EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.3.2017

COM(2017) 114 final

2017/0048(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan yritystilastoista, asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2017) 98 final}
{SWD(2017) 99 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Poliittiseen päätöksentekoon ja muihin tarkoituksiin tarvitaan yhä enemmän yrityksiä koskevia tilastotietoja. Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) 1 odotetaan tarjoavan tällä alalla korkealaatuisia tilastotietoja, jotka ovat oikea-aikaisesti saatavilla ja vertailukelpoisia kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan tilastojärjestelmästä jaeltavien yritystilastojen avulla olisi tehtävä markkinataloutta koskevia päätöksiä, jotka perustuvat tietämykseen ja innovointiin, jotta voidaan parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia päästä sisämarkkinoille ja edistää yrittäjyyttä ja kilpailukykyä.

Tämä luonnos asetukseksi Euroopan yritystilastoista, asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla (eli yritystilastoja koskeva puiteasetus tai FRIBS) on osa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa Euroopan komission ohjelmaa (REFIT), jonka tavoitteena on yksinkertaistaa EU:n lainsäädäntöä ja vähentää sääntelystä johtuvia tarpeettomia kustannuksia. Yritystilastot on valittu yhdeksi REFIT-ohjelman painopistealaksi. Asetusehdotuksessa pyritään yhdentämään yritystilastoja koskevia tilastovaatimuksia ja säädöksiä selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla niitä sekä vähentämällä yrityksiin kohdistuvaa rasitusta.

Euroopan yritystilastojen nykyinen tuotantojärjestelmä on hajanainen, sillä se muodostuu useista erillisistä alakohtaisista säädöksistä. Kerätyissä tiedoissa on sen vuoksi epäjohdonmukaisuuksia eikä niiden tuotanto ole kovin tehokasta. FRIBS-asetuksella luodaan yhteinen oikeudellinen kehys Euroopan tilastojärjestelmän yritystilastojen tuottamista ja laatimista varten. Sen odotetaan parantavan Euroopan tilastojärjestelmän yritysrekisterien laatua, tarjoavan yhteisiä määritelmiä, joita käytetään kaikilla asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla tilastoaloilla, ja mahdollistavan tunnistettavissa olevien mikrotietojen vaihdon ja yhdennetyn tietorakenteen. Tämän pitäisi rationalisoida tilastojen kansallisia tuotantoprosesseja, parantaa olemassa olevien tietolähteiden käyttöä ja vähentää vastaajille tilastoinnista koituvaa rasitusta Euroopan tilastojärjestelmän yritystilastojen laadinnan yhteydessä. Lisäksi FRIBS-asetuksella luodaan yhdenmukaistettuja tietorakenteita sekä tietojen laatua koskevia yhteisiä standardeja, mikä antaa mahdollisuuden yhdistää erilaisia yritystilastoja ja tekee kerätyistä tiedoista entistä arvokkaampia.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Poliittiset päättäjät ja yritykset tarvitsevat yhä enemmän luotettavia ja korkealaatuisia tilastoja voidakseen tehdä näyttöön perustuvia päätöksiä. Euroopan tilastojärjestelmän kannalta on kuitenkin hyvin haastavaa vastata tähän korkealaatuisten tilastojen kasvavaan tarpeeseen nykyisessä tilanteessa, jossa tilastotuotantoon käytettävissä olevat henkilö- ja taloudelliset resurssit ovat kasvavan paineen alla. Samalla tietojen antajat (vastaajat, yritykset) vaativat Euroopan tilastojärjestelmästä johtuvan hallinnollisen rasituksen keventämistä. Vastatakseen näihin haasteisiin komissio (Eurostat) on toteuttanut hiljattain useita aloitteita, joiden tavoitteena on ollut tehostaa Euroopan tilastotuotantoa ja vähentää vastaajiin kohdistuvaa rasitusta yksinkertaistamalla ja parantamalla koordinointia ja yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmässä. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat Euroopan tilastoja koskevaan asetukseen (EY) N:o 223/2009 vuonna 2015 tehdyt muutokset, joilla selkeytettiin Euroopan tilastojärjestelmän hallinnointia ja lujitettiin koordinointi- ja yhteistyökeinoja sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Komission REFIT-ohjelmaan sisältyy muitakin vastaavia, muun muassa sosiaalitilastoja koskevia aloitteita, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa Euroopan tilastojen tuotantoa valituilla kohdealoilla.

Yritystilastot ovat yksi Euroopan tilastojärjestelmän kolmesta pilarista Euroopan tilasto-ohjelmassa 2013–2017 2 . Kukin pilari käsittää joukon perustilastoja, jotka palvelevat moninaisia tarpeita. Niitä käytetään syöttötietoina kirjanpitojärjestelmissä (kuten kansantalouden tilinpidossa tai maksutaseessa) ja indikaattoreiden perustana erilaisiin poliittisiin tarpeisiin. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean toukokuussa 2014 hyväksymä Vision 2020 -strategia on Euroopan tilastojärjestelmän strateginen vastaus virallisiin tilastoihin liittyviin haasteisiin. Strategian mukaan pitäisi olla mahdollista käyttää eri tilastoalojen tietoja, jotta voidaan analysoida paremmin uusia ilmiöitä (kuten globalisaatiota) ja saada tilastot palvelemaan paremmin laajavaikutteisia EU:n politiikkoja. Tietoja olisi tuotettava tehokkaiden ja vakaiden tilastoprosessien avulla. Yritys- ja kauppatilastojen alalla Vision 2020 -strategian täytäntöönpanoa on valmisteltu Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmassa (MEETS). Siinä on käynnistetty useita toimia, joilla on pyritty integroimiseen, yksinkertaistamiseen, tietojen yhdistämiseen ja menetelmien yhdenmukaistamiseen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Yksi FRIBS-asetuksen tavoitteista on tarjota tarkoituksenmukaisia tilastoja, joiden avulla voidaan laatia ja seurata yrityksiin vaikuttavia EU:n politiikkoja.

Euroopan komissio on vahvistanut kymmenen poliittista painopistettä, jotka liittyvät erityisesti työllisyyteen, kasvuun, investointeihin, digitaalisiin sisämarkkinoihin ja EU:n kauppasopimuksiin. Jotta olisi mahdollista seurata näihin painopisteisiin liittyvien tavoitteiden saavuttamista, käytettävissä on oltava yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia eurooppalaisia tilastoja, joiden avulla

päätöksentekijät voivat suunnitella komission tavoitteita vastaavia poliittisia aloitteita ja seurata niiden täytäntöönpanoa;

media voi käsitellä kyseisiin kymmeneen painopisteeseen liittyviä asioita.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan tilastoja koskevien toimien oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artikla, jonka nojalla EU:n lainsäätäjät toteuttavat toimia tilastojen tuottamiseksi, kun unionin toiminta sitä edellyttää.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Euroopan tilastojärjestelmässä jäsenvaltiot varmistavat varsinaisen tilastojen laatimisen kansallisella tasolla. Jotta yritystilastoja voidaan laatia Euroopan tasolla, on välttämätöntä yhdenmukaistaa menetelmiä ja määritellä yhteisesti, mitkä tiedot jäsenvaltioiden on toimitettava. Ainoastaan komissio voi koordinoida tarvittavaa tilastotietojen yhdenmukaistamista eri jäsenvaltioissa ja tuottaa yritystilastoja Euroopan tasolla jäsenvaltioiden kokoamien tietojen pohjalta. Euroopan unioni voi näin ollen toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Ehdotettuun EU:n toimeen on siis täysin pätevät perusteet. Asetettu tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan EU:n toiminnalla.

Myös globalisaation seurantaa voidaan parantaa ainoastaan Euroopan tasolla monikansallisia konserneja koskevien parempien tietojen pohjalta.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Ehdotuksella varmistetaan Euroopan yritystilastojen laatu, mukaan luettuina niiden vertailukelpoisuus, merkityksellisyys ja mukautumiskyky, yhdenmukaisella tavalla ja samojen periaatteiden pohjalta kaikissa jäsenvaltioissa. Näin parannetaan kustannustehokkuutta ja otetaan samalla huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien erityispiirteet.

Standardoimalla käsitteitä ja menetelmiä, poistamalla päällekkäisyyksiä ja käyttämällä nykyistä enemmän muiden lähteiden yhdistelmää kuin kyselytutkimuksia pitäisi olla mahdollista keventää vastaajiin kohdistuvaa taloudellista ja hallinnollista rasitusta. FRIBS-asetus on pitkälti tulospainotteinen, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltiot voivat vapaasti valita tietolähteet, kunhan lopputulos (tilastot) ovat sovittujen määritelmien ja sovittujen laatuvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltioita kannustetaan täyttämään tilastotarpeet käyttämällä mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia hallinnollisia tai innovatiivisia lähteitä, kuten suuria tietoaineistoja. FRIBS-asetuksessa käyttöön otettuja uusia tietovaatimuksia on testattu pilottitutkimuksissa niiden soveltamiskelpoisuuden osoittamiseksi.

EU:n nykyisiä yritystilastosäädöksiä on muutettu useita kertoja viime vuosien aikana. Tässä yhteydessä on käynyt ilmi, että yrityksiä koskevien tilastotietojen keruu-, käsittely- ja jakeluprosesseista saataisiin tehokkaampia (kustannus/hyöty) ja vaikuttavampia antamalla asetus, jolla luodaan yhteinen kehys näitä prosesseja varten.

Sen vuoksi asetusehdotuksessa rajoitutaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vähimmäisvaatimuksiin, jotka tarvitaan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, menemättä sen pidemmälle.

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu toimintatapa: asetus.

Ehdotuksen tavoitteen ja sisällön perusteella sopivin sääntelytapa on asetus.

Toimintatavan valinta riippuu lainsäädännön tavoitteesta. Euroopan tason tietotarpeiden vuoksi suuntauksena on käyttää Euroopan tilastoissa perussäädöksinä mieluummin asetuksia kuin direktiivejä. Asetus on suositeltavampi, koska siinä vahvistetaan samat säännökset koko Euroopan unionille antamatta jäsenvaltioille mahdollisuutta soveltaa lainsäädäntöä puutteellisesti tai valikoidusti. Näin varmistetaan EU:n tilastotietojen laatu ja vertailukelpoisuus. Koska asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, sitä ei tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetuksen käyttö on niiden periaatteiden mukainen, joita on noudatettu vuodesta 1997 annettaessa muita tilastoalan eurooppalaisia perussäädöksiä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Koska tämä aloite pantiin vireille ennen paremman sääntelyn suuntaviivojen antamista, sen tueksi ei ole tehty erityistä arviointia nykytilanteesta (viiden arviointikriteerin perusteella). Aloitteen arvioinnissa on käytetty komission standardeihin perustuvaa Eurostatin järjestelmää, jolla arvioidaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, Euroopan tilasto-ohjelma mukaan luettuna 3 , ja se on ollut keskeinen osa koko menettelyä. Lisäksi vuosittain tehdään käyttäjätutkimuksia, jotta saadaan parempi käsitys Eurostatin palvelujen käyttäjistä sekä käyttäjien tarpeista ja tyytyväisyydestä palveluihin. Arviointitulosten avulla Eurostat kehittää tilastotietojen tuotantoprosessia ja tuottamiaan tilastoja. Niistä saadaan aineistoa erilaisiin strategiasuunnitelmiin, kuten työohjelmaan ja hallintosuunnitelmaan.

•Sidosryhmien kuuleminen

Euroopan yritystilastojen kannalta tärkeimmät sidosryhmien luokat ovat tietojen käyttäjät (muut komission yksiköt, yrityssektoria seuraavat kansalliset tilastoviranomaiset, kansalliset keskuspankit, Euroopan keskuspankki, ammattialajärjestöt ja tutkijat), tietojen kerääjät (kansalliset tilastolaitokset mutta myös muut tietojen kerääjät, kuten kansalliset keskuspankit) ja tietojen antajat (yritykset, pk-yritykset mukaan luettuina).

