EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.8.2017

COM(2017) 457 final

2017/0211(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

kansainvälisessä viinijärjestössä Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

Tämä ehdotus koskee päätöstä, jolla vahvistetaan kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV) Euroopan unionin puolesta esitettävä kanta siltä osin kuin on kyse suunnitelmasta hyväksyä päätös erityisaseman myöntämisestä unionille OIV:ssä.

2.EHDOTUKSEN TAUSTA

2.1Sopimus kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta

Sopimus kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin Pariisissa 3. huhtikuuta 2001. Sillä perustetaan OIV, joka korvaa kansainvälisen viini- ja viiniköynnöstoimiston. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2004.

Unionin jäsenvaltioista 20 on sopimuksen osapuolia 1 .

2.2OIV

OIV on hallitustenvälinen tieteellis- ja teknisluonteinen järjestö, jonka toiminta-alaan kuuluvat viiniköynnökset, viinit ja muut viiniköynnöksestä saatavat tuotteet.

OIV osallistuu viiniköynnöksiä ja viiniä koskevien menetelmien ja standardien kansainväliseen yhtenäistämistyöhön laatimalla päätöslauselmia seuraavilla aloilla:

–    viinirypäletuotannon olosuhteet,

–    valmistusmenetelmät,

–    tuotteiden, merkintöjen ja markkinointiolojen määrittely ja/tai kuvaaminen,

–    viiniköynnöksistä saatavien tuotteiden analysointi- ja arviointimenetelmät.

2.3Suunniteltu OIV:n päätös

Tämä aloite ei kuulu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) piiriin.

OIV hyväksyy 20. lokakuuta 2017 16. yleiskokouksessaan päätöksen, jolla unionille myönnetään erityisasema OIV:ssä, jäljempänä ’suunniteltu säädös’.

Unionilla ei ole tällä hetkellä virallista asemaa OIV:ssä. Suunnitellun säädöksen tarkoituksena on vahvistaa unionin asemaa OIV:ssä ja virallistaa se.

3.UNIONIN PUOLESTA ESITETTÄVÄ KANTA

3.1Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Neuvosto valtuutti 1. lokakuuta 2015 komission aloittamaan alustavat keskustelut kansainvälisen viinijärjestön (OIV) kanssa erityisaseman myöntämiseksi unionille OIV:n työjärjestyksen 4 artiklan mukaisesti.

Koska unionilla ei ole tällä hetkellä virallista asemaa OIV:ssä, komission edustajat on vain kutsuttu epävirallisesti osallistumaan asiantuntijaryhmien, toimikuntien ja alatoimikuntien kokouksiin, mutta toimeenpanokomitean istuntoihin he eivät saa osallistua. Heidät kutsutaan toisinaan osallistumaan ilman puheenvuoron käyttöoikeutta yleiskokoukseen, jossa OIV:n jäsenet hyväksyvät päätöslauselmia. Unioni ei anna OIV:lle rahoitusta.

Koska osallistumisoikeus on rajoitettu, komissio ei voi saada kaikkia tietoja uusien päätöslauselmien laadintatyöstä.

Koska joillakin OIV:n päätöslauselmilla voi olla oikeudellisia vaikutuksia ja ottaen huomioon unionin toimivalta useimmilla OIV:n toimintaan kuuluvilla aloilla, suunnitellun säädöksen tarkoituksena on vahvistaa unionin asemaa OIV:ssä ja virallistaa se.

Erityisaseman nojalla komissio saisi nimittäin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaisena unionin edustajana kaikki tiedot uusien päätöslauselmien laadinnasta, voisi sovittaa unionin yhteisen kannan yhteen niiden kanssa, käyttää unionin puolesta virallisia puheenvuoroja toimikuntien, alatoimikuntien ja asiantuntijaryhmien kokouksissa sekä osallistua yleiskokouksen ja toimeenpanokomitean istuntoihin. Näin unionilla olisi OIV:ssä yhtenäinen edustus tämän kuitenkaan heikentämättä unionin jäsenvaltioiden tieteellisten asiantuntijoiden asemaa OIV:ssä.

Erityisaseman ansiosta unionin edustajat voisivat lisäksi tutustua kaikkiin OIV:n asiakirjoihin samoin ehdoin kuin sen jäsenet. Näin helpotetaan niiden tulevien päätösten valmistelua, jotka neuvoston on annettava SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla ennen kuin päätöslauselmista äänestetään OIV:n yleiskokouksessa.

