EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 21.6.2017

COM(2017) 335 final

2017/0138(CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

{SWD(2017) 236 final}
{SWD(2017) 237 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

·Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla: direktiivissä säädetään pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta, edellyttäen, että tiedot ovat saatavilla, viiden muiden kuin luonteeltaan taloudellisen tulo- ja pääomalajin osalta 1. tammikuuta 2015 alkaen: 1) työtulo, 2) johtajanpalkkiot, 3) henkivakuutustuotteet, joita muut direktiivit eivät kata, 4) eläkkeet sekä 5) kiinteän omaisuuden omistaminen ja siitä saatava tulo.

·Neuvoston direktiivi 2014/107/EU 12 , annettu 9. joulukuuta 2014, finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta jäsenvaltioiden kesken OECD:n yhteisen tietojenvaihtostandardin (CRS) mukaisesti, jossa säädetään muualla asuvien finanssitilejä koskevasta automaattisesta tietojenvaihdosta.

·Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376 13 , annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta;

·Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881 14 , annettu 25 päivänä toukokuuta 2016, maakohtaista raportointia koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta veroviranomaisten välillä.

·Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi 2016/0107 15 , annettu 12 päivänä huhtikuuta 2016, tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta. Ehdotetut säännöt koskevat tuloverotietojen julkistamista, jotta suurella yleisöllä olisi pääsy monikansallisten yritysten verotuksen kannalta olennaisiin tietoihin maakohtaisesti. Tämä on tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaan vielä parlamentissa ja neuvostossa käsiteltävänä oleva ehdotus.

·Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliset sopimukset 16 finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta OECD:n yhteisen tietojenvaihtostandardin (CRS) mukaisesti.

On selvennettävä, että EU:ssa käytössä olevat verotukselliset välineet eivät suoranaisesti sisällä säännöksiä, joilla jäsenvaltiot velvoitetaan vaihtamaan tietoja niiden tietoon tulevista veron kiertämisen ja/tai verovilpin mahdollistavista järjestelyistä. Hallinnollisen yhteistyön direktiivissä säädetään yleisestä velvoitteesta, jonka mukaan kansallisten viranomaisten on oma-aloitteisesti ilmoitettava tietoja muille EU:n veroviranomaisille tietyissä tilanteissa. Näihin kuuluu verotulojen menetys tietyssä jäsenvaltiossa tai verosäästöt, jotka syntyvät yritysryhmien sisäisten keinotekoisten voitonsiirtojen seurauksena. Tällä aloitteella välittäjät velvoitetaan ilmoittamaan mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävistä järjestelyistä pakollisen automaattisen tietojenvaihdon avulla.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa (tämän alan kannalta olennaiset uudet aloitteet)

Mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävistä järjestelyistä ennakkoon ilmoittamista koskevan velvoitteen vaikutusta voitaisiin parantaa, jos ilmoitusvelvollisuus laajennettaisiin koskemaan tilintarkastajia, jotka varmentavat verovelvollisten tilinpäätöksiä. Tilintarkastajat käsittelevät huomattavia määriä tietoja ammatillisia tehtäviä hoitaessaan, minkä vuoksi ne saattavat havaita järjestelyjä, joita voidaan pitää aggressiivista verosuunnittelua hyödyntävinä. Kyseisistä järjestelyistä viranomaisille ilmoittamisen hyötyihin kuuluisi se, että sillä täydennettäisiin vastaavista järjestelyistä ilmoittamista koskevaa pakollista vaatimusta, joka koskee välittäjiä eli näiden järjestelyjen suunnittelijoita, edistäjiä ja neuvonantajia jne. Näin ollen tällaista aloitetta voitaisiin tulevaisuudessa ajaa lainsäädännön avulla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Arvioinnit

Tällä lainsäädäntöehdotuksella muutetaan hallinnollisen yhteistyön direktiiviä, ja sen tarkoituksena on tehdä mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävistä järjestelyistä ilmoittaminen pakolliseksi ja sisällyttää kyseiset järjestelyt veroviranomaisten välisen automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalaan. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään vastaamaan uuteen haasteeseen, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua veron kiertämistä ja verovilppiä. Ehdotetuilla muutoksilla ei korjata hallinnollisen yhteistyön direktiivissä tunnistettuja puutteita vaan laajennetaan sen soveltamisalaa niiltä osin kuin OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteen 12 sekä sidosryhmien kuulemisten perusteella on tarpeen ryhtyä toimiin.

Hallinnollisen yhteistyön direktiivistä ei ole vielä tehty arviota. Ensimmäisen arviointikertomuksen pitäisi kuitenkin valmistua 1. tammikuuta 2018 mennessä. Sen jälkeen komission on viiden vuoden välein toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus mainitun direktiivin soveltamisesta. Tätä varten jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ilmoittamaan komissiolle tilastotietojen ohella myös ne tiedot, joita tarvitaan hallinnollisen yhteistyön vaikuttavuuden arviointiin.

Tämä lainsäädäntöehdotus on suunniteltu mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Suunnitellussa lainsäädäntökehyksessä hyödynnetään, tarvittavien mukautusten jälkeen, olemassa olevaa tietojenvaihdon tietoteknistä välinettä, joka perustettiin alun perin rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä (kolmas hallinnollisen yhteistyön direktiivi) koskevaa tietojenvaihtoa varten.

•Sidosryhmien kuuleminen

•Jäsenvaltiot

•Vaikutustenarviointi

i)    säännöissä vahvistetaan selkeät raportoinnin vastuualueet kaksinkertaisen raportoinnin välttämiseksi;

ii)    yhteiset säännöt rajataan koskemaan mahdollisia aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyjä, joilla on rajatylittävä ulottuvuus EU:ssa;

iii)    ei vaatimusta raportointivelvollisuuden alaisten järjestelyjen julkistamisesta, ainoastaan automaattisesta tietojenvaihdosta EU:n jäsenvaltioiden välillä;

iv)    seuraamusten määrääminen niiden kansallisten säännösten noudattamatta jättämisestä, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, säilyy jäsenvaltioiden omassa harkinnassa.

i.komission suositus (ei-sitova väline), jolla jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön pakollinen ilmoittamisjärjestely ja siirtämään asian käsittely yritysverotuksen käytännesääntötyöryhmään;

ii.tiettyihin säänneltyihin ammatteihin sovellettavat EU:n käytännesäännöt välittäjille (ei-sitova väline);

iii.EU:n direktiivi (sitova väline), jolla jäsenvaltioita vaaditaan ottamaan käyttöön pakollinen ilmoittamisjärjestelmä yhdistettynä tietojenvaihtoon.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ks. säädösehdotukseen liittyvä rahoitusselvitys.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