Ensimmäisellä sidosryhmien kuulemiskierroksella, joka pidettiin heinäkuusta ja lokakuuhun 2014, käsiteltiin FRIBS-asetuksen piiriin kuuluvia infrastruktuurin osatekijöitä (kuten yritysrekistereitä, mikrotietojen vaihtoa, laatukysymyksiä ja salassapitoa). Toisella kierroksella, joka käynnistettiin vuoden 2015 jälkipuoliskolla, keskityttiin tietovaatimusten muutoksiin, jotka FRIBS-asetuksella aiottiin tehdä. Kolmannella kierroksella, joka pidettiin syksyllä 2015 ja vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana, kerättiin sidosryhmien näkemyksiä EU:n sisäisen tavarakaupan tilastojen (Intrastat) uudenaikaistamisesta. Kullakin kierroksella kuultiin kohdennetusti tietojen kerääjiä (kansalliset tilastolaitokset) ja julkisesti tietojen antajia (yritykset). Kahdella ensimmäisellä kierroksella kuultiin julkisesti myös tietojen käyttäjiä. Julkisen kuulemisen yksityiskohtaiset tulokset esitetään kahdessa raportissa 4 .

Kuulemisten tärkeimmät tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

Tietojen käyttäjät ilmoittivat ongelmista, jotka liittyivät nykyään saatavilla olevien yritystilastojen merkityksellisyyteen. Ne ilmoittivat erityisesti eri yritystilastoalojen tietojen yhdistämisvaikeuksista, jotka johtuvat siitä, että palvelualan ja globalisaation kaltaisia kysymyksiä koskevat tiedot ovat epäjohdonmukaisia ja puutteellisia. Tietojen käyttäjien mielestä yksi yhdenmukaistettu asetus parantaisi yritystilastojen johdonmukaisuutta.

Tietojen tuottajat (kansalliset tilastolaitokset) ovat huolestuneita siitä, että FRIBS-asetuksesta johtuvat uudet tietovaatimukset lisäävät tuotantokustannuksia, vaikka niillä täytetäänkin käyttäjien pitkäaikaiset tarpeet,

Tietojen antajat ovat huolestuneita siitä, että uudet tietotarpeet lisäävät niihin kohdistuvaa rasitusta. Kohdennetut kuulemiset antoivat näyttöä siitä, että EU:n sisäisen kaupan tilastojen uudenaikaistamisen tuottama hyöty olisi kuitenkin huomattavasti suurempaa kuin rasituksen lisääntyminen.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

FRIBS-hankkeesta on keskusteltu kansallisten asiantuntijoiden kanssa useissa kokouksissa, joissa ei ole käsitelty pelkästään yritystilastoja vaan myös makrotalouteen, kansantalouden tilinpitoon ja maksutaseeseen liittyviä tilastoja. Hankkeen edistymisraportteja on säännöllisesti esitelty asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustetulle Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle (ESS-komitea).

Edellä kuvatuissa sidosryhmien kuulemisissa, joissa on kuultu muun muassa tietojen käyttäjiä ja antajia, on saatu lisää näyttöä ulkopuolisilta tahoilta.

•Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarviointiraportissa yksilöidään ongelmat, suunnitellaan erilaisia toimintavaihtoehtoja niiden ratkaisemiseksi ja arvioidaan lopuksi eri vaihtoehtojen vaikutuksia.

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon maaliskuussa 2016 ( http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/ia_carried_out/cia_2016_en.htm#estat ).

Vaikutustenarvioinnissa havaitaan kaksi ongelmatekijää:

1)    Euroopan yritystilastojen heikentynyt merkityksellisyys ja mukautumiskyky

2)    Yritystilastojen oikeudellinen hajanaisuus.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi arvioitiin seuraavia vaihtoehtoja:

Vaihtoehto A – perusskenaario – ei muutoksia EU:n politiikkaan.

Vaihtoehto B – toteutetaan lainsäädäntötoimia, jotka rajoitetaan tietyille yritystilastoaloille ja joihin sisältyy vaihtoehtoisia ratkaisuja Intrastatin uudenaikaistamista varten.

Vaihtoehto C – uudenaikaistetaan yritystilastoja yhdessä kehyksessä (FRIBS) käyttämällä eri toimenpiteiden yhdistelmää, johon sisältyy vaihtoehtoisia ratkaisuja Intrastatin uudenaikaistamista varten.

Vaikutustenarvioinnin perusteella vaihtoehto A ei vaikuta kelvolliselta, koska poliittiset päättäjät ja tietojen käyttäjät olisivat yhä tyytymättömämpiä saamiinsa tietoihin ja alkaisivat käyttää muita tietolähteitä.

Vaihtoehdossa B uudistetaan jossain määrin Euroopan nykyistä yritystilastojärjestelmää, erityisesti tietojen tuottamista ja antamista poliittisille päättäjille ja muille käyttäjille. Tämä koskee myös Intrastat-järjestelmän uudenaikaistamista, jonka pitäisi keventää tietojen antajiin kohdistuvaa rasitusta. Tässä vaihtoehdossa jätetään kuitenkin monet nykyiset puutteet korjaamatta. Ennen kaikkea siinä säilytetään kymmenen erillistä yritystilastosäädöstä, mikä merkitsee sitä, että epäjohdonmukaisuuksien vähentäminen ja poliittisille päättäjille tuotettujen tietojen ja indikaattoreiden yhtenäisyyden säilyttäminen vaativat enemmän työtä tulevaisuudessa. Kymmenen säädöksen hallinnoiminen ja päivittäminen vaativat myös paljon työtä. Tässä vaihtoehdossa ehdotetut parannustoimet eivät itse asiassa anna mahdollisuutta reagoida nopeammin ja joustavammin poliittisten päättäjien ja muiden käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

Kaikkein edistynein ja kauaskantoisin vaihtoehto on C, jossa Euroopan yritystilastojärjestelmää uudistetaan tulevaisuutta silmällä pitäen. Tässä vaihtoehdossa Euroopan yritystilastot kootaan yhteen ainoaan säädöskehykseen, FRIBS-asetukseen, mikä takaa luonnollisesti yritystilastojen suuremman yhtenäisyyden (muun muassa muutosten ajoituksen ja määritelmien yhdenmukaistamisen osalta). Tällä tavoin voidaan hyödyntää paremmin koko Euroopan tilastojärjestelmää ja maksimoida samalla EU:n lisäarvo. Eri tilastoalojen väliset rajat hälvenevät tai katoavat jopa kokonaan. Tämä yhtenäistäminen antaa paremmat mahdollisuudet vastata poliittisiin tarpeisiin, koska sen ansiosta voidaan jaella tehokkaampia indikaattoreita ja niiden yhdistelmiä. Se lisää myös järjestelmän joustavuutta, mikä ei olisi mahdollista kahdessa edellisessä vaihtoehdossa. Uudet poliittiset tarpeet voidaan huomioida nopeammin ja ottaa mukaan toimivaan ja hyvin suunniteltuun järjestelmään. Toisin kuin vaihtoehdossa B tässä parhaana pidetyssä vaihtoehdossa C minimoidaan kustannukset, joita aiheutuu käyttöön annettujen tilastojen ja niitä sääntelevän oikeudellisen kehyksen mukautuksista, koska kaikki tarvittavat tarkistukset on helpompi tehdä yhdellä kertaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että vaihtoehto C tarjoaa ehdottomasti parhaimmat mahdollisuudet keventää yrityksiin kohdistuvaa rasitusta.

Voidaan siis todeta, että kaikki nämä edut puoltavat vaihtoehtoa C. Se vastaa parhaiten REFIT-ohjelman tavoitteita toteuttamalla yksinkertaistuksia, keventämällä tarpeetonta hallinnollista rasitusta, selkeyttämällä yritystilastoja nykyään säänteleviä epäyhtenäisiä ja epäjohdonmukaisia säädöksiä ja luomalla niistä yksi yhtenäinen kehys.

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarviointiraportista myönteisen lausunnon mutta suositti samalla, että raporttiin tehtäisiin lähinnä seuraavat kolme parannusta:

1) Alun perin esitettyjen ja analysoitujen vaihtoehtojen valikoimaa ei pidetty riittävän kattavana, koska kuulemismenettely, jossa käsiteltiin mahdollisia EU:n sisäisen kaupan tilastojen uudenaikaistamista koskevia alavaihtoehtoja, jatkui vielä sen jälkeen, kun vaikutustenarviointiraportti oli jo toimitettu sääntelyntarkastelulautakunnan tutkittavaksi. Eurostat päivitti ehdotetuista toimintavaihtoehdoista laadittua luetteloa ottaen huomioon Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean päätelmät EU:n sisäisen kaupan tilastojen uudenaikaistamisesta.

2) Lautakunta kehotti syventämään analyysia talousarviovaikutuksista, joita yksittäisille jäsenvaltioille saattaisi koitua, sekä tarkentamaan, aiheuttaisiko täytäntöönpano joillekin jäsenvaltioille enemmän ongelmia kuin toisille ja oliko tällaisia jäsenvaltioita varten suunniteltu toimenpiteitä, joilla ongelmia voitaisiin lievittää. Eurostat lisäsi raporttiin selvennyksiä, joissa käsiteltiin tarkemmin maita, joihin muutokset vaikuttaisivat eniten. Raporttiin lisättiin myös useita esimerkkejä pieniä maita varten suunnitelluista yksinkertaistuksista sekä FRIBS-asetuksen tarjoamista järkeistämis- ja uudenaikaistamismahdollisuuksista, joiden ansiosta kustannuksia voitaisiin vähentää tulevaisuudessa. Lisäksi todettiin, että uusia tiedonkeruita kehittäviin toimiin oli suunniteltu rahoitusta (käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa).

3) Lautakunta kehotti syventämään analyysia tietojen antajien hallinnolliseen rasitukseen kohdistuvista vaikutuksista sekä tarkentamaan analyysia pk-yritysten osalta ja ilmoittamaan toimenpiteistä, joilla pk-yrityksiä suojattaisiin lisärasitukselta. Eurostat esitti tarkemman selvityksen tietojen antajien hallinnolliseen rasitukseen kohdistuvista vaikutuksista. Eräät uudet tietovaatimukset, jotka antaisivat mahdollisuuden seurata pk-yrityksiin liittyviä poliittisia toimia käyttäjien pitkäaikaisen tarpeen mukaisesti, lisäisivät todellakin pk-yrityksiin kohdistuvaa rasitusta. Useita esimerkkejä on annettu erityistoimista, joita on toteutettu monilla yritystilastoaloilla pk-yritysten suojaamiseksi liialta rasitukselta, sekä siitä, että tietojen kerääjät pyrkivät parhaansa mukaan keventämään uusien tietovaatimusten pk-yrityksille aiheuttamaa rasitusta.

Sen jälkeen, kun vaikutustenarviointiraportti oli hyväksytty ja raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea oli antanut asiasta syyskuussa 2016 oman lausuntonsa, tehtiin päätös jättää ulkomaisia sijoituksia koskevat tilastot FRIBS-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Syynä tähän oli se, että suorien ulkomaisten sijoitusten kytkös yritystilastoihin ei ole yhtä selkeä kuin kansainvälistä kauppaa koskeviin tilastoihin, jotka kuuluvat nykyään myös maksutaseasetuksen 5 soveltamisalaan. Sen vuoksi suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat vaatimukset jäävät yhä maksutaseasetuksen alaisuuteen. Tämä ei kuitenkaan muuta vaikutustenarviointiraportin päätelmiä.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotus täyttää REFIT-ohjelman yksinkertaistamistavoitteet erityisesti siitä syystä, että siinä yhdistetään kymmenen asetusta yhdeksi sääntelykehykseksi ja vähennetään yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvaa rasitusta. Täytäntöönpanokustannukset on myös otettu kokonaan huomioon ja pidetty kurissa.

Vaikka jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään mahdollisimman paljon muita hallinnollisia ja innovatiivisia lähteitä kuin kyselytutkimuksia (esimerkiksi uusia menetelmiä tai innovatiivisia lähestymistapoja), uusien käyttäjätarpeiden täyttäminen lisää kuitenkin vastaajiin kohdistuvaa rasitusta. Tämän lisärasituksen tuomat haitat ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin yksinkertaistusten tuomat hyödyt erityisesti unionin sisäisen kaupan tilastojen alalla. FRIBS-asetuksen odotetaan yleisesti vähentävän yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta vähintään 13,5 prosentilla vuodessa.

Jotkin FRIBS-asetuksen uusista tietovaatimuksista voivat lisätä pk-yrityksiin kohdistuvaa rasitusta erityisesti sen vuoksi, että yritystilastointi ulotetaan palveluihin, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet sen piiriin. Osittain tämä johtuu siitä, että uudet vaatimukset palvelevat käyttäjien pitkäaikaista tarvetta seurata pk-yrityksiin kohdistuvia eurooppalaisten ja kansallisten poliittisten toimien vaikutuksia, joista ei ole toistaiseksi saatavissa riittävästi tietoja, koska eräät palvelut, joita myös pk-yritykset tarjoavat, eivät kuulu toistaiseksi yritystilastoinnin piiriin. Lisärasituksen rajoittamiseksi tietojen kerääjiä kehotetaan täyttämään uudet tietovaatimukset käyttämällä mahdollisimman paljon olemassa olevia hallinnollisia tietoja (esimerkiksi veroviranomaisten tietoja) ja mahdollisimman vähän erityisesti pk-yrityksille kohdennettuja kyselytutkimuksia.

