52017IP0270

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52017IP0270 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52017IP0270

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. kesäkuuta 2017 Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta (2016/2064(INI))

EUVL C 331, 18.9.2018, p. 116–124 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

18.9.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 331/116

P8_TA(2017)0270

Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpano

Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. kesäkuuta 2017 Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta (2016/2064(INI))

(2018/C 331/17)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1017 Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (1) (ESIR-asetus),

—	ottaa huomioon 31. toukokuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston hoitamisesta vuonna 2015 (COM(2016)0353),

—

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle nimeltä ”Euroopassa investoidaan taas Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016)0359),

—	ottaa huomioon Euroopan investointipankin vuosikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ESIR-rahaston mukaisista EIP-ryhmän rahoitus- ja investointitoimista vuonna 2015 (2),

—

ottaa huomioon komission yksiköiden työasiakirjan arvioinnin (SWD(2016)0297), Euroopan investointipankin raportin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) toiminnan arvioinnista (3), Ernst & Young -tilintarkastusyrityksen asetuksen (EU) 2015/1017 soveltamista koskevan kertaluonteisen tarkastuksen (4) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (5),

—

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (COM(2016)0597),

—	ottaa huomioon Pariisissa, Ranskassa joulukuussa 2015 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksessa (COP 21) hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (6),

—	ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (7),

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—

ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0200/2017),

panee merkille Euroopan suuren investointivajeen, jonka kooksi komissio arvioi vähintään 200–300 miljardia euroa vuodessa; korostaa erityisesti tätä taustaa vasten suuririskisen rahoituksen tarvetta unionissa etenkin pk-yritysten rahoituksen, tutkimuksen ja kehittämisen, tieto- ja viestintätekniikan ja liikenne-, viestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla, jotka ovat välttämättömiä osallistavan talouskehityksen ylläpitämiseksi; on huolestunut siitä, että kansantalouden tilinpitoa koskevista tuoreimmista tiedoista ei ilmene investointien äkillistä kasvua Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) käyttöönoton jälkeen, mikä aiheuttaa huolta siitä, että ilman muutoksia vaarana on jatkuva heikko kasvu ja työttömyysasteen pysyminen korkeana etenkin nuorten ja uusien sukupolvien keskuudessa; korostaa, että investointivajeen umpeen kurominen luomalla ympäristö, joka edistää investointeja tietyillä strategisilla aloilla, on keskeistä kasvun elvyttämiseksi, työttömyyden torjumiseksi, vahvan, kestävän ja kilpailukykyisen teollisuuden edistämiseksi ja EU:n pitkän aikavälin politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi;

korostaa ESIR-rahaston merkitystä rahoituksen ongelmien ratkaisemisessa ja esteiden poistamisessa sekä toteutettaessa strategisia, muutosvoimaisia ja tuottavia investointeja, jotka tuottavat paljon lisäarvoa taloudelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle, sekä uudistettaessa ja nykyaikaistettaessa jäsenvaltioiden taloutta, luotaessa kasvua ja työpaikkoja, jotka eivät saa markkinoilta rahoitusta taloudellisesta toteuttamiskelpoisuudesta huolimatta, ja kannustettaessa yksityisiä investointeja EU:n kaikilla alueilla;

muistuttaa asetuksessa säädetystä parlamentin asemasta erityisesti ESIR-rahaston täytäntöönpanon seurannassa; toteaa kuitenkin, että on liian aikaista tehdä lopullista kattavaa ja todisteisiin perustuvaa arviointia ESIR-rahaston toiminnasta ja sen vaikutuksesta EU:n talouteen, mutta katsoo, että valittuja ja hylättyjä hankkeita koskeviin kattaviin tietoihin ja niihin liittyviin päätöksiin perustuva alustava arviointi on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan tunnistaa mahdollisia parannettavia alueita ESIR 2.0:aa varten ja sen jälkeen; kehottaa komissiota esittämään kattavan arvion heti, kun tiedot ovat saatavissa;

Täydentävyys

muistuttaa, että ESIR-rahaston tarkoituksena on varmistaa täydentävyys siten, että sillä puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja tuetaan toimia, joita ei olisi voitu toteuttaa ainakaan samassa laajuudessa nykyisillä unionin rahoitusvälineillä tai käyttämällä yksityisiä rahoituslähteitä ilman ESIRiä; toteaa kuitenkin, että täydentävyyden käsitettä on selvennettävä edelleen;

muistuttaa, että ESIR-rahastosta tuettavien hankkeiden, joilla pyritään luomaan työllisyyttä, kestävää kasvua, taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ESIR-asetuksen 9 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden mukaisesti, katsotaan olevan täydentäviä, jos niihin liittyvä riski vastaa EIP:n perussäännön 16 artiklassa ja EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoissa määriteltyihin EIP:n erityistoimiin liittyvää riskiä; muistuttaa, että ESIR-rahastosta tuetuilla hankkeilla on tavallisesti oltava korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla; korostaa, että ESIR-rahastosta voidaan tukea myös EIP:n hankkeita, joihin liittyvä riski on alempi kuin EIP:n erityistoimiin liittyvä vähimmäisriski, jos EU:n takauksen käyttö on tarpeen täydentävyyden varmistamiseksi;

toteaa, että vaikka kaikki ESIR-rahaston puitteissa hyväksytyt hankkeet esitetään ”erityistoimina”, riippumattomassa arvioinnissa on todettu, että jotkut hankkeet olisi voitu rahoittaa ilman EU:n takausta;

kehottaa komissiota yhteistyössä EIP:n ja ESIRin hallinnointirakenteiden kanssa laatimaan luettelon kaikesta EU:n takauksella tuetusta EIP:n rahoituksesta, johon sovelletaan täydentävyyskriteeriä, ja esittämään selkeästi ja kattavasti todisteet siitä, että hankkeita ei olisi voitu toteuttaa muilla keinoin;

toteaa, että ESIR-rahaston laadullisten ja määrällisten tavoitteiden välillä voi ilmetä ristiriitaa sen vuoksi, että houkutellun yksityisen investoinnin tavoitteen saavuttamiseksi EIP saattaa rahoittaa vähäisemmän riskin hankkeita, joista sijoittajat ovat jo kiinnostuneita; kehottaa EIP:tä ja ESIRin hallinnointirakenteita toteuttamaan todellista täydentävyyttä ESIR-asetuksen 5 artiklan mukaisesti ja varmistamaan, että markkinahäiriöihin ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin puututaan täysin;

kehottaa EIP:tä takamaan avoimuuden varojen hallinnassa sekä kaikkien julkisten, yksityisten ja kolmansien osapuolten osuuksien alkuperän suhteen; kehottaa esittämään konkreettisia tietoja myös erityishankkeista ja ulkomaisista sijoittajista ja korostaa parlamentille tiedottamista koskevia ESIR-asetuksen vaatimuksia; toistaa, että kolmansien maiden kaikkien mahdollisten tulevien osallistujien on noudatettava kaikkia EU:n julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, työlainsäädäntöä ja ympäristöasetuksia, ja odottaa, että ESIR-hankkeiden rahoituspäätöksissä noudatetaan täysin EIP-hankkeisiin sovellettavia sosiaalisia ja ympäristöä koskevia kriteerejä;

Tulostaulu ja hankkeiden valinta

10.

toteaa, että asetuksen mukaisesti hanketta on arvioitava sekä EIP:n että ESIR-rahaston hallinnointirakenteen due diligence- ja päätöksentekomenettelyjen mukaisesti ennen kuin se valitaan ja sille myönnetään ESIR-rahaston tukea; toteaa, että hankkeiden toteuttajat ovat ilmaisseet haluavansa nopeaa palautetta ja lisää avoimuutta sekä valintaperusteisiin että mahdollisen ESIR-rahaston tuen lajiin ja osuuteen; kehottaa parantamaan selkeyttä, jotta hankkeiden toteuttajia voidaan kannustaa edelleen hakemaan ESIR-rahaston tukea, ja kehottaa myös antamaan tulostaulun ESIR-rahoituksen hakijoiden käytettäviin; kehottaa lisäämään päätöksentekomenettelyn avoimuutta valintaperusteiden suhteen ja nopeuttamaan rahoitustuen myöntämistä samalla, kun edelleen varmistetaan vankka due diligence- menettely EU:n varojen suojelemiseksi; korostaa, että erityisesti investointijärjestelyjen arviointiprosessin yksinkertaistamiseksi olisi kannustettava EIP:n ja kansallisten kehityspankkien yhteistä due diligence -menettelyä tai sitä, että EIP delegoi tehtäviä kansallisille kehityspankeille;

11.

katsoo, että hankkeiden sekä tukikelpoisten vastapuolten arviointiperusteita on selvennettävä edelleen; pyytää lisätietoja ESIR-rahaston hallinnointielimiltä arvioinneista, jotka on tehty kaikista ESIR-rahaston puitteissa hyväksytyistä hankkeista, erityisesti siltä osin kuin on kyse niiden täydentävyydestä ja myötävaikutuksesta kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, kuten asetuksessa on määritelty; kehottaa soveltamaan tukikelpoisten vastapuolten yhteydessä yritysten hallinnointia koskevia tiukkoja sääntöjä tämäntyyppisiin yhteisöihin, joista tulee hyväksyttäviä ESIR-kumppaneita, etenkin EU:n periaatteiden ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) normien osalta;

12.

muistuttaa, että tulostaulu on investointikomitean väline, jolla asetetaan etusijalle EU:n takauksen käyttö sellaisten toimien yhteydessä, joilla on korkeammat pisteet ja lisäarvo, ja katsoo, että investointikomitean on käytettävä sitä vastaavalla tavalla; aikoo arvioida, seurataanko, sovelletaanko ja käytetäänkö tulostaulua ja sen indikaattoreita asianmukaisesti; vaatii, että hankkeiden valintaperusteita sovelletaan asianmukaisesti ja että tämä prosessi tehdään avoimemmaksi; muistuttaa, että nykyisen asetuksen liitteen mukaan investointikomitean on pidettävä tulostaulun jokaista pilaria yhtä tärkeänä asettaessaan hankkeita etusijajärjestykseen siitä riippumatta, pisteytetäänkö pilari vai muodostuuko se sellaisista määrällisistä ja laadullisista indikaattoreista, joita ei pisteytetä; pitää valitettavana, että hankkeiden teknisiä näkökohtia koskevalle 3 pilarille annetaan nykyisissä tulostauluissa sama painoarvo kuin pilareille 1 ja 2, jotka liittyvät tärkeämpiin toivottuihin tuloksiin; pitää valitettavana, että EIP itse myöntää, että investointikomitean asiantuntijat käyttävät pilaria 4 vain tiedotustarkoituksessa eivätkä päätöksentekoa varten; vaatii, että tulostauluista tehdään kaupallisesti arkaluontoista tietoa lukuun ottamatta julkisia sen jälkeen, kun hankkeista on tehty lopullinen päätös;

13.

toteaa, että uusien innovatiivisten hankkeiden valmisteluun saattaa kulua joitakin vuosia ja että EIP:tä painostetaan saavuttamaan 315 miljardin euron tavoite ja siksi sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa välittömästi ESIR-rahaston toimet; on kuitenkin huolissaan siitä, että EIP on tähän mennessä hyödyntänyt ESIR-rahaston täytäntöönpanossa suurelta osin olemassa olevaa hankejatkumoaan, johon kuuluu matalamman riskin hankkeita, mikä on vähentänyt sen omaa tavanomaista rahoitusta; pelkää, että ESIR-rahasto ei tarjoa täydentävää rahoitusta innovatiivisille korkeariskisille hankkeille; korostaa, että vaikka hanke luokitellaan erityistoimeksi, tämä ei välttämättä merkitse sitä, että se on riskialtis; toteaa kuitenkin, että luokittelu erityistoimeksi saattaa kuitenkin johtua myös siitä, että sen rahoitus on jäsennelty keinotekoisesti riskialttiilla tavalla, mikä merkitsee sitä, että hyvin matalariskiset hankkeet voivat myös helposti päätyä korkeariskisiksi hankkeiksi; korostaa, että hankkeen perusteita ei saisi höllentää poliittisen tavoitteen eli 315 miljardin euron investointien mobilisoinnin saavuttamiseksi;

14.

pyytää EIP:tä toimittamaan arvion mahdollisesta vuotuisesta lainanantokapasiteetistaan keskipitkällä aikavälillä ottaen huomioon ESIR-rahaston ja mahdollisen sääntelyn kehityksen ja jatkamaan omaa lainanantoaan 70–75 miljardin euron vuositasolla käyttämällä esimerkiksi voittoja ja ohjelmista saatavia palautuksia; pyytää, että EIP käyttää ESIR-rahastoa täydentävänä välineenä; toteaa, että tämä voisi merkitä sitä, että EIP:n liiketoiminta olisi yhteensä vähintään 90 miljardia euroa 75 miljardin euron sijasta;

15.

katsoo, että on tärkeää keskustella siitä, onko suunniteltu vipuvaikutuskerroin 15 asianmukainen, jotta mahdollistetaan ESIR-rahaston tuki korkeatasoisille hankkeille, joissa riski on korkeampi; kehottaa komissiota arvioimaan asiaa; muistuttaa, että tämä vipuvaikutuskerroin 15 on salkkuperusteinen ja se valittiin EIP:n rahoituskokemuksen perusteella markkinahäiriöihin puuttumiseksi; kehottaa arvioimaan yleisiä tavoitteita, jotka ESIR-rahaston on saavutettava määrää koskevan vaatimuksen täydentämiseksi; ehdottaa, että huomioon otetaan myös Pariisin ilmastokokouksessa (COP21) asetetut unionin tavoitteet; kehottaa EIP:tä julkistamaan tähän mennessä saavutetun vipuvaikutuskertoimen sekä perustana olevan laskentamenetelmän;

16.

huomauttaa, että pienten hankkeiden yhteydessä ilmenee usein vaikeuksia saada tarvittava rahoitus; panee huolestuneena merkille, että pieniin hankkeisiin ei voi hakea ESIR-rahoitusta niiden koon perusteella tai hankkeet katsotaan jopa ei-tukikelpoisiksi tällaisen rahoituksen suhteen; korostaa, että pienellä hankkeella saattaisi kuitenkin olla huomattavaa merkitystä kansallisella tai alueellisella tasolla; korostaa tarvetta tehostaa saatavissa olevaa Euroopan investointineuvontakeskuksen tukea, jolla on keskeinen asema pienimuotoisten hankkeiden toteuttajien neuvonnassa ja tukemisessa sekä hankkeiden yhdistämisessä investointijärjestelyjen tai puitesopimusten kautta; kehottaa johtokuntaa tutkimaan asiaa ja esittämään ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi;

Alakohtainen monipuolistaminen

17.

korostaa, että ESIR-rahasto on kysyntään perustuva väline, jota olisi kuitenkin ohjattava asetuksessa vahvistettujen ja johtokunnan määrittelemien politiikkatavoitteiden perusteella; kehottaa lisäämään tiedotusta aloille, joiden investointikysyntää ei ole täytetty mutta jotka eivät ole kyenneet hyödyntämään täysimääräisesti ESIR-rahastoa; toteaa tässä yhteydessä, että EU:n makrotaloudellisella tasolla olisi toteutettava enemmän toimenpiteitä investointien kysynnän lisäämiseksi;

18.

panee tyytyväisenä merkille, että ESIR-rahoitus kattaa kaikki ESIR-asetuksessa määritellyt alat; huomauttaa kuitenkin, että jotkin alat, kuten sosiaalinen infrastruktuuri, terveys ja koulutus, joille on kohdennettu ainoastaan neljä prosenttia ESIRin hyväksytystä rahoituksesta, ovat aliedustettuja; panee merkille, että tämä saattaa johtua monista eri syistä, kuten siitä, että jotkin alat ovat kärsineet ESIR-varojen saantiin liittyvän kokemuksen ja teknisen tietämyksen puutteesta, tai siitä, että joillakin aloilla on jo tarjottu parempia investointimahdollisuuksia toimintavalmiille ja luottokelpoisille hankkeille, kun ESIR-rahasto käynnistettiin; kehottaa EIP:tä tätä taustaa vasten keskustelemaan tavoista edistää alakohtaista monipuolistamista ja yhdistämään sen asetuksessa asetettuihin tavoitteisiin sekä tarkastelemaan, olisiko ESIR-rahaston tuki laajennettava muille aloille;

19.

muistuttaa, että EU:n kannattama COP 21 -ilmastosopimus edellyttää merkittävää muutosta kohti kestäviä investointeja, joita ESIRin olisi täysin tuettava; korostaa, että ESIR-investointien on oltava yhteensopivia tämän sitoumuksen kanssa; korostaa tarvetta vahvistaa ilmastonmuutosta koskevaa raportointia;

20.

painottaa, että televiestintäverkkojen kaltaisiin pitkän aikavälin hankkeisiin tai uusille ja edistyneemmille nousemassa oleville teknologioille ominaisiin suhteellisen riskialttiisiin hankkeisiin suunnattujen varojen osuutta on lisättävä; toteaa, että tällaiset investoinnit laajakaista- ja 5G-infrastruktuureihin, kyberturvallisuuteen, perinteisen talouden digitalisointiin, mikroelektroniikkaan ja suurteholaskentaan (HPC) voivat kaventaa digitaalista kuilua;

21.

pitää valitettavana keskittymisen rajojen puuttumista alun käynnistysvaiheessa; muistuttaa, että liikennesektori on antanut ESIR-rahastoon kaikkein suurimman panoksen, 2,2 miljardia euroa 8 miljardista eurosta, mikä vastaa yli 25:tä prosenttia koko takuurahastosta; panee huolestuneena merkille, että liikenneala on saanut vain noin 13 prosenttia kaikista investoinneista, jotka on tähän mennessä käytetty ja asetettu saataville ESIRin infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa, mikä on kaukana kullekin erilliselle sektorille määritetystä 30 prosentin rajasta; kehottaa investointikomiteaa kiinnittämään erityistä huomiota liikennealan hankkeisiin, koska ne ovat edelleen hyvin heikosti edustettuina investointisalkussa ja koska kuljetuksella on tärkeä rooli talouskasvussa ja kuluttajien turvallisuudessa;

Hallinnointi

22.

toteaa, että ESIR-rahaston hallinnointirakenteet on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön EIP:ssä; katsoo, että ESIR-rahaston tehokkuuden ja vastuullisuuden parantamiseksi olisi keskusteltava vaihtoehdosta, jossa ESIR-rahaston hallinnointirakenne erotettaisiin täysin EIP:n hallinnointirakenteesta;

23.

muistuttaa, että toimitusjohtaja vastaa ESIR-rahaston päivittäisestä johtamisesta ja hoitaa investointikomitean kokousten valmistelun sekä toimii näiden kokousten puheenjohtajana ja vastaa ulkoisesta edustuksesta; muistuttaa, että toimitusjohtajaa avustaa varatoimitusjohtaja; pitää valitettavana, että käytännössä näitä rooleja, erityisesti varatoimitusjohtajan roolia, ei ole määritelty selkeästi; kehottaa EIP:tä harkitsemaan toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan tehtävien esittämistä selkeämmin, jotta varmistetaan avoimuus ja vastuuvelvollisuus; pitää tärkeänä, että toimitusjohtaja, jota varatoimitusjohtaja avustaa, laatii jatkossakin investointikomitean kokousten esityslistan; ehdottaa lisäksi, että toimitusjohtajan olisi laadittava menettelyt mahdollisiin eturistiriitoihin puuttumiseksi investointikomiteassa, raportoitava johtokunnalle ja ehdotettava rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia sekä keinoja niiden panemiseksi täytäntöön; katsoo, että toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan valtaa näiden tehtävien suorittamiseksi olisi lujitettava siten, että heidän riippumattomuuttaan EIP:hen nähden lisättäisiin; kehottaa EIP:tä tämän vuoksi tarkastelemaan vaihtoehtoja lisätä toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan riippumattomuutta;

24.

muistuttaa, että investointikomitean asiantuntijat ovat vastuussa ESIR-rahaston hankkeiden valinnasta, EU:n takauksen myöntämisestä ja toimien hyväksymisestä investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa; muistuttaa lisäksi, että he ovat riippumattomia; on siksi huolissaan investointikomitean jäsenten dokumentoiduista eturistiriidoista, jotka on tulevaisuudessa vältettävä kaikissa olosuhteissa;

25.

katsoo, ettei hankkeiden valinta ole riittävän avointa; korostaa, että EIP:n olisi tehtävä parannuksia niitä hankkeita koskevien tietojen julkistamiseen, jotka se hyväksyy ESIR-rahaston puitteissa, ja tietoihin olisi liitettävä täydentävyyden asianmukaiset perustelut ja tulostaulu sekä hankkeen osuus ESIR-rahaston tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että on painotettava etenkin ESIR-toimien odotettua vaikutusta unionin investointivajeeseen;

26.

kehottaa EIP:tä tarkastelemaan tapoja, joilla investointikomitean ja johtokunnan välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa toimitusjohtajan avustuksella; pitää tärkeänä, että toimitusjohtaja osallistuu jatkossakin johtokunnan kokouksiin mikä mahdollistaisi sen, että toimitusjohtaja antaa johtokunnalle tietoja tulevista toimista;

27.

ehdottaa keskustelua keinoista, joilla voidaan lisätä ESIR-rahaston hallinnointirakenteiden avoimuutta parlamentin kannalta, ja ehdottaa, että johtokuntaan lisätään uusi parlamentin nimittämä täysjäsen; kehottaa ESIR-rahaston hallinnointielimiä jakamaan tietoa parlamentin kanssa ennakoivasti;

Kansalliset kehityspankit

28.

muistuttaa, että kansalliset kehityspankit ovat taitotietonsa vuoksi välttämättömiä ESIR-rahaston menestykselle, sillä ne ovat lähellä paikallisia markkinoita ja tuntevat ne hyvin; katsoo, että synergioita ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarvittavassa määrin; panee merkille, että EIP saattaa syrjäyttää paikalliset laitokset, ja kehottaa EIP:tä parantamaan kykyään koota yhteen kansallisia ja valtiotasoa alemman tason kumppaneita; kehottaa EIP:tä tukemaan olemassa olevien julkisten pankkirakenteiden kehittämistä, jotta voidaan helpottaa aktiivisesti hyvien käytäntöjen ja markkinoita koskevan tiedon vaihtoa näiden laitosten välillä; katsoo, että kansallisten kehityspankkien olisi siksi pyrittävä tekemään yhteistyösopimuksia Euroopan investointirahaston kanssa; toteaa, että ESIR-rahasto ja EIP ovat yhä halukkaampia käyttämään enemmän heikoimpiin etuoikeusluokkiin kuuluvia eriä kansallisten kehityspankkien kanssa, ja kehottaa niitä tekemään edelleen niin; kehottaa komissiota ja EIP:tä keskustelemaan siitä, olisiko hyödyllistä sisällyttää kansallisten kehityspankkien asiantuntemus johtokuntaan;

Investointijärjestelyt

29.

muistuttaa, että olisi oltava mahdollista monipuolistaa maantieteellisesti tai alakohtaisesti painottuneita investointeja edistämällä hankkeiden rahoitusta ja yhdistämistä ja varojen saamista eri lähteistä; panee huolestuneena merkille, että ensimmäinen investointijärjestely perustettiin vasta vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä ja että tämä viivästys vaikeuttaa sekä pienten hankkeiden mahdollisuuksia hyötyä ESIR-rahastosta että ylikansallisten hankkeiden kehittämistä; korostaa tarvetta yksinkertaistaa investointijärjestelyjen perustamista koskevia sääntöjä; pyytää EIP:tä ja Euroopan investointineuvontakeskusta edistämään investointijärjestelyjen käyttöä tapana toteuttaa investointien maantieteellinen ja alakohtainen monipuolistaminen;

30.

kehottaa ESIR-rahaston hallinnointielimiä kiinnittämään enemmän huomiota investointijärjestelyihin niiden etujen maksimoimiseksi, joita ne voivat tuoda poistamalla investointien esteet erityisesti jäsenvaltioissa, joiden rahoitusmarkkinat ovat vähemmän kehittyneet; kehottaa EIP:tä antamaan sidosryhmille, kansalliset, paikalliset ja alueet elimet mukaan lukien, enemmän tietoa investointijärjestelyistä sekä niiden perustamisen ehdoista ja kriteereistä; on tietoinen paikallis- ja alueviranomaisten roolista strategisten hankkeiden tunnistamisessa ja osallistumiseen kannustamisessa;

31.

ehdottaa keskustelua lisäkeinoista, joilla edistetään investointijärjestelyjä, kuten investointijärjestelyn kautta esitettyjen hankkeiden hyväksymisen asettaminen etusijalle, pienien hankkeiden ja ryhmähankkeiden yhdistäminen ja mekanismien perustaminen ryhmittymien hankkeiden rahoittamiseksi; katsoo, että olisi edistettävä erityisesti ylikansallisia investointijärjestelyjä, koska monet energiahankkeet ja digitaaliset hankkeet ylittävät valtioiden rajat;

Rahoitusvälineet

32.

muistuttaa, että EIP on kehittänyt uusia rahoitusvälineitä ESIR-rahaston tarkoituksia varten, jotta voidaan tarjota räätälöityjä tuotteita suuririskistä rahoitusta varten; kehottaa EIP:tä korottamaan edelleen lisäarvoaan keskittymällä riskialttiimpiin rahoitustuotteisiin, kuten etuoikeusasemaltaan alisteiseen rahoitukseen ja pääomamarkkinainstrumentteihin; on huolissaan hankkeiden toteuttajien esittämästä kritiikistä, jonka mukaan tarjotut rahoitusvälineet eivät ole yhteensopivia niiden hankkeiden tarpeiden kanssa (korkeariskisiin hankkeisiin tarvitaan usein rahaa etukäteen investointien vauhdittamiseen pienempien vuosittaisten erien sijasta); on myös huolissaan siitä, että investoijat painottavat, etteivät ne voi tällä hetkellä osallistua ESIR-rahaston rahoitukseen, koska niillä ei ole asianmukaisia yksityisiä oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä; kehottaa EIP:tä tarkastelemaan tätä yhdessä hankkeen toteuttajien ja investoijien kanssa; kehottaa lisäksi EIP:tä tutkimaan, kuinka vihreitä joukkovelkakirjoja kehittämällä voidaan maksimoida ESIR-rahaston potentiaali sellaisten hankkeiden rahoittamisessa, joilla on myönteisiä ympäristö- ja/tai ilmastovaikutuksia;

Maantieteellinen monipuolistaminen

33.

panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2016 loppuun mennessä kaikki 28 maata olivat saaneet ESIR-rahaston rahoitusta; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että 30. kesäkuuta 2016 mennessä EU15-maat olivat saaneet 91 prosenttia ESIR-rahaston tuesta, kun taas EU13-maat olivat saaneet ainoastaan yhdeksän prosenttia tuesta; pitää valitettavana, että ESIR-rahaston tuki on pääasiassa hyödyttänyt vain muutamia maita, joissa investointivajeet ovat jo unionin keskiarvon alapuolella; toteaa, että edunsaajamaissa ESIR-rahaston rahoittamien hankkeiden maantieteellinen jakautuminen on usein epätasaista; on tietoinen alueellisen keskittymisen riskistä ja korostaa, että on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin kaikissa 28 jäsenvaltiossa; kehottaa EIP:tä antamaan lisää teknistä apua niille maille, jotka ovat hyötyneet ESIR-rahastosta muita vähemmän;

34.

toteaa, että BKT ja hyväksyttyjen hankkeiden määrä ovat yhteydessä toisiinsa; toteaa, että suuremmat jäsenvaltiot pystyvät hyödyntämään pidemmälle kehittyneitä pääomamarkkinoita ja saavat siten todennäköisemmin hyötyä ESIR-rahaston kaltaisista markkinalähtöisiä välineistä; korostaa, että ESIR-rahaston tuen pienempi määrä EU13-maissa saattaa johtua muista tekijöistä, kuten hankkeiden pienestä koosta, tietyn alueen syrjäisestä maantieteellisestä sijainnista ja kilpailusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) kanssa; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että eräät maat ovat hyötyneet suhteettomasti, ja korostaa tarvetta monipuolistaa maantieteellistä hajontaa edelleen erityisesti keskeisillä aloilla esimerkiksi modernisoimalla ja parantamalla talouksien tuottavuutta ja kestävyyttä keskittymällä varsinkin tekniseen kehitykseen; pyytää komissiota tekemään lisätutkimuksia ja kartoittamaan nykyisen maantieteellisen jakautuman syyt;

Euroopan investointineuvontakeskus

35.

pitää erittäin tärkeänä Euroopan investointineuvontakeskuksen toimintaa; katsoo, että sen tehtävä eli toimiminen keskitettynä yhteyspisteenä kattavaa neuvontaa ja teknistä apua varten hankkeen elinkaaren kaikissa vaiheissa vastaa suurelta osin viranomaisten ja hankkeiden toteuttajien kasvavaan tarpeeseen saada teknistä apua;

36.

on tyytyväinen siihen, että investointineuvontakeskus on ollut toiminnassa syyskuusta 2015 lähtien nopean täytäntöönpanovaiheen jälkeen; toteaa, että koska investointineuvontakeskus on ollut olemassa vähän aikaa ja koska sen henkilöstömäärä oli alkuvaiheessa riittämätön, kaikkia sen palveluja ei ole kehitetty täysimääräisesti ja toiminta on keskittynyt pääasiassa tuen antamiseen hankkeiden suunnittelussa ja jäsentämisessä, toimintapolitiikkaa koskevaan neuvontaan ja hankkeiden seulontaan; korostaa, että Euroopan investointineuvontakeskuksen on rekrytoitava asiantuntijoita eri aloilta, jotta sen neuvontaa, viestintää ja tukea voidaan paremmin kohdentaa aloille, jotka eivät pysty täysin hyödyntämään ESIR-rahaston potentiaalia;

37.

on vakuuttunut siitä, että investointineuvontakeskus voi ratkaisevalla tavalla auttaa korjaamaan monia puutteita ESIR-rahaston täytäntöönpanossa; on vahvasti sitä mieltä, että tätä tarkoitusta varten sen on omaksuttava ennakoivampi asenne avun antamisessa esimerkiksi investointijärjestelyjen perustamisen kaltaisilla aloilla myös siksi, että investointijärjestelyt ovat tärkeitä pienempien hankkeiden rahoittamisessa; korostaa myös roolia, joka investointineuvontakeskuksella on neuvonnan antamisessa unionin muista rahoituslähteistä saatavan rahoituksen yhdistämisessä ESIR-rahaston kanssa;

38.

katsoo vastaavasti, että investointineuvontakeskus voi aktiivisesti edistää maantieteellistä ja alakohtaista monipuolistamista ei ainoastaan siten, että se tarjoaa palvelujaan kaikilla alueilla ja useammilla aloilla, vaan myös avustamalla EIP:tä toimien käynnistämisessä; katsoo, että investointineuvontakeskuksella voi olla tärkeä rooli edistettäessä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta;

39.

muistuttaa, että ESIR-asetuksessa annetaan investointineuvontakeskuksen tehtäväksi paikallisen tietämyksen lisääminen ESIR-rahaston tuen edistämiseksi koko unionissa; katsoo, että tällä alalla tarvitaan merkittäviä parannuksia ja etenkin nykyistä enemmän yhteistyötä asianomaisten kansallisten laitosten kanssa; pitää erittäin tärkeänä palvelujen tarjoamista paikallisella tasolla, jotta voidaan ottaa huomioon myös erityistilanteet ja paikalliset tarpeet, erityisesti maissa, joilla ei ole kokemusta kansallisista kehityslaitoksista tai -pankeista; katsoo, että yhteyksiä muihin paikallisiin toimijoihin olisi lujitettava tämän ottamiseksi huomioon;

40.

odottaa, että investointineuvontakeskus saattaa palvelukseenottomenettelynsä päätökseen ja saavuttaa täyden henkilöstömääränsä viipymättä; epäilee kuitenkin, ettei investointineuvontakeskuksen henkilöstömäärä riitä tarvittavien neuvontapalvelujen tarjoamiseen ja kasvaneesta työmäärästä sekä laajemmasta toimeksiannosta selviämiseen;

41.

korostaa, että investointineuvontakeskuksen on parannettava palvelujensa näkyvyyttä, tehostettava viestintää ja lisättävä tietoisuutta ja ymmärtämystä toiminnastaan sidosryhmiensä keskuudessa; katsoo, että kaikki asiaankuuluvat viestintäkanavat olisi otettava käyttöön tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös kansallisella ja paikallisella tasolla;

Euroopan investointihankeportaali

42.

pitää valitettavana, että komissio käynnisti Euroopan investointihankeportaalin vasta 1. kesäkuuta 2016 eli lähes vuosi ESIR-asetuksen hyväksymisen jälkeen; toteaa, että portaali on nyt toiminnassa ja siinä on esillä tällä hetkellä 139 hanketta, mutta katsoo, että tämä on edelleen hyvin kaukana potentiaalista, jota odotettiin, kun ESIR-asetus annettiin;

43.

katsoo, että investointihankeportaali tarjoaa käyttäjäystävällisen foorumin hankkeiden toteuttajille, jotka voivat lisätä investointihankkeidensa näkyvyyttä avoimella tavalla; katsoo kuitenkin, että portaalin onnistuminen edellyttää sen oman näkyvyyden lisäämistä merkittävästi, jotta se tunnustetaan yleisesti hyödyllisenä, luotettavana ja tehokkaana välineenä sekä investoijien että hankkeiden toteuttajien keskuudessa; kehottaa komissiota toimimaan aktiivisesti tässä asiassa toteuttamalla vankkