankkialan osallisryhmä, arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä, vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä voivat antaa yhteisiä lausuntoja ja neuvoja asioissa, jotka liittyvät Euroopan valvontaviranomaisten tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti tekemään työhön, joka koskee yhteisiä kantoja ja yhteisiä säädöksiä.”
(23)Korvataan 39 artikla seuraavasti:
”39 artikla
Päätöksentekomenettelyt
1. Pankkiviranomainen toimii 2–6 kohdan mukaisesti antaessaan tämän asetuksen mukaisia päätöksiä, paitsi 35 b, 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti tehdyt päätökset.
2. Pankkiviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen kohteesta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia.
3. Pankkiviranomaisen päätökset on perusteltava.
4. Niille, joille pankkiviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.
5. Jos pankkiviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.
6. Pankkiviranomaisen 17, 18 tai 19 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen julkistetaan. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssilaitoksen nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa kyseisten finanssilaitosten oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.”
(24)Muutetaan 40 artikla seuraavasti:
(a)
muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)lisätään aa alakohta seuraavasti:
”aa) jäljempänä 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallituksen kokoaikaiset jäsenet, jotka eivät osallistu äänestyksiin;”
(b)kumotaan 7 kohdan toinen alakohta;
(c)lisätään 8 kohta seuraavasti:
”8. Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen viranomainen ei ole vastuussa kuluttajansuojasääntöjen noudattamisen valvonnasta, kyseisessä alakohdassa tarkoitettu hallintoneuvoston jäsen voi päättää kutsua jäsenvaltion kuluttajansuojaviranomaisen edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin. Jos vastuu kuluttajansuoja-asioista jakautuu jossakin jäsenvaltiossa useamman viranomaisen kesken, kyseisten viranomaisten on sovittava yhteisestä edustajasta.”
(25)Korvataan 41 artikla seuraavasti:
”41 artikla
Sisäiset komiteat
”Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, hallitukselle tai puheenjohtajalle.”
(26)Korvataan 42 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Hallintoneuvoston äänivaltaiset jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.”
(27)Muutetaan 43 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Hallintoneuvosto ohjaa pankkiviranomaisen työtä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto antaa pankkiviranomaisen lausunnot, suositukset, ohjeet ja päätökset sekä antaa II luvussa tarkoitetut neuvot hallituksen ehdotuksesta.”;
(b)kumotaan 2 ja 3 kohta;
(c)korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Hallintoneuvosto hyväksyy ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää hallituksen ehdotuksen perusteella pankkiviranomaisen seuraavan vuoden työohjelman ja antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.”;
(d)
korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen ehdotuksen perusteella sekä 53 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun kertomusluonnoksen pohjalta pankkiviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.”;
(e)kumotaan 8 kohta.
(28)Muutetaan 44 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, hallintoneuvosto tekee päätökset 10–16 artiklassa yksilöityjen säädösten sekä 9 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan ja VI luvun mukaisten toimenpiteiden ja päätösten osalta jäsentensä määräenemmistöllä, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 4 kohdassa, johon on sisällyttävä vähintään niiden äänestyksessä paikalla olevien hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka koostuvat asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä osallistuvia jäsenvaltioita, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’, edustavista toimivaltaisista viranomaisista, ja niiden äänestyksessä paikalla olevien hallintoneuvoston jäsenten yksinkertainen enemmistö, jotka koostuvat asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä osallistumattomia jäsenvaltioita, jäljempänä ’osallistumattomat jäsenvaltiot’, edustavista toimivaltaisista viranomaisista.
Hallituksen kokoaikaiset jäsenet ja puheenjohtaja eivät saa äänestää näistä päätöksistä.”;
(b)kumotaan 1 kohdan kolmas, neljäs, viides ja kuudes alakohta;
(c)
korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Äänioikeudettomat jäsenet ja tarkkailijat eivät saa osallistua hallintoneuvostossa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toisin säädetä.
Ensimmäinen alakohta ei koske puheenjohtajaa, sellaisia jäseniä, jotka ovat myös hallituksen jäseniä, eikä Euroopan keskuspankin valvontaelimen nimittämää edustajaa.”
(29)Korvataan III luvun 2 jakson otsikko seuraavasti:
”2 jakso
Hallitus”.
(30)Korvataan 45 artikla seuraavasti:
”45 artikla
Kokoonpano
1. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja kolme kokoaikaista jäsentä. Puheenjohtaja osoittaa kullekin kokoaikaiselle jäsenelle selkeästi määriteltyjä toimintapolitiikkaan liittyviä ja johtamistehtäviä. Yhdelle kokoaikaiselle jäsenelle, jäljempänä ’vastuussa oleva jäsen’, annetaan tehtäväksi talousarvioon sekä pankkiviranomaisen työohjelmaan liittyvät kysymykset. Yksi kokoaikainen jäsen toimii varapuheenjohtajana ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä puheenjohtajan ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti.
2. Kokoaikaiset jäsenet valitaan ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Kokoaikaisilla jäsenillä on oltava laaja kokemus johtotehtävistä. Valinta tehdään Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun perusteella, minkä jälkeen komissio laatii pätevistä ehdokkaista luettelon.
Komissio toimittaa luettelon Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen hallituksen kokoaikaisten jäsenten, mukaan luettuna vastuussa olevan jäsenen, nimittämisestä. Hallituksen kokoonpanon on oltava tasapuolinen ja oikeasuhteinen ja edustettava koko unionia.
3. Jos hallituksen kokoaikainen jäsen ei enää täytä 46 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen kyseisen henkilön erottamiseksi tehtävästään.
4. Kokoaikaisten jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen jäsenen viisivuotisen toimikauden päättymistä
a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;
b) pankkiviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.
Komissio ottaa tämän arvioinnin huomioon ja toimittaa neuvostolle luettelon niistä kokoaikaisista jäsenistä, joiden toimikausi on tarkoitus uusia. Neuvosto voi luettelon perusteella ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa kokoaikaisten jäsenten toimikautta.”
(31)Lisätään 45 a artikla seuraavasti:
”45 a artikla
Päätöksenteko
1. Hallituksen päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
2. Komission edustaja osallistuu hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta, lukuun ottamatta 63 artiklassa tarkoitettuja asioita.
3. Hallitus hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä.
4. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle omasta aloitteestaan tai yhden hallituksen jäsenen pyynnöstä ja johtaa hallituksen kokouksia.
Hallitus kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin hallitus katsoo tarpeelliseksi. Se kokoontuu vähintään viisi kertaan vuodessa.
5. Hallituksen jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Äänioikeudettomat jäsenet eivät saa osallistua hallituksessa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin.”
(32)Lisätään 45 b artikla seuraavasti:
”45 b artikla
Sisäiset komiteat
Hallitus voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten.”
(33)Korvataan 46 artikla seuraavasti:
”46 artikla
Riippumattomuus
Hallituksen jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.
Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallituksen jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.”
(34)Korvataan 47 artikla seuraavasti:
”47 artikla
Tehtävät
1. Hallitus huolehtii siitä, että pankkiviranomainen toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tämän asetuksen mukaisesti. Se toteuttaa kaikki pankkiviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antamisen ja tiedonantojen julkaisemisen.
2. Hallitus antaa vuosittaista ja monivuotista työohjelmaa koskevat ehdotukset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi.
3. Hallitus käyttää talousarviovaltaansa 63 ja 64 artiklan mukaisesti.
Sovellettaessa asetuksen 17, 19, 22, 29 a, 30, 31 a ja 32 artiklaa ja 35 b – 35 h artiklaa hallituksella on toimivalta toimia ja tehdä päätöksiä. Hallitus ilmoittaa tekemistään päätöksistä hallintoneuvostolle.
3 a. Hallitus tarkastelee kaikkia asioita, joista hallintoneuvoston on tarkoitus tehdä päätös, ja antaa niistä lausunnon ja tekee ehdotuksia.
4. Hallitus hyväksyy pankkiviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman sekä tarvittavat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, soveltamissäännöt 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
5. Hallitus hyväksyy 72 artiklan mukaisesti erityissäännökset, jotka koskevat oikeutta tutustua pankkiviranomaisen asiakirjoihin.
6. Hallitus tekee 53 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta ehdotuksen pankkiviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevaksi vuosikertomukseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.
7. Hallitus nimittää ja erottaa valituslautakunnan jäsenet 58 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti.
8. Hallituksen jäsenet julkistavat tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.
9. Vastuussa olevalla jäsenellä on seuraavat erityistehtävät:
a) toteuttaa pankkiviranomaisen vuosittaista työohjelmaa hallintoneuvoston ohjaamana ja hallituksen valvonnassa;
b) toteuttaa kaikki pankkiviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;
c) valmistella 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu monivuotinen työohjelma;
d) laatia seuraavan vuoden työohjelma viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
e) laatia pankkiviranomaisen alustava talousarvioesitys 63 artiklan mukaisesti ja toteuttaa pankkiviranomaisen talousarviota 64 artiklan mukaisesti;
f) laatia vuosikertomusluonnos, jossa on pankkiviranomaisen sääntely- ja valvontatoimintaa koskeva osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa;
g) käyttää pankkiviranomaisen henkilöstön suhteen 68 artiklassa säädettyjä valtuuksia ja hoitaa henkilöstöasioita.”
(35)Muutetaan 48 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Puheenjohtaja vastaa hallintoneuvoston tehtävien valmistelusta ja johtaa hallintoneuvoston ja hallituksen kokouksia.”;
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Puheenjohtaja valitaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Komissio toimittaa luettelon puheenjohtajan tehtävään hakevista Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen puheenjohtajan nimittämisestä.
Jos puheenjohtaja ei enää täytä 49 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään.”;
(c)korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa puheenjohtajan toimikautta kerran.”;
(d)kumotaan 5 kohta.
(36)Korvataan 49 a artikla seuraavasti:
”49 a artikla
Kulut
Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.”
(37)Kumotaan 51, 52, 52 a ja 53 artikla.
(38)Lisätään 54 artiklan 2 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:
”– tallettajien, kuluttajien ja sijoittajien suojaan liittyvät kysymykset”.
(39)Korvataan 55 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Yksi hallituksen jäsen sekä komission ja EJRK:n edustajat kutsutaan yhteiskomitean sekä 57 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.”
(40)Muutetaan 58 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Pankkiviranomaisen hallitus nimittää hallintoneuvostoa kuultuaan kaksi valituslautakunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella.”;
(b)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Valituslautakunnan jäsen, jonka pankkiviranomaisen hallitus on nimittänyt, voidaan erottaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, ja hallitus tekee päätöksen erottamisesta hallintoneuvostoa kuultuaan.”
(41)Korvataan 59 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät pankkiviranomaiseen taikka sen hallitukseen tai hallintoneuvostoon.”
(42)Korvataan 60 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka toimivaltainen viranomainen voi hakea muutosta 17, 18, 19 ja 35 artiklassa tarkoitettuun pankkiviranomaisen päätökseen tai mihin tahansa muuhun pankkiviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten mukaisesti tekemään päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.”
(43)Muutetaan 62 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Pankkiviranomaisen tulot muodostuvat mistä tahansa seuraavien tulolajien yhdistelmästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun tyyppisiä tuloja:
a) unionin tasapainottava rahoitusosuus, joka otetaan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokkaan) ja joka on enintään 40 prosenttia pankkiviranomaisen arvioiduista tuloista;
b) finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet, jotka perustuvat tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten edellyttämistä toimista aiheutuviin vuotuisiin arvioituihin kustannuksiin kunkin pankkiviranomaisen toimialaan kuuluvan osallistujaryhmän osalta;
c) maksut, jotka pankkiviranomaiselle maksetaan asianomaisissa unionin säädöksissä tarkemmin säädetyissä tapauksissa;
d) jäsenvaltioiden tai tarkkailijoiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet;
e) julkaisuista, koulutuksesta ja muista toimivaltaisten viranomaisten pyytämistä palveluista kannettavat maksut.”;
(b)lisätään 5 ja 6 kohta seuraavasti:
”5. Kunkin jäsenvaltion nimeämät viranomaiset keräävät 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut vuotuiset rahoitusosuudet yksittäisiltä finanssilaitoksilta vuosittain. Kukin jäsenvaltio maksaa pankkiviranomaiselle viimeistään kunkin varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta määrän, joka sen on kerättävä 62 a artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti.
6. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden ja tarkkailijoiden vapaaehtoisia rahoitusosuuksia ei hyväksytä, jos niiden hyväksyminen asettaisi pankkiviranomaisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden kyseenalaiseksi.”
(44)Lisätään 62 a artikla seuraavasti:
”62 a artikla
Finanssilaitosten vuotuisten rahoitusosuuksien laskentaa koskevat delegoidut säädökset
Siirretään komissiolle 75 a artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritetään, kuinka 62 artiklan e alakohdassa tarkoitetut yksittäisten finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet lasketaan, ja joissa vahvistetaan seuraavat seikat:
a) menetelmä, jonka avulla arvioidut kustannukset voidaan jakaa finanssilaitosten ryhmien kesken ja määrittää sen perusteella kuhunkin ryhmään kuuluvien finanssilaitosten osuus rahoitusosuuksista;
b) asianmukaiset ja objektiiviset perusteet, joiden avulla määritetään yksittäisten finanssilaitosten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten puitteissa maksamat vuotuiset rahoitusosuudet finanssilaitosten koon perusteella, jotta rahoitusosuudet vastaisivat suurin piirtein niiden merkitystä markkinoilla.
Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetut perusteet voivat muodostaa joko vähimmäistasot, joiden alittuessa rahoitusosuutta ei tarvitse maksaa lainkaan, tai vähimmäismäärät, joita pienempiä rahoitusosuuksia ei hyväksytä.”
(45)Korvataan 63 artikla seuraavasti:
”63 artikla
Talousarvion laatiminen
1. Vastuussa oleva jäsen laatii vuosittain alustavan luonnoksen pankkiviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä pankkiviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen hallitukselle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.
1 a. Hallitus vahvistaa hallintoneuvoston hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta.
1 b. Hallitus toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta.
2.
Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.
3.
Budjettivallan käyttäjä vahvistaa pankkiviranomaisen henkilöstötaulukon. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy pankkiviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat.
4. Hallintoneuvosto vahvistaa pankkiviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.
5. Hallitus ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen vaikutus talousarvion rahoittamiseen, ja erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta.”
(46)Korvataan 64 artikla seuraavasti:
”64 artikla
Talousarvion toteutus ja valvonta
1. Vastuussa oleva jäsen toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa pankkiviranomaisen talousarvion.
2. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä.
3. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.
4. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.
5. Saatuaan pankkiviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, pankkiviranomaisen tilinpitäjä vahvistaa pankkiviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Vastuussa oleva jäsen toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.
6. Pankkiviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.
Lisäksi pankkiviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten.
7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta.
8. Vastuussa oleva jäsen toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastineen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa jäljennöksen vastineesta myös hallitukselle ja komissiolle.
9. Vastuussa oleva jäsen toimittaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi.
10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pankkiviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.”
(47)Korvataan 65 artikla seuraavasti:
”65 artikla
Varainhoitoa koskevat säännöt
Hallitus hyväksyy pankkiviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013* ainoastaan, jos se on välttämätöntä pankkiviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.
*
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).”
(48)Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi pankkiviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013**.
**Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”
(49)Muutetaan 68 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1. Pankkiviranomaisen henkilöstöön, myös hallituksen kokoaikaisiin jäseniin ja puheenjohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.
2. Hallitus hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.”;
(b)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Hallitus antaa säännökset, joilla mahdollistetaan kansallisten asiantuntijoiden määräaikainen siirto jäsenvaltioista pankkiviranomaisen palvelukseen.”
(50)Muutetaan 70 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Hallintoneuvoston jäsenten ja kaikkien pankkiviranomaisen henkilöstöön kuuluvien, mukaan lukien jäsenvaltioiden pankkiviranomaisen palvelukseen määräaikaisesti siirtämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden pankkiviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.”;
(b)korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Edellä olevan 1 kohdan ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen velvoite ei myöskään estä pankkiviranomaista ja toimivaltaisia viranomaisia käyttämästä näitä tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten täytäntöönpanon valvonnassa eikä varsinkaan päätösten tekemistä koskevissa oikeudellisissa menettelyissä.”;
(c)lisätään 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Hallitus ja hallintoneuvosto huolehtivat siitä, että henkilöiden, jotka tarjoavat pankkiviranomaisen tehtäviin liittyviä palveluja joko suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien hallituksen ja hallintoneuvoston hyväksymät tai toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimittämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin edellisissä kohdissa säädetään.
Sama salassapitovelvollisuus koskee myös tarkkailijoita, jotka osallistuvat hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksiin sekä pankkiviranomaisen toimintaan.”;
(d)korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Edellä olevat 1 ja 2 kohta eivät estä pankkiviranomaista vaihtamasta tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen ja finanssilaitoksiin sovellettavan muun unionin lainsäädännön mukaisesti.”
(51)Korvataan 71 artikla seuraavasti:
”Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä asetuksen (EU) 2018/XXX (EU:n toimielimiä ja muita elimiä koskeva tietosuoja-asetus) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita pankkiviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan.”
(52)Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Hallitus hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.”
(53)Korvataan 73 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Hallitus päättää pankkiviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä.”
(54)Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Sijaintijäsenvaltion pankkiviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä pankkiviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan pankkiviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun hallitus on sen hyväksynyt.”
(55)Lisätään 75 a artikla seuraavasti:
”75 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään määräämättömäksi ajaksi 35 c ja 62 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 35 c ja 62 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 35 c tai 62 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”
(56)Korvataan 76 artikla seuraavasti:
”76 artikla
Suhde Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komiteaan
Pankkiviranomaista pidetään Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirtyvät viimeistään pankkiviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä pankkiviranomaiselle. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.”
(57)Lisätään uusi 77 a artikla seuraavasti:
”77 a artikla
Siirtymäsäännökset
Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä (EU) 2015/2366, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen toimitusjohtajan tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.
Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä (EU) 2015/2366, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen puheenjohtajan tehtävät ja asema jatkuvat toimikauden päättymiseen saakka.
Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä (EU) 2015/2366, mukaisesti nimitettyjen ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneiden hallituksen jäsenten tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.”
2 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 1094/2010
Muutetaan asetus (EU) N:o 1094/2010 seuraavasti:
(1)Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii tällä asetuksella annettujen valtuuksien puitteissa sekä direktiivin 2009/138/EY, lukuun ottamatta sen IV osastoa, ja direktiivien 2002/92/EY, 2003/41/EY, 2002/87/EY ja 2009/103/EY* soveltamisalalla ja, siltä osin kuin näitä säädöksiä sovelletaan vakuutusyrityksiin ja jälleenvakuutusyrityksiin, lisäeläkkeitä tarjoaviin laitoksiin ja vakuutusedustajiin, direktiivien (EU) 2015/849 ja 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina kaikki näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset sekä mahdolliset muut oikeudellisesti sitovat unionin säännökset, joissa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle annetaan tehtäviä.
*
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/103/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta (EUVL L 263, 7.10.2009, s. 11).”
(2)Lisätään 2 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Tässä asetuksessa olevat viittaukset valvontaan kattavat kaikkien toimivaltaisten viranomaisten toimet, jotka niiden on suoritettava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla.”
(3)Korvataan 4 artiklan 2 kohdan ii alakohta seuraavasti:
”ii) direktiivien 2002/65/EY ja (EU) 2015/849 osalta viranomaisia, joilla on toimivalta varmistaa, että 1 kohdassa tarkoitetut finanssilaitokset noudattavat niille näissä direktiiveissä asetettuja vaatimuksia.”
(4)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2) hallitus, jonka tehtävät on säädetty 47 artiklassa;”
(b)kumotaan 4 kohta.
(5)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)lisätään aa alakohta seuraavasti:
”aa) se laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan;”
ii)korvataan e ja f alakohta seuraavasti:
”e) se järjestää ja suorittaa toimivaltaisten viranomaisten arviointeja ja samassa yhteydessä antaa ohjeita ja suosituksia ja määrittää parhaita käytäntöjä valvontatulosten johdonmukaisuuden parantamiseksi;
f) se seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan, myös, silloin kun tähän on aihetta, innovatiivisten finanssipalvelujen kehityssuuntauksissa;”
iii)korvataan h alakohta seuraavasti:
”se edistää vakuutuksenottajien, eläkejärjestelmien jäsenten ja edunsaajien, kuluttajien ja sijoittajien suojaa;”
iv)kumotaan l alakohta;
v)lisätään m alakohta seuraavasti:
”m) se antaa lausuntoja sisäisten mallien soveltamisesta päätöksenteon helpottamiseksi ja avun antamiseksi 21 a artiklan mukaisesti;”
(b)lisätään uusi 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Hoitaessaan tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa huomioon teknologiset innovaatiot, innovatiiviset ja kestävät liiketoimintamallit sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit.”;
(c)muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i) lisätään ca alakohta seuraavasti:
”ca) antaa suosituksia 29 a ja 31 a artiklassa säädetyin tavoin;”
ii) korvataan h alakohta seuraavasti:
”h) kerätä tarvittavat tiedot finanssilaitoksista 35 ja 35 b artiklassa säädetyin tavoin;”
(d)
lisätään 3 kohta seuraavasti:
”3. Hoitaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ja käyttäessään 2 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa asianmukaisesti huomioon paremman sääntelyn periaatteet, mukaan lukien tämän asetuksen mukaisesti tehtävien kustannus-hyötyanalyysien tulokset.”
(6)Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohtaan aa ja ab alakohta seuraavasti:
”aa) laatii perusteellisia temaattisia arviointeja markkinakäyttäytymisestä luodakseen yhteisen käsityksen markkinakäytännöistä, jotta voidaan havaita mahdolliset ongelmat ja analysoida niiden vaikutusta;
ab) kehittää vähittäistoiminnan riski-indikaattorit, joiden avulla voidaan havaita oikea-aikaisesti seikat, joista saattaa aiheutua haittaa kuluttajille;”
(b)korvataan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:
”d) laatii yhteiset julkistamissäännöt.”;
(c)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen valvoo uusia ja nykyisiä finanssialan toimia ja voi antaa ohjeita ja suosituksia markkinoiden turvallisuuden ja vakauden sekä sääntely- ja valvontakäytäntöjen lähentymisen edistämiseksi.”;
(d)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa siihen kiinteästi kuuluvan finanssi-innovaatiokomitean, jossa saatetaan yhteen kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset kansalliset valvontaviranomaiset sekä kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset, jotta voidaan toimia koordinoidusti uuden tai innovatiivisen finanssialan toiminnan sääntelyssä ja valvonnassa sekä antaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle neuvoja, joita se voi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Pankkiviranomainen voi sisällyttää komiteaan myös kansallisia tietosuojaviranomaisia.”
(7)Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi lisäksi antaa ohjeita ja suosituksia sellaisille jäsenvaltioiden viranomaisille, joita ei ole tässä asetuksessa määritelty toimivaltaisiksi viranomaisiksi, mutta joilla on valtuudet varmistaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltaminen.”;
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen järjestää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi ohjeiden ja suositusten antamiseen mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Lisäksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pyytää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, lausuntoja tai neuvoja vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmältä ja lisäeläkealan osallisryhmältä.”;
(c)lisätään 4 kohdan loppuun virke seuraavasti:
”Kertomuksessa on myös selitettävä, kuinka vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on perustellut ohjeiden ja suositusten antamisen, ja esitettävä lyhyesti kyseisiä ohjeita ja suosituksia koskevissa julkisissa kuulemisissa saatu palaute.”;
(d)lisätään 5 kohta seuraavasti:
”5. Jos kaksi kolmasosaa vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmän tai lisäeläkealan osallisryhmän jäsenistä katsoo, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla tiettyjä ohjeita tai suosituksia, ne voivat antaa komissiolle perustellun lausunnon.
Komissio pyytää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista perustelemaan kyseisten ohjeiden tai suositusten antamisen. Saatuaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen selityksen komissio arvioi ohjeiden tai suositusten laajuutta ottaen huomioon vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimivallan. Jos komissio katsoo, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on ylittänyt toimivaltansa, ja annettuaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tilaisuuden esittää näkemyksensä komissio voi antaa täytäntöönpanopäätöksen, jossa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset. Komission päätös julkaistaan.”
(8)Lisätään 17 artiklan 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”Pankkiviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille toimivaltaisille viranomaisille tai asianomaisille finanssilaitoksille, jos se katsotaan tarpeelliseksi unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista. Jos perusteltu tietopyyntö on osoitettu finanssilaitoksille, siinä on selitettävä, miksi tiedot ovat tarpeen unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi.
Tällaisen pyynnön vastaanottajan on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.
Jos tietopyyntö on osoitettu finanssilaitokselle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa pyynnöstä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava pankkiviranomaista tällaisten tietojen keräämisessä, jos viranomainen sitä pyytää.”
(9)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritellyissä tapauksissa ja rajoittamatta 17 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen 2–4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen joko
a)
yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen tai ehdotettuun toimeen liittyvästä menettelystä, toimen tai ehdotetun toimen sisällöstä tai toimien puuttumisesta; tai
b)
omasta aloitteestaan, jos objektiivisten arviointiperusteiden mukaan toimivaltaisten viranomaisten voidaan todeta olevan erimielisiä.
Tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään toimivaltaisten viranomaisten yhteistä päätöstä, toimivaltaisten viranomaisten katsotaan olevan erimielisiä, jos ne eivät ole tehneet yhteistä päätöstä kyseisissä säädöksissä vahvistetuissa määräajoissa.”;
(b)lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:
”1 a. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on seuraavissa tapauksissa ilmoitettava viipymättä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, että ne eivät ole päässeet sopimukseen:
a)
jos määräaika, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, on säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:
i) määräaika on umpeutunut;
ii) yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta erimielisyys;
b)
jos määräaikaa, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, ei ole säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:
i)
yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta erimielisyys; tai
ii)
on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön toteuttaa tietty toimi unionin oikeuden noudattamiseksi, eikä pyynnön vastanottanut viranomainen ole vielä tehnyt pyynnön noudattamisen edellyttämää päätöstä.”;
(c)kumotaan 1 kohdan 2 alakohta;
”1 b. Puheenjohtaja arvioi, onko vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimittava 1 kohdan mukaisesti. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii omasta aloitteestaan, se ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päätöksestään toimia.
Ennen kuin vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on tehnyt päätöksen 47 artiklan 3 a kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään yhteistä päätöstä, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen päättää toimia, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään, kunnes 2 ja 3 kohdassa säädetty menettely on päättynyt.”;
(d)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 2 kohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi tehdä päätöksen, jossa niitä vaaditaan asian ratkaisemiseksi toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään tietystä toimesta, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätös sitoo asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi päätöksessään pyytää toimivaltaisia viranomaisia kumoamaan niiden tekemän päätöksen tai muuttamaan päätöstä taikka käyttämään valtuuksia, jotka niillä on asiaa koskevan unionin oikeuden nojalla.”;
(e)lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 2 ja 3 kohdassa säädettyjen menettelyjen päättymisestä sekä tapauksen mukaan 3 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä.”;
(f)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen päätöstä ja jättää siten varmistamatta, että finanssilaitos noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, pankkiviranomainen voi tehdä finanssilaitokselle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa finanssilaitosta vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna jostain käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.”
(10)Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edistää ja seuraa direktiivissä 2009/138/EY tarkoitettujen valvontakollegioiden tehokasta, vaikuttavaa ja yhdenmukaista toimintaa ja edistää unionin oikeuden yhdenmukaista soveltamista valvontakollegioissa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstön on voitava parhaiden valvontakäytäntöjen lähentämiseksi osallistua valvontakollegioiden toimintaan, myös kahden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen yhteisesti suorittamiin paikalla toteuttaviin tarkastuksiin, tai tarvittaessa johtaa tällaista toimintaa.”;
(b)korvataan 2 kohdan 2 alakohta seuraavasti:
”Tätä kohtaa ja tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista pidetään asiaa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna ”toimivaltaisena viranomaisena” tai ”valvontaviranomaisena”.”
(11)Lisätään 21 a artikla seuraavasti:
”21 a artikla
Sisäiset mallit
1. Auttaakseen luomaan yhteisiä, laadukkaita valvontastandardeja ja -käytäntöjä vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi joko omasta aloitteestaan tai yhden tai useamman valvontaviranomaisen pyynnöstä
a) antaa asianomaisille valvontaviranomaisille lausuntoja sisäisen mallin käytöstä tai muuttamisesta. Sitä varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi pyytää asianomaisilta valvontaviranomaisilta kaikki tarvittavat tiedot; ja
b) jos sisäisten mallien hyväksynnästä on erimielisyyttä, auttaa asianomaisia valvontaviranomaisia pääsemään sopimukseen 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
2. Direktiivin 2009/138/EY 231 artiklan 6 a kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa yritykset voivat pyytää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista auttamaan toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen 19 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”
(12)Korvataan 22 artiklan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Pankkiviranomainen voi tätä varten käyttää sille tässä asetuksessa, myös 35 ja 35 b artiklassa, annettuja valtuuksia.”
(13)Muutetaan 29 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)lisätään aa alakohta seuraavasti:
”aa) se antaa strategisen valvontasuunnitelman 29 a artiklan mukaisesti;”
ii)korvataan b alakohta seuraavasti:
”b) se edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä kaikista keskeisistä kysymyksistä, tarvittaessa myös kyberturvallisuudesta ja kyberhyökkäyksistä, noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä;”
iii) korvataan e alakohta seuraavasti:
”e) se laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, jotka koskevat muun muassa teknologista innovointia, helpottaa henkilöstövaihtoa ja rohkaisee toimivaltaisia viranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä;”
(b)lisätään 2 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:
”Yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssilaitosten valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan ottaen huomioon finanssilaitosten muuttuvat liiketoimintakäytännöt ja -mallit. Unionin valvontakäsikirjassa esitetään parhaat valvontakäytännöt ja korkealaatuiset menetelmät ja prosessit.”
(14)Lisätään 29 a artikla seuraavasti:
”29 a artikla
Strateginen valvontasuunnitelma
1. Kun asetuksen [muutosasetus XXX] soveltaminen on alkanut ja sen jälkeen joka kolmas vuosi pankkiviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 31 päivänä maaliskuuta suosituksen, jossa esitetään valvonnan strategiset tavoitteet ja painopisteet, jäljempänä ’strateginen valvontasuunnitelma’, ja otetaan huomioon toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti esittämät huomautukset. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa strategisen valvontasuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkistaa sen verkkosivustollaan.
Strategisessa valvontasuunnitelmassa on ilmoitettava valvontatoimien strategiset painopisteet, jotta voidaan edistää johdonmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvontakäytäntöjä ja unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista sekä reagoida 32 artiklan mukaisesti havaittuihin mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisiin kehityssuuntauksiin, mahdollisiin riskeihin ja haavoittuvuuksiin.
2. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä syyskuuta seuraavan vuoden vuotuisen työohjelman luonnos vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tarkasteltavaksi ja ilmoitettava erikseen siitä, miten ohjelmaluonnos vastaa strategista valvontasuunnitelmaa.
Vuotuisen työohjelman luonnokseen on sisällytettävä valvontatoimien tavoitteet ja painopisteet, finanssilaitosten valintaa koskevat määrälliset ja laadulliset perusteet, markkinakäytännöt ja markkinakäyttäytyminen sekä finanssimarkkinat, joita vuotuisen työohjelman luonnoksen toimittaneen toimivaltaisen viranomaisen on määrä tarkastella ohjelman kattaman vuoden aikana.
3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen arvioi vuotuisen työohjelman luonnoksen, ja jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että strategisessa valvontasuunnitelmassa esitettyjä painopisteitä ei saavuteta, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen, jonka tarkoituksena on saada asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen vuotuinen työohjelma vastaamaan strategista valvontasuunnitelmaa.
Toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä joulukuuta hyväksyttävä vuotuiset työohjelmansa ottaen huomioon mahdolliset vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen suositukset.
4. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle kertomus vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta.
Kertomuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
a)
kuvaus valvontatoimista, finanssilaitosten, markkinakäytäntöjen, markkinakäyttäytymisen ja finanssimarkkinoiden tarkastelusta sekä unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön rikkomisesta vastuussa olevia finanssilaitoksia koskevista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista;
b)
kuvaus toteutetuista toimista sekä toimista, jotka eivät sisältyneet vuotuiseen työohjelmaan;
c)
selostus niistä vuotuiseen työohjelmaan sisältyvistä toimista, joita ei toteutettu, sekä niistä työohjelman tavoitteista, joita ei saavutettu, sekä syistä siihen, miksi toimia ei toteutettu eikä tavoitteita saavutettu.
5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen arvioi toimivaltaisten viranomaisten täytäntöönpanokertomukset. Jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että strategisessa valvontasuunnitelmassa asetettuja painopisteitä ei saavuteta, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa kullekin asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, miten niiden toiminnassa esiintyvät puutteet voidaan korjata.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen määrittää kertomusten ja oman riskinarviointinsa perusteella ne toimivaltaisen viranomaisen toimet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä strategisen valvontasuunnitelman toteuttamiseksi, ja suorittaa tarvittaessa kyseisten toimien arviointeja 30 artiklan mukaisesti.
6. Pankkiviranomainen saattaa vuotuisten työohjelmien arvioinnin aikana havaitut parhaat käytännöt julkisesti saataville.”
(15)Muutetaan 30 artikla seuraavasti:
(a)korvataan artiklan otsikko seuraavasti:
”Toimivaltaisten viranomaisten arviointi”;
(b)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen suorittaa säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien arviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia. Tätä varten vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Arviointeja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina kaikki vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot sekä sidosryhmiltä mahdollisesti saadut tiedot.”;
(c)lisätään 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Tämän artiklan soveltamiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa arviointikomitean, joka koostuu yksinomaan sen henkilöstön jäsenistä. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi siirtää tiettyjä tehtäviä tai päätöksiä arviointikomitealle.”;
(d)muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i) korvataan johdantolause seuraavasti:
”Arvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:”;
ii)korvataan a alakohta seuraavasti:
”a) toimivaltaisen viranomaisen resurssien riittävyys, riippumattomuus ja hallinnointijärjestelyt ottaen erityisesti huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;”
(e)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii kertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joita suunnitellaan arvioinnin tuloksena. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 16 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen lausuntojen muodossa.
Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan annettuja ohjeita ja suosituksia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät toteuta toimenpiteitä kertomuksessa mainittujen jatkotoimien osalta, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa seurantakertomuksen.
Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja luonnoksia teknisiksi sääntely- tai täytäntöönpanostandardeiksi tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa huomioon arvioinnin tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin.”;
(f)lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon arvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssilaitoksiin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia sääntöjä olisi edelleen yhdenmukaistettava.”;
(g)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen ja mahdollisen seurantakertomuksen, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle. Arvioinnin kohteena olevaa toimivaltaista viranomaista pyydetään esittämään huomautuksia ennen kertomuksen julkaisemista. Huomautukset asetetaan yleisesti saataville, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle.”
(16)Lisätään 31 artiklaan uusi 2 kohta seuraavasti:
”2. Kun on kyse toimivaltaisten viranomaisten toiminnasta, jonka tarkoituksena on edistää teknologiseen innovointiin perustuvien toimijoiden tai tuotteiden pääsyä markkinoille, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä erityisesti vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä. Tarvittaessa pankkiviranomainen voi antaa ohjeita tai suosituksia 16 artiklan mukaisesti.”
(17)Lisätään uusi 31 a artikla seuraavasti:
”31 a artikla
Toimien siirtoa ja ulkoistamista sekä riskinsiirtoa koskeva koordinointi
1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen koordinoi jatkuvasti toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimia edistääkseen valvontakäytäntöjen lähentymistä finanssilaitosten toimien siirron ja ulkoistamisen aloilla sekä finanssilaitosten harjoittaman riskinsiirron osalta 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.
2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, jos ne aikovat toteuttaa sellaista finanssilaitosta koskevan toimiluvan myöntämisen tai rekisteröinnin, joka on kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti, ja jos finanssilaitoksen liiketoimintasuunnitelman mukaan merkittävä osa finanssilaitoksen toimista tai mikä tahansa sen keskeisistä toiminnoista ulkoistetaan tai siirretään tai riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, siirretään kolmansiin maihin, jotta finanssilaitos voi hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle annettavan ilmoituksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi suorittaa asianmukaisen arvioinnin.
Jos pankkiviranomainen katsoo tarpeelliseksi antaa toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, jonka mukaan ensimmäisen alakohdan nojalla ilmoitettu toimiluvan myöntäminen tai rekisteröinti ei vastaa unionin oikeutta tai pankkiviranomaisen ohjeita, suosituksia tai lausuntoja, pankkiviranomainen ilmoittaa asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle 20 työpäivän kuluessa toimivaltaisen viranomaisen antaman ilmoituksen vastaanottamisesta. Tällöin asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on odotettava pankkiviranomaisen lausuntoa ennen rekisteröinnin tai toimiluvan myöntämisen toteuttamista.
Pankkiviranomaisen pyynnöstä toimivaltaisen viranomaisen on 15 työpäivän kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta toimitettava tiedot päätöksistään toteuttaa sellaista finanssilaitosta koskeva toimiluvan myöntäminen tai rekisteröinti, joka on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti sen valvonnassa.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa lausunnon viimeistään kahden kuukauden kuluessa ensimmäisen alakohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeudessa vahvistettuja määräaikoja.
3. Finanssilaitoksen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se ulkoistaa tai siirtää merkittävän osan toimistaan tai mitä tahansa keskeisistä toiminnoistaan tai siirtää riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, jollekin toiselle yhteisölle tai omalle sivuliikkeelleen, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tällaisista ilmoituksista puolivuosittain.
Toimivaltaisen viranomaisen on pankkiviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja finanssilaitosten järjestelyistä, jotka koskevat toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa, varmistavako asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa koskevat järjestelyt on toteutettu unionin oikeuden mukaisesti, että ne vastaavat vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen antamia ohjeita, suosituksia tai lausuntoja ja että ne eivät estä toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tehokasta valvontaa [ja täytäntöönpanoa] kolmannessa maassa.
4. Pankkiviranomainen voi antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksia, mukaan luettuina suositukset, jotka koskevat päätöksen uudelleentarkastelua tai toimiluvan peruuttamista. Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen suositusta 15 työpäivän kuluessa, toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava asia, ja pankkiviranomainen julkistaa sekä suosituksensa että toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut.”
(18)Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
(19)lisätään uusi 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen harkitsee vähintään vuosittain, onko syytä toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettuja unionin laajuisia arviointeja, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle harkintansa tuloksista. Kun tällaisia unionin laajuisia arviointeja toteutetaan, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa tietoja kutakin osallistuvaa finanssilaitosta koskevista tuloksista, jos se katsoo tämän olevan asianmukaista.
Toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvollisuus ei estä toimivaltaisia viranomaisia julkistamasta 2 kohdassa tarkoitettujen unionin laajuisten arviointien tuloksia tai toimittamasta arviointien tuloksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, jotta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi julkaista finanssilaitosten kestokykyä koskevien unionin laajuisten arviointien tulokset.”
(20)Muutetaan 33 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten velvoittamana.”;
(b)lisätään 2 a, 2 b ja 2 c kohta seuraavasti:
”2 a. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, tarkistaakseen, täyttyvätkö ne perusteet, joiden mukaisesti päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot on vahvistettu, edelleen. Se ottaa huomioon kyseisten kolmansien maiden markkinarelevanssin. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa havainnoistaan komissiolle vuosittain luottamuksellisen kertomuksen.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, joiden oikeudelliset ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaan kuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:
a)
mekanismit, joiden avulla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi hankkia tarvittavat tiedot, mukaan luettuina tiedot sääntelyjärjestelmästä, valvontatavasta, keskeisestä markkinakehityksestä ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa vastaavuutta koskevaan päätökseen;
b)
valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien paikalla toteutettavat tarkastukset, siinä määrin kuin on tarpeen vastaavuutta koskevien päätösten jatkotoimien kannalta.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa komissiolle, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon, kun se tarkastelee asianomaisia vastaavuutta koskevia päätöksiä.
2 b. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen havaitsee 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely-, valvonta- ja täytäntöönpanokäytännöissä sellaisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta viipymättä komissiolle luottamuksellisesti.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa vuosittain komissiolle luottamuksellisen kertomuksen 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntelyn, valvonnan, täytäntöönpanon ja markkinoiden kehityksestä ja erityisesti niiden vaikutuksesta finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan.
2 c. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle etukäteen aikeistaan sopia kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa hallinnollisista järjestelyistä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, mukaan luettuina kolmansien maiden yhteisöjen sivuliikkeitä koskevat järjestelyt. Niiden on samanaikaisesti toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tällaisten suunniteltujen järjestelyjen luonnos.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Pankkiviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, pankkiviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä pankkiviranomaisen 2 a kohdan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.”
(21)Korvataan 34 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Kun on kyse sulautumiin ja omistusosuuksien hankintaan liittyvästä toiminnan vakauden arvioinnista, joka kuuluu direktiivin 2009/138/EY soveltamisalaan ja joka mainitun direktiivin mukaan edellyttää kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä kuulemista, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi, jos jokin näistä toimivaltaisista viranomaisista sitä pyytää, antaa ja julkistaa lausunnon toiminnan vakauden arvioinnista, ei kuitenkaan direktiivin 2009/138/EY 59 artiklan 1 kohdan e alakohdassa mainittujen perustelujen osalta. Lausunto on annettava viipymättä ja joka tapauksessa ennen direktiivin 2009/138/EY mukaisen arviointiajan päättymistä. Jäljempänä olevia 35 ja 35 b artiklaa sovelletaan aloihin, joiden osalta vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa lausunnon.”
(22)Muutetaan 35 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:
”1. Toimivaltaisten viranomaisten on pankkiviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille annettujen tehtävien hoitamiseen, edellyttäen että niillä on laillinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin.
Tietojen on oltava täsmällisiä ja täydellisiä, ja ne on toimitettava vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettamassa määräajassa.
2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin ja määritellyissä muodoissa tai vastaavia vakuutus- tai lisäeläkeviranomaisen hyväksymiä malleja käyttäen. Tällaisissa pyynnöissä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä yhteisiä ilmoitusten muotoja.
3. Pankkiviranomainen antaa toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä alakohtaisessa lainsäädännössä ja tämän asetuksen 70 artiklassa säädettyä salassapitovelvollisuutta noudattaen.”;
(b)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Jos 1 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla taikka toimivaltaiset viranomaiset eivät anna niitä saataville vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettamassa määräajassa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun pyynnön jollekin seuraavista:
a) muut valvontatehtäviä hoitavat viranomaiset;
b) asianomaisen jäsenvaltion varainhoidosta vastaava ministeriö, jos ministeriöllä on käytettävissään vakavaraisuutta koskevia tietoja;
c) asianomaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki;
d) asianomaisen jäsenvaltion tilastolaitos.
Toimivaltaisten viranomaisten on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen pyynnöstä avustettava sitä tällaisten tietojen keräämisessä.”;
(c) kumotaan 6 ja 7 kohta.
(23)Lisätään 35 a – 35 h artikla seuraavasti:
”35 a artikla
35 b artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen virkamiehelle tai sen valtuuttamalle muulle henkilölle 35 b artiklan mukaisesti annettuja valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.
35 b artikla
Tietopyyntö finanssilaitoksille
1. Jos 35 artiklan 1 tai 5 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei anneta saataville vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asettamassa määräajassa, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia asiaan kuuluvia finanssilaitoksia antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a)
viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c)
täsmennettävä tarvittavat tiedot;
d)
oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
mainittava, että henkilö, jolta näitä tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;
f)
mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 35 c artiklan mukaisesti määrättävän sakon suuruus.
3. Kun vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen vaatii tietoja päätöksen nojalla, se
a)
viittaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c)
täsmentää tarvittavat tiedot;
d)
asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
ilmoittaa 35 d artiklassa säädetyistä uhkasakoista sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f)
ilmoittaa sakosta, josta 35 c artiklassa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g)
ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi 60 ja 61 artiklan mukaisesti.
4. Finanssilaitoksilla tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseisellä 1 kohdassa luetellulla yhteisöllä, jota tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon se on sijoittautunut.
6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi käyttää tämän artiklan mukaisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tässä asetuksessa sille annettujen tehtävien suorittamiseen.
35 c artikla
Sakkojen määräämistä koskevat menettelysäännöt
1. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa 35 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen nimeää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena asianomaisten finanssilaitosten valvonnassa, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava hallintoneuvostosta riippumaton.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston hallintoneuvostolle.
3. Tutkiva virkamies käyttää tehtäviensä hoitamiseksi valtuutta pyytää tietoja 35 b artiklan mukaisesti.
4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista hallintoneuvostolle tutkivan virkamiehen on annettava tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuus tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomioita.
6. Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on täysimääräisesti kunnioitettava tutkimusten kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 35 f artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos henkilöt ovat sitä pyytäneet, pankkiviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 35 d artiklan 1 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa toimenpiteen kyseisen artiklan mukaisesti.
9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.
10. Komissio antaa 75 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menettelylliset säännöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan luettuina seuraavista seikoista:
a) puolustautumisoikeudet;
b) ajalliset säännökset;
c) säännökset, joissa täsmennetään, miten sakot tai uhkasakot kannetaan;
d) säännökset, joissa vahvistetaan sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä ja täytäntöönpanoa koskevat vanhentumisajat.
11. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
35 d artikla
Sakot
1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee päätöksen sakon määräämisestä havaitessaan, että 35 b artiklassa tarkoitettu finanssilaitos on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt toimittamatta tietoja vastauksena 35 b artiklan 3 kohdan mukaiseen tietojen toimittamista koskevaan päätökseen tai on toimittanut puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena 35 b artiklan 2 kohdan mukaiseen tietopyyntöön tai päätökseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon perusmäärä on vähintään 50 000 euroa ja enintään 200 000 euroa.
3. Vahvistaessaan 2 kohdassa tarkoitettua sakon perusmäärää vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa huomioon finanssilaitoksen vuotuisen liikevaihdon edeltävältä tilikaudelta, ja sakon perusmäärän on oltava
a) vaihteluvälin alapäässä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa;
b) vaihteluvälin puolivälissä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on 10–50 miljoonaa euroa;
c) vaihteluvälin yläpäässä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa.
Edellä 2 kohdassa vahvistetuissa rajoissa määritettyjä perusmääriä mukautetaan tarvittaessa ottamalla huomioon raskauttavat ja lieventävät tekijät 5 kohdassa tarkoitettujen kertoimien mukaisesti.
Raskauttavaa kerrointa sovelletaan yksi kerrallaan perusmäärään. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä raskauttavaa kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen raskauttavan kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus lisätään perusmäärään.
Lieventävää kerrointa sovelletaan yksi kerrallaan perusmäärään. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä lieventävää kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen lieventävän kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus vähennetään perusmäärästä.
4. Seuraavia mukautuskertoimia sovelletaan kumulatiivisesti 2 kohdassa tarkoitettuun perusmäärään seuraavasti:
a)
raskauttaviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet ovat seuraavat:
i) kun rikkominen on ollut toistuvaa, sovelletaan lisäkerrointa 1,1 aina kun rikkominen on toistunut;
ii) jos rikkominen on kestänyt yli kuusi kuukautta, sovelletaan kerrointa 1,5;
iii) jos rikkominen on ollut tahallista, sovelletaan kerrointa 2;
iv) jos rikkomisen havaitsemisen jälkeen ei ole toteutettu korjaavia toimia, sovelletaan kerrointa 1,7;
v) jos finanssilaitoksen toimiva johto ei ole tehnyt yhteistyötä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kanssa, sovelletaan kerrointa 1,5;
b)
lieventäviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet ovat seuraavat:
i) jos rikkominen on kestänyt vähemmän kuin 10 työpäivää, sovelletaan kerrointa 0,9;
ii) jos finanssilaitoksen toimiva johto voi osoittaa toteuttaneensa kaikki tarvittavat toimenpiteet estääkseen sen, että 35 artiklan 6 a kohdan mukaista pyyntöä ei noudateta, sovelletaan kerrointa 0,7;
iii) jos finanssilaitos on ilmoittanut rikkomisesta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle ripeästi, tehokkaasti ja täydellisesti, sovelletaan kerrointa 0,4;
iv) jos finanssilaitos on toteuttanut vapaaehtoisesti toimenpiteitä varmistaakseen, ettei vastaavaa rikkomista voi enää tapahtua, sovelletaan kerrointa 0,6.
5. Sen estämättä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, sakon kokonaismäärä saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen finanssilaitoksen edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta, paitsi jos finanssilaitos on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti. Siinä tapauksessa sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen taloudellinen hyöty.
35 e artikla
Uhkasakot
1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen 35 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitokset tai yhteisöt antamaan tiedot, joita on pyydetty 35 b artiklan 3 kohdan mukaisella päätöksellä.
2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakko määrätään maksettavaksi päivittäin, kunnes kyseessä oleva finanssilaitos noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä.
3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia kyseisen finanssilaitoksen edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4. Uhkasakko voidaan määrätä enintään kuuden kuukauden ajaksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta.
35 f artikla
Oikeus tulla kuulluksi
1. Ennen kuin vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee päätöksen sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti, se antaa finanssilaitokselle, jolta tietoja on pyydetty, tilaisuuden tulla kuulluksi.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista kyseessä olevat finanssilaitokset ovat voineet esittää huomautuksensa.
2. Menettelyssä on kunnioitettava täysin 1 kohdassa tarkoitetun finanssilaitoksen puolustautumisoikeuksia. Finanssilaitoksella on oltava oikeus tutustua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.
35 g artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1. Edellä 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia ja täytäntöönpanokelpoisia.
2. Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoon sovelletaan sen jäsenvaltion voimassa olevia menettelysääntöjä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin päätöksen oikeaperäisyyden, viranomainen, jonka kukin jäsenvaltio nimeää tähän tehtävään ja josta se ilmoittaa pankkiviranomaiselle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle.
3. Kun 2 kohdassa tarkoitetut muodollisuudet on asianomaisen osapuolen vaatimuksesta täytetty, asianomainen osapuoli voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi.
4. Sakon tai uhkasakon täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskeva päätös pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä.
5. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.
6. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
35 h artikla
Euroopan unionin tuomioistuimen suorittama uudelleentarkastelu
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tarkastella uudelleen päätöksiä, joilla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota pankkiviranomaisen määräämän sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.”
(24)Korvataan 36 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen pankkiviranomainen käyttää tarvittaessa sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.”
(25)Muutetaan 37 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmän ja lisäeläkealan osallisryhmän jäsenten toimikausi on neljä vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.”;
(b)lisätään 6 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”Jos pankkialan osallisryhmän jäsenet eivät pääse yhteisymmärrykseen lausunnosta tai neuvosta, yhtä sidosryhmää edustavat jäsenet voivat antaa erillisen lausunnon tai erillisiä neuvoja.
Vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä, lisäeläkealan osallisryhmä, pankkialan osallisryhmä ja arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä voivat antaa yhteisiä lausuntoja ja neuvoja asioissa, jotka liittyvät Euroopan valvontaviranomaisten tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti tekemään työhön, joka koskee yhteisiä kantoja ja yhteisiä säädöksiä.”
(26)Korvataan 39 artikla seuraavasti:
”39 artikla
Päätöksentekomenettelyt
1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimii 2–6 kohdan mukaisesti antaessaan tämän asetuksen mukaisia päätöksiä, paitsi 35 b, 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti tehdyt päätökset.
2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen kohteesta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia.
3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätökset on perusteltava.
4. Niille, joille vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.
5. Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.
6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen 17, 18 tai 19 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen julkistetaan. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssilaitoksen nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa kyseisten finanssilaitosten oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.”
(27)Muutetaan 40 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)lisätään aa alakohta seuraavasti:
”aa) jäljempänä 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallituksen kokoaikaiset jäsenet, jotka eivät osallistu äänestyksiin;”
(b)kumotaan 7 kohdan toinen alakohta;
(c)lisätään 8 kohta seuraavasti:
”8. Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen viranomainen ei ole vastuussa kuluttajansuojasääntöjen noudattamisen valvonnasta, kyseisessä alakohdassa tarkoitettu hallintoneuvoston jäsen voi päättää kutsua jäsenvaltion kuluttajansuojaviranomaisen edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin. Jos vastuu kuluttajansuoja-asioista jakautuu jossakin jäsenvaltiossa useamman viranomaisen kesken, kyseisten viranomaisten on sovittava yhteisestä edustajasta.”
(28)Korvataan 41 artikla seuraavasti:
”41 artikla
Sisäiset komiteat
Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, hallitukselle tai puheenjohtajalle.”
(29)Korvataan 42 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Hallintoneuvoston äänivaltaiset jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.”
(30)Muutetaan 43 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Hallintoneuvosto ohjaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen työtä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto antaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lausunnot, suositukset, ohjeet ja päätökset sekä antaa II luvussa tarkoitetut neuvot hallituksen ehdotuksesta.”;
(b)kumotaan 2 ja 3 kohta;
(c)korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Hallintoneuvosto hyväksyy ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää hallituksen ehdotuksen perusteella vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen seuraavan vuoden työohjelman ja antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.”;
(d)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen ehdotuksen perusteella sekä 53 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun kertomusluonnoksen pohjalta vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.”;
(e)e)
kumotaan 8 kohta.
(31)Muutetaan 44 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohdan toiseen alakohtaan virke seuraavasti:
”Hallituksen kokoaikaiset jäsenet ja puheenjohtaja eivät saa äänestää näistä päätöksistä.”;
(b)kumotaan 1 kohdan kolmas ja neljäs alakohta;
(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Äänioikeudettomat jäsenet ja tarkkailijat eivät saa osallistua hallintoneuvostossa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toisin säädetä.
Ensimmäinen alakohta ei koske puheenjohtajaa, sellaisia jäseniä, jotka ovat myös hallituksen jäseniä, eikä Euroopan keskuspankin valvontaelimen nimittämää edustajaa.”
(32)Korvataan III luvun 2 jakson otsikko seuraavasti:
”Hallitus”.
(33)Korvataan 45 artikla seuraavasti:
”45 artikla
Kokoonpano
1. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja kolme kokoaikaista jäsentä. Puheenjohtaja osoittaa kullekin kokoaikaiselle jäsenelle selkeästi määriteltyjä toimintapolitiikkaan liittyviä ja johtamistehtäviä. Yhdelle kokoaikaiselle jäsenelle, jäljempänä ’vastuussa oleva jäsen’, annetaan tehtäväksi talousarvioon sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen työohjelmaan liittyvät kysymykset. Yksi kokoaikainen jäsen toimii varapuheenjohtajana ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä puheenjohtajan ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti.
2. Kokoaikaiset jäsenet valitaan ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Kokoaikaisilla jäsenillä on oltava laaja kokemus johtotehtävistä. Valinta tehdään Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun perusteella, minkä jälkeen komissio laatii pätevistä ehdokkaista luettelon.
Komissio toimittaa luettelon Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen hallituksen kokoaikaisten jäsenten, mukaan luettuna vastuussa olevan jäsenen, nimittämisestä.
3. Jos hallituksen kokoaikainen jäsen ei enää täytä 46 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen kyseisen henkilön erottamiseksi tehtävästään.
4. Kokoaikaisten jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen jäsenen viisivuotisen toimikauden päättymistä
a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;
b) vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.
Komissio ottaa tämän arvioinnin huomioon ja toimittaa neuvostolle luettelon niistä kokoaikaisista jäsenistä, joiden toimikausi on tarkoitus uusia. Neuvosto voi luettelon perusteella ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa kokoaikaisten jäsenten toimikautta.”
(34)Lisätään 45 a artikla seuraavasti:
”45 a artikla
Päätöksenteko
1. Hallituksen päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
2. Komission edustaja osallistuu hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta, lukuun ottamatta 63 artiklassa tarkoitettuja asioita.
3. Hallitus hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä.
4. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle omasta aloitteestaan tai yhden hallituksen jäsenen pyynnöstä ja johtaa hallituksen kokouksia.
Hallitus kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin hallitus katsoo tarpeelliseksi. Se kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa.
5. Hallituksen jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Äänioikeudettomat jäsenet eivät saa osallistua hallituksessa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin.”
(35)Lisätään 45 b artikla seuraavasti:
”45 b artikla
Sisäiset komiteat
Hallitus voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten.”
(36)Korvataan 46 artikla seuraavasti:
”46 artikla
Riippumattomuus
Hallituksen jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.
Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallituksen jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.”
(37)Korvataan 47 artikla seuraavasti:
”47 artikla
Tehtävät
1. Hallitus huolehtii siitä, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tämän asetuksen mukaisesti. Se toteuttaa kaikki pankkiviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antamisen ja tiedonantojen julkaisemisen.
2. Hallitus antaa vuosittaista ja monivuotista työohjelmaa koskevat ehdotukset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi.
3. Hallitus käyttää talousarviovaltaansa 63 ja 64 artiklan mukaisesti.
Sovellettaessa asetuksen 17, 19, 22, 29 a, 30, 31 a, 32 ja 35 b – 35 h artiklaa hallituksella on toimivalta toimia ja tehdä päätöksiä. Hallitus ilmoittaa tekemistään päätöksistä hallintoneuvostolle.
3 a. Hallitus tarkastelee kaikkia asioita, joista hallintoneuvoston on tarkoitus tehdä päätös, ja antaa niistä lausunnon ja tekee ehdotuksia.
4. Hallitus hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman sekä tarvittavat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, soveltamissäännöt 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
5. Hallitus hyväksyy 72 artiklan mukaisesti erityissäännökset, jotka koskevat oikeutta tutustua vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen asiakirjoihin.
6. Hallitus tekee 53 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta ehdotuksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevaksi vuosikertomukseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.
7. Hallitus nimittää ja erottaa valituslautakunnan jäsenet 58 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti.
8. Hallituksen jäsenet julkistavat tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.
9. Vastuussa olevalla jäsenellä on seuraavat erityistehtävät:
a) toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vuosittaista työohjelmaa hallintoneuvoston ohjaamana ja hallituksen valvonnassa;
b) toteuttaa kaikki vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;
c) valmistella 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu monivuotinen työohjelma;
d) laatia seuraavan vuoden työohjelma viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
e) laatia vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen alustava talousarvioesitys 63 artiklan mukaisesti ja toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarviota 64 artiklan mukaisesti;
f) laatia vuosikertomusluonnos, jossa on vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen sääntely- ja valvontatoimintaa koskeva osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa;
g) käyttää vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstön suhteen 68 artiklassa säädettyjä valtuuksia ja hoitaa henkilöstöasioita.”
(38)Muutetaan 48 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Puheenjohtaja vastaa hallintoneuvoston tehtävien valmistelusta ja johtaa hallintoneuvoston ja hallituksen kokouksia.”;
(b)
korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Puheenjohtaja valitaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Komissio toimittaa luettelon puheenjohtajan tehtävään hakevista Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen puheenjohtajan nimittämisestä.
Jos puheenjohtaja ei enää täytä 49 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään.”;
(c)korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa puheenjohtajan toimikautta kerran.”;
(d)
kumotaan 5 kohta.
(39)Lisätään 49 a artikla seuraavasti:
”49 a artikla
Kulut
Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.”
(40)Kumotaan 51, 52 ja 53 artikla.
(41)Lisätään 54 artiklan 2 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:
”– kuluttajien ja sijoittajien suojaan liittyvät kysymykset”.
(42)Korvataan 55 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Yksi hallituksen jäsen, 47 artiklan 8 a kohdassa tarkoitettu vastuussa oleva jäsen sekä komission ja EJRK:n edustajat kutsutaan yhteiskomitean sekä 57 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.”
(43)Muutetaan 58 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen hallitus nimittää hallintoneuvostoa kuultuaan kaksi valituslautakunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella.”;
(b)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Valituslautakunnan jäsen, jonka pankkiviranomaisen hallitus on nimittänyt, voidaan erottaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, ja hallitus tekee päätöksen erottamisesta hallintoneuvostoa kuultuaan.”
(44)Korvataan 59 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät pankkiviranomaiseen taikka sen hallitukseen tai hallintoneuvostoon.”
(45)Korvataan 60 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka toimivaltainen viranomainen voi hakea muutosta 17, 18, 19 ja 35 artiklassa tarkoitettuun pankkiviranomaisen päätökseen tai mihin tahansa muuhun pankkiviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten mukaisesti tekemään päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.”
(46)Muutetaan 62 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tulot muodostuvat mistä tahansa seuraavien tulolajien yhdistelmästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun tyyppisiä tuloja:
a) unionin tasapainottava rahoitusosuus, joka otetaan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokkaan) ja joka on enintään 40 prosenttia vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen arvioiduista tuloista;
b) finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet, jotka perustuvat tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten edellyttämistä toimista aiheutuviin vuotuisiin arvioituihin kustannuksiin kunkin vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimialaan kuuluvan osallistujaryhmän osalta;
c) maksut, jotka vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle maksetaan asianomaisissa unionin säädöksissä tarkemmin säädetyissä tapauksissa;
d) jäsenvaltioiden tai tarkkailijoiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet;
e) julkaisuista, koulutuksesta ja muista toimivaltaisten viranomaisten pyytämistä palveluista kannettavat maksut.”;
(b)lisätään 5 ja 6 kohta seuraavasti:
”5. Kunkin jäsenvaltion nimeämät viranomaiset keräävät 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut vuotuiset rahoitusosuudet yksittäisiltä finanssilaitoksilta vuosittain. Kukin jäsenvaltio maksaa pankkiviranomaiselle viimeistään kunkin varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta määrän, joka sen on kerättävä 62 a artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti.
6. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden ja tarkkailijoiden vapaaehtoisia rahoitusosuuksia ei hyväksytä, jos niiden hyväksyminen voisi asettaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden kyseenalaiseksi.”
(47)Lisätään 62 a artikla seuraavasti:
”62 a artikla
Finanssilaitosten vuotuisten rahoitusosuuksien laskentaa koskevat delegoidut säädökset
Siirretään komissiolle 75 a artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritetään, kuinka 62 artiklan e alakohdassa tarkoitetut yksittäisten finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet lasketaan, ja joissa vahvistetaan seuraavat seikat:
a) menetelmä, jonka avulla arvioidut kustannukset voidaan jakaa finanssilaitosten ryhmien kesken ja määrittää sen perusteella kuhunkin ryhmään kuuluvien finanssilaitosten osuus rahoitusosuuksista;
b) asianmukaiset ja objektiiviset perusteet, joiden avulla määritetään yksittäisten finanssilaitosten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten puitteissa maksamat vuotuiset rahoitusosuudet finanssilaitosten koon perusteella, jotta rahoitusosuudet vastaisivat suurin piirtein niiden merkitystä markkinoilla.
Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetut perusteet voivat muodostaa joko vähimmäistasot, joiden alittuessa rahoitusosuutta ei tarvitse maksaa lainkaan, tai vähimmäismäärät, joita pienempiä rahoitusosuuksia ei hyväksytä.”
(48)Korvataan 63 artikla seuraavasti:
”63 artikla
Talousarvion laatiminen
1. Vastuussa oleva jäsen laatii vuosittain alustavan luonnoksen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen hallitukselle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.
1 a. Hallitus vahvistaa hallintoneuvoston hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta.
1 b. Hallitus toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta.
2.
Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.
3.
Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstötaulukon. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat.
4. Hallintoneuvosto vahvistaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.
5. Hallitus ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen vaikutus talousarvion rahoittamiseen, ja erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta.”
(49)Korvataan 64 artikla seuraavasti:
”64 artikla
Talousarvion toteutus ja valvonta
1. Vastuussa oleva jäsen toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen talousarvion.
2. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä.
3. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.
4. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.
5. Saatuaan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä vahvistaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Vastuussa oleva jäsen toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.
6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.
Lisäksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten.
7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta.
8. Vastuussa oleva jäsen toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastineen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa jäljennöksen vastineesta myös hallitukselle ja komissiolle.
9. Vastuussa oleva jäsen toimittaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi.
10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pankkiviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.”
(50)Korvataan 65 artikla seuraavasti:
”65 artikla
Varainhoitoa koskevat säännöt
Hallitus hyväksyy vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013* ainoastaan, jos se on välttämätöntä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.
*Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).”
(51)Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013**.
*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”
(52)Muutetaan 68 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöön, myös hallituksen kokoaikaisiin jäseniin ja puheenjohtajaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.
2. Hallitus hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.”;
(b)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Hallitus antaa säännökset, joilla mahdollistetaan kansallisten asiantuntijoiden määräaikainen siirto jäsenvaltioista pankkiviranomaisen palvelukseen.”
(53)Muutetaan 70 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”1. Hallintoneuvoston jäsenten ja kaikkien vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen henkilöstöön kuuluvien, mukaan lukien jäsenvaltioiden vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen palvelukseen määräaikaisesti siirtämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.”;
(b)korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Edellä olevan 1 kohdan ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen velvoite ei myöskään estä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista ja toimivaltaisia viranomaisia käyttämästä näitä tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten täytäntöönpanon valvonnassa eikä varsinkaan päätösten tekemistä koskevissa oikeudellisissa menettelyissä.”;
(c)lisätään 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Hallitus ja hallintoneuvosto huolehtivat siitä, että henkilöiden, jotka tarjoavat pankkiviranomaisen tehtäviin liittyviä palveluja joko suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien hallituksen ja hallintoneuvoston hyväksymät tai toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimittämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin edellisissä kohdissa säädetään.
Sama salassapitovelvollisuus koskee myös tarkkailijoita, jotka osallistuvat hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksiin sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimintaan.”;
(d)korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Edellä olevat 1 ja 2 kohta eivät estä pankkiviranomaista vaihtamasta tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen ja finanssilaitoksiin sovellettavan muun unionin lainsäädännön mukaisesti.”
(54)Korvataan 71 artikla seuraavasti:
”Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä asetuksen (EU) 2018/XXX (EU:n toimielimiä ja muita elimiä koskeva tietosuoja-asetus) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita pankkiviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan.”
(55)Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Hallitus hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.”
(56)Korvataan 73 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Hallitus päättää pankkiviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä.”
(57)Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Sijaintijäsenvaltion pankkiviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä pankkiviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan pankkiviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun hallitus on sen hyväksynyt.”
(58)Lisätään 75 a artikla seuraavasti:
”75 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään määräämättömäksi ajaksi 35 c ja 62 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 35 c ja 62 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 35 c tai 62 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”
(59)Korvataan 76 artikla seuraavasti:
”76 artikla
Suhde Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komiteaan
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista pidetään Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirretään viimeistään vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan vakuutus- ja työeläkevalvontaviranomaisten komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.”
(60)Lisätään uusi 77 a artikla seuraavasti:
”77 a artikla
Siirtymäsäännökset
Asetuksen (EU) N:o 1094/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen toimitusjohtajan tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.
Asetuksen (EU) N:o 1094/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen puheenjohtajan tehtävät ja asema jatkuvat toimikauden päättymiseen saakka.
Asetuksen (EU) N:o 1094/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitettyjen ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneiden hallituksen jäsenten tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.”
3 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 1095/2010
Muutetaan asetus (EU) N:o 1095/2010 seuraavasti:
(1)Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii tässä asetuksessa annettujen valtuuksien puitteissa sekä direktiivin 97/9/EY, direktiivin 98/26/EY, direktiivin 2001/34/EY, direktiivin 2002/47/EY, direktiivin 2003/71/EY, direktiivin 2004/39/EY, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2009/65/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU*, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002**, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU*** ja asetuksen (EY) N:o 1060/2009 soveltamisalalla ja, siltä osin kuin näitä säädöksiä sovelletaan sijoituspalveluja tarjoaviin yrityksiin tai yhteissijoitusyrityksiin, jotka pitävät osuuksiaan ja osakkeitaan kaupan, sekä niitä valvoviin toimivaltaisiin viranomaisiin, soveltuvin osin direktiivin 2002/87/EY, direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivin 2002/65/EY soveltamisalalla, mukaan luettuina kaikki näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset sekä mahdolliset muut oikeudellisesti sitovat unionin säädökset, joissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan tehtäviä.
*Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).
**Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).
***Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).”;
(b)
lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta muiden sellaisten unionin säädösten soveltamista, joissa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan toimilupien myöntämiseen tai valvontaan liittyviä tehtäviä ja vastaavia valtuuksia.”
(2)Lisätään 2 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Tässä asetuksessa olevat viittaukset valvontaan kattavat kaikkien toimivaltaisten viranomaisten toimet, jotka niiden on suoritettava 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla.”
(3)Korvataan 4 artiklan 3 kohdan ii alakohta seuraavasti:
”ii) direktiivien 2002/65/EY ja (EU) 2015/849 osalta viranomaisia, joilla on toimivalta varmistaa, että sijoituspalveluja tarjoavat yritykset tai yhteissijoitusyritykset, jotka pitävät osuuksiaan ja osakkeitaan kaupan, noudattavat niille noissa direktiiveissä asetettuja vaatimuksia;”.
(4)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2) hallitus, jonka tehtävät on säädetty 47 artiklassa;”
(b)kumotaan 4 kohta.
(5)Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i) lisätään aa alakohta seuraavasti:
”aa) se laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssimarkkinoiden toimijoiden valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan;”
ii)korvataan e ja f alakohta seuraavasti:
”e) se järjestää ja suorittaa toimivaltaisten viranomaisten arviointeja ja samassa yhteydessä antaa ohjeita ja suosituksia ja määrittää parhaita käytäntöjä valvontatulosten johdonmukaisuuden parantamiseksi;
f) se seuraa ja arvioi markkinakehitystä omalla vastuualueellaan, myös, silloin kun tähän on aihetta, innovatiivisten finanssipalvelujen kehityssuuntauksissa;”
iii)korvataan h alakohta seuraavasti:
”h) se parantaa kuluttajien ja sijoittajien suojaa;”
iv)kumotaan l alakohta;
(b)lisätään uusi 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Hoitaessaan tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon teknologiset innovaatiot, innovatiiviset ja kestävät liiketoimintamallit sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit.”;
(c)muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i) lisätään ca alakohta seuraavasti:
”ca) antaa suosituksia 29 a ja 31 a artiklassa säädetyin tavoin;”
ii) korvataan h alakohta seuraavasti:
”h) kerätä tarvittavat tiedot finanssilaitoksista 35 ja 35 b artiklassa säädetyin tavoin;”
(d)lisätään 3 kohta seuraavasti:
”3. Hoitaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ja käyttäessään 2 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ottaa asianmukaisesti huomioon paremman sääntelyn periaatteet, mukaan lukien tämän asetuksen mukaisesti tehtävien kustannus-hyötyanalyysien tulokset.”
(6)Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohtaan aa ja ab alakohta seuraavasti:
”aa) laatii perusteellisia temaattisia arviointeja markkinakäyttäytymisestä luodakseen yhteisen käsityksen markkinakäytännöistä, jotta voidaan havaita mahdolliset ongelmat ja analysoida niiden vaikutusta;
ab) kehittää vähittäistoiminnan riski-indikaattorit, joiden avulla voidaan havaita oikea-aikaisesti seikat, joista saattaa aiheutua haittaa kuluttajille ja sijoittajille;”
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo uusia ja nykyisiä finanssialan toimia ja voi antaa ohjeita ja suosituksia markkinoiden turvallisuuden ja vakauden sekä sääntely- ja valvontakäytäntöjen lähentymisen edistämiseksi.”;
(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa siihen kiinteästi kuuluvan finanssi-innovaatiokomitean, jossa saatetaan yhteen kaikki asiaankuuluvat toimivaltaiset kansalliset valvontaviranomaiset sekä kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset, jotta voidaan toimia koordinoidusti uuden tai innovatiivisen finanssialan toiminnan sääntelyssä ja valvonnassa sekä antaa arvopaperimarkkinaviranomaiselle neuvoja, joita se voi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Pankkiviranomainen voi sisällyttää komiteaan myös kansallisia tietosuojaviranomaisia.”
(7)Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Arvopaperimarkkinaviranomainen voi lisäksi antaa ohjeita ja suosituksia sellaisille jäsenvaltioiden viranomaisille, joita ei ole tässä asetuksessa määritelty toimivaltaisiksi viranomaisiksi, mutta joilla on valtuudet varmistaa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltaminen.”;
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen järjestää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, ohjeita ja suosituksia koskevia avoimia julkisia kuulemisia ja analysoi ohjeiden ja suositusten antamiseen mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pyytää, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta, lausuntoja tai neuvoja 37 artiklassa tarkoitetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä.”;
(c)lisätään 4 kohtaan virke seuraavasti:
”Kertomuksessa on myös selitettävä, kuinka arvopaperimarkkinaviranomainen on perustellut ohjeiden ja suositusten antamisen, ja esitettävä lyhyesti kyseisiä ohjeita ja suosituksia koskevissa julkisissa kuulemisissa saatu palaute.”;
(d)lisätään 5 kohta seuraavasti:
”5. Jos kaksi kolmasosaa arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenistä katsoo, että arvopaperimarkkinaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa antamalla tiettyjä ohjeita tai suosituksia, ne voivat antaa komissiolle perustellun lausunnon.
Komissio pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista perustelemaan kyseisten ohjeiden tai suositusten antamisen. Saatuaan arvopaperimarkkinaviranomaisen selityksen komissio arvioi ohjeiden tai suositusten laajuutta ottaen huomioon arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivallan. Jos komissio katsoo, että arvopaperimarkkinaviranomainen on ylittänyt toimivaltansa, ja annettuaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle tilaisuuden esittää näkemyksensä komissio voi antaa täytäntöönpanopäätöksen, jossa arvopaperimarkkinaviranomaista vaaditaan peruuttamaan kyseiset ohjeet tai suositukset. Komission päätös julkaistaan.”
(8)Lisätään 17 artiklan 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”Arvopaperimarkkinaviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun tietopyynnön suoraan muille toimivaltaisille viranomaisille tai asianomaisille finanssimarkkinoiden toimijoille, jos se katsotaan tarpeelliseksi unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista. Jos perusteltu tietopyyntö on osoitettu finanssimarkkinoiden toimijoille, siinä on selitettävä, miksi tiedot ovat tarpeen unionin oikeuden väitetyn rikkomisen tai soveltamatta jättämisen tutkimiseksi.
Tällaisen pyynnön vastaanottajan on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle selkeät, täsmälliset ja täydelliset tiedot ilman aiheetonta viivytystä.
Jos tietopyyntö on osoitettu finanssimarkkinoiden toimijalle, arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa pyynnöstä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava pankkiviranomaista tällaisten tietojen keräämisessä, jos viranomainen sitä pyytää.”
(9)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritellyissä tapauksissa ja rajoittamatta 17 artiklassa säädettyjen valtuuksien soveltamista arvopaperimarkkinaviranomainen voi auttaa toimivaltaisia viranomaisia pääsemään sopimukseen 2–4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen joko
a)
yhden tai useamman asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen toimeen tai ehdotettuun toimeen liittyvästä menettelystä, toimen tai ehdotetun toimen sisällöstä tai toimien puuttumisesta; tai
b)
omasta aloitteestaan, jos objektiivisten arviointiperusteiden mukaan toimivaltaisten viranomaisten voidaan todeta olevan erimielisiä.
Tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään toimivaltaisten viranomaisten yhteistä päätöstä, toimivaltaisten viranomaisten katsotaan olevan erimielisiä, jos ne eivät ole tehneet yhteistä päätöstä kyseisissä säädöksissä vahvistetuissa määräajoissa.”;
(b)lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:
”1 a. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on seuraavissa tapauksissa ilmoitettava viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, että ne eivät ole päässeet sopimukseen:
a)
jos määräaika, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, on säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:
i) määräaika on umpeutunut;
ii) yksi tai useampi toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta erimielisyys;
b)
jos määräaikaa, jonka kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päästävä sopimukseen, ei ole säädetty 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä ja aikaisempi seuraavista vaihtoehdoista toteutuu:
i)
yksi tai useampi asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että objektiivisten seikkojen perusteella voidaan todeta erimielisyys; tai
ii)
on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut toiselta toimivaltaiselta viranomaiselta pyynnön toteuttaa tietty toimi unionin oikeuden noudattamiseksi, eikä pyynnön vastanottanut viranomainen ole vielä tehnyt pyynnön noudattamisen edellyttämää päätöstä.
1 b. Puheenjohtaja arvioi, onko arvopaperimarkkinaviranomaisen toimittava 1 kohdan mukaisesti. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toimii omasta aloitteestaan, se ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille päätöksestään toimia.
Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt päätöksen 47 artiklan 3 a kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tapauksissa, joissa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä edellytetään yhteistä päätöstä, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää toimia, kaikkien yhteiseen päätökseen osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten on lykättävä omia päätöksiään, kunnes 2 ja 3 kohdassa säädetty menettely on päättynyt.”;
(c)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen 2 kohdassa tarkoitetussa sovitteluvaiheessa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä päätöksen, jossa niitä vaaditaan asian ratkaisemiseksi toteuttamaan tietty toimi tai pidättymään tietystä toimesta, jotta varmistetaan unionin oikeuden noudattaminen. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös sitoo asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi päätöksessään pyytää toimivaltaisia viranomaisia kumoamaan niiden tekemän päätöksen tai muuttamaan päätöstä taikka käyttämään valtuuksia, jotka niillä on asiaa koskevan unionin oikeuden nojalla.”;
(d)lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille 2 ja 3 kohdassa säädettyjen menettelyjen päättymisestä sekä tapauksen mukaan 3 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä.”;
(e)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Jos toimivaltainen viranomainen ei noudata arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöstä ja jättää siten varmistamatta, että finanssimarkkinoiden toimija noudattaa vaatimuksia, jotka ovat siihen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla suoraan sovellettavissa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä finanssimarkkinoiden toimijalle osoitetun yksittäisen päätöksen, jossa finanssimarkkinoiden toimijaa vaaditaan toteuttamaan toimet unionin oikeuden mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseksi, mukaan luettuna jostain käytännöstä luopuminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa.”
(10)Korvataan 22 artiklan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Pankkiviranomainen voi tätä varten käyttää sille tässä asetuksessa, myös 35 ja 35 b artiklassa, annettuja valtuuksia.”
(11)Muutetaan 29 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i) lisätään aa alakohta seuraavasti:
”aa) se antaa strategisen valvontasuunnitelman 29 a artiklan mukaisesti;”
ii) korvataan b alakohta seuraavasti:
”b) se edistää tehokasta kahdenvälistä ja monenvälistä tietojen vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä kaikista keskeisistä kysymyksistä, tarvittaessa myös kyberturvallisuudesta ja kyberhyökkäyksistä, noudattaen sovellettavia luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä, jotka on annettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä;”
iii) korvataan e alakohta seuraavasti:
”e) se laatii alakohtaisia ja monialaisia koulutusohjelmia, jotka koskevat muun muassa teknologista innovointia, helpottaa henkilöstövaihtoa ja rohkaisee toimivaltaisia viranomaisia hyödyntämään paremmin väliaikaisia henkilöstösiirtoja ja muita välineitä;”
(b)lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Yhteisen valvontakulttuurin luomiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen laatii ja pitää ajan tasalla unionin finanssimarkkinoiden toimijoiden valvontaa koskevan unionin valvontakäsikirjan ottaen huomioon muun muassa finanssimarkkinoiden toimijoiden muuttuvat liiketoimintakäytännöt ja -mallit, joiden muutokset johtuvat esimerkiksi teknologisista innovaatioista. Unionin valvontakäsikirjassa esitetään parhaat valvontakäytännöt ja korkealaatuiset menetelmät ja prosessit.”
(12)Lisätään 29 a artikla seuraavasti:
”29 a artikla
Strateginen valvontasuunnitelma
1. Kun asetuksen [muutosasetus XXX] soveltaminen on alkanut ja sen jälkeen joka kolmas vuosi pankkiviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 31 päivänä maaliskuuta suosituksen, jossa esitetään valvonnan strategiset tavoitteet ja painopisteet, jäljempänä ’strateginen valvontasuunnitelma’, ja otetaan huomioon toimivaltaisten viranomaisten mahdollisesti esittämät huomautukset. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa strategisen valvontasuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkistaa sen verkkosivustollaan.
Strategisessa valvontasuunnitelmassa on ilmoitettava valvontatoimien strategiset painopisteet, jotta voidaan edistää johdonmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvontakäytäntöjä ja unionin oikeuden yhteistä, yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista sekä reagoida 32 artiklan mukaisesti havaittuihin mikrotason vakavaraisuusvalvonnan keskeisiin kehityssuuntauksiin, mahdollisiin riskeihin ja haavoittuvuuksiin.
2. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä syyskuuta seuraavan vuoden vuotuisen työohjelman luonnos arvopaperimarkkinaviranomaiselle tarkasteltavaksi ja ilmoitettava erikseen siitä, miten ohjelmaluonnos vastaa strategista valvontasuunnitelmaa.
Vuotuisen työohjelman luonnokseen on sisällytettävä valvontatoimien tavoitteet ja painopisteet, finanssimarkkinoiden toimijoiden valintaa koskevat määrälliset ja laadulliset perusteet, markkinakäytännöt ja markkinakäyttäytyminen sekä finanssimarkkinat, joita työohjelmaluonnoksen toimittaneen toimivaltaisen viranomaisen on määrä tarkastella ohjelman kattaman vuoden aikana.
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi vuotuisen työohjelman luonnoksen, ja jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että strategisessa valvontasuunnitelmassa esitettyjä painopisteitä ei saavuteta, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen, jonka tarkoituksena on saada asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen vuotuinen työohjelma vastaamaan strategista valvontasuunnitelmaa.
Toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä joulukuuta hyväksyttävä vuotuiset työohjelmansa ottaen huomioon mahdolliset arvopaperimarkkinaviranomaisen suositukset.
4. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kertomus vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta.
Kertomuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
a)
kuvaus valvontatoimista, finanssilaitosten, markkinakäytäntöjen, markkinakäyttäytymisen ja finanssimarkkinoiden tarkastelusta sekä unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön rikkomisesta vastuussa olevia finanssilaitoksia koskevista hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista;
b)
kuvaus toteutetuista toimista sekä toimista, jotka eivät sisältyneet vuotuiseen työohjelmaan;
c)
selostus niistä vuotuiseen työohjelmaan sisältyvistä toimista, joita ei toteutettu, sekä niistä työohjelman tavoitteista, joita ei saavutettu, sekä syistä siihen, miksi toimia ei toteutettu eikä tavoitteita saavutettu.
5. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi toimivaltaisten viranomaisten täytäntöönpanokertomukset. Jos on olemassa olennaisia riskejä siitä, että strategisessa valvontasuunnitelmassa asetettuja painopisteitä ei saavuteta, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kullekin asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksen siitä, miten niiden toiminnassa esiintyvät puutteet voidaan korjata.
Arvopaperimarkkinaviranomainen määrittää kertomusten ja oman riskinarviointinsa perusteella ne toimivaltaisen viranomaisen toimet, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä strategisen valvontasuunnitelman toteuttamiseksi, ja suorittaa tarvittaessa kyseisten toimien arviointeja 30 artiklan mukaisesti.
6. Pankkiviranomainen saattaa vuotuisten työohjelmien arvioinnin aikana havaitut parhaat käytännöt julkisesti saataville.”
(13)Muutetaan 30 artikla seuraavasti:
(a)korvataan artiklan otsikko seuraavasti:
”Toimivaltaisten viranomaisten arviointi”;
(b)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen suorittaa säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten joidenkin tai kaikkien toimien arviointeja, jotta valvontatuloksista saataisiin entistä johdonmukaisempia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomainen kehittää menetelmiä, joiden avulla arvioinnin kohteena olevia toimivaltaisia viranomaisia voidaan arvioida ja verrata toisiinsa objektiivisesti. Arviointeja suoritettaessa on otettava huomioon kyseistä toimivaltaista viranomaista koskevat olemassa olevat tiedot ja arvioinnit, mukaan luettuina kaikki arvopaperimarkkinaviranomaiselle 35 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot sekä sidosryhmiltä mahdollisesti saadut tiedot.”;
(c)lisätään 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Tämän artiklan soveltamiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa arviointikomitean, joka koostuu yksinomaan sen henkilöstön jäsenistä. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää arviointikomitealle tiettyjä tehtäviä tai päätöksiä, jotka liittyvät toimivaltaisten viranomaisten arviointiin.”;
(d)muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i) korvataan johdantolause seuraavasti:
”Arvioinnissa on arvioitava ainakin seuraavia seikkoja:”;
ii) korvataan a alakohta seuraavasti:
”a) toimivaltaisen viranomaisen resurssien riittävyys, riippumattomuus ja hallinnointijärjestelyt ottaen erityisesti huomioon 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten tehokas soveltaminen ja kyky vastata markkinakehitykseen;”
(e)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii kertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Kertomuksessa on selitettävä ja ilmoitettava jatkotoimet, joita suunnitellaan arvioinnin tuloksena. Nämä jatkotoimet voidaan hyväksyä 16 artiklassa tarkoitettujen ohjeiden ja suositusten sekä 29 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen lausuntojen muodossa.
Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan annettuja ohjeita ja suosituksia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät toteuta toimenpiteitä kertomuksessa mainittujen jatkotoimien osalta, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa seurantakertomuksen.
Laatiessaan 10–15 artiklassa tarkoitettuja luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi tai täytäntöönpanostandardeiksi tai 16 artiklassa tarkoitettuja ohjeita tai suosituksia arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon tämän artiklan mukaisesti suoritettujen arviointien tulokset sekä kaikki muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, varmistaakseen lähentymisen laadukkaimpiin valvontakäytäntöihin.”;
(f)lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa komissiolle lausunnon, jos se katsoo, ottaen huomioon arvioinnin tulokset tai muut tiedot, jotka se on saanut tehtäviään hoitaessaan, että finanssimarkkinoiden toimijoihin tai toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia sääntöjä olisi edelleen yhdenmukaistettava.”;
(g)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen, mukaan lukien mahdollisen seurantakertomuksen, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle. Arvioinnin kohteena olevaa toimivaltaista viranomaista pyydetään esittämään huomautuksia ennen kertomuksen julkaisemista. Huomautukset asetetaan yleisesti saataville, jollei julkistamisesta aiheudu riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle.”
(14)Lisätään 31 artiklaan uusi kohta seuraavasti:
”Kun on kyse toimivaltaisten viranomaisten toiminnasta, jonka tarkoituksena on edistää teknologiseen tai muuhun innovointiin perustuvien toimijoiden tai tuotteiden pääsyä markkinoille, arvopaperimarkkinaviranomainen edistää valvontakäytäntöjen lähentymistä erityisesti vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä. Tarvittaessa pankkiviranomainen voi antaa ohjeita tai suosituksia 16 artiklan mukaisesti.”
(15)Lisätään uusi 31 a artikla seuraavasti:
”31 a artikla
Toimien siirtoa ja ulkoistamista sekä riskinsiirtoa koskeva koordinointi
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen koordinoi jatkuvasti toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimia edistääkseen valvontakäytäntöjen lähentymistä finanssimarkkinoiden toimijoiden toimien siirron ja ulkoistamisen aloilla sekä finanssimarkkinoiden toimijoiden harjoittaman riskinsiirron osalta 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.
2. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos ne aikovat toteuttaa sellaista finanssimarkkinoiden toimijaa koskevan toimiluvan myöntämisen tai rekisteröinnin, joka on kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti, ja jos finanssimarkkinoiden toimijan liiketoimintasuunnitelman mukaan merkittävä osa finanssimarkkinoiden toimijan toimista tai mikä tahansa sen keskeisistä toiminnoista ulkoistetaan tai siirretään tai riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, siirretään kolmansiin maihin, jotta finanssimarkkinoiden toimija voi hyödyntää EU:n laajuista toimilupaa, vaikka olennaiset toimet tai toiminnot toteutettaisiin unionin ulkopuolella. Arvopaperimarkkinaviranomaiselle annettavan ilmoituksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi suorittaa asianmukaisen arvioinnin.
Jos pankkiviranomainen katsoo tarpeelliseksi antaa toimivaltaiselle viranomaiselle lausunnon, jonka mukaan ensimmäisen alakohdan nojalla ilmoitettu toimiluvan myöntäminen tai rekisteröinti ei vastaa unionin oikeutta tai pankkiviranomaisen ohjeita, suosituksia tai lausuntoja, pankkiviranomainen ilmoittaa asiasta kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle 20 työpäivän kuluessa toimivaltaisen viranomaisen antaman ilmoituksen vastaanottamisesta. Tällöin asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on odotettava pankkiviranomaisen lausuntoa ennen rekisteröinnin tai toimiluvan myöntämisen toteuttamista.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä toimivaltaisen viranomaisen on 15 työpäivän kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta toimitettava tiedot päätöksistään toteuttaa sellaista finanssimarkkinoiden toimijaa koskeva toimiluvan myöntäminen tai rekisteröinti, joka on 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti sen valvonnassa.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa lausunnon viimeistään kahden kuukauden kuluessa ensimmäisen alakohdan mukaisen ilmoituksen vastaanottamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeudessa vahvistettuja määräaikoja.
3. Finanssimarkkinoiden toimijan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se ulkoistaa tai siirtää merkittävän osan toimistaan tai mitä tahansa keskeisistä toiminnoistaan tai siirtää riskit, jotka liittyvät merkittävään osaan sen toimista, jollekin toiselle yhteisölle tai omalle sivuliikkeelleen, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tällaisista ilmoituksista puolivuosittain.
Toimivaltaisen viranomaisen on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja finanssimarkkinoiden toimijoiden järjestelyistä, jotka koskevat toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan soveltamista.
Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa, varmistavako asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimien tai toimintojen ulkoistamista tai siirtämistä tai riskinsiirtoa koskevat järjestelyt on toteutettu unionin oikeuden mukaisesti, että ne vastaavat arvopaperimarkkinaviranomaisen antamia ohjeita, suosituksia tai lausuntoja ja että ne eivät estä toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa kolmannessa maassa.
4. Pankkiviranomainen voi antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle suosituksia, mukaan luettuina suositukset, jotka koskevat päätöksen uudelleentarkastelua tai toimiluvan peruuttamista. Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen ei noudata pankkiviranomaisen suositusta 15 työpäivän kuluessa, toimivaltaisen viranomaisen on perusteltava asia, ja pankkiviranomainen julkistaa sekä suosituksensa että toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut.”
(16)Lisätään uusi 31 b artikla seuraavasti:
”31 b artikla
Sellaisiin toimeksiantoihin, liiketoimiin ja toimiin liittyvä yhteensovittamistehtävä, joilla on huomattavia rajatylittäviä vaikutuksia
1. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisella on perusteltu syy epäillä, että toimeksiannot tai liiketoimet taikka mitkä tahansa muut toimet, joilla on huomattavia rajatylittäviä vaikutuksia, uhkaavat finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä taikka unionin finanssijärjestelmän vakautta, se suosittaa, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät tutkimuksen, ja antaa kyseisille toimivaltaisille viranomaisille tarvittavat tiedot.
2. Jos toimivaltaisella viranomaisella on perusteltu syy epäillä, että toimeksiannot tai liiketoimet taikka mitkä tahansa muut toimet, joilla on huomattavia rajatylittäviä vaikutuksia, uhkaavat finanssimarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja eheyttä taikka unionin finanssijärjestelmän vakautta, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä arvopaperimarkkinaomaiselle ja annettava tarvittavat tiedot. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi suosittaa, että niiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joissa epäilty toiminta on tapahtunut, toteuttavat toimenpiteitä sen jälkeen, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on toimittanut tarvittavat tiedot kyseisille toimivaltaisille viranomaisille.
3. Helpottaakseen tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten kanssa arvopaperimarkkinaviranomainen luo tätä tarkoitusta varten tiedontallennusjärjestelmän ja pitää sitä yllä.”
(17)Lisätään 32 artiklaan uusi 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen harkitsee vähintään vuosittain, onko syytä toteuttaa 2 kohdassa tarkoitettuja unionin laajuisia arviointeja, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle harkintansa tuloksista. Kun tällaisia unionin laajuisia arviointeja toteutetaan, arvopaperimarkkinaviranomainen antaa tietoja kutakin osallistuvaa finanssilaitosta koskevista tuloksista, jos se katsoo tämän olevan asianmukaista.
Toimivaltaisten viranomaisten salassapitovelvollisuus ei estä toimivaltaisia viranomaisia julkistamasta 2 kohdassa tarkoitettujen unionin laajuisten arviointien tuloksia tai toimittamasta arviointien tuloksia arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jotta arvopaperimarkkinaviranomainen voi julkaista finanssilaitosten kestokykyä koskevien unionin laajuisten arviointien tulokset.”
(18)Muutetaan 33 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Arvopaperimarkkinaviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten velvoittamana.”;
(b)lisätään 2 a, 2 b ja 2 c kohta seuraavasti:
”2 a. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan kehitystä, täytäntöönpanokäytäntöjä ja keskeistä markkinakehitystä niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, tarkistaakseen, täyttyvätkö ne perusteet, joiden mukaisesti päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot on vahvistettu, edelleen. Se ottaa huomioon kyseisten kolmansien maiden markkinarelevanssin. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa havainnoistaan komissiolle vuosittain luottamuksellisen kertomuksen.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa myös kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, joiden sääntely- ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaan kuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa arvopaperimarkkinaviranomainen pyrkii sisällyttämään niihin määräyksiä seuraavista seikoista:
a)
mekanismit, joiden avulla arvopaperimarkkinaviranomainen voi hankkia tarvittavat tiedot, mukaan luettuina tiedot sääntelyjärjestelmästä, valvontatavasta, keskeisestä markkinakehityksestä ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa vastaavuutta koskevaan päätökseen;
b)
valvontatoimien koordinointimenettelyt, mukaan lukien paikalla toteutettavat tarkastukset, siinä määrin kuin on tarpeen tällaisten päätösten jatkotoimien kannalta.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa komissiolle, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon, kun se tarkastelee asianomaisia vastaavuutta koskevia päätöksiä.
2 b. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely-, valvonta- tai täytäntöönpanokäytännöissä sellaisia muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta viipymättä komissiolle luottamuksellisesti.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa vuosittain komissiolle luottamuksellisen kertomuksen 2 a kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntelyn, valvonnan, täytäntöönpanon ja markkinoiden kehityksestä ja erityisesti niiden vaikutuksesta finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, sijoittajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan.
2 c. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle etukäteen aikeistaan sopia kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa hallinnollisista järjestelyistä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, mukaan luettuina kolmansien maiden yhteisöjen sivuliikkeitä koskevat järjestelyt. Niiden on samanaikaisesti toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle tällaisten suunniteltujen järjestelyjen luonnos.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Pankkiviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, pankkiviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä pankkiviranomaisen 2 a kohdan mukaisesti harjoittamasta seurannasta.”
(19)Korvataan 34 artiklan 2 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Jäljempänä olevia 35 ja 35 b artiklaa sovelletaan aloihin, joiden osalta arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa lausunnon.”
(20)Muutetaan 35 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:
”1. Toimivaltaisten viranomaisten on pankkiviranomaisen pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, joita se tarvitsee tässä asetuksessa sille annettujen tehtävien hoitamiseen, edellyttäen että niillä on laillinen pääsy asiaankuuluviin tietoihin.
Tietojen on oltava täsmällisiä ja täydellisiä, ja ne on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaisen asettamassa määräajassa.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää, että tietoja toimitetaan säännöllisin väliajoin ja määritellyssä muodossa tai vastaavia arvopaperimarkkinaviranomaisen hyväksymiä malleja käyttäen. Tällaisissa pyynnöissä on mahdollisuuksien mukaan käytettävä yhteisiä ilmoitusten muotoja.
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi antaa toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tehtävänsä alakohtaisessa lainsäädännössä ja tämän asetuksen 70 artiklassa säädettyä salassapitovelvollisuutta noudattaen.”;
(b)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Jos 1 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla taikka toimivaltaiset viranomaiset eivät anna niitä saataville arvopaperimarkkinaviranomaisen asettamassa määräajassa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi osoittaa asianmukaisesti perustellun pyynnön jollekin seuraavista:
a) muut valvontatehtäviä hoitavat valvontaviranomaiset;
b) asianomaisen jäsenvaltion varainhoidosta vastaava ministeriö, jos ministeriöllä on käytettävissään vakavaraisuutta koskevia tietoja;
c) asianomaisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki tai tilastolaitos;
d) asianomaisen jäsenvaltion tilastolaitos.
Toimivaltaisten viranomaisten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava sitä tällaisten tietojen keräämisessä.”;
(c)kumotaan 6 ja 7 kohta;
(21)Lisätään 35 a – 35 h artikla seuraavasti:
”35 a artikla
35 b artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö
Arvopaperimarkkinaviranomaiselle, arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehelle tai sen valtuuttamalle muulle henkilölle 35 b artiklan mukaisesti annettuja valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.
35 b artikla
Tietopyyntö finanssimarkkinoiden toimijoille
1. Jos 35 artiklan 1 tai 5 kohdan mukaisesti pyydettyjä tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei anneta saataville arvopaperimarkkinaviranomaisen asettamassa määräajassa, arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia asiaan kuuluvia finanssimarkkinoiden toimijoita antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a)
viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c)
täsmennettävä tarvittavat tiedot;
d)
oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
mainittava, että henkilö, jolta näitä tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;
f)
mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 35 c artiklan mukaisesti määrättävän sakon suuruus.
3. Kun arvopaperimarkkinaviranomainen vaatii tietoja päätöksen nojalla, se
a)
viittaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c)
täsmentää tarvittavat tiedot;
d)
asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
ilmoittaa 35 d artiklassa säädetyistä uhkasakoista sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f)
ilmoittaa sakosta, josta 35 c artiklassa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g)
ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi 60 ja 61 artiklan mukaisesti.
4. Asianomaisilla finanssimarkkinoiden toimijoilla tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa asianomaisella finanssimarkkinoiden toimijalla, jota tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon se on sijoittautunut.
6. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi käyttää tämän artiklan mukaisesti saamiaan luottamuksellisia tietoja ainoastaan tässä asetuksessa sille annettujen tehtävien suorittamiseen.
35 c artikla
Sakkojen määräämistä koskevat menettelysäännöt
1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa 35 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen, arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää arvopaperimarkkinaviranomaisen sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena asianomaisten finanssimarkkinoiden toimijoiden valvonnassa, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava hallintoneuvostosta riippumaton.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston hallintoneuvostolle.
3. Tutkiva virkamies käyttää tehtäviensä hoitamiseksi valtuutta pyytää tietoja 35 b artiklan mukaisesti.
4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista hallintoneuvostolle tutkivan virkamiehen on annettava tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuus tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomioita.
6. Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on täysimääräisesti kunnioitettava tutkimusten kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 35 f artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos henkilöt ovat sitä pyytäneet, pankkiviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 35 d artiklan 1 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa toimenpiteen kyseisen artiklan mukaisesti.
9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.
10. Komissio antaa 75 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menettelysäännöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan luettuina seuraavista seikoista:
a) puolustautumisoikeudet;
b) ajalliset säännökset;
c) säännökset, joissa täsmennetään, miten sakot tai uhkasakot kannetaan;
d) säännökset, joissa vahvistetaan sakkojen ja uhkasakkojen määräämistä ja täytäntöönpanoa koskevat vanhentumisajat.
11. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
35 d artikla
Sakot
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee päätöksen sakon määräämisestä havaitessaan, että finanssimarkkinoiden toimija on tahallisesti tai tuottamuksellisesti jättänyt toimittamatta tietoja vastauksena 35 b artiklan 3 kohdan mukaiseen tietojen toimittamista koskevaan päätökseen tai on toimittanut puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena 35 b artiklan 2 kohdan mukaiseen tietopyyntöön tai päätökseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon perusmäärä on vähintään 50 000 euroa ja enintään 200 000 euroa.
3. Vahvistaessaan 2 kohdassa tarkoitettua sakon perusmäärää arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon finanssimarkkinoiden toimijan vuotuisen liikevaihdon edeltävältä tilikaudelta, ja sakon perusmäärän on oltava
a) vaihteluvälin alapäässä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa;
b) vaihteluvälin puolivälissä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on 10–50 miljoonaa euroa;
c) vaihteluvälin yläpäässä, kun on kyse yhteisöistä, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa.
Edellä 2 kohdassa vahvistetuissa rajoissa määritettyjä perusmääriä mukautetaan tarvittaessa ottamalla huomioon raskauttavat ja lieventävät tekijät 5 kohdassa tarkoitettujen kertoimien mukaisesti.
Raskauttavaa kerrointa sovelletaan yksi kerrallaan perusmäärään. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä raskauttavaa kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen raskauttavan kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus lisätään perusmäärään.
Lieventävää kerrointa sovelletaan yksi kerrallaan perusmäärään. Jos sovelletaan useampaa kuin yhtä lieventävää kerrointa, perusmäärän ja kunkin yksittäisen lieventävän kertoimen soveltamisesta saadun määrän välinen erotus vähennetään perusmäärästä.
4. Seuraavia mukautuskertoimia sovelletaan kumulatiivisesti 2 kohdassa tarkoitettuun perusmäärään seuraavasti:
a)
raskauttaviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet ovat seuraavat:
i) kun rikkominen on ollut toistuvaa, sovelletaan lisäkerrointa 1,1 aina kun rikkominen on toistunut;
ii) jos rikkominen on kestänyt yli kuusi kuukautta, sovelletaan kerrointa 1,5;
iii) jos rikkominen on ollut tahallista, sovelletaan kerrointa 2;
iv) jos rikkomisen havaitsemisen jälkeen ei ole toteutettu korjaavia toimia, sovelletaan kerrointa 1,7;
v) jos finanssimarkkinoiden toimijan toimiva johto ei ole tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa, sovelletaan kerrointa 1,5;
b)
lieventäviin tekijöihin liittyvät mukautuskertoimet ovat seuraavat:
i) jos rikkominen on kestänyt vähemmän kuin 10 työpäivää, sovelletaan kerrointa 0,9;
ii) jos finanssimarkkinoiden toimijan toimiva johto voi osoittaa toteuttaneensa kaikki tarvittavat toimenpiteet estääkseen sen, että 35 artiklan 6 a kohdan mukaista pyyntöä ei noudateta, sovelletaan kerrointa 0,7;
iii) jos finanssimarkkinoiden toimija on ilmoittanut rikkomisesta arvopaperimarkkinaviranomaiselle ripeästi, tehokkaasti ja täydellisesti, sovelletaan kerrointa 0,4;
iv) jos finanssimarkkinoiden toimija on toteuttanut vapaaehtoisesti toimenpiteitä varmistaakseen, ettei vastaavaa rikkomista voi enää tapahtua, sovelletaan kerrointa 0,6.
5. Sen estämättä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, sakon kokonaismäärä saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen finanssimarkkinoiden toimijan edellisen tilikauden vuotuisesta liikevaihdosta, paitsi jos finanssimarkkinoiden toimija on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti. Siinä tapauksessa sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen taloudellinen hyöty.
35 e artikla
Uhkasakot
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen 35 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetut finanssimarkkinoiden toimijat antamaan tiedot, joita on pyydetty 35 b artiklan 3 kohdan mukaisella päätöksellä.
2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakko määrätään maksettavaksi päivittäin, kunnes kyseessä oleva finanssimarkkinoiden toimija noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä.
3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia kyseisen finanssimarkkinoiden toimijan edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4. Uhkasakko voidaan määrätä enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta.
35 f artikla
Oikeus tulla kuulluksi
1. Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen tekee päätöksen sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti, se antaa finanssimarkkinoiden toimijalle, jolta tietoja on pyydetty, tilaisuuden tulla kuulluksi.
Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista kyseessä olevat finanssimarkkinoiden toimijat ovat voineet esittää huomautuksensa.
2. Menettelyssä on kunnioitettava täysin 1 kohdassa tarkoitetun finanssimarkkinoiden toimijan puolustautumisoikeuksia. Finanssimarkkinoiden toimijalla on oltava oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.
35 g artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1. Edellä 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia ja täytäntöönpanokelpoisia.
2. Sakkojen ja uhkasakkojen täytäntöönpanoon sovelletaan sen jäsenvaltion voimassa olevia menettelysääntöjä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin päätöksen oikeaperäisyyden, viranomainen, jonka kukin jäsenvaltio nimeää tähän tehtävään ja josta se ilmoittaa pankkiviranomaiselle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle.
3. Kun 2 kohdassa tarkoitetut muodollisuudet on asianomaisen osapuolen vaatimuksesta täytetty, asianomainen osapuoli voi hakea täytäntöönpanoa kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi.
4. Sakon tai uhkasakon täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Asianomaisen jäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskeva päätös pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä.
5. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.
6. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
35 h artikla
Euroopan unionin tuomioistuimen suorittama uudelleentarkastelu
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tarkastella uudelleen päätöksiä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota pankkiviranomaisen määräämän sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.”
(22)Korvataan 36 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Saatuaan EJRK:lta toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun varoituksen tai suosituksen pankkiviranomainen käyttää tarvittaessa sille tällä asetuksella myönnettyjä valtuuksia varmistaakseen, että jatkotoimet toteutetaan ajoissa.”
(23)Muutetaan 37 artikla seuraavasti:
a)korvataan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeinen virke seuraavasti:
”Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenten toimikausi on neljä vuotta, jonka jälkeen järjestetään uusi valintamenettely.”;
b)lisätään 5 kohtaan alakohdat seuraavasti:
”Jos arvopaperimarkkina-alan osallisryhmän jäsenet eivät pääse yhteisymmärrykseen lausunnosta tai neuvosta, yhtä sidosryhmää edustavat jäsenet voivat antaa erillisen lausunnon tai erillisiä neuvoja.
Arvopaperimarkkina-alan osallisryhmä, pankkialan osallisryhmä, vakuutus- ja jälleenvakuutusalan osallisryhmä ja lisäeläkealan osallisryhmä voivat antaa yhteisiä lausuntoja ja neuvoja asioissa, jotka liittyvät Euroopan valvontaviranomaisten tämän asetuksen 56 artiklan mukaisesti tekemään työhön, joka koskee yhteisiä kantoja ja yhteisiä säädöksiä.”
(24)Korvataan 39 artikla seuraavasti:
”39 artikla
Päätöksentekomenettely
”1. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii 2–6 kohdan mukaisesti antaessaan tämän asetuksen mukaisia päätöksiä, paitsi 35 b, 35 d ja 35 e artiklan mukaisesti tehdyt päätökset.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa sille, jolle kulloinenkin päätös on osoitettu, aikomuksestaan tehdä päätös ja asettaa määräajan, jonka kuluessa päätöksen vastaanottaja voi esittää näkemyksensä päätöksen kohteesta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. Ensimmäisessä virkkeessä säädetty koskee soveltuvin osin 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja suosituksia.
3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökset on perusteltava.
4. Niille, joille arvopaperimarkkinaviranomaisen päätökset on osoitettu, on ilmoitettava oikeussuojakeinoista, jotka ovat tämän asetuksen mukaan käytettävissä.
5. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt 18 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisen päätöksen, se tarkastelee kyseistä päätöstä uudelleen sopivin väliajoin.
6. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 17, 18 tai 19 artiklan nojalla tekemien päätösten hyväksyminen julkistetaan. Julkistamisen yhteydessä ilmoitetaan kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai finanssimarkkinoiden toimijan nimi ja päätöksen pääasiallinen sisältö, paitsi jos julkistaminen olisi ristiriidassa kyseisten finanssimarkkinoiden toimijoiden oikeutettujen etujen tai liikesalaisuuksien suojelemisen kanssa tai voisi vakavasti vaarantaa finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauden.”
(25)Muutetaan 40 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)lisätään aa alakohta seuraavasti:
”aa) jäljempänä 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hallituksen kokoaikaiset jäsenet, jotka eivät osallistu äänestyksiin;”
(b)kumotaan 6 kohdan toinen alakohta;
(c)lisätään 7 kohta seuraavasti:
”7. Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kansallinen viranomainen ei ole vastuussa kuluttajansuojasääntöjen noudattamisen valvonnasta, kyseisessä alakohdassa tarkoitettu hallintoneuvoston jäsen voi päättää kutsua jäsenvaltion kuluttajansuojaviranomaisen edustajan, joka ei osallistu äänestyksiin. Jos vastuu kuluttajansuoja-asioista jakautuu jossakin jäsenvaltiossa useamman viranomaisen kesken, kyseisten viranomaisten on sovittava yhteisestä edustajasta.”
(26)Korvataan 41 artikla seuraavasti:
”41 artikla
Sisäiset komiteat
(27)Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten. Hallintoneuvosto voi siirtää tiettyjä selkeästi määriteltyjä tehtäviä ja päätöksiä sisäisille komiteoille, hallitukselle tai puheenjohtajalle.”
(28)Korvataan 42 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Hallintoneuvoston äänivaltaiset jäsenet sekä kuhunkin keskusvastapuoleen liittyvät äänivaltaiset jäsenet ja keskusvastapuolikomitean pysyvät jäsenet toimivat heille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin yleisen edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.”
(29)Muutetaan 43 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”Hallintoneuvosto ohjaa arvopaperimarkkinaviranomaisen työtä.
Se antaa arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnot, suositukset, ohjeet ja päätökset sekä antaa II luvussa tarkoitetut neuvot, lukuun ottamatta tehtäviä ja valtuuksia, joista keskusvastapuolikomitea vastaa 44 b artiklan nojalla ja joista hallitus vastaa 47 artiklan nojalla. Se toimii hallituksen ehdotuksesta.”;
(b)kumotaan 2 ja 3 kohta;
(c)korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Hallintoneuvosto hyväksyy ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää hallituksen ehdotuksen perusteella arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavan vuoden työohjelman ja antaa sen tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.”;
(d)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen ehdotuksen perusteella sekä 53 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun kertomusluonnoksen pohjalta arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomus julkistetaan.”;
(e)kumotaan 8 kohta.
(30)Muutetaan 44 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohdan toiseen alakohtaan virke seuraavasti:
”Hallituksen kokoaikaiset jäsenet ja puheenjohtaja eivät saa äänestää näistä päätöksistä.”;
(b)kumotaan 1 kohdan kolmas ja neljäs alakohta;
(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Äänioikeudettomat jäsenet ja tarkkailijat eivät saa osallistua hallintoneuvostossa käytäviin yksittäisiä finanssilaitoksia koskeviin keskusteluihin, jollei 75 artiklan 3 kohdassa tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toisin säädetä.
Ensimmäinen alakohta ei koske puheenjohtajaa, sellaisia jäseniä, jotka ovat myös hallituksen jäseniä, eikä Euroopan keskuspankin valvontaelimen nimittämää edustajaa.”
(31)Korvataan III luvun 2 jakson otsikko seuraavasti:
”Hallitus”.
(32)Korvataan 45 artikla seuraavasti:
”45 artikla
Kokoonpano
1. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja viisi kokoaikaista jäsentä. Puheenjohtaja osoittaa kullekin kokoaikaiselle jäsenelle selkeästi määriteltyjä toimintapolitiikkaan liittyviä ja johtamistehtäviä. Yhdelle kokoaikaiselle jäsenelle, jäljempänä ’vastuussa oleva jäsen’, annetaan tehtäväksi talousarvioon sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen työohjelmaan liittyvät kysymykset. Yksi kokoaikainen jäsen toimii varapuheenjohtajana ja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä puheenjohtajan ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti. Keskusvastapuolikomitean johtaja osallistuu kaikkiin hallituksen kokouksiin tarkkailijana.
2. Kokoaikaiset jäsenet valitaan ansioiden, pätevyyden, finanssimarkkinoiden toimijoiden ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Kokoaikaisilla jäsenillä on oltava laaja kokemus johtotehtävistä. Valinta tehdään Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun perusteella, minkä jälkeen komissio laatii pätevistä ehdokkaista luettelon.
Komissio toimittaa luettelon Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen hallituksen kokoaikaisten jäsenten, mukaan luettuna vastuussa olevan jäsenen, nimittämisestä. Hallituksen kokoonpanon on oltava tasapuolinen ja oikeasuhteinen ja edustettava koko unionia.
3. Jos hallituksen kokoaikainen jäsen ei enää täytä 46 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen kyseisen henkilön erottamiseksi tehtävästään.
4. Kokoaikaisten jäsenten toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Hallintoneuvosto arvioi yhdeksän kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen jäsenen viisivuotisen toimikauden päättymistä
a) ensimmäisen toimikauden aikana saavutetut tulokset ja tavan, jolla ne on saavutettu;
b) arvopaperimarkkinaviranomaisen seuraavien vuosien tehtävät ja velvoitteet.
Komissio ottaa tämän arvioinnin huomioon ja toimittaa neuvostolle luettelon niistä kokoaikaisista jäsenistä, joiden toimikausi on tarkoitus uusia. Neuvosto voi luettelon perusteella ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa kokoaikaisten jäsenten toimikautta.”
(33)Lisätään 45 a artikla seuraavasti:
”45 a artikla
Päätöksenteko
1. Hallituksen päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
2. Komission edustaja osallistuu hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta, lukuun ottamatta 63 artiklassa tarkoitettuja asioita.
3. Hallitus hyväksyy ja julkistaa työjärjestyksensä.
4. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle omasta aloitteestaan tai yhden hallituksen jäsenen pyynnöstä ja johtaa hallituksen kokouksia.
Hallitus kokoontuu ennen kutakin hallintoneuvoston kokousta ja niin usein kuin hallitus katsoo tarpeelliseksi. Se kokoontuu vähintään viisi kertaa vuodessa.
5. Hallituksen jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Äänioikeudettomat jäsenet eivät saa osallistua hallituksessa käytäviin yksittäisiä finanssimarkkinoiden toimijoita koskeviin keskusteluihin.”
(34)Lisätään 45 b artikla seuraavasti:
”45 b artikla
Sisäiset komiteat
Hallitus voi perustaa sisäisiä komiteoita sille annettuja erityistehtäviä varten.”
(35)Korvataan 46 artikla seuraavasti:
”46 artikla
Riippumattomuus
Hallituksen jäsenet toimivat riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti eivätkä pyydä tai ota ohjeita unionin toimielimiltä tai muilta elimiltä, minkään jäsenvaltion hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.
Jäsenvaltiot, unionin toimielimet tai elimet taikka muut julkiset tai yksityiset elimet eivät saa pyrkiä vaikuttamaan hallituksen jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.”
(36)Korvataan 47 artikla seuraavasti:
”47 artikla
Tehtävät
1. Hallitus huolehtii siitä, että arvopaperimarkkinaviranomainen toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tämän asetuksen mukaisesti. Se toteuttaa kaikki pankkiviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antamisen ja tiedonantojen julkaisemisen.
2. Hallitus antaa vuosittaista ja monivuotista työohjelmaa koskevat ehdotukset, joihin sisältyy keskusvastapuolia koskevia asioita käsittelevä osuus, hallintoneuvoston hyväksyttäviksi.
3. Hallitus käyttää talousarviovaltaansa 63 ja 64 artiklan mukaisesti.
Sovellettaessa asetuksen 17, 19, 22, 29 a, 30, 31 a, 32 ja 35 b – 35 h artiklaa hallituksella on toimivalta toimia ja tehdä päätöksiä, lukuun ottamatta keskusvastapuolia koskevia asioita, joiden osalta toimivalta on keskusvastapuolikomitealla. Hallitus ilmoittaa tekemistään päätöksistä hallintoneuvostolle.
3 a. Hallitus tarkastelee kaikkia asioita, joista hallintoneuvoston on tarkoitus tehdä päätös, ja antaa niistä lausunnon ja tekee ehdotuksia.
4. Hallitus tutkii ja valmistelee päätökset, jotka hallintoneuvosto hyväksyy, kaikissa asioissa, joiden osalta arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä toimilupien myöntämiseen tai valvontaan liittyviä tehtäviä ja vastaavia valtuuksia. Hallitus hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman sekä tarvittavat Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, soveltamissäännöt 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
5. Hallitus hyväksyy 72 artiklan mukaisesti erityissäännökset, jotka koskevat oikeutta tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirjoihin.
6. Hallitus tekee 53 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta ehdotuksen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaa, puheenjohtajan tehtävät mukaan lukien, koskevaksi vuosikertomukseksi hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.
7. Hallitus nimittää ja erottaa valituslautakunnan jäsenet 58 artiklan 3 ja 5 kohdan mukaisesti.
8. Hallituksen jäsenet julkistavat tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti. .
9. Vastuussa olevalla jäsenellä on seuraavat tehtävät:
a) toteuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen vuosittaista työohjelmaa hallintoneuvoston ohjaamana ja hallituksen valvonnassa sekä kaikkien 44 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien ja valtuuksien osalta keskusvastapuolikomitean ohjaamana;
b) toteuttaa kaikki arvopaperimarkkinaviranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, etenkin sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;
c) valmistella 2 kohdassa tarkoitettu monivuotinen työohjelma;
d) laatia seuraavan vuoden työohjelma viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
e) laatia arvopaperimarkkinaviranomaisen alustava talousarvioesitys 63 artiklan mukaisesti ja toteuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarviota 64 artiklan mukaisesti;
f) laatia vuosikertomusluonnos, jossa on arvopaperimarkkinaviranomaisen sääntely- ja valvontatoimintaa koskeva osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa;
g) käyttää arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstön suhteen 68 artiklassa säädettyjä valtuuksia ja hoitaa henkilöstöasioita.
Edellä 2 kohdassa tarkoitetun keskusvastapuolia koskevia asioita käsittelevän osuuden osalta keskusvastapuolikomitea hoitaa ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä.
Ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen osalta keskusvastapuolikomitea hoitaa samassa alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä keskusvastapuolia koskevissa asioissa.
”.
(37)Korvataan III luvun 3 jakson otsikko seuraavasti:
”Puheenjohtaja sekä keskusvastapuolikomitean johtaja ja johtajat”.
(38)Muutetaan 48 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Puheenjohtaja vastaa hallintoneuvoston tehtävien valmistelusta ja johtaa hallintoneuvoston ja hallituksen kokouksia.”;
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
2. Puheenjohtaja valitaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan avoimen ehdokashaun jälkeen ansioiden, pätevyyden, finanssimarkkinoiden toimijoiden ja finanssimarkkinoiden tuntemuksen sekä finanssivalvontaan ja finanssialan sääntelyyn liittyvän kokemuksen perusteella. Komissio toimittaa luettelon puheenjohtajan tehtävään hakevista Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Kun luettelo on hyväksytty, neuvosto tekee päätöksen puheenjohtajan nimittämisestä.
Jos puheenjohtaja ei enää täytä 49 artiklassa esitettyjä edellytyksiä tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, neuvosto voi komission ehdotuksesta, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt, tehdä päätöksen puheenjohtajan erottamiseksi tehtävästään.”;
(c)korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja arvioinnin huomioon ottaen jatkaa puheenjohtajan toimikautta kerran.”;
(d)kumotaan 5 kohta.
(39)Lisätään 49 a artikla seuraavasti:
”49 a artikla
Kulut
Puheenjohtaja julkistaa tiedon kaikista pidetyistä kokouksista ja mahdollisesti saadusta kestityksestä. Kulut ilmoitetaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.”
(40)Kumotaan 51, 52 ja 53 artikla.
(41)Lisätään 54 artiklan 2 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:
”— kuluttajien ja sijoittajien suojaan liittyvät kysymykset”.
(42)Korvataan 55 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2. Yksi hallituksen jäsen sekä komission ja EJRK:n edustajat kutsutaan yhteiskomitean sekä 57 artiklassa mainittujen alakomiteoiden kokouksiin tarkkailijoina.”
(43)Muutetaan 58 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 3 kohta seuraavasti:
3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen hallitus nimittää hallintoneuvostoa kuultuaan kaksi valituslautakunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä hakijoiden luettelosta, jota komissio on ehdottanut Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella.”;
(b)korvataan 5 kohta seuraavasti:
5. Valituslautakunnan jäsen, jonka pankkiviranomaisen hallitus on nimittänyt, voidaan erottaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan väärinkäytökseen, ja hallitus tekee päätöksen erottamisesta hallintoneuvostoa kuultuaan.”
(44)Korvataan 59 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Valituslautakunnan jäsenet ovat riippumattomia päätöksenteossaan. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät pankkiviranomaiseen taikka sen hallitukseen tai hallintoneuvostoon.”
(45)Korvataan 60 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka toimivaltainen viranomainen voi hakea muutosta 17, 18, 19 ja 35 artiklassa tarkoitettuun pankkiviranomaisen päätökseen tai mihin tahansa muuhun pankkiviranomaisen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten mukaisesti tekemään päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.”
(46)Muutetaan 62 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tulot muodostuvat mistä tahansa seuraavien tulolajien yhdistelmästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun tyyppisiä tuloja:
a) unionin tasapainottava rahoitusosuus, joka otetaan unionin yleiseen talousarvioon (komission pääluokkaan) ja joka on enintään 40 prosenttia arvopaperimarkkinaviranomaisen arvioiduista tuloista;
b) finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet, jotka perustuvat tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten edellyttämistä toimista aiheutuviin vuotuisiin arvioituihin kustannuksiin kunkin arvopaperimarkkinaviranomaisen toimialaan kuuluvan osallistujaryhmän osalta;
c) maksut, jotka arvopaperimarkkinaviranomaiselle maksetaan asianomaisissa unionin säädöksissä tarkemmin säädetyissä tapauksissa;
d) jäsenvaltioiden tai tarkkailijoiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet;
e) julkaisuista, koulutuksesta ja muista toimivaltaisten viranomaisten pyytämistä palveluista kannettavat maksut.”;
(b)lisätään 5 ja 6 kohta seuraavasti:
”5. Kunkin jäsenvaltion nimeämät viranomaiset keräävät 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut vuotuiset rahoitusosuudet yksittäisiltä finanssilaitoksilta vuosittain. Kukin jäsenvaltio maksaa pankkiviranomaiselle viimeistään kunkin varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta määrän, joka sen on kerättävä 62 a artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti.
6. Edellä 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden ja tarkkailijoiden vapaaehtoisia rahoitusosuuksia ei hyväksytä, jos niiden hyväksyminen asettaisi pankkiviranomaisen riippumattomuuden ja puolueettomuuden kyseenalaiseksi.”
(47)Lisätään 62 a artikla seuraavasti:
”62 a artikla
Finanssilaitosten vuotuisten rahoitusosuuksien laskentaa koskevat delegoidut säädökset
Siirretään komissiolle 75 a artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritetään, kuinka 62 artiklan e alakohdassa tarkoitetut yksittäisten finanssilaitosten vuotuiset rahoitusosuudet lasketaan, ja joissa vahvistetaan seuraavat seikat:
a) menetelmä, jonka avulla arvioidut kustannukset voidaan jakaa finanssilaitosten ryhmien kesken ja määrittää sen perusteella kuhunkin ryhmään kuuluvien finanssilaitosten osuus rahoitusosuuksista;
b) asianmukaiset ja objektiiviset perusteet, joiden avulla määritetään yksittäisten finanssilaitosten 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin säädösten puitteissa maksamat vuotuiset rahoitusosuudet finanssilaitosten koon perusteella, jotta rahoitusosuudet vastaisivat suurin piirtein niiden merkitystä markkinoilla.
Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetut perusteet voivat muodostaa joko vähimmäistasot, joiden alittuessa rahoitusosuutta ei tarvitse maksaa lainkaan, tai vähimmäismäärät, joita pienempiä rahoitusosuuksia ei hyväksytä.”
(48)Korvataan 63 artikla seuraavasti:
”63 artikla
Talousarvion laatiminen
1. Vastuussa oleva jäsen laatii vuosittain alustavan luonnoksen arvopaperimarkkinaviranomaisen yhtenäiseksi ohjelma-asiakirjaksi, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta ja jossa esitetään arvioidut tulot ja menot sekä tietoa henkilöstöstä arvopaperimarkkinaviranomaisen vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, sekä toimittaa sen hallitukselle ja hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen 44 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin ja toimivaltaan liittyvien menojen ja maksujen on oltava erikseen yksilöitävissä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa ennakkoarviossa. Ennen ennakkoarvion hyväksymistä keskusvastapuolikomitean on hyväksyttävä vastuussa olevan jäsenen laatima, tällaisia menoja ja maksuja koskeva luonnos.
Jäljempänä olevan 64 artiklan 6 kohdan mukaisesti julkaistavaan arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpäätökseen on sisällyttävä tulot ja menot, jotka liittyvät 44 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin.
1 a. Hallitus vahvistaa hallintoneuvoston hyväksymän luonnoksen pohjalta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka kattaa seuraavat kolme varainhoitovuotta; keskusvastapuolikomitea hyväksyy luonnoksen siltä osin kuin on kyse 44 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin ja toimivaltaan liittyvistä menoista ja maksuista.
1 b. Hallitus toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta.
2.
Yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja unionin yleisestä talousarviosta suoritettavan tasapainottavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, unionin talousarvioesitykseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.
3.
Budjettivallan käyttäjä vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstötaulukon. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaiselle tarkoitettua tasapainottavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat.
4. Hallintoneuvosto vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.
5. Hallitus ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla saattaa olla huomattava taloudellinen vaikutus talousarvion rahoittamiseen, ja erityisesti aikomuksestaan toteuttaa kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta.”
(49)Korvataan 64 artikla seuraavasti:
”64 artikla
Talousarvion toteutus ja valvonta
1. Vastuussa oleva jäsen toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa arvopaperimarkkinaviranomaisen talousarvion.
2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä.
3. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.
4. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös hallintoneuvoston jäsenille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä.
5. Saatuaan arvopaperimarkkinaviranomaisen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä vahvistaa arvopaperimarkkinaviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen. Vastuussa oleva jäsen toimittaa lopullisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.
6. Arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjälle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.
Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomaisen tilinpitäjä lähettää komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun raportointipaketin konsolidointia varten.
7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta.
8. Vastuussa oleva jäsen toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastineen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa jäljennöksen vastineesta myös hallitukselle ja komissiolle.
9. Vastuussa oleva jäsen toimittaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettomaksi toteuttamiseksi.
10. Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pankkiviranomaiselle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.”
(50)Korvataan 65 artikla seuraavasti:
”65 artikla
Varainhoitoa koskevat säännöt
Hallitus hyväksyy arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013* ainoastaan, jos se on välttämätöntä arvopaperimarkkinaviranomaisen toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi ja komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.
*Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).”
(51)Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi arvopaperimarkkinaviranomaiseen sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013**.
*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).”
(52)Muutetaan 68 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1. Arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön, myös hallituksen kokoaikaisiin jäseniin, puheenjohtajaan, keskusvastapuolikomitean johtajaan ja 44 a artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin johtajiin, sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja ja unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.
2. Hallitus hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.”;
(b)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4. Hallitus antaa säännökset, joilla mahdollistetaan kansallisten asiantuntijoiden määräaikainen siirto jäsenvaltioista pankkiviranomaisen palvelukseen.”
(53)Muutetaan 70 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Hallintoneuvoston jäsenten ja kaikkien arvopaperimarkkinaviranomaisen henkilöstöön kuuluvien, mukaan lukien jäsenvaltioiden arvopaperimarkkinaviranomaisen määräaikaiseen palvelukseen siirtämät virkamiehet, sekä kaikkien muiden arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviä suorittavien sopimussuhteisten henkilöiden on noudatettava salassapitovelvollisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja unionin lainsäädännössä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin.”;
(b)korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Edellä olevan 1 kohdan ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen velvoite ei myöskään estä arvopaperimarkkinaviranomaista ja toimivaltaisia viranomaisia käyttämästä näitä tietoja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten täytäntöönpanon valvonnassa eikä varsinkaan päätösten tekemistä koskevissa oikeudellisissa menettelyissä.”;
(c)lisätään 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Hallitus, keskusvastapuolikomitea ja hallintoneuvosto huolehtivat siitä, että henkilöiden, jotka tarjoavat arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäviin liittyviä palveluja joko suoraan tai välillisesti, pysyvästi tai satunnaisesti, mukaan lukien hallituksen ja hallintoneuvoston hyväksymät tai toimivaltaisten viranomaisten tätä tarkoitusta varten nimittämät virkamiehet ja muut henkilöt, on noudatettava samanlaista salassapitovelvollisuutta kuin edellisissä kohdissa säädetään.
Sama salassapitovelvollisuus koskee myös tarkkailijoita, jotka osallistuvat hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksiin sekä arvopaperimarkkinaviranomaisen toimintaan.”;
(d)korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Edellä olevat 1 ja 2 kohta eivät estä pankkiviranomaista vaihtamasta tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen ja finanssilaitoksiin sovellettavan muun unionin lainsäädännön mukaisesti.”
(54)Korvataan 71 artikla seuraavasti:
”Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita jäsenvaltioilla asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti olevia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita eikä asetuksen (EU) 2018/XXX (EU:n toimielimiä ja muita elimiä koskeva tietosuoja-asetus) mukaisia henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joita pankkiviranomaisella on tehtäviään suorittaessaan.”
(55)Korvataan 72 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Hallitus hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.”
(56)Korvataan 73 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Hallitus päättää pankkiviranomaisen sisäisistä kielijärjestelyistä.”
(57)Korvataan 74 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
”Sijaintijäsenvaltion pankkiviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä pankkiviranomaisen henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintijäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan pankkiviranomaisen ja sijaintijäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun hallitus on sen hyväksynyt.”
(58)Lisätään 75 a artikla seuraavasti:
”75 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään määräämättömäksi ajaksi 35 c ja 62 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 35 c ja 62 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 35 c artiklan tai 62 artiklan 2 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”
(59)Korvataan 76 artikla seuraavasti:
”76 artikla
Suhde Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteaan
Arvopaperimarkkinaviranomaista pidetään Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean oikeudellisena seuraajana. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean kaikki varat ja vastuut sekä kaikki vireillä olevat toimet siirtyvät viimeistään arvopaperimarkkinaviranomaisen perustamispäivänä ilman eri toimenpiteitä arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean on laadittava lopullinen tilinpäätös varallisuudestaan ja vastuistaan tuona siirtopäivänä. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea ja komissio tarkastavat ja hyväksyvät tämän tilinpäätöksen.”
(60)Lisätään uusi 77 a artikla seuraavasti:
”77 a artikla
Siirtymäsäännökset
Asetuksen (EU) N:o 1095/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen toimitusjohtajan tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.
Asetuksen (EU) N:o 1095/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitetyn ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneen puheenjohtajan tehtävät ja asema jatkuvat toimikauden päättymiseen saakka.
Asetuksen (EU) N:o 1095/2010, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2014/51/EU, mukaisesti nimitettyjen ja [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] tehtävänsä aloittaneiden hallituksen jäsenten tehtävät ja asema päättyvät kyseisenä päivänä.”
4 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 345/2013 eurooppalaisista riskipääomarahastoista
Muutetaan asetus (EU) N:o 345/2013 seuraavasti:
(1)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
(a)kumotaan 1 kohdan c alakohta;
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2.
Tämän asetuksen 3–6 artiklaa, 12 artiklaa, 13 artiklan 1 kohdan c ja i alakohtaa, 14 a–19 artiklaa, 19 a–19 c artiklaa, 20 artiklaa, 20 a–20 c artiklaa, 21 artiklaa, 21 a–21 d artiklaa ja 25 artiklaa sovelletaan direktiivin 2011/61/EU 6 artiklan nojalla toimiluvan saaneisiin yhteissijoitusyritysten hoitajiin, jotka hallinnoivat vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen sijoitussalkkuja ja aikovat käyttää ”EuVECA”-nimitystä kyseisten rahastojen markkinoinnissa unionin alueella.”
(2)Muutetaan 3 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
(a)korvataan m alakohta seuraavasti:
”m)
’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista;”
(b)kumotaan n alakohta;
(3)Lisätään 7 artiklaan alakohdat seuraavasti:
”EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit, joita käytetään arvioitaessa, täyttävätkö vaatimukset täyttävät riskipääomarahastojen hoitajat 1 kohdan a–g alakohdassa säädetyt velvoitteensa, varmistaen yhdenmukaisuuden direktiivin 2011/61/EU 12 artiklan 1 kohdan kanssa.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(4)Lisätään 8 artiklaan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Komissio antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti määrittääkseen 2 kohdassa tarkoitettua tehtävien siirtämistä koskevat vaatimukset varmistaen yhdenmukaisuuden niiden vaatimusten kanssa, joita sovelletaan direktiivin 2011/61/EU 20 artiklassa säädettyyn tehtävien siirtämiseen.”
(5)Muutetaan 10 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 3 kohdan toisessa virkkeessä ja viimeisessä virkkeessä ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen” ilmaisulla ”EAMV”;
(b)korvataan 5 kohdassa ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen” ilmaisulla ”EAMV”;
(c)lisätään 7 kohta seuraavasti:
”7.
EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetut, vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston asianmukaisen hallinnoinnin kannalta riittävät tekniset ja henkilöstöresurssit.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(6)Lisätään 11 artiklaan 3 ja 4 kohta seuraavasti:
”3.
EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetut varojen arvostamista koskevat säännöt ja menettelyt, varmistaen yhdenmukaisuuden niiden vaatimusten kanssa, joita sovelletaan direktiivin 2011/61/EU 19 artiklassa säädettyyn varojen arvostamiseen.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(7)Muutetaan 12 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen” ilmaisulla ”EAMV:n”;
(b)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4.
EAMV asettaa tämän artiklan nojalla kerätyt tiedot pyynnöstä viipymättä toimivaltaisten viranomaisten saataville.”
(8)Muutetaan 14 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)korvataan johdantokappaleessa ilmaisu ”kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle” ilmaisulla ”EAMV:lle”;
ii)lisätään –a alakohta seuraavasti:
”–a)
jäsenvaltio, jossa vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajalla on sääntömääräinen kotipaikka;”
iii)
korvataan b alakohta seuraavasti:
”b)
niiden vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen nimet ja kotipaikka, joiden osakkeet tai osuudet ovat markkinoinnin kohteena, sekä niiden sijoitusstrategiat;”
(b)korvataan 2 kohdan johdantokappaleessa ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen” ilmaisulla ”EAMV”;
(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4.
EAMV ilmoittaa seuraaville, onko 1 kohdassa tarkoitettu hoitaja rekisteröity vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajaksi, viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun se on toimittanut kaikki kyseisessä kohdassa tarkoitetut tiedot:
a)
1 kohdassa tarkoitettu hoitaja;
b)
1 kohdan –a alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset;
c)
1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset;
(d)
muutetaan 6 kohta seuraavasti:
i)korvataan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle” ilmaisulla ”EAMV:lle”;
ii)korvataan toinen alakohta seuraavasti:
”Jos EAMV vastustaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muutoksia, se ilmoittaa siitä vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajalle kahden kuukauden kuluessa kyseisiä muutoksia koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja esittää vastustamisen syyt. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muutokset voidaan panna täytäntöön ainoastaan, jos EAMV ei vastusta muutoksia kyseisen ajan kuluessa.”;
(e)
korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:
”7.
EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen riittävän hyvän maineen ja riittävän kokemuksen arvioimiseksi.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
8.
EAMV laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään lomakkeet, mallit ja menettelyt 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen sekä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi.
EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”
(9)Muutetaan 14 a artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohdan johdantokappaleessa ilmaisu ”vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston toimivaltaiselle viranomaiselle” ilmaisulla ”EAMV:lle”;
(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Arvioitaessa 1 kohdassa tarkoitettuja rekisteröintihakemuksia EAMV tiedustelee hakemuksen jättävän hoitajan toimivaltaiselta viranomaiselta, kattaako hoitajan yhteissijoitusyritysten hoitamista koskeva toimilupa myös vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston ja täyttyvätkö 14 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt ehdot.
EAMV voi pyytää selvityksiä ja tietoja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista ja tiedoista.
Hoitajan toimivaltaisen viranomaisen on annettava vastaus yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitetun EAMV:n esittämän pyynnön.”;
(c)korvataan 5 kohdassa ilmaisu ”vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston toimivaltaisen viranomaisen” ilmaisulla ”EAMV:n”;
(d)korvataan 6 kohta seuraavasti:
”6.
EAMV ilmoittaa seuraaville, onko rahasto rekisteröity vaatimukset täyttäväksi riskipääomarahastoksi, viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun kyseisten rahastojen hoitajat ovat toimittaneet kaikki 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat:
a)
1 kohdassa tarkoitettu hoitaja;
b)
14 artiklan 1 kohdan –a alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset;
c)
14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset;
d)
14 a artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset;
(e)korvataan 8 kohta seuraavasti:
”8. EAMV laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään vakiolomakkeet, mallit ja menettelyt 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi.
EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.
(f)kumotaan 9 ja 10 kohta.
(10)Korvataan 14 b artikla seuraavasti:
”14 b artikla
EAMV ilmoittaa 14 artiklassa tarkoitetun hoitajan tai 14 a artiklassa tarkoitetun rahaston rekisteröinnin epäämispäätöksestä kyseisissä artikloissa tarkoitetuille hoitajille.”
(11)Lisätään 14 c artikla seuraavasti:
”14 c artikla
1.
Rajoittamatta 20 artiklan soveltamista EAMV voi peruuttaa EuVECA-rekisteröinnin, jos kyseisen EuVECA-rahaston hoitaja täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
a)
hoitaja on nimenomaisesti luopunut toimiluvasta tai ei ole käyttänyt sitä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on myönnetty;
b)
hoitaja on saanut toimiluvan väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;
c)
EuVECA ei enää täytä toimiluvan myöntämiseen johtaneita edellytyksiä.
2.
Toimiluvan peruuttaminen tulee voimaan välittömästi koko unionissa.”;
(12)Korvataan 15 kohdassa ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle” ilmaisulla ”EAMV:lle”.
(13)Muutetaan 16 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1.
EAMV ilmoittaa välittömästi 14 artiklan 4 kohdassa ja 14 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan rekisteröinnistä tai rekisteristä poistamisesta, vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston rekisteriin lisäämisestä tai sieltä poistamisesta sekä lisäyksistä tai poistoista, joita tehdään luetteloon jäsenvaltioista, joissa vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja aikoo markkinoida kyseisiä rahastoja.”;
(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Tämän artiklan yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määritelläkseen ilmoituksessa käytettävän muodon.
EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
(c)kumotaan 4 ja 5 kohta.
(14)Kumotaan 16 a artikla;
(15)Korvataan 18 artikla seuraavasti:
”18 artikla
1.
EAMV varmistaa, että tätä asetusta sovelletaan jatkuvasti.
2.
EAMV valvoo 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hoitajien osalta tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamista.
3.
EAMV valvoo 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hoitajien osalta 2 artiklan 2 kohdassa luetelluissa säännöksissä asetettujen sääntöjen ja vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja koskevien direktiivin 2011/61/EU vaatimusten noudattamista.
EAMV:n tehtävänä on valvoa, että vaatimukset täyttävä riskipääomarahasto noudattaa rahaston säännöissä ja perustamisasiakirjoissa asetettuja velvoitteita.
4.
Tällä asetuksella sille annettujen tehtävien hoitamiseksi ja korkealaatuisen valvonnan varmistamiseksi EAMV soveltaa kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, ja jos kyseinen lainsäädäntö koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, joilla nämä direktiivit saatetaan kansallisen lainsäädännön osaksi.
5.
Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava, että niiden alueelle sijoittautuneet tai niiden alueella markkinoitavat yhteissijoitusyritykset eivät käytä ”EuVECA”-nimitystä tai anna ymmärtää olevansa EuVECA, jollei niitä ole rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti.
Jos toimivaltainen viranomainen uskoo, että yhteissijoitusyritys käyttää ”EuVECA”-nimitystä tai antaa ymmärtää olevansa EuVECA, vaikka sitä ei ole rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta EAMV:lle.”
(16)Korvataan 19 artikla seuraavasti:
”19 artikla
EAMV:lle tai EAMV:n virkamiehelle tai sen valtuuttamalle muulle henkilölle 19 a–19 c artiklassa annettuja valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.”;
(17)Lisätään 19 a, 19 b ja 19 c artikla seuraavasti:
”19 a artikla
1. EAMV voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
a) vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajat;
b) vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitamiseen osallistuvat henkilöt;
c) kolmannet osapuolet, joille vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitaja on siirtänyt tehtäviä;
d) henkilöt, jotka muulla tavoin läheisesti ja merkittävästi liittyvät tai ovat yhteydessä vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitamiseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a) viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b) ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c) täsmennettävä tarvittavat tiedot;
d) oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e) mainittava, että henkilö, jolta näitä tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä ja harhaanjohtavia;
e) mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 20 a artiklan nojalla määrättävän sakon suuruus.
3. Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla EAMV
a) viittaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b) ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c) täsmentää tarvittavat tiedot;
d) asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e) ilmoittaa uhkasakoista, joista 20 b artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f) ilmoittaa sakosta, josta 20 a artiklassa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g) ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta EAMV:n valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan nojalla.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai näiden henkilöiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5. EAMV toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.
19 b artikla
1. EAMV voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa tarvittavia 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tutkimuksia. Tätä varten EAMV:n valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
a) tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;
b) ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;
c) pyytää keneltä tahansa 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;
d) haastatella ketä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastatteluun tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;
e) vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
2. EAMV:n 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 20 b artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 20 artiklassa säädetään sen varalta, että 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3. Edellä 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava EAMV:n päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 20 b artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4. EAMV antaa hyvissä ajoin ennen 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on EAMV:n pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä heidän tehtäviensä hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua tutkimuksiin.
5. Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
6. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelin- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, viranomaisen on tarkistettava, että
a)
edellä 3 kohdassa tarkoitettu EAMV:n päätös on pätevä;
b)
mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
7. Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää EAMV:ltä yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla EAMV epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan EAMV:n asiakirja-aineistossa olevia tietoja. EAMV:n päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
19 c artikla
1. EAMV voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden liiketiloissa kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset.
2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka EAMV on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla EAMV:n tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien henkilöiden liiketiloihin, ja heillä on kaikki 19 b artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
3. EAMV ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Jos tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, EAMV voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.
4. Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka EAMV on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 20 b artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.
5. Edellä 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava EAMV:n päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 20 b artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
6. Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on EAMV:n pyynnöstä aktiivisesti avustettava EAMV:n valtuuttamia virkamiehiä ja muita henkilöitä. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
7. EAMV voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 19 b artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on samat tässä artiklassa ja 19 b artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet kuin EAMV:llä.
8. Jos EAMV:n valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.
9. Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
10. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että
a)
edellä 4 kohdassa tarkoitettu EAMV:n päätös on pätevä;
b)
mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
11. Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää EAMV:ltä yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla EAMV epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan EAMV:n asiakirja-aineistossa olevia tietoja. EAMV:n päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.”
(18)Korvataan 20 artikla seuraavasti:
”20 artikla
1. Jos EAMV toteaa 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on syyllistynyt johonkin 20 a artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista:
a) peruuttaa vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan tai vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston rekisteröinnin;
b) tekee päätöksen, jossa se vaatii henkilöä lopettamaan rikkomisen;
c) tekee päätöksen sakkojen määräämisestä;
d) antaa julkisia ilmoituksia.
2. EAMV ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien kriteerien osalta:
a) rikkomisen kesto ja toistuvuus;
b) onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai helpottanut sitä tai muuten vaikuttanut siihen;
c) onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti;
d) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;
e) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;
f) rikkomisen vaikutukset vähittäissijoittajien etuihin;
g) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;
h) se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä EAMV:n kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;
i) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;
j) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.
3. EAMV:n antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet viipymättä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset toimet verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa toimen toteutuspäivästä.
4. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:
a)
maininta siitä, että rikkomisesta vastuussa olevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta päätökseen;
b)
tarvittaessa maininta siitä, että muutosta on haettu ja että muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta;
c)
maininta siitä, että EAMV:n valituslautakunnan on mahdollista keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan nojalla.”
(19)Lisätään 20 a, 20 b ja 20 c artikla seuraavasti:
”20 a artikla
1. Jos EAMV toteaa 21 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt yhteen tai useampaan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 3 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.
Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos EAMV havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu luettelo rikkomisista on seuraava:
a)
henkilö ei noudata sijoitussalkun koostumusta koskevia vaatimuksia ja rikkoo näin 5 artiklaa;
b)
henkilö markkinoi vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston osuuksia ja osakkeita muille kuin kelpoisuusehdot täyttäville sijoittajille ja rikkoo näin 6 artiklaa;
c)
henkilö käyttää ”EuVECA”-nimitystä ilman että on rekisteröity 14 artiklan mukaisesti tai ilman että on rekisteröinyt yhteissijoitusyrityksen 14 a artiklan mukaisesti;
d)
henkilö käyttää ”EuVECA”-nimitystä markkinoidessaan rahastoja, jotka eivät ole sijoittautuneet 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti;
e)
henkilö on saanut rekisteröinnin antamalla virheellisiä tietoja tai muutoin säännösten vastaisella tavalla ja rikkoo näin 14 tai 14 a artiklaa;
f)
henkilö ei toimi rehellisesti, oikeudenmukaisesti tai pätevästi, varovasti taikka huolellisesti harjoittaessaan liiketoimintaa ja rikkoo näin 7 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohtaa;
g)
henkilö ei käytä asianmukaisia toimia ja menettelyitä estääkseen väärinkäytökset ja rikkoo näin 7 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohtaa;
h)
henkilö jättää toistuvasti noudattamatta vuosikertomusta koskevia 12 artiklan vaatimuksia;
i)
henkilö jättää toistuvasti noudattamatta tiedon antamista sijoittajille koskevaa 13 artiklan velvoitetta.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon määrän on oltava 2 kohdan a–i alakohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta vähintään 500 000 euroa ja enintään 5 miljoonaa euroa.
4. Päättäessään 3 kohdan mukaisen sakon määrästä EAMV ottaa huomioon 20 artiklan 2 kohdassa esitetyt kriteerit.
5. Jos henkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty, sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään.
Jos henkilön teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan 4 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa.
20 b artikla
1. EAMV määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
a) henkilön lopettamaan rikkomisen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;
b) 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön
i)
antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 19 a artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;
ii)
suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 19 b artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa;
iii)
suostumaan 19 c artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.
2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.
3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi EAMV:n päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä EAMV tarkastelee toimenpidettä uudelleen.
20 c artikla
1. EAMV julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka 20 a ja 20 b artiklan nojalla on määrätty, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.
2. Edellä olevien 20 a ja 20 b artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.
3. Jos EAMV päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.
4. Edellä olevan 20 a ja 20 b artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia riita-asioiden käsittelyä koskevia menettelysäännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.
5. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.”
(20)Korvataan 21 ja 21 a artikla seuraavasti:
”21 artikla
1. Jos EAMV tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman 20 a artiklan 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, EAMV nimeää EAMV:n sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena sen esitteen hyväksymisessä, johon rikkominen liittyy, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava EAMV:n hallintoneuvostosta riippumaton.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston EAMV:n hallintoneuvostolle.
3. Tutkiva virkamies käyttää tehtäviensä hoitamiseksi valtuutta pyytää tietoja 19 a artiklan nojalla sekä valtuutta suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 19 b ja 19 c artiklan nojalla.
4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin EAMV:n valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista EAMV:n hallintoneuvostolle tutkiva virkamies antaa tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
6. Tämän artiklan nojalla suoritettavien tutkimusten aikana on kunnioitettava kaikin puolin tutkimusten kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston EAMV:n hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 20 b artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos henkilöt ovat sitä pyytäneet, EAMV päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 20 a artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa 20 artiklan nojalla valvontatoimenpiteen.
9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn EAMV:n hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla EAMV:n hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.
10. Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 25 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään menettelysäännöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen kantamista koskevat säännökset, sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajat.
11. EAMV antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi EAMV pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
21 a artikla
1. Ennen kuin EAMV antaa 20, 20 a ja 20 b artiklan nojalla päätöksen, se antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa EAMV:n toteamista seikoista. EAMV perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan 20 artiklan nojalla kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon aiheutuminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa EAMV voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.
2. Menettelyissä on kunnioitettava kaikin puolin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Heillä on oikeus tutustua EAMV:n asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä EAMV:n sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.”
(21)Lisätään 21 b, 21 c ja 21 d artikla seuraavasti:
”21 b artikla
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla EAMV on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
21 c artikla
1. EAMV veloittaa vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajilta maksut tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien ja vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen rekisteröinnistä, toimilupien myöntämisestä ja valvonnasta EAMV:lle aiheutuvat menot kokonaan sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 21 d artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä.
2. Vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajalta veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita EAMV:lle aiheutuu toimistaan, jotka liittyvät vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien ja vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen jatkuvaan valvontaan. Maksun on oltava oikeassa suhteessa kyseisen vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitamiin varoihin tai – tapauksen mukaan – vaatimukset täyttävän riskipääomarahaston hoitajan omiin varoihin.
3. Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 25 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään maksujen laji, maksujen kohteet, maksujen määrä ja maksutapa.