·Tiedoista ilmoittaminen veroviranomaisille yhdistettynä automaattiseen tietojenvaihtoon

Ehdotetussa direktiivissä välittäjät velvoitetaan ilmoittamaan veroviranomaisille mahdollisista aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyistä, jos he osana työtehtäviään osallistuvat tällaisiin järjestelyihin suunnittelemalla ja edistämällä niitä. Tämä velvoite on rajattu koskemaan rajatylittäviä tilanteita eli tilanteita, jotka koskevat useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota tai yhtä jäsenvaltiota ja kolmatta maata. Yhteisten sääntöjen laatiminen sen sijaan, että ratkaisu olisi kansallisten toimien varassa, onkin perusteltua vain tällaisissa tilanteissa, koska järjestelyt saattavat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan. Jotta ehdotetuilla toimenpiteillä olisi mahdollisimman suuri vaikutus koska raportointivelvoitteen alaisilla järjestelyillä on rajatylittävä ulottuvuus, ilmoitetut tiedot on vaihdettava automaattisesti kansallisten veroviranomaisten välillä. Käytännössä säännöissä ehdotetaan, että tietojenvaihto tapahtuu toimittamalla kyseisiä järjestelyjä koskevat tiedot keskusrekisterin, johon kaikilla jäsenvaltioilla on pääsy.

Komissiolle annetaan rajattu pääsy tietojenvaihdon kohteena oleviin tietoihin (pääsy vastaa tasoa, joka sille on myönnetty rajatylittäviä tilanteita varten annettaviin ennakkopäätöksiin), jotta se voi seurata direktiivin toimintaa.

·Kenelle ilmoittamisvelvollisuus kuuluu?

Tietojen ilmoittamisvelvollisuus kuuluu henkilöille (eli luonnollisille tai oikeushenkilöille tai yhteisöille, joilla ei ole oikeudellista asemaa), jotka katsotaan välittäjiksi.

Jos järjestelyssä ei ole osallisena direktiivissä tarkoitettua välittäjää

Tietojen ilmoittamisvelvoitetta ei välttämättä voida asettaa koskemaan välittäjää asianajosalaisuuden vuoksi tai yksinkertaisesti siksi, että välittäjällä ei ole toimipaikkaa unionin alueella. Voi myös olla, ettei järjestelyyn sisälly välittäjää, koska verovelvollinen on itse suunnitellut ja toteuttanut järjestelyn. Tavoitteena on, etteivät tiedot verotusjärjestelyistä, joihin mahdollisesti liittyy aggressiivisia rakenteita, jäisi toimittamatta veroviranomaisille myöskään näissä tapauksissa. Tätä varten ilmoittamisvelvoite siirretään järjestelyjä hyödyntäville verovelvollisille.

·Useampi kuin yksi henkilö katsotaan välittäjäksi tai verovelvolliseksi

On yleistä, että välittäjällä on toimipisteitä (toimistoja, yrityksiä jne.) useissa jäsenvaltioissa ja että se työllistää myös itsenäisiä paikallisia tahoja antamaan veroneuvontaa tietyistä järjestelyistä. Tällaisissa tapauksissa vain sen välittäjän on ilmoitettava vaaditut tiedot veroviranomaisille, jolla on vastuu järjestely(je)n suunnittelusta ja toteutuksesta verovelvollis(t)en puolesta.

Jos tietojen ilmoittamisvelvoite on siirretty verovelvolliselle ja useamman kuin yhden etuyhteydessä olevan osapuolen on tarkoitus käyttää samaa ilmoittamisvelvoitteen alaista rajatylittävää järjestelyä, ilmoitusvelvoite kuuluu vain sille verovelvolliselle, jonka vastuulla oli järjestely(i)stä sopiminen välittäjän kanssa.

·Tietojen ilmoittamisen ja automaattisen tietojenvaihdon ajankohta

Tiedoilla on sitä parempi vaikutus, mitä aikaisemmin ne toimitetaan veroviranomaisille, minkä vuoksi tässä lainsäädäntöehdotuksessa määrätään, että ilmoitusvelvoitteen kohteena olevista rajatylittävistä järjestelyistä on ilmoitettava ennen niiden toteuttamista. Tämän perusteella välittäjien on ilmoitettava raportoitavista järjestelyistä viiden päivän kuluessa siitä päivästä alkaen, jona järjestelyt ovat verovelvollisten käytettävissä ja toteutettavissa.

Kun vastuunalaista välittäjää ei ole ja ilmoittamisvelvoite siirtyy verovelvollisille, ilmoittamisvelvoitteen ajankohta siirretään hieman myöhäisemmäksi niin, että se on viiden päivän kuluttua siitä päivästä, jona ilmoittamisvelvoitteen alainen rajatylittävä järjestely tai kyseisten järjestelyjen sarjan ensimmäinen vaihe on toteutettu.

Tätä seuraava automaattinen tietojenvaihto tapahtuu neljännesvuosittain. Koska tiedot toimitetaan varhaisessa vaiheessa, järjestelyyn vahvimmin liittyvät veroviranomaiset saavat näin ollen riittävät tiedot ryhtyäkseen veron kiertämisen vastaisiin toimiin hyvissä ajoin.

·Luettelo aggressiivisen verosuunnittelun tunnusmerkeistä (käsitteen määritelmän sijaan)

Aggressiivisen verosuunnittelun käsitteen määrittely voisi osoittautua turhaksi. Tämä johtuu siitä, että aggressiivisen verosuunnittelun rakenteet ovat vuosien aikana muuttuneet erityisen monimutkaisiksi ja niitä muutetaan ja mukautetaan yhä edelleen veroviranomaisten vastatoimien seurauksena. Tässä suhteessa lainsäädäntöehdotus sisältää koosteen sellaisista liiketoimien ominaispiirteistä ja osatekijöistä, jotka viittaavat vahvasti verojen kiertämiseen tai väärinkäyttöön. Näitä ominaispiirteitä ja osatekijöitä kutsutaan tunnusmerkeiksi. Riittää, että järjestely täyttää yhden näistä tunnusmerkeistä, jotta se katsotaan sellaiseksi järjestelyksi, josta on ilmoitettava veroviranomaisille.

