Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52017IP0324

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2017 akateemisesta jatkokoulutuksesta ja etäopiskelusta osana elinikäisen oppimisen eurooppalaista strategiaa (2016/2142(INI))

EUVL C 337, 20.9.2018, p. 20–29 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

20.9.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 337/20

P8_TA(2017)0324

Akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu osana elinikäisen oppimisen eurooppalaista strategiaa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2017 akateemisesta jatkokoulutuksesta ja etäopiskelusta osana elinikäisen oppimisen eurooppalaista strategiaa (2016/2142(INI))

(2018/C 337/04)

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 165 ja 166 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

—

ottaa huomioon 30. marraskuuta 2002 annetun Kööpenhaminan julistuksen ammatillisen koulutuksen tehostetusta yhteistyöstä Euroopassa,

—

ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (1),

—

ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2012 raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa” (2),

—

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta,

—

ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2015 raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet” (3),

—

ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta (4),

—

ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” (COM(2012)0669),

—

ottaa huomioon 17. helmikuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutukseen investoimisesta – vastaus komission tiedonantoon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” sekä vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013 (5),

—

ottaa huomioon elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1720/2006/EY (6),

—

ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka EU ratifioi vuonna 2010,

—

ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY (7),

—

ottaa huomioon 19. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta (8),

—

ottaa huomioon epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen (9),

—

ottaa huomioon eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (10),

—

ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta (11),

—

ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkumisen edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa” (12),

—

ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) seurannasta (13),

—

ottaa huomioon alueiden komitean 31. tammikuuta 2014 antaman lausunnon aiheesta ”Avoin koulutus” (14),

—

ottaa huomioon komission tutkimuksen ”Education and Training 2020: Improving Policy and Provision for Adult Learning in Europe (15),

—

ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä (16),

—

ottaa huomioon neuvoston päätelmät Euroopan tasa-arvosopimuksesta kaudelle 2011–2020 (17),

—

ottaa huomioon 20. helmikuuta 2017 annetun ehdotuksen neuvoston päätelmiksi naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla (18),

—

ottaa huomioon 28. marraskuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan tarkistuksina esitetyn kannan (A8-0252/2017),

A.

ottaa huomioon, että koulutusjärjestelmillä on edessään huomattavia haasteita, jotka ovat seurausta opetus- ja oppimisprosesseihin vaikuttavasta digitalisaatiokehityksestä ja tarpeesta vahvistaa valmiuksia sosiaaliseen osallisuuteen ja kansalaisvaikuttamiseen sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen ja lujittaa Euroopan demokraattisia arvoja ja suvaitsevaisuutta, jotta voidaan edistää avarakatseisuutta ja torjua kaikenlaista suvaitsemattomuutta; katsoo, että digitaalisten valmiuksien ja itseluottamuksen vahvistaminen on olennainen ennakkoedellytys vahvojen yhteiskuntien rakentamiselle ja yhtenäisyys- ja yhdentymisprosessien edistämiselle EU:ssa;

B.

ottaa huomioon, että unionin elinikäisen oppimisen strategiaa olisi vahvistettava; ottaa huomioon, että jokaisella henkilöllä olisi oltava kaikissa elämän vaiheissa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, jotta he voivat hankkia tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat sekä henkilökohtaisessa kehityksessä että ammatillisessa edistymisessä; ottaa huomioon, että virallisessa ja epävirallisessa yhteydessä sekä arjessa tapahtuva elinikäinen oppiminen, joka tukee aktiivista kansalaisuutta ja työllistettävyyttä, on keskeinen tekijä koulutuksessa, johon nämä muutokset vaikuttavat;

C.

katsoo, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan parantaa koulutuksen ja työelämän välistä synergiaa sekä helpottamalla pääsyä työmarkkinoille että antamalla yksilöille mahdollisuus päivittää jatkuvasti osaamistaan tai oppia uusia taitoja koko työuransa ajan; katsoo, että jäsenvaltioiden on löydettävä keinoja suojella tai edistää pitkän aikavälin investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin;

D.

ottaa huomioon, että akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu edistävät merkittävästi yksilön henkilökohtaista kehitystä ja inhimillisen pääoman muodostumista, ja niistä olisi tehtävä olennainen osa Euroopan elinikäisen oppimisen strategiaa;

E.

ottaa huomioon, että akateemisella jatkokoulutuksella ja etäopiskelulla on yhä tärkeämpi rooli helpotettaessa työntekijöiden sopeutumista taloudellisiin ja teknologisiin muutoksiin koko työuran ajan; ottaa huomioon, että vuoteen 2025 mennessä 49 prosenttia EU:n kaikista avoimista työpaikoista (sisältää uudet ja korvaavat työpaikat) edellyttää korkea-asteen tutkintoa, 40 prosenttia keskiasteen tutkintoa ja vain 11 prosenttia alempaa tutkintoa tai ei lainkaan tutkintoa;