21 d artikla
1. Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, EAMV voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 19 a artiklan nojalla tietojensaantipyyntöjä sekä suorittaa 19 b artiklan ja 19 c artiklan nojalla tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, 14 ja 14 a artiklassa tarkoitettuja rekisteröintejä ei saa siirtää.
2. Ennen kuin EAMV siirtää tehtävän 1 kohdan nojalla se kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista seuraavista:
a) siirrettävän tehtävän laajuus;
b) tehtävän suorittamisen aikataulu; ja
c) tarvittavien tietojen toimittaminen EAMV:n toimesta ja EAMV:lle.
3. EAMV korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset 21 c artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti.
4. EAMV tarkastelee 1 kohdan nojalla tehtyä tehtävien siirtämistä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa.
5. Tehtävien siirtäminen ei vaikuta EAMV:n vastuuseen eikä rajoita EAMV:n mahdollisuutta johtaa ja valvoa siirrettyä tehtävää.”
(22)Korvataan 25 artikla seuraavasti:
”25 artikla
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle [Julkaisutoimisto lisää voimaantulopäivämäärän] alkaen määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 3 kohdassa, 21 artiklan 10 kohdassa ja 21 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 3 kohdassa, 21 artiklan 10 kohdassa ja 21 c artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 8 artiklan 3 kohdan, 21 artiklan 10 kohdan ja 21 c artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].”
(23)Muutetaan 26 artikla seuraavasti:
(a)1 kohdassa
i) korvataan f alakohta seuraavasti:
”f) tämän asetuksen mukaisesti määrättyjen sakkojen ja uhkasakkojen vaikuttavuus, oikeasuhteisuus ja soveltaminen;”
ii) lisätään k alakohta seuraavasti:
”k)
arvio EAMV:n roolista, sen tutkintavaltuuksista, tehtävien siirtämisestä toimivaltaisille viranomaisille ja toteutettujen valvontatoimien vaikuttavuudesta.”;
(b)lisätään 2 kohtaan c alakohta seuraavasti:
”c) viimeistään [PO: [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 84 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] f ja k alakohdan osalta.”
(24)Lisätään 27 a artikla seuraavasti:
”27 a artikla
1.
Kaikki toimivaltaisille viranomaisille annetut valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan, on lakkautettava [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä]. Samana päivänä kyseiset valtuudet ja tehtävät siirtyvät EAMV:lle.
2. EAMV ottaa haltuunsa vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan liittyvät tiedostot ja valmisteluasiakirjat, mukaan luettuina käynnissä olevat tutkinnat ja täytäntöönpanotoimet, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä.
Sellaista rekisteröintihakemusta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet ennen [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä], ei kuitenkaan siirretä EAMV:lle, vaan asianomaiset viranomaiset tekevät rekisteröinnin hyväksymistä tai epäämistä koskevan päätöksen.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olemassa olevat tiedostot ja valmisteluasiakirjat, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, siirretään EAMV:lle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään vaatimukset täyttävät riskipääomarahastot. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on myös annettava EAMV:lle kaikki tarpeellinen apu ja neuvot, joilla helpotetaan tehokasta ja toimivaa siirtoa ja vaatimukset täyttäviä riskipääomarahastoja koskevan valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnan aloittamista.
4. EAMV toimii 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten oikeudenomistajana sellaisesta valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnasta johtuvissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, joita kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ovat harjoittaneet tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
5. Kaikki tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tekemät vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen hoitajien tai vaatimukset täyttävien riskipääomarahastojen rekisteröinnit pysyvät voimassa, kun toimivalta on siirretty EAMV:lle.”
5 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 346/2013 eurooppalaisista riskipääomarahastoista
Muutetaan asetus (EU) N:o 346/2013 seuraavasti:
(1)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
(a)kumotaan 1 kohdan c alakohta;
(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2.
Tämän asetuksen 3–6 artiklaa, 10 ja 13 artiklaa, 14 artiklan 1 kohdan d, e ja f alakohtaa, 15 a–20 artiklaa, 20 a–20 c artiklaa, 21 artiklaa, 21 a–21 c artiklaa, 22 artiklaa, 22 a–22 d artiklaa ja 26 artiklaa sovelletaan direktiivin 2011/61/EU 6 artiklan nojalla toimiluvan saaneisiin yhteissijoitusyritysten hoitajiin, jotka hallinnoivat vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen sijoitussalkkuja ja aikovat käyttää ”EuSEF”-nimitystä kyseisten rahastojen markkinoinnissa unionin alueella.”
(2)Muutetaan 3 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
(a)korvataan m alakohta seuraavasti:
”m)
’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista;”;
(b)kumotaan n alakohta;
(3)Lisätään 7 artiklaan alakohdat seuraavasti:
”EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit, joita käytetään arvioitaessa, täyttävätkö vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat 1 kohdan a–g alakohdassa säädetyt velvoitteensa, varmistaen yhdenmukaisuuden direktiivin 2011/61/EU 12 artiklan 1 kohdan kanssa.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(4)Lisätään 8 artiklaan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Komissio antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti määrittääkseen 2 kohdassa tarkoitettua tehtävien siirtämistä koskevat vaatimukset varmistaen yhdenmukaisuuden niiden vaatimusten kanssa, joita sovelletaan direktiivin 2011/61/EU 20 artiklassa säädettyyn tehtävien siirtämiseen.”
(5)Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 3 kohdan toisessa virkkeessä ja viimeisessä virkkeessä ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen” ilmaisulla ”EAMV”;
(b)korvataan 5 kohdassa ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen” ilmaisulla ”EAMV”;
(c)lisätään 7 kohta seuraavasti:
”7.
EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetut, vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston asianmukaisen hallinnoinnin kannalta riittävät tekniset ja henkilöstöresurssit.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(6)Lisätään 12 artiklaan 3 ja 4 kohta seuraavasti:
”3.
EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetut varojen arvostamista koskevat säännöt ja menettelyt, varmistaen yhdenmukaisuuden niiden vaatimusten kanssa, joita sovelletaan direktiivin 2011/61/EU 19 artiklassa säädettyyn varojen arvostamiseen.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(7)Muutetaan 13 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen” ilmaisulla ”EAMV:n”;
(b)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4.
EAMV asettaa tämän artiklan nojalla kerätyt tiedot pyynnöstä viipymättä toimivaltaisten viranomaisten saataville.”
(8)Muutetaan 15 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)korvataan johdantokappaleessa ilmaisu ”kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle” ilmaisulla ”EAMV:lle”;
ii)lisätään –a alakohta seuraavasti:
”–a)
jäsenvaltio, jossa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajalla on sääntömääräinen kotipaikka;”
iii)korvataan b alakohta seuraavasti:
”b)
niiden vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen nimet ja kotipaikka, joiden osakkeet tai osuudet ovat markkinoinnin kohteena, sekä niiden sijoitusstrategiat;”
(b)
korvataan 2 kohdan johdantokappaleessa ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen” ilmaisulla ”EAMV”;
(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4.
EAMV ilmoittaa seuraaville, onko 1 kohdassa tarkoitettu hoitaja rekisteröity vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajaksi, viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun se on toimittanut kaikki kyseisessä kohdassa tarkoitetut tiedot:
a)
1 kohdassa tarkoitettu hoitaja;
b)
1 kohdan –a alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset;
c)
1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset;
(d)
muutetaan 6 kohta seuraavasti:
i)korvataan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle” ilmaisulla ”EAMV:lle”;
ii)korvataan toinen alakohta seuraavasti:
”Jos EAMV vastustaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muutoksia, se ilmoittaa siitä vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajalle kahden kuukauden kuluessa kyseisiä muutoksia koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta ja esittää vastustamisen syyt. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut muutokset voidaan panna täytäntöön ainoastaan, jos EAMV ei vastusta muutoksia kyseisen ajan kuluessa.”;
(e)korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:
”7.
EAMV laatii luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriteerit 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen riittävän hyvän maineen ja riittävän kokemuksen arvioimiseksi.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
8.
EAMV laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään lomakkeet, mallit ja menettelyt 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen sekä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseksi.
EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.”
(9)Muutetaan 15 a artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohdan johdantokappaleessa ilmaisu ”vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston toimivaltaiselle viranomaiselle” ilmaisulla ”EAMV:lle”;
(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Arvioitaessa 1 kohdassa tarkoitettuja rekisteröintihakemuksia EAMV tiedustelee hakemuksen jättävän hoitajan toimivaltaiselta viranomaiselta, kattaako hoitajan yhteissijoitusyritysten hoitamista koskeva toimilupa myös vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston ja täyttyvätkö 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt ehdot.
EAMV voi pyytää selvityksiä ja tietoja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista ja tiedoista.
Hoitajan toimivaltaisen viranomaisen on annettava vastaus yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitetun EAMV:n esittämän pyynnön.”;
(c)korvataan 5 kohdassa ilmaisu ”vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston toimivaltaisen viranomaisen” ilmaisulla ”EAMV:n”;
(d)korvataan 6 kohta seuraavasti:
”6.
EAMV ilmoittaa seuraaville, onko rahasto rekisteröity vaatimukset täyttäväksi yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneeksi rahastoksi, viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun kyseisten rahastojen hoitajat ovat toimittaneet kaikki 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat:
a)
edellä 1 kohdassa tarkoitettu hoitaja;
b)
15 artiklan 1 kohdan –a alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset;
c)
15 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset;
d)
15 a artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset;
(e)korvataan 8 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”8. EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 2 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.
EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;
(f)
kumotaan 9 ja 10 kohta.
(10)Korvataan 15 b artikla seuraavasti:
”15 b artikla
EAMV ilmoittaa 15 artiklassa tarkoitetun hoitajan tai 15 a artiklassa tarkoitetun rahaston rekisteröinnin epäämispäätöksestä kyseisissä artikloissa tarkoitetuille hoitajille.”
(11)Lisätään 15 c artikla seuraavasti:
”15 c artikla
1.
Rajoittamatta 21 artiklan soveltamista EAMV voi peruuttaa EuSEF-rekisteröinnin, jos kyseisen EuSEF-rahaston hoitaja täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
a)
hoitaja on nimenomaisesti luopunut toimiluvasta tai ei ole käyttänyt sitä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on myönnetty;
b)
hoitaja on saanut toimiluvan väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;
c)
EuSEF ei enää täytä toimiluvan myöntämiseen johtaneita edellytyksiä;
2.
Toimiluvan peruuttaminen tulee voimaan välittömästi koko unionissa.”;
(12)Korvataan 16 kohdassa ilmaisu ”kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle” ilmaisulla ”EAMV:lle”.
(13)Muutetaan 17 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1.
EAMV ilmoittaa välittömästi 15 artiklan 4 kohdassa ja 15 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan rekisteröinnistä tai rekisteristä poistamisesta, vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston rekisteriin lisäämisestä tai sieltä poistamisesta sekä lisäyksistä tai poistoista, joita tehdään luetteloon jäsenvaltioista, joissa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja aikoo markkinoida kyseisiä rahastoja.”;
(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Tämän artiklan yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia määritelläkseen ilmoituksessa käytettävän muodon.
EAMV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.”;
(c)kumotaan 4 ja 5 kohta.
(14)Kumotaan 17 a artikla.
(15)Korvataan 19 artikla seuraavasti:
”19 artikla
1.
EAMV varmistaa, että tätä asetusta sovelletaan jatkuvasti.
2.
EAMV valvoo 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hoitajien osalta tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten noudattamista.
3.
EAMV valvoo 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hoitajien osalta 2 artiklan 2 kohdassa luetelluissa säännöksissä asetettujen sääntöjen ja vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevien direktiivin 2011/61/EU vaatimusten noudattamista.
EAMV:n tehtävänä on valvoa, että vaatimukset täyttävä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunut rahasto noudattaa rahaston säännöissä ja perustamisasiakirjoissa asetettuja velvoitteita.
4.
Tällä asetuksella sille annettujen tehtävien hoitamiseksi ja korkealaatuisen valvonnan varmistamiseksi EAMV soveltaa kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, ja jos kyseinen lainsäädäntö koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, joilla nämä direktiivit saatetaan kansallisen lainsäädännön osaksi.
5.
Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava, että niiden alueelle sijoittautuneet tai niiden alueella markkinoitavat yhteissijoitusyritykset eivät käytä ”EuSEF”-nimitystä tai anna ymmärtää olevansa EuSEF, jollei niitä ole rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti.
Jos toimivaltainen viranomainen uskoo, että yhteissijoitusyritys käyttää ”EuSEF”-nimitystä tai antaa ymmärtää olevansa EuSEF, vaikka sitä ei ole rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta EAMV:lle.”
(16)Korvataan 20 artikla seuraavasti:
”20 artikla
EAMV:lle tai EAMV:n virkamiehelle tai sen valtuuttamalle muulle henkilölle 20 a–20 c artiklassa annettuja valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.”
(17)Lisätään 20 a, 20 b ja 20 c artikla seuraavasti:
”20 a artikla
1. EAMV voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
a) vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajat;
b) vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitamiseen osallistuvat henkilöt;
c) kolmannet osapuolet, joille vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitaja on siirtänyt tehtäviä;
d) henkilöt, jotka muulla tavoin läheisesti ja merkittävästi liittyvät tai ovat yhteydessä vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitamiseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a) viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b) ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c) täsmennettävä tarvittavat tiedot;
d) oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e) mainittava, että henkilö, jolta näitä tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä ja harhaanjohtavia;
f) mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 21 a artiklan nojalla määrättävän sakon suuruus.
3. Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla EAMV
a) viitaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b) ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c) täsmentää tarvittavat tiedot;
d) asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e) ilmoittaa uhkasakoista, joista 21 b artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f) ilmoittaa sakosta, josta 21 a artiklassa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g) ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta EAMV:n valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan nojalla.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai näiden henkilöiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5. EAMV toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietojensaantipyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.
20 b artikla
1. EAMV voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa tarvittavia 20 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tutkimuksia. Tätä varten EAMV:n valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
a) tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;
b) ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;
c) pyytää keneltä tahansa 20 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;
d) haastatella ketä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastatteluun tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;
e) vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
2. EAMV:n 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 21 b artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 20 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 21 artiklassa säädetään sen varalta, että 20 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3. Edellä 20 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava EAMV:n päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 21 b artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4. EAMV antaa hyvissä ajoin ennen 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on EAMV:n pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä heidän tehtäviensä hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua tutkimuksiin.
5. Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
6. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelin- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, viranomaisen on tarkistettava, että
a)
edellä 3 kohdassa tarkoitettu EAMV:n päätös on pätevä;
b)
mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää EAMV:ltä yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla EAMV epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan EAMV:n asiakirja-aineistossa olevia tietoja. EAMV:n päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
20 c artikla
1. EAMV voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 20 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden liiketiloissa kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset.
2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka EAMV on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla EAMV:n tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien henkilöiden liiketiloihin, ja heillä on kaikki 20 b artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
3. EAMV ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Jos tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, EAMV voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.
4. Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka EAMV on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 21 b artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.
5. Edellä 20 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava EAMV:n päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 21 b artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
6. Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on EAMV:n pyynnöstä aktiivisesti avustettava EAMV:n valtuuttamia virkamiehiä ja muita henkilöitä. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
7. EAMV voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 20 b artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on samat tässä artiklassa ja 20 b artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet kuin EAMV:llä.
8. Jos EAMV:n valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.
9. Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
10. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että
a)
edellä 4 kohdassa tarkoitettu EAMV:n päätös on pätevä;
b)
mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
11. Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää EAMV:ltä yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla EAMV epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan EAMV:n asiakirja-aineistossa olevia tietoja. EAMV:n päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.”
(18)Korvataan 21 artikla seuraavasti:
”21 artikla
1. Jos EAMV toteaa 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on syyllistynyt johonkin 21 a artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista:
a) peruuttaa vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan tai vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston rekisteröinnin;
b) tekee päätöksen, jossa se vaatii henkilöä lopettamaan rikkomisen;
c) tekee päätöksen sakkojen määräämisestä;
d) antaa julkisia tiedonantoja.
2. EAMV ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien kriteerien osalta:
a) rikkomisen kesto ja toistuvuus;
b) onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai helpottanut sitä tai muuten vaikuttanut siihen;
c) onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti;
d) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;
e) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;
f) rikkomisen vaikutukset vähittäissijoittajien etuihin;
g) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;
h) se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä EAMV:n kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;
i) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;
j) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.
3. EAMV antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet viipymättä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset toimet verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa toimen toteutuspäivästä.
4. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:
a)
maininta siitä, että rikkomisesta vastuussa olevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta päätökseen;
b)
tarvittaessa maininta siitä, että muutosta on haettu ja että muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta;
c)
maininta siitä, että EAMV:n valituslautakunnan on mahdollista keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan nojalla.”
(19)Lisätään 21 a, 21 b ja 21 c artikla seuraavasti:
”21 a artikla
1. Jos EAMV toteaa 22 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt yhteen tai useampaan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 3 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.
Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos EAMV havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu luettelo rikkomisista on seuraava:
a)
henkilö ei noudata sijoitussalkun koostumusta koskevia vaatimuksia ja rikkoo näin 5 artiklaa;
b)
henkilö markkinoi vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston osuuksia ja osakkeita muille kuin kelpoisuusehdot täyttäville sijoittajille ja rikkoo näin 6 artiklaa;
c)
henkilö käyttää ”EuSEF”-nimitystä ilman että on rekisteröity 15 artiklan mukaisesti tai ilman että on rekisteröinyt yhteissijoitusyrityksen 15 a artiklan mukaisesti;
d)
henkilö käyttää ”EuSEF”-nimitystä markkinoidessaan rahastoja, jotka eivät ole sijoittautuneet 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan iii alakohdan mukaisesti;
e)
henkilö on saanut rekisteröinnin antamalla virheellisiä tietoja tai muutoin säännösten vastaisella tavalla ja rikkoo näin 15 tai 15 a artiklaa;
f)
henkilö ei toimi rehellisesti, oikeudenmukaisesti tai pätevästi, varovasti taikka huolellisesti harjoittaessaan liiketoimintaa ja rikkoo näin 7 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohtaa;
g)
henkilö ei käytä asianmukaisia toimia ja menettelyitä estääkseen väärinkäytökset ja rikkoo näin 7 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohtaa;
h)
henkilö jättää toistuvasti noudattamatta vuosikertomusta koskevia 13 artiklan vaatimuksia;
i)
henkilö jättää toistuvasti noudattamatta tiedon antamista sijoittajille koskevaa 14 artiklan velvoitetta.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon määrän on oltava 2 kohdan a–i alakohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta vähintään 500 000 euroa ja enintään 5 miljoonaa euroa.
4. Päättäessään 3 kohdan mukaisen sakon määrästä EAMV ottaa huomioon 21 artiklan 2 kohdassa esitetyt kriteerit.
5. Jos henkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty, sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään.
6. Jos henkilön teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan 4 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa.
21 b artikla
1. EAMV määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
a) henkilön lopettamaan rikkomisen 21 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;
b) 20 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön
i)
antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 20 a artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;
ii)
suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 20 b artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa;
iii)
suostumaan 20 c artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.
2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.
3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi EAMV:n päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä EAMV tarkastelee toimenpidettä uudelleen.
21 c artikla
1. EAMV julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka 21 a ja 21 b artiklan nojalla on määrätty, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.
2. Edellä olevan 21 a ja 21 b artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.
3. Jos EAMV päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.
4. Edellä olevan 21 a ja 21 b artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia riita-asioiden käsittelyä koskevia menettelysäännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.
5. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.”
(20)Korvataan 22 ja 22 a artikla seuraavasti:
”22 artikla
1. Jos EAMV tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman 21 a artiklan 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, EAMV nimeää EAMV:n sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena sen esitteen hyväksymisessä, johon rikkominen liittyy, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava EAMV:n hallintoneuvostosta riippumaton.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston EAMV:n hallintoneuvostolle.
3. Tutkiva virkamies käyttää tehtäviensä hoitamiseksi valtuutta pyytää tietoja 20 a artiklan nojalla sekä valtuutta suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 20 b ja 20 c artiklan nojalla.
4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin EAMV:n valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista EAMV:n hallintoneuvostolle tutkiva virkamies antaa tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
6. Tämän artiklan nojalla suoritettavien tutkimusten aikana on kunnioitettava kaikin puolin tutkimusten kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston EAMV:n hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 21 b artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos henkilöt ovat sitä pyytäneet, EAMV päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 21 a artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa 21 artiklan nojalla valvontatoimenpiteen.
9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn EAMV:n hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla EAMV:n hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.
10. Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään menettelysäännöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen kantamista koskevat säännökset, sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajat.
11. EAMV antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi EAMV pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
22 a artikla
1. Ennen kuin EAMV antaa 21, 21 a ja 21 b artiklan nojalla päätöksen, se antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa EAMV:n toteamista seikoista. EAMV perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.
2. Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan 21 artiklan nojalla kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon aiheutuminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa EAMV voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.
3. Menettelyissä on kunnioitettava kaikin puolin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Heillä on oikeus tutustua EAMV:n asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä EAMV:n sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.”
(21)Lisätään 22 b, 22 c ja 22 d artikla seuraavasti:
”22 b artikla
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla EAMV on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
22 c artikla
1. EAMV veloittaa vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajilta maksut tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien ja vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen rekisteröinnistä, toimilupien myöntämisestä ja valvonnasta EAMV:lle aiheutuvat menot kokonaan sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 22 d artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä.
2. Vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajalta veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita EAMV:lle aiheutuu toimistaan, jotka liittyvät vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien ja vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen jatkuvaan valvontaan. Maksun on oltava oikeassa suhteessa kyseisen vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitamiin varoihin tai – tapauksen mukaan – vaatimukset täyttävän yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston hoitajan omiin varoihin.
3. Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään maksujen laji, maksujen kohteet, maksujen määrä ja maksutapa.
”22 d artikla
1. Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, EAMV voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 20 a artiklan nojalla tietojensaantipyyntöjä sekä suorittaa 20 b artiklan ja 20 c artiklan nojalla tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, 15 ja 15 a artiklassa tarkoitettuja rekisteröintejä ei saa siirtää.
2. Ennen kuin EAMV siirtää tehtävän 1 kohdan nojalla se kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista seuraavista:
a) siirrettävän tehtävän laajuus;
b) tehtävän suorittamisen aikataulu; ja
c) tarvittavien tietojen toimittaminen EAMV:n toimesta ja EAMV:lle.
3. EAMV korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset 22 c artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti.
4. EAMV tarkastelee 1 kohdan nojalla tehtyä tehtävien siirtämistä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa.
5. Tehtävien siirtäminen ei vaikuta EAMV:n vastuuseen eikä rajoita EAMV:n mahdollisuutta johtaa ja valvoa siirrettyä tehtävää.”;
(22)Korvataan 26 artikla seuraavasti:
”26 artikla
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle [Julkaisutoimisto lisää voimaantulopäivämäärän] alkaen määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 3 kohdassa, 22 artiklan 10 kohdassa ja 22 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 3 kohdassa, 22 artiklan 10 kohdassa ja 22 c artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevan 8 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan 10 kohdan ja 22 c artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].”
(23)Muutetaan 27 artikla seuraavasti:
(a)1 kohdassa
i) lisätään n alakohta seuraavasti:
”n) tämän asetuksen mukaisesti määrättyjen sakkojen ja uhkasakkojen vaikuttavuus, oikeasuhteisuus ja soveltaminen;”
ii) lisätään o alakohta seuraavasti:
”o)
arvio EAMV:n roolista sen tutkintavaltuuksista, tehtävien siirtämisestä toimivaltaisille viranomaisille ja toteutettujen valvontatoimien vaikuttavuudesta.”;
(b)b) lisätään 2 kohtaan c alakohta seuraavasti:
”c) viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 84 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] n ja o alakohdan osalta.”
(24)Lisätään 28 a artikla seuraavasti:
”28 a artikla
1.
Kaikki toimivaltaisille viranomaisille annetut valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan, on lakkautettava [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä]. Samana päivänä kyseiset valtuudet ja tehtävät siirtyvät EAMV:lle.
2. EAMV ottaa haltuunsa vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan liittyvät tiedostot ja valmisteluasiakirjat, mukaan luettuina käynnissä olevat tutkinnat ja täytäntöönpanotoimet, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä.
Sellaista rekisteröintihakemusta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet ennen [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä], ei kuitenkaan siirretä EAMV:lle, vaan asianomaiset viranomaiset tekevät rekisteröinnin hyväksymistä tai epäämistä koskevan päätöksen.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olemassa olevat tiedostot ja valmisteluasiakirjat, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, siirretään EAMV:lle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään vaatimukset täyttävät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on myös annettava EAMV:lle kaikki tarpeellinen apu ja neuvot, joilla helpotetaan tehokasta ja toimivaa siirtoa ja vaatimukset täyttäviä yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevan valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnan aloittamista.
4. EAMV toimii 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten oikeudenomistajana sellaisesta valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnasta johtuvissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, joita kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ovat harjoittaneet tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
5. Kaikki tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tekemät vaatimukset täyttävien yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajien tai yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen rekisteröinnit pysyvät voimassa, kun toimivalta on siirretty EAMV:lle.”
6 artikla
Muutokset asetukseen (EU) N:o 600/2014 rahoitusvälineiden markkinoista
Muutetaan asetus (EU) N:o 600/2104 seuraavasti:
(25)Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 kohtaan g alakohta seuraavasti:
”g) raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntäminen ja valvonta”;
(b)lisätään 1 artiklaan 5 a kohta seuraavasti:
”5 a. Jäljempänä olevia 40 ja 42 artiklaa sovelletaan myös direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saaneiden siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) rahastoyhtiöiden ja yhteissijoitusyritysten sijoitusyhtiöiden sekä direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta.”
(26)Muutetaan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:
(a)korvataan 34, 35 ja 36 kohta seuraavasti:
”34)
’hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä’ henkilöä, joka on saanut tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua kauppoja koskevien ilmoitusten julkistamiseksi sijoituspalveluyritysten puolesta 20 ja 21 artiklan mukaisesti;
35) ’konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajalla’ henkilöä, joka on saanut tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua 6, 7, 10, 12, 13, 20 ja 21 artiklassa lueteltuja rahoitusvälineillä käytäviä kauppoja koskevien ilmoitusten keräämiseksi säännellyiltä markkinoilta, monenkeskisiltä kaupankäyntijärjestelmiltä, organisoiduilta kaupankäyntijärjestelmiltä ja hyväksytyiltä julkistamisjärjestelyiltä sekä ilmoitusten konsolidoimiseksi jatkuvaksi sähköiseksi muuttuvaksi datavirraksi, josta saa kutakin rahoitusvälinettä koskevia reaaliaikaisia hinta- ja määrätietoja;
36) ’hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä’ järjestelmää, jonka mukaan henkilö on saanut tämän asetuksen mukaisesti toimiluvan tarjota palvelua liiketoimia koskevien ilmoitusten antamiseksi toimivaltaisille viranomaisille tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle sijoituspalveluyritysten puolesta;”
(b)lisätään 36 a kohta seuraavasti:
”36 a) ’raportointipalvelujen tarjoajilla’ 34–36 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä ja 27 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä;”.
(27)Korvataan 22 artikla seuraavasti:
”22 artikla
Tietojen antaminen avoimuuden vuoksi tai laskelmia varten
1. Jotta voidaan suorittaa laskelmat, joilla määritetään rahoitusvälineisiin sovellettavat 3–11 artiklassa, 14–21 artiklassa ja 32 artiklassa tarkoitetut kauppaa edeltävät ja kaupan jälkeiset avoimuusvaatimukset sekä kaupankäyntivelvollisuudet ja joilla määritetään, onko sijoituspalveluyritys kauppojen sisäinen toteuttaja, arvopaperimarkkinaviranomainen ja toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia tietoja
a) kauppapaikoilta;
b) hyväksytyiltä julkistamisjärjestelyiltä; ja
c) konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajilta.
2. Kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on säilytettävä tarvittavat tiedot riittävän pitkään.
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään tietopyyntöjen sisältö ja esittämistiheys sekä se, missä muodossa ja määräajassa kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on vastattava 1 kohdassa tarkoitettuihin tietopyyntöihin, minkä tyyppisiä tietoja on säilytettävä ja kuinka kauan kauppapaikkojen, hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyiden ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien on vähintään säilytettävä tietoja 2 kohdan mukaisesti voidakseen vastata tietopyyntöihin.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(28)Korvataan 26 artikla seuraavasti:
”26 artikla
Velvollisuus ilmoittaa liiketoimia koskevat tiedot
1.
Sijoituspalveluyritysten, jotka toteuttavat liiketoimia rahoitusvälineillä, on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle täydelliset ja täsmälliset yksityiskohtaiset tiedot tällaisista liiketoimista mahdollisimman nopeasti ja viimeistään seuraavan työpäivän aikana.
Arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa toimivaltaisten viranomaisten saataville tämän artiklan mukaisesti ilmoitettavat tiedot.
2.
Edellä 1 kohdassa säädettyä velvollisuutta sovelletaan
a) rahoitusvälineisiin, jotka otetaan kaupankäynnin kohteeksi tai joilla käydään kauppaa kauppapaikassa tai joiden osalta on tehty kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskeva pyyntö;
b) rahoitusvälineisiin, joiden kohde-etuutena olevalla rahoitusvälineellä käydään kauppaa kauppapaikassa; ja
c) rahoitusvälineisiin, joiden kohde-etuutena on indeksi tai kori, joka koostuu rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa kauppapaikassa.
Tätä velvollisuutta sovelletaan a–c alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusvälineillä toteuttaviin liiketoimiin riippumatta siitä, toteutetaanko liiketoimet kauppapaikassa.
3.
Ilmoituksissa on oltava erityisesti ostettujen tai myytyjen rahoitusvälineiden yksityiskohtaiset nimet ja numerot, määrä, toteutuspäivät ja -kellonajat ja hinnat sekä tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden lukuun sijoituspalveluyritys on toteuttanut kyseisen liiketoimen, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä vapautus, jonka puitteissa kauppa on tehty, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä kyseiset sijoituspalveluyritykset, ja tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asetuksen (EU) N:o 236/2012 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritelty lyhyeksimyynti mainitun asetuksen 12, 13 ja 17 artiklan soveltamisalaan kuuluvien osakkeiden ja valtionlainan osalta. Kauppapaikan ulkopuolella toteutettuja liiketoimia koskevissa ilmoituksissa on oltava tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä liiketoimien tyypit 20 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja 21 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti hyväksyttävien toimenpiteiden mukaisesti. Hyödykejohdannaisista on ilmoitettava, vähentääkö liiketoimi riskejä objektiivisesti mitattavalla tavalla direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan mukaisesti.
4.
Sijoituspalveluyritysten, jotka välittävät toimeksiantoja, on toimeksiantoa välittäessään ilmoitettava kaikki 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Sen sijaan, että se ilmoittaisi kyseiset tiedot toimeksiantoja välittäessään, sijoituspalveluyritys voi päättää ilmoittaa välitetyn toimeksiannon, jos se toteutetaan, 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti liiketoimena. Tässä tapauksessa sijoituspalveluyrityksen liiketoimesta antamassa ilmoituksessa on todettava, että se koskee välitettyä toimeksiantoa.
5.
Kauppapaikan ylläpitäjän on annettava yksityiskohtaiset tiedot sellaisen yrityksen sen järjestelmien välityksellä toteuttamista liiketoimista, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan 1 ja 3 kohdan mukaisesti, rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa sen kauppapaikassa.
6.
Ilmoittaessaan tiedot, joiden avulla asiakkaat voidaan yksilöidä 3 ja 4 kohdan mukaisesti, sijoituspalveluyritysten on käytettävä oikeushenkilötunnistetta, joka on otettu käyttöön niiden asiakkaiden tunnistamiseksi, jotka ovat oikeushenkilöitä.
Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet, joilla varmistetaan, että oikeushenkilötunnisteen käyttö unionissa on kansainvälisten standardien ja erityisesti finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän vahvistamien standardien mukaista.
7.
Ilmoitukset toimittaa 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle sijoituspalveluyritys itse tai sen puolesta toimiva hyväksytty ilmoitusjärjestelmä, tai ne toimitetaan kauppapaikasta, jonka järjestelmän välityksellä liiketoimi toteutettiin.
Sijoituspalveluyritykset ovat vastuussa arvopaperimarkkinaviranomaiselle toimitettavien ilmoitusten täydellisyydestä, oikeellisuudesta ja oikea-aikaisesta toimittamisesta.
Tästä vastuusta poiketen, kun sijoituspalveluyritys ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot liiketoimista sen puolesta toimivan hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tai kauppapaikan välityksellä, sijoituspalveluyritys ei ole vastuussa ilmoitusten täydellisyydessä, oikeellisuudessa tai oikea-aikaisessa toimittamisessa ilmenneistä puutteista, jotka johtuvat hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tai kauppapaikan toiminnasta. Tällaisissa tapauksissa ja jollei direktiivin 2014/65/EU 66 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, hyväksytty ilmoitusjärjestelmä tai kauppapaikka on vastuussa kyseisistä puutteista.
Sijoituspalveluyritysten on kuitenkin toteuttava kohtuulliset toimenpiteet varmentaakseen, että niiden puolesta ilmoitetut liiketoimia koskevat tiedot ovat täydellisiä ja oikeellisia ja että ne on toimitettu oikea-aikaisesti.
Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että kun kauppapaikka antaa ilmoituksia sijoituspalveluyrityksen puolesta, sillä on käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus ja todentaminen, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ja jotka turvaavat tiedon luottamuksellisuuden kaikissa vaiheissa. Kotijäsenvaltion on edellytettävä, että kauppapaikalla on riittävät resurssit ja varmuusjärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.
Liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamiseksi arvopaperimarkkinaviranomaiselle 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen voi hyväksyä hyväksytyksi ilmoitusjärjestelmäksi sellaiset kauppojen täsmäytys- tai ilmoitusjärjestelmät, mukaan lukien kauppatietorekisterit, jotka on rekisteröity tai tunnustettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 VI osaston mukaisesti.
Jos tiedot liiketoimista on ilmoitettu kauppatietorekisteriin, joka on hyväksytty ilmoitusjärjestelmä, asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklan mukaisesti ja jos ilmoituksiin sisältyvät 1, 3 ja 9 kohdan mukaisesti vaadittavat yksityiskohtaiset tiedot ja kauppatietorekisteri toimittaa ne arvopaperimarkkinaviranomaiselle 1 kohdassa asetetussa määräajassa, sijoituspalveluyrityksen on katsottava täyttäneen 1 kohdassa säädetyn velvollisuutensa.
Jos liiketoimista annettavissa ilmoituksissa on virheitä tai puutteita, liiketoimesta ilmoittavan hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän, sijoituspalveluyrityksen tai kauppapaikan on korjattava tiedot ja toimitettava korjattu ilmoitus arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
8.
Jos tässä artiklassa tarkoitetut ilmoitukset toimitetaan direktiivin 2014/65/EU 35 artiklan 8 kohdan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomaiselle, se toimittaa kyseiset tiedot sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, paitsi jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät, että tietoja ei ole tarpeen lähettää niille.
9.
Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
a) edellä olevien 1 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitettavia tietoja koskevat normit ja muodot, mukaan lukien menetelmät ja järjestelyt, joita sovelletaan rahoitusalan liiketoimista annettavien ilmoitusten antamisessa, ja ilmoitusten muoto ja sisältö;
b) edellä olevan 1 kohdan mukaisten merkittävien markkinoiden määritysperusteet;
c) ostettujen tai myytyjen rahoitusvälineiden viitetiedot, määrä, toteutuspäivät ja -kellonajat ja hinnat sekä tiedot ja yksityiskohdat, joiden avulla asiakas voidaan yksilöidä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä asiakkaat, joiden lukuun sijoituspalveluyritys on toteuttanut kyseisen liiketoimen, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastuussa olevat henkilöt ja tietokonealgoritmit sijoituspalveluyrityksessä, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä vapautus, jonka puitteissa kauppa on tehty, tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä kyseiset sijoituspalveluyritykset, liiketoimen toteutustapa, tietokentät, jotka tarvitaan liiketoimista ilmoitettavien tietojen käsittelemiseksi ja analysoimiseksi 3 kohdan mukaisesti; ja
d) tiedot, joiden avulla voidaan yksilöidä osakkeiden ja valtionlainan lyhyeksimyynti 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;
e) rahoitusvälinetyypit, joista on annettava tiedot 2 kohdan mukaisesti;
f) ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltiot kehittävät, myöntävät ja ylläpitävät oikeushenkilötunnisteita 6 kohdan mukaisesti, sekä ehdot, joiden mukaisesti sijoituspalveluyritykset käyttävät näitä oikeushenkilötunnisteita, jotta niiden 1 kohdan mukaisesti antamissa liiketoimia koskevissa ilmoituksissa on 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti tiedot, joiden avulla asiakkaat voidaan yksilöidä;
g) liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamisvelvollisuuksien soveltaminen sijoituspalveluyritysten sivuliikkeisiin;
h) mitä liiketoimella ja liiketoimen toteuttamisella tarkoitetaan tätä artiklaa sovellettaessa;
i) milloin sijoituspalveluyrityksen katsotaan välittäneen toimeksiannon 4 kohtaa sovellettaessa.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
10.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] komissiolle tämän artiklan toiminnasta kertomuksen, jossa tarkastellaan myös tämän artiklan ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien vuorovaikutusta ja sitä, onko vastaanotettujen ja toimivaltaisille viranomaisille toimitettujen liiketoimia koskevien ilmoitusten sisältö ja muoto sellainen, että niiden avulla voidaan seurata kattavasti sijoituspalveluyritysten toimintaa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti. Komissio voi toteuttaa toimenpiteitä ehdottaakseen muutoksia tältä osin. Komissio toimittaa arvopaperimarkkinaviranomaisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”
(29)Korvataan 27 artikla seuraavasti:
”27 artikla
Velvollisuus toimittaa rahoitusvälineen viitetiedot
1.
Edellä 26 artiklassa tarkoitettua liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamista varten kauppapaikkojen on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle sellaisia rahoitusvälineitä koskevat viitetiedot, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai joilla käydään kauppaa monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä.
Kunkin kauppojen sisäisen toteuttajan on annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle viitetiedot muista 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa sen järjestelmässä.
Standardoidut yksilöivät viitetiedot on valmisteltava arvopaperimarkkinaviranomaiselle sähköisessä muodossa toimittamista varten ennen kuin kyseisellä rahoitusvälineellä aletaan käydä kauppaa. Viitetiedot on päivitettävä, kun jonkin rahoitusvälineen tiedot muuttuvat. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee viitetiedot välittömästi verkkosivustollaan. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa toimivaltaisille viranomaisille viipymättä oikeuden tutustua viitetietoihin.
2.
Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat 26 artiklan mukaisesti valvoa sijoituspalveluyritysten toimintaa ja varmistaa, että ne toimivat rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja markkinoiden eheyttä edistävällä tavalla, arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa toimivaltaista viranomaista kuultuaan tarvittavat järjestelyt varmistaakseen, että
a) arvopaperimarkkinaviranomainen todella saa 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineen viitetiedot;
b) saadut viitetiedot ovat laadultaan sellaisia, että ne soveltuvat 26 artiklassa tarkoitettuun liiketoimia koskevien tietojen ilmoittamiseen;
c) edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineen viitetiedot toimitetaan tehokkaasti ja viipymättä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;
d) arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten välillä on toimivia mekanismeja, joilla voidaan ratkaista tietojen toimittamiseen tai tietojen laatuun liittyviä ongelmia.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
a) edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineen viitetietoja koskevat normit ja muodot, mukaan lukien menetelmät ja järjestelyt, joita sovelletaan tietojen ja päivitettyjen tietojen toimittamisessa arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja edelleen toimivaltaisille viranomaiselle 1 kohdan mukaisesti, sekä tällaisten tietojen muoto ja sisältö;
b) arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten 2 kohdan mukaisesti perustamien järjestelyjen edellyttämät tekniset toimenpiteet.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(30)Lisätään IV a osasto seuraavasti:
”IV a OSASTO
RAPORTOINTIPALVELUT
1 LUKU
Raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntäminen
27 a artikla
Toimilupavaatimus
1. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän toiminta säännöllisenä ammatti- tai liiketoimintana edellyttää arvopaperimarkkinaviranomaisen ennakolta tämän osaston mukaisesti antamaa toimilupaa.
2. Myös kauppapaikkaa ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä voi tarjota hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän palveluja edellyttäen, että arvopaperimarkkinaviranomainen tarkistaa etukäteen, että sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä noudattaa tätä lukua. Kyseisten palvelujen tarjoaminen on sisällytettävä niiden toimilupaan.
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii rekisterin kaikista unionissa olevista raportointipalvelujen tarjoajista. Rekisterin on oltava julkisesti saatavilla ja sen on sisällettävä tiedot niistä palveluista, joiden tarjoamiseen raportointipalvelujen tarjoajalla on toimilupa, ja se on saatettava säännöllisesti ajan tasalle.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen on peruuttanut toimiluvan 27 d artiklan mukaisesti, peruuttaminen pidetään rekisterissä julkisesti nähtävänä viiden vuoden ajan.
4. Raportointipalvelujen tarjoajien on tarjottava palvelujaan arvopaperimarkkinaviranomaisen valvonnassa. Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa säännöllisesti, että raportointipalvelujen tarjoajat noudattavat tätä osastoa. Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo, että raportointipalvelujen tarjoajat täyttävät tässä osastossa säädetyt toimiluvan myöntämisen ehdot kaikkina aikoina.
27 b artikla
Raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntäminen
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen myöntää raportointipalvelujen tarjoajille toimiluvan IV a osaston soveltamiseksi, jos
a) raportointipalvelun tarjoaja on unioniin sijoittautunut oikeushenkilö; ja
b) raportointipalvelun tarjoaja täyttää IV a osastossa säädetyt vaatimukset.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa toimiluvassa on määritettävä, millaisen raportointipalvelun tarjoamiseen raportointipalvelujen tarjoajalla on lupa. Jos toimiluvan saanut raportointipalvelujen tarjoaja haluaa laajentaa liiketoimintansa muihin raportointipalveluihin, sen on haettava arvopaperimarkkinaviranomaiselta toimilupansa laajentamista.
3. Toimiluvan saaneen raportointipalvelujen tarjoajan on kaikkina aikoina täytettävä IV a osastossa tarkoitetut toimiluvan myöntämisedellytykset. Toimiluvan saaneen raportointipalvelujen tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista toimiluvan edellytysten olennaisista muutoksista.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimilupa on pätevä ja voimassa koko unionin alueella, ja raportointipalvelujen tarjoaja voi sen nojalla tarjota niitä palveluja, joihin sillä on toimilupa, kaikkialla unionissa.
27 c artikla
Toimiluvan myöntämisessä ja epäämisessä noudatettavat menettelyt
1. Raportointipalvelujen tarjoajaksi hakevan on toimitettava hakemus, jossa annetaan kaikki tiedot, joita arvopaperimarkkinaviranomainen tarvitsee todetakseen, että raportointipalvelujen tarjoaja on toimiluvan myöntämisajankohtana toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt tämän osaston säännösten mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, mukaan lukien toimintaohjelma, josta käyvät ilmi muun muassa suunnitellut palvelumuodot ja organisaatiorakenne.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi 20 työpäivän kuluessa toimilupahakemuksen vastaanottamisesta, onko hakemus täydellinen.
Jos hakemus ei ole täydellinen, arvopaperimarkkinaviranomainen asettaa määräajan, johon mennessä raportointipalvelujen tarjoajan on toimitettava lisätietoja.
Kun arvopaperimarkkinaviranomainen on varmistunut siitä, että hakemus on täydellinen, se ilmoittaa tästä raportointipalvelujen tarjoajalle.
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi kuuden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, noudattaako raportointipalvelujen tarjoaja tätä osastoa, ja antaa kaikilta osin perustellun päätöksen toimiluvan myöntämisestä tai epäämisestä sekä ilmoittaa asiasta toimilupaa hakeneelle raportointipalvelujen tarjoajalle viiden työpäivän kuluessa.
4. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään
a) sille 6 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot, mukaan lukien toimintaohjelma;
b) edellä olevan 27 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ilmoituksiin sisällytettävät tiedot.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen määrittämiseksi tämän artiklan 2 kohdassa ja 27 e artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.
27 d artikla
Toimiluvan peruuttaminen
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi peruuttaa raportointipalvelujen tarjoajan toimiluvan, jos raportointipalvelujen tarjoaja
a) ei ryhdy käyttämään toimilupaa 12 kuukauden kuluessa, nimenomaisesti luopuu toimiluvasta tai ei ole tarjonnut palveluja kuuden edeltävän kuukauden aikana;
b) on saanut toimiluvan väärien tietojen perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;
c) ei enää täytä toimiluvan myöntämiseen johtaneita edellytyksiä;
d) on rikkonut vakavasti ja järjestelmällisesti tämän asetuksen säännöksiä.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa viipymättä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon raportointipalvelujen tarjoaja on sijoittautunut, päätöksestä peruuttaa raportointipalvelujen tarjoajan toimilupa.
27 e artikla
Raportointipalvelujen tarjoajan ylintä hallintoelintä koskevat vaatimukset
1. Raportointipalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on aina oltava riittävän hyvämaineinen, sillä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus ja sen on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen.
Ylimmällä hallintoelimellä on oltava kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se pystyy ymmärtämään raportointipalvelujen tarjoajan toimintaa. Ylimmän hallintoelimen kunkin jäsenen on toimittava rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti, jotta hän voi tarvittaessa tehokkaasti kyseenalaistaa toimivan johdon päätökset ja valvoa ja seurata tehokkaasti johdon päätöksentekoa.
Jos markkinoiden ylläpitäjä, joka hakee 27 c artiklan mukaisesti toimilupaa hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylläpitämiseen, ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylimmän hallintoelimen jäsenet ovat samat kuin säännellyn markkinan ylimmän hallintoelimen jäsenet, kyseisten henkilöiden katsotaan täyttävän ensimmäisessä alakohdassa säädetyt vaatimukset.
2. Raportointipalvelujen tarjoajan on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki ylimmän hallintoelimensä jäsenet ja kaikki jäsenten vaihdokset ja annettava kaikki tarpeelliset tiedot sen arvioimiseksi, noudattaako raportointipalvelujen tarjoaja 1 kohtaa.
3. Raportointipalvelujen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on määriteltävä ohjaus- ja hallintojärjestelmät, joilla varmistetaan organisaation tehokas ja vakaa hoito, mukaan lukien tehtävien eriyttäminen organisaatiossa ja eturistiriitojen ehkäiseminen, tavalla, joka edistää markkinoiden eheyttä ja asiakkaiden etuja, ja valvottava näiden järjestelmien täytäntöönpanoa.
4. Arvopaperimarkkinaviranomainen epää toimiluvan, jos se katsoo, että raportointipalvelujen tarjoajan tulevaa liiketoimintaa tosiasiallisesti johtava henkilö tai henkilöt eivät ole riittävän hyvämaineisia, tai jos on osoitettavissa objektiivisia syitä, joiden perusteella voidaan katsoa, että raportointipalvelujen tarjoajan johtoon tehtäväksi ehdotetut muutokset vaarantavat raportointipalvelujen tarjoajan järkevän ja vakaan hoidon sekä sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden eheyden asianmukaisen huomioonottamisen.
5. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi 1 kohdassa tarkoitetun ylimmän hallintoelimen jäsenten sopivuuden arviointia varten ottaen huomioon heidän eri asemansa ja tehtävänsä sekä tarpeen välttää eturistiriitoja ylimmän hallintoelimen jäsenten ja hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän käyttäjien välillä.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
2 luku
HYVÄKSYTTYJÄ JULKISTAMISJÄRJESTELYJÄ, KONSOLIDOITUJEN KAUPANKÄYNTITIETOJEN TARJOAJIA JA HYVÄKSYTTYJÄ ILMOITUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET
27 f artikla
Hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset
1. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt 20 ja 21 artiklassa vaadittujen tietojen julkistamiseksi niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun hyväksytty julkistamisjärjestely on julkistanut ne. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn on tehokkaasti ja johdonmukaisesti levitettävä tällaisia tietoja siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että ne voidaan konsolidoida muista lähteistä saataviin vastaaviin tietoihin.
2. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn 1 kohdan mukaisesti julkistamien tietojen on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:
a) rahoitusvälineen tunniste;
b) hinta, jolla liiketoimi toteutettiin;
c) liiketoimen volyymi;
d) liiketoimen toteuttamisajankohta;
e) liiketoimen ilmoittamisajankohta;
f) liiketoimen hinnan merkintätapa;
g) sen kauppapaikan tunnistekoodi, jossa liiketoimi toteutettiin, tai jos liiketoimi toteutettiin kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, tunnistekoodi ”SI” taikka muutoin tunnistekoodi ”OTC”;
h) tarvittaessa maininta siitä, että kauppaan sovellettiin erityisehtoja;
3. Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.
4. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ennen julkistamista. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.
5. Hyväksytyllä julkistamisjärjestelyllä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tehokkaasti tarkistaa kaupankäynti-ilmoitusten täydellisyys, osoittaa puutteet ja ilmeiset virheet sekä pyytää uudelleenlähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa.
6. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään yhteiset muodot, tietoja koskevat vaatimukset ja tekniset järjestelyt, joiden avulla tiedot voidaan konsolidoida muiden tietojen kanssa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
7. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan kohtuullisilla kaupallisilla ehdoilla tietojen julkistamiseksi tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
8. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
a) millä tavoin hyväksytty julkistamisjärjestely voi noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvoitetta;
b) edellä olevan 1 kohdan mukaisesti julkistettavien tietojen sisältö, mukaan lukien vähintään 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, siten, että tässä artiklassa edellytetty tietojen julkistaminen on mahdollista;
c) edellä 3, 4 ja 5 kohdassa säädetyt toiminnan järjestämistä koskevat käytännön vaatimukset.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
27 g artikla
Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajien toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset
1. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla 6 ja 20 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja asettaa yleisön saataville niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin.
Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:
a) rahoitusvälineen tunniste;
b) hinta, jolla liiketoimi toteutettiin;
c) liiketoimen volyymi;
d) liiketoimen toteuttamisajankohta;
e) liiketoimen ilmoittamisajankohta;
f) liiketoimen hinnan merkintätapa;
g) sen kauppapaikan tunnistekoodi, jossa liiketoimi toteutettiin, tai jos liiketoimi toteutettiin kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, tunnistekoodi ”SI” taikka muutoin tunnistekoodi ”OTC”;
h) tarvittaessa maininta siitä, että sijoituspalveluyrityksessä sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteuttamisesta vastasi tietokonealgoritmi;
i) soveltuvin osin maininta siitä, että kauppaan sovellettiin erityisehtoja;
j) jos 4 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti myönnetään vapautus 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkistamisvelvoitteesta, merkintä, joka osoittaa, mitä näistä vapautuksista liiketoimeen sovellettiin.
Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja on julkistanut ne. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on pystyttävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti.
2. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, joiden avulla 10 ja 21 artiklan mukaisesti julkistetut tiedot voidaan kerätä, konsolidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi ja asettaa ainakin seuraavat tiedot yleisön saataville niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin:
a) rahoitusvälineen tunniste tai tunnistetiedot;
b) hinta, jolla liiketoimi toteutettiin;
c) liiketoimen volyymi;
d) liiketoimen toteuttamisajankohta;
e) liiketoimen ilmoittamisajankohta;
f) liiketoimen hinnan merkintätapa;
g) sen kauppapaikan tunnistekoodi, jossa liiketoimi toteutettiin, tai jos liiketoimi toteutettiin kauppojen sisäisen toteuttajan välityksellä, tunnistekoodi ”SI” taikka muutoin tunnistekoodi ”OTC”;
h) tarvittaessa maininta siitä, että kauppaan sovellettiin erityisehtoja;
Tiedot on annettava käyttöön maksutta 15 minuuttia sen jälkeen, kun konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja on julkistanut ne. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on pystyttävä tehokkaasti ja johdonmukaisesti levittämään tällaiset tiedot siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisessa yleisesti hyväksytyssä muodossa, että ne ovat yhteentoimivia ja markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti.
3. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on varmistettava, että tarjotut tiedot kootaan kaikista säännellyistä markkinoista, monenkeskisistä kaupankäyntijärjestelmistä ja hyväksytyistä julkistamisjärjestelyistä ja niiden rahoitusvälineiden osalta, jotka täsmennetään 8 kohdan c alakohdan mukaisissa teknisissä sääntelystandardeissa.
4. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet. Erityisesti sellaisen markkinoiden ylläpitäjän tai hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, joka myös tarjoaa konsolidoituja kaupankäyntitietoja, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja ylläpidettävä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.
5. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus sekä minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.
Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään 6, 10, 20 ja 21 artiklan mukaisesti julkistettavia tietoja koskevat vaatimukset ja muoto, mukaan lukien rahoitusvälineen tunniste, hinta, määrä, ajankohta, hinnan merkintätapa, kauppapaikan tunniste ja maininnat liiketoimen erityisehdoista samoin kuin tekniset järjestelyt, joilla edistetään tietojen tehokasta ja johdonmukaista levitystä siten, että ne ovat helposti markkinaosapuolten saatavissa ja käytettävissä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä sellaisten markkinoiden tehokuutta lisäävien lisäpalvelujen osoittaminen, joita konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja voisi suorittaa.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
6. Komissio antaa 89 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla selvennetään tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kohtuulliset kaupalliset ehdot tietovirtojen asettamiseksi saataville.
7. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
a) millä tavoin konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja voi noudattaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvollisuutta;
b) edellä olevien 1 ja 2 kohdan nojalla julkistettavien tietojen sisältö;
c) rahoitusvälineet, joita koskevat tiedot on tarjottava tietovirrassa, ja sisällytettävät kauppapaikat ja hyväksytyt julkistamisjärjestelyt muiden kuin oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta;
d) muut tavat varmistaa, että eri konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajien julkistamat tiedot ovat johdonmukaisia ja mahdollistavat kattavan kartoituksen ja ristiinviittaukset vastaavien muista lähteistä saatavien tietojen kanssa sekä tietojen yhdistämisen unionin tasolla;
e) edellä 4 ja 5 kohdassa asetetut toiminnan järjestämistä koskevat käytännön vaatimukset.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
27 h artikla
Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset
1. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt 26 artiklassa vaadittujen tietojen ilmoittamiseksi mahdollisimman nopeasti ja viimeistään liiketoimen toteuttamispäivää seuraavan työpäivän aikana.
2. Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän, joka on myös markkinoiden ylläpitäjä tai sijoituspalveluyritys, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.
3. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus ja todentaminen, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietojen vuotaminen ja jotka turvaavat tiedon luottamuksellisuuden kaikissa vaiheissa. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi jatkuvasti.
4. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tarkistaa tehokkaasti liiketoimia koskevien ilmoitusten täydellisyys, todeta sijoituspalveluyrityksen aiheuttamat puutteet ja ilmeiset virheet ja ilmoittaa tällaisen virheen tai puutteen ilmetessä sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot sijoituspalveluyritykselle sekä pyytää uudelleen lähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa.
Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmällä on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla hyväksytty ilmoitusjärjestelmä voi havaita itse aiheuttamansa virheet tai puutteet ja joiden avulla se voi korjata ja lähettää tai tapauksen mukaan lähettää uudelleen toimivaltaiselle viranomaiselle paikkansapitävät ja täydelliset ilmoitukset liiketoimista.
5. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään
a) millä tavoin hyväksytty ilmoitusjärjestelmä voi noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua tiedonantovelvollisuutta; ja
b) edellä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt toiminnan järjestämistä koskevat käytännön vaatimukset.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”
(31)Lisätään VI a osasto seuraavasti:
”VI a OSASTO
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet ja toimivalta
1 LUKU
TOIMIVALTA JA MENETTELYT
38 a artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksien käyttö
Arvopaperimarkkinaviranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehen tai sen valtuuttaman muun henkilön 38 b–38 e artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei voida käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.
38 b artikla
Tietojen pyytäminen
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
a)
hyväksytty julkistamisjärjestely, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoaja, hyväksytty ilmoitusjärjestelmä ja kauppapaikkaa ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka ylläpitää hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan ja hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän raportointipalveluja, sekä henkilöt, jotka käyttävät niissä määräysvaltaa tai ovat niiden määräysvallassa;
b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden johto;
c) edellä a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden neuvonantajat ja tilintarkastajat;
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a) viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b) ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c) täsmennettävä tarvittavat tiedot;
d) oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e) mainittava, että henkilö, jolta näitä tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä ja harhaanjohtavia;
e) mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 38 e artiklan nojalla määrättävän sakon suuruus.
3. Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen
a) viitaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b) ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c) täsmentää tarvittavat tiedot;
d) asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e) ilmoittaa 38 g artiklassa säädetyistä uhkasakoista sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f) ilmoittaa sakosta, josta säädetään 38 f artiklassa, sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g) ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan nojalla.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai näiden henkilöiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietojensaantipyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.
38 c artikla
Yleiset tutkimukset
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
a) tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;
b) ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;
c) pyytää keneltä tahansa 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;
d) haastatella ketä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastatteluun tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;
e) vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
2. Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 38 i artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 38 h artiklassa säädetään sen varalta, että 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3. Edellä 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 38 i artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa hyvissä ajoin ennen 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on EAMV:n pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä heidän tehtäviensä hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua tutkimuksiin.
5. Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
6. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelin- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, viranomaisen on tarkistettava, että
a) edellä 3 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;
b) mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn menettelyn mukaisesti.
38 d artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden liiketiloissa kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset.
2. Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien henkilöiden liiketiloihin, ja heillä on kaikki 38 b artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Jos tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, EAMV voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.
4. Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 38 g artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.
5. Edellä 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 38 i artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
6. Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamia virkamiehiä ja muita henkilöitä. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
7. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 38 b artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta.
8. Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.
9. Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää kansallisen oikeuden mukaan oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
10. Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että
a)
edellä 4 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;
b)
mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn menettelyn mukaisesti.
38 e artikla
Tietojenvaihto
Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä annettava toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi.
38 f artikla
Salassapitovelvollisuus
Direktiivin 2014/65/EU 76 artiklassa tarkoitettua salassapitovelvollisuutta sovelletaan arvopaperimarkkinaviranomaiseen ja kaikkiin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet arvopaperimarkkinaviranomaisen tai sellaisten henkilöiden palveluksessa, joille arvopaperimarkkinaviranomainen on siirtänyt tehtäviään, mukaan luettuina sellaiset tarkastajat ja asiantuntijat, joiden kanssa arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt sopimuksen.
38 g artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteet
1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa, että 38 a artiklan 1 kohdassa lueteltu henkilö on syyllistynyt johonkin IV a osastossa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista:
a) tekee päätöksen, jossa se vaatii henkilöä lopettamaan rikkomisen;
b) tekee 38 h ja 38 i artiklan nojalla päätöksen sakkojen määräämisestä;
c) antaa julkisia tiedonantoja.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien kriteerien osalta:
a) rikkomisen kesto ja toistuvuus;
b) onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai helpottanut sitä tai muuten vaikuttanut siihen;
c) onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti;
d) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;
e) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;
f) rikkomisen vaikutukset sijoittajien etuihin;
g) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;
h) se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;
i) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;
j) rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.
3. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet viipymättä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset päätökset verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa päätöksen tekopäivästä.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:
a)
maininta siitä, että rikkomisesta vastuussa olevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta päätökseen;
b)
tarvittaessa maininta siitä, että muutosta on haettu ja että muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta;
c)
maininta siitä, että arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnan on mahdollista keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan nojalla.
2 LUKU
HALLINNOLLISET SEURAAMUKSET JA MUUT TOIMENPITEET
38 h artikla
Sakot
1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 38 k artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt johonkin IV a osastossa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.
Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon enimmäismäärän on oltava 200 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana.
3. Päättäessään 1 kohdan mukaisen sakon määrästä arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 38 g artiklan 2 kohdassa esitetyt kriteerit.
38 i artikla
Uhkasakot
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
a) henkilön lopettamaan rikkomisen 38 b artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;
b) 38 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön
–antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 38 b artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;
–suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 38 c artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa;
–suostumaan 38 d artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.
2. Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.
3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4. Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen.
38 j artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitettuja henkilötietoja.
2. Edellä olevan 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.
3. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.
4. Edellä olevan 38 h ja 38 i artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.
5. Täytäntöönpanoon sovelletaan sen valtion säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.
6. Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
38 k artikla
Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi
1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman IV a osastossa luetelluista rikkomisista, arvopaperimarkkinaviranomainen nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena kyseisen raportointipalvelun tarjoajan valvonnassa tai toimilupamenettelyssä, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisesta riippumaton.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
3. Tutkiva virkamies voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta pyytää tietoja 38 b artiklan mukaisesti sekä valtuutta tehdä tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 38 c ja 38 d artiklan mukaisesti.
4. Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5. Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on annettava tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuus tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
6. Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on kunnioitettava kaikin puolin asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7. Toimittaessaan havainnot sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaiselle tutkivan virkamiehen on ilmoitettava tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8. Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 38 l artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos henkilöt ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan IV a osastossa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 38 m artiklan mukaisesti.
9. Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisessa eikä puutu muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksentekoprosessiin.
10. Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään menettelysääntöjä sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan oikeuden käytöstä, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen kantamista koskevat säännökset, sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajat.
11. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
38 l artikla
Asianosaisten kuuleminen
1. Ennen 38 g, 38 h ja 38 i artiklan mukaisen päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa arvopaperimarkkinaviranomaisen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon koituminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuus esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.
2. Menettelyissä on kunnioitettava kaikin puolin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita tutkinta koskee. Heillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.
38 m artikla
Muutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
38 n artikla
Toimilupa- ja valvontamaksut
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa raportointipalvelujen tarjoajilta maksut tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava kokonaan raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvan myöntämisestä ja valvonnasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvat menot sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 38 o artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä.
2. Raportointipalvelun tarjoajalta veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu sen toimista, jotka liittyvät liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön laatimaan esitteeseen täydennyksineen. Maksun on oltava oikeassa suhteessa liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön liikevaihtoon.
3. Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään maksujen laji, maksujen kohteet, maksujen määrä ja maksutapa.
38 o artikla
Tehtävien siirtäminen arvopaperimarkkinaviranomaiselta toimivaltaisille viranomaisille
1. Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 38 b artiklan mukaisia tietojensaantipyyntöjä sekä suorittaa 38 c artiklan ja 38 d artiklan mukaisia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista ennen tehtävän siirtämistä seuraavista:
a) siirrettävän tehtävän laajuus;
b) tehtävän suorittamisen aikataulu; ja
c) tarvittavien tietojen toimittaminen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimesta ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
3. Komission 38 n artiklan 3 kohdan nojalla antaman maksuja koskevan asetuksen mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset.
4. Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa.
(32)5. Tehtävien siirtäminen ei vaikuta arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuuseen eikä rajoita arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuutta johtaa ja valvoa siirrettyä tehtävää.” Muutetaan 50 artikla seuraavasti:
(a)
korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Siirretään komissiolle 2 päivästä heinäkuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi 1 artiklan 9 kohdassa, 2 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 27 c artiklassa, 31 artiklan 4 kohdassa, 40 artiklan 8 kohdassa, 41 artiklan 8 kohdassa, 42 artiklan 7 kohdassa, 45 artiklan 10 kohdassa sekä 52 artiklan 10 ja 12 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”;
(b)
korvataan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 9 kohdassa, 2 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa, 17 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 27 c artiklassa, 31 artiklan 4 kohdassa, 40 artiklan 8 kohdassa, 41 artiklan 8 kohdassa, 42 artiklan 7 kohdassa, 45 artiklan 10 kohdassa sekä 52 artiklan 10 ja 12 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.”;
(c)korvataan 5 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Tämän asetuksen 1 artiklan 9 kohdan, 2 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 17 artiklan 3 kohdan, 19 artiklan 2 ja 3 kohdan, 27 c artiklan, 31 artiklan 4 kohdan, 40 artiklan 8 kohdan, 41 artiklan 8 kohdan, 42 artiklan 7 kohdan, 45 artiklan 10 kohdan sekä 52 artiklan 10 tai 12 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä.”;
(33)Lisätään 52 artiklaan 13 ja 14 kohta seuraavasti:
”13.
Komissio antaa arvopaperimarkkinaviranomaista kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen IV a osaston mukaisesti vahvistettujen konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toimivuudesta. Edellä olevaa 27 d artiklan 1 kohtaa koskeva kertomus annetaan viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2019. Edellä olevaa 27 d artiklan 2 kohtaa koskeva kertomus annetaan viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2021.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa on arvioitava konsolidoitujen kaupankäyntitietojen toimivuutta seuraavien perusteiden mukaisesti:
a)
konsolidoidussa muodossa esitettyjen kaupanteon jälkeisten tietojen saatavuus ja oikea-aikaisuus kaikkien liiketoimien osalta riippumatta siitä, onko liiketoimet toteutettu kauppapaikoissa vai muualla;
b)
täydellisten ja osittaisten kaupanteon jälkeisten laadukkaiden tietojen saatavuus ja oikea-aikaisuus muodoissa, jotka ovat helposti markkinaosapuolten saatavilla ja käytettävissä sekä saatavilla kohtuullisin kaupallisin ehdoin.
Jos komissio katsoo, että konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajat eivät ole toimittaneet tietoja siten, että ne täyttäisivät toisessa alakohdassa vahvistetut perusteet, se toimittaa kertomuksen yhteydessä arvopaperimarkkinaviranomaiselle pyynnön käynnistää neuvottelumenettely konsolidoitujen kaupankäyntitietojen ylläpidosta huolehtivan kaupallisen yhteisön nimeämiseksi arvopaperimarkkinaviranomaisen hoitaman julkisen hankintamenettelyn avulla. Saatuaan komissiolta pyynnön arvopaperimarkkinaviranomainen käynnistää menettelyn komission pyynnössä esitetyin ehdoin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(**) mukaisesti.
14.
Jos 13 kohdassa esitetty menettely käynnistetään, komissiolle siirretään valta hyväksyä 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään toimenpiteet, joilla
a)
määrätään konsolidoituja kaupankäyntietoja ylläpitävän kaupallisen yhteisön sopimuksen kestosta, sopimuksen uusimista koskevista menettelyistä ja ehdoista sekä uuden julkisen hankintamenettelyn käynnistämisestä;
b)
määrätään, että konsolidoituja kaupankäyntitietoja ylläpitävän kaupallisen yhteisön on harjoitettava toimintaansa yksinoikeudella ja että millekään muulle yhteisölle ei saa 27 a artiklan nojalla myöntää lupaa toimia konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajana;
c)
valtuutetaan arvopaperimarkkinaviranomainen varmistamaan, että julkisella hankintamenettelyllä nimetty konsolidoituja kaupankäyntitietoja ylläpitävä kaupallinen yhteisö noudattaa tarjouskilpailuehtoja;
d)
varmistetaan, että konsolidoituja kaupankäyntitietoja ylläpitävän kaupallisen yhteisön toimittamat kaupanteon jälkeiset tiedot ovat laadukkaita ja että ne esitetään sellaisissa muodoissa, jotka ovat helposti markkinaosapuolten saatavilla ja käytettävissä, sekä konsolidoidussa muodossa koko markkinoista;
e)
varmistetaan, että kaupanteon jälkeiset tiedot toimitetaan kohtuullisin kaupallisin ehdoin, sekä konsolidoidusti että muutoin, ja että ne vastaavat näiden tietojen käyttäjien tarpeita koko unionissa;
f)
varmistetaan, että kauppapaikat ja hyväksytyt julkistamisjärjestelyt tuovat kaupankäyntitietonsa arvopaperimarkkinaviranomaisen hoitamalla julkisella hankintamenettelyllä nimetyn konsolidoituja kaupankäyntitietoja ylläpitävän kaupallisen yhteisön saataville kohtuullisin kustannuksin;
g)
määritetään järjestelyt, joita sovelletaan, kun julkisella hankintamenettelyllä nimetty konsolidoituja kaupankäyntitietoja ylläpitävä kaupallinen yhteisö ei pysty täyttämään tarjouskilpailun ehtoja;
h)
määritetään järjestelyt, joiden mukaisesti 27 a artiklan nojalla hyväksytyt konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajat saavat siinä tapauksessa, että tämän kohdan b alakohdan mukaista valtuuttamista ei ole käytetty tai mitään yhteisöä ei ole nimetty julkisella hankintamenettelyllä, jatkaa konsolidoitujen kaupankäyntitietojen ylläpitämistä, kunnes uusi julkinen hankintamenettely on saatettu päätökseen ja jokin kaupallinen yhteisö nimetään ylläpitämään konsolidoituja kaupankäyntitietoja.
*
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
**
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).”
(34)Lisätään 54 a ja 54 b artikla seuraavasti:
”54 a artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaiseen liittyvät siirtymätoimenpiteet
1. Kaikki toimivaltaisille viranomaisille direktiivin 2014/65/EU 67 artiklan nojalla annetut valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät raportointipalvelujen tarjoajia koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan, on lakkautettava [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä]. Samana päivänä kyseiset valtuudet ja tehtävät siirtyvät arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa haltuunsa raportointipalvelun tarjoajia koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan liittyvät tiedostot ja valmisteluasiakirjat, mukaan luettuina käynnissä olevat tutkinnat ja täytäntöönpanotoimet, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä.
Sellaista toimilupahakemusta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet ennen [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä], ei kuitenkaan siirretä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, vaan asianomaiset viranomaiset tekevät rekisteröinnin hyväksymistä tai epäämistä koskevan päätöksen.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olemassa olevat tiedostot ja valmisteluasiakirjat, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, siirretään arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään raportointipalvelujen tarjoajat. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on myös annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tarpeellinen apu ja neuvot, joilla helpotetaan tehokasta ja toimivaa siirtoa ja raportointipalvelujen tarjoajia koskevan valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnan aloittamista.
4. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten oikeudenomistajana sellaisesta valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnasta johtuvissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, jota kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ovat harjoittaneet tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
5. Kaikki tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten myöntämät raportointipalvelujen tarjoajien toimiluvat pysyvät voimassa, kun toimivalta on siirretty arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
54 b artikla
Suhteet tilintarkastajiin
1.
Jokaisen henkilön, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY mukaisesti valtuutettu ja joka suorittaa raportointipalvelujen tarjoajan palveluksessa direktiivin 2013/34/EU 34 artiklassa tai direktiivin 2009/65/ETY 73 artiklassa tarkoitettua tehtävää tai muuta lakisääteistä tehtävää, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle tuota yritystä koskevista seikoista tai päätöksistä, jotka kyseinen henkilö on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jotka saattavat
a)
olennaisesti rikkoa lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joissa asetetaan toimiluvan edellytykset tai jotka koskevat erityisesti raportointipalvelun tarjoajan toiminnan harjoittamista;
b)
vaikuttaa raportointipalvelujen tarjoajan toiminnan jatkuvuuteen;
c)
johtaa tilien vahvistamatta jättämiseen tai varaumien esittämiseen.
Tällainen henkilö on velvollinen ilmoittamaan myös seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan jotakin ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua tehtävää yrityksessä, jolla on läheiset sidokset siihen raportointipalvelun tarjoajaan, jossa hän suorittaa kyseistä tehtävää.
2.
Tietojen luovuttamista koskevaan sopimukseen tai lainsäädäntöön sisältyvän rajoituksen rikkomisena ei pidetä sitä, että direktiivin 2006/43/EY mukaisella tavalla valtuutettu henkilö vilpittömässä mielessä luovuttaa 1 kohdassa tarkoitetun tiedon tai päätöksen toimivaltaiselle viranomaiselle, eikä tästä saa aiheutua kyseiselle henkilölle seuraamusvastuuta.
*
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).”
7 artikla
Muutokset asetukseen (EU) 2015/760 eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista
Muutetaan asetus (EU) 2015/760 seuraavasti:
(1)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 10 alakohta seuraavasti:
”10)
’toimivaltaisella viranomaisella’ direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan f ja h alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista;”;
(b)kumotaan 11 alakohta.
(2)Korvataan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen pitää julkista keskusrekisteriä, joka sisältää tunnistetiedot kustakin eurooppalaisesta pitkäaikaissijoitusrahastosta, jolle on myönnetty toimilupa tämän asetuksen nojalla, ja eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajasta. Rekisteri asetetaan saataville sähköisessä muodossa.”
(3)Muutetaan 5 artikla seuraavasti:
(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:
i)korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimilupaa on haettava arvopaperimarkkinaviranomaiselta.”;
ii)lisätään toiseen alakohtaan e alakohta seuraavasti:
”e)
luettelo jäsenvaltioista, joissa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida.”;
iii)korvataan kolmas alakohta seuraavasti:
”Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää selvityksiä ja tietoja toisen alakohdan nojalla toimitetuista asiakirjoista ja tiedoista.”;
(b)muutetaan 2 kohta seuraavasti:
i)korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Ainoastaan direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saanut unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi hakea arvopaperimarkkinaviranomaiselta hyväksyntää hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa, jota varten on jätetty toimilupahakemus 1 kohdan mukaisesti.”;
ii)korvataan viimeinen alakohta seuraavasti:
”Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaiselta viranomaiselta selvityksiä ja tietoja toisessa alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tai vahvistuksen siitä, kattaako unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitamista koskeva toimilupa myös eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot. Unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisen viranomaisen on annettava vastaus kymmenen työpäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut arvopaperimarkkinaviranomaisen esittämän pyynnön.”;
(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4.
Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen kaikista myöhemmistä muutoksista on viipymättä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle.”;
(d)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5.
Poiketen siitä, mitä 1–3 kohdassa säädetään, sellaisen unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, jonka oikeudellinen muoto sallii sisäisen hoitamisen ja jonka hallintoelin päättää olla nimittämättä ulkopuolista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa, on haettava arvopaperimarkkinaviranomaiselta samanaikaisesti lupaa toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona tämän asetuksen mukaisesti ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimilupaa direktiivin 2011/61/EU mukaisesti.
Sisäisesti hoidetun eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimilupahakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:
a)
rahaston säännöt tai perustamisasiakirjat;
b)
säilytysyhteisön tunnistetiedot;
c)
kuvaus tiedoista, jotka on tarkoitus asettaa sijoittajien saataville, mukaan lukien kuvaus järjestelyistä, joita noudatetaan yksityissijoittajien esittämien valitusten käsittelyssä;
e)
luettelo jäsenvaltioista, joissa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida;
f)
direktiivin 2011/61/EY 7 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut tiedot.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa unioniin sijoittautuneelle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle kolmen kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, onko ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimiluvat myönnetty.”;
(e)lisätään 6 ja 7 kohta seuraavasti:
”6. Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa viipymättä niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida, 6 artiklan nojalla myönnetyistä toimiluvista 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
7. Edellä 6 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
a)
tiedot eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajasta, eurooppalaisesta pitkäaikaissijoitusrahastosta sekä jäsenvaltiosta, jossa eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla on sääntömääräinen kotipaikka tai keskustoimipaikka;
b)
eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöt tai perustamisasiakirjat;
c)
eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säilytysyhteisön tunnistetiedot;
d)
kuvaus tiedoista, jotka on tarkoitus asettaa sijoittajien saataville;
e)
kuvaus järjestelyistä, joita noudatetaan yksityissijoittajien esittämien valitusten käsittelyssä;
f)
tarjousesite ja, tapauksen mukaan, asetuksessa (EU) N:o 1286/2014 tarkoitettu avaintietoasiakirja;
g)
tiedot 26 artiklassa tarkoitetuista toiminnoista.”
(4)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1–3 kohta seuraavasti:
”1.
Unioniin sijoittautuneelle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle myönnetään lupa toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona ainoastaan, jos arvopaperimarkkinaviranomainen
a)
on vakuuttunut siitä, että unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto pystyy täyttämään kaikki tämän asetuksen vaatimukset;
b)
on hyväksynyt direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneen unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hakemuksen saada hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa sekä hyväksynyt rahaston säännöt tai perustamisasiakirjat ja valitun säilytysyhteisön.
2.
Jos unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tekee hakemuksen tämän asetuksen 5 artiklan 5 kohdan nojalla, arvopaperimarkkinaviranomainen myöntää unioniin sijoittautuneelle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle luvan toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona ainoastaan, jos se
a)
on vakuuttunut siitä, että unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto noudattaa tätä asetusta;
b)
on vakuuttunut siitä, että unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto täyttää direktiivin 2011/61/EU vaatimukset;
c)
on hyväksynyt rahaston säännöt tai perustamisasiakirjat ja valitun säilytysyhteisön.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi kieltäytyä hyväksymästä unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hakemusta saada hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa ainoastaan, jos unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja
a)
ei noudata tätä asetusta;
b)
ei noudata direktiiviä 2011/61/EU sen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osalta, jota se aikoo hoitaa;
c)
ei ole saanut unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaiselta viranomaiselta toimilupaa hoitaa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, jotka noudattavat sellaisia sijoitusstrategioita, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan; tai
d)
ei ole toimittanut 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja tai muita sen mukaisesti pyydettyjä selvityksiä tai tietoja.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen on ennen hakemuksen hylkäämistä kuultava unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaista viranomaista.”;
(b)kumotaan 4 kohta;
(c)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa unioniin sijoittautuneelle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle, joka on hakenut lupaa toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona, syyn luvan epäämiseen.”;
(d)kumotaan 6 ja 7 kohta.
(5)Lisätään 6 a artikla seuraavasti:
”6 a artikla
Toimiluvan peruuttaminen
1. Rajoittamatta 35 artiklan soveltamista arvopaperimarkkinaviranomainen peruuttaa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimiluvan, jos kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
a)
hoitaja on nimenomaisesti luopunut toimiluvasta tai ei ole käyttänyt sitä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on myönnetty;
b)
hoitaja on saanut toimiluvan väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;
c)
eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei enää täytä toimiluvan myöntämiseen johtaneita edellytyksiä.
2. Toimiluvan peruuttaminen tulee voimaan välittömästi koko unionissa.”
(6)Korvataan 7 artiklan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan vastuulla on varmistaa, että tätä asetusta sekä direktiivin 2011/61/EU asiaankuuluvia vaatimuksia noudatetaan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osalta. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja on myös vastuussa kaikista tappioista tai vahingoista, jotka johtuvat tämän asetuksen noudattamatta jättämisestä.”
(7)Korvataan 17 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa päivämäärässä on otettava huomioon niiden omaisuuserien erityispiirteet ja ominaisuudet, joihin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on määrä sijoittaa; kyseinen päivämäärä saa olla enintään joko viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle on myönnetty toimilupa, tai 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritellyn eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan puolivälissä sen mukaan, kumpi on aiemmin. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi poikkeuksellisissa olosuhteissa ja saatuaan asianmukaisesti perustellun sijoitussuunnitelman hyväksyä kyseisen määräajan pidentämisen enintään yhdellä vuodella.”
(8)Korvataan 18 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:
”b)
eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimiluvan myöntämisajankohtana ja sen toiminta-aikana sijoitusrahaston hoitaja pystyy osoittamaan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, että asianmukainen maksuvalmiudenhoitojärjestelmä ja tehokkaat sijoitusrahaston likviditeettiriskin valvontamenettelyt ovat käytössä ja että ne sopivat yhteen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pitkän aikavälin sijoitusstrategian ja ehdotetun lunastuspolitiikan kanssa;”.
(9)Korvataan 21 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1.
Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on vahvistettava omaisuuseriensä asianmukaista rahaksi muuttamista koskeva yksilöity aikataulu, jotta se voi hoitaa sijoittajien osuuksien tai osakkeiden lunastukset toiminta-aikansa päättymisen jälkeen, ja sen on ilmoitettava tämä aikataulu arvopaperimarkkinaviranomaiselle viimeistään vuotta ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymispäivää.”
(10)Korvataan 23 artiklan 3 kohdan f alakohta seuraavasti:
”f)
mahdolliset muut tiedot, joita arvopaperimarkkinaviranomainen pitää merkityksellisinä 2 kohtaa sovellettaessa.”
(11)Korvataan 24 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1.
Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on toimitettava tarjousesitteensä ja siihen tehdyt muutokset sekä vuosikertomuksensa arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on pyynnöstä toimitettava nämä asiakirjat eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaiselle viranomaiselle. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on toimitettava nämä asiakirjat arvopaperimarkkinaviranomaisen ja eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen määrittämässä määräajassa.”
(12)Lisätään 28 artiklaan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 36 a artiklan mukaisesti ja varmistaen yhdenmukaisuuden direktiivin 2014/65/EU* 25 artiklassa säädettyä soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arviointia koskevien säännösten kanssa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään sisäinen menettely sen arvioimiseksi, soveltuuko eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto 1 kohdassa tarkoitettuun markkinointiin yksityissijoittajille.
___________________________________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).”
(13)Korvataan 31, 32, 33 ja 34 artikla seuraavasti:
”31 artikla
Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osuuksien tai osakkeiden markkinointi
Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja voi markkinoida asianomaisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita viipymättä sen jälkeen, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on antanut sille tiedoksi 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen.
32 artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama valvonta
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että tätä asetusta sovelletaan jatkuvasti.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen valvoo, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sääntöjä tai perustamisasiakirjoja sekä tarjousesitteestä johtuvia velvoitteita noudatetaan; näiden sääntöjen, asiakirjojen ja esitteen on oltava yhdenmukaisia tämän asetuksen kanssa.
3.
Tällä asetuksella sille annettujen tehtävien hoitamiseksi ja korkealaatuisen valvonnan varmistamiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen soveltaa kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä ja, jos kyseinen lainsäädäntö koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, joilla nämä direktiivit saatetaan kansallisen lainsäädännön osaksi.
4.
Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava, että niiden alueelle sijoittautuneet tai niiden alueella markkinoitavat yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset eivät käytä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston (ELTIF) nimitystä tai anna ymmärtää olevansa eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto, jollei niillä ole tämän asetuksen mukaista toimilupaa.
Jos toimivaltainen viranomainen uskoo, että yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys käyttää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston (ELTIF) nimitystä tai antaa ymmärtää olevansa eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto, vaikka sillä ei ole tämän asetuksen mukaista toimilupaa, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
33 artikla
34, 34 a ja 34 b artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttö
Arvopaperimarkkinaviranomaisen, sen virkamiesten tai sen valtuuttamien muiden henkilöiden 34, 34 a ja 34 b artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.
34 artikla
Tietopyynnöt
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
a)
eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajat;
b)
eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitamiseen osallistuvat henkilöt;
c)
kolmannet osapuolet, joille eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja on siirtänyt tehtäviä;
d)
henkilöt, jotka muulla tavoin läheisesti ja merkittävästi liittyvät tai ovat yhteydessä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitamiseen.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a)
viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c)
täsmennettävä tarvittavat tiedot;
d)
oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
mainittava, että henkilö, jolta tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;
f)
mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 35 a artiklan mukaisesti määrättävän sakon suuruus.
3.
Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen
a)
viittaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c)
täsmentää tarvittavat tiedot;
d)
asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
ilmoittaa uhkasakoista, joista 35 b artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f)
ilmoittaa sakosta, josta 35 a artiklan 3 kohdassa yhdessä mainitun artiklan 2 kohdan n alakohdan kanssa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g)
ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan mukaisesti.
4.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.”
(14)Lisätään 34 a, 34 b, 34 c ja 34 d artikla seuraavasti:
”34 a artikla
Yleiset tutkimukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa kaikki tarvittavat 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevat tutkimukset. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehillä ja muilla sen valtuuttamilla henkilöillä on valtuudet
a)
tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;
b)
ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;
c)
pyytää keneltä tahansa 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;
d)
haastatella ketä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastatteluun tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;
e)
vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiesten ja muiden sen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 35 b artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 35 a artiklan 3 kohdassa yhdessä mainitun artiklan 2 kohdan o alakohdan kanssa säädetään sen varalta, että 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3.
Edellä 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 35 b artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa hyvissä ajoin ennen tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä näiden tehtävien hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua tutkimuksiin.
5.
Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää kansallisten sääntöjen mukaisesti oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
6.
Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelin- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, sen on tarkistettava, että
a) edellä 3 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;
b) mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
34 b artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden liiketiloissa kaikki tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehet ja muut henkilöt, jotka se on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien oikeushenkilöiden liiketiloihin ja maa-alueille, ja heillä on kaikki 34 a artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Milloin tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.
4. Arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka se on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritetään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 35 b artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.
5.
Edellä 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 35 b artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
6.
Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehiä ja muita sen valtuuttamia henkilöitä. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
7.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 34 a artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on samat tässä artiklassa ja 34 a artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet kuin arvopaperimarkkinaviranomaisella.
8.
Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehet ja muut sen valtuuttamat mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.
9.
Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
10.
Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että
a) edellä 4 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;
b) mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
34 c artikla
Tietojenvaihto
Arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi.
34 d artikla
Salassapitovelvollisuus
1. Salassapitovelvollisuutta sovelletaan arvopaperimarkkinaviranomaiseen, toimivaltaisiin viranomaisiin sekä kaikkiin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet arvopaperimarkkinaviranomaisen, toimivaltaisten viranomaisten tai sellaisten henkilöiden palveluksessa, joille arvopaperimarkkinaviranomainen on siirtänyt tehtäviä, mukaan luettuina sellaiset tarkastajat ja asiantuntijat, joiden kanssa arvopaperimarkkinaviranomainen on tehnyt sopimuksen. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa ilmaista toiselle henkilölle tai viranomaiselle, jollei niiden ilmaiseminen ole tarpeen oikeudenkäyntiä varten.
2.
Kaikki arvopaperimarkkinaviranomaisen ja toimivaltaisten viranomaisten hankkimat tai niiden välillä tämän asetuksen mukaisesti vaihdetut tiedot on katsottava salassa pidettäviksi, jollei arvopaperimarkkinaviranomainen tai toimivaltainen viranomainen ilmoita tietoja toimittaessaan, että kyseiset tiedot saa ilmaista, tai jos tietojen ilmaiseminen on tarpeen oikeudenkäyntiä varten.”
(15)Lisätään VI a luku seuraavasti:
”VI a LUKU
HALLINNOLLISET SEURAAMUKSET JA MUUT TOIMENPITEET”.
(16)Korvataan 35 artikla seuraavasti:
”35 artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteet
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 35 d artiklan 8 kohdan mukaisesti, että henkilö on syyllistynyt johonkin 35 a artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista toimista:
a)
peruuttaa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimiluvan;
b)
kieltää väliaikaisesti eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajaa markkinoimasta eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa unionin laajuisesti, kunnes rikkominen on lopetettu;
c)
tekee päätöksen, jossa se vaatii henkilöä lopettamaan rikkomisen;
d)
tekee 35 a artiklan nojalla päätöksen sakkojen määräämisestä;
e)
antaa julkisia ilmoituksia.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehdessään huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:
a)
rikkomisen kesto ja toistuvuus;
b)
onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai mahdollistanut sen tai muuten vaikuttanut siihen;
c)
onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti;
d)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;
e)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;
f)
rikkomisen vaikutukset yksityissijoittajien etuihin;
g)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;
h)
se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;
i)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;
j)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet viipymättä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset toimet verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa toimen toteutuspäivästä.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:
a)
maininta siitä, että rikkomisesta vastuussa olevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta päätökseen;
b)
tarvittaessa maininta siitä, että muutosta on haettu ja että muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta;
c)
maininta siitä, että arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnan on mahdollista keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan nojalla.”
(17)Lisätään 35 a, 35 b, 35 c, 35 d, 35 e, 35 f, 35 g ja 35 h artikla seuraavasti:
”35 a artikla
Sakot
1. Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 35 d artiklan 8 kohdan mukaisesti, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja, 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys ovat tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistyneet yhteen tai useampaan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 3 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.
Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu luettelo rikkomisista on seuraava:
a)
8 artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamatta jättäminen;
b)
muihin kuin hyväksyttäviin sijoituskohteisiin sijoittaminen eli 9–12 artiklan rikkominen;
c)
salkun kokoaminen ja hajauttaminen 13 ja 17 artiklan vastaisesti tai salkun kokoaminen ja hajauttaminen 13 ja 17 artiklan vastaisesti ja 14 artiklan mukaisten toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen;
e)
15 artiklassa säädettyjen keskittymävaatimusten noudattamatta jättäminen;
f)
16 artiklassa säädettyjen, rahan lainaksi ottamista koskevien vaatimusten täyttämättä jättäminen;
g)
18 artiklassa säädettyjen, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston lunastuksia ja toiminta-aikaa koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen;
h)
19 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti ilmoitettavien tietojen ilmoittamatta jättäminen;
i)
sijoittajille, jotka ovat jo sijoittaneet eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon, 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarjottavien uusien osuuksien tai osakkeiden tarjoamatta jättäminen;
j)
eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuserien rahaksi muuttaminen 21 artiklan vastaisesti tai tuoton ja pääoman jakaminen 22 artiklan vastaisesti;
k)
23–25 artiklassa säädettyjen avoimuutta koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen;
l)
26–31 artiklassa säädettyjen, eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeiden tai osuuksien markkinointia koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen;
m)
toimiluvan saaminen antamalla virheellisiä tietoja tai muutoin säännösten vastaisella tavalla;
n)
34 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla päätöksellä vaadittujen tietojen toimittamatta jättäminen tai virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittaminen vastauksena tietopyyntöön tai päätökseen;
o)
34 a artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen jättämällä antamatta selvitys tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista tai antamalla niistä virheellinen tai harhaanjohtava selvitys;
p)
eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston (ELTIF) nimityksen käyttäminen, vaikka tämän asetuksen mukainen toimilupa puuttuu.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon määrän on oltava 2 kohdan a–p alakohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta vähintään 500 000 euroa ja enintään 5 miljoonaa euroa.
4.
Päättäessään 3 kohdan mukaisen sakon määrästä arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 35 artiklan 2 kohdassa esitetyt perusteet.
5.
Jos henkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty, sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään.
6.
Jos henkilön teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan 4 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa.
35 b artikla
Uhkasakot
1. Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
a)
henkilön lopettamaan rikkomisen 35 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;
b)
34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön
i) antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 34 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;
ii) suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 34 a artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa;
iii) suostumaan 34 b artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.
2.
Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.
3.
Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4.
Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen.
35 c artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 35 a ja 35 b artiklan nojalla, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.
2.
Edellä olevien 35 a ja 35 b artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.
3.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.
4.
Edellä olevien 35 a ja 35 b artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia riita-asioiden käsittelyä koskevia menettelysäännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.
4.
Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
35 d artikla
Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman 35 a artiklan 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, se nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Tutkiva virkamies ei saa olla tai ole saanut olla osallisena asianomaisen luottoluokituslaitoksen suorassa tai epäsuorassa valvonnassa tai rekisteröintimenettelyssä, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostosta riippumaton.
2.
Tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle.
3.
Tutkiva virkamies voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää valtuutta vaatia tietoja 34 artiklan mukaisesti sekä valtuutta tehdä tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 34 a ja 34 b artiklan mukaisesti. Näitä valtuuksia käyttäessään tutkivan virkamiehen on noudatettava 33 artiklaa.
4.
Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5.
Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle tutkiva virkamies antaa tutkimuksen kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista tutkimuksen kohteena olevilla henkilöillä on ollut mahdollisuus esittää huomautuksensa.
6.
Tämän artiklan mukaisten tutkimusten aikana on kaikilta osin kunnioitettava asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7.
Toimittaessaan havaintonsa sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8.
Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 35 e artiklan mukaisesti asianomaisia henkilöitä, jos nämä ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimuksen kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 35 a artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 35 artiklan mukaisesti ja määrää sakon 35 a artiklan mukaisesti.
9.
Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.
10.
Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 36 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevaa menettelyä, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä yksityiskohtaiset säännöt seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajoista.
11.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samojen tosiseikkojen tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
35 e artikla
Niiden henkilöiden kuuleminen, joita menettely koskee
1.
Ennen 35 tai 35 a artiklan tai 35 b artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisen päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa arvopaperimarkkinaviranomaisen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan 35 artiklan nojalla kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon aiheutuminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.
2.
Menettelyissä on kunnioitettava täysin niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Henkilöillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.
35 f artikla
Muutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
35 g artikla
Toimilupa- ja valvontamaksut
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilta maksut tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimiluvan myöntämisestä ja valvonnasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvat menot kokonaan sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 35 h artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä.
2.
Yksittäiseltä eurooppalaisen pitkäaikaisrahaston hoitajalta veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu toimistaan, jotka liittyvät eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan ja eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimiluvan myöntämiseen ja valvontaan. Maksun on oltava oikeassa suhteessa kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitamiin varoihin tai tapauksen mukaan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan omiin varoihin.
3.
Komissio hyväksyy viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua voimaantulopäivästä] 36 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään maksujen laji, maksujen kohteet, maksujen määrä ja maksutapa.
35 h artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama tehtävien siirtäminen toimivaltaisille viranomaisille
1.
Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 34 artiklan mukaisia tietopyyntöjä sekä suorittaa 34 a ja 34 b artiklan mukaisia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.
2.
Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen siirtää tehtävän 1 kohdan nojalla, se kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista seuraavista seikoista:
a)
siirrettävän tehtävän laajuus;
b)
siirrettävän tehtävän suorittamisen aikataulu;
c)
tarvittavien tietojen toimittaminen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimesta ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset 35 g artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettua tehtävien siirtämistä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa.
Tehtävien siirtäminen ei vaikuta arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuuseen eikä rajoita arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuutta johtaa ja valvoa siirrettyä tehtävää. Tämän asetuksen mukaisia valvontatehtäviä, rekisteröintipäätökset, lopulliset arvioinnit ja rikkomisten seurantaa koskevat päätökset mukaan luettuina, ei saa siirtää.”
(18)Lisätään 36 a ja 36 b artikla seuraavasti:
”36 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle [...] päivästä [...kuuta] [....] [Julkaisutoimisto lisää voimaantulopäivän] määräämättömäksi ajaksi 28 artiklan 3 kohdassa, 35 d artiklan 10 kohdassa ja 35 g artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 28 artiklan 3 kohdassa, 35 d artiklan 10 kohdassa ja 35 g artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.
Edellä olevien 28 artiklan 3 kohdan, 35 d artiklan 10 kohdan ja 35 g artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].
36 b artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaiseen liittyvät siirtymätoimenpiteet
1. Kaikki toimivaltaisille viranomaisille annetut valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan, on lakkautettava [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulosta]. Samana päivänä kyseiset valtuudet ja tehtävät siirtyvät arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa haltuunsa eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan liittyvät tiedostot ja valmisteluasiakirjat, mukaan luettuina käynnissä olevat tutkinnat ja täytäntöönpanotoimet, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä.
Sellaista eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimilupahakemusta, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet ennen [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukauden kuluttua voimaantulosta], ei kuitenkaan siirretä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, vaan asianomaiset viranomaiset tekevät toimiluvan rekisteröimistä tai epäämistä koskevan päätöksen.
3. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olemassa olevat tiedostot ja valmisteluasiakirjat, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, siirretään arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulosta]. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on myös annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tarpeellinen apu ja neuvot, joilla helpotetaan tehokasta ja toimivaa siirtoa ja eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnan aloittamista.
4. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten oikeudenomistajana sellaisesta valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnasta johtuvissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, jota kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ovat harjoittaneet tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
5. Kaikki 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten myöntämät eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimiluvat pysyvät voimassa sen jälkeen, kun toimivalta on siirretty arvopaperimarkkinaviranomaiselle.”
(19)Muutetaan 37 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Komissio aloittaa viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 84 kuukauden kuluttua voimaantulosta] tämän asetuksen soveltamisen uudelleentarkastelun. Uudelleentarkastelussa analysoidaan erityisesti
a) tämän asetuksen mukaisesti määrättyjen sakkojen ja uhkasakkojen vaikuttavuutta, oikeasuhteisuutta ja soveltamista;
b) arvopaperimarkkinaviranomaisen roolia, sen tutkintavaltuuksia, tehtävien siirtämistä toimivaltaisille viranomaisille ja toteutettujen valvontatoimenpiteiden vaikuttavuutta.”;
(b)korvataan 2 kohdan johdantokappaleessa ilmaisu ”Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun jälkeen” ilmaisulla ”Tämän artiklan 1 tai 1 a kohdassa tarkoitettujen uudelleentarkastelujen jälkeen”.
8 artikla
Muutokset asetukseen (EU) 2016/1011 rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä
Muutetaan asetus (EU) 2016/1011 seuraavasti:
(1)Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:
”9.
Komissio antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti määrittääkseen vaatimukset, joilla varmistetaan, että 1 kohdassa tarkoitetut hallintojärjestelyt ovat riittävän vakaat.”
(2)Lisätään 12 artiklaan kohta seuraavasti:
”4.
Komissio antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti määrittääkseen edellytykset, joilla varmistetaan, että 1 kohdassa tarkoitetut menetelmät ovat kyseisen kohdan a–e alakohdan mukaiset.”
(3)Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti:
”4.
Komissio antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti määrittääkseen 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja valvonnan ominaisuudet.”
(4)Korvataan 20 artikla seuraavasti:
”20 artikla
Kriittiset vertailuarvot
1.
Komissio luokittelee kriittisiksi vertailuarvoiksi kaikki unionissa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamat vertailuarvot, joita käytetään suoraan tai välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä viitteenä sellaisissa rahoitusvälineissä tai rahoitussopimuksissa tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa, joiden kokonaisarvo on vähintään 500 miljardia euroa vertailuarvon kaikkien maturiteettien tai erääntymisaikojen perusteella, jos tämä on sovellettavissa.
Kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että vertailuarvo olisi luokiteltava ensimmäisen alakohdan mukaiseksi kriittiseksi vertailuarvoksi, kyseinen viranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tästä komissiolle ja perustelee kantansa kirjallisesti.
Komissio tarkastelee vertailuarvojen kriittisyyttä koskevaa arviotaan uudelleen vähintään kahden vuoden välein.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen luokittelee kriittisiksi kaikki vertailuarvot, joita käytetään viitteenä sellaisissa rahoitusvälineissä tai rahoitussopimuksissa tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa, joiden 1 kohdan mukainen kokonaisarvo on vähemmän kuin 500 miljardia euroa, ja jotka täyttävät jäljempänä a alakohdassa säädetyn perusteen ja joko b tai c alakohdassa säädetyn perusteen:
a)
vertailuarvolla ei ole lainkaan tai on hyvin vähän markkinaperusteisia korvaavia vertailuarvoja;
b)
useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa kohdistuisi markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen merkittävä kielteinen vaikutus, jos vertailuarvon tarjonta lakkaa tai jos sitä tarjotaan sellaisten syöttötietojen perusteella, jotka eivät enää täysin edusta kohteena olevaa markkina- tai taloustilannetta, tai epäluotettavien syöttötietojen perusteella;
c) i)
vertailuarvo perustuu sellaisten tietolähteiden toimittamiin tietoihin, joiden enemmistö sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa; ja
c) ii)
yhdessä jäsenvaltiossa kohdistuisi markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen merkittävä kielteinen vaikutus, jos vertailuarvon tarjonta lakkaa tai jos sitä tarjotaan sellaisten syöttötietojen perusteella, jotka eivät enää täysin edusta kohteena olevaa markkina- tai taloustilannetta, tai epäluotettavien syöttötietojen perusteella.
3.
Kun arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi, täyttyvätkö a ja b alakohdassa säädetyt perusteet, se ottaa huomioon kaikki seuraavat osatekijät:
i)
vertailuarvoon viittaavien rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten arvo ja niiden sijoitusrahastojen arvo, jotka viittaavat vertailuarvoon arvonkehityksensä mittaamista varten, sekä niiden merkitys suhteessa liikkeellä olevien rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten kokonaisarvoon ja sijoitusrahastojen kokonaisarvoon kyseisissä jäsenvaltioissa;
ii)
vertailuarvoon viittaavien rahoitusvälineiden ja rahoitussopimusten arvo ja niiden sijoitusrahastojen arvo, jotka viittaavat vertailuarvoon arvonkehityksensä mittaamista varten, kyseisissä jäsenvaltioissa sekä niiden merkitys kyseisten jäsenvaltioiden bruttokansantuotteelle;
iii)
muut luvut, joilla arvioidaan objektiivisesti vertailuarvon lakkaamisen tai epäluotettavuuden mahdollisia vaikutuksia markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen kyseisissä jäsenvaltioissa.
4.
Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen luokittelee vertailuarvon kriittiseksi vertailuarvoksi, se kuulee kyseisen vertailuarvon hallinnoijan toimivaltaista viranomaista ja ottaa huomioon kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tekemän arvion.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee vertailuarvojen kriittisyyttä koskevaa arviotaan uudelleen vähintään kahden vuoden välein.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa komissiolle ilman aiheeton viivytystä kaikista vertailuarvojen luokituksista kriittisiksi vertailuarvoiksi sekä kaikista päätöksistä tarkistaa vertailuarvon luokitusta kriittiseksi vertailuarvoksi siinä tapauksessa, että tämän kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelu johtaa siihen päätelmään, että arvopaperimarkkinaviranomaisen kriittiseksi luokittelemaa vertailuarvoa ei arvioida enää kriittiseksi.
Kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että vertailuarvo olisi luokiteltava tämän kohdan mukaiseksi kriittiseksi vertailuarvoksi, se ilmoittaa tästä arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perustelee kantansa kirjallisesti. Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle perustellun lausunnon, jos se päättää, että vertailuarvoa ei luokitella kriittiseksi vertailuarvoksi.
3.
Komissio antaa 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä laatiakseen luettelon vertailuarvoista, jotka on luokiteltu 1 ja 2 kohdan mukaisiksi kriittisiksi vertailuarvoiksi. Komissio antaa 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä päivittääkseen kyseistä luetteloa ilman aiheetonta viivytystä seuraavissa tilanteissa:
a)
komissio luokittelee vertailuarvon kriittiseksi vertailuarvoksi tai tarkistaa kyseistä luokitusta 1 kohdan mukaisesti;
b)
komissio saa arvopaperimarkkinaviranomaiselta 2 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettuja ilmoituksia.
4.
Siirretään komissiolle valta antaa 49 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa
a)
täsmennetään, miten muiden rahoitusvälineiden kuin johdannaisten nimellismäärä, johdannaisten nimellismäärä ja sijoitusrahastojen varojen nettoarvo on arvioitava, myös silloin kun vertailuarvoon viitataan välillisesti vertailuarvojen yhdistelmässä, jotta niitä voidaan verrata tämän artiklan 1 kohdassa ja 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin kynnysarvoihin;
b)
tarkistetaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kynnysarvojen määrittämisessä käytettävää laskentamenetelmää markkinoiden, hintojen ja sääntelyn kehityksen perusteella sekä niiden vertailuarvojen luokituksen asianmukaisuutta, joihin viittaavien rahoitusvälineiden, rahoitussopimusten ja sijoitusrahastojen kokonaisarvo on lähellä kynnysarvoa; tällainen tarkistus suoritetaan vähintään kahden vuoden välein [...] päivästä [...]kuuta [...] [18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä];
c)
täsmennetään, miten tämän artiklan 2 kohdan toisen alakohdan i–iii alakohdassa tarkoitettuja perusteita sovelletaan, ottaen huomioon kaikki tiedot, jotka auttavat arvioimaan objektiivisesti kyseisen vertailuarvon lakkaamisen tai epäluotettavuuden mahdollisia vaikutuksia markkinoiden eheyteen, rahoitusvakauteen, kuluttajiin, reaalitalouteen tai kotitalouksien ja yritysten rahoitukseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.
Komissio ottaa huomioon markkinoiden tai tekniikan merkityksellisen kehityksen.”
(5)Muutetaan 21 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2.
Vastaanotettuaan vertailuarvon hallinnoijan tekemän 1 kohdassa tarkoitetun arvion toimivaltaisen viranomaisen on
a)
ilmoitettava tästä arvopaperimarkkinaviranomaiselle;
b)
tehtävä neljän viikon kuluessa arvion vastaanottamisesta oma arvionsa siitä, miten vertailuarvo on siirrettävä uudelle hallinnoijalle tai miten sen tarjoaminen on lopetettava, ottaen huomioon 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun menettelyn.
Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona hallinnoija ei saa lakata tarjoamasta vertailuarvoa ilman arvopaperimarkkinaviranomaisen antamaa kirjallista suostumusta.”;
(b)lisätään uusi 5 kohta seuraavasti:
”5.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti niiden perusteiden täsmentämiseksi, joihin 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun arvion on perustuttava.”
(6)Korvataan 23 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:
”3.
Kriittisen vertailuarvon valvotun tietolähteen, joka aikoo lakata toimittamasta syöttötietoja, on pikaisesti ilmoitettava siitä kirjallisesti vertailuarvon hallinnoijalle. Hallinnoijan on viipymättä ilmoitettava asiasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa asiasta viipymättä kyseisen valvotun tietolähteen toimivaltaiselle viranomaiselle. Hallinnoijan on toimitettava mahdollisimman pian ja viimeistään 14 päivän kuluttua valvotun tietolähteen tekemän ilmoituksen vastaanottamisesta arvopaperimarkkinaviranomaiselle arvio siitä, miten tämä vaikuttaa kriittisen vertailuarvon kykyyn mitata kohteena olevaa markkina- tai taloustilannetta.
4.
Vastaanotettuaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun arvion arvopaperimarkkinaviranomainen tekee sen pohjalta oman arvionsa vertailuarvon kyvystä mitata kohteena olevaa markkina- ja taloustilannetta ottaen huomioon 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun, vertailuarvon lakkautusta koskevan hallinnoijan menettelyn.”
(7)Lisätään 26 artiklaan kohta seuraavasti:
”6.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti niiden perusteiden täsmentämiseksi, joilla toimivaltainen viranomainen voi vaatia muutoksia 4 kohdassa tarkoitettuun vaatimustenmukaisuusvakuutukseen.”
(8)Muutetaan 30 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2.
Komissio voi antaa täytäntöönpanopäätöksen, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisella kehyksellä ja valvontakäytännöllä varmistetaan seuraavat seikat:
a)
kyseisessä kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt hallinnoijat täyttävät sitovat vaatimukset, jotka ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaisia. Vastaavuutta arvioidessaan komissio voi ottaa huomioon sen, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisen kehyksen ja valvontakäytäntöjen avulla rahoitusalan vertailuarvoja koskevien IOSCO:n periaatteiden tai öljyn hintaraportteja laativia yhteisöjä koskevien IOSCO:n periaatteiden noudattaminen;
b)
kyseisten sitovien vaatimusten tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta huolehditaan jatkuvasti kyseisessä kolmannessa maassa.
Komissio voi asettaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen soveltamisen edellytykseksi, että kolmas maa tosiasiallisesti täyttää jatkuvasti kaikki täytäntöönpanopäätöksessä säädetyt edellytykset ja että arvopaperimarkkinaviranomainen kykenee tehokkaasti hoitamaan asetuksen (EU) N:o 1095/2010 33 artiklassa tarkoitettuja seurantatehtäviä.
Täytäntöönpanopäätös hyväksytään tämän asetuksen 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”;
(b)lisätään 2 a kohta seuraavasti:
”2 a. Komissio voi antaa 49 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset.”;
(c)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Jos 2 kohdan nojalla ei ole annettu täytäntöönpanopäätöstä, komissio voi antaa täytäntöönpanopäätöksen, jossa todetaan kaikki seuraavat seikat:
a)
kyseisessä kolmannessa maassa tiettyihin hallinnoijiin, vertailuarvoihin tai vertailuarvoryhmiin sovellettavat sitovat vaatimukset vastaavat tähän asetukseen perustuvia vaatimuksia, ottaen erityisesti huomioon se, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisen kehyksen ja valvontakäytäntöjen avulla rahoitusalan vertailuarvoja koskevien IOSCO:n periaatteiden tai öljyn hintaraportteja laativia yhteisöjä koskevien IOSCO:n periaatteiden noudattaminen;
b)
kyseisiin tiettyihin hallinnoijiin, vertailuarvoihin tai vertailuarvoryhmiin liittyvästä tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta huolehditaan jatkuvasti kyseisessä kolmannessa maassa.
Komissio voi asettaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen soveltamisen edellytykseksi, että kolmas maa tosiasiallisesti täyttää jatkuvasti kaikki täytäntöönpanopäätöksessä säädetyt edellytykset ja että arvopaperimarkkinaviranomainen kykenee tehokkaasti hoitamaan asetuksen (EU) N:o 1095/2010 33 artiklassa tarkoitettuja seurantatehtäviä.
Täytäntöönpanopäätös hyväksytään tämän asetuksen 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”;
(d)lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a.
Komissio voi antaa 49 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset.”;
(e)korvataan 4 kohdan johdantokappale seuraavasti:
”4. Arvopaperimarkkinaviranomainen vahvistaa järjestelyt, joita sovelletaan yhteistyöhön sellaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden oikeudelliset kehykset ja valvontakäytännöt on tunnustettu vastaaviksi 2 tai 3 kohdan mukaisesti, ellei kolmas maa komission Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla antaman voimassa olevan delegoidun säädöksen mukaisesti sisälly luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle. Järjestelyissä on määritettävä ainakin”;
(f)lisätään 4 kohtaan d alakohta seuraavasti:
”d)
menettelyt, joita sovelletaan vaihdettaessa säännöllisesti ja vähintään neljännesvuosittain tietoja kolmannessa maassa tarjotuista vertailuarvoista, jotka täyttävät jonkin 20 artiklan 1 kohdan a tai c alakohdassa säädetyistä edellytyksistä.”;
(g)korvataan 5 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].”
(9)Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1.
Siihen asti kun 30 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen vastaavuuspäätös tehdään, unionissa sijaitsevat valvotut yhteisöt voivat käyttää kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan tarjoamia vertailuarvoja edellyttäen, että kyseinen hallinnoija hankkii arvopaperimarkkinaviranomaiselta ennakolta annettavan tunnustuksen tämän artiklan mukaisesti.”;
(b)korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Varmistaakseen, täyttyykö ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu edellytys, ja arvioidakseen, missä määrin hallinnoija on noudattanut tapauksen mukaan rahoitusalan vertailuarvoja koskevia IOSCO:n periaatteita tai öljyn hintaraportteja laativia yhteisöjä koskevia IOSCO:n periaatteita, arvopaperimarkkinaviranomainen voi ottaa huomioon riippumattoman ulkoisen auditoijan tekemän arvion tai sen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen, jossa hallinnoija sijaitsee.”;
(c)korvataan 3 kohta seuraavasti:
”3.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ennakolta annettavan tunnustuksen haluavalla kolmannessa maassa sijaitsevalla hallinnoijalla on oltava laillinen edustaja. Laillisen edustajan on oltava luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka sijaitsee unionissa ja jonka kyseinen hallinnoija on nimenomaisesti nimittänyt toimimaan puolestaan asioissa, jotka koskevat hallinnoijan tämän asetuksen mukaisia velvoitteita. Laillinen edustaja huolehtii hallinnoijan harjoittamaan tämän asetuksen mukaiseen vertailuarvojen tarjontaan liittyvästä valvontatoiminnosta yhdessä hallinnoijan kanssa ja on tässä tehtävässä vastuuvelvollinen arvopaperimarkkinaviranomaiselle.”;
(d)kumotaan 4 kohta;
(e)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ennakolta annettavan tunnustuksen haluavan kolmannessa maassa sijaitsevan hallinnoijan on haettava tunnustusta arvopaperimarkkinaviranomaiselta. Tunnustusta hakevan hallinnoijan on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, jotka tarvitaan sen osoittamiseksi, että hallinnoija on tunnustamisajankohtaan mennessä toteuttanut kaikki tarvittavat järjestelyt täyttääkseen 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, ja vahvistettava luettelo niistä nykyisistä tai tulevista vertailuarvoistaan, jotka on tarkoitettu käytettäviksi unionissa, sekä tarvittaessa ilmoitettava valvonnastaan kolmannessa maassa vastaava toimivaltainen viranomainen.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkistaa 90 työpäivän kuluessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun hakemuksen vastaanottamisesta, että 2 ja 3 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen katsoo, että 2 ja 3 kohdassa vahvistetut edellytykset eivät täyty, se hylkää tunnustamista koskevan hakemuksen ja perustelee hylkäämisen. Tunnustusta ei myönnetä myöskään, elleivät seuraavat lisäedellytykset täyty:
a)
jos kolmannessa maassa sijaitsevaa hallinnoijaa valvotaan, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja sen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen välillä, jossa hallinnoija sijaitsee, on otettu käyttöön 30 artiklan 5 kohdan nojalla hyväksyttyjen teknisten sääntelystandardien mukainen asianmukainen yhteistyöjärjestely, jotta varmistetaan tehokas tietojenvaihto, jonka ansiosta kolmannen maan toimivaltainen viranomainen voi hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä;
b)
sen kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, jossa hallinnoija sijaitsee, tai tapauksen mukaan kyseisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen valvonta- ja tutkintavaltuuksien rajoitukset eivät estä arvopaperimarkkinaviranomaista hoitamasta tehokkaasti tämän asetuksen mukaisia valvontatehtäviään.”;
(f)kumotaan 6 ja 7 kohta;
(g)korvataan 8 kohta seuraavasti:
”8.
Arvopaperimarkkinaviranomainen peruuttaa tarvittaessa 5 kohdan mukaisesti myönnetyn tunnustuksen tai keskeyttää sen voimassaolon, jos sillä on perustellut, asiakirjatodisteisiin perustuvat syyt katsoa, että hallinnoija
a)
toimii tavalla, joka on selvästi sen vertailuarvojen käyttäjien etujen vastainen tai haittaa markkinoiden asianmukaista toimintaa;
b)
on rikkonut vakavasti tässä asetuksessa säädettyjä asianomaisia vaatimuksia; tai
c)
on antanut vääriä ilmoituksia tai käyttänyt muita sääntöjenvastaisia keinoja tunnustuksen saamiseksi.”
(10)Korvataan 33 artikla seuraavasti:
33 artikla
Kolmannessa maassa tarjottujen vertailuarvojen hyväksyminen
1.
Hallinnoija, joka sijaitsee unionissa ja jolle on myönnetty toimilupa tai joka on rekisteröity 34 artiklan mukaisesti, tai mikä tahansa muu unionissa sijaitseva valvottu yhteisö, jolla on selvä ja hyvin määritelty rooli kolmannessa maassa sijaitsevaa hallinnoijaa koskevassa valvonta- tai vastuuvelvollisuuskehyksessä ja joka pystyy seuraamaan tehokkaasti vertailuarvon tarjontaa, voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaista hyväksymään kolmannessa maassa tarjotun vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän unionissa käytettäviksi, edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)
hyväksynnän myöntävä hallinnoija tai muu valvottu yhteisö on varmistanut, että hyväksyttävän vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän tarjonnassa noudatetaan pakollisuuden tai vapaaehtoisuuden perusteella vaatimuksia, jotka ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin tämän asetuksen vaatimukset, ja pystyy milloin tahansa osoittamaan tämän arvopaperimarkkinaviranomaiselle;
b)
hyväksynnän myöntävällä hallinnoijalla tai muulla valvotulla yhteisöllä on asiantuntemus, jota vertailuarvon tarjontaan kolmannessa maassa liittyvän toiminnan tehokas seuranta ja siihen liittyvien riskien hallinta edellyttävät;
c)
on objektiivisesti perusteltua tarjota vertailuarvoa tai vertailuarvoryhmää kolmannessa maassa ja hyväksyä vertailuarvo tai vertailuarvoryhmä käytettäväksi unionissa.
Kun a alakohdan mukaisesti arvioidaan, täyttääkö hyväksyttävän vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän tarjonta vaatimukset, jotka ovat vähintään yhtä tiukkoja kuin tämän asetuksen vaatimukset, arvopaperimarkkinaviranomainen voi määrittää, vastaisiko se, että vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän tarjonta on tapauksen mukaan rahoitusalan vertailuarvoja koskevien IOSCO:n periaatteiden tai öljyn hintaraportteja laativia yhteisöjä koskevien IOSCO:n periaatteiden mukainen, tämän asetuksen vaatimusten täyttämistä.
2.
Hallinnoijan tai muun valvotun yhteisön, joka hakee 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyntää, on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella arvopaperimarkkinaviranomainen voi varmistua siitä, että kaikki mainitussa kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät hakuajankohtana.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tutkii 1 kohdassa tarkoitetun hyväksyntää koskevan hakemuksen 90 työpäivän kuluessa sen vastaanottamisesta ja tekee päätöksen joko sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja ilmoittaa asiasta hakijalle.
4.
Hyväksyttyä vertailuarvoa tai hyväksyttyä vertailuarvoryhmää pidetään hyväksynnän myöntävän hallinnoijan tai muun valvotun yhteisön tarjoamana vertailuarvona tai vertailuarvoryhmänä. Hyväksynnän myöntävä hallinnoija tai muu valvottu yhteisö ei saa käyttää hyväksyntää kiertääkseen tämän asetuksen vaatimuksia.
5.
Hallinnoija tai muu valvottu yhteisö, joka on hyväksynyt kolmannessa maassa tarjotun vertailuarvon tai vertailuarvoryhmän, vastaa edelleen kokonaan vertailuarvosta tai vertailuarvoryhmästä ja siitä, että tämän asetuksen mukaiset velvoitteet täytetään.
6.
Jos arvopaperimarkkinaviranomaisella on perustellut syyt katsoa, että 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty, sillä on toimivalta vaatia hyväksynnän myöntävää hallinnoijaa tai muuta valvottua yhteisöä lakkauttamaan hyväksynnän. Hyväksynnän lakkauttamiseen sovelletaan 28 artiklaa.
7.
Siirretään komissiolle 49 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimenpiteitä niiden edellytysten määrittämiseksi, joiden mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen voi arvioida, onko objektiivisesti perusteltua tarjota vertailuarvoa tai vertailuarvoryhmää kolmannessa maassa ja hyväksyä ne käytettäväksi unionissa. Komissio ottaa huomioon eri tekijöitä, kuten sen, mitä erityispiirteitä on markkina- tai taloustilanteella, jota vertailuarvolla on tarkoitus mitata, missä määrin vertailuarvon tarjoamisen on tapahduttava markkina- tai taloustilanteen ja tietolähteiden läheisyydessä, mikä on syöttötietojen tosiasiallinen saatavuus eri aikavyöhykkeiden vuoksi ja mitä erityistaitoja vertailuarvon tarjonta edellyttää.”
(11)Lisätään 34 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Jos yksi tai useampi 1 kohdassa tarkoitetun henkilön tarjoamista indekseistä olisi katsottava kriittiseksi vertailuarvoksi, hakemus on osoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle.”
(12)Korvataan 40 artikla seuraavasti:
”1.
Tätä asetusta sovellettaessa arvopaperimarkkinaviranomainen on toimivaltainen viranomainen seuraaville:
a)
20 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut kriittisten vertailuarvojen hallinnoijat;
b)
30 ja 32 artiklassa tarkoitetut vertailuarvojen hallinnoijat;
c)
hallinnoijat tai muut valvotut yhteisöt, jotka hakevat kolmannessa maassa tarjotun vertailuarvon hyväksymistä tai ovat hyväksyneet kolmannessa maassa tarjotun vertailuarvon 33 artiklan mukaisesti;
d)
20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kriittisten vertailuarvojen valvotut tietolähteet;
e)
30, 32 ja 33 artiklassa tarkoitettujen vertailuarvojen valvotut tietolähteet.
2.
Kunkin jäsenvaltion on nimettävä asianomainen toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tämän asetuksen mukaisten, hallinnoijiin ja valvottuihin yhteisöihin liittyvien tehtävien suorittamisesta, ja ilmoitettava siitä komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
3.
Jäsenvaltion, joka nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen 2 kohdan mukaisesti, on määriteltävä selvästi kunkin toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja nimettävä yksi viranomainen, joka vastaa komission, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan luettelon 1–3 kohdan mukaisesti nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista.”
(13)Muutetaan 41 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:
”1.
Voidakseen hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla toimivaltaisilla viranomaisilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oltava vähintään sellaiset valvonta- ja tutkintavaltuudet, että ne saavat”;
(b)korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:
”1.
Edellä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 1 kohdassa tarkoitettuja toimintojaan ja valtuuksiaan sekä niille 42 artiklassa osoitettua toimivaltaa määrätä seuraamuksia kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:”.
(14)Korvataan 43 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:
”1.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimeämät toimivaltaiset viranomaiset ottavat hallinnollisten seuraamusten ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden tyyppiä ja tasoa määrittäessään huomioon kaikki merkitykselliset seikat, joihin kuuluvat esimerkiksi”.
(15)Korvataan 44 artikla seuraavasti:
”44 artikla
Yhteistyövelvoite
1.
Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet 42 artiklan mukaisesti määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia kyseisessä artiklassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta, on varmistettava, että on otettu käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, jotta 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetyillä toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat valtuudet olla yhteydessä oikeusviranomaisiin niiden oikeudenkäyttöalueella saadakseen yksityiskohtaisia tietoja rikosoikeudellisista tutkimuksista ja menettelyistä, jotka on käynnistetty tämän asetuksen mahdollisista rikkomisista. Näiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot muille toimivaltaisille viranomaisille ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
2.
Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava muita toimivaltaisia viranomaisia ja arvopaperimarkkinaviranomaista. Niiden on erityisesti vaihdettava tietoja ja tehtävä yhteistyötä tutkinta- tai valvontatoiminnassa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös tehdä yhteistyötä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa helpottaakseen taloudellisten seuraamusten perimistä.”
(16)Korvataan 45 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”5.
Jäsenvaltioiden on toimitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle yhdistetyt tiedot kaikista 42 artiklan mukaisesti määrätyistä hallinnollisista seuraamuksista ja muista hallinnollisista toimenpiteistä vuosittain. Tätä velvollisuutta ei sovelleta luonteeltaan tutkinnallisiin toimenpiteisiin. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa nämä tiedot vuosikertomuksessa yhdessä niiden yhdistettyjen tietojen kanssa, jotka koskevat kaikkia sen itse 48 f artiklan nojalla määräämiä hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä.”
(17)Kumotaan 46 artikla.
(18)Korvataan 47 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
”1.
Edellä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tätä asetusta soveltaessaan tehtävä yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.
2.
Edellä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti toimitettava viipymättä arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi [To be checked against the amendments to ESMA's Regulation].”
(19)Lisätään VI osastoon 4 luku seuraavasti:
4 LUKU
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet ja toimivalta
1 jakso
Toimivalta ja menettelyt
48 a artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksien käyttö
Arvopaperimarkkinaviranomaisen, sen virkamiesten tai sen valtuuttamien muiden henkilöiden 48 b–48 d artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.
48 b artikla
Tietojen pyytäminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
a)
40 artiklassa tarkoitettujen vertailuarvojen tarjontaan tai niiden syöttötietojen toimittamiseen osallistuvat henkilöt;
b)
a alakohdassa tarkoitettuja vertailuarvoja käyttävät yhteisöt ja asianomaiset kolmannet osapuolet;
c)
kolmannet osapuolet, joille a alakohdassa tarkoitetut henkilöt ovat ulkoistaneet tehtäviä tai toimintoja;
d)
henkilöt, jotka muulla tavoin läheisesti ja merkittävästi liittyvät tai ovat yhteydessä a alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a)
viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c)
täsmennettävä, mitä tietoja pyydetään;
d)
oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
mainittava, että henkilö, jolta tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;
f)
mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta [48 f] artiklan nojalla määrättävän sakon suuruus.
3.
Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen
a)
viittaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c)
täsmentää, mitä tietoja pyydetään;
d)
asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
ilmoittaa uhkasakoista, joista [48 g] artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f)
ilmoittaa sakosta, josta [48 f] artiklassa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g)
ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 [ex60 Muutoksenhaku] ja [ex61 Asian saattaminen Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi] artiklan mukaisesti.
4.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetulla hallinnoijalla tai valvotulla tietolähteellä, jota tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon se on sijoittautunut.
48 c artikla
Yleiset tutkimukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
a)
tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;
b)
ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;
c)
pyytää keneltä tahansa kyseisistä henkilöistä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;
d)
haastatella ketä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastatteluun tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;
e)
vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista [48 g] artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista [48 f] artiklassa säädetään sen varalta, että kyseisille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3.
Edellä 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava [48 g] artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa hyvissä ajoin ennen 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä näiden tehtävien hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä osallistua tutkimuksiin.
5.
Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
6.
Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 5 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelin- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, sen on tarkistettava, että
a)
edellä 3 kohdassa tarkoitettu päätös on pätevä;
b)
mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 [61] artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
48 d artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden liiketiloissa kaikki tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset.
2.
Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien henkilöiden liiketiloihin, ja heillä on kaikki 48 c artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Milloin tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.
4.
Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritetään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista [48 g] artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.
5.
Edellä 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava [48 g] artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
6.
Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehiä ja muita sen valtuuttamia henkilöitä. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
7.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 48 c artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on samat tässä artiklassa ja 48 c artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet kuin arvopaperimarkkinaviranomaisella.
8.
Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.
9.
Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
10.
Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että
a)
edellä 4 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;
b)
mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
2 JAKSO
HALLINNOLLISET SEURAAMUKSET JA MUUT TOIMENPITEET
48 e artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteet
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 48 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on syyllistynyt johonkin 48 f artiklan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista toimista:
a)
tekee päätöksen, jossa se vaatii henkilöä lopettamaan rikkomisen;
b)
tekee 48 f artiklan nojalla päätöksen sakkojen määräämisestä;
c)
antaa julkisia ilmoituksia.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:
a)
rikkomisen kesto ja toistuvuus;
b)
onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai mahdollistanut sen tai muuten vaikuttanut siihen;
c)
onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti;
d)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;
e)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;
f)
rikkomisen vaikutukset vähittäissijoittajien etuihin;
g)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;
h)
se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;
i)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;
j)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet viipymättä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset toimet verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa toimen toteutuspäivästä.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:
a)
maininta siitä, että rikkomisesta vastuussa olevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta päätökseen;
b)
tarvittaessa maininta siitä, että muutosta on haettu ja että muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta;
c)
maininta siitä, että arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnan on mahdollista keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan nojalla.
48 f artikla
Sakot
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 48 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt yhteen tai useampaan 2 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 3 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.
Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu luettelo rikkomisista on seuraava: asetuksen (EU) 2016/1011 4–16, 21, 23–29 ja 34 artiklan rikkomiset.
3.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon enimmäismäärän on oltava
i) oikeushenkilön osalta 1 000 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä 30 päivänä kesäkuuta 2016 tai 10 prosenttia kyseisen oikeushenkilön ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman käytettävissä olevan tilinpäätöksen mukaisesta yhteenlasketusta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi;
ii) luonnollisen henkilön osalta 500 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä 30 päivänä kesäkuuta 2016.
Sen estämättä mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, asetuksen (EU) 2016/2011 11 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 4 kohdan rikkomisesta määrättävän sakon enimmäismäärän on oltava oikeushenkilöiden osalta 250 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä 30 päivänä kesäkuuta 2016 tai 2 prosenttia kyseisen oikeushenkilön ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman käytettävissä olevan tilinpäätöksen mukaisesta yhteenlasketusta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi, ja luonnollisten henkilöiden osalta 100 000 euroa tai jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava määrä kansallisessa rahayksikössä 30 päivänä kesäkuuta 2016.
Sovellettaessa i alakohtaa, jos oikeushenkilö on emoyritys tai sellaisen emoyrityksen tytäryritys, jonka on laadittava konsolidoitu tilinpäätös direktiivissä 2013/34/EU määritellyllä tavalla, kyseisellä yhteenlasketulla vuotuisella liikevaihdolla tarkoitetaan perimmäisen emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymän uusimman käytettävissä olevan konsolidoidun tilinpäätöksen mukaista yhteenlaskettua vuotuista liikevaihtoa tai vastaavan tyyppistä tuloa tilinpäätöksiin sovellettavan asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti.
4.
Päättäessään 1 kohdan mukaisen sakon määrästä arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 48 e artiklan 2 kohdassa esitetyt perusteet.
5.
Jos oikeushenkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty, sen estämättä, mitä 4 kohdassa säädetään.
6.
Jos henkilön teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden 48 f artiklan 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan 3 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa.
48 g artikla
Uhkasakot
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
a) henkilön lopettamaan rikkomisen [48 e artiklan 1 kohdan a alakohdan] nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;
b) 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt:
i)
antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty [48 b] artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;
ii)
suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu [48 c] artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa;
iii)
suostumaan [48 d] artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.
2.
Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.
3.
Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4.
Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen.
48 h artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja jokaisen uhkasakon, joka on määrätty 48 f ja 48 g artiklan nojalla, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti rahoitusmarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille. Tällainen julkistaminen ei saa sisältää asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitettuja henkilötietoja.
2.
Edellä olevien [48 f] ja [48 g] artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.
3.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.
4.
Edellä olevien [48 f] ja [48 g] artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia riita-asioiden käsittelyä koskevia menettelysäännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.
5.
Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
3 JAKSO
MENETTELYT JA MUUTOKSENHAKU
48 i artikla
Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman 48 f artiklan 2 kohdassa luetelluista rikkomisista, se nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena niiden vertailuarvojen valvonnassa, joihin rikkominen liittyy, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostosta riippumaton.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset, ottaa huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle.
3.
Tutkiva virkamies käyttää tehtäviensä hoitamiseksi valtuutta pyytää tietoja 48 b artiklan mukaisesti sekä valtuutta suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 48 c ja 48 d artiklan mukaisesti.
4.
Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviä hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5.
Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle tutkiva virkamies antaa tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
6.
Tämän artiklan nojalla suoritettavien tutkimusten aikana on kaikilta osin kunnioitettava tutkimusten kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7.
Toimittaessaan havaintonsa sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8.
Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan [48 j] artiklan mukaisesti asianomaisia henkilöitä, jos nämä ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 48 f artiklan 1 kohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 48 e artiklan mukaisesti ja määrää sakon [48 f] artiklan mukaisesti.
9.
Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.
10.
Komissio antaa 49 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevat menettelysäännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset, sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisaikoja koskevat säännökset.
11.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava päätös on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
48 j artikla
Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kuuleminen
1.
Ennen 48 f, 48 g ja 48 e artiklan mukaisen päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa sen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista ne henkilöt, joita menettely koskee, ovat voineet esittää huomautuksensa.
2.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan 48 e artiklan nojalla kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon aiheutuminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.
3.
Tutkimuksissa on kaikilta osin kunnioitettava niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita menettely koskee. Henkilöillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.
48 k artikla
Muutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
4 JAKSO
MAKSUT JA TEHTÄVIEN SIIRTÄMINEN
48 l artikla
Valvontamaksut
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa hallinnoijilta maksut tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava kokonaan hallinnoijien valvonnasta arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvat menot sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 48 m artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä.
2.
Hallinnoijalta veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu valvontaan liittyvistä toimistaan. Maksun on oltava oikeassa suhteessa hallinnoijan liikevaihtoon.
3.
Komissio antaa 49 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään maksujen laji, maksujen kohteet, maksujen määrä ja maksutapa.
48 m artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama tehtävien siirtäminen toimivaltaisille viranomaisille
1.
Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 48 b artiklan mukaisia tietopyyntöjä sekä suorittaa 48 c ja 48 d artiklan mukaisia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kriittisten vertailuarvojen hyväksymistä ei saa siirtää.
2.
Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen siirtää tehtävän 1 kohdan nojalla, se kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista seuraavista seikoista:
a) siirrettävän tehtävän laajuus;
b) tehtävän suorittamisen aikataulu; ja
c) tarvittavien tietojen toimittaminen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimesta ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset komission 48 l artiklan 3 kohdan nojalla antaman maksuja koskevan asetuksen mukaisesti.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla tehtyä tehtävien siirtämistä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa.
5.
Tehtävien siirtäminen ei vaikuta arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuuseen eikä rajoita arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuutta johtaa ja valvoa siirrettyä tehtävää.”
48 o artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaiseen liittyvät siirtymätoimenpiteet
1.
Kaikki toimivaltaisille viranomaisille annetut valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnoijia koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan, on lakkautettava [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulosta]. Samana päivänä kyseiset valtuudet ja tehtävät siirtyvät arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
2. Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa haltuunsa 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnoijia koskevaan valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan liittyvät tiedostot ja valmisteluasiakirjat, mukaan luettuina käynnissä olevat tutkinnat ja täytäntöönpanotoimet, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset 1 kohdassa tarkoitettuna päivänä.
Sellaisia kriittisen vertailuarvon hallinnoijien toimilupahakemuksia, 32 artiklan mukaisia tunnustusta koskevia hakemuksia ja 33 artiklan mukaisia hyväksyntää koskevia hakemuksia, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet ennen [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 34 kuukauden kuluttua voimaantulosta] ei kuitenkaan siirretä arvopaperimarkkinaviranomaiselle, vaan asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset tekevät toimiluvan, tunnustuksen tai hyväksynnän hyväksymistä tai epäämistä koskevan päätöksen.
3. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että olemassa olevat tiedostot ja valmisteluasiakirjat, tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset, siirretään arvopaperimarkkinaviranomaiselle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulosta]. Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on myös annettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikki tarpeellinen apu ja neuvot, joilla helpotetaan tehokasta ja toimivaa siirtoa ja 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnoijia koskevan valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnan aloittamista.
4. Arvopaperimarkkinaviranomainen toimii 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten oikeudenomistajana sellaisesta valvonta- ja täytäntöönpanotoiminnasta johtuvissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, jota kyseiset toimivaltaiset viranomaiset ovat harjoittaneet tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.
5. Kaikki 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten myöntämät kriittisten vertailuarvojen hallinnoijien toimiluvat, 32 artiklan mukaiset tunnustukset ja 33 artiklan mukaiset hyväksynnät pysyvät voimassa sen jälkeen, kun toimivalta on siirretty arvopaperimarkkinaviranomaiselle.”
(20)Korvataan 53 artikla seuraavasti:
”53 artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen arvioinnit
Arvopaperimarkkinaviranomaisella on toimivalta pyytää toimivaltaiselta viranomaiselta asiakirjatodisteet, jotka liittyvät 51 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtyihin päätöksiin sekä 24 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskeviin toteutettuihin toimiin.”
9 artikla
Muutokset asetukseen (EU) 2017/1129 arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä
Muutetaan asetus (EU) 2017/1129 seuraavasti:
(1)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
(a)kumotaan m alakohdassa olevan ”kotijäsenvaltion” määritelmän iii alakohta;
(b)lisätään seuraavat määritelmät:
”za)
”kiinteistösijoitusyhtiöillä” tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006* liitteessä I olevaan pääluokkaan L luokiteltuihin toimialoihin;
zb)
”kaivannaisteollisuuden yrityksillä” tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I olevan pääluokan B kaksinumerotasoille 05–08 luokiteltuihin toimialoihin;
zc)
”tieteelliseen tutkimustoimintaan perustuvilla yrityksillä” tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I olevan pääluokan M kaksinumerotason 72 kolminumerotasolle 72.1 luokiteltuihin toimialoihin;
zd)
”varustamoilla” tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasialliset toiminnot kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I olevan pääluokan H kaksinumerotasolle 50.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).”
(2)Korvataan 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Edellä olevan 2 artiklan m alakohdan mukaisesti määritetyn kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen 31 a artiklan nojalla hyväksymä vapaaehtoisesti laadittu esite tuottaa kaikki oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat tämän asetuksen mukaista esitettä, ja vapaaehtoiseen esitteeseen sovelletaan kaikkia tämän asetuksen säännöksiä kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa.”
(3)Korvataan 20 artiklan 8 kohta seuraavasti:
”8.
Kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevan henkilön pyynnöstä siirtää esitteen hyväksymisen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tämän suostumuksella ja, jollei arvopaperimarkkinaviranomainen 31 a artiklan nojalla vastaa kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä, edellyttäen, että siirrosta ilmoitetaan ennakolta arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on siirrettävä sille toimitetut asiakirjat sekä siirron sallimista koskeva päätöksensä toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle sähköisessä muodossa sinä päivänä, jona se tekee päätöksen. Tällaisesta siirrosta on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle, tarjoajalle tai säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevalle henkilölle kolmen työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksensä. Edellä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä määräaikoja on sovellettava siitä päivästä, jona kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksensä. Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 28 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta tämän kohdan mukaisesti tapahtuvaan esitteen hyväksymisen siirtämiseen. Hyväksymisen siirron jälkeen toimivaltaisen viranomaisen, jolle esitteen hyväksyminen on siirretty, katsotaan olevan tätä asetusta sovellettaessa kyseisen esitteen hyväksymisestä vastaava kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen.”
(4)Muutetaan 22 artikla seuraavasti:
(a)lisätään 6 a kohta seuraavasti:
”6 a.
Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, arvopaperimarkkinaviranomaisella on valtuudet valvoa, että kussakin vastaanottavassa jäsenvaltiossa, jossa mainoksia levitetään, mainonnassa noudatetaan 2–4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia seuraavissa tapauksissa:
a) kun arvopaperimarkkinaviranomainen on toimivaltainen viranomainen 31 a artiklan nojalla;
b) kun kyseessä on 29 artiklan mukainen kolmannen maan lain mukaisesti laadittu ja unionissa käytettävä esite.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama mainosten tarkastaminen ei saa olla ehtona sille, että arvopapereita tarjotaan yleisölle tai otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla jossakin vastaanottavassa jäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 artiklan 1 kohdan soveltamista.
Kun arvopaperimarkkinaviranomainen käyttää 32 artiklassa säädettyjä valvonta- ja tutkintavaltuuksia tämän artiklan täytäntöönpanon osalta, tästä on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä asianomaisen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.
Arvopaperimarkkinaviranomainen harjoittaa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua valvontaa kaikkien sen lainkäyttöalueella levitettyjen mainosten osalta, jotka liittyvät kaikkiin tai joihinkin arvopaperimarkkinaviranomaisen 31 a artiklan nojalla hyväksymien esitteiden luokkiin. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee luettelon jäsenvaltioista, joiden osalta se harjoittaa kyseistä valvontaa, sekä kyseisistä esitteiden luokista ja saattaa luettelon säännöllisesti ajan tasalle. ”;
(b)korvataan 7 kohta seuraavasti:
”7.
Vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja arvopaperimarkkinaviranomainen voivat periä maksuja ainoastaan tämän artiklan nojalla suorittamistaan valvontatehtävistä. Maksut on julkistettava toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen verkkosivustoilla. Maksujen on oltava tasapuolisia, kohtuullisia ja oikeasuhteisia valvontatehtävään nähden. Vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja arvopaperimarkkinaviranomainen eivät saa määrätä tämän artiklan mukaisten valvontatehtäviensä suorittamisen edellyttämien vaatimusten tai hallinnollisten menettelyjen lisäksi muita vaatimuksia tai hallinnollisia menettelyjä.”;
(c)korvataan 8 kohta seuraavasti:
”8.
Poiketen siitä, mitä 6 ja 6 a kohdassa säädetään, mitkä tahansa kaksi toimivaltaista viranomaista, tapauksen mukaan arvopaperimarkkinaviranomainen mukaan luettuna, voivat tehdä sopimuksen, jonka myötä kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tai 6 a artiklaa sovellettaessa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen säilyttää mahdollisuuden valvoa mainonnan vaatimustenmukaisuuden noudattamista rajat ylittävissä tilanteissa tai tilanteissa, joihin sovelletaan 6 a kohtaa. Tällaisista sopimuksista on ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle, paitsi jos arvopaperimarkkinaviranomainen on sopimuksen allekirjoittaja kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ominaisuudessa 31 a artiklan nojalla. Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee tällaisista sopimuksista luettelon ja saattaa sen säännöllisesti ajan tasalle.”
(5)Muutetaan 25 artikla seuraavasti:
(a) korvataan 4 kohta seuraavasti:
”4.
Jos perusesitteen lopulliset ehdot eivät sisälly perusesitteeseen eivätkä täydennykseen, kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava ne sähköisesti mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on toimitettu, arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja, jos perusesite on notifioitu aiemmin, vastaanottavan jäsenvaltion tai vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiselle viranomaiselle.”;
(b)lisätään 6 a kohta seuraavasti:
”6 a.
Kaikkien kolmannen maan liikkeeseenlaskijan 29 artiklan mukaisesti laatimien esitteiden tapauksessa tässä artiklassa tarkoitettu hyväksymistodistus korvataan toimittamistodistuksella.”
(6)Lisätään 27 artiklaan 3 a kohta seuraavasti:
”3 a.
Poiketen siitä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, kun arvopaperimarkkinaviranomainen on toimivaltainen viranomainen 31 a artiklan nojalla, esite on laadittava liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön valinnan mukaan joko kunkin vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai kansainvälisellä finanssialalla yleisesti käytössä olevalla kielellä.
Kunkin vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava, että 7 artiklassa tarkoitettu tiivistelmä on saatavilla sen virallisella kielellä tai ainakin yhdellä sen virallisista kielistä taikka jollakin muulla kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä, mutta se ei saa vaatia esitteen muiden osien kääntämistä.”
(7)Korvataan 28 artikla seuraavasti:
”28 artikla
Tämän asetuksen mukaisesti laaditun esitteen perusteella tapahtuva arvopapereiden tarjoaminen yleisölle tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottaminen
Jos kolmannen maan liikkeeseenlaskija aikoo tarjota arvopapereita yleisölle unionissa tai hakea arvopapereiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi unioniin sijoittautuneella säännellyllä markkinalla tämän asetuksen mukaisesti laaditun esitteen perusteella, sen on hankittava esitteelleen arvopaperimarkkinaviranomaisen hyväksyntä 20 artiklan mukaisesti.
Kun esite on hyväksytty ensimmäisen alakohdan mukaisesti, se tuottaa kaikki oikeudet ja velvollisuudet, jotka koskevat tämän asetuksen mukaista esitettä, ja esitteeseen ja kolmannen maan liikkeeseenlaskijaan sovelletaan kaikkia tämän asetuksen säännöksiä arvopaperimarkkinaviranomaisen valvonnassa.”
(8)Korvataan 29 artikla seuraavasti:
”29 artikla
Kolmannen maan lain mukaisesti laaditun esitteen perusteella tapahtuva arvopapereiden tarjoaminen yleisölle tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottaminen
1.
Kolmannen maan liikkeeseenlaskija voi tarjota arvopapereita yleisölle unionissa tai hakea arvopapereiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla unionissa sen jälkeen, kun on julkaistu esite, joka on laadittu ja hyväksytty kolmannen maan liikkeeseenlaskijan kansallisen lain mukaisesti ja johon sovelletaan kyseistä lakia, edellyttäen, että
a)
komissio on hyväksynyt 3 kohdan mukaisen täytäntöönpanopäätöksen;
b)
kolmannen maan liikkeeseenlaskija on toimittanut esitteen arvopaperimarkkinaviranomaiselle;
c)
kolmannen maan liikkeeseenlaskija on antanut kirjallisen vahvistuksen siitä, että kolmannen maan valvontaviranomainen on hyväksynyt esitteen, ja antanut kyseisen viranomaisen yhteystiedot;
d)
esite täyttää 27 artiklassa säädetyt kielivaatimukset;
e)
kaikki kolmannen maan liikkeeseenlaskijan unionissa levittämät mainokset, jotka koskevat tarjousta tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista, ovat 22 artiklan 2–5 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaiset;
f) arvopaperimarkkinaviranomainen on sopinut yhteistyöjärjestelyistä kolmannen maan liikkeeseenlaskijan asiaankuuluvien valvontaviranomaisten kanssa 30 artiklan mukaisesti.
Tässä asetuksessa olevien viittausten ”kotijäsenvaltion toimivaltaiseen viranomaiseen” on katsottava viittaavan arvopaperimarkkinaviranomaiseen kaikkien tässä kohdassa tarkoitettuihin esitteisiin sovellettavien säännösten osalta.
2.
Kolmannen maan lain mukaisesti laadittuun esitteeseen sovelletaan 24 ja 25 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, jos 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
3.
Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan yleiset vastaavuusperusteet, jotka perustuvat tämän asetuksen 6, 7, 11, 12 ja 13 artiklassa sekä IV luvussa säädettyihin vaatimuksiin.
Komissio voi hyväksyä kyseisissä delegoiduissa asetuksissa säädettyjen perusteiden perusteella täytäntöönpanopäätöksen, jossa todetaan, että kolmannen maan oikeudellisilla järjestelyillä ja valvontajärjestelyillä varmistetaan, että kyseisen kolmannen maan kansallisen lain mukaisesti laaditut esitteet ovat sellaisten oikeudellisesti sitovien vaatimusten mukaiset, joilla on sama sääntelyvaikutus kuin tässä asetuksessa säädetyillä vaatimuksilla. Tällainen täytäntöönpanopäätös annetaan 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komissio voi asettaa täytäntöönpanopäätöksen soveltamisen edellytykseksi, että kolmas maa tosiasiallisesti täyttää jatkuvasti kaikki täytäntöönpanopäätöksessä säädetyt vaatimukset ja että arvopaperimarkkinaviranomainen kykenee tehokkaasti hoitamaan asetuksen (EU) N:o 1095/2010 33 artiklan 2a kohdassa tarkoitettuun seurantaan liittyviä tehtäviään.”
(9)Muutetaan 30 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen sopii 29 artiklaa sovellettaessa ja, jos se katsotaan tarpeelliseksi, 28 artiklaa sovellettaessa kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa yhteistyöjärjestelyistä, jotka koskevat tietojenvaihtoa kyseisten kolmansien maiden viranomaisten kanssa ja tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa. Näillä yhteistyöjärjestelyillä on vähintään varmistettava tehokas tietojenvaihto niin, että arvopaperimarkkinaviranomainen pystyy hoitamaan tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, arvopaperimarkkinaviranomainen ei sovi yhteistyöjärjestelyistä kolmannen maan valvontaviranomaisten kanssa, jos kyseinen kolmas maa sisältyy komission Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849* 9 artiklan nojalla hyväksymässä voimassa olevassa delegoidussa säädöksessä tarkoitettuun luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyille toimivaltaisille viranomaisille kaikista ensimmäisen alakohdan mukaisesti sovituista yhteistyöjärjestelyistä.
*Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).”;
(b)kumotaan 2 kohta;
(c)numeroidaan 3 kohta uudelleen 2 kohdaksi ja korvataan se seuraavasti:
”2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi sopia tietojenvaihtoa koskevista yhteistyöjärjestelyistä kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa ainoastaan, jos luovutettavien tietojen salassapito taataan vähintään 35 artiklassa säädettyä vastaavalla tavalla.”;
(d)kumotaan 4 kohta.
(10)Lisätään VII lukuun 31 a ja 31 b artikla seuraavasti:
”31 a artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama tietyntyyppisten esitteiden valvonta
Arvopaperimarkkinaviranomainen on seuraavien esitteiden ja niiden mahdollisten täydennysten osalta toimivaltainen viranomainen, jolle kuuluvat 20 artiklassa säädetty esitteiden tarkastaminen ja hyväksyminen sekä 25 artiklassa säädetyt notifioinnit vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille:
a)
minkä tahansa unioniin sijoittautuneen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön laatimat esitteet, jotka liittyvät sellaisten muiden kuin osakesidonnaisten arvopapereiden kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen säännellyllä markkinalla, joilla aiotaan käydä kauppaa ainoastaan sellaisella säännellyllä markkinalla tai sen tietyllä segmentillä, jolla ainoastaan kokeneet sijoittajat voivat käydä kauppaa kyseisillä arvopapereilla;
b)
minkä tahansa unioniin sijoittautuneen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön laatimat esitteet, jotka liittyvät omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin;
c)
seuraavantyyppisten unioniin sijoittautuneiden yritysten laatimat esitteet:
i) kiinteistösijoitusyhtiöt;
ii) kaivannaisteollisuuden yritykset;
iii) tieteelliseen tutkimustoimintaan perustuvat yritykset;
iv) varustamot;
d)
kolmannen maan liikkeeseenlaskijoiden tämän asetuksen 28 artiklan mukaisesti laatimat esitteet.
Tässä asetuksessa olevien viittausten ”kotijäsenvaltion toimivaltaiseen viranomaiseen” on katsottava viittaavan arvopaperimarkkinaviranomaiseen kaikkien ensimmäisessä alakohdassa lueteltuihin esitteisiin sovellettavien säännösten osalta.”
(11)Lisätään uusi 34 b artikla seuraavasti:
”31 b artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaiseen liittyvät siirtymätoimenpiteet
1.
Sellaiset 31 a artiklassa luetellut esitteet, jotka on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle hyväksyttäviksi ennen [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulosta], pysyvät kyseisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa voimassaoloaikansa päättymiseen asti, mukaan lukien tapauksen mukaan kaikki niiden täydennykset ja lopulliset ehdot.
Kyseisiä esitteitä koskeva hyväksyntä, jonka toimivaltainen viranomainen on myöntänyt ennen [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulosta], pysyy voimassa sen jälkeen, kun on suoritettu 2 kohdassa tarkoitettu toimivallan siirto arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
Kyseisten esitteiden valvontaan, mukaan lukien tapauksen mukaan kaikki niiden täydennykset ja lopulliset ehdot, sovelletaan edelleen sääntöjä, joita sovellettiin, kun esitteet toimitettiin toimivaltaiselle viranomaiselle.
2.
Kaikki valtuudet ja tehtävät, jotka liittyvät 31 a artiklassa lueteltujen ja [...] päivästä [...]kuuta [...] alkaen [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukauden kuluttua voimaantulosta] hyväksyttäviksi toimitettujen esitteiden valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaan, siirtyvät arvopaperimarkkinaviranomaiselle
.”
(12)Muutetaan 32 artikla seuraavasti:
(a)korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause seuraavasti:
”1.
Voidakseen hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä toimivaltaisilla viranomaisilla ja arvopaperimarkkinaviranomaisella on oltava kansallisen lain mukaisesti vähintään seuraavat valvonta- ja tutkintavaltuudet:”;
(b)korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan j alakohta seuraavasti:
”j) valtuudet keskeyttää hyväksyttäväksi jätetyn esitteen tarkastaminen taikka keskeyttää arvopapereiden yleisölle tarjoaminen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottaminen taikka rajoittaa niitä, kun arvopaperimarkkinaviranomainen tai toimivaltainen viranomainen käyttää valtuutta asettaa kielto tai rajoitus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 40 tai 42 artiklan nojalla, kunnes tällainen kiellon tai rajoituksen voimassaolo on päättynyt;”;
(c)korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Toimivaltainen viranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyytää asianomaisia oikeusviranomaisia päättämään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen valtuuksien käyttämisestä, jos kansallisessa laissa näin edellytetään.”;
(d)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2.
Toimivaltaisten viranomaisten ja arvopaperimarkkinaviranomaisen on suoritettava 1 kohdassa tarkoitetut tehtävänsä ja käytettävä kyseisessä kohdassa tarkoitettuja valtuuksiaan jollain seuraavista tavoista:
a)
suoraan;
b)
yhteistyössä muiden viranomaisten tai arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa;
c)
omalla vastuullaan siirtämällä valtuudet tällaisille viranomaisille tai arvopaperimarkkinaviranomaiselle;
d)
saattamalla asia toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.”;
(e)korvataan 5 kohta seuraavasti:
”5. Henkilön, joka saattaa toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen saataville tietoja tämän asetuksen mukaisesti, ei katsota rikkovan mitään tietojen ilmaisemista koskevaa rajoitusta, joka on asetettu sopimuksella taikka lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä, eikä kyseistä henkilöä saa asettaa minkäänlaiseen vastuuvelvollisuuteen tällaisen ilmoituksen osalta.”
(13)Korvataan 35 artiklan toinen kohta seuraavasti:
”2.
Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisen viranomaisen tai arvopaperimarkkinaviranomaisen tai sellaisen kolmannen osapuolen palveluksessa, joille toimivaltainen viranomainen tai arvopaperimarkkinaviranomainen on siirtänyt valtuuksiaan. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa ilmaista toiselle henkilölle eikä toiselle viranomaiselle, jollei unionin oikeudessa tai kansallisessa laissa toisin säädetä.”
(14)Korvataan 38 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on annettava ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut säännöt yksityiskohtaisesti tiedoksi komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle viimeistään 21 päivänä heinäkuuta 2019. Jäsenvaltioiden on annettava niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä tiedoksi komissiolle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.”
(15)Lisätään luku seuraavasti:
”VIII a LUKU
ARVOPAPERIMARKKINAVIRANOMAISEN VALTUUDET JA TOIMIVALTA
1 JAKSO
TOIMIVALTA JA MENETTELYT
43 a artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuksien käyttö
Arvopaperimarkkinaviranomaisen, sen virkamiesten tai sen valtuuttamien muiden henkilöiden 43 b–43 d artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää niin, että vaaditaan lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamista.
43 b artikla
Tietojen pyytäminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi pyynnön tai päätöksen nojalla vaatia seuraavia henkilöitä antamaan kaikki tiedot, jotka se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen:
a)
liikkeeseenlaskijat, tarjoajat tai säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevat henkilöt ja niissä määräysvaltaa käyttävät tai niiden määräysvallassa olevat henkilöt;
b)
a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden johtoon kuuluvat henkilöt;
c)
a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden tilintarkastajat ja neuvonantajat;
d)
rahoituksen välittäjät, joille 1 alakohdassa tarkoitetut henkilöt ovat antaneet toimeksi toteuttaa yleisölle suunnatun arvopapereiden tarjoamisen tai tehdä hakemuksen arvopapereiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla;
e)
yleisölle tarjottujen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla otettujen arvopapereiden takaaja.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa tietopyynnössä on
a)
viitattava tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoitettava pyynnön tarkoitus;
c)
täsmennettävä tarvittavat tiedot;
d)
oltava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
mainittava, että henkilö, jolta tietoja pyydetään, ei ole velvollinen antamaan tietoja mutta jos pyyntöön vastataan vapaaehtoisesti, annetut tiedot eivät saa olla virheellisiä tai harhaanjohtavia;
f)
mainittava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta 43 f artiklan nojalla määrättävän sakon suuruus.
3.
Vaatiessaan 1 kohdan nojalla toimittamaan tietoja päätöksen nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen
a)
viittaa tähän artiklaan pyynnön oikeusperustana;
b)
ilmoittaa pyynnön tarkoituksen;
c)
täsmentää tarvittavat tiedot;
d)
asettaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on toimitettava;
e)
ilmoittaa uhkasakoista, joista 43 g artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä tietoja ei toimiteta täydellisinä;
f)
ilmoittaa sakosta, josta 43 f artiklassa säädetään sen varalta, että kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia;
g)
ilmoittaa oikeudesta hakea päätökseen muutosta arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnalta ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 ja 61 artiklan mukaisesti.
4.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai niiden edustajilla sekä oikeushenkilöiden ja oikeushenkilön asemaa vailla olevien yhteenliittymien osalta henkilöillä, joilla lain tai sääntöjen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on velvollisuus antaa pyydetyt tiedot. Asianmukaisesti valtuutetut lakimiehet voivat antaa tiedot päämiestensä puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat epätäydellisiä, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
5.
Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa viipymättä pyyntönsä tai päätöksensä jäljennöksen sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa 1 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, joita tietopyyntö koskee, on kotipaikka tai johon ne ovat sijoittautuneet.
43 c artikla
Yleiset tutkimukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 43 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevia tarvittavia tutkimuksia. Tätä varten arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamilla virkamiehillä ja muilla henkilöillä on valtuudet
a)
tutkia kaikki asiakirjat, tiedot, menettelyt ja muu aineisto, joilla on merkitystä sen tehtävien hoidolle, riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu;
b)
ottaa tai hankkia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista, tiedoista, menettelyistä ja muusta aineistosta;
c)
pyytää keneltä tahansa 43 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta henkilöltä tai sen edustajilta tai henkilöstöltä suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;
d)
haastatella ketä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastatteluun tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämiseksi;
e)
vaatia puhelin- ja tietoliikennetietoja.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomaisen 1 kohdassa tarkoitettuja tutkimuksia suorittamaan valtuuttamien virkamiesten ja muiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa yksilöidään tutkimuksen kohde ja tarkoitus. Lisäksi valtuutuksessa on ilmoitettava uhkasakoista, joista 43 g artiklassa säädetään sen varalta, että pyydettyjä asiakirjoja, tietoja, menettelyjä ja muuta aineistoa taikka vastauksia 43 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin ei anneta lainkaan tai niitä ei anneta täydellisinä, ja siinä on ilmoitettava myös sakoista, joista 43 f artiklassa säädetään sen varalta, että 43 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia.
3.
Edellä 43 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen nojalla käynnistettyihin tutkimuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava 43 g artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa hyvissä ajoin ennen 1 kohdassa tarkoitettua tutkimusta tiedon tutkimuksesta ja sitä suorittamaan valtuutettujen henkilöiden henkilöllisyydestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tutkimus on tarkoitus suorittaa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä avustettava kyseisiä valtuutettuja henkilöitä näiden tehtävien hoitamisessa. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua tutkimuksiin.
5.
Jos 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu puhelin- tai tietoliikennetietoja koskeva pyyntö edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
6.
Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun puhelin- tai tietoliikennetietoja koskevan pyynnön hyväksymistä, sen on tarkistettava, että
a) edellä 3 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;
b) mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
43 d artikla
Paikalla tehtävät tarkastukset
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi suorittaa 43 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden liiketiloissa kaikki tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset.
2.
Virkamiehet ja muut henkilöt, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, voivat tulla arvopaperimarkkinaviranomaisen tekemän tutkimuspäätöksen kohteena olevien henkilöiden liiketiloihin, ja heillä on kaikki 43 c artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet. Heillä on myös valtuudet sinetöidä kaikki liiketilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta riittävän ajoissa ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarkastus on määrä suorittaa. Milloin tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asiasta ilmoitettuaan suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen ilman ennakkoilmoitusta. Tämän artiklan mukaiset tarkastukset on tehtävä edellyttäen, että asianomainen viranomainen on vahvistanut, ettei se vastusta kyseisiä tarkastuksia.
4.
Virkamiesten ja muiden henkilöiden, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen on valtuuttanut tekemään paikalla tehtävän tarkastuksen, on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritetään tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitetaan uhkasakoista, joista 43 g artiklassa säädetään sen varalta, että asianomaiset henkilöt eivät suostu tarkastukseen.
5.
Edellä 43 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on suostuttava arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä päivä, jona tarkastus alkaa, ja ilmoitettava 43 g artiklassa säädetyistä uhkasakoista, asetuksen (EU) N:o 1095/2010 nojalla käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
6.
Sen jäsenvaltion, jossa tarkastus on määrä suorittaa, toimivaltaisen viranomaisen virkamiesten ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on arvopaperimarkkinaviranomaisen pyynnöstä aktiivisesti avustettava arvopaperimarkkinaviranomaisen virkamiehiä ja muita sen valtuuttamia henkilöitä. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen virkamiehet voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin.
7.
Arvopaperimarkkinaviranomainen voi myös pyytää toimivaltaisia viranomaisia suorittamaan tässä artiklassa ja 43 c artiklan 1 kohdassa säädettyjä erityisiä tutkimustehtäviä ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sen puolesta. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla on samat tässä artiklassa ja 43 c artiklan 1 kohdassa säädetyt valtuudet kuin arvopaperimarkkinaviranomaisella.
8.
Jos arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuuttamat virkamiehet ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava heille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.
9.
Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, tällaista lupaa on pyydettävä. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.
10.
Jos kansallinen oikeusviranomainen saa hakemuksen, joka koskee 1 kohdassa säädetyn paikalla tehtävän tarkastuksen hyväksymistä tai 7 kohdassa säädettyä apua, viranomaisen on tarkistettava, että
a)
edellä 4 kohdassa tarkoitettu arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös on pätevä;
b)
mahdolliset toteutettavat toimenpiteet ovat oikeasuhteisia eivätkä mielivaltaisia tai liiallisia.
Edellä olevaa b alakohtaa soveltaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää arvopaperimarkkinaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti perusteista, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkokeinojen kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa tarkastella uudelleen tutkimuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen laillisuutta voi tarkastella uudelleen ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 1095/2010 61 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
2 JAKSO
HALLINNOLLISET SEURAAMUKSET JA MUUT TOIMENPITEET
43 e artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimenpiteet
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 43 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on syyllistynyt johonkin 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuun rikkomiseen, se toteuttaa yhden tai useamman seuraavista toimista:
a)
tekee päätöksen, jossa se vaatii henkilöä lopettamaan rikkomisen;
b)
tekee 43 f artiklan nojalla päätöksen sakkojen määräämisestä;
c)
antaa julkisia ilmoituksia.
2.
Arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia toteuttaessaan huomioon rikkomisen luonteen ja vakavuuden seuraavien perusteiden osalta:
a)
rikkomisen kesto ja toistuvuus;
b)
onko rikkominen aiheuttanut talousrikoksen tai mahdollistanut sen tai muuten vaikuttanut siihen;
c)
onko rikkominen tapahtunut tahallisesti vai tuottamuksellisesti;
d)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;
e)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuositulot ja nettovarallisuus;
f)
rikkomisen vaikutukset vähittäissijoittajien etuihin;
g)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen vuoksi saamien voittojen tai välttämien tappioiden taikka rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneiden tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;
h)
se, missä määrin rikkomisesta vastuussa oleva henkilö on tehnyt yhteistyötä arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa, että kyseinen henkilö joutuu luopumaan saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;
i)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;
j)
rikkomisesta vastuussa olevan henkilön rikkomisen jälkeen toteuttamat toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kaikki 1 kohdan nojalla toteutetut toimet viipymättä tiedoksi rikkomisesta vastuussa olevalle henkilölle sekä ilmoittaa niistä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle. Se julkaisee kaikki tällaiset toimet verkkosivustollaan kymmenen työpäivän kuluessa toimen toteutuspäivästä.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen on sisällyttävä vähintään seuraavat:
a)
maininta siitä, että rikkomisesta vastuussa olevalla henkilöllä on oikeus hakea muutosta päätökseen;
b)
tarvittaessa maininta siitä, että muutosta on haettu ja että muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta;
c)
maininta siitä, että arvopaperimarkkinaviranomaisen valituslautakunnan on mahdollista keskeyttää riitautetun päätöksen soveltaminen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 60 artiklan 3 kohdan nojalla.
43 f artikla
Sakot
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen toteaa 43 i artiklan 5 kohdan mukaisesti, että henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti syyllistynyt yhteen tai useampaan 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuun rikkomiseen, se tekee päätöksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen sakon määräämisestä.
Rikkominen katsotaan tahalliseksi, jos arvopaperimarkkinaviranomainen havaitsee objektiivisia tekijöitä, jotka osoittavat, että henkilö toimi tarkoituksellisesti syyllistyessään rikkomiseen.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sakon enimmäismäärän on oltava
i)
oikeushenkilön osalta 10 000 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana 20 päivänä heinäkuuta 2017, tai 6 prosenttia kyseisen oikeushenkilön vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta viimeisimmän käytettävissä olevan, ylimmän hallintoelimen hyväksymän tilinpäätöksen mukaisesti;
ii)
luonnollisen henkilön osalta 1 400 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana 20 päivänä heinäkuuta 2017.
Jos oikeushenkilö on emoyritys tai sellaisen emoyrityksen tytäryritys, jonka on laadittava direktiivin 2013/34/EU mukaisesti konsernitilinpäätös, i alakohtaa sovellettaessa asiaankuuluva vuotuinen kokonaisliikevaihto on koko konsernin emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymän viimeisimmän käytettävissä olevan konsernitilinpäätöksen mukainen vuotuinen kokonaisliikevaihto tai vastaava tulotyyppi tilinpäätöksiin sovellettavan asiaankuuluvan unionin lainsäädännön mukaisesti.
3.
Päättäessään 1 kohdan mukaisen sakon määrästä arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon 43 e artiklan 2 kohdassa esitetyt perusteet.
4.
Jos henkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty, sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään.
5.
Jos henkilön teko tai laiminlyönti muodostaa useamman kuin yhden 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetelluista rikkomisista, sovelletaan ainoastaan 3 kohdan mukaisesti laskettua korkeampaa ja yhteen näistä rikkomisista liittyvää sakkoa.
43 g artikla
Uhkasakot
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen määrää päätöksellä uhkasakkoja pakottaakseen
a)
henkilön lopettamaan rikkomisen 43 e artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla tehdyn päätöksen mukaisesti;
b)
43 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön
i)
antamaan täydellisinä tiedot, joita on pyydetty 43 b artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;
ii)
suostumaan tutkimukseen ja erityisesti toimittamaan täydelliset asiakirjat, tiedot, menettelyt tai muun pyydetyn aineiston ja täydentämään ja oikaisemaan muita tietoja, jotka on toimitettu 43 c artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä käynnistetyssä tutkimuksessa;
iii)
suostumaan 43 d artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä määrättyyn paikalla tehtävään tarkastukseen.
2.
Uhkasakon on oltava tehokas ja oikeasuhteinen. Uhkasakkojen määrä määrätään kutakin viivästyspäivää kohden.
3.
Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, uhkasakkojen määrä on 3 prosenttia edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Se on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.
4.
Uhkasakko määrätään enintään kuuden kuukauden ajaksi arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen tiedoksi antamisesta. Tämän ajanjakson päätyttyä arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee toimenpidettä uudelleen.
43 h artikla
Sakkojen ja uhkasakkojen julkistaminen, luonne, täytäntöönpano ja kohdentaminen
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkistaa jokaisen sakon ja uhkasakon, joka on määrätty 43 f ja 43 g artiklan nojalla, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti finanssimarkkinat tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asianosaisille.
2.
Edellä olevien 43 f ja 43 g artiklan nojalla määrätyt sakot ja uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.
3.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen päättää olla määräämättä sakkoja tai uhkasakkoja, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sekä esittää päätöksensä syyt.
4.
Edellä olevien 43 f ja 43 g artiklan mukaisesti määrätyt sakot ja uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Täytäntöönpanoon sovelletaan siinä jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa voimassa olevia riita-asioiden käsittelyä koskevia menettelysäännöksiä, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu.
5.
Sakkojen ja uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.
3 JAKSO
MENETTELYT JA MUUTOKSENHAKU
43 i artikla
Menettelysäännöt valvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi ja sakkojen määräämiseksi
1.
Jos arvopaperimarkkinaviranomainen tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat muodostaa yhden tai useamman 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa luetelluista rikkomisista, se nimeää organisaationsa sisältä riippumattoman tutkivan virkamiehen asiaa tutkimaan. Nimetty virkamies ei saa olla tai ole saanut olla suoraan tai välillisesti osallisena sen esitteen hyväksymisessä, johon rikkominen liittyy, ja hänen on tehtäviään suorittaessaan oltava arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostosta riippumaton.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tutkiva virkamies tutkii väitetyt rikkomiset ottaen huomioon tutkimusten kohteena olevien henkilöiden esittämät huomiot ja esittää havainnoistaan täydellisen asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle.
3.
Tutkiva virkamies käyttää tehtäviensä hoitamiseksi valtuutta pyytää tietoja 43 b artiklan mukaisesti sekä valtuutta suorittaa tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia 43 c ja 43 d artiklan mukaisesti.
4.
Tutkivalla virkamiehellä on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin arvopaperimarkkinaviranomaisen valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin.
5.
Saatettuaan tutkimuksensa päätökseen ja ennen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston toimittamista arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle tutkiva virkamies antaa tutkimusten kohteena olleille henkilöille tilaisuuden tulla kuulluiksi tutkimuksen kohteena olevista asioista. Tutkiva virkamies perustaa havaintonsa yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
6.
Tämän artiklan nojalla suoritettavien tutkimusten aikana on kaikilta osin kunnioitettava tutkimusten kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia.
7.
Toimittaessaan havaintonsa sisältävän asiakirja-aineiston arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostolle tutkiva virkamies ilmoittaa tästä tutkimusten kohteena oleville henkilöille. Tutkimusten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu kolmansia osapuolia koskeviin luottamuksellisiin tietoihin.
8.
Tutkivan virkamiehen havainnot sisältävän asiakirja-aineiston perusteella ja kuultuaan 43 j artiklan mukaisesti tutkimusten kohteena olevia henkilöitä, jos nämä ovat sitä pyytäneet, arvopaperimarkkinaviranomainen päättää, ovatko tutkimusten kohteena olevat henkilöt syyllistyneet yhteen tai useampaan 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuun rikkomiseen, ja jos ovat, toteuttaa valvontatoimenpiteen 43 e artiklan mukaisesti ja määrää sakon 43 f artiklan mukaisesti.
9.
Tutkiva virkamies ei osallistu asian käsittelyyn arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvostossa eikä puutu muullakaan tavalla arvopaperimarkkinaviranomaisen hallintoneuvoston päätöksentekoprosessiin.
10.
Komissio antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan valtuuden käyttöä koskevat menettelysäännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset, sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisaikoja koskevat säännökset.
11.
Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa asian asianomaisten kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi syytetoimia varten, jos se tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan havaitsee vakavia viitteitä sellaisten tosiseikkojen mahdollisesta olemassaolosta, jotka saattavat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Lisäksi arvopaperimarkkinaviranomainen pidättäytyy määräämästä sakkoja tai uhkasakkoja tapauksissa, joissa aiempi samanlaisen tosiseikan tai olennaisilta osiltaan samanlaisten tosiseikkojen perusteella annettu vapauttava tai langettava ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi kansallisen oikeuden mukaisen rikosoikeudellisen menettelyn seurauksena.
43 j artikla
Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kuuleminen
1.
Ennen 43 e, 43 f ja 43 g artiklan mukaisen päätöksen antamista arvopaperimarkkinaviranomainen antaa tutkimuksen kohteena oleville henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa sen toteamista seikoista. Arvopaperimarkkinaviranomainen perustaa päätöksensä ainoastaan niihin todettuihin seikkoihin, joista tutkimuksen kohteena olevat henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tarvitaan 43 e artiklan nojalla kiireellisiä toimia estämään merkittävän ja välittömän vahingon aiheutuminen rahoitusjärjestelmälle. Siinä tapauksessa arvopaperimarkkinaviranomainen voi tehdä välipäätöksen, ja se antaa kyseisille henkilöille tilaisuuden esittää huomautuksensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on tehnyt päätöksensä.
2.
Tutkimuksissa on kaikilta osin kunnioitettava niiden henkilöiden puolustautumisoikeuksia, joita tutkimus koskee. Henkilöillä on oikeus tutustua arvopaperimarkkinaviranomaisen asiakirja-aineistoon, jollei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemiseen liittyvistä oikeutetuista eduista muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä arvopaperimarkkinaviranomaisen sisäisiin valmisteleviin asiakirjoihin.
43 k artikla
Muutoksen hakeminen Euroopan unionin tuomioistuimelta
Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi harkintavalta tutkiessaan valitukset päätöksistä, joilla arvopaperimarkkinaviranomainen on määrännyt sakon tai uhkasakon. Se voi kumota sakon tai uhkasakon tai alentaa tai korottaa sitä.
4 JAKSO
MAKSUT JA TEHTÄVIEN SIIRTÄMINEN
43 l artikla
Valvontamaksut
1.
Arvopaperimarkkinaviranomainen veloittaa liikkeeseenlaskijoilta, tarjoajilta tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevilta henkilöiltä maksut tämän asetuksen mukaisesti ja 3 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksuilla on katettava kokonaan esitteiden, myös niiden täydennysten, tarkastamisesta ja hyväksymisestä sekä niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille notifioinnista arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuvat menot sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti 43 m artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä.
2.
Liikkeeseenlaskijalta, tarjoajalta tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevalta henkilöltä veloitettavan yksilöllisen maksun määrän on katettava kaikki hallinnolliset kustannukset, joita arvopaperimarkkinaviranomaiselle aiheutuu toimistaan, jotka liittyvät liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön laatimaan esitteeseen täydennyksineen. Maksun on oltava oikeassa suhteessa liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön liikevaihtoon.
3.
Komissio antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään maksujen laji, maksujen kohteet, maksujen määrä ja maksutapa.
43 m artikla
Arvopaperimarkkinaviranomaisen suorittama tehtävien siirtäminen toimivaltaisille viranomaisille
1.
Jos valvontatehtävän asianmukainen suorittaminen sitä edellyttää, arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää määrättyjä valvontatehtäviä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla antamiensa ohjeiden mukaisesti. Kyseisiin määrättyihin valvontatehtäviin voi erityisesti kuulua valtuus esittää 43 b artiklan mukaisia tietopyyntöjä sekä suorittaa 43 c ja 43 d artiklan mukaisia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, esitteiden ja niiden täydennysten tarkastamista, hyväksymistä ja notifiointia, lopullisia arviointeja sekä rikkomisten seurantaa koskevia päätöksiä ei saa siirtää.
2.
Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen siirtää tehtävän 1 kohdan nojalla, se kuulee asianomaista toimivaltaista viranomaista seuraavista seikoista:
a)
siirrettävän tehtävän laajuus;
b)
tehtävän suorittamisen aikataulu; ja
c)
tarvittavien tietojen toimittaminen arvopaperimarkkinaviranomaisen toimesta ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle.
3.
Arvopaperimarkkinaviranomainen korvaa siirrettyjen tehtävien hoitamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuneet kustannukset 43 l artiklan 3 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti.
4.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla tehtyä tehtävien siirtämistä uudelleen asianmukaisin väliajoin. Tehtävien siirtäminen voidaan peruuttaa milloin tahansa.
5.
Tehtävien siirtäminen ei vaikuta arvopaperimarkkinaviranomaisen vastuuseen eikä rajoita arvopaperimarkkinaviranomaisen mahdollisuutta johtaa ja valvoa siirrettyä tehtävää.”
10 artikla
Siirtymäsäännökset
4.1 artikla. Hallituksen jäsenten nimittämismenettely julkaistaan sen jälkeen, kun 1, 2 ja 3 artikla ovat tulleet voimaan. Hallintoneuvosto ja johtokunta jatkavat tehtäviensä hoitamista siihen asti, kun kaikki hallituksen jäsenet ovat ottaneet tehtävänsä vastaan.
5.Ennen 1, 2 ja 3 artiklan voimaantuloa nimitetyt puheenjohtajat jatkavat tehtäviensä ja velvollisuuksiensa hoitamista toimikautensa loppuun. Edellä olevien 1, 2 ja 3 artiklan voimaantulon jälkeen nimitettävät puheenjohtajat valitaan ja nimitetään uuden nimittämismenettelyn mukaisesti.
11 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan [24 kuukauden kuluttua voimaantulosta]
Asetuksen 1, 2 ja 3 artiklaa sovelletaan [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 3 kuukauden kuluttua voimaantulosta]. Asetuksen 1 artiklan [62 artikla] kohtaa, 2 artiklan [62 artikla] kohtaa ja 3 artiklan [62 artikla] kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta [Julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on sen vuoden tammikuun 1 päivä, joka seuraa voimantulon jälkeisen yhden vuoden kauden päättymistä].
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja
Säädösehdotukseen liittyvä rahoitusselvitys "Virastot"
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t)
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin
3.2.3.Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi seuraavien asetusten muuttamisesta:
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta
– Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta
sekä lisäksi seuraavien säädösten muuttamisesta:
asetus (EU) 2015/760 eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista,
asetus (EU) N:o 345/2013 eurooppalaisista riskipääomarahastoista,
asetus (EU) N:o 346/2013 eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista,
asetus (EU) N:o 600/2014 rahoitusvälineiden markkinoista,
direktiivi 2014/65/EU rahoitusvälineiden markkinoista,
asetus (EU) 2016/1011 rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä,
asetus (EU) 2017/1129 arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä, ja
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II)
1.2.Toimintalohko(t)
Toimintalohko: Rahoitusvakaus, finanssipalvelut ja pääomamarkkinaunioni
Toiminto: Rahoitusvakaus
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.
⌧ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee
Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollinen perusta
1.4.2.Erityistavoitteet
Erityistavoite nro
2.5 Rahoitusalan sääntelykehys arvioidaan, pannaan asianmukaisesti täytäntöön, ja sen täytäntöönpanoa valvotaan koko EU:n alueella.
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
Euroopan valvontaviranomaiset varmistavat valvontakäytäntöjen lähentämisen siten, että EU:n ulottuvuutta painotetaan aiempaa enemmän. Tehostamalla valvontakäytäntöjen lähentämistä voidaan vähentää kaikkien valvottujen yhteisöjen hallinnollista rasitusta ja luoda lisäsynergioita vähentämällä vaatimusten täyttämisestä rajat ylittävää toimintaa harjoittaville yhteisöille aiheutuvia kustannuksia, samalla kun järjestelmä suojataan siten, etteivät markkinatoimijat pysty käyttämään hyväksi niille suotuisinta sääntelyä.
Euroopan valvontaviranomaiset pystyvät aiempaa paremmin koordinoimaan kansallisia viranomaisia ja harjoittamaan tarvittaessa suoraa valvontaa. Euroopan valvontaviranomaisten aiempaa vahvempi asema voi edistää markkinoiden yhdentymistä helpottamalla rajat ylittävää liiketoimintaa.
Euroopan valvontaviranomaiset pystyisivät hankkimaan varoja nykyisten ja tulevien tehtäviensä ja toimeksiantojensa hoitamiseen täysimääräisesti käyttämällä mekanismia, joka on selkeä ja avoin sekä yhtäläisen kohtelun periaatteiden mukainen. Samalla yhtenäinen maksujen määräytymismekanismi ja valvontakäytäntöjen lähentäminen loisivat tasapuoliset toimintaedellytykset koko sisämarkkinoille. Tällainen lopputulos hyödyttäisi viime kädessä kaikkia markkinatoimijoita.
1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan
Mahdollisia indikaattoreita:
•
Hyväksyttyjen teknisten standardien lukumäärä suhteessa laadittaviksi edellytettyjen standardien määrään
•
Komissiolle määräajassa hyväksyttäväksi toimitettujen teknisten standardien luonnosten lukumäärä
•
Niiden ehdotettujen teknisten standardien lukumäärä, jotka komissio on hylännyt
•
Hyväksyttyjen ei-sitovien suositusten lukumäärä suhteessa laadittaviksi edellytettyjen suositusten määrään
•
Toimivaltaisten viranomaisten esittämien selvityspyyntöjen lukumäärä
•
Unionin oikeuden rikkomista koskevien menestyksekkäästi päätökseen saatettujen tutkimusten lukumäärä
•
Unionin oikeuden rikkomista koskevan tutkimuksen keskimääräinen kesto
•
Unionin oikeuden selvästä rikkomisesta annettujen varoitusten lukumäärä
•
Sellaisten menestyksekkäiden sovittelujen lukumäärä, joissa ratkaisu ei ole sitova
•
Niiden kollegioiden lukumäärä, joihin Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EVLEV) tai Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) osallistuvat
•
Toimivaltaisten viranomaisten kanssa järjestettyjen kahdenvälisten kokousten lukumäärä
•
Paikalla tehtyjen yhteisten tarkastusten määrä
•
Valvontaviranomaisille annetun koulutuksen tuntimäärä
•
Henkilöstövaihtoon tai väliaikaisiin henkilöstösiirtoihin osallistuvan henkilöstön lukumäärä
•
Tehtyjen vertaisarviointien lukumäärä
•
Havaittujen ja poistettujen lähentymisen esteiden lukumäärä
•
Uudet käytännön työkalut ja välineet lähentymisen edistämiseksi
•
Finanssiosaamista ja valistusta koskevien aloitteiden lukumäärä
•
Julkaistujen analyyttisten tutkimusten lukumäärä
•
Paikalla tehtyjen tarkastusten ja tiettyyn tarkoitukseen tehtyjen tutkintojen lukumäärä
•
Valvottujen yhteisöjen kanssa järjestettyjen kokousten lukumäärä
•
Valvottujen yritysten kantelujen/valitusten lukumäärä
•
Kriisitilanteita käsittelevien virallisten päätösten lukumäärä
•
Täydennettyjen tietokantojen lukumäärä
•
Tehtyjen stressitestien tai vastaavien toimien lukumäärä
•
Ehdotetun talousarvion suhde lopulliseen (vuositasolla)
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
|
Tällä ehdotuksella pyritään vastaamaan seuraaviin haasteisiin:
1) Valtuudet: Vaikka yhteisen säännöstön avulla yhdenmukaistettu sääntely on sisämarkkinoiden kannalta tärkeää, se ei riitä. Yhtenäinen suhtautuminen unionin lainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen on yhtä lailla tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi sekä toimijoille suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöön ja kilpailuun liittyvien riskien vähentämiseksi. Tästä syystä Euroopan valvontaviranomaisilla on oltava välineet edistää unionin oikeuden asianmukaista soveltamista ja toimivia yhteisiä valvontastandardeja koko EU:ssa sääntelykäytäntöjen lähentämistoimenpiteiden ja tietyillä aloilla suoran valvonnan avulla. Tämä koskee erityisesti EAMV:tä pääomamarkkinaunionin yhteydessä. Tästä syystä säädösehdotuksessa pyritään antamaan (EAMV:lle) uusia valtuuksia tehostaa markkinoiden yhdentymistä ja vahvistamaan tai selkeyttämään nykyisiä Euroopan valvontaviranomaisista annetuissa asetuksissa vahvistettuja valtuuksia.
2) Hallintotapa: Nykyisen hallintomallin merkittävin ongelma on hallintoneuvoston kokoonpano ja se, ettei johtokunta pysty riittävästi edistämään EU:n etuja päätöksenteossa. Se ehkäisee tiettyjen nykyisten välineiden käyttöä ja estää Euroopan valvontaviranomaisia toteuttamasta toimeksiantojaan täysimääräisesti. Ongelma liittyy siihen tosiseikkaan, että Euroopan valvontaviranomaisten johtokunnat ja hallintoneuvostot koostuvat etupäässä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten edustajista, ja ainoastaan heillä on myös äänioikeudet (lukuun ottamatta komissiota silloin, kun talousarviosta äänestetään kussakin johtokunnassa). Tämä luo eturistiriitoja. Sitä paitsi puheenjohtajien asema ja valtuudet ovat myös hyvin rajoitettuja, ja hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajat, mikä heikentää puheenjohtajien auktoriteettia ja riippumattomuutta. Lisäksi hallintoneuvostot ovat ylityöllistettyjä, kun taas johtokunnilla on rajoitetummat tehtävät, minkä takia nopea päätöksenteko ei aina ole mahdollista. Hallintomalli ei myöskään kannusta Euroopan valvontaviranomaisia käyttämään kaikkia työkalujaan, kuten sitovaa sovittelua, ja se vaikuttaa vertaisarviointien soveltamisalaan, unionin oikeuden rikkomista koskevien menettelyjen käynnistämiseen ja seurantaraporttien antamiseen.
3) Rahoitus: Nykyisen rahoitusjärjestelmän tarkistaminen olisi välttämätöntä Euroopan valvontaviranomaisten tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi ja niiden toiminnasta aiheutuvien kustannusten jakamiseksi tasapuolisesti. Kun säädösehdotuksella pyritään tehostamaan Euroopan valvontaviranomaisten asemaa valvonnassa, rahoitusta on mukautettava (todennäköisesti ylöspäin) ympäristössä, jossa sekä EU:n että kansallisia talousarvioita kiristetään. Lisäksi Euroopan valvontaviranomaisten täysin julkinen rahoitus merkitsee, että julkisin varoin maksetaan yksityisen sektorin tiettyyn osaan kohdennetusta palvelusta. Euroopan valvontaviranomaisten kustannusten entistä tehokkaampi ja tasapuolisempi jakautuminen talouden toimijoille olisi mahdollista soveltamalla periaatetta, jonka mukaan kustannukset olisi jaettava niiden syntyperusteen mukaan, ja varmistamalla, että toimiala huolehtii rahoituksesta ainakin osittain. Lisäksi on syytä todeta, ettei nykyinen järjestelmä ole täysin tasapuolinen joitakin kansallisia toimivaltaisia viranomaisia kohtaan, sillä ne maksavat kohtuuttoman osuuden rahoituksesta verrattuna alan kokoon asianomaisissa jäsenvaltioissa.
|
1.5.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo (se voi olla tuloksena esimerkiksi koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta, vaikuttavuuden lisäyksestä tai täydentävyyksistä). Tätä kohtaa sovellettaessa ”unionin osallistumisesta saatavalla lisäarvolla” tarkoitetaan arvoa, joka saadaan unionin toiminnan ansiosta sen arvon lisäksi, jonka jäsenvaltiot olisivat muutoin tuottaneet yksinään.
Syyt Euroopan tason toimintaan (etukäteen)
Vuonna 2017 toteutettu arviointi osoittaa, että EU:n toiminta on perusteltua ja tarpeen niiden ongelmien takia, joita on havaittu Euroopan valvontaviranomaisten käytettävissä olevissa valtuuksissa sekä niiden hallinto- ja rahoituskehyksessä. Mahdolliset tähän liittyvät toimet edellyttävät Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten muuttamista. Euroopan valvontaviranomaiset ovat unionin elimiä, joiden valtuuksia ja toimia voi muuttaa ainoastaan unionin lainsäätäjä – tässä tapauksessa SEUT-sopimuksen 114 artiklan perusteella.
Odotettu unionin luoma lisäarvo (jälkikäteen)
Euroopan valvontaviranomaisten perustaminen merkitsi sen seikan tunnustamista, että EU:n tason valvontajärjestelmää tarvitaan kuluttajan- ja sijoittajansuojan tehostamiseksi ja rahoitusjärjestelmän vakauden ja toimivuuden vahvistamiseksi kestävällä tavalla koko EU:ssa. Nämä tavoitteet voidaan paremmin saavuttaa unionin tasolla.
Sidosryhmät ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan valvontaviranomaiset ovat merkittävästi lisänneet koordinaatiota ja yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten välillä. Sidosryhmien mukaan Euroopan valvontaviranomaiset ovat keskeisessä asemassa, kun halutaan varmistaa, että finanssimarkkinat toimivat koko EU:ssa moitteettomasti, että ne ovat hyvin säänneltyjä ja valvottuja ja että kuluttajansuojaa tehostetaan.
Euroopan valvontaviranomaisia ja niiden osallistumista tulokselliseen valvontaan koko EU:ssa tarvitaan, ja se on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon finanssimarkkinoiden yhä tiiviimpi yhdistyminen EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Euroopan valvontaviranomaiset ovat keskeisessä asemassa pääomamarkkinaunionin kehittämisessä, sillä niillä on keskeinen tehtävä markkinoiden yhdentymisen edistämisessä ja mahdollisuuksien luomisessa sisämarkkinoilla finanssiyhteisöille ja sijoittajille.
Palaaminen kansalliseen valvontaan pohjautuvaan kehykseen, joka perustuu kotimaan valvonnan periaatteeseen yhdessä vähimmäisvakavaraisuutta koskevien vaatimusten ja vastavuoroisen tunnustamisen kanssa, ei yksinkertaisesti riittäisi vastaamaan kiireelliseen tarpeeseen yhdentää edelleen EU:n finanssimarkkinoita ja erityisesti pääomamarkkinoiden valvontakehystä. Sillä olisi kielteisiä seurauksia EU:n kyvylle vahvistaa pitkäaikaissijoituksia ja luoda rahoituslähteitä EU:n yrityksille, ja ne ovat EU:n talouden vahvistamisen välttämättömiä elementtejä, joilla kannustetaan työllisyyttä lisääviin investointeihin.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
|
Euroopan kolme valvontaviranomaista aloittivat toimintansa riippumattomina EU:n virastoina tammikuussa 2011 valvontaviranomaisista vuonna 2010 annettujen asetusten mukaisesti.
Komissio arvioi Euroopan valvontaviranomaisten toimintaa vuonna 2014. Tuolloin komissio totesi, että Euroopan valvontaviranomaiset olivat suoriutuneet tehtävistään hyvin. Komissio havaitsi kuitenkin neljällä alalla ongelmakohtia, joissa oli parantamisen varaa: 1) rahoituskehys (nykyisen kehyksen korvaaminen), 2) valtuudet (esim. valvontakäytäntöjen lähentämisen painottaminen, nykyisten valtuuksien tuloksellisempi käyttö sekä nykyisten toimeksiantojen selkeyttäminen ja mahdollinen laajentaminen), 3) hallintotapa (muun muassa sisäisen hallinnon tehostaminen sen varmistamiseksi, että päätöksenteossa otetaan huomioon koko EU:n etu) ja 4) valvontarakenne (rakenteellisten muutosten arviointi, kuten viranomaisten sulauttaminen yhdeksi ainoaksi elimeksi yhteen toimipaikkaan tai kaksikärkisen mallin käyttöönotto).
Myös Euroopan parlamentti arvioi Euroopan valvontaviranomaisia lokakuussa 2013. Jotkin Euroopan valvontaviranomaisten toiminnan tulosta koskevista päätelmistä olivat samoja kuin komissiolla, samoin kuin siitä seikasta, että tarkasteluajanjakso oli hyvin lyhyt. Parlamentin mietinnössä oli yksityiskohtainen luettelo parantamiskohteista, joista osa vaatisi lainsäädäntömuutoksia. Lisäksi parlamentti vaati maaliskuussa 2014 Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuksesta antamassaan päätöslauselmassa komissiota antamaan uusia säädösehdotuksia Euroopan valvontaviranomaisten sääntelykehyksen tarkistamiseksi muun muassa hallinnon, edustuksen, valvontayhteistyön ja valvonnan lähentämisen sekä valtuuksien tehostamisen aloilla.
Neuvosto totesi marraskuussa 2014, että kohdennettuja mukautuksia olisi harkittava Euroopan valvontaviranomaisten suorituskyvyn, hallinnon ja rahoituksen parantamiseksi.
Tässä säädösehdotuksessa on otettu huomioon aiemmissa arvioinneissa esiin otetut ongelmakohdat ja sidosryhmien kommentit (myös komission kannanottopyyntöjen ja pääomamarkkinaunionin yhteydessä esitetyt). Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitetty keväällä 2017 tehtyyn arviointiin, jossa todettiin, että Euroopan valvontaviranomaiset ovat laajasti ottaen saavuttaneet nykyiset tavoitteensa ja että Euroopan valvontaviranomaisten nykyinen alakohtainen valvontarakenne on asianmukainen. Kohdennettuja parannuksia tuleviin haasteisiin vastaamiseksi suositeltiin kuitenkin, erityisesti suhteessa Euroopan valvontaviranomaisten valtuuksien parantamiseen sekä hallinto- ja rahoituskehykseen.
|
1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut
Ehdotuksen tavoitteet vastaavat useita muita EU:n toimintapolitiikkoja ja käynnissä olevia aloitteita, joilla pyritään i) kehittämään talous- ja rahaliittoa, ii) kehittämään pääomamarkkinaunionia ja iii) parantamaan EU:n tason valvonnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
Ensinnäkin ehdotus on yhtenäinen talous- ja rahaliiton kanssa. Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelyä koskevassa viiden puheenjohtajan kertomuksessa korostettiin, että pääomamarkkinoiden intensiivisempi yhdentäminen ja jäljellä olevien kansallisten esteiden asteittainen poistaminen voisivat luoda rahoitusvakaudelle uusia riskejä. Kertomuksen mukaan valvontakehystä on laajennettava ja lujitettava kaikkien finanssialan toimijoiden vakavaraisuuden takaamiseksi. Viiden puheenjohtajan kertomuksen mukaan tilanteen olisi viime kädessä johdettava Euroopan pääomamarkkinoiden yhteiseen valvontaviranomaiseen. Lisäksi Euroopan talous- ja rahaliiton syventämisestä äskettäin annetussa pohdinta-asiakirjassa korostettiin seuraavaa: ”Keskeistä on yhdennetympi valvontakehys, jolla varmistetaan rahoitusalan sääntöjen yhtenäinen täytäntöönpano ja keskitetympi valvonta.” Säädösehdotuksessa ei tosin sitouduta yhteisen valvontaviranomaisen perustamiseen pääomamarkkinoita varten, mutta ehdotus tähtää valvontakehyksen lujittamiseen. Siinä ennakoidaan myös joidenkin valvontatehtävien siirtämistä EU:n tasolle ja erityisesti EAMV:lle. Tällaisia ovat muun muassa joidenkin EU-esitteiden hyväksyntää, vertailuarvojen hallinnoijia, raportointipalvelujen tarjoajia ja joitakin EU:n rahastoja koskevat valvontatehtävät.
Toiseksi ehdotus on pääomamarkkinaunionihankkeen mukainen. Pääomamarkkinaunionilla pyritään lisäämään EU:n rahoitusjärjestelmän sietokykyä monipuolistamalla rahoituskanavia. Samalla on seurattava valppaasti pääomamarkkinoilla syntyviä rahoitusriskejä. Siitä syystä laadukas valvontakehys on hyvin toimivien, yhdennettyjen pääomamarkkinoiden välttämätön elementti. Säädösehdotuksella olisi varmistettava, että yhteinen säännöstö toteutetaan yhtenäisesti koko sisämarkkinoilla. Toimijoille suotuisimman sääntelyn hyväksikäytön estämiseksi finanssiyhteisöihin, joiden liiketoiminnan koko ja riskiprofiilit ovat samanlaisia, olisi siitä syystä kohdistettava samantasoista valvontaa riippumatta siitä, missä päin EU:ta ne sijaitsevat.
Kolmanneksi ehdotus vastaa yleistavoitetta parantaa EU:n tason valvonnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. EU on viime vuosina tehnyt laajasti uudistuksia, jotta pankki-, vakuutus- ja pääomamarkkinoiden alat olisivat entistä avoimempia, hyvin säänneltyjä ja vahvoja. Tällä ehdotuksella parannetaan valvontaa EU:n sisällä selkeyttämällä joitakin Euroopan valvontaviranomaisille annettuja valtuuksia (kuten riitojen sovittelua ja riippumattomia arviointeja) ja muuttamalla kyseisten virastojen hallintorakennetta. Sitä paitsi finanssialaa koskevaan EU:n lainsäädäntöön on yhä enemmän sisällytetty niin sanottuja kolmannen maan järjestelmiä, joiden ansiosta EU:n ulkopuoliset yritykset pääsevät EU:n markkinoille, tavallisesti sillä edellytyksellä, että ne ovat saaneet toimiluvan valtiossa, jonka sääntelyjärjestelmä vastaa EU:n järjestelmää ja jolla on toimiva vastavuoroinen, EU:n yrityksille pääsyn tarjoava järjestely. Säädösehdotuksessa todetaan aiempaa selkeämmin, että Euroopan valvontaviranomaiset voivat avustaa komissiota kolmansien maiden kehityksen seurannassa sellaisilla lainkäyttöalueilla, joista komissio on tehnyt myönteisen vastaavuuspäätöksen. Seurattavaa kehitystä ovat toisin sanoen kolmannen maan sääntelyn, valvonnan ja markkinoiden kehitys sekä kolmannen maan viranomaisten valvonta-ansiot. Seurannan tarkoituksena on varmistaa, että edellytykset, joihin vastaavuuspäätös perustuu, täyttyvät edelleen jatkuvasti siten, että erityisesti korostetaan kolmannen maan kehitystä, joka saattaa vaikuttaa unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen.
Neljänneksi säädösehdotus vastaa myös komission äskettäin tekemää ehdotusta, joka koskee keskusvastapuolten toimilupamenettelyjä ja lupien myöntämiseen osallistuvia viranomaisia sekä vaatimuksia, joiden perusteella kolmannen maan keskusvastapuolet tunnustetaan. Keskusvastapuolia koskevassa ehdotuksessa EU:n keskusvastapuolten valvontaan otetaan aiempaa yleiseurooppalaisempi lähestymistapa. EAMV:hen perustetaan uusi valvontamekanismi, joka vastaa siitä, että EU:n keskusvastapuolia valvotaan entistä johdonmukaisemmin ja yhtenäisemmin ja että EU:n ulkopuolisten maiden eli kolmansien maiden keskusvastapuolten valvontaa lujitetaan.
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.
–◻
Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.
–◻
Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.
⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.
–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2019 ja päättyy vuonna 2020,
–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
–◻
toimeenpanovirastoja
◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
⌧ Välillinen hallinnointi, jossa talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty
◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
⌧ 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille
◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut
◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut
◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
Huomautukset:
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
Olemassa olevien järjestelyjen mukaisesti Euroopan valvontaviranomaiset laativat säännölliset raportit toiminnastaan (mukaan luettuna sisäinen raportointi ylemmälle johdolle, raportointi hallintoelimille ja vuosikertomuksen laatiminen), ja tilintarkastustuomioistuin ja komission sisäisen tarkastuksen pääosasto tarkastavat valvontaviranomaisten resurssien käytön. Ehdotukseen sisältyvien toimien seuranta ja niistä raportointi noudattavat jo voimassa olevia vaatimuksia, samoin kuin tästä ehdotuksesta mahdollisesti johtuvia uusia vaatimuksia.
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.Todetut riskit
Tähän ehdotukseen liittyvien määrärahojen säännönmukaiseen, taloudelliseen, tehokkaaseen ja tulokselliseen käyttöön ei ennakoida sisältyvän merkittäviä uusia riskejä, joita nykyinen sisäisen valvonnan kehys ei kattaisi.
Rahoituksen siirtymiseen saattaa kuitenkin liittyä uusi haaste. On nimittäin varmistettava, että vuotuiset rahoitusosuudet kerätään asianomaisilta finanssilaitoksilta ja finanssimarkkinoiden toimijoilta oikea-aikaisesti.
2.2.2.Valvontamenetelmä(t)
Euroopan valvontaviranomaisista annetuissa asetuksissa säädetyt hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat jo käytössä. Euroopan valvontaviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä komission sisäisen tarkastuksen pääosaston kanssa sen varmistamiseksi, että kaikilla sisäisen valvontakehyksen aloilla täytetään asianmukaiset vaatimukset. Näitä järjestelyjä sovelletaan myös Euroopan valvontaviranomaisten tämän ehdotuksen mukaisiin tehtäviin.
Lisäksi Euroopan parlamentti myöntää jokaisena varainhoitovuonna neuvoston suosituksesta kullekin Euroopan valvontaviranomaiselle vastuuvapauden tämän talousarvion toteuttamisesta.
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet
Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi Euroopan valvontaviranomaisiin sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 11 päivänä syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 säännöksiä.
Euroopan valvontaviranomaisilla on niiden tarkoituksiin suunniteltu petostentorjuntastrategia ja sen perusteella laadittu toimintasuunnitelma. Euroopan valvontaviranomaisten petostentorjuntaa koskevissa tehostetuissa toimissa noudatetaan varainhoitoasetuksen sääntöjä ja ohjeita (petostentorjuntatoimet osana moitteetonta varainhoitoa), OLAFin petostenehkäisypolitiikkaa, komission petostentorjuntastrategiassa (KOM(2011) 376) vahvistettuja sääntöjä sekä EU:n virastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa (heinäkuu 2012) ja siihen liittyvässä etenemissuunnitelmassa vahvistettuja sääntöjä.
Lisäksi Euroopan valvontaviranomaisten perustamisasetuksissa sekä Euroopan valvontaviranomaisten varainhoitoasetuksissa vahvistetaan säännökset, jotka koskevat Euroopan valvontaviranomaisten talousarviota ja sovellettavia varainhoitosääntöjä, myös sääntöjä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi.
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Määrärahalaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
|
Numero
[Nimi ………………………...…………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta
|
kolmansilta mailta
|
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
|
1a
|
12 02 04 EPV
12 02 05 EVLEV
12 02 06 EAMV
|
JM
|
KYLLÄ
|
EI
|
EI
|
EI
|
·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: Ei sovelleta
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Määrärahalaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
|
Numero[Nimi ………………………...…………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta
|
kolmansilta mailta
|
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
|
[…]
|
[XX.YY.YY.YY]
[…]
|
[…]
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
Säädöksellä on seuraavat vaikutukset menoihin:
1. EPV, EVLEV ja EAMV palkkaavat yhteensä 210 uutta henkilöstön jäsentä vuosina 2019–2022.
2. Uusista henkilöstön jäsenistä aiheutuvat kustannukset (ja muut Euroopan valvontaviranomaisilta edellytettäviin uusiin tehtäviin liittyvät menot) rahoitetaan kokonaan toimialalta välillisestä valvonnasta kerättävillä vuotuisilla rahoitusosuuksilla ja suorasta valvonnasta kerättävillä maksuilla (ei vaikutusta EU:n talousarvioon). On huomattava, että EAMV:n lisähenkilöstö ja kaikki suorasta valvonnasta aiheutuvat lisäkustannukset katetaan kokonaan toimialalta kerättävillä maksuilla.
Jos oletetaan, että hyväksyminen ja voimaantulo toteutuisivat vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä ja komission olisi laadittava delegoitu säädös, jossa eritellään vuotuiset rahoitusosuudet, maksuperusteet, maksujen määrät ja tapa, jolla ne maksetaan, ehdotuksessa ennakoidaan, että vuotuiset rahoitusosuudet kerätään sen vuodesta alusta alkaen, joka alkaa yhden täyden vuoden kuluttua voimaantulosta – eli tässä skenaariossa se tarkoittaa, että ehdotuksen takia välillisestä valvonnasta aiheutuvat lisämenot voidaan rahoittaa vuotuisilla rahoitusosuuksilla 1. tammikuuta 2021 alkaen. Siitä huolimatta Euroopan valvontaviranomaisille aiheutuisi asetuksen mukaisia kustannuksia asetuksen voimaantulosta alkaen, minkä takia on kuitenkin tarpeen saada lisärahoitusta EU:lta vuosina 2019 ja 2020, jotta siirtymävaiheen toimet voidaan kattaa siihen asti, kun vuotuisia rahoitusosuuksia aletaan kerätä. Itse asiassa vuodesta 2021 vuotuisista rahoitusosuuksista voidaan maksaa takaisin EU:n talousarvioon edellä mainittu vuosina 2019 ja 2020 annettu siirtymäkauden rahoitus.
Vastaavasti maksuja, jotka kattavat suorasta valvonnasta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan, voidaan kerätä vasta sen jälkeen, kun erityiset delegoidut säädökset ovat tulleet voimaan. Tämän ehdotuksen mukaan suoraa valvontaa alettaisiin soveltaa 24 kuukautta asetuksen voimaantulon jälkeen, eli tässä skenaariossa vuodesta 2021. Tässä asiakirjassa on oletettu, että vuonna 2021 EU:n talousarvioon aiheutuu vaikutuksia ennakoista, ennen kuin näitä maksuja voidaan kerätä, ja että Euroopan valvontaviranomaiset palauttavat EU:n maksamat ennakot viimeistään vuonna 2022. Näin ollen vuonna 2022 EU:n talousarvioon ei odoteta kohdistuvan lisämenoja. Periaatteessa suoran valvonnan alalla aiheutuvat lisämenot rahoitetaan valvottavilta markkinatoimijoilta kerättävillä maksuilla.
Tämä lisärahoitus olisi myönnettävä EU:n yleisestä talousarviosta, sillä kyseistä summaa on mahdotonta kattaa rahoitusvakauden, finanssipalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosaston (FISMA) määrärahoilla.
Nykyisistä ja käynnissä olevista Euroopan valvontaviranomaisten tehtävistä ja toiminnoista jo aiheutuvat kustannukset rahoitetaan vuosina 2019 ja 2020 nykyisen rahoituskehyksen mukaisesti noudattamalla vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä.
|
TÄSSÄ RAHOITUSSELVITYKSESSÄ VUODELLE 2021 JA SEN JÄLKEISILLE VUOSILLE ARVIOIDUT VAIKUTUKSET MENOIHIN JA HENKILÖSTÖÖN ON LISÄTTY ESIMERKINOMAISESTI, EIVÄTKÄ NE MÄÄRÄÄ ENNALTA TOUKOKUUSSA 2018 ESITETTÄVÄN, VUODEN 2020 JÄLKEISTÄ MONIVUOTISTA RAHOITUSKEHYSTÄ KOSKEVAN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ. Tässä yhteydessä olisi myös huomattava, että vaikka suoraan valvontaan tarvittava henkilöstömäärä riippuu ajan mittaan valvottavien pääomamarkkinatoimijoiden lukumäärän ja koon kehittymisestä, vastaavat menot rahoitetaan periaatteessa kyseisiltä markkinatoimijoilta kerättävillä maksuilla.
|
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Numero
|
Otsake 1a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
|
|
PO: FISMA
|
|
|
2019
|
2020
|
2021
|
2022
|
YHTEENSÄ
|
|
12.0204 EPV
|
Sitoumukset
|
(1)
|
2 493,0
|
4 096,3
|
0
|
|
6 589,3
|
|
|
Maksut
|
(2)
|
2 493,0
|
4 096,3
|
0
|
|
6 589,3
|
|
12.0205 EVLEV
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
3 759,7
|
5 356,0
|
0
|
|
9 115,7
|
|
|
Maksut
|
(2a)
|
3 759,7
|
5 356,0
|
0
|
|
9 115,7
|
|
12.0206 EAMV
|
Sitoumukset
|
(3a)
|
17 728,6
|
20 589,6
|
10 142,8
|
|
48 461,0
|
|
|
Maksut
|
(3b)
|
17 728,6
|
20 589,6
|
10 142,8
|
|
48 461,0
|
|
FISMA-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
= 1 + 1a + 3a
|
23 981,3
|
30 041,9
|
10 142,8
|
|
64 166,0
|
|
|
Maksut
|
= 2 + 2a + 3b
|
23 981,3
|
30 041,9
|
10 142,8
|
|
64 166,0
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
5
|
”Hallintomenot”
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
|
Vuosi
n
|
Vuosi
n + 1
|
Vuosi
n + 2
|
Vuosi
n + 3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
PO: <…….>
|
|
• Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
• Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
PO <…….> YHTEENSÄ
|
Määrärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
|
2019
|
2020
|
2021
|
2022
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/
aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
23 981,3
|
30 041,9
|
10 142,8
|
|
|
|
|
64 166,0
|
|
|
Maksut
|
23 981,3
|
30 041,9
|
10 142,8
|
|
|
|
|
64 166,0
|
3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tavoitteet ja tuotokset
⇩
|
|
|
Vuosi
n
|
Vuosi
n + 1
|
Vuosi
n + 2
|
Vuosi
n + 3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
|
TUOTOKSET
|
|
|
Tyyppi
|
Keskimäär. kustannukset
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä
|
Kustannus
|
Lukumäärä yhteensä
|
Kustannukset yhteensä
|
|
ERITYISTAVOITE 1…
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma erityistavoite 1
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
ERITYISTAVOITE 2...
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma erityistavoite 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.2.3.Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin – Katso rahoitusselvityksen liite
6.Yhteenveto
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
Vuosi
n
|
Vuosi
n + 1
|
Vuosi
n + 2
|
Vuosi
n + 3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
Virkamiehet (AD-palkkaluokka)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Virkamiehet (AST-palkkaluokka)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Väliaikaiset toimihenkilöt
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kansalliset asiantuntijat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Arvioidut vaikutukset henkilöstöön (lisäys kokoaikaiseksi muutettuna) – henkilöstötaulukko
|
Tehtäväryhmä ja palkkaluokka
|
vuosi n
|
vuosi n + 1
|
vuosi n + 2
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
|
AD16
|
|
|
|
|
|
AD15
|
|
|
|
|
|
AD14
|
|
|
|
|
|
AD13
|
|
|
|
|
|
AD12
|
|
|
|
|
|
AD11
|
|
|
|
|
|
AD10
|
|
|
|
|
|
AD9
|
|
|
|
|
|
AD8
|
|
|
|
|
|
AD7
|
|
|
|
|
|
AD6
|
|
|
|
|
|
AD5
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
AD yhteensä
|
|
|
|
|
|
AST11
|
|
|
|
|
|
AST10
|
|
|
|
|
|
AST9
|
|
|
|
|
|
AST8
|
|
|
|
|
|
AST7
|
|
|
|
|
|
AST6
|
|
|
|
|
|
AST5
|
|
|
|
|
|
AST4
|
|
|
|
|
|
AST3
|
|
|
|
|
|
AST2
|
|
|
|
|
|
AST1
|
|
|
|
|
|
AST yhteensä
|
|
|
|
|
|
AST/SC 6
|
|
|
|
|
|
AST/SC 5
|
|
|
|
|
|
AST/SC 4
|
|
|
|
|
|
AST/SC 3
|
|
|
|
|
|
AST/SC 2
|
|
|
|
|
|
AST/SC 1
|
|
|
|
|
|
AST/SC yhteensä
|
|
|
|
|
|
KAIKKI YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
Arvioidut vaikutukset henkilöstöön (lisäys) – ulkopuolinen henkilöstö
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
|
vuosi n
|
vuosi n + 1
|
vuosi n + 2
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
|
Tehtäväryhmä IV
|
|
|
|
|
|
Tehtäväryhmä III
|
|
|
|
|
|
Tehtäväryhmä II
|
|
|
|
|
|
Tehtäväryhmä I
|
|
|
|
|
|
Yhteensä
|
|
|
|
|
|
Kansalliset asiantuntijat
|
vuosi n
|
vuosi n + 1
|
vuosi n + 2
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
|
Yhteensä
|
|
|
|
|
Ilmoitetaan suunniteltu palvelukseenottopäivämäärä ja tehdään sen perusteella tarvittavat mukautukset määrään (jos henkilö on tarkoitus ottaa palvelukseen heinäkuussa, keskimääräisistä kustannuksista otetaan huomioon vain 50 prosenttia). Tarkemmat tiedot olisi annettava liitteessä.
7.Henkilöresurssien arvioitu tarve vastuupääosastossa
–⌧
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)
|
|
Vuosi
n
|
Vuosi
n + 1
|
vuosi
n + 2
|
vuosi
n + 3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
|
·Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 04 vv
|
– päätoimipaikassa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– EU:n ulkop. edustustoissa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä?)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
|
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö
|
|
Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteessä V olevassa 3 kohdassa.
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
–◻
Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.
–⌧
Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.
Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät
Ehdotus edellyttää Euroopan valvontaviranomaisten budjettikohtien (12.0204, 12.0205 ja 12.0206) muuttamista. Vaikka ennakoidut täydet määrät katetaan viime kädessä maksuilla, EU:n talousarviosta tarvitaan ennakoita syntyvien kustannusten kattamiseksi ainakin ensimmäisten 18 toimintakuukauden aikana.
Komission on ehdotuksen hyväksymisen jälkeen annettava delegoitu säädös, jossa eritellään yksityiskohtaisesti maksujen laskenta- ja kantamismenetelmä. Maksujen kantamisen aloittaminen edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät olla vastustamatta säädöstä ja että säädös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kustannukset saadaan kuitenkin ajan mittaan takaisin, viimeistään vuonna 2021.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
[…]
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
Vuosi
n
|
Vuosi
n + 1
|
Vuosi
n + 2
|
Vuosi
n + 3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Yhteensä
|
|
Rahoitukseen osallistuva taho
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
–⌧
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
–◻
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
–◻
vaikutukset omiin varoihin
–◻vaikutukset sekalaisiin tuloihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tulopuolen budjettikohta
|
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna
|
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus
|
|
|
|
Vuosi
n
|
Vuosi
n + 1
|
Vuosi
n + 2
|
Vuosi
n + 3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
|
Momentti …
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:
Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä
LIITE
Euroopan valvontaviranomaisten tehtävien hoitoon liittyvät kustannukset on arvioitu henkilömenojen osalta valvontaviranomaisten vuoden 2018 talousarvioesityksen kustannusluokittelun mukaisesti. Säädösaloite vaikuttaa Euroopan valvontaviranomaisten aiheuttamiin kustannuksiin seuraavien muutosten takia: muutokset hallintotapaan (I), Euroopan valvontaviranomaisten välillisen valvonnan valtuuksiin (II), kyseisten virastojen rahoitusjärjestelmään (III) ja EAMV:lle myönnettäviin suoran valvonnan valtuuksiin (IV). Lisähenkilöstön tueksi tarvitaan myös varoja yleiskustannuksiin ja oikeudellisiin asiantuntijoihin (V). Henkilöstön jäsenten lukumäärän kasvun vuoksi säädösehdotus saattaa edellyttää joitakin muutoksia myös Euroopan valvontaviranomaisten toimitiloihin (VI).
I
Euroopan valvontaviranomaisten hallintotapa
Säädösehdotuksen seurauksena nykyinen johtokunta (johon kuuluvat puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja hallintoneuvoston jäseniä) korvataan hallituksella, uudella elimellä, johon kuuluu EPV:ssä ja EVLEV:ssä neljä päätoimista riippumatonta jäsentä (puheenjohtaja mukaan luettuna) ja EAMV:ssä kuusi päätoimista riippumatonta jäsentä (puheenjohtaja mukaan luettuna). Euroopan valvontaviranomaisten toimeksiannot ovat hallituksen yksinomainen painopiste. Nykyisestä toimitusjohtajasta voisi tulla hallituksen osa. Muutokset saattavat edellyttää kahta henkilöstön lisäjäsentä EPV:hen ja EVLEV:hen ja neljää henkilöstön lisäjäsentä EAMV:hen (edellyttäen, että kyseiset työntekijät palkataan organisaation ulkopuolelta). Heille maksetaan palkka Euroopan valvontaviranomaisten talousarviosta. EPV:n ja EVLEV:n kyseisten kahden uuden työntekijän ja EAMV:n neljän uuden työntekijän olisi oltava kokeneita, ja heidät olisi palkattava väliaikaisina AD-toimihenkilöinä vähintään palkkaluokkaan AD 13. Tämä lisähenkilöstö aiheuttaa väistämättä rekrytointiin liittyviä kustannuksia (matkat, majoitus, lääkärintarkastukset, muut lisät, muuttokustannukset ja niin edelleen) arviolta 12 700 euroa henkilöä kohden.
Säädösehdotuksen mukaan hallitukselle annettaisiin päätöksentekovaltaa tietyissä muissa kuin sääntelyyn liittyvissä tehtävissä, joissa nykyisen hallintomallin aiheuttamat kannustinepäsuhdat ovat ongelmallisimpia (kuten unionin oikeuden rikkomista koskevat menettelyt ja riitojen ratkaisu). Koska yksi tämän ehdotuksen tavoitteista on lisätä mainittujen valtuuksien käyttöä, hallituksen pysyvien jäsenten tukena heidän tehtävissään olisi oltava riittävästi lisähenkilöstöä. Valtuuksiin tehtävät muutokset lisännevät esimerkiksi (toimivaltaisille viranomaisille tai markkinatoimijoille lähetettävien) tietopyyntöjen lukumäärää ja riitojenratkaisuvaltuuksien käyttöä. Euroopan valvontaviranomaisten nykyinen henkilöstö voi hoitaa suurimman osan uusista tehtävistä siten, että henkilöstöä siirretään lainsäädäntötyön luonteisesta työstä valvontakäytäntöjen lähentämistehtäviin. Odotetaankin, että sääntelytyö saattaa tulevaisuudessa hiukan vähetä tai sen määrä säilyy ennallaan, ja kokoaikaiseksi muutettuna suurempi osa Euroopan valvontaviranomaisten henkilöstöstä voisi työskennellä valvontakäytäntöjen lähentämisen parissa. Näin ollen uuden hallituksen ja sen uusien tehtävien tueksi tarvittaneen vain kaksi lisätyöntekijää kokoaikaiseksi muutettuna EPV:ssä ja EVLEV:ssä ja kolme lisätyöntekijää kokoaikaiseksi muutettuna EAMV:ssä.
|
Yhteenvetona tässä rahoitusselvityksessä oletetaan Euroopan valvontaviranomaisten hallintotapaan tehtävien muutoksen edellyttävän kussakin kyseisistä virastoista seuraavaa:
·EAMV:hen neljä sekä EPV:hen ja EVLEV:hen kumpaankin kaksi uutta ammatilliselta kokemukseltaan korkeatasoista väliaikaista AD-toimihenkilöä vähintään palkkaluokkaan AD 13
·kokoaikaiseksi muutettuna kaksi työntekijää (kaikki väliaikaisia toimihenkilöitä) EPV:hen ja EVLEV:hen ja kolme EAMV:hen avustamaan uusia hallituksen jäseniä näiden uusissa tehtävissä ja kompensoimaan valvontakäytäntöjen lähentämiseen liittyvää kasvavaa työkuormitusta
·lisähenkilöstön rekrytointiin liittyvät kustannukset (matkat, majoitus, lääkärintarkastukset, muut lisät, muuttokustannukset ja niin edelleen).
|
II Euroopan valvontaviranomaisten suorittama välillinen valvonta
i. Yhteiset tehtävät, jotka edellyttävät samoja resursseja kaikille kolmelle Euroopan valvontaviranomaiselle
Euroopan valvontaviranomaisten tekemät vertaisarvioinnit korvattaisiin riippumattomilla arvioinneilla yhtenäisyyden lisäämiseksi finanssialan valvontaviranomaisten verkostossa. Vertaisarvioinnit tehdään nykyisin vertaisarviointilautakunnissa, joihin kuuluu etupäässä EU-28:n kansallisten toimivaltaisten viranomaisten henkilöstöä, kun taas riippumattomat arvioinnit tehtäisiin vasta perustettavan hallituksen valvonnassa. Säädösehdotuksen mukaan hallitus voisi tehtävän hoitamiseksi perustaa arviointikomitean. Jotta arviointien riippumattomuus voidaan taata, komiteaan kuuluisi pelkästään Euroopan valvontaviranomaisten henkilöstöä. Komitean perustaminen edellyttää siten lisähenkilöstöä, vaikka jotkin Euroopan valvontaviranomaisten henkilöstön jäsenet osallistuvat jo nykyisin vertaisarviointeihin. Tämä Euroopan valvontaviranomaisten henkilöstön lisäys voidaan arvioida viideksi lisähenkilöksi kutakin Euroopan valvontaviranomaista kohden, jotta voidaan korvata toimivaltaisten viranomaisten näihin toimiin aiemmin luovuttamat henkilöresurssit.
Euroopan valvontaviranomaisille annetaan myös uusi tehtävä, jonka tavoitteena on koordinoida toimivaltaisia viranomaisia valvontakäytäntöjen lähentymisen ja unionin oikeuden johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Euroopan valvontaviranomaiset vahvistavat tätä varten valvontaa koskevat yhteiset päämäärät ja tavoitteet EU:n monivuotisten strategisen suunnitelman muodossa. Euroopan valvontaviranomaiset valmistelevat jo nyt vuotuisen työohjelman. Euroopan valvontaviranomaisten nykyinen vuotuinen työohjelma kattaa kuitenkin Euroopan valvontaviranomaisten itsensä toteuttamat sääntely- ja valvontatoimet, kun taas EU:n uuden strategisen suunnitelman on määrä kattaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamat valvontatoimet. Lisäksi uudet koordinointivaltuudet edellyttävät myös, että toimivaltaisia viranomaisia (yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi/-neuvosto mukaan luettuina) vaaditaan laatimaan (EU:n strategisen suunnitelman mukaiset) vuotuiset työohjelmat ja toimittamaan ne Euroopan valvontaviranomaisille, ja nämä arvioivat työohjelmat EU:n strategisen suunnitelman pohjalta. Tämän jälkeen Euroopan valvontaviranomaiset antaisivat kullekin toimivaltaiselle viranomaiselle sen vuotuista ohjelmaa koskevan suosituksen tai yksilöidyn hyväksyntäpäätöksen ja arvioisivat ohjelman täytäntöönpanoa sen edetessä. Tällainen vuorovaikutus toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kunkin Euroopan valvontaviranomaisen sisällä tehtävä koordinointityö asiaankuuluvien tiimien kanssa vaatisi lisähenkilöresursseja. Kuhunkin Euroopan valvontaviranomaiseen tarvittaisiin kolme henkilöstön jäsentä lisää.
Euroopan valvontaviranomaisille annettaisiin myös uusia rahoitusteknologiaan (fintech) liittyviä tehtäviä. Säädösehdotuksen mukaan Euroopan valvontaviranomaisten olisi hoidettava seuraavat tehtävät: i) pyrittävä lähentämään fintech-yritysten toimilupavaatimuksia, ii) selkeytettävä valvonnan ulkoistamista koskevia kehyksiä ja saatettava ne ajan tasalle, erityisesti jos on kyse ulkoistamisesta pilvipalveluihin, iii) koordinoitava kansallisia teknologisen innovoinnin keskuksia ja annettava mahdollisesti ohjeita jäsenvaltioiden perustamia teknologisen innovoinnin keskuksia / sääntelyn testiympäristöjä varten ja iv) kyberturvallisuuden alalla pyrittävä lähentämään tietoteknisten riskien hallintaa ja osallistuttava kyberturvallisuuden stressitestimenetelmien kehittämiseen yhdessä komission ja Euroopan keskuspankin kanssa. Näiden lisätehtävien hoitamiseksi tarvitaan rahoitusteknologiaan erikoistuneita resursseja, ja lisähenkilöstön tarve arvioidaan kolmeksi.
ii. Tehtävät, joita varten tarvitaan kaikissa kolmessa Euroopan valvontaviranomaisessa erilaisia resursseja
Euroopan valvontaviranomaisilla olisi myös entistä selkeämmin määritellyt tehtävät kolmannen maan sääntely- ja valvontakehykseen sovellettavien komission vastaavuuspäätösten seurannassa. Aiemmin Euroopan valvontaviranomaisilla ei ollut selkeää oikeusperustaa avustaa komissiota vastaavuuspäätöksen hyväksymisen jälkeisessä seurannassa, ja osa valvontaviranomaisista ei pystynyt avustamaan komissiota resursseihin liittyvien rajoitusten vuoksi. Tällä hetkellä Euroopan valvontaviranomainen laatii komission vastaavuusarviointia varten alustavan analyysin toisessa seuraavista kahdesta skenaariosta: komissio on erikseen pyytänyt EPV:ltä teknisiä neuvoja, tai EPV:lle on erikseen annettu tehtäväksi tehdä niin jonkin primaarilainsäädännön mukaisesti. Euroopan valvontaviranomaisia koskevassa säädösehdotuksessa todetaan aiempaa selkeämmin, että Euroopan valvontaviranomaiset voivat avustaa komissiota kolmansien maiden kehityksen seurannassa sellaisilla lainkäyttöalueilla, joista komissio on tehnyt myönteisen vastaavuuspäätöksen. Seurattavaa kehitystä ovat toisin sanoen kolmannen maan sääntelyn, valvonnan ja markkinoiden kehitys sekä kolmannen maan viranomaisten valvonta-ansiot. Seurannan tarkoituksena on varmistaa, että edellytykset, joihin vastaavuuspäätös perustuu, täyttyvät edelleen jatkuvasti siten, että erityisesti korostetaan kolmannen maan kehitystä, joka saattaa vaikuttaa unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusvakauteen. Euroopan valvontaviranomaiset antaisivat erityisesti havainnoistaan vuosittain raportin komissiolle. Näin selkeytetty tehtävä vaatisi kolmannen maan kehityksen jatkuvaa analysointia, ja työ olisi koordinoitava organisaation sisäisten tai ulkoisten keskustelukumppanien kanssa.
Vastaavuuspäätöksiä koskevassa työssä kaikilla kolmella Euroopan valvontaviranomaisella ei kuitenkaan ole samanlaista työkuormitusta. EAMV:n vastuulla on 11 niistä Euroopan kolmea valvontaviranomaista koskevista 13 asetuksesta, joissa mahdollistetaan kolmannen maan vastaavuutta koskevat päätökset. EVLEV ja EPV vastaavat kumpikin yhdestä säädöksestä, jossa on kolmannen maan vastaavuutta koskevia säännöksiä (eli Solvenssi II ja vakavaraisuusdirektiivi/vakavaraisuusasetus). Sen takia EAMV tarvitsisi enemmän lisäresursseja kuin EVLEV ja EPV.
EAMV:n tarvitsemat lisäresurssit voidaan arvioida kokoaikaiseksi muutettuna yhdeksäksi työntekijäksi, ja siihen liittyvät transaktiokustannukset voidaan arvioida 1 miljoonaksi euroksi vuodessa. EVLEV:n ja EPV:n tarvitsemat lisäresurssit voidaan arvioida kokoaikaiseksi muutettuna kahdeksi työntekijäksi, ja siihen liittyvät kustannukset voidaan arvioida 200 000 euroksi vuodessa.
iii. EAMV:n erityistehtävät
Ehdotuksessa EAMV:n toimeksiantoa vahvistetaan siltä osin kuin on kyse yhteistyön edistämisestä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä mahdollisissa rajat ylittävissä markkinoiden väärinkäyttöä koskevissa asioissa, samalla kun tutkinta, valvonta ja syytteeseenpano säilyisivät kansallisella tasolla. Säädösehdotuksen mukaan EAMV:llä olisi tietokeskuksen asema; se keräisi ja levittäisi sääntelyviranomaisten pyynnöstä kaupankäyntitietoja, joihin liittyy useita EU:n lainkäyttöalueita. Lisäksi, jos ja kun toimivaltainen viranomainen havaitsee epäilyttävän rajat ylittävän liiketoimen valvontaprosessin aikana, sen olisi raportoitava asiasta EAMV:lle, jonka tehtävänä puolestaan olisi aktiivisesti koordinoida tutkintatoimintaa EU:n tasolla. Tällainen rakenne menisi pidemmälle kuin voimassa olevissa markkinoiden väärinkäyttöä ja rahoitusvälineiden markkinoita koskevissa asetuksissa annetut toimeksiannot, sillä se antaisi EAMV:lle tehostetut koordinointivaltuudet ja helpottaisi rajat ylittäviin tutkintoihin osallistuvien sääntelyviranomaisten työtä. Näihin uusiin tehtäviin tarvittaisiin kokoaikaiseksi muutettuna kaksi lisätyöntekijää (toinen koordinointiin, toinen tietoteknisiin palveluihin), minkä lisäksi aiheutuisi tietoteknisiä kustannuksia, jotta voidaan perustaa alusta (drop box), josta ja jonne toimivaltaiset viranomaiset voivat ladata vertaisten antamia markkinoiden väärinkäytön valvontaan ja tutkintaan liittyviä asiakirjoja. Tietotekniikasta aiheutuvat toistuvat kustannukset arvioidaan 100 000 euroksi vuodessa ja kertakustannus 500 000 euroksi.
Rahoitusvälineiden markkinoista annetussa direktiivissä (MiFID II) ja asetuksessa (MiFIR) vahvistettuihin raportointivaatimuksiin sisältyy kansallisten toimivaltaisten viranomaisten velvoite kerätä kauppapaikoilta tietoa suuresta määrästä rahoitusvälineitä ja sijoituspalveluyritysten toimittamista liiketoimia koskevista tiedoista (noin 15 miljoonaa EU:n laajuisesti). Ehdotuksen mukaan EAMV:n tehtäväksi annetaan keskittää MiFID II- ja MiFIR-säädösten mukainen viitetietojen keruu ja kerätä niitä suoraan kauppapaikoilta. Yhteinen tietotekninen infrastruktuuri EAMV:n sisällä on keino tehostaa MiFID II:n ja MiFIR:n täytäntöönpanoa koskevan valvonnan lähentämistä. Koska ilmoitettavia tietoja on enemmän, EAMV tarvitsee lisäresursseja, myös tietotekniikan alalla. Liiketoimia koskevien ilmoitusten keskittäminen edellyttäisi kokoaikaiseksi muutettuna kahdeksaa työntekijää ja tietotekniikkakustannuksia (3 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna ja seuraavina vuosina ylläpitoon 2 miljoonaa euroa).
iv. EVLEV:n erityistehtävät
EVLEV:lle annetaan tässä säädösehdotuksessa myös uusia valtuuksia, jotka koskevat vakuutusyritysten ryhmänsisäisiä malleja. EVLEV:lle annettaisiin erityisesti valtuudet arvioida itsenäisesti käytettävät sovellukset tai muuttaa ryhmänsisäistä mallia ja antaa lausunto asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille. EVLEV:n mahdollisuuksia avustaa riitojen ratkaisussa sitovan sovittelun avulla tehostetaan siinä tapauksessa, että toimivaltaiset viranomaiset ovat erimielisiä ryhmänsisäisestä mallista. EVLEV:llä on tällä hetkellä ryhmänsisäisiä malleja käsittelevä tiimi, johon kuuluu neljä kokoaikaista työntekijää (lähiaikoina viisi). Tämä uusi EVLEV:lle annettava tehtävä kasvattaisi tiimin työkuormitusta huomattavasti ja edellyttäisi lisää ryhmänsisäisiin malleihin erikoistunutta henkilöstöä. Henkilöresursseina tarpeet voidaan arvioida kokoaikaiseksi muutettuna viideksi lisätyöntekijäksi ottaen huomioon työn tekninen luonne.
|
Yhteenvetona tässä rahoitusselvityksessä oletetaan, että uusien ja vahvempien välillisten valvontavaltuuksien antaminen Euroopan valvontaviranomaisille edellyttää seuraavaa:
·EVLEV: Tarvittaisiin kokoaikaiseksi muutettuna 18 työntekijää (15 väliaikaista toimihenkilöä ja kolme kansallista asiantuntijaa). Käännöskustannukset olisivat 200 000 euroa vuodessa.
·EAMV: Tarvittaisiin kokoaikaiseksi muutettuna 30 työntekijää (24 väliaikaista toimihenkilöä ja kuusi kansallista asiantuntijaa). Tietotekniikasta aiheutuva kertakustannus olisi 3,5 miljoonaa euroa. Tietotekniikan ylläpitokustannukset olisivat 2,1 miljoonaa euroa vuodessa ja käännöskustannukset 1 miljoonaa euroa vuodessa.
·EPV: Tarvittaisiin kokoaikaiseksi muutettuna 13 työntekijää (11 väliaikaista toimihenkilöä ja kaksi kansallista asiantuntijaa). Käännöskustannukset olisivat 200 000 euroa vuodessa.
|
III Rahoitus
i. Vuotuisten rahoitusosuuksien laskentaresurssit
Säädösehdotuksella pyritään muuttamaan Euroopan valvontaviranomaisten rahoitusta. Rahoitus perustuu pääosin avustukseen EU:n yleisestä talousarviosta sekä vuotuisiin rahoitusosuuksiin yhteisöiltä, jotka kuuluvat viranomaisen toimivaltaan. Säädösehdotuksen mukaan Euroopan valvontaviranomaiset keräisivät suoraan yksityisen sektorin vuotuiset rahoitusosuudet kunkin jäsenvaltion nimeämien viranomaisten kautta. Tässäkin skenaariossa Euroopan valvontaviranomaisten olisi i) pyydettävä tietoja kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta, ii) laskettava vuotuiset rahoitusosuudet ja iii) lähetettävä nämä tiedot jäsenvaltioille / kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Tällöin kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tai jäsenvaltiot i) valmistelisivat laskut ja ii) keräisivät vuotuiset rahoitusosuudet yksityiseltä sektorilta. Lopuksi Euroopan valvontaviranomaiset tarkistaisivat jäsenvaltioilta / kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta saatujen vuotuisten rahoitusosuuksien määrät. Jäsenvaltioiden / kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä olisi toteuttaa täytäntöönpanotoimet, jos maksuja ei suoriteta. Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltaan kuuluvien yhteisöjen määrä on huomattava. EPV:n toimivaltaan kuuluu yli 11 600 luottolaitosta ja sijoituspalveluyritystä, EAMV:n toimivaltaan kuuluu 20 000 yhteisöä, ja EVLEV:n toimivaltaan kuuluu 20 000 vakuutusyritystä. Siksi tähän uuteen tehtävään tarvittava lisähenkilöstö voidaan arvioida kokoaikaiseksi muutettuna neljäksi lisätyöntekijäksi (mihin sisältyy kolme työntekijää tiedonkeruuseen ja maksujen laskentaan ja yksi tietojärjestelmän hoitamiseen).
Lisäksi uusi rahoitusjärjestelmä edellyttää uuden tietojärjestelmän kehittämistä. Sen sijaan, että jokainen Euroopan valvontaviranomainen kehittäisi oman tietojärjestelmän, kolme valvontaviranomaista voisi kehittää yhteisen tietoteknisen infrastruktuurin, mikä loisi synergioita. Yhteinen tietotekninen käyttöliittymä olisi käytännöllisempi myös finanssimarkkinoiden toimijoille, jotka voivat olla maksuvelvollisia useammalle kuin yhdelle Euroopan valvontaviranomaiselle (esim. sijoituspalveluyritykset).
Tällainen tietojärjestelmä voidaan arvioida 1,5 miljoonan arvoiseksi (kertakustannuksena, toisin sanoen 500 000 euroa kutakin valvontaviranomaista kohti), ja ylläpitokustannukset olisivat 300 000 euroa vuodessa (eli 100 000 euroa kutakin valvontaviranomaista kohti). Uusi tietojärjestelmä tarvitsisi liitännän Euroopan valvontaviranomaisten toimintoperusteiseen kirjanpitojärjestelmään.
ii. Valvontamaksujen laskenta, laskuttaminen ja kantaminen (EAMV)
Säädösehdotuksessa annetaan EAMV:lle uusia suoran valvonnan valtuuksia (ks. seuraava osio). Sen takia EAMV kantaisi maksuja yhteisöiltä, joita se valvoo suoraan, tai saa maksuja palveluista, joita se tarjoaa. EAMV tarvitsee uusia resursseja yhteisöjen laskuttamiseen ja maksujen kantamiseen niiltä.
EAMV:hen siirretään neljä uutta alaa (rahastot, esitteet, vertailuarvot, raportointipalvelujen tarjoajat). Voidaan arvioida, että kutakin alaa varten tarvitaan kokoaikaiseksi muutettuna yksi työntekijä eli yhteensä kolme lisätyöntekijää.
|
Yhteenvetona tässä rahoitusselvityksessä oletetaan Euroopan valvontaviranomaisten rahoitukseen tehtävien muutoksen edellyttävän seuraavaa:
·EPV ja EVLEV: kokoaikaiseksi muutettuna neljä lisätyöntekijää (yksi väliaikainen toimihenkilö ja kolme sopimussuhteista toimihenkilöä) ja tietojärjestelmä arviolta 0,5 miljoonaa euroa (kertakustannus) sekä 100 000 euroa vuodessa (ylläpitokustannukset)
·EAMV: kokoaikaiseksi muutettuna seitsemän lisätyöntekijää (yksi väliaikainen toimihenkilö ja kuusi sopimussuhteista toimihenkilöä) ja tietojärjestelmä arviolta 0,5 miljoonaa euroa (kertakustannus) sekä 100 000 euroa vuodessa (ylläpitokustannukset).
|
IV Suoran valvonnan valtuudet – EAMV
Johdannoksi palautetaan mieliin, että yhteisöjen, joita EAMV valvoo suoraan, olisi maksettava EAMV:lle maksuja (kertakustannukset rekisteröinnistä ja toistuvat kustannukset jatkuvasta valvonnasta). Tämä koskee jo nyt luottoluokituslaitoksia (ks. komission delegoitu asetus (EU) N:o 272/2012) ja kauppatietorekistereitä (ks. komission delegoitu asetus (EU) N:o 1003/2013).
Säädösehdotuksen mukaan EAMV:n tehtäväksi tulisi eurooppalaisten riskipääomarahastojen (EuVECA), eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen (EuSEF) ja eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen (ELTIF) suora valvonta. Valvontatehtäviin kuuluisivat kyseisten rahastojen luvananto/ilmoittaminen (EU:n laajuinen toimilupa) ja päivittäinen valvonta. EAMV saa myös suorat tutkintavaltuudet kyseisiä rahastoja koskevissa asioissa. Nykyisin EU:ssa toimiluvan saaneita EuVECA-rahastoja on 117 (joilla on 97 hoitajaa), seitsemän EuSEF-rahastoa (joilla on kolme hoitajaa) ja alle kymmenen ELTIF-rahastoa. Koska tällaiset rahastot ovat suhteellisen uusia rakenteita, rekisteröintimäärä on suuri (esim. 22 uutta EuVECAa vuonna 2016). Toimilupahakemusten määrän odotetaan kasvavan EuVECA- ja EuSEF-rahastoihin sovellettavan uuden säädöskehyksen ja ELTIF-rahastoihin sijoittavien vakuutusyritysten pääomavaatimusten muuttumisen takia. Siitä syystä EAMV ottaa palvelukseen omaisuudenhoitoon erikoistunutta lisähenkilöstöä. Tällaisten henkilöresurssien tarve voidaan arvioida kokoaikaiseksi muutettuna seitsemäksi työntekijäksi (mihin sisältyy yksi tietotekniikka-asiantuntija ja yksi data-analyytikko). Toimilupien ja valvontaprosessin hallinnointiin sekä tietojen keruuseen rahastoilta tarvitaan yksi uusi tietojärjestelmä. Tästä aiheutuvat kustannukset arvioidaan 500 000 euroksi (kertakustannuksena), minkä lisäksi ylläpitokustannuksia kertyy vuosittain 100 000 euroa.
Olisi huomattava, että kyseisten rahastojen (ELTIF, EuVECA ja EuSEF) toimiluvanantoa ja päivittäistä seurantaa koskevien valtuuksien siirtäminen kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta EAMV:lle voisi myös johtaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön vähentämiseen siltä osin kuin niissä nyt suoritetaan rahastojen valvontaa. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, joiden toimivaltaan kuuluu suurin omaisuudenhoitotoimiala, työllistävät kokoaikaiseksi muutettuna suuren määrän työntekijöitä, jotka käsittelevät rahastoja, etupäässä UCITS-rahastoja ja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja (eli LU 197 kokoaikaista työntekijää, FR 102, DE 120, NL 25, IT 65/70 plus alueelliset toimistot ja UK 100). Voidaan arvioida, että kun EU:n tasolle perustetaan seitsemän kokoaikaista työpaikkaa valvomaan ELTIF-, EuVECA- ja EuSEF-rahastoja, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten henkilöstön kokonaismäärä vähenisi sen seurauksena kokoaikaiseksi muutettuna samaten seitsemällä. Jos rahastojen määrä kasvaa myöhempinä vuosina, tarvitaan lisää resursseja, mutta ne rahoitetaan tuolloin toimialalta kannettavilla maksuilla.
Säädösehdotuksen mukaan EAMV vastaa myös joidenkin esitteiden hyväksymisestä, niiden täydennykset mukaan luettuina. Tällaisia esitteitä ovat muiden kuin osakesidonnaisten arvopapereiden tukkumarkkinaesitteet, erikoisalojen liikkeeseenlaskijoiden esitteet, omaisuusvakuudellisten arvopaperien esitteet ja kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoiden esitteet. Voidaan arvioida, että EAMV hyväksyy vuosittain 1 600 esitettä (1 100 esitettä, 400 omaisuusvakuudellisten arvopaperien esitettä ja 60 erikoisalojen liikkeeseenlaskijoiden esitettä). Lisäksi tällä ehdotuksella siirretään EAMV:lle niihin esitteisiin liittyvän mainonnan valvonta, jotka EAMV hyväksyisi. EAMV:llä olisi oltava edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen riittävät henkilöresurssit, joilla on oikeanlaista kielitaitoa ja riittävät tiedot asiaankuuluvista kuluttajansuojaa koskevista kansallisista säännöistä erityisesti markkinointimateriaalin valvonnan osalta. Arvioidaan, että EAMV:n olisi otettava palvelukseen kokoaikaiseksi muutettuna 35 työntekijää (mihin sisältyy 33 esitteisiin erikoistunutta, yksi tietojärjestelmään erikoistunut ja yksi data-analyytikko). Uudet valtuudet aiheuttaisivat myös tietotekniikkakustannuksia esitteiden hyväksyntäprosessin hallitsemiseksi. Nämä kustannukset arvioidaan 500 000 euroksi (kertakustannuksena), minkä lisäksi ylläpitokustannuksia kertyy vuosittain 100 000 euroa. Koska esiteluonnokset voidaan antaa hyväksyttäväksi EU:n 23 virallisella kielellä, EAMV:lle annettavat uudet valtuudet toisivat mukanaan myös käännöskustannuksia, jotka arvioidaan 1,2 miljoonaksi euroksi vuodessa.
EAMV hyväksyisi 1 600 esitettä niistä yhteensä 3 500 esitteestä, jotka kaikki kansalliset toimivaltaiset viranomaiset koko EU:ssa hyväksyvät, eli 45 prosenttia kaikista EU:n esitteistä. Tällaisen valtuuksien siirron seurauksena myös esitteiden hyväksyntää käsittelevien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten henkilöstö pienenisi siltä osin kuin EAMV hyväksyisi esitteitä.
Säädösehdotuksessa ennakoidaan myös, että EAMV antaa toimiluvan kriittisten vertailuarvojen hallinnoijille ja valvoo niitä, hyväksyy kolmansien maiden vertailuarvojen vahvistamisen ja tunnustaa kolmansissa maissa sijaitsevat hallinnoijat. EAMV:lle annetaan myös kyseisiä vertailuarvojen hallinnoijia koskevat tutkintavaltuudet. Kun otetaan huomioon EU:n tason suoran valvonnan luomat synergiat, voidaan arvioida, että olisi palkattava kokoaikaiseksi muutettuna kymmenen lisätyöntekijää. Tällainen valtuuksien siirto EAMV:lle mahdollistaisi sen, ettei kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tarvitse ottaa palvelukseen ylimääräistä henkilöstöä käsittelemään kriittisten vertailuarvojen hallinnoijien valvontaa.
EAMV:n tehtäviin kuuluu raportointipalvelujen tarjoajien rekisteröinti (eli hyväksytyt ilmoitusjärjestelmät, hyväksytyt julkistamisjärjestelyt ja konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajat). Kyseessä ovat uudenlaiset yhteisöt, jotka on luotu rahoitusmarkkinadirektiivissä (MiFID). EAMV varmistaa myös niiden jatkuvan valvonnan, ja sille annetaan valtuudet tehdä tutkimuksia. Tämäkin edellyttää erikoistunutta lisähenkilöstöä, jonka määräksi arvioidaan kokoaikaiseksi muutettuna 20 työntekijää, mihin sisältyy kolme tietojärjestelmiin erikoistunutta työntekijää ja kaksi data-analyytikkoa. Kyseisten yhteisöjen käsittelemän suuren tietomäärän vuoksi tarvitaan suuri tietojärjestelmä, jotta voidaan arvioida niiden laatua sekä tietojen käsittely- ja julkaisutapaa. Tietotekniikasta aiheutuvat kustannukset arvioidaan 2 miljoonaksi euroksi (kertakustannuksena), minkä lisäksi ylläpitokustannuksia kertyy vuosittain 400 000 euroa. Tällainen valtuuksien siirto EAMV:lle mahdollistaisi sen, ettei kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tarvitse ottaa palvelukseen ylimääräistä henkilöstöä käsittelemään raportointipalvelujen tarjoajien valvontaa.
|
Yhteenvetona tässä rahoitusselvityksessä arvioidaan, että edellä mainittuja yhteisöjä koskevat EAMV:n uudet suoran valvonnan valtuudet edellyttäisivät seuraavaa:
·Vuoteen 2022 mennessä palvelukseen olisi otettava kokoaikaiseksi muutettuna 65 lisätyöntekijää.
·Tietotekniikasta aiheutuva kertakustannus arvioidaan 3 miljoonaksi euroksi.
·Tietotekniikan toistuvat kustannukset arvioidaan 600 000 euroksi vuodessa.
·Käännöskustannukset arvioidaan 1,2 miljoonaksi euroksi vuodessa.
|
V Yleiskustannukset ja oikeudellinen tuki
Tukiresursseja koskevat virastokohtaiset yleiskustannukset kattavat henkilöresurssit, rahoituksen, toimitilajohtamisen, koordinoinnin ja tietoteknisen perustuen (yleiseurooppalaiset tietotekniset hankkeet pois lukien). Laajan sääntelytyön vuoksi Euroopan valvontaviranomaiset tarvitsevat myös merkittävästi oikeudellista tukea. EAMV:n toimintoperusteisen johtamisjärjestelmän perusteella resurssien yleiskustannusten osuus koko henkilöstöstä on 22 prosenttia ja oikeudellisen tuen osuus on 13 prosenttia. Toisin sanoen kokoaikaiseksi muutettuna seitsemää ydintoimintoa suorittavaa työntekijää kohden noin kaksi lisähenkilöä osoitetaan resurssien yleiskustannusten osuuteen ja yksi henkilö oikeudelliseen tukeen. Kun otetaan huomioon, että vaikka Euroopan valvontaviranomaisten koko kasvaa, se voi edistää mittakaavasäästöjen kehittämistä, tässä rahoitusselvityksessä oletetaan, että resurssien yleiskustannusten osuus koko henkilöstöstä on 18 prosenttia ja oikeudellisen tuen osuus 8 prosenttia.
Näin ollen henkilöresurssien lisäyksestä (kokoaikaiseksi muutettuna) vuoteen 2022 mennessä voidaan esittää seuraava yhteenveto:
EPV:
|
|
Ydintoiminto
|
Resurssien yleiskustannukset
|
Oikeudellinen tuki
|
Yhteensä
|
|
Hallinnointi
|
4
|
1
|
1
|
6
|
|
Välillisen valvonnan valtuudet
|
13
|
3
|
2
|
18
|
|
Rahoitus
|
4
|
1
|
0
|
5
|
|
Yhteensä
|
21
|
5
|
3
|
29
|
EVLEV:
|
|
Ydintoiminto
|
Resurssien yleiskustannukset
|
Oikeudellinen tuki
|
Yhteensä
|
|
Hallinnointi
|
4
|
1
|
1
|
6
|
|
Välillisen valvonnan valtuudet
|
18
|
4
|
2
|
24
|
|
Rahoitus
|
4
|
1
|
0
|
5
|
|
Yhteensä
|
26
|
6
|
3
|
35
|
EAMV:
|
|
Ydintoiminto
|
Resurssien yleiskustannukset
|
Oikeudellinen tuki
|
Yhteensä
|
|
Hallinnointi
|
7
|
2
|
1
|
10
|
|
Välillisen valvonnan valtuudet
|
30
|
7
|
3
|
40
|
|
Rahoitus
|
7
|
2
|
0
|
9
|
|
Suoran valvonnan valtuudet
|
65
|
16
|
6
|
87
|
|
Yhteensä
|
109
|
27
|
10
|
146
|
Jotta Euroopan valvontaviranomaisista aiheutuvia kustannuksia voitaisiin edelleen pienentää, kokoaikaiseksi muutettuna suuri osa uusista työntekijöistä voitaisiin ottaa palvelukseen sopimusperusteisina toimihenkilöinä tai kansallisina asiantuntijoina. Kansallisten asiantuntijoiden lukumäärää ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Euroopan valvontaviranomaisilla saattaisi olla vaikeuksia ottaa tällaisia asiantuntijoita palvelukseen niiden kustannusten takia, joita näistä aiheutuisi jäsenvaltioille ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille. Saatavuuteen liittyvien ongelmien lisäksi on suoran valvonnan alalla odotettavissa, että kansalliset asiantuntijat tarjoavat olennaista kokemusta, kun EAMV ottaa vastatakseen kyseisistä tehtävistä. Pitkällä aikavälillä aloitusvaiheen jälkeen EAMV:n on kuitenkin tärkeää pitää asiantuntemus talon sisällä ja käyttää enemmän väliaikaisia toimihenkilöitä. Seuraavassa taulukossa esitetään henkilöstön alustava jakautuminen eri ura-alueisiin.
|
|
2019
|
2020
|
2021
|
2022
|
|
Väliaikaiset toimihenkilöt
|
63
|
104
|
121
|
147
|
|
Kansalliset asiantuntijat
|
5
|
11
|
15
|
15
|
|
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
|
29
|
37
|
41
|
48
|
|
Yhteensä
|
97
|
152
|
177
|
210
|
(Henkilöstön määrä vuonna 2021 ja myöhempinä vuosina on viitteellinen.)
VI Toimitilat
Tehtävien muutokset aiheuttavat uusien resurssien tarpeen myös Euroopan valvontaviranomaisten toimitiloissa. Arvioidut lisäkustannukset on otettu huomioon sekä EAMV:n että EVLEV:n osalta. Tähän asiakirjaan ei ole sisällytetty EPV:tä koskevia lisäkustannuksia, koska uusi toimipaikka ja jäsenvaltioiden ehdottaman rakennuksen koko ei ole tällä hetkellä tiedossa.