·Automaattinen tietojenvaihto EU:n yhteisen tietoliikenneverkon (CCN) välityksellä

Pakollisen automaattisen tietojenvaihdon toiminnallisten näkökohtien osalta ehdotetussa direktiivissä viitataan neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2376 vahvistettuun mekanismiin eli yhteiseen tietoliikenneverkkoon (CCN). Sitä käytetään tietojenvaihdon yhteisenä välineenä, minkä vuoksi sen soveltamisalaa on laajennettava.

Tiedot kirjataan verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevaan turvalliseen keskusrekisteriin. Jäsenvaltioiden on myös toteutettava käytännön järjestelyjä, kuten vakiolomakkeiden laatimista koskevia toimenpiteitä kaikkien vaadittujen tietojen toimittamistavan yhdenmukaistamiseksi. Osana tätä on yksilöitävä kielelliset vaatimukset, jotka liittyvät suunniteltuun tietojenvaihtoon ja tietojen päivitykseen CCN:ään.

·Tehokkaat seuraamukset säännösten noudattamatta jättämisestä kansallisella tasolla

Lainsäädäntöehdotuksessa jäsenvaltioiden tehtäväksi annetaan seuraamusten määrääminen niiden kansallisten sääntöjen rikkomisesta, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista oikeusjärjestystä. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet yhteisten puitteiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

·Täytäntöönpanotoimenpiteet

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset ehdotetun direktiivin täytäntöönpanoa varten ja tarkemmin sanottuna veroviranomaisten välistä pakollista automaattista tietojenvaihtoa varten, komissiolle annetaan täytäntöönpanovalta

i.hyväksyä vakiolomake, johon kuuluu rajattu määrä osia, mukaan lukien kielijärjestelyt;

ii.hyväksyä tarvittavat käytännön järjestelyt tietojen päivittämiseksi verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevaan turvalliseen keskusrekisteriin.

Tätä valtaa on käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

·Delegoidut säädökset

Jotta tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa päivittää ilmoitetuista järjestelyistä saatujen tietojen perusteella, komissiolle siirretään valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä.

2017/0138 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 ja 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 19 ,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 20 ,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Verotuksen avoimuuden parantamiseen tähtäävien uusien aloitteiden huomioon ottamiseksi unionissa neuvoston direktiiviä 2011/16/EU 21 on muutettu useita kertoja viime vuosien aikana. Neuvoston direktiivillä 2014/107/EU 22 unionissa otettiin käyttöön finanssitilitietoja koskeva yhteinen tietojenvaihtostandardi (CRS). Se kehitettiin OECD:n maailmanlaajuisen foorumin puitteissa, ja siinä määrätään sellaisten henkilöiden finanssitilitietojen automaattisesta vaihdosta, joiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee muualla, ja luodaan puitteet tälle tietojenvaihdolle maailmanlaajuisesti. Direktiiviä 2011/16/EU on muutettu neuvoston direktiivillä (EU) 2015/2376 23 rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä koskevien tietojen pakollisesta automaattisesta vaihdosta ja neuvoston direktiivillä (EU) 2016/881 24 monikansallisten yritysryhmien maakohtaista raportointia koskevien tietojen julkistamisesta ja pakollisesta automaattisesta vaihdosta veroviranomaisten välillä. Koska rahanpesun torjuntaa koskevista tiedoista voi olla suurta hyötyä veroviranomaisille, neuvoston direktiivillä (EU) 2016/2258 25 asetettiin jäsenvaltioille velvollisuus antaa veroviranomaisille pääsy asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskeviin menettelyihin, joita rahoituslaitokset soveltavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 26 mukaisesti. Vaikka direktiiviä 2011/16/EU on muutettu useita kertoja, jotta veroviranomaisilla olisi paremmat keinot torjua veron kiertämistä ja verovilppiä, on edelleen tarpeen vahvistaa tiettyjä nykyisen verokehyksen avoimuutta koskevia näkökohtia.

(2)Jäsenvaltioiden vaikeudet suojata kansallisia veropohjiaan rapautumiselta kasvavat sitä mukaa, kun aggressiivisen verosuunnittelun rakenteet kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi ja niissä hyödynnetään usein sekä pääoman että henkilöiden lisääntynyttä liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Nämä rakenteet koostuvat usein järjestelyistä, joita kehitetään yli lainkäyttöalueiden ja joilla veronalaisia tuloja siirretään suotuisampien verojärjestelyjen piiriin tai joiden ansiosta verovelvollisen kokonaisverotaakka vähenee. Tämän seurauksena jäsenvaltioiden verotulot usein vähenevät merkittävästi, mikä estää niitä soveltamasta kasvua edistävää veropolitiikkaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että jäsenvaltioiden viranomaisilla on kattavat ja asianmukaiset tiedot mahdollisista aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyistä. Tällaisten tietojen avulla viranomaiset pystyisivät reagoimaan ripeästi haitallisiin verokäytäntöihin ja tukkimaan porsaanreikiä hyväksymällä uutta lainsäädäntöä tai tekemällä asianmukaisia riskinarviointeja ja verotarkastuksia.

(3)Ottaen huomioon, että useimmat mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävät järjestelyt koskevat useampaa kuin yhtä lainkäyttöaluetta, kyseisiä järjestelyjä koskevien tietojen ilmoittamisesta olisi lisähyötyä, jos jäsenvaltiot vaihtaisivat niitä keskenään. Automaattinen tietojenvaihto on erityisen tärkeää verohallintojen välillä, jotta niillä olisi käytettävissään tiedot, joita ne tarvitsevat voidakseen ryhtyä toimiin aggressiivisia verokäytäntöjä huomatessaan.

(4)Sen jälkeen, kun huomattiin, että liiketoiminnan kehittämisen avoimet puitteet voisivat edistää veron kiertämisen ja verovilpin torjuntaa sisämarkkinoilla, komissiota on kehotettu tekemään aloitteita mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntäviä järjestelyjä koskevien tietojen pakollisesta ilmoittamisesta OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteen 12 mukaisesti. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti on vaatinut tiukempia toimia välittäjiä vastaan, jotka avustavat järjestelyissä, jotka voivat johtaa veron kiertämiseen ja verovilppiin.

(5)On tarpeen muistuttaa, että tietyt rahoituksen välittäjät ja muut veroneuvontaa tarjoavat tahot vaikuttavat aktiivisesti avustaneen asiakkaitaan rahojen piilottamisessa ulkomaille. Lisäksi on todettava, että vaikka neuvoston direktiivillä 2014/107/EU 27 vahvistettu yhteinen tietojenvaihtostandardi on merkittävä edistysaskel kohti verotuksellisesti läpinäkyvää lainsäädäntökehystä unionissa, sitä voidaan vielä parantaa ainakin finanssitilitietojen osalta.