F.

ottaa huomioon, että akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu ovat tärkeitä välineitä tarjottaessa joustavia ja yksilöllisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille ilman syrjintää (19); korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa koulutukseen pääsyn laajentamista koskevat strategiat;

G.

toteaa, että jatkokoulutus ja etäopiskelu sekä uusien tekniikoiden käyttö voivat lisätä tyttöjen ja naisten tietoisuutta uusista uravaihtoehdoista erityisesti aloilla, joilla he ovat aliedustettuja; toteaa, että vaikka yhä useammilla naisilla on ylemmän keskiasteen tutkinto tai korkea-asteen tutkinto, naisten määrää on tarpeen lisätä sekä ammattikoulutuksessa että luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) alalla;

H.

ottaa huomioon, että etäopiskelu on yksi mahdollinen lähestymistapa akateemisessa jatkokoulutuksessa, koska juuri sen joustavuuden ansiosta voidaan varmistaa tasapaino opiskelun ja työelämän välillä;

I.

toteaa, että etäopiskelulla (20) tarkoitetaan opetuksen organisointitapaa, joka tarjoaa runsaasti joustoa oppimiseen uuden teknologian käytön avulla, ja että sillä ei korvata oppilaitoksissa annettavaa opetusta vaan se tarjoaa vaihtoehdon niille oppijoille, jotka eivät voi osallistua siihen;

J.

toteaa, että etäopiskelulla tarkoitetaan opetusmenetelmää, joka tarjoaa joustoa oppimiseen uuden teknologian käytön avulla, ja että sillä ei korvata oppilaitoksissa annettavaa opetusta vaan se tarjoaa vaihtoehdon niille oppijoille, jotka eivät voi osallistua siihen, ja työssäkäyville, jotka haluavat yhdistää työnteon ja opiskelun; toteaa, että digitalisointia voitaisiinkin käyttää välineenä, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia päästä korkea-asteen koulutukseen;

K.

toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusperiaate sekä yksi unionin tavoitteista ja tehtävistä; katsoo, että tasa-arvo koulutuksessa tarjoaa naisille parempia mahdollisuuksia ja tukee yhteiskunnan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä; toteaa, että koulutus on perusväline sukupuolistereotypioiden torjumisessa;

L.

ottaa huomioon, että naisten keskimääräinen työllisyysaste on suoraan yhteydessä heidän koulutustasoonsa niin, että korkea-asteen koulutuksen loppuun saattaneiden 25–49-vuotiaiden naisten työllisyysaste on yli 20 prosenttia korkeampi kuin naisten, joilla on vain alle perusasteen tai perusasteen taikka alemman keskiasteen koulutus;

M.

katsoo, että etäopiskelulla voi olla myönteisiä vaikutuksia naisten tieto- ja viestintäteknisiin taitoihin; toteaa, että naisten määrän kasvu tieto- ja viestintätekniikan alalla vauhdittaisi näitä markkinoita, joille on ennustettu työvoimapulaa, ja naisten tasavertainen osallistuminen auttaisi tuottamaan EU:n BKT:hen vuosittain noin yhdeksän miljardia euroa; toteaa, että naiset ovat edelleen suuresti aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinto-ohjelmissa, joissa naisten osuus valmistuneista on noin 20 prosenttia, ja vain kolmella prosentilla kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisista on tieto- ja viestintätekniikan alan loppututkinto;

N.

katsoo, että etäohjelmat saavuttavat huomattavan määrän naisia yhteiskunnissa, joissa naisilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua tavanomaiseen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, koska naiset käyttävät yhä miehiä enemmän aikaa palkattomaan kotityöhön ja perheenjäsenten hoitoon; katsoo, että tällaiset kurssit tarjoavat heille joustavuutta työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamisessa ja että etäopiskelu on erityisesti tarkoitettu muille kuin perinteisiin opiskelijoihin kuuluville ryhmille;

O.

toteaa, että akateeminen jatkokoulutus on yksi korkeakoulutuksen julkisen palvelun tehtävistä, ja sillä tarkoitetaan akateemisessa laitoksessa annettavaa opetusta, jota seurataan usein kokopäivätyön ohessa ja joka edellyttää yleensä työkokemusta ja yliopistotutkintoa;

P.

katsoo, että sopeutuminen kiihtyvään taloudelliseen ja teknologiseen muutokseen on suuri haaste ikääntyville työntekijöille ja tähän haasteeseen vastaaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä EU:n talouden kilpailukyvyn varmistamisessa;

Q.

katsoo, että elinikäistä oppimista ja urakehitystä koskevia politiikkatoimia voitaisiin tehostaa aiemman oppimisen tunnustamisella;

R.