Edellä esitetyn perusteella olisi ehdotettava, että OIV myöntää unionille OIV:n työjärjestyksen 4 artiklassa säädetyn erityisaseman. Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavalla komission jäsenellä on valtuudet allekirjoittaa kirjeenvaihto komission puolesta ja komission vastuulla.

3.2Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Vaikka OIV:n päätöslauselmat eivät ole sitovia EU:n tasolla asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla, joillakin OIV:n hyväksymillä ja julkaisemilla päätöslauselmilla voi olla oikeudellisia vaikutuksia. Viinialan tuotteiden osalta EU:n lainsäädännössä viitataan OIV:hen seuraavissa säännöksissä:

–YMJ-asetuksen 80 artiklan 5 kohta, jonka mukaan tietyt sellaiset OIV:n hyväksymät ja julkaisemat analyysimenetelmät viinialan tuotteiden koostumuksen määrittämiseksi, joihin komission täytyy perustaa päätöksensä, elleivät ne ole tehottomia tai epäasianmukaisia unionin tavoittelemaan päämäärään nähden

–viininvalmistusmenetelmiä koskevan asetuksen (EY) N:o 606/2009 9 artikla, jonka mukaan viininvalmistusmenetelmissä käytettävien aineiden puhtaus- ja tunnistevaatimukset ovat OIV:n viininvalmistussäännöstössä (Codex œnologique international) vahvistettuja ja julkaistuja vaatimuksia

–YMJ-asetuksen 80 artiklan 3 kohdan a alakohta, jonka mukaan komission on otettava huomioon OIV:n hyväksymät ja julkaisemat viininvalmistusmenetelmät silloin kun se hyväksyy tällaisia menetelmiä

–YMJ-asetuksen 90 artiklan 2 kohta, jonka mukaan unioniin tuotavat viinialan tuotteet on tuotettava unionin sallimien tai OIV:n suosittelemien viininvalmistusmenetelmien mukaisesti. ja

–asetuksen (EY) N:o 2870/2000 3 artikla, jonka mukaan silloin kun tietyn tislatun alkoholijuoman sisältämien aineiden osoittamiseen ja määrittämiseen ei ole säädetty unionin vertailumenetelmiä, voidaan käyttää OIV:n hyväksymiä määritysmenetelmiä.

Koska OIV:n päätöslauselmilla voi olla oikeudellisia vaikutuksia ja unionilla on yksinomainen toimivalta kyseisillä aloilla, neuvoston on vahvistettava unionin puolesta esitettävä yhteinen kanta SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla ennen kuin näistä päätöslauselmista äänestetään OIV:ssä. EU:n erityisasema OIV:ssä helpottaa kannan valmistelussa.

3.3Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

On tärkeää, että EU:lle myönnetään erityisasema, koska näin EU:n edustajat saavat pääsyn kaikkiin OIV:n asiakirjoihin ja voivat tarkistaa, onko OIV:n päätöslauselma EU:n lainsäädännön mukainen ja onko sillä oikeudellisia vaikutuksia.

4.OIKEUSPERUSTA

4.1.    Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.    Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaan ”neuvosto tekee komission (...) ehdotuksesta päätöksen (...) sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohtaa sovelletaan riippumatta siitä, onko unioni kyseisessä sopimuksessa mainitun elimen jäsen tai kyseisen sopimuksen osapuoli.

Ilmaisu ”säädös, jolla on oikeusvaikutuksia” kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla, mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin lainsäätäjän antaman säännöstön sisältöön”.

4.1.2.    Soveltaminen kyseessä olevaan tapaukseen

OIV on kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyllä sopimuksella perustettu elin.

Koska OIV:n päätöslauselmilla voi olla oikeudellisia vaikutuksia ja unionilla on yksinomainen toimivalta kyseisillä aloilla, OIV:n hyväksyttäväksi esitetty säädös koskee suoraan unionin etuja.

Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä tai muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.

Ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.    Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.    Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaan päätöksen aineellinen oikeusperusta riippuu lähinnä sen suunnitellun säädöksen tarkoituksesta ja sisällöstä, jota koskeva kanta esitetään unionin puolesta. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi eri tarkoitusta tai siinä on kahdenlaisia tekijöitä, ja jos toinen näistä tarkoituksista tai näistä tekijöistä on määriteltävissä toimen pääasialliseksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla tehtävässä päätöksessä on käytettävä yhtä oikeudellista perustaa, eli sitä, jota toimen pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää.

4.2.2.    Soveltaminen kyseessä olevaan tapaukseen

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tarkoitus ja sisältö liittyvät yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 43 artikla.

4.3.    Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana olisi oltava SEUT-sopimuksen 43 artikla yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

2017/0211 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

kansainvälisessä viinijärjestössä Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Sopimus kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta, jäljempänä ’sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

(2)Kansainvälinen viinijärjestö (OIV) voi sopimuksen 2 artiklan nojalla antaa suosituksia, jotka koskevat viinirypäletuotannon olosuhteita, viininvalmistusmenetelmiä, tuotteiden, merkintöjen ja markkinointiolojen määritelmiä ja kuvauksia sekä rypäletuotteiden määritys- ja arviointimenetelmiä.

(3)Viininvalmistusmenetelmiä koskevassa unionin lainsäädännössä otetaan huomioon OIV:n suositukset. Unionin määritysmenetelmät perustuvat OIV:n suosituksiin. Aineita koskevat OIV:n määritykset liitetään suoraan unionin lainsäädäntöön. Myös muut OIV:n käsittelemät kysymykset kuuluvat unionin toimivaltaan.

(4)Sekä OIV:n että unionin edun mukaista on, että unioni saa täydelliset tiedot OIV:n uusien päätöslauselmien laadintaa koskevista keskusteluista. Kun unioni osallistuu aktiivisemmin OIV:n työhön, unionin kantojen määrittelyn pitäisi helpottua siltä osin kuin kyse on OIV:n suositusluonnoksista ja EU:n sääntöjen kehittämisestä OIV:n standardien mukaisesti. Unionin OIV:hen osallistumisen yksityiskohtaiset säännöt ja ulottuvuus olisi määriteltävä selkeästi.

(5)Unionilla ei ole tällä hetkellä virallista asemaa kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV).

(6)OIV:n työjärjestyksen 4 artiklan mukaan kansainvälinen hallitustenvälinen järjestö voi hakea erityisasemaa, jonka nojalla se voi osallistua toimikuntien, alatoimikuntien ja asiantuntijaryhmien työhön sekä olla läsnä yleiskokouksen ja toimeenpanokomitean istunnoissa. Kyseisen artiklan mukaan OIV:n ja kyseisen järjestön välillä tehdään toimeenpanokomitean ehdotuksesta ja yleiskokouksen antaman suostumuksen jälkeen erityissopimus ja määritellään erityisjärjestelyssä kussakin erityistapauksessa sovellettavat yhteistyöehdot, kyseisen järjestön vuotuisen rahoitusosuuden määrä mukaan lukien. Kyseisen työjärjestyksen liitteessä 3 olevassa A.5 kohdassa esitetään myös, että tällaisen erityisaseman myöntämistä koskevan päätöksen tekee OIV:n yleiskokous ja että OIV:n pääjohtaja antaa sen tiedoksi asianomaiselle organisaatiolle kirjeenvaihtona.

(7)Neuvosto valtuutti 1 päivänä lokakuuta 2015 komission aloittamaan alustavat keskustelut kansainvälisen viinijärjestön (OIV) kanssa erityisaseman myöntämiseksi unionille OIV:n työjärjestyksen 4 artiklan 2 mukaisesti. Tämän päätöksen liitteessä esitetyt erityisjärjestelyt ovat alustavien keskustelujen tulos. Vaikutukset, jotka erityisaseman myöntämisellä unionille on, rajoittuvat erityisjärjestelyssä määriteltyihin ehtoihin.

(8)Vaikka erityisasemaan ei liity äänioikeutta, erityisaseman ansiosta unioni voi kuitenkin osallistua tiiviimmin OIV:n työhön, tämän kuitenkaan heikentämättä OIV:n jäseninä olevien jäsenvaltioiden roolia ja vaikuttamatta niiden asemaan.

(9)Neuvosto antoi alustavien keskustelujen päätyttyä komissiolle luvan toimittaa EU:n puolesta OIV:lle kirje, jolla pyydetään unionille erityisasemaa tämän päätöksen liitteessä esitettyjen erityisjärjestelyyn sisältyvien ehtojen mukaisesti.

(10)Kirjeen vastaanotettuaan OIV hyväksyy 20 päivänä lokakuuta 2017 16. yleiskokouksessaan päätöksen, jolla unionille myönnetään erityisasema OIV:ssä, jäljempänä ’suunniteltu säädös’.

(11)Unionin jäsenvaltioista 20 on OIV:n jäseniä. On aiheellista vahvistaa kanta, jonka kyseiset jäsenvaltiot esittävät unionin puolesta OIV:n yleiskokouksessa, sillä suunniteltu säädös koskee unionin roolia OIV:ssä ja vaikuttaa näin ollen suoraan unionin etuihin.