(6)Mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävien järjestelyjen, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, ilmoittaminen voi edistää tehokkaasti oikeudenmukaisen verotusympäristön luomista sisämarkkinoilla. Näin ollen velvoite, jonka mukaan välittäjien on ilmoitettava veroviranomaisille tietyistä rajatylittävistä järjestelyistä, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää veron kiertämiseen, on askel oikeaan suuntaan. Laaja-alaisemman toimintapolitiikan kehittämiseksi olisi tärkeää, että ilmoittamisen jälkeen veroviranomaiset jakavat tiedot muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kollegoidensa kanssa. Tällaiset järjestelyt tukisivat myös yhteisen tietojenvaihtostandardin toimintaa. Lisäksi olisi erittäin tärkeää antaa komissiolle pääsy riittävään määrään tietoja, jotta se voi valvoa, että direktiivi toimii asianmukaisesti. Se, että komissiolla olisi pääsy tietoihin, ei vapauta jäsenvaltiota velvollisuudesta ilmoittaa valtiontuesta komissiolle.

(7)On tunnustettua, että mahdollisista aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyistä, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, ilmoittamisella on sitä parempi ehkäisevä vaikutus, mitä varhaisemmassa vaiheessa veroviranomaiset saavat asiaa koskevat tiedot eli ennen kuin järjestely(t) otetaan käyttöön. Kun ilmoittamisvelvoite siirtyy verovelvollisille, olisi käytännöllistä siirtää ilmoittamisvelvoitteen ajankohtaa hieman myöhemmäksi, sillä verovelvolliset eivät välttämättä ole tietoisia järjestelyn luonteesta niiden kehittämisvaiheessa. Jäsenvaltioiden viranomaisten työn helpottamiseksi tällaisia järjestelyjä koskevien tietojen automaattinen vaihtaminen voisi tapahtua neljännesvuosittain.

(8)Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja jottei ehdotettuihin sääntöihin jäisi porsaanreikiä, ilmoittamisvelvoitteen olisi koskettava kaikkia toimijoita, jotka ovat yleensä mukana suunnittelemassa, edistämässä, organisoimassa tai hallinnoimassa raportoitavien rajatylittävien liiketoimien tai niiden sarjan toteuttamista, ja kaikkia niitä, jotka antavat kyseisiin järjestelyihin liittyvää neuvontaa tai apua. Olisi myös huomattava, että tietyissä tapauksissa ilmoittamisvelvoite ei koskisi välittäjää asianajosalaisuuden vuoksi tai jos välittäjää ei ole esimerkiksi siitä syystä, että verovelvollinen suunnittelee ja toteuttaa järjestelyn itse. Näissä tapauksissa erityisen tärkeää on myös se, etteivät veroviranomaiset menetä mahdollisuutta saada tietoja sellaisista verotukseen liittyvistä järjestelyistä, joihin saattaa liittyä aggressiivista verosuunnittelua. Näin ollen ilmoittamisvelvoite olisi tarpeen siirtää verovelvolliselle, joka näissä tapauksissa hyötyy kyseisestä järjestelystä.

(9)Aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyt ovat vuosien aikana muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi ja ne muuttuvat ja mukautuvat edelleen veroviranomaisten vastatoimien seurauksena. Tämän vuoksi olisikin tehokkaampaa pyrkiä määrittelemään mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävät järjestelyt laatimalla luettelo sellaisista liiketoimien ominaispiirteistä ja osatekijöistä, jotka viittaavat vahvasti verojen kiertämiseen tai väärinkäyttöön, sen sijaan, että määriteltäisiin aggressiivisen verosuunnittelun käsite. Näitä nimittäjiä kutsutaan tunnusmerkeiksi.

(10)Ottaen huomioon, että tällaisen lainsäädännön ensisijaisena tavoitteena olisi keskittyä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseen, asiasta olisi erittäin tärkeää säätää unionin tasolla vain siinä määrin kuin on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä syystä olisi tarpeen rajata tietojen ilmoittamista koskevat yhteiset säännöt rajatylittäviin tilanteisiin eli tilanteisiin, jotka koskevat useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota tai yhtä jäsenvaltiota ja kolmatta maata. Yhteisten sääntöjen laatiminen sen sijaan, että ratkaisu olisi kansallisten toimien varassa, onkin perusteltua tällaisissa tilanteissa, koska ne saattavat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan.

(11)Ottaen huomioon, että ilmoittamisvelvollisuuden kohteena olevilla järjestelyillä olisi oltava rajatylittävä ulottuvuus, asianmukaiset tiedot olisi tärkeää jakaa muiden jäsenvaltioiden veroviranomaisten kanssa, jotta tämän direktiivin vaikutus aggressiiviseen verosuunnitteluun liittyvien käytäntöjen ehkäisemiseen olisi mahdollisimman tehokas. Rajatylittävissä tilanteissa annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia koskevaa tietojenvaihdon mekanismia pitäisi käyttää myös mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävistä rajatylittävistä järjestelyistä ilmoitettujen tietojen pakollista automaattista tietojenvaihtoa varten unionin veroviranomaisten välillä.

(12)Automaattisen tietojenvaihdon helpottamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi tietojenvaihdon olisi tapahduttava käyttäen unionin kehittämää yhteistä tietoliikenneverkkoa (CCN). Näin ollen tiedot kirjattaisiin verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevaan turvalliseen keskusrekisteriin. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava käytännön järjestelyjä, kuten vakiolomakkeiden laatimista koskevia toimenpiteitä kaikkien vaadittujen tietojen toimittamistavan yhdenmukaistamiseksi. Osana tätä olisi yksilöitävä kielelliset vaatimukset, jotka liittyvät suunniteltuun tietojenvaihtoon, ja sen seurauksena päivitettävä CCN.

(13)Tämän direktiivin vaikuttavuuden tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita aiheutuu niiden kansallisten sääntöjen rikkomisesta, joilla tämä direktiivi pannaan täytäntöön, ja varmistettava, että näitä seuraamuksia myös sovelletaan tosiasiallisesti ja että ne ovat oikeasuhteisia ja niillä on varoittava vaikutus.

(14)Tämän direktiivin muiden kuin keskeisten osa-alueiden täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä siinä yhteydessä, kun mahdollisten aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävien järjestelyjen tai järjestelyjen sarjan tunnusmerkkien luetteloa päivitetään vastauksena kyseisiä järjestelyjä tai järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen päivittämiseen, joka on seurausta kyseisiä järjestelyjä koskevasta pakollisesta ilmoittamisvelvoitteesta.