ottaa huomioon, että kun ihmisten annetaan ottaa vapaata itsensä kehittämiseen ja koulutukseen elinikäisen oppimisen yhteydessä, heidän hyvinvointinsa ja heidän panoksensa yhteiskunnalle paranee, sillä he hankkivat parempia henkilökohtaisia ja ammatillisia taitoja; katsoo, että akateeminen etäopiskelu tarjoaa joustavia opintomuotoja, joiden avulla työ- ja yksityiselämä ovat paremmin tasapainossa; ottaa huomioon, että korkeakoulujen elinikäisen oppimisen (ULLL) olisi oltava osa eurooppalaista digitalisaatiostrategiaa;

S.

katsoo, että digitalisaatio mahdollistaa koulutusprosessin joustavuuden ja vuorovaikutteisuuden ja on keskeinen tekijä akateemisen jatkokoulutuksen ja etäopiskelun kehittämisessä edelleen;

T.

katsoo, että teknologinen muutos edellyttää tiiviimpiä ja jatkuvampia yhteyksiä koulutuksen ja työelämän välillä;

U.

ottaa huomioon, että korkeakoulujen taipumus staattisuuteen tekee opetussuunnitelmien, kursseja ja kokeita koskevien sääntöjen ja pääsyvaatimusten uudistamisesta haastavaa;

V.

ottaa huomioon, että akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu ovat nopeasti kasvavia aloja, joilla on merkittäviä mahdollisuuksia talouskasvun ja työllistämisen näkökulmasta;

W.

toteaa, että akateemisella jatkokoulutuksella ja etäopiskelukursseilla on vielä useita esteitä (21);

Jatkokoulutus ja etäopiskelu yhteiskunnallisen ja taloudellisen muutoksen tukena

1.

 panee merkille, että verkko-oppiminen ja avoin oppiminen muuttavat koulutuksen resursointia, tarjoamista ja hyödyntämistä; korostaa tässä yhteydessä avointen oppimisresurssien merkitystä, koska niillä varmistetaan kaikkien oikeus koulutukseen ja parannetaan työllistyvyyttä tukemalla elinikäistä oppimisprosessia;

2.

 panee merkille, että monilla perus- ja ammattikoulutuslaitoksilla on vaikeuksia reagoida asianmukaisesti yhteiskuntiemme ja talouksiemme perinpohjaisiin ja monimutkaisiin muutoksiin ja tarpeeseen muuttaa hallintoa, organisaatiorakenteita ja toimintatapoja; korostaa, että uusilla, joustavilla ja helposti saatavilla olevilla sekä kaikenikäisille sopivilla elinikäisen oppimisen muodoilla voidaan vastata menestyksellisesti joihinkin näistä haasteista, esimerkiksi sosiaaliseen syrjäytymiseen, koulunkäynnin keskeyttämiseen ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen;

3.

 toteaa, että digitalisaatio ja yhteisten koulutusalustojen perustaminen yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista varten ovat keskeisen tärkeitä näihin haasteisiin vastaamisessa;

4.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta voidaan kuroa umpeen hyvin varustettujen oppilaitosten ja niiden, jotka eivät sitä ole, välistä teknologista kuilua osana kansallisia digitaalitaitojen strategioita;

5.

 korostaa, että elinikäiseen oppimiseen liittyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeä keino tarjota naisille niitä taitoja, joiden ansiosta he voivat palata työelämään tai parantaa työllisyyttään, tulojaan ja työolojaan; korostaa, että on edelleen panostettava naisten määrän lisäämiseen ja parannettava heidän mahdollisuuksiaan päästä korkeampiin akateemisiin virkoihin;

6.

 korostaa koulutuksen merkitystä sukupuolistereotypioiden torjumisessa; kehottaa siksi komissiota edistämään aloitteita, joilla tuetaan etäopetuksena toteutettavien naisten ammatillisen koulutuksen ohjelmien täytäntöönpanoa, mukaan lukien tieteen, teknologian ja tietotekniikan alan korkea-asteen koulutus, kehitetään koulutusalan ammattilaisille suunnattuja sukupuolten tasa-arvoa koskevia koulutusohjelmia ja ehkäistään stereotypioiden siirtymistä opinto-ohjelmien ja oppimateriaalien välityksellä;

7.

 korostaa, että akateemisten laitosten on valmennettava kansalaisia osaamisyhteiskuntaa ja jatkuvasti muuttuvia kansantalouksia varten ja tarjottava heille taitotietoa itsenäistä oppimista varten sekä yrittäjähenkinen ajattelutapa ja laaja-alaisia taitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja sopeutumiskyky, jotta he voivat löytää oman polkunsa ja hyödyntää koko potentiaalinsa;

8.

 korostaa myös, että korkeakouluilla on merkittävä asema aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä, ja niiden on annettava opiskelijoille monialaisia taitoja, kuten yhteiskunnallisia ja sosiaalisia sekä kansalaisuuteen liittyviä taitoja;

9.