FRIBS-asetuksen mukaiset unionin sisäisen kaupan tilastoja koskevat yksinkertaistukset voivat vähentää pk-yrityksiin kohdistuvaa rasitusta. Aina tulee kuitenkin olemaan yksittäisiä pk-yrityksiä, jotka eivät voi hyötyä rasituksen vähentämisestä ja joiden rasitus voi jopa kasvaa. Vaikka yleensä voidaan odottaa, että yrityksen koko ja sen kaupankäynnin määrä korreloivat jollain lailla keskenään, pienten yritysten kaupankäynti voi olla määrältään suurta kun taas suurilla yrityksillä voi olla hyvin vähän tai ei lainkaan kaupankäyntiä.

Ehdotus on yhdenmukainen ympäristönsuojeluinvestointeja koskevia tilastoja käsittelevän REFIT-foorumin lausunnon kanssa. Lausunto sisältää hallitusten edustajien ryhmän jäsenten enemmistön ja sidosryhmien edustajien ryhmän joidenkin jäsenten suosituksen, jossa komissiota kehotetaan jatkamaan arviointiaan komission asetuksen (EY) N:o 250/2009 mukaisten (yritystoiminnan rakennetilastoihin liittyvien) raportointivaatimusten ja ympäristötilinpitoa koskevan asetuksen (EU) N:o 691/2011 mukaisten raportointivaatimusten päällekkäisyyksistä ja korvaamaan yritystoiminnan rakennetilastoista annettu asetus yritystilastoja koskevalla uudella puiteasetuksella (FRIBS).

REFIT-foorumin lausunto vahvistaa komission raportoinnissa havaitsemat päällekkäisyydet. Ongelman korjaamiseksi FRIBS-ehdotuksessa ei käsitellä ympäristönsuojelumenoja koskeviin tileihin liittyviä näkökohtia, joten niitä käsitellään pelkästään ympäristötilinpitoa koskevassa asetuksessa (EU) N:o 691/2011. Näin vältetään päällekkäisyydet ja kaksinkertainen raportointi.

Ehdotus on myös digitaalisuusarvioinnin mukainen, koska sillä edistetään yhteentoimivuutta ja uudelleenkäytettävyyttä edellyttämällä, että tietokokonaisuuksista käytetään samoja teknisiä eritelmiä ja että Eurostatin ja jäsenvaltioiden välisessä datan ja metadatan siirrossa ja tietojen vaihtamisessa ja jakamisessa käytetään samoja standardeja.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen rahoitusvaikutusten kokonaiskestoa ei ole rajattu, mutta alkuvaiheeksi on määritetty kolme vuotta (2019–2021). Säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä on tarkasteltu ainoastaan niitä vuosia, jotka kuuluvat käynnissä olevaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Rahoituksen jatkumisen edellytyksenä on, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen osalta päästään sopimuksiin ja jatketaan erityisohjelmia, joista rahoitus on kaavailtu saatavaksi.

Vuosina 2019 ja 2020 rahoitus tulee ohjelmien nykyisistä määrärahaosuuksista, mukaan luettuina 19,5 miljoonaa euroa Euroopan tilasto-ohjelman jatkamisesta vuosina 2019 ja 2020. Lisärahoitusta ei tarvita.

Vuosien 2019 ja 2020 määrärahojen kokonaismääräksi arvioidaan 46,453 miljoonaa euroa. Yksityiskohtaiset talousarviovaikutukset esitetään säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan hyväksyvän asetusehdotuksen vuonna 2017 tai 2018, ja pian tämän jälkeen komissio voisi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteet. Ensimmäiset uuden asetuksen mukaiset tietojen toimitukset tapahtuvat todennäköisesti vuonna 2019.

Ehdotetusta säädöksestä tehdään täydellinen arviointi paremman sääntelyn suuntaviivojen viiden arviointikriteerin perusteella muun muassa sen selvittämiseksi, kuinka toimiva ja tehokas se on ollut tavoitteiden saavuttamisessa ja ovatko uudet toimenpiteet tai muutokset tarpeen. Tätä varten seurataan yritystilastojen keskeisiä tulosindikaattoreita.

On tärkeää ottaa huomioon seuranta- ja arviointivälineet, jotka ovat jo käytössä ja sovellettavissa Eurostatin koko tilastotuotantoon ja jotka antavat mahdollisuuden tarkastella uuden tilastoaloitteen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja tuotettujen tietojen laatua. Niihin kuuluvat Eurostatin tilasto-ohjelman järjestelmällinen väli- ja loppuarviointi paremman sääntelyn suuntaviivojen viiden arviointikriteerin perusteella. Yritystilastot ovat olennainen osa näitä raportointimekanismeja, Eurostatin toimintasuunnitelman keskeisten tulosindikaattoreiden seurantaa ja säännöllisiä käyttäjätyytyväisyystutkimuksia.

Kutakin tilastoalaa seurataan myös laaturaporttien avulla. Jäsenvaltiot laativat näitä raportteja säännöllisesti, ja Eurostat analysoi ne osana tilastojen laadunvarmistuspuitteita.

Lisäksi seurataan kustannustekijöitä. Tähän tarvitaan nykyistä paremmat ja yhdenmukaiset kustannusraportoinnin puitteet, jotka käsittävät koko Euroopan tilastojärjestelmän ja joissa yksilöidään tilastotuotannon eri vaiheet. Tätä varten tehdään parhaillaan työtä, joka on tarkoitus saada ajoissa valmiiksi, jotta FRIBS-asetukseen liittyviä kustannuksia voidaan seurata heti asetuksen tultua voimaan.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotettu asetus koostuu 23 artiklasta ja kolmesta liitteestä.

Asetuksen I luvussa, joka sisältää 1–3 artiklan, annetaan yleiset säännökset. Asetuksen 1 artiklassa vahvistetaan asetuksen kohde. Asetuksen 2 artiklassa määritellään asetuksessa käytetyt keskeiset käsitteet. Asetuksen 3 artiklassa määritetään tarkemmin sekä yritystilastojen että tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon laajuus.

II luku, joka sisältää 5 ja 6 artiklan, käsittelee yritystilastoissa ja tilastointiin tarkoitetuissa yritysrekistereissä käytettäviä tietolähteitä. Ehdotuksessa annetaan mahdollisuus käyttää uusia tiedonkeruumuotoja ja vaihtoehtoisia tietolähteitä, joihin kuuluvat hallinnolliset tiedot ja muut lähteet, kuten mallintamisesta tai suurten tietoaineistojen käytöstä saatavat estimaatit. Tietolähteiden käyttöä käsitellään tarkemmin 4 artiklassa.

III luku käsittelee yritystilastoja. Yritystilastot käsittävät 6 artiklassa luetellut aihealueet ja aiheet, joita varten komissiolle siirretään 7 artiklassa valta hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka koskevat tietokokonaisuuksia varten tarvittavia teknisiä eritelmiä. Toimitettavien tietojen aihealueet, aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet luetellaan liitteessä I. Liitteessä II vahvistetaan kutakin aihetta koskevien tietojen jaksollisuus. Komissiolla on mahdollisuus täsmentää dynaamisiin aiheisiin ”Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja sähköinen kaupankäynti”, ”Innovointi” ja ”Globaalit arvoketjut” kuuluvia asioita ja ominaispiirteitä delegoiduilla säädöksillä. Delegoiduilla säädöksillä voidaan muuttaa myös liitteeseen I sisältyviä yksityiskohtaisia aiheita suojalausekkeissa vahvistetuissa rajoissa.

IV luvussa on kolme yritysrekistereitä käsittelevää artiklaa. Tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalainen verkko perustetaan 8 artiklalla. Verkkoa koskevat vaatimukset vahvistetaan 9 artiklassa. Liitteessä III tarkennetaan vielä yritysrekisterien eurooppalaisen verkon osatekijöitä (rekisteritiedot, yksilöllinen tunnus, aikaviite ja päivitystiheys). Rekisteritietoja voidaan vielä täsmentää täytäntöönpanosäädöksillä. Asetuksen 10 artikla sisältää säännökset salassapidettävien tietojen vaihtamisesta ja käyttöoikeudesta tällaisiin tietoihin tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon tarkoituksia varten. Komissiolle siirretään valta hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka koskevat salassapidettävien tietojen vaihtamista yritysrekisterien eurooppalaista verkkoa varten.

V luvun sisältämät viisi artiklaa liittyvät salassapidettävien tietojen vaihtamiseen unionin sisäisen tavarakaupan tilastoja varten. Asetuksen 11 artiklassa vahvistetaan tietojen ja metatietojen vaihtamisperiaate näitä tilastoja varten. Asetuksen 12 artiklan täsmennetään, mitä tilastotietoja on vaihdettava, ja 13 artiklassa luetellaan tilastolliset tietoelementit. Asetuksen 14 artikla koskee vaihdettujen salassapidettävien tietojen suojaamista ja 15 artikla oikeutta käyttää vaihdettuja salassapidettäviä tietoja tieteellisiin tarkoituksiin.

Luku VI sisältää kolme artiklaa, joissa käsitellään tietojen laatua, siirtoa ja jakelua: tietojen laatua ja metatietoja koskevaa raportointia käsitellään 16 artiklassa, tietojen ja metatietojen siirtoa 17 artiklassa ja kansainvälistä tavarakauppaa koskevien tilastotietojen salassapitoa 18 artiklassa.

Ehdotuksen VII luvussa käsitellään muita Euroopan yritystilastojen uudenaikaistamiseen liittyviä tärkeitä seikkoja:

pilottitutkimusten käynnistäminen sen arvioimiseksi, onko syytä suorittaa uusia tiedonkeruita ja parantaa tietokokonaisuuksia ja ovatko tällaiset toimet toteutettavissa (19 artikla)

säännökset jäsenvaltioille tietyillä ehdoilla tarjottavasta rahoitustuesta (20 artikla).

Asetuksen viimeisen luvun säännökset koskevat paremmasta lainsäädännöstä huhtikuussa 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaista siirretyn säädösvallan käyttöä (21 artikla), komiteamenettelyä (22 artikla), yhteistyötä muiden komiteoiden kanssa (23 artikla) sekä poikkeuksia, jotka antavat joillekin jäsenvaltioille enemmän aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin (24 artikla). Lisäksi tässä luvussa muutetaan yhtä asetusta, jonka tiedot sisältyvät liitteeseen IV, (25 artikla) ja kumotaan kymmenen voimassa olevaa säädöstä, jotka korvataan ehdotetulla puiteasetuksella (26 artikla).

2017/0048 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan yritystilastoista, asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Jäsenvaltioiden yritysten taloudellista toimintaa koskevien tilastotietojen kehittäminen, tuottaminen ja jakelu ovat tähän saakka perustunet useisiin yksittäisiin säädöksiin. Kyseisissä säädöksissä käsitellään lyhyen aikavälin tilastoja ja rakennetilastoja sekä tilastoja, jotka koskevat tuotantoa, kansainvälistä (unionin sisäistä ja unionin ulkopuolista) tavara- ja palvelukauppaa, ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä, tutkimusta ja kehitystä, innovointia, tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja sähköistä kaupankäyntiä. Lisäksi on vahvistettu tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien laatimista koskeva yhteinen kehys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 177/2008 6 .

(2)Tällä yksittäisiin säädöksiin perustuvalla rakenteella ei saavuteta tarvittavaa johdonmukaisuutta yksittäisten tilastoalojen välillä eikä edistetä yhdennetyn lähestymistavan soveltamista yritystilastojen kehittämiseen, tuotantoon ja jakeluun. Olisi vahvistettava yhteinen oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan Euroopan yritystilastojen johdonmukaisuus ja helpotetaan vastaavien tilastoprosessien yhdentämistä.

(3)Paremmin yhdennetyillä tilastoprosesseilla, jotka perustuvat yhteisiin menetelmäperiaatteisiin, määritelmiin ja laatukriteereihin, olisi saatava aikaan unionin yrityssektorin rakennetta, taloudellista toimintaa, liiketoimia ja tuloksia kuvaavia yhdenmukaistettuja tilastoja, jotka ovat riittävän merkityksellisiä ja yksityiskohtaisia täyttääkseen käyttäjien tarpeet.