(15)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän direktiivin täytäntöönpanolle ja erityisesti veroviranomaisten väliselle automaattiselle tietojenvaihdolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä vakiolomake, johon kuuluu rajattu määrä osia, mukaan lukien kielijärjestelyt. Samasta syystä komissiolle olisi myös siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä tarvittavat käytännön järjestelyt verotuksen alan hallinnollisen yhteistyön keskusrekisterin päivittämiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 28 mukaisesti.

(16)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 29 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kaikessa tähän direktiiviin liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY 30 ja asetusta (EY) N:o 45/2001.

(17)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. 

(18)Tämän direktiivin tavoitetta eli sisämarkkinoiden toiminnan parantamista aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävien rajatylittävien järjestelyjen käyttöä ehkäisemällä ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden yksittäisillä toimilla ilman koordinointia, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska sen kohteena ovat järjestelyt, joiden tarkoituksena saattaa olla erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisestä vaikutuksesta johtuvan markkinoiden tehottomuuden hyödyntäminen. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti koska se koskee vain rajatylittäviä järjestelyjä, joissa on osallisena useampi kuin yksi jäsenvaltio tai yksi jäsenvaltio ja kolmas maa.

(19)Sen vuoksi direktiiviä 2011/16/EU olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2011/16/EU seuraavasti:

(1)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

(a)muutetaan 9 kohta seuraavasti:

i)korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa sekä 8 a, 8 aa ja 8 aaa artiklaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa, saatavilla olevilla tiedoilla tarkoitetaan tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotusasiakirjoissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tietojen keräämis- ja käsittelymenettelyjä noudattaen;”

ii)korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)kun sovelletaan muita tämän direktiivin säännöksiä kuin 8 artiklan 1 ja 3 a kohtaa sekä 8 a, 8 aa ja 8 aaa artiklaa, tämän kohdan a ja b alakohdassa säädettyä ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista.”

(b)lisätään kohdat seuraavasti:

”18.’rajatylittävällä järjestelyllä’ järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa, joka koskee joko useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota tai yhtä jäsenvaltiota ja yhtä kolmatta maata ja joka täyttää ainakin yhden seuraavista edellytyksistä:

a)järjestelyn tai järjestelyjen sarjan kaikkien osapuolten verotuksellinen kotipaikka ei ole samalla lainkäyttöalueella;

b)järjestelyn tai järjestelyjen sarjan yhden tai useamman osapuolen verotuksellinen kotipaikka on samanaikaisesti useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella;

c)yksi tai useampi järjestelyn tai järjestelyjen sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella kyseisellä lainkäyttöalueella sijaitsevan kiinteän toimipaikan välityksellä, ja kyseinen järjestely tai järjestelyjen sarja muodostaa osan kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan;

d)yksi tai useampi järjestelyn tai järjestelyjen sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella sellaisen kiinteän toimipaikan välityksellä, joka ei sijaitse kyseisellä lainkäyttöalueella, ja kyseinen järjestely tai järjestelyjen sarja muodostaa osan kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan;

e)järjestelyllä tai järjestelyjen sarjalla on verotuksellinen vaikutus ainakin kahteen lainkäyttöalueeseen;

19.’raportoitavalla rajatylittävällä järjestelyllä’ rajatylittävää järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa, joka täyttää ainakin yhden liitteessä IV esitetyistä tunnusmerkeistä;

20.’tunnusmerkillä’ järjestelyn tai järjestelyjen sarjan tyypillistä ominaispiirrettä tai osatekijää, joka on lueteltu liitteessä IV;

21.’välittäjällä’ henkilöä, jolla on verovelvolliseen nähden vastuu raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan verotuksellisten näkökohtien toteuttamisen suunnittelusta, edistämisestä, organisoinnista tai hallinnoinnista verotukseen liittyvien palvelujen tarjoamisen yhteydessä. ’Välittäjällä’ tarkoitetaan myös kaikkia henkilöitä, jotka antavat joko suoraan tai muiden henkilöiden, joihin välittäjä on etuyhteydessä, välityksellä aineellista apua, tukea tai neuvontaa raportoitavan rajatylittävän järjestelyn verotuksellisten näkökohtien suunnittelussa, edistämisessä, organisoinnissa tai hallinnoinnissa.

Toimiakseen välittäjänä henkilön on täytettävä ainakin yksi seuraavista ehdoista:

a)henkilö on muodostettu jäsenvaltiossa ja/tai henkilöön sovelletaan jäsenvaltion lainsäädäntöä;

b)henkilön verotuksellinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa;

c)henkilö kuuluu oikeudellisiin, verotuksellisiin tai konsulttipalveluihin liittyvään ammatinharjoittajien rekisteriin ainakin yhdessä jäsenvaltiossa;

d)henkilö on sijoittautunut ainakin yhteen jäsenvaltioon, jossa henkilö harjoittaa ammattiaan tai tarjoaa oikeudellisia, verotuksellisia tai konsulttipalveluja;

22.’verovelvollisella’ henkilöä, joka käyttää raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa verotuksellisen asemansa optimointiin;

23.’etuyhteydessä olevalla yrityksellä’ verovelvollista, joka liittyy toiseen verovelvolliseen ainakin yhdellä seuraavista tavoista:

a)verovelvollinen osallistuu toisen verovelvollisen johtotehtäviin ja käyttää kyseisen asemansa ansiosta huomattavaa vaikutusvaltaa kyseiseen toiseen verovelvolliseen nähden;

b)verovelvollinen osallistuu toisen verovelvollisen määräysvaltaan siten, että sen osuus äänimäärästä on yli 20 prosenttia;

c)verovelvollinen osallistuu toisen verovelvollisen pääomaan siten, että verovelvollisella on suoraan tai välillisesti omistusoikeus yli 20 prosenttiin pääomasta.

Jos samat verovelvolliset osallistuvat yhden tai useamman verovelvollisen johtotehtäviin, määräysvaltaan tai pääomaan, kaikki nämä verovelvolliset katsotaan etuyhteydessä oleviksi yrityksiksi.

Kun kyseessä on välillinen osallistuminen, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen on määritettävä kertomalla ääni- ja omistusoikeusmäärät konsernin omistusketjussa. Jos verovelvollisella on yli 50 prosenttia äänioikeuksista, sillä on katsottava olevan 100 prosenttia äänioikeuksista.