(12)OIV:n jäseninä olevien jäsenvaltioiden olisi tuettava yleiskokouksen päätöstä, joka koskee tällaisen erityisaseman myöntämistä unionille ja jolla toteutetaan unionin kanssa tämän päätöksen liitteessä esitetyt erityisjärjestelyt, ottaen huomioon, että joillakin OIV:n päätöslauselmilla voi olla oikeudellisia vaikutuksia ja että unionilla on toimivalta useimmilla OIV:n toimintaan kuuluvilla aloilla.

(13)OIV:n pääjohtajan on määrä toimittaa tällaisen aseman myöntämistä koskeva OIV:n yleiskokouksen päätös EU:lle ja vahvistaa näin päivämäärä, josta lähtien EU:n erityisasemaa OIV:ssä aletaan soveltaa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä vahvistetaan OIV:n 16. yleiskokouksessa unionin puolesta esitettävä kanta päätökseen erityisaseman myöntämisestä unionille OIV:n ja unionin välillä tehtyjen erityisjärjestelyjen mukaisesti.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitetun kannan esittävät yhdessä ne unionin jäsenvaltiot, jotka ovat OIV:n jäseniä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

(1) Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari.

(2) 12434/15 ja 12270/15.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.8.2017

COM(2017) 457 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi
kansainvälisessä viinijärjestössä Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

LIITE

OIV:n jäseninä olevat EU:n jäsenvaltiot tukevat OIV:n yleiskokouksen päätöstä, jolla myönnetään Euroopan unionille erityisasema seuraavien OIV:n ja Euroopan unionin välillä tehtyjen erityisjärjestelyjen mukaisesti:

Euroopan unionin erityisasemaa kansainvälisessä viinijärjestössä koskeva erityisjärjestely

1. YHTEISTYÖALAT

Kansainvälisellä viinijärjestöllä (OIV) ja Euroopan unionilla (EU) on yhteisiä tavoitteita viinialalla. Molemmat organisaatiot edistävät menetelmien ja standardien yhtenäistämistä kansainvälisellä ja EU:n tasolla, jotta viiniköynnöksistä saatavien tuotteiden ja viinituotteiden tuotanto ja markkinointi helpottuvat. OIV antaa ja julkaisee varsinkin viiniköynnöksiä ja viiniä koskevia päätöslauselmia ja avustaa muiden kansainvälisten järjestöjen standardisointitoimia. OIV:n toimintaan kuuluvia EU:n toimia ovat muun muassa viinien määritelmää, tuotantoa ja markkinointia koskevat säännöt, maustetut viinituotteet, viinitisleet, rypälemehut ja viinirypäleet.

2. YHTEISTYÖEHDOT

Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan komissio, voi osallistua OIV:n toimikuntien, alatoimikuntien ja asiantuntijaryhmien työhön. Euroopan komission edustaja esittelee kyseisten elinten kokouksissa tarvittaessa muun muassa EU:n lainsäädäntöä, jota kyseisellä alalla mahdollisesti annetaan, ja kertoo, mitä etuja EU haluaa valvoa tarkasteltavissa kysymyksissä.

Euroopan komission edustaja voi olla läsnä yleiskokouksen ja toimeenpanokomitean istunnoissa. Euroopan komission edustaja voi OIV:n pyynnöstä ja sen sisäisten sääntöjen mukaisesti ilmoittaa kyseisille elimille EU:n kannat esityslistalla oleviin kysymyksiin, joilla on suoraa merkitystä EU:lle.

Euroopan komissio kutsuu OIV:n säännöllisesti tapaamisiin, joissa vaihdetaan tietoja ja keskustellaan OIV:n ja EU:n yhteisen edun mukaisista aiheista.

OIV lähettää Euroopan komissiolle (sähköpostilaatikkoon AGRI-OIV@ec.europa.eu) kaikki asiakirjat, myös päätöslauselmaluonnokset, joista mahdollisesti äänestetään yleiskokouksessa, samanaikaisesti kuin OIV:n jäsenille. Jotta EU:n mahdolliset kannat voitaisiin laatia hyvissä ajoin, OIV lähettää päätöslauselmaluonnokset mahdollisimman pian ennen yleiskokousta, jossa niistä äänestetään.

Euroopan komissio toimittaa OIV:lle kaikki EU:n uusien säädösten antamiseksi laaditut asiakirjat, joilla on suoraa merkitystä OIV:lle, heti kun asiakirjat tulevat julkisiksi.

OIV panee merkille, että EU maksaa vuotuisena rahoitusosuutena 140 000 euroa.