(4)Kansainväliset ohjeet, kuten T&K-tilastoja käsittelevä Frascati-käsikirja, innovaatiotietoja käsittelevä Oslon käsikirja sekä Yhdistyneiden kansakuntien, OECD:n, Kansainvälisen valuuttarahaston ja muiden kansainvälisten ja ylikansallisten organisaatioiden hyväksymät kansainväliset sopimukset, ovat merkityksellisiä Euroopan yritystilastojen kannalta. Tällaisia ohjeita olisi noudatettava mahdollisimman pitkälle unionin tilastojen kehittämisessä, tuotannossa ja jakelussa sekä tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon toiminnassa sen varmistamiseksi, että unionin tilastot ovat vertailukelpoisia unionin tärkeimpien kansainvälisten kumppanien laatimien tilastojen kanssa. Kerättäessä Euroopan yritystilastoja aiheista ”Tutkimus- ja kehittämispanokset” ja ”Innovointi” olisi kuitenkin noudatettava johdonmukaisesti unionin standardeja, sopimuksia ja ohjeita.

(5)Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvaa rasitusta olisi rajoitettava mahdollisimman paljon ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon muut tietolähteet kuin kyselytutkimukset. Yrityksiin kohdistuvan rasituksen keventämiseksi pitäisi olla mahdollista asettaa erilaisia tietovaatimuksia jäsenvaltioiden yritystalouksien koon ja merkityksen mukaan.

(6)Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) Vision 2020 -strategiassa todetaan, että eri tilastoalojen tietoja olisi voitava käyttää siten, että niiden avulla voidaan analysoida paremmin uusia ilmiöitä (kuten globalisaatiota) ja että ne saadaan palvelemaan paremmin EU:n politiikkoja, joilla on merkittäviä vaikutuksia. Tuotettujen tietojen olisi perustuttava Euroopan tilastojärjestelmän tehokkaisiin ja vakaisiin tilastoprosesseihin. Yritystilastoja koskevan yhteisen oikeudellisen kehyksen laajemman soveltamisalan ansiosta pitäisi olla mahdollista yhdentää toisistaan riippuvaiset tuotantoprosessit, joissa hyödynnetään monia eri tietolähteitä.

(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1297/2008/EY 7 hyväksytyssä Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmassa (MEETS), jota toteutettiin vuosina 2009–2013, tavoitteena oli helpottaa yritystoiminta- ja kauppatilastojen mukauttamista uusiin tietotarpeisiin ja mukauttaa järjestelmää yritystilastojen tuottamiseen. Ohjelman perusteella tehdyt päätelmät ja suositukset, jotka koskevat painopisteitä ja uusia indikaattoreita, yritystoimintatilastoja koskevan kehyksen selkeyttämistä, yritys- ja kauppatilastojen tuotannon tehostamista ja Intrastat-tilastojen uudenaikaistamista, olisi muunnettava oikeudellisesti sitoviksi säännöksiksi.

(8)Euroopan yritystilastoja koskevassa kehyksessä tarvitaan joustavampaa lähestymistapaa, joka antaa mahdollisuuden mukautua menetelmien kehittymiseen ja reagoida nopeasti tietojen käyttäjien uusiin ja asianmukaisesti perusteltuihin tarpeisiin, jotka johtuvat muuttuvista taloudellisista olosuhteista sekä globalisaation ja liiketoimintaympäristön monimutkaisuuden lisääntymisestä. Tällaisissa tulevissa mukautuksissa olisi tukeuduttava asianmukaiseen kustannus-hyötyanalyysiin, eikä tuloksena saaduissa uusissa tietovaatimuksissa saisi sälyttää merkittävää lisärasitusta tai merkittäviä lisäkustannuksia jäsenvaltioiden tai vastaajien kannettaviksi.

(9)Kansallisten tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien ja EuroGroups-rekisterin tehtävää toimia Euroopan yritystilastojen keruun ja laadinnan perusinfrastruktuurina olisi vahvistettava. Kansallisia tilastointiin tarkoitettuja yritysrekistereitä olisi käytettävä tietolähteenä, kun suoritetaan yritysten perusjoukon ja yritysdemografian tilastoanalyysiä, määritellään tutkimuksen perusjoukko ja vahvistetaan yhteys hallinnollisiin tietolähteisiin.

(10)Kansallisten tilastointiin tarkoitettujen yritysrekistereiden ja EuroGroups-rekisterin tehtävän varmistamiseksi kaikille asiaankuuluville yksiköille olisi annettava yhteinen tunnus, joka olisi otettava käyttöön.

(11)Konsernit olisi rajattava EuroGroups-rekisterissä ajankohtaisten ja luotettavien tietojen avulla käyttämällä yhdenmukaistettuja kriteereitä ja päivittämällä säännöllisesti tietoja konserneihin kuuluvien oikeudellisten yksiköiden välisistä määräysvaltasuhteista.

(12)Jotta voitaisiin tehostaa Euroopan tilastojärjestelmän tuotantoprosesseja ja keventää tilastoinnista vastaajille koituvaa rasitusta, kansallisilla tilastoviranomaisilla pitäisi olla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 8 17 a artiklan säännösten mukaisesti oikeus päästä nopeasti ja maksutta kaikkiin kansallisiin hallinnollisiin rekistereihin, käyttää niitä ja yhdentää ne tilastoihin sikäli kuin se on tarpeen Euroopan yritystilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelun kannalta.

(13)Asetus (EY) N:o 223/2009 tarjoaa viitekehyksen Euroopan tilastoille. Siinä vaaditaan erityisesti ammatillisen riippumattomuuden, puolueettomuuden, objektiivisuuden, luotettavuuden, tilastosalaisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteiden noudattamista.

(14)Kansallisten tilastoviranomaisten, jotka tuottavat yritystilastoja ja ylläpitävät tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaista verkkoa, olisi ryhdyttävä vaihtamaan mikrotietoja ja saatava käyttöoikeus tällaisiin tietoihin kansallisten yritystilastojen tai Euroopan yritystilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten tai Euroopan yritystilastojen laadun parantamista varten. Sen vuoksi mikrotietojen vaihto olisi rajoitettava asianmukaisesti perusteltuihin tapauksiin.

(15)Luomalla uusi tietolähde, joka perustuu unionin sisäistä tavaravientiä koskevien mikrotietojen vaihtoon, ja mahdollistamalla innovatiivisten menetelmien käyttö jäsenvaltioille annetaan enemmän liikkumavaraa, kun ne laativat unionin sisäistä tavarakauppaa koskevia tilastojaan, jolloin ne voivat keventää yrityksille vastaamisesta aiheutuvaa rasitusta. Tietojenvaihdon tarkoituksena on oltava Euroopan kansainvälistä tavarakauppaa koskevien tilastojen tehokas kehittäminen, tuotanto ja jakelu tai niiden laadun parantaminen.

(16)Unionin ja kolmansien maiden välisten tai monenvälisten kauppa- ja investointisopimusten neuvotteleminen, täytäntöönpano ja uudelleentarkastelu edellyttävät, että komissio saa käyttöönsä tarvittavat tilastotiedot jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisistä kauppavirroista.

(17)Tilastotietojen keruujärjestelmän ja arvonlisäveroon liittyvien veromuodollisuuksien nykyinen tiivis yhteys jäsenvaltioiden välisessä tavarakaupassa olisi säilytettävä. Tämä yhteys mahdollistaa viejien ja tuojien tunnistamisen ja kerättyjen tietojen laadun tarkastamisen erityisesti unionin sisäisen tavarakaupan tilastoja varten.

(18)Rajat ylittävä tavaroiden liikkuminen erityisesti kolmansista maista tai kolmansiin maihin kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 mukaisen tullivalvonnan piiriin. Tulliviranomaiset ylläpitävät tällaista liikkumista koskevia tietoja tai rekistereitä tai niillä on pääsy tällaisiin tietoihin ja rekistereihin. Tulli-ilmoituksiin liittyviä tai perustuvia tietoja ja rekistereitä olisi käytettävä unionin tavarakaupan tilastojen tuottamiseen.

(19)Jotta jäsenvaltioiden kansalliset tilastoviranomaiset voisivat tuottaa kansainvälistä tavarakauppaa koskevia tilastoja ja parantaa kyseisten tilastojen laatua, niiden olisi voitava vaihtaa tietoja tavaroiden viennistä ja tuonnista, joihin liittyy useamman kuin yhden jäsenvaltion tulliviranomaisia.

(20)Voidakseen hoitaa perussopimuksista johtuvat ja erityisesti sisämarkkinoiden toimintaan liittyvät tehtävänsä komissiolla olisi oltava täydelliset, ajantasaiset ja luotettavat tiedot tavaroiden ja palvelujen tuotannosta unionissa ja kansainvälisistä kauppavirroista. Myös yritykset tarvitsevat tällaisia tietoja voidakseen seurata markkinoitaan ja niiden kansainvälistä ulottuvuutta.

(21)On tarpeen tuottaa yritystilastoja toimialoittain, jotta voidaan mitata yritysten tuottavuutta unionissa. Erityisesti palvelualaa koskevilla tilastoilla on yhä enemmän kysyntää, koska palveluala on nykyajan talouksien dynaamisin ala varsinkin, kun otetaan huomioon sen tarjoamat mahdollisuudet luoda kasvua ja työpaikkoja ja sen suhteet valmistusteollisuuteen. Palvelukaupan tilastot ovat olennaisen tärkeitä, kun seurataan palvelujen sisämarkkinoiden toimintaa ja arvioidaan palvelukaupan esteiden vaikutuksia.

(22)Seurattaessa, miten Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen edistyy jäsenvaltioiden ja unionin tasolla, unionin taloutta varten tarvitaan yhdenmukaistettuja tilastoja, jotka koskevat tutkimusta ja kehitystä, innovointia ja tietoyhteiskuntaa ja jotka käsittävät sekä markkinatoiminnan että markkinattoman toiminnan. Yhdenmukaistettuja tilastoja tarvitaan myös yritysten koko toimintaympäristöstä, erityisesti yritysdemografiasta ja työllisyydestä markkinatoiminnan yhteydessä. Tällaisten tietojen avulla päätöksentekijät voivat tehdä poliittisia päätöksiä, joilla kehitetään taloutta tietämyksen ja innovoinnin pohjalta, parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia päästä sisämarkkinoille, kehitetään yrittäjyyttä ja parannetaan kilpailukykyä.

(23)Jotta voidaan koordinoida talouspolitiikkoja unionissa ja euroalueella ja antaa tietoja talouden toimijoille sisämarkkinoilla, saatavilla on oltava vertailukelpoisia tietoja työmarkkinakehityksestä, mukaan luettuina tilastot työvoimakustannuksista, palkoista sekä täytettyjen ja avoimien työpaikkojen määrästä. Koska elinikäinen oppiminen on keskeinen tekijä työvoiman ammattitaidon, koulutuksen ja mukautumiskyvyn kehittämisessä ja edistämisessä, erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yrityksissä annettavaan ammatilliseen koulutukseen, joka myötävaikuttaa merkittävästi elinikäiseen oppimiseen. Tällaisia tietoja kerätään pääasiassa yrityksiltä. Niistä olisi tulevaisuudessa annettava lainsäädäntöä, ja ne olisi integroitava paremmin muihin yritystilastoihin. Työvoimakustannusten tasoa ja koostumusta sekä palkkarakennetta ja -jakaumaa koskevia tietoja tarvitaan unionin talouksien keskipitkän aikavälin kehityksen arvioimiseen. Tietoja työvoimakustannusten kehityksestä ja avoimista työpaikoista tarvitaan unionin talouksien lyhyen aikavälin seuraamiseen, myös rahapolitiikkaa varten. Tietoja yritysten jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen tekemistä investoinneista ja tällaisen koulutuksen ominaisuuksista ja määrästä ja sitä koskevista yritysten strategioista tarvitaan ammatillista koulutusta koskevan yhteistyön kehittämistä koskevan unionin strategian täytäntöönpanon seuraamiseen.

(24)Innovointia ja tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevia tilastoja tarvitaan kehitettäessä ja seurattaessa politiikkoja, joiden tavoitteena on vahvistaa jäsenvaltioiden kilpailukykyä ja parantaa niiden keskipitkän ja pitkän aikavälin mahdollisuuksia kehittää älykästä kasvua ja työllisyyttä. Laajeneva digitaalitalous sekä tieto- ja viestintäteknologian lisääntynyt käyttö ovat myös tärkeitä kilpailukykyä ja kasvua edistäviä tekijöitä, ja tilastotietoja tarvitaan niitä koskevien strategioiden ja politiikkojen tueksi.