Yksityishenkilöä, hänen puolisoaan ja hänen suoran ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa sukulaistaan on pidettävä yhtenä verovelvollisena.

(2)Lisätään II luvun II jaksoon artikla seuraavasti:

”8 aaa artikla

Raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon laajuus ja edellytykset

1.Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät velvoitetaan toimittamaan toimivaltaisille veroviranomaisille raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevat tiedot viiden työpäivän kuluttua siitä päivästä, jona välittäjä antaa raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan yhden tai useamman verovelvollisen käyttöön toteuttamista varten välittäjän oltua yhteydessä kyseiseen verovelvolliseen tai kyseisiin verovelvollisiin tai kun järjestelyjen sarjan ensimmäinen vaihe on jo toteutettu.

2.Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjille annetaan oikeus olla toimittamatta raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevia tietoja, kun ne ovat kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla oikeutettuja asianajosalaisuuteen. Näissä tapauksissa raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen toimittaminen on verovelvollisen vastuulla ja välittäjien on tiedotettava verovelvollisille tästä asianajosalaisuudesta johtuvasta vastuusta.

Välittäjät voidaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti vapauttaa tietojen toimittamisesta vain siinä tapauksessa, että ne harjoittavat toimintaansa sellaisten asiaa koskevien kansallisten lakien mukaisesti, joilla niiden ammattia säädellään.

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos 3 artiklan 21 kohdassa tarkoitettua välittäjää ei ole, raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen toimittaminen on verovelvollisen vastuulla. Verovelvollisen on toimitettava tiedot viiden työpäivän kuluttua siitä päivästä, jona raportoitava rajatylittävä järjestely tai kyseisten järjestelyjen sarja taikka kyseisten järjestelyjen sarjan ensimmäinen vaihe on toteutettu.

3.Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun raportoitavassa rajatylittävässä järjestelyssä tai kyseisten järjestelyjen sarjassa on osallisena useampi kuin yksi välittäjä, vain sen välittäjän on toimitettava tiedot 1 kappaleessa tarkoitetun mukaisesti, joka on verovelvolliseen nähden vastuussa järjestelyn tai järjestelyjen sarjan suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen toimittaminen on verovelvollisen vastuulla ja kyseistä järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa käyttää useampi kuin yksi verovelvollinen, jotka ovat etuyhteydessä olevia yrityksiä, vain sen verovelvollisen on toimitettava tiedot 1 kappaleessa tarkoitetun mukaisesti, joka oli vastuussa järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta sopimisesta välittäjän kanssa.

4.Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät ja verovelvolliset velvoitetaan toimittamaan tiedot raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä, jotka toteutettiin [päivä, jona poliittinen yhteisymmärrys saavutettiin] ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisenä aikana. Välittäjien tai soveltuvin osin verovelvollisten on toimitettava kyseisiä raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2019.

5.Sen jäsenvaltion, jossa tiedot oli toimitettu tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on 21 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjen käytännön järjestelyiden mukaisesti ilmoitettava tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille automaattista tietojenvaihtoa käyttäen.

6.Tietoihin, jotka jäsenvaltion on 5 kohdan nojalla toimitettava, kuuluvat seuraavat:

(a)välittäjien ja verovelvollisten tiedot, mukaan lukien nimi, verotuksellinen kotipaikka ja verovelvollisen tunnusnumero (TIN) sekä tapauksesta riippuen tiedot henkilöistä, jotka ovat välittäjään tai verovelvolliseen etuyhteydessä olevia yrityksiä;

(b)yksityiskohtaiset tiedot liitteessä IV esitetyistä tunnusmerkeistä, joiden perusteella rajatylittävästä järjestelystä tai kyseisten järjestelyjen sarjasta on raportoitava;

(c)tiivistelmä raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan sisällöstä, mukaan lukien viittaus nimeen, jolla ne yleisesti tunnetaan, jos sellainen on, ja sellainen yleinen kuvaus olennaisista liiketoimista tai järjestelyistä, joka ei johda liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä;

(d)päivämäärä, jona raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan ensimmäisen vaiheen toteutuksen on määrä alkaa tai jona se alkoi;

(e)soveltuvin osin yksityiskohtaiset tiedot kansallisista verosäännöksistä, joiden soveltaminen tuottaa verotuksellista etua;

(f)liiketoimen tai liiketoimien sarjan, mukaan lukien raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan, arvo;

(g)niiden muiden mahdollisten jäsenvaltioiden yksilöinti, jotka osallistuvat raportoitavaan rajatylittävään järjestelyyn tai kyseisten järjestelyjen sarjaan tai joita raportoitava rajatylittävä järjestely tai kyseisten järjestelyjen sarja todennäköisesti koskee;

(h)niiden muissa jäsenvaltioissa olevien mahdollisten henkilöiden yksilöinti, joita raportoitava rajatylittävä järjestely tai kyseisten järjestelyjen sarja todennäköisesti koskee, sekä tiedot siitä, mihin jäsenvaltioihin asianomaiset välittäjät tai verovelvolliset liittyvät.

7.Tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio hyväksyy tarvittavat käytännön järjestelyt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tämän artiklan 6 kohdan mukaisen tietojen ilmoittamisen yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.

8.Komissiolle ei anneta pääsyä 6 kohdan a, c ja h kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.

9.Automaattinen tietojenvaihto tapahtuu yhden kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jona tiedot on toimitettu. Ensimmäiset tiedot ilmoitetaan vuoden 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä.”.

(3)Korvataan 20 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.Komissio hyväksyy vakiolomakkeet, mukaan lukien kielijärjestelyt, 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavia tilanteita varten:

a)8 a artiklan mukaista rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä sekä ennakkohinnoittelusopimuksia koskevaa automaattista tietojenvaihtoa varten ennen 1 päivää tammikuuta 2017;

b)8 aaa artiklan mukaista raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevaa automaattista tietojenvaihtoa varten ennen 1 päivää tammikuuta 2019.

Vakiomuotoisissa lomakkeissa ei saa olla enempää tietojenvaihdon osia kuin 8 a artiklan 6 kohdassa ja 8 aaa artiklan 6 kohdassa on lueteltu eikä muita kyseisiin osiin liittyviä asiaankuuluvia aloja kuin ne, jotka ovat tarpeen 8 a ja 8 aaa artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kielijärjestelyt eivät estä jäsenvaltioita toimittamasta 8 a ja 8 aaa artiklassa tarkoitettuja tietoja millä tahansa unionin virallisista kielistä. Kyseisissä kielijärjestelyissä voidaan kuitenkin määrätä, että kyseisten tietojen pääkohdat on lähetettävä myös jollakin muulla unionin virallisella kielellä.”.

(4)Korvataan 21 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.

Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 aaa artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.

Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Myös komissiolla on pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin 8 a artiklan 8 kohdassa ja 8 aaa artiklan 8 kohdassa asetetuin rajoituksin. Komissio hyväksyy tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Edellä olevien 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan ja 8 aaa artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukainen automaattinen tietojenvaihto toteutetaan tämän artiklan 1 kohtaa ja sovellettavia käytännön järjestelyjä noudattaen, kunnes tämä turvallinen keskusrekisteri on toiminnassa.”.

(5)Korvataan 23 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittainen arviointi 8, 8 a, 8 aa ja 8 aaa artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta ja saavutetuista käytännön tuloksista. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kyseisen vuosittaisen arvioinnin toimittamismuodon ja -edellytykset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”.

(6)Lisätään V lukuun artikla seuraavasti:

”23 aa artikla

Liitteen IV muuttaminen

Komissiolle siirretään 26 a artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoituja säädöksiä liitteen IV muuttamiseksi aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyjen tai järjestelyjen sarjan tunnusmerkkien luettelon päivittämiseksi vastauksena kyseisiä järjestelyjä tai järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen päivittämiseen, joka on seurausta kyseisiä järjestelyjä koskevasta pakollisesta ilmoittamisvelvoitteesta.”.

(7)Korvataan 25 a artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen 8 aa ja 8 aaa artiklaa koskevien kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.”.

(8)Lisätään VII lukuun artiklat seuraavasti:

”26 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen määräämättömäksi ajaksi valta antaa 23 aa artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

3.Neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 aa artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi neuvostolle.

5.Edellä olevan 23 aa artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan vain, jos neuvosto ei ole vastustanut sitä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu neuvostolle tiedoksi, tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut aikomuksestaan olla vastustamatta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

26 aa artikla

Euroopan parlamentille ilmoittaminen

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille delegoitujen säädösten antamisesta ja siitä, jos neuvosto on vastustanut niitä tai kumonnut säädösvallan siirron.”.

(9)Lisätään liite IV, jonka teksti on tämän direktiivin liitteenä.

2 artikla

1.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2019.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoitteet

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 31  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

☒ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 32 . 

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoitteet

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☒ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2017 ja päättyy vuonna 2021,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 33  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

[Tämän osan täyttämisessä on käytettävä  hallintomäärärahoja koskevaa laskentataulukkoa (tämän rahoitusselvityksen liitteessä oleva toinen asiakirja), joka on asetettava saataville CISNETiin komission sisäistä lausuntokierrosta varten.]

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–☒    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 1–29).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(3)

   Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. heinäkuuta 2016, veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä ( 2016/2038(INI) ) http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2016- 0310+0+DOC+XML+V0//EN

(4) Epävirallinen ECOFIN-neuvoston kokoontuminen 22. huhtikuuta 2016.

(5) Veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskeva OECD:n toimintasuunnitelma (2015): Julkisen tausta-asiakirjan luonnos: BEPS -toimintasuunnitelman toimenpide 12: Julkistamista koskevat pakolliset säännöt . Ks. myös sanasto (”glossary”).

(6) Euroopan unionin neuvoston päätelmät (2016): Komission tiedonanto tehokasta verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta sekä komission suositus verosopimusten väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta – neuvoston päätelmät , 25.5.2016 (toukokuussa 2016 annetut ECOFIN-neuvoston päätelmät).

(7) Toukokuussa 2016 annetut ECOFIN-neuvoston päätelmät, kohta 12.

(8) G20-maiden prioriteetit: https://www.g20.org/Webs/G20/EN/G20/Agenda/agenda_node.html  

(9) Euroopan komission tiedonanto lisätoimenpiteistä avoimuuden lisäämiseksi ja verovilpin ja veron kiertämisen torjumiseksi, COM(2016) 451 final , 5.7.2016 (nk. Panama-papereita koskeva tiedonanto).

(10) Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(11) Neuvoston direktiivi 77/799/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1977, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla (EYVL L 336, 27.12.1977, s. 15–20).

(12) Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.2.2014, s. 1).

(13) Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 1).

(14) Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881, annettu 25 päivänä toukokuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 146, 3.6.2016, s. 8).

(15) Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi 2016/0107 (COD), annettu 12 päivänä huhtikuuta 2016, direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta

(16) Jotkin näistä sopimuksista, jotka koskevat tiettyjä Euroopassa sijaitsevia kolmansia maita, ovat unionin tekemiä.

(17) http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia

(18) http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia  

(19) EUVL C , , s. .

(20) EUVL C , , s. .

(21) Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(22) Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.2.2014, s. 1).

(23) Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 1).

(24) Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881, annettu 25 päivänä toukokuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 146, 3.6.2016, s. 8).

(25) Neuvoston direktiivi (EU) 2016/2258, annettu 6 päivänä joulukuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse veroviranomaisten pääsystä rahanpesun torjuntaa koskeviin tietoihin (EUVL L 342, 16.12.2016, s. 1).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(27) Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.2.2014, s. 1).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(31) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(32) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(33) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1).

(35)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(36) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = Jaksottamattomat määrärahat.

(37) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(38) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(39) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(40) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(41) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(42) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(43) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”

(44) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(45) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(46) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(47) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(48) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 21.6.2017

COM(2017) 335 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston direktiiviksi

direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

{SWD(2017) 236 final}
{SWD(2017) 237 final}

”LIITE IV
TUNNUSMERKIT

Yleiset tunnusmerkit ja B luokan erityiset tunnusmerkit voidaan ottaa huomioon vain, jos ne läpäisevät pääasiallista hyötyä mittaavan testin.

Pääasiallista hyötyä mittaava testi

Testi katsotaan läpäistyksi, kun järjestelyn tai järjestelyjen sarjan pääasiallisena hyötynä on verotuksellisen edun saaminen, jos voidaan osoittaa, että kyseisestä järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta voidaan odottaa saavan verotuksellista etua esimerkiksi hyödyntämällä järjestelyn tai järjestelyjen sarjan erityistä rakennetta.

A.    Yleiset tunnusmerkit

1.Järjestely tai järjestelyjen sarja, jonka yhteydessä verovelvollinen sitoutuu noudattamaan luottamuksellisuuden ehtoa, jonka nojalla he eivät saa paljastaa muille välittäjille tai veroviranomaisille, kuinka järjestelystä voi saada verotuksellista etua.

2.Järjestely tai järjestelyjen sarja, josta välittäjällä on oikeus saada maksu (tai korkoa, rahoituskulujen kattamiseen tarkoitettua korvausta tai muita maksuja), joka määritetään

a)kyseisestä järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta saatavan verotuksellisen edun määrän perusteella; tai

b)sen perusteella, onko verotuksellinen etu tosiasiassa peräisin järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta. Osana tätä välittäjä velvoitettaisiin korvaamaan kyseiset maksut joko kokonaan tai osittain, jos järjestelyn tai järjestelyjen sarjan tavoitteena ollutta verotuksellista etua ei saatu tai se saatiin vain osittain.

3.Järjestely tai järjestelyjen sarja, johon liittyy vakiomuotoisten asiakirjojen, kuten vakiolomakkeiden, käyttöä. Asiakirjat ovat yleisesti useamman kuin yhden verovelvollisen saatavilla, eikä niitä ole tarpeen räätälöidä, jotta verovelvollinen voisi toteuttaa järjestelyn tai järjestelyjen sarjan.

B.    Erityiset tunnusmerkit, joilla voi olla yhteys pääasiallista hyötyä mittaavaan testiin

1.Järjestely tai järjestelyjen sarja, jossa verovelvollinen käyttää tappioita vähentääkseen verotaakkaansa, mukaan lukien siirtämällä tappiot toiselle lainkäyttöalueelle tai nopeuttamalla tappioiden käyttöä.

2.Järjestely tai järjestelyjen sarja, jolla tulot muunnetaan pääomaksi, lahjoituksiksi tai muiden tuloluokkien tuotteiksi, joiden verotus on alhaisempi.

3.Järjestely tai järjestelyjen sarja, joka sisältää kehämäisiä liiketoimia (”circular transactions”), jotka johtavat wash trading -toimintaan (”round-tripping of funds”) erityisesti sellaisten välikätenä toimivien oikeushenkilöiden kautta, joilla ei ole muuta ensisijaista kaupallista tarkoitusta, taikka liiketoimia, jotka mitätöivät tai peruuttavat toisensa tai joilla on muita vastaavia piirteitä.

C.    Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät rajatylittäviin liiketoimiin

1.Järjestely tai järjestelyjen sarja, johon liittyy vähennyskelpoisia rajatylittäviä maksuja kahden tai useamman toisiinsa liittyvän osapuolen välillä ja kun ainakin yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)vastaanottajalla ei ole verotuksellista kotipaikkaa millään lainkäyttöalueella;

b)vaikka vastaanottajalla on verotuksellinen kotipaikka jollakin lainkäyttöalueella, kyseinen lainkäyttöalue

i.ei kanna minkäänlaista yhtiöveroa; tai

ii.kantaa yhtiöveroa, mutta sen lakisääteinen yhtiöverokanta on nolla tai alle puolet lakisääteisestä yritysverokannasta unionissa keskimäärin, sellaisena kuin se on ollut edellisen kalenterivuoden lopussa; tai

iii.sisältyy luetteloon tietyistä kolmansien maiden lainkäyttöalueista, jotka jäsenvaltiot ovat yhdessä arvioineet tai jotka on kansainvälisen järjestön puitteissa arvioitu haitallisia verojärjestelyjä hyödyntäviksi;

c)maksu on osittain tai kokonaan verovapaa sillä lainkäyttöalueella, jolla vastaanottajan verotuksellinen kotipaikka sijaitsee;

d)maksu hyötyy suotuisasta verokohtelusta sillä lainkäyttöalueella, jolla vastaanottajan verotuksellinen kotipaikka sijaitsee;

e)havaitaan ristiriita ministerineuvoston 23 päivänä toukokuuta 2017 hyväksymän neuvoston direktiivin, jolla muutetaan direktiiviä (EU) 2016/1164, soveltamisalan kanssa siltä osin kuin on kyse verokohtelun eroavaisuuksista kolmansien maiden kanssa.

2.Kyseiset varat voidaan vähentää poistoina useammalla kuin yhdellä lainkäyttöalueella.

3.Useampi kuin yksi verovelvollinen voi hakea vapautusta kaksinkertaisesta verotuksesta samasta tulosta eri lainkäyttöalueilla.

4.Järjestelyyn tai järjestelyjen sarjaan sisältyy varojen siirtoja ja kun kyseessä olevilla lainkäyttöalueilla kyseisistä varoista vastikkeena maksettavissa summissa on olennaisia eroja.

D.    Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät automaattista tietojenvaihtoa koskeviin sopimuksiin unionissa

Järjestely tai järjestelyjen sarja, jolla kierretään unionin lainsäädäntöä tai automaattista tietojenvaihtoa koskevia sopimuksia, kuten kolmansien maiden kanssa tehtyjä sopimuksia, ja joiden ansiosta verovelvollinen välttyy tulojen ilmoittamiselta siinä valtiossa, jossa hänen verotuksellinen kotipaikkansa sijaitsee. Näitä järjestelyjä voivat olla muun muassa

a)sellaisten lainkäyttöalueiden käyttäminen, joita unionin lainsäädäntö tai automaattista tietojenvaihtoa koskevat sopimukset eivät sido;

b)tulojen uudelleenluokittelu luokkiin, joita ei koske automaattisen tietojenvaihdon vaatimus;

c)sellaisten oikeussubjektien ja rakenteiden käyttäminen, joista ei säädetä unionin lainsäädännössä tai automaattista tietojenvaihtoa koskevissa sopimuksissa;

d)sellaisten lainkäyttöalueiden käyttö, joilla rahanpesun vastaisen lainsäädännön noudattamisen valvonta on riittämätöntä tai heikkoa. Tämä koskee myös tilanteita, joissa oikeussubjektien, kuten trustien, säätiöiden ja erillisyhtiöiden, tosiasiallisen omistajuuden määrittämistä koskevia sääntöjä ei ole, tai kun todellisen omistajan ja edunsaajan henkilöllisyys salataan nimellisomistajaa tai valtakirjaa käyttämällä.

E.    Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät siirtohinnoitteluun

1.Järjestely tai järjestelyn sarja, joka ei ole markkinaehtoperiaatteen tai OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukainen, mukaan lukien voittojen jakaminen saman konsernin eri jäsenten kesken.

2.Järjestely tai järjestelyn sarja, johon sovelletaan rajatylittäviä tilanteita varten annettavien ennakkopäätösten automaattista tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä mutta josta ei raportoida tai jota koskevia tietoja ei vaihdeta.”