 toteaa, että koulutuksen opiskelijakeskeinen lähestymistapa alentaa koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden hyödyntää koko potentiaalinsa (22); painottaa tässä suhteessa kaikille tarjottavan elinikäisen uraohjauksen merkitystä;

10.

 toteaa, että tiedon jakamisen avulla voidaan lisätä kansalaisten aktiivista osallistumista sekä kansainvälistä ymmärrystä jatkuvasti muuttuvissa yhteiskunnissa;

11.

 toteaa, että on tehostettava tiivistä yhteistyötä koulutuslaitosten, paikallisyhteisöjen ja talouselämän välillä; korostaa lisäksi tarvetta parantaa synergiaa virallista, epävirallista oppimista ja arkioppimista tarjoavien koulutusalan toimijoiden välillä, jotta edistetään kaikkien mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen;

12.

 katsoo, että kaikilla on oltava oikeus oppimis- ja koulutustilaisuuksiin kaikissa elämänvaiheissa, jotta voidaan hankkia monialaisia taitoja, kuten laskutaito, digitaaliset taidot ja medialukutaito, kriittinen ajattelu, sosiaaliset taidot ja muut asiaan liittyvät taidot, jotta voidaan sopeutua paremmin tulevaisuudessa;

13.

 korostaa, että on pantava täytäntöön räätälöity tuki työpaikalla oppijoille, oppisopimuskoulutuksessa oleville ja työntekijöille, jotta voidaan varmistaa kaikkien osallistuminen työmarkkinoille; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää sisällyttää uutta teknologiaa opetus- ja oppimisprosesseihin, jotta ihmisille voidaan antaa tarvittavat taidot, pätevyydet ja tiedot, joiden avulla he pystyvät käyttämään digitaalitekniikkaa innovatiivisella ja luovalla tavalla;

14.

 vaatii, että henkilöiden on päästävä paremmin työmarkkinoille ja voitava pysyä siellä, ja katsoo, että tätä on tuettava parantamalla heidän taitojaan akateemisella jatkokoulutuksella ja etäopiskelulla sekä ammatillisella koulutuksella; korostaa, että on lisättävä ammatillisen koulutuksen tarjoamien mahdollisuuksien houkuttelevuutta ja niitä koskevaa tietoa nuorille ja heidän perheilleen; muistuttaa tämän osalta, että Erasmus+-ohjelman oppimiseen liittyvän liikkuvuuden tavoitetta ei ole läheskään tavoitettu ammatillisen koulutuksen alalla, ja siihen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota;

15.

 korostaa ohjelmien Erasmus+ ja Horisontti 2020 merkitystä elinikäisen oppimisen edistämisessä; kehottaa siksi jäsenvaltioita tutkimaan perusteellisesti näiden ohjelmien potentiaalia, ja korostaa, että tarvittaisiin akateemiseen jatkokoulutukseen räätälöityjä ohjelmia, joissa keskitytään työllisyyteen;

16.

 toteaa, että osallistavan laadukkaan koulutuksen saatavuus on olennaisen tärkeää, ja siksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan avointa opetusta ja etäopetusta niiden henkilöiden erityistarpeisiin vastaamiseksi, joita ei voida tavoittaa perinteisillä järjestelmillä – erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien; kehottaa jäsenvaltioita kanavoimaan investointeja tähän tarkoitukseen;

Koulutuksen laadun ja joustavuuden merkitys

17.

 katsoo, että sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen laadun jatkuva parantaminen on olennaisen tärkeää unionin pyrkimyksille varmistaa sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kilpailukyky ja kestävä kasvu;

18.

 korostaa, että kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parhaiden menestymismahdollisuuksien tarjoamiseksi sekä matalan että korkean osaamistason työntekijöille yritysten on tarjottava yhdessä perus- ja ammattikoulutuslaitosten kanssa opetusta ja urakeskeistä koulutusta ihmisten koko työelämän ajan;

19.

 korostaa, että laadukkaat menetelmät tietojen ja taitojen sekä osaamisen välittämiseksi ovat erityisen tärkeitä koulutustulosten kannalta; korostaa tarvetta investoida ja tukea ammatillista kehittymistä ja opetushenkilöstön ammattitaidon jatkuvaa parantamista; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa etäopiskelun korkea taso ja että on tärkeää kehittää uusia opetuksen ja oppimisen malleja osana innovaatioprosessia ja koulutuksen asteittaista digitalisointia; toteaa tässä yhteydessä, että asianmukainen infrastruktuuri ja resurssit ovat elintärkeitä tekijöitä opetuksen laadun parantamisessa;

20.

 toteaa, että tämä edellyttää opettajien huomioon ottamista ja arvostamista, houkuttelevia palkkoja ja työoloja, parempaa pääsyä jatkokoulutukseen työaikana, erityisesti digitaalisessa didaktiikassa;

21.

 kehottaa yliopistoja keskittymään etäopetukseen entistä laajemmin ja ulottamaan sen koskemaan myös lyhytaikaisia ammatillisia kursseja;

22.

 korostaa, että etäopetuskursseja seuraaville opiskelijoille olisi varmistettava mahdollisuuksia olla yhteydessä opettajiin ja saada heiltä palautetta, jotta varmistetaan, että opiskelijoilla on asianmukainen tuki, ohjaus ja kannustus koko heidän opintojensa ajan;

23.

 toteaa, että joustavat oppimisen muodot kuten etä- ja yhdistelmäopetus mahdollistavat työssäkäyville ihmisille työn ja/tai koulutuksen ja perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen;

24.

 toteaa, että etäopiskelulla on keskeinen rooli henkilöille, joiden fyysiset edellytykset estävät heitä osallistumasta oppilaitoksissa annettavaan opetukseen;

25.

 kannattaa ajatusta räätälöidystä oppimisesta ja täydennyskursseista niille korkea-asteen koulutukseen haluaville, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta täyttääkseen opiskelijaksi hyväksymistä koskevat vaatimukset;

26.

 tähdentää, että on omaksuttava joustavampi ja yksilöllisempi lähestymistapa työntekijän urakehitykseen ja elinikäiseen oppimiseen läpi työuran; toteaa, että etenkin julkisen mutta myös yksityisen sektorin osapuolilla voi olla rooli tämän mahdollistamisessa ja että opastus- ja neuvontapalveluiden, joilla vastataan yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin ja joissa keskitytään yksilöllisten taitojen arviointiin ja laajentamiseen, on oltava koulutusta ja taitoja koskevan toiminnan keskiössä koulutuksen alkuvaiheista lähtien;

27.

 pitää vuorovaikutteisuutta tärkeänä, kun etäopetuksen laatua pyritään parantamaan käyttämällä nykyaikaisia viestintämenetelmiä, jotka mahdollistavat käytännön harjoitukset, oppijoiden osallistumisen opetusprosessiin ja opettajien ammattitaidon kehittämisen;

28.

 kannattaa ajatusta elinikäisen oppimisen mahdollisuuden varmistamisesta erityisesti työvoimaan palaamisen helpottamiseksi myös naisille ja hoivatyön tekijöille;

29.

 korostaa tarvetta etäopetuksen jatkuvaan seurantaan osana parhaillaan tehtävää opetusmenetelmien ja välineiden nykyaikaistamista;

30.

 korostaa, että nuorten on kehitettävä itsenäisen oppimisen taitoja (mukaan lukien työn järjestäminen, tietojen käsittely, kriittinen ajattelu ja motivaatio) niin, että he voivat käyttää tulevaisuudessa huipputeknologiaa tehokkaasti taitojensa kehittämiseksi etäopiskelun avulla;

Jatkokoulutus ja etäopiskelu yliopistojen kehityksen välineinä

31.

 toteaa, että akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu tarjoavat korkea-asteen oppilaitoksille mahdollisuuksia kehittyä ja laajentaa toimialaansa sekä monipuolistaa tarjoamiaan ohjelmia, jotta ne voivat saada uusia kohderyhmiä ja monipuolistaa tulonhankintaansa, kun otetaan huomioon, että etäopetuksen kustannukset ovat alhaisemmat kuin oppilaitoksissa annettava opetus;

32.

 toteaa, että etäopetus kannustaa kehittämään monitieteisiä aloja ja kansainvälisiä opintoja;

33.

 kehottaa yliopistoja laajentamaan etäopetuksen tarjontaa;

34.

 pitää älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä tutkimus- ja innovointistrategioita (RIS3) tärkeinä keskeisen alueellisen potentiaalin kehittämisessä työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta;

Teknologiset haasteet

35.

 toteaa, että on pysyttävä nopean teknologisen muutoksen vauhdissa erityisesti etäopiskelun alalla ja että tieto- ja viestintätekniikan merkitystä ja riippuvuutta siitä ei voida kylliksi korostaa; katsoo, että tieto- ja viestintätekniikka on merkittävä väline, jonka avulla koulutukseen ja kehitykseen liittyviä haasteita voitaisiin käsitellä parhaalla mahdollisella ja kustannustehokkaalla tavalla; katsoo, että toimia olisi myös tuettava merkittävillä investoinneilla koulutukseen esimerkiksi käyttämällä Euroopan sosiaalirahastoa, jotta voidaan kehittää digitaalisia taitoja ja medialukutaitoa kaikilla tasoilla;

36.

 panee pahoitellen merkille, että tieto- ja viestintäteknisten taitojen puute on tällä hetkellä merkittävä ongelma opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa; muistuttaa teknisen pätevyyden merkityksestä, jotta voidaan hyödyntää etäopiskelun mahdollisuuksia ja helpottaa uusien opetus- ja oppimismenetelmien käyttöönottoa;

37.

 nostaa esiin tarpeen puuttua digitaaliseen kahtiajakoon sekä varmistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalista teknologiaa sekä valmiudet, asenteet ja motivaatio, joita tarvitaan merkitykselliseen digitaaliseen osallistumiseen;

38.

 huomauttaa, että ainoastaan yksi neljäsosa koululaisista Euroopassa saa opetusta tietotekniset taidot hallitsevilta opettajilta, mikä on suuri este uusien opetusmenetelmien leviämiselle; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tukea kouluille ja mahdollisuuksia ammattitaidon parantamiselle esimerkiksi tietotekniikan ja medialukutaidon opetuksella sekä elinikäisiä uramahdollisuuksia opettajille;

39.

 korostaa, että on investoitava opettajien ammatilliseen kehittämiseen ja tuettava sitä kaikilla koulutussektoreilla ja että on perustettava neuvontapalveluja elinikäistä oppimista varten;

40.

 toteaa uusien digitaalisten koulutusalustojen olevan tärkeitä mutta nostaa esille myös turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset, jotka koskevat sekä akateemisia laitoksia että opiskelijoita;

41.

 korostaa STEM-taitojen merkitystä ja pitää jälleen valitettavana sukupuolten epätasapainoa tällä alalla;

Taloudelliset haasteet

42.

 toteaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta laadukkaaseen koulutukseen ja räätälöityyn opetukseen; korostaa, että etäopetus voi tarjota oppijakeskeistä laadukasta koulutusta alhaisemmilla kustannuksilla; painottaa, että teollisuuden ja yritysten merkittävämpi taloudellinen ja käytännön osallistuminen ammatilliseen koulutukseen on tärkeää;

43.

 tähdentää, että koulutuskustannuksia on pidettävä pitkän aikavälin investointina, joka tuo pitkäaikaisia hyötyjä;

44.

 katsoo, että kustannukset eivät saa olla opiskelijaksi ilmoittautumisen ja koulutukseen osallistumisen esteenä, ja panee samalla merkille taustalla olevat ongelmat, jotka johtavat korkeisiin kustannuksiin ja siihen, että joissakin jäsenvaltioissa kansalaiset eivät pysty maksamaan ilmoittautumismaksuja; kannustaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään paremmin etäopiskelua laadukkaana, kohtuuhintaisena, joustavana ja yksilöllisenä koulutusvaihtoehtona;

Sääntelypuitteita koskevat haasteet

45.

 toteaa, että perinteisen ammattikoulutuksen, akateemisen jatkokoulutuksen ja etäopiskelun sääntelypuitteissa on eroavaisuuksia; korostaa, että etäopiskelu olisi hyväksyttävä samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti kuin oppilaitoksissa annettava opetus siten, että asiaankuuluvia indikaattoreita ja kriteerejä mukautetaan vastaavasti;

46.

 toteaa aktiivisen hallinnoinnin ja sidosryhmien osallistumisen merkityksen;

47.

 myöntää laadunvarmistamisen merkityksen etäoppimisessa ja sen tulosten hyväksymisessä;

48.

 muistuttaa, että monia olemassa olevia eurooppalaisia avoimuutta lisääviä välineitä, kuten eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää (ECVET) on kehitetty erillään; toteaa, että jotta ihmiset pystyvät paremmin mittaamaan edistystään ja mahdollisuuksiaan sekä hyödyntämään eri yhteyksissä saavuttamiaan oppimistuloksia, näitä välineitä on koordinoitava paremmin ja tuettava laadunvarmistusjärjestelmin ja ne on sisällytettävä kansallisten tutkintojen viitekehykseen luottamuksen kasvattamiseksi eri alojen ja toimijoiden, myös työnantajien, keskuudessa;

49.

 panee merkille sekä sulautuvan oppimisen että verkko-oppimisen jatkuvan merkityksen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa; painottaa, että korkealaatuisten digitaalisten teknologioiden ja henkilökohtaisten oppimismahdollisuuksien yhdistelmä parantaa opiskelijoiden suorituksia, ja kannustaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään sulautuvaa oppimista entistä paremmin;

50.

 kehottaa komissiota vahvistamaan unionin elinikäisen oppimisen strategiaa ja tekemään akateemisesta jatkokoulutuksesta ja etäopiskelusta sen erottamattoman osan, jotta voidaan edistää ikääntyvien työntekijöiden sopeutumista taloudellisiin ja teknologisiin muutoksiin; kehottaa lisäksi komissiota tutkimaan mahdollisuutta lisätä akateemisen jatkokoulutuksen ja etäopiskelun rahoitusta nykyisillä ja tulevilla ohjelmilla;

51.

 toteaa, että tarvitaan kattavaa monialaista ja monitieteellistä lähestymistapaa yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, mukaan lukien elinikäinen oppiminen, ja sektorienvälistä yhteistyötä koulutuspolitiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa;

Suositukset Euroopan tasolla

52.

 korostaa, että on edistettävä yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa koulutusjärjestelmien välillä; kannustaa myös vaihtamaan kansallisten laadunvarmistuselinten hyviä käytäntöjä uusien opetuksen ja oppimisen mallien tunnustamista koskevien kriteerien kehittämisessä;

53.

 vaatii tarkistamaan eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, jotta voidaan parantaa tutkintojen vertailtavuutta EQF:n piiriin kuuluvien maiden ja muiden maiden (erityisesti naapuruusmaiden ja muiden maiden, joilla on kehittyneet tutkintojärjestelmät) välillä, mikä auttaisi ymmärtämään paremmin ulkomailla hankittuja tutkintoja ja saattamaan maahanmuuttajataustaiset henkilöt elinikäisen oppimisen pariin ja työelämään;

54.

 kehottaa komissiota tehostamaan huomattavasti tukea akateemiselle jatkokoulutukselle ja etäopiskelulle Erasmus+-ohjelman kautta edistämällä eurooppalaisten verkostojen kehittämistä ja helpottamalla hyvien käytäntöjen vaihtoa, perustamalla hankkeita, joihin osallistuu useiden jäsenvaltioiden instituutioita, sekä lisäämällä muiden Euroopan ja kolmansien maiden opiskelijoiden pääsymahdollisuuksia;

55.

 kannattaa käyttäjäystävällisen verkkoalustan perustamista keskitetyksi asiointipisteeksi, jossa koulutuksen ammattilaiset ja oppijat voivat helpottaa hyvien käytänteiden vaihtoa;

56.

 kehottaa komissiota kehittämään turvallisen ja yhdentyneen oppimisfoorumin, joka on suunniteltu eurooppalaisille koulutuslaitoksille ja jota tarjotaan niille maksutta, ja kannustamaan samalla verkko-oppimisen käyttämistä eri puolilla EU:ta;

57.

 toteaa, että on tarpeen kehittää edelleen eTwinning- ja School Education Gateway -hankkeita, joilla tuetaan rakentavia yhteyksiä opettajien ja muiden opetusalan ammattilaisten välillä;

58.

 kannustaa vahvistamaan yhteyksiä jatkuvan akateemisen jatkokoulutuksen (joka ei ole pelkästään tutkimussuuntautunutta) ja taitojen hankkimiseen tarkoitetun ammatillisen koulutuksen välillä, sekä ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että molemmat voidaan suorittaa ja niihin voidaan hakea milloin tahansa;

59.

 kehottaa vahvistamaan elinikäisen oppimisen toimia eurooppalaisella digitalisaatiostrategialla ja laatimaan arvioinnin ehdotettujen toimien vaikutuksista eri sukupuoliin;

60.

 panee tyytyväisenä merkille kunnianhimoisen suunnitelman tarjota ultranopeat internetyhteydet perus- ja keskiasteen kouluille ja kirjastoille vuoteen 2025 mennessä, koska nopeammat ja paremmat yhteydet tarjoavat valtavia mahdollisuuksia parantaa opetusmenetelmiä, edistää tutkimusta ja kehittää korkealaatuisia koulutuspalveluja verkossa; korostaa, että näiden teknologioiden käyttöönotto luo aiempaa paremmat mahdollisuudet etäoppimiseen erityisesti maaseudulla ja kaikkein syrjäisimmillä alueilla; korostaa, että tällaiset mahdollisuudet edistävät lasten ja opiskelijoiden digitaalisia taitoja ja medialukutaitoa;

61.

 korostaa, että on olennaisen tärkeää mukauttaa koulutusjärjestelmiä, jotta voidaan vastata EU:ssa jatkuvasti kasvavaan digitaalisesti pätevien ammattilaisten kysyntään; korostaa, että todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi Euroopassa on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla parannetaan kansalaisten ja etenkin lasten medialukutaitoa;

62.

 korostaa, että on tärkeää vauhdittaa EU:n pyrkimyksiä tehdä elinikäisen oppimisen strategiasta todellisuutta kaikille siten, että tavoitteena on myös tarjota mahdollisuuksia opiskeluun henkilökohtaista kehitystä ja itsensä toteuttamista varten; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään elinikäistä oppimista ja investoimaan siihen erityisesti maissa, joissa osallistumisaste jää 15 prosentin alapuolelle;

63.

 kehottaa jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä ja lujittamaan synergiaetuja virallista ja epävirallista oppimista sekä arkioppimista tarjoavien koulutusalan toimijoiden välillä, jotta saavutetaan laajempi ryhmä ihmisiä ja voidaan ottaa heidän erityistarpeensa paremmin huomioon;

64.

 suosittelee, että etäopiskeluna suoritettavien kurssien opettajilla olisi oltava hyväksytty erityiskoulutus;

Suositukset jäsenvaltioiden tasolla

65.

 kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kokonaisvaltaisen toimintamallin koulutuksen alalla ja tarjoamaan opiskelijoille aitoja, monipuolisia ja tasapuolisia oppimismahdollisuuksia, jotka kehittävät heidän pyrkimyksiään sekä taitoja, joita tarvitaan menestymiseen koko ajan muuttuvassa globaalissa taloudessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa;

66.

 kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevia validointijärjestelyjä taitojen parantamisen väylien kautta hankittujen taitojen arvioimiseksi ja todistamiseksi ja varmistamaan niiden tunnustamisen tutkintoa varten kansallisten tutkintokehysten ja järjestelmien mukaisesti;

67.

 korostaa, että ottamalla digitaalista infrastruktuuria käyttöön entistä laajemmin erityisesti harvaan asutuilla alueilla edistetään sosiaalista ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta, nykyaikaisia koulutus- ja tiedotusprosesseja sekä alueellista kulttuuritaloutta;

68.

 kehottaa jäsenvaltioita asettamaan saataville mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan koulutukseen ja digitaalisten taitojen ja medialukutaidon kehittämiseen kaikilla koulutustasoilla;

69.

 muistuttaa, että korkeakoulujen ja oppilaitosten on vastattava nopeasti yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksiin ja mukautettava työskentelytapojaan niiden mukaisesti ja annettava opiskelijoille mahdollisuudet kehittää taitojaan; korostaa, että koulutus on elinikäinen oppimisprosessi, jonka olisi autettava kansalaisia saavuttamaan henkilökohtaista kehitystä, luovuutta ja hyvinvointia;

70.

 kehottaa korkeakouluja ennakoimaan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksia ja sopeuttamaan työskentelytapojaan niiden mukaisesti; panee merkille, että tulevaisuuteen suuntautuneiden alojen, erityisesti vihreän talouden ja kiertotalouden, kehitys pitkälti ratkaisee, minkä tyyppistä osaamista tarvitaan;

71.

 kehottaa korkeakouluja tarjoamaan monikielisiä kursseja, jotka on kohdistettu maahanmuuttajien taitoihin ja helpottamaan heidän pääsyään koulutusohjelmiin;

72.

 korostaa, että jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien olisi oltava joustavampia, jotta mahdollistetaan avointen ja digitaalisten opetusmenetelmien tehokkaampi käyttö;

73.

 kehottaa jäsenvaltioita asettamaan helpommin saataville tiedot, jotka koskevat loppututkinnon suorittaneiden työllisyyttä ja sosiaalista tilannetta (”uraseuranta”), mukaan luettuna ammatillisen koulutuksen alaa koskevat tiedot;

74.

 kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön ”koulutuskäytäviä” edistämällä sopimuksia eurooppalaisten yliopistojen kanssa, kuten Välimeren alueen yliopistojen liitto (UNIMED) ja konfliktialueilta tulevia pakolaisopiskelijoita vastaanottavien etäyliopistojen verkostot, mukaan lukien akateemista etäopiskelua koskevat ohjelmat;

75.

 painottaa akateemiseen jatkokoulutukseen ja etäopiskeluun erikoistuneen koulujen ja yliopistojen opettajainkoulutuksen merkitystä, jotta opettajat voivat vastata opiskelijoidensa tarpeisiin;

76.

 painottaa tarvetta tunnustaa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut pätevyydet ja taidot laadunvarmistuksen ja hyväksyntöjen avulla erityisesti haavoittuvassa tai muita heikommassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi alhaisen osaamistason aikuisten tai pakolaisten, vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi; pitää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoimista tärkeänä oppijoiden tavoittamiseksi ja voimaannuttamiseksi;

o

o o

77.

 kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)  EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.

(2)  EUVL C 70, 8.3.2012, s. 9.

(3)  EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25.

(4)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 1.

(5)  EUVL C 64, 5.3.2013, s. 5.

(6)  EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45.

(7)  EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(8)  EUVL C 327, 4.12.2010, s. 11.

(9)  EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(10)  EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.

(11)  EUVL C 183, 14.6.2014, s. 30.

(12)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0107.

(13)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0291.

(14)  EUVL C 126, 26.4.2014, s. 20.

(15)  http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/library/reports/policy-provision-adult-learning_en.pdf

(16)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0321.

(17)  https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/lsa/119628.pdf

(18)  http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6268-2017-INIT/fi/pdf

(19)  Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti;

(20)  Esimerkiksi saksankielisissä maissa etäopiskelussa tehdään ero akateemisten ja ei-akateemisten alojen välillä.

(21)  Etäopiskelun opetussuunnitelma kaikkialla läsnä olevasta tietotekniikasta: https://www.researchgate.net/publication/312312226_A_distance_learning_curriculum_on_pervasive_computing.

(22)  Economics of Education Editors: Dominic J. Brewer, Patrick J. McEwan, Equity and Quality in Education – Supporting disadvantaged students and schools: https://www.oecd.org/education/school/50293148.pdf.

Top