(25)Yritystilastoja tarvitaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 10 mukaiseen kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon laatimiseen.

(26)Komissio (Eurostat) ja Euroopan keskuspankki määrittelevät tiiviissä yhteistyössä kansainvälistä palvelukauppaa koskevat tilastot, jotka tarvitaan unionin ja euroalueen maksutaseen laadintaan.

(27)Luotettavia ja ajantasaisia tilastoja tarvitaan raportoimiseen kunkin jäsenvaltion talouskehityksestä unionin talouspolitiikan puitteissa. Euroopan keskuspankki tarvitsee nopeasti valmistuvia lyhyen aikavälin tilastoja voidakseen arvioida jäsenvaltioiden talouskehitystä yhteisen rahapolitiikan yhteydessä.

(28)Vaikka tietovaatimuksissa olisi noudatettava periaatetta, jonka mukaan yritystilastoja on laadittava koko taloudesta, niissä olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti otettava mahdollisimman hyvin huomioon yksinkertaistamistoimet, joilla kevennetään suhteellisten pienten jäsenvaltioiden yritystalouksiin kohdistuvaa rasitusta.

(29)Kansainvälisiä standardeja, kuten tilasto- ja metatiedon vaihtoa koskevaa SDMX-hanketta (Statistical Data and Metadata Exchange), ja Euroopan tilastojärjestelmässä laadittuja tilastollisia tai teknisiä standardeja, kuten metatieto- ja validointistandardeja, olisi käytettävä siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on vahvistanut Euroopan tilastojärjestelmän laaturaporttien rakennestandardin asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti. Näillä standardeilla olisi edistettävä laadunvarmistuksen ja laaturaportoinnin yhdenmukaistamista tämän asetuksen mukaisesti.

(30)Jotta voidaan ottaa huomioon talouden ja tekniikan kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä liitteissä I ja II eritellyistä aiheista ja unionin sisäiseen tavaravientiin sovellettavista kattavuusasteista. Komissiolla olisi myös oltava valta täydentää yksityiskohtaisia aiheita määrittämällä asiat ja ominaispiirteet, joka liittyvät tieto- ja viestintätekniikkaa, innovointia ja globaaleja arvoketjuja koskeviin dynaamisiin yritystilastoihin, ja tarkentamalla, mitä tietoja vero- ja tulliviranomaisten on annettava. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmisteluvaiheessa asiaankuuluvat kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa 11 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(31)Jotta varmistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset vaatimusten joidenkin osatekijöiden tekniselle täytäntöönpanolle myös yritysrekisterien osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta, joka käsittää tietojen muotoa, turvallisuutta ja salassapitoa koskevat toimenpiteet ja salassapidettävien tietojen vaihtomenettelyn tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon tarkoituksia varten sekä tietojen ja metatietojen siirron, tietojen laatua ja metatietoja koskevan raportoinnin ja poikkeukset. Komissiolle olisi samassa tarkoituksessa siirrettävä ylimääräinen täytäntöönpanovalta, joka käsittää yksityiskohtaiset säännöt, tietojen muotoa, turvallisuutta ja salassapitoa koskevat toimenpiteet ja salassapidettävien tietojen vaihtomenettelyn unionin sisäistä tavarakauppaa koskevia tilastoja varten, merkityksellisten metatietojen eritelmät, aikataulun, yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tuontijäsenvaltiolle unionin sisäisestä tavaraviennistä toimitettavien tilastotietojen keräämistä ja laadintaa, yksityiskohtaiset säännöt kattavuusasteen soveltamisesta koko unionin sisäiseen tavarakauppaan, sellaisten mikrotietojen tilastolliset tietoelementit, jotka kerätään unionin sisäistä tavarakauppaa koskevilla kyselytutkimuksilla ja toimitetaan tuontijäsenvaltiolle, sekä näihin liittyvät yksinkertaistukset. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 12 mukaisesti.

(32)Komission olisi tarvittaessa suoritettava kustannus-hyötyanalyysi kaikista toimista ja varmistettava, ettei mikään sen ehdottama toimi aiheuta merkittävää lisärasitusta jäsenvaltioille tai vastaajille ottaen huomioon edut, joita käyttäjien odotetaan saavan.

(33)Komissio voi myöntää poikkeuksia tämän asetuksen tai sen yhteydessä annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten soveltamisesta, jos niiden soveltaminen johtaa siihen, että jäsenvaltion kansallista tilastojärjestelmää on mukautettava merkittävästi järjestämällä ylimääräisiä kyselytutkimuksia tai tekemällä merkittäviä mukautuksia jäsenvaltion tilastotuotantojärjestelmään, jotta siinä voitaisiin käyttää uusia tietolähteitä tai yhdistää eri lähteitä.

(34)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vahvistaa yhteistä kehystä Euroopan yritystilastoja varten, vaan se voidaan yhdenmukaistamisen ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 184/2005 13 säädettyjä toimenpiteitä olisi muutettava kansainvälistä palvelukauppaa koskevien viittauksien osalta.

(36)Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden olisi korvattava toimenpiteet, joista säädetään neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3924/91 14 , neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1165/98 15 , Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EY) N:o 1608/2003 16 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 48/2004 17 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 638/2004 18 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 808/2004 19 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 716/2007 20 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 177/2008 21 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 295/2008 22 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 471/2009 23 . Kyseiset säädökset olisi sen vuoksi kumottava.

(37)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu.

(38)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella luodaan yhteinen oikeudellinen kehys seuraavia varten:

(a)yritysten rakennetta, taloudellista toimintaa ja tuloksia sekä unionin talouden kansainvälisiä taloustoimia ja tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevien Euroopan tilastojen, jäljempänä ’Euroopan yritystilastot’, kehittäminen, tuottaminen ja jakelu;

(b)tilastointiin tarkoitettujen kansallisten yritysrekisterien eurooppalainen verkko ja EuroGroups-rekisteri.

2 artikla

Määritelmät

1.Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(a)’tilastoyksiköllä’ neuvoston asetuksen (ETY) N:o 696/93 24 liitteessä määriteltyjä tilastoyksiköitä;

(b)’raportointiyksiköllä’ yksikköä, joka toimittaa tiedot;

(c)’aihealueella’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, joka on jäsennetty erityisaiheiden kattamiseksi;

(d)’aiheella’ ja ’yksityiskohtaisella aiheella’ tilastoyksiköistä kerättävän tiedon sisältöä. Yksityiskohtaiset aiheet sisältävät yksityiskohtaisempia tietoja kuin aiheet. Aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita;

(e)’muuttujalla’ tarkasteltavan yksikön ominaispiirrettä, joka voi saada useamman kuin yhden arvon arvojoukosta;

(f)’ominaispiirteellä’ kohteen tai kohdejoukon ominaisuuden ilmentymää;

(g)’markkinatoiminnalla’ ja ’markkinattomalla toiminnalla’ asetuksessa (EU) N:o 549/2013 määriteltyjä toimintoja;

(h)’markkinatuottajalla’ ja ’markkinattomalla tuottajalla’ asetuksessa (EU) N:o 549/2013 määriteltyjä tuottajia;

(i)’kansallisilla tilastoviranomaisilla’ asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden nimeämiä kansallisia tilastolaitoksia ja muita kansallisia viranomaisia, jotka vastaavat Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja jakelusta;

(j)’virallisella lähteellä’ tilastointiin tarkoitetun kansallisen yritysrekisterin ja EuroGroups-rekisterin 16 artiklassa tarkoitetut laatuvaatimukset täyttävät tiedot sisältävien aineistojen ainoaa toimittajaa;

(k)’mikrotiedoilla’ yksittäisiä havaintoja tai mittauksia tunnistettavissa olevien raportointiyksiköiden tai tilastoyksiköiden ominaispiirteistä;

(l)’käytöllä tilastotarkoituksiin’ asetuksen (EY) N:o 223/2009 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä yksinomaista käyttöä tilastollisten tulosten ja analyysien kehittämiseen ja tuottamiseen;

(m)’salassapidettävillä tiedoilla’ asetuksen (EY) N:o 223/2009 3 artiklan 7 alakohdassa määriteltyjä tietoja;

(n)’veroviranomaisella’ neuvoston direktiivin 2006/112/EY 25 soveltamisesta vastaavaa jäsenvaltion kansallista viranomaista;

(o)’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia.

2.Jäljempänä olevissa 11–15 artiklassa tarkoitetaan:

(a)’vientijäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka tilastoalueelta tavarat viedään niiden tuontijäsenvaltiossa olevaan määräpaikkaan;

(b)’tuontijäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka tilastoalueelle tavarat tuodaan vientijäsenvaltiosta;

(c)’tavaroilla’ kaikkea irtainta omaisuutta, myös sähkövirtaa ja maakaasua.

3 artikla

Soveltamisala

1.Euroopan yritystilastot kattavat seuraavat:

(a)tilastoyksiköiden rakenne, taloudellinen toiminta ja tulokset, niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, niiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja sähköinen kaupankäynti sekä globaalit arvoketjut;

(b)teollisuustuotteiden ja palveluiden tuotanto ja kansainvälinen tavara- ja palvelukauppa.

2.Tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkko kattaa kansalliset yritysrekisterit ja EuroGroups-rekisterin sekä niiden välisen tiedonvaihdon.

(a)Tilastointiin tarkoitetut kansalliset yritysrekisterit sisältävät seuraavat:

i) kaikki bruttokansantuotteen (BKT) muodostumiseen osallistuvat taloudellista toimintaa harjoittavat yritykset ja niiden paikalliset yksiköt;

ii)oikeudelliset yksiköt, joista nämä yritykset muodostuvat;

iii)ne toimialayksiköt tai kunkin sellaisen toimialayksikön koko ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 26 säädetty NACE-koodi, joista kyseiset yritykset muodostuvat, rajoittuen niihin yrityksiin, joilla on kokonsa vuoksi huomattava vaikutus aggregoituihin (kansallisiin) tietoihin;

iv)konsernit;

(b)EuroGroups-rekisteri sisältää seuraavat:

i)kaikki bruttokansantuotteen (BKT) muodostumiseen osallistuvat taloudellista toimintaa harjoittavat yritykset, jotka ovat osa monikansallista konsernia;

ii)oikeudelliset yksiköt, joista nämä yritykset muodostuvat;

iii)monikansalliset konsernit.

(c)Kotitaloudet eivät kuulu tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon soveltamisalaan siltä osin kuin niiden tuottamat tavarat ja palvelut ovat niiden omaa kulutusta varten tai edellyttävät oman omaisuuden vuokraamista.

(d)Ulkomaisten yritysten paikallisia yksiköitä, jotka eivät muodosta erillistä oikeudellista yksikköä (sivuliikkeet) ja jotka luokitellaan asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaisesti yritysmäisiksi yhteisöiksi, pidetään tilastointiin tarkoitettujen kansallisten yritysrekisterien sekä EuroGroups-rekisterin kannalta yrityksinä.

(e)Konsernit yksilöidään niiden oikeudellisten yksiköiden välisten määräysvaltasuhteiden avulla asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaisesti.

(f)Kun kyseessä ovat tilastointiin tarkoitetut kansalliset yritysrekisterit ja EuroGroups-rekisteri, tätä asetusta sovelletaan ainoastaan yksiköihin, jotka harjoittavat kokonaan tai osittain taloudellista toimintaa. Tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon yhteydessä taloudellisena toimintana pidetään kaikkea toimintaa, joka käsittää tavaroiden ja palvelujen tarjoamista tietyillä markkinoilla. Varojen ja/tai velkojen hallussapitoa voidaan myös pitää toimintana. Markkinattomat palvelut, jotka vaikuttavat bruttokansantuotteeseen, sekä välitön ja välillinen aktiivisten oikeudellisten yksiköiden hallussapito katsotaan lisäksi tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon kannalta taloudelliseksi toiminnaksi. Taloudellisesti passiiviset oikeudelliset yksiköt ovat osa yritystä ainoastaan yhdessä taloudellisesti aktiivisten oikeudellisten yksiköiden kanssa.

(g)Tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon tilastoyksiköt määritellään kuten neuvoston asetuksen (ETY) N:o 696/93 liitteessä, jollei tässä artiklassa säädetyistä rajoituksista muuta johdu.

II LUKU

TIETOLÄHTEET

4 artikla

Tietolähteet ja menetelmät

1.Jäsenvaltioiden on tuotettava 6 ja 7 artiklassa tarkoitetut tilastot sekä 9 artiklassa tarkoitetut tilastointiin tarkoitetut kansalliset yritysrekisterit kaikkia asiaankuuluvia tietolähteitä käyttämällä ja niin, että samalla vältetään liiallista vastaajiin kohdistuvaa rasitusta ja otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisten tilastoviranomaisten kustannustehokkuus. Kansalliset tilastoviranomaiset voivat käyttää seuraavia tietolähteitä tässä asetuksessa vaadittujen tilastojen ja tilastointiin tarkoitettujen kansallisten yritysrekisterien tuottamiseen:

(a)kyselytutkimukset; raportointiyksiköt, joiden yhteistyötä jäsenvaltiot pyytävät, velvoitetaan antamaan ajantasaiset, tarkat ja täydelliset tiedot, joita tarvitaan tässä asetuksessa vaadittujen tilastojen ja tilastointiin tarkoitettujen kansallisten yritysrekisterien tuottamiseen:

(b)hallinnolliset rekisterit, mukaan lukien vero- ja tulliviranomaisten tiedot;

(c)vaihdetut mikrotiedot;

(d)muut asiaankuuluvat tietolähteet, jotka täyttävät 16 artiklassa tarkoitetut laatukriteerit, mukaan lukien olemassa olevien tietolähteiden yhdistelmät.

2.Jos vaadittuja tilastoja ei voida tuottaa käyttämällä 1 kohdassa tarkoitettuja tietolähteitä, jotka täyttävät 16 artiklassa tarkoitetut laatukriteerit, jäsenvaltiot voivat käyttää tieteellisesti perusteltuja ja hyvin dokumentoituja tilastollisia estimointi- ja imputointimenetelmiä kyseisten tilastojen tuottamiseen.

5 artikla

Pääsy hallinnollisiin rekistereihin ja tietojen antaminen

1.Kansallisilla tilastoviranomaisilla ja komissiolla on asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti viipymättä ja maksutta pääsy kaikkiin hallinnollisiin rekistereihin, samoin kuin niiden käyttöoikeus, sekä oikeus integroida nämä rekisterit muihin tietolähteisiin tämän asetuksen mukaisten tilastollisten vaatimusten täyttämiseksi sekä tilastointiin tarkoitettujen kansallisten yritysrekisterien sekä EuroGroups-rekisterin päivittämiseksi. Kansallisten tilastolaitosten ja komission (Eurostatin) pääsy on rajattu hallinnollisiin rekistereihin, jotka kuuluvat niiden oman julkishallinnon piiriin.

2.Kunkin jäsenvaltion veroviranomaisen on annettava kansalliselle tilastoviranomaiselle tavaroiden vientiin ja tuontiin liittyviä tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 21 artiklan mukaisesti tarkentaakseen, mitä tietoja veroviranomaisten on annettava.

3.Kunkin jäsenvaltion tulliviranomaisen on annettava kansalliselle tilastoviranomaiselle tavaroiden vientiin ja tuontiin liittyviä tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 21 artiklan mukaisesti tarkentaakseen, mitä tietoja tulliviranomaisten on annettava.

4.Tuottaakseen kansainvälistä tavarakauppaa koskevia tilastoja ja parantaakseen kyseisten tilastojen laatua kyseisten jäsenvaltioiden kansalliset tilastoviranomaiset voivat vaihtaa omilta tulliviranomaisiltaan saamiaan tavaroiden vientiä tai tuontia koskevia tietoja varsinkin, jos vientiin tai tuontiin liittyy useamman kuin yhden jäsenvaltion tulliviranomaisia.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tämän artiklan mukaista tiedonvaihtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

III LUKU

YRITYSTILASTOT

6 artikla

Tietovaatimukset

1.Euroopan yritystilastot kattavat seuraavat aihealueet:

(a)lyhyen aikavälin yritystilastot;

(b)maakohtaiset yritystilastot;

(c)alueelliset yritystilastot;

(d)kansainvälistä toimintaa koskevat tilastot.

2.Aihealueet sisältävät yhden tai useamman seuraavista aiheista, jotka eritellään yksityiskohtaisemmin liitteessä I:

(a)yritysten perusjoukko;

(b)globaalit arvoketjut;

(c)tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja sähköinen kaupankäynti;

(d)innovointi;

(e)kansainvälinen tavarakauppa;

(f)kansainvälinen palvelukauppa;

(g)investoinnit;

(h)työpanokset;

(i)tuotokset ja tulokset;

(j)luvat;

(k)hinnat;

(l)ostot;

(m)tutkimus- ja kehittämispanokset.

3.Kunkin aiheen jaksollisuus vahvistetaan liitteessä II.

4.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 21 artiklan mukaisesti liitteessä I eriteltyjen yksityiskohtaisten aiheiden muuttamiseksi ja sen määrittämiseksi, mitkä asiat ja ominaispiirteet kuuluvat innovoinnin, tieto- ja viestintätekniikan käytön ja sähköisen kaupankäynnin sekä globaalien arvoketjujen yksityiskohtaisiin aiheisiin.

5.Käyttäessään sille siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä komissio varmistaa, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät:

(a) delegoidut säädökset ovat kustannus- ja rasitusvaikutuksiltaan neutraaleja tai vähentävät niitä, eivätkä kyseiset säädökset missään tapauksessa aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia tai merkittävää lisärasitusta jäsenvaltioille tai vastaajille;

(b)enintään yksi lyhyen aikavälin yritystilastojen aihealueeseen kuuluva yksityiskohtainen aihe, viisi maakohtaisten yritystilastojen aihealueeseen kuuluvaa yksityiskohtaista aihetta, kaksi alueellisten yritystilastojen aihealueeseen kuuluvaa yksityiskohtaista aihetta ja kaksi kansainvälistä toimintaa koskevien tilastojen aihealueeseen kuuluvaa yksityiskohtaista aihetta, jotka ovat voimassa olevassa delegoidussa säädöksessä, lisätään tai korvataan toisella yksityiskohtaisella aiheella viiden peräkkäisen vuoden aikana. Enimmäismäärää ei sovelleta muutoksiin, jotka johtuvat sopimuksista, perussopimuksista ja yleissopimuksista ja muista kansainvälisistä elimistä, joissa unioni on jäsenenä, eikä muutoksiin, jotka johtuvat asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaiseen kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon kehikkoon ja asetuksen (EY) N:o 184/2005 mukaiseen maksutasetilastokehykseen tehtävistä muutoksista. Dynaamisiin yritystilastoihin kuuluvien yksityiskohtaisten aiheiden tapauksessa ominaispiirteiden lukumäärä ei saa kasvaa merkittävästi kahden peräkkäisen viiteajanjakson välillä, eikä se saa olla suurempi kuin tämän asetuksen ensimmäisen soveltamisvuoden ominaispiirteiden lukumäärä;

(c) delegoidut säädökset hyväksytään vähintään 15 kuukautta ennen tietojen viiteajanjakson päättymistä lukuun ottamatta innovoinnin aihetta, jota koskevat delegoidut säädökset hyväksytään vähintään kuusi kuukautta ennen tietojen viiteajanjakson päättymistä, ja tieto- ja viestintätekniikan käytön ja sähköisen kaupankäynnin aihetta, jota koskevat delegoidut säädökset hyväksytään vähintään kaksitoista kuukautta ennen tietojen viiteajanjakson päättymistä.

7 artikla

Tietovaatimusten tekniset eritelmät

1.Liitteessä I lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden osalta jäsenvaltioiden on koottava kunkin yksityiskohtaisen aiheen kannalta merkitykselliset tiedot. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään seuraavat tämän asetuksen mukaisesti toimitettavien tietojen osatekijät sekä niiden tekniset määritelmät ja yksinkertaistukset:

(a)muuttujat (lukuun ottamatta innovoinnin, tieto- ja viestintätekniikan käytön ja sähköisen kaupankäynnin sekä globaalien arvoketjujen yksityiskohtaisia aiheita);

(b)tilastoyksikkö;

(c)mittayksikkö:

(d)viiteajanjakso;

(e)tilaston perusjoukko (mukaan lukien vaatimukset, jotka koskevat markkinatoimintaa / markkinatonta toimintaa tai markkinatuottajia / markkinattomia tuottajia);

(f)luokitukset (mukaan lukien tuote-, maa- ja alueluokitukset sekä taloustoimen luonnetta koskevat luettelot);

(g)yksittäisten aineistojen vapaaehtoinen toimittaminen;

(h)approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset;

(i)tietojen toimittamisen määräaika;

(j)ensimmäinen viiteajanjakso;

(k)painotus ja perusvuoden muuttaminen lyhyen aikavälin yritystilastojen aihealueella;

(l)tekniset eritelmät kansainvälistä tavarakauppaa koskevalle aiheelle.

2.Käyttäessään 1 kohdassa tarkoitettua valtaa yksinkertaistusten osalta komissio ottaa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti huomioon yritystalouksien koon ja merkityksen, jotta kevennettäisiin yrityksiin kohdistuvaa rasitusta. Lisäksi komissio varmistaa, että asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukaisen kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon kehikon ja asetuksen (EY) N:o 184/2005 mukaisen maksutasetilastokehyksen laatimisen edellyttämät lähtötiedot ovat edelleen saatavissa. Täytäntöönpanosäädökset, tämän asetuksen ensimmäistä soveltamista koskevia säädöksiä lukuun ottamatta, hyväksytään vähintään 15 kuukautta ennen tietojen viiteajanjakson päättymistä, kun kyseessä ovat liitteessä I luetellut aiheet. Innovoinnin aihetta koskevat delegoidut säädökset hyväksytään vähintään kuusi kuukautta ennen tietojen viiteajanjakson päättymistä, ja tieto- ja viestintätekniikan käytön ja sähköisen kaupankäynnin aihetta koskevat delegoidut säädökset hyväksytään vähintään kaksitoista kuukautta ennen tietojen viiteajanjakson päättymistä.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU

Yritysrekisterit

8 artikla

Tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalainen verkko

1.Komissio (Eurostat) perustaa unionin tason tilastotarkoituksia varten EuroGroups-rekisterin, joka käsittää monikansalliset konsernit.

2.Jäsenvaltioiden on perustettava kansallisella tasolla yksi tai useampi tilastointiin tarkoitettu yhdenmukaistettu kansallinen yritysrekisteri, jota (joita) voidaan käyttää tutkimusten valmistelun ja koordinoinnin perustana ja yritysten perusjoukon ja yritysdemografian tilastollisen analyysin tietolähteenä sekä hallinnollisten tietojen käyttöä ja tilastoyksiköiden tunnistamista ja luomista varten.

3.Jäsenvaltiot ja komissio (Eurostat) vaihtavat tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon tarkoituksia varten tietoja 10 artiklan mukaisesti.

4.Tilastointiin tarkoitetut kansalliset yritysrekisterit ja EuroGroups-rekisteri ovat virallinen lähde, josta johdetaan tämän asetuksen 16 artiklan mukaisesti laadukkaita, yhtenäisiä ja koordinoituja rekisteriperusjoukkoja Euroopan tilastojen tuottamista varten.

Tilastointiin tarkoitetut kansalliset yritysrekisterit ovat kansallisten rekisteriperusjoukkojen virallinen lähde. EuroGroups-rekisteri on Euroopan tilastojärjestelmän rekisteriperusjoukon virallinen lähde, kun kyseessä ovat rajatylittävien tietojen yhteensovittamista edellyttävät yritystilastot.

9 artikla

Tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaista verkkoa koskevat vaatimukset

1.Edellä olevan 8 artiklan mukaisen tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon kattamille tilastoyksiköille ja oikeudellisille yksiköille ovat ominaisia seuraavat osatekijät, jotka määritetään tarkemmin liitteessä III:

(a)rekisterien yksityiskohtaiset aiheet ja yksilölliset tunnukset;

(b)aikaviite ja jaksollisuus.

2.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 21 artiklan mukaisesti muuttaakseen liitteen IIII sisältämiä rekisterin yksityiskohtaisia aiheita, jotta ne vastaisivat merkittäviä teknisiä ja taloudellisia muutoksia ja käyttäjien uusia tarpeita.

3.Käyttäessään sille siirrettyä valtaa muuttaa liitettä III komissio varmistaa, että seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

(a)delegoiduista säädöksistä ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia tai merkittävää lisärasitusta jäsenvaltioille tai vastaajille;

(b)delegoidulla säädöksellä lisätään tai korvataan enintään yksi yksityiskohtainen aihe viiden peräkkäisen vuoden aikana.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään kutakin rekisterin yksityiskohtaista aihetta koskevat kuvaustiedot.

10 artikla

Salassapidettävien tietojen vaihtaminen ja käyttöoikeus tällaisiin tietoihin tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon tarkoituksia varten

1.Salassapidettäviä tietoja vaihdetaan jäsenvaltioiden välillä seuraavasti:

(a)Eri jäsenvaltioiden kansallisten tilastoviranomaisten henkilöstön jäsenet, jotka osallistuvat EuroGroups-rekisterin tuottamiseen, saavat vaihtaa 9 artiklan 4 kohdan mukaisia monikansallisten konsernien ja kyseisiin konserneihin kuuluvien yksiköiden salassapidettäviä tietoja yksinomaan tilastollisia tarkoituksia varten, edellyttäen että tietojenvaihdolla pyritään varmistamaan monikansallisia konserneja koskevan tiedon laatu unionissa. Tällaista tietojenvaihtoa voi tapahtua myös vastaamisesta aiheutuvan rasituksen vähentämiseksi.

(b)Kansalliset keskuspankit voivat olla osallisina salassapidettävien tietojen vaihtamisessa yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin, edellyttäen että tietojenvaihdolla pyritään varmistamaan monikansallisia konserneja koskevan tiedon laatu unionissa.

2.Salassapidettäviä tietoja vaihdetaan komission (Eurostat) ja jäsenvaltioiden välillä seuraavasti:

(a)Kansallisten tilastoviranomaisten on toimitettava 9 artiklan 4 kohdan mukaiset monikansallisten konsernien ja niihin kuuluvien yksiköiden tiedot komissiolle (Eurostat) monikansallisia konserneja unionissa koskevan tiedon tuottamiseksi yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.

(b)Tietojen yhtenäisen rekisteröimisen varmistamiseksi yksinomaan tilastollisia tarkoituksia varten komissio (Eurostat) toimittaa kunkin jäsenvaltion asianmukaisille kansallisille tilastoviranomaisille monikansallisia konserneja ja niihin kuuluvia yksiköitä koskevat tiedot, kun vähintään yksi konsernin oikeudellinen yksikkö sijaitsee kyseisen jäsenvaltion alueella.

(c)Jotta varmistettaisiin tehokkuus ja korkea laatua EuroGroups-rekisterin tuottamisessa yksinomaan tilastollisia tarkoituksia varten, komissio (Eurostat) toimittaa EuroGroups-rekisterin tuottamiseen osallistuville kansallisten tilastoviranomaisten henkilöstön jäsenille tiedot kaikista EuroGroups-rekisteriin kirjatuista monikansallisista konserneista sekä niihin kuuluvista yksiköistä.

3.Salassapidettäviä tietoja vaihdetaan komission (Eurostat) ja jäsenvaltioiden välillä oikeudellisten yksiköiden tunnistamista varten seuraavasti:

(a)Kansalliset tilastoviranomaiset toimittavat 9 artiklan 4 kohdan mukaiset yhtiöityjä oikeudellisia yksiköitä koskevat tiedot ainoastaan oikeudellisten yksiköiden yksilöllistä tunnistamista varten unionissa.

(b)Jotta varmistettaisiin tehokkuus ja korkea laatua EuroGroups-rekisterin tuottamisessa, komissio (Eurostat) toimittaa kunkin jäsenvaltion kansallisille tilastoviranomaisille 9 artiklan 4 kohdan mukaiset tiedot oikeudellisista yksiköistä ainoastaan oikeudellisten yksiköiden tunnistamista varten unionissa.

4.Salassapidettäviä tietoja voidaan vaihtaa komission (Eurostat) ja keskuspankkien välillä seuraavasti:

Salassapidettäviä tietoja voidaan vaihtaa yksinomaan tilastollisia tarkoituksia varten komission (Eurostat) ja kansallisten keskuspankkien sekä komission (Eurostat) ja Euroopan keskuspankin välillä, edellyttäen että tietojenvaihdolla pyritään varmistamaan monikansallisia konserneja koskevan tiedon laatu unionissa ja että siihen on asianmukaisen kansallisen tilastoviranomaisen nimenomainen lupa.

5.Jotta varmistettaisiin, että tämän artiklan nojalla vaihdettuja tietoja käytetään yksinomaan tilastotarkoituksiin, komissiolle siirretään valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tällaisten tietojen muoto, turvallisuutta ja luottamuksellisuutta koskevat toimenpiteet sekä tiedonvaihtomenettely.

6.Vastaanottaessaan kansallisella alueella tai sen ulkopuolella sijaitsevia yksiköitä koskevia salassapidettäviä tietoja tämän artiklan nojalla komission (Eurostat), kansallisten tilastoviranomaisten, kansallisten keskuspankkien sekä Euroopan keskuspankin on käsiteltävä näitä tietoja luottamuksellisesti asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti.

Salassapidettäviä tietoja voidaan toimittaa kansallisten viranomaisten ja komission (Eurostat) välillä siinä laajuudessa, kuin tällainen toimittaminen on tarpeen Euroopan tilastojen tuottamiseksi. Tietojen toimittamiseen edelleen on oltava tiedot keränneen kansallisen viranomaisen nimenomainen lupa.

V LUKU

SALASSAPIDETTÄVIEN TIETOJEN VAIHTAMINEN UNIONIN SISÄISEN TAVARAKAUPAN TILASTOJA VARTEN

11 artikla

Salassapidettävien tietojen vaihtaminen

1.Unionin sisäistä tavaravientiä koskevien salassapidettävien tietojen vaihto jäsenvaltioiden välillä yksinomaan tilastollisia tarkoituksia varten on toteutettava niiden kansallisten tilastoviranomaisten välillä, jotka osallistuvat unionin sisäisen tavarakaupan tilastojen kehittämiseen, tuottamiseen ja jakeluun.

Tämän luvun mukaiseen salassapidettävien tietojen vaihtoon sovelletaan myös 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietovaatimusten teknisiä eritelmiä.

2.Vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle tilastotiedot unionin sisäisestä tavaraviennistään kyseiseen jäsenvaltioon 12 artiklan mukaisesti.

3.Vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle metatiedot, jotka ovat merkityksellisiä käytettäessä vaihdettuja tietoja tilastojen laatimisessa.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään, mitkä tiedot katsotaan 3 kohdassa tarkoitetuiksi merkityksellisiksi metatiedoiksi, ja määritetään kyseisten tietojen sekä 2 kohdassa tarkoitettujen tilastotietojen toimitusaikataulu.

5.Vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen pyynnöstä tuontijäsenvaltio voi toimittaa vientijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle unionin sisäisestä tavaratuonnistaan kerätyt mikrotiedot, jotka koskevat tuontia kyseisestä vientijäsenvaltiosta.

12 artikla

Vaihdettavat tilastotiedot

1. Edellä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tilastotietojen on sisällettävä

(a)kyselytutkimusten avulla kerätyt mikrotiedot;

(b)tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä koskevat tiedot, jotka on koottu käyttämällä muita tietolähteitä kuin kyselytutkimuksia;

(c)tiedot, jotka on koottu käyttämällä tulli-ilmoitusten tietoja.

2.Edellä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tilastotietojen on katettava vähintään 95 prosenttia kunkin jäsenvaltion kaikkiin muihin jäsenvaltioihin suuntautuvan unionin sisäisen tavaraviennin kokonaisarvosta.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 21 artiklan mukaisesti tämän asetuksen muuttamiseksi alentamalla kyseistä kattavuusastetta tekniset ja taloudelliset muutokset huomioon ottaen, kuitenkin niin että tilastot täyttävät edelleen voimassa olevat laatustandardit.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitettua tietojen keräämistä ja kokoamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja tarkennetaan 2 kohdassa tarkoitetun kattavuusasteen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

13 artikla

Tilastolliset tietoelementit

1.Edellä 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen mikrotietojen on sisällettävä seuraavat tilastolliset tietoelementit:

a)direktiivin 2006/112/EY 27 214 artiklan mukainen yksilöllinen tunniste, joka on annettu tuontijäsenvaltiossa olevalle kauppakumppanille;

b)viiteajanjakso;

c)virta;

d)hyödyke;

e)kauppakumppanina oleva jäsenvaltio;

f)alkuperämaa;

g)tavaroiden arvo;

h)tavaroiden määrä;

i)taloustoimen luonne.

Edellä 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut mikrotiedot voivat sisältää kuljetusmuodon edellyttäen, että se kuuluu vientijäsenvaltion tiedonkeruuseen.

Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään a–i alakohdassa tarkoitetut tilastolliset tietoelementit ja määritetään luettelo tilastollisista tietoelementeistä, joita sovelletaan 12 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuihin tiettyihin tavaroihin tai tiettyihin tavaroiden liikkeisiin sekä tulli-ilmoitusten tietoja käyttämällä koottaviin tietoihin.

2.Jäsenvaltiot voivat tietyin laatuvaatimukset täyttävin edellytyksin yksinkertaistaa yksittäisistä vähämerkityksisistä liiketoimista annettavia tietoja edellyttäen, että yksinkertaistaminen ei heikennä tilastojen laatua.

Tietyissä tapauksissa jäsenvaltiot voivat kerätä pienemmän kokonaisuuden 1 kohdassa tarkoitettuja tilastollisia tietoelementtejä tai kerätä joidenkin tietoelementtien osalta vähemmän yksityiskohtaisia tietoja.

Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään kyseistä yksinkertaistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä unionin sisäisen viennin enimmäisarvo, johon yksinkertaistamista voidaan soveltaa.

    14 artikla

Vaihdettujen salassapidettävien tietojen suojaaminen

1.Sovelletaan seuraavia salassapitosääntöjä:

(a)Vientijäsenvaltion kansallinen tilastoviranomaisen on toimitettava sellaiset mikrotietoaineistot, jotka liittyvät viejään, jonka esittämän 18 artiklan mukaisen salassapitoa koskevan pyynnön kyseisen viranomainen on hyväksynyt, tuontijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle siten, että niihin sisältyy todellinen arvo ja kaikki 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tilastolliset tietoelementit sekä tunnus, joka osoittaa, että kyseessä on salassapidettävä mikrotietoaineisto.

(b)Tuontijäsenvaltion kansallinen tilastoviranomainen saa käyttää vientiä koskevia salassapidettäviä mikrotietoaineistoja unionin sisäistä tuontia koskevien tilastollisten tulosten laatimiseen. Jos tuontijäsenvaltion kansallinen tilastoviranomainen käyttää vientiä koskevia salassapidettäviä mikrotietoaineistoja, sen on varmistettava, että sen suorittamassa unionin sisäistä tuontia koskevien tilastollisten tulosten jakelussa noudatetaan tilastosalaisuutta, jota koskevan pyynnön vientijäsenvaltion kansallinen tilastoviranomainen on hyväksynyt.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa tämän luvun nojalla vaihdettujen salassapidettävien tietojen suojaamiseksi määritetään kyseisten tietojen muoto, turvallisuutta ja luottamuksellisuutta koskevat toimenpiteet, mukaan lukien 1 kohdan sääntöjen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sekä tiedonvaihtomenettely.

3.Jäsenvaltiot ja komissio ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin vaihdettuja tietoja koskevan tilastosalaisuuden rikkomisten ehkäisemiseksi ja seuraamusten määräämiseksi tällaisten rikkomisten johdosta. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

15 artikla

Käyttöoikeus vaihdettuihin salassapidettäviin tietoihin tieteellisiä tarkoituksia varten

Tutkijoille, jotka suorittavat tilastollisia analyyseja tieteellisiä tarkoituksia varten, voidaan myöntää käyttöoikeus vaihdettuihin salassapidettäviin tietoihin asetuksen (EY) N:o 233/2009 23 artiklan mukaisesti. Vaaditaan tiedot toimittaneen vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen hyväksyntä.

VI LUKU

LAATU, TOIMITTAMINEN JA JAKELU

16 artikla

Laatu

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet toimitettujen Euroopan yritystilastojen sekä tilastointiin tarkoitettujen kansallisten yritysrekisterien ja EuroGroups-rekisterin laadun varmistamiseksi.

2.Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja laatukriteerejä.

3.Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun.

4.Jäsenvaltioiden on toimitettava tätä varten

(a) toimitettuja tietoja koskevat vuotuiset laatu- ja metatietoselvitykset. Määrävuosin laadittavien tilastojen tapauksessa selvitysten jaksollisuuden on oltava sama kuin tilastojen;

(b) tilastointiin tarkoitettuja kansallisia yritysrekistereitä koskevat vuotuiset laatu- ja metatietoselvitykset.

5.Komissio (Eurostat) toimittaa EuroGroups-rekistereitä koskevat vuotuiset metatieto- ja laatuselvitykset jäsenvaltioille.

6.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään metatieto- ja laatuselvityksiä koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä kyseisten selvitysten sisältö ja toimittamisen määräajat. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) mahdollisimman pian kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot ja muutokset, jotka voivat vaikuttaa toimitettavien tietojen laatuun. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) tärkeistä menetelmiin liittyvistä ja muista muutoksista, jotka vaikuttavat tilastointiin tarkoitettujen kansallisten yritysrekisterien laatuun. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tällaisen muutoksen voimaantulosta.

8.Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) pyynnöstä toimitettava sille tilastotietojen laadun arviointia varten tarvittavat lisätiedot.

17 artikla

Tietojen ja metatietojen toimittaminen

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) tässä asetuksessa vaaditut tiedot ja metatiedot tiedon- ja metatiedonsiirtostandardien mukaisesti. Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kyseiset standardit sekä tietojen ja metatietojen toimitusmenettely. Jos toimitettavat tiedot ovat salassapidettäviä, tiedon todellinen arvo lähetetään merkittynä tunnuksella, joka osoittaa, että kyse on salassapidettävistä tiedoista, joiden jakelu on kiellettyä.

2.Jäsenvaltioiden on kerättävä tilastotiedot tilastointiin tarkoitetuista kansallisista yritysrekistereistä ja toimitettava ne komissiolle (Eurostat) siinä muodossa ja sitä menettelyä noudattaen, joka vahvistetaan 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä.

3.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) sen pyynnöstä kaikki merkitykselliset tiedot, jotka koskevat tämän asetuksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

18 artikla

Kansainvälistä tavarakauppaa koskevien tilastotietojen jakelua koskevat salassapitosäännökset

Kansallisten tilastoviranomaisten on tuojan tai viejän pyynnöstä päätettävä, jaetaanko sellaisia tilastollisia tuloksia, joista voi olla mahdollista tunnistaa kyseinen tuoja tai viejä, vai mukautetaanko niitä asetuksen (EY) N:o 223/2009 20 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti niin, ettei tilastosalaisuus vaarannu.

VII LUKU

PILOTTITUTKIMUKSET JA RAHOITUS

19 artikla

Pilottitutkimukset

1.Jos komissio (Eurostat) toteaa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tietokokonaisuudet edellyttävät merkittäviä uusia tietovaatimuksia tai parannuksia, se voi käynnistää pilottitutkimuksia, joita jäsenvaltiot toteuttavat vapaaehtoisuuden pohjalta ennen uutta tiedonkeruuta.

2.Tällaisilla pilottitutkimuksilla arvioidaan tiedonkeruun toteutettavuutta ja kerättyjen tietojen tarkoituksenmukaisuutta siten, että huomioon otetaan tiedoista saatava hyöty suhteessa tiedonkeruun kustannuksiin ja keruusta yrityksille aiheutuvaan rasitukseen.

3.Ensimmäiset käynnistettävät pilottitutkimukset koskevat kansainvälisen palvelukaupan toimitusmuotoja ja kansainvälistä palvelukauppaa yritysten ominaispiirteiden mukaan tarkasteltuna.

20 artikla

Rahoitus

1.Tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten unioni voi myöntää rahoitustukea kansallisille tilastolaitoksille ja muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdan nojalla laaditussa luettelossa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraavia kustannuksia varten:

(a)yritystilastojen alan tietovaatimusten kehittäminen tai soveltaminen;

(b)sellaisten menetelmien kehittäminen, joilla pyritään parantamaan laatua tai vähentämään kustannuksia ja hallinnollista rasitusta yritystilastojen keräämiseen ja tuottamiseen liittyen ja parantamaan tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaista verkkoa.

2.Unionin rahoitusosuus myönnetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 99/2013 7 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 6 artiklan mukaisesti.

3.Tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä ei saa ylittää 95:tä prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 5, 6, 9 ja 12 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5, 6, 9 ja 12 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 5, 6, 9 ja 12 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

22 artikla

Komitea

1.Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

23 artikla

Yhteistyö muiden komiteoiden kanssa

Komissio pyytää kaikista päätöksellä 2006/856/EY perustetun raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean toimivaltaan kuuluvista kysymyksistä kyseisen komitean lausunnon edellä mainitun päätöksen mukaisesti.

24 artikla

Poikkeukset

1.Jos tämän asetuksen soveltaminen jäsenvaltion kansalliseen tilastojärjestelmään edellyttää huomattavia mukautuksia, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää poikkeuksia asetuksen soveltamisesta enintään kolmeksi vuodeksi edellyttäen, että kyseiset poikkeukset eivät heikennä jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuutta tai estä edellytettyjen ajantasaisten ja edustavien Euroopan aggregaattien laskemista.

2.Komissio hyväksyy tällaiset täytäntöönpanosäädökset 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

25 artikla

Asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 184/2005 seuraavasti:

(a)Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan yhteinen kehys maksutasetta ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliseksi tuottamiseksi.”;

(b)korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) maksutasetta ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tiedot, jotka mainitaan liitteessä I. Tiedot määritellään liitteessä II.”;

(c)poistetaan 5 artiklan 1 kohdan c alakohta;

(d)korvataan 12 artiklan a alakohta seuraavasti:

”a) arvioitava maksutasetta ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien tietojen laatua;”;

(e)muutetaan liitteessä I oleva taulukko 3 (Kansainvälinen palvelukauppa) tämän asetuksen liitteen IV mukaisesti.

26 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan asetukset (ETY) N:o 3924/91, (EY) N:o 48/2004, (EY) N:o 716/2007, (EY) N:o 177/2008 ja (EY) N:o 295/2008 sekä päätös N:o 1608/2003/EY 1 päivästä tammikuuta 2019.

2.Kumotaan asetus (EY) N:o 1165/1998 1 päivästä tammikuuta 2024.

3.Kumotaan asetus (EY) N:o 808/2004 1 päivästä tammikuuta 2020.

4.Kumotaan asetukset (EY) N:o 638/2004 ja (EY) N:o 471/2009 1 päivästä tammikuuta 2020.

5.Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

27 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019.

3.Asetuksen 11–15 artiklaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osin velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 28  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 29  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

☒ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.3.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☒ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2019 ja päättyy vuonna 2021.

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 30  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☒Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetulla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–☒    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(1) Euroopan tilastojärjestelmä on kumppanuussuhde, johon osallistuvat unionin tilastoviranomainen eli Euroopan komissio (Eurostat) sekä kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat kussakin jäsenvaltiossa Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja jakelusta.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12). Asiakirjassa COM/2016/0557 final – 2016/0265 ehdotetaan ohjelman pidentämistä vuosiksi 2018–2020.

(3) Ks. http://ec.europa.eu/eurostat/web/quality/evaluation

(4) http://ec.europa.eu/eurostat/documents/10186/7142348/ABS-Report.pdf , http://ec.europa.eu/eurostat/documents/10186/6937805/Summary+report+on+the+open+public+consultations/52c01d34-ca85-4e8d-aaae-df4ae84b8dea

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 184/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 35, 8.2.2005, s. 23–55).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 177/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien laatimista koskevan yhteisen kehyksen vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2186/93 kumoamisesta (EUVL L 61, 5.3.2008, s. 6).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1297/2008/EY, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmasta (MEETS) (EUVL L 340, 19.12.2008, s. 76).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(11) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 184/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 35, 8.2.2005, s. 23).

(14) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991, teollista tuotantoa koskevan yhteisön tietojen keruun aikaansaamisesta (EYVL L 374, 31.12.1991, s. 1).

(15) Neuvoston asetus (EY) N:o 1165/98, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, lyhyen aikavälin tilastoista (EYVL L 162, 5.6.1998, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1608/2003/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, yhteisön tiede- ja teknologiatilastojen tuotannosta ja kehittämisestä (EUVL L 230, 16.9.2003, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 48/2004, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003, viitevuosia 2003–2009 koskevien yhteisön vuosittaisten terästeollisuustilastojen tuottamisesta (EUVL L 7, 13.1.2004, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 638/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, jäsenvaltioiden välistä tavarakauppaa koskevista yhteisön tilastoista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3330/91 kumoamisesta (EUVL L 102, 7.4.2004, s. 1).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 808/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, tietoyhteiskuntaa koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 49).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 716/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 17).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 177/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien laatimista koskevan yhteisen kehyksen vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2186/93 kumoamisesta (EUVL L 61, 5.3.2008, s. 6)

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 295/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yritystoiminnan rakennetilastoista (uudelleen laadittu toisinto) (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 471/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 kumoamisesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 23).

(24) Neuvoston asetus (ETY) N:o 696/93, annettu 15 päivänä maaliskuuta 1993, tilastoyksiköistä yhteisön tuotantojärjestelmän havainnointia ja analyysia varten (EYVL L 76, 30.3.1993, s. 1).

(25) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(26) Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(27) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä(EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(28) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(29) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa.

(30) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(31) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(32) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(33) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(34) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(35) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(36) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(37) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(38) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(39) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(40) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(41) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.3.2017

COM(2017) 114 final

LIITTEET

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan yritystilastoista, asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla

{SWD(2017) 98 final}
{SWD(2017) 99 final}

Liite I

Käsiteltävät aiheet

Liite II

Aiheiden jaksollisuus

Liite III

Tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon osatekijät

A osa: Rekisterien yksityiskohtaiset aiheet ja yksilölliset tunnukset

1.Tilastointiin tarkoitetuissa kansallisissa yritysrekistereissä ja EuroGroups-rekisterissä tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti luetellut yksiköt on kuvattava käyttämällä tunnusnumeroa ja C osassa vahvistettuja rekisterien yksityiskohtaisia aiheita.

2.Tilastointiin tarkoitetuissa kansallisissa yritysrekistereissä ja EuroGroups-rekisterissä luetellut yksiköt on yksilöitävä tunnusnumerolla, jotta voidaan helpottaa tilastointiin tarkoitettujen yritysrekisterien eurooppalaisen verkon toimintaa infrastruktuurina. Kansalliset tilastoviranomaiset antavat nämä tunnusnumerot. EuroGroups-rekisterin kannalta merkityksellisten oikeudellisten yksiköiden ja monikansallisten konsernien tunnusnumerot antaa komissio (Eurostat). Kansalliset tilastoviranomaiset voivat käyttää tilastointiin tarkoitetuissa kansallisissa yritysrekistereissä ylimääräistä tunnusnumeroa kansallisia tarkoituksia varten.

B osa: Aikaviite ja päivitystiheys

3.Tilastointiin tarkoitettuihin kansallisiin yritysrekistereihin ja EuroGroups-rekisteriin otetaan ja niistä poistetaan tietoja vähintään kerran vuodessa.

4.Päivitystiheys riippuu yksiköstä, kyseisestä muuttujasta, yksikön koosta ja päivittämiseen yleisesti käytetystä lähteestä.

5.Jäsenvaltioiden on otettava vuosittain kopio, joka kuvastaa tilastointiin tarkoitettujen kansallisten yritysrekisterien tilannetta vuoden lopussa, ja säilytettävä sitä vähintään 30 vuoden ajan analysointia varten. Komission (Eurostat) on otettava vuosittain kopio, joka kuvastaa EuroGroups-rekisterin tilannetta vuoden lopussa, ja säilytettävä sitä vähintään 30 vuoden ajan analysointia varten.

C osa: Yritysrekisterien yksityiskohtaiset aiheet

Tilastointiin tarkoitetuissa kansallisissa yritysrekistereissä ja EuroGroup-rekisterissä on oltava jokaisesta tämän asetuksen 3 artiklassa määritellystä yksiköstä seuraavat yksityiskohtaiset aiheet yksiköittäin.

Liite IV

Muutokset asetukseen (EY) N:o 184/2005

Korvataan liitteen I taulukko 3 seuraavasti:

”Taulukko 3

Kansainvälinen palvelukauppa – kirjanpitotiedot

Määräaika: t + 9 kuukautta

Aikajaksot: vuosittain

Ensimmäinen tilastokausi: 2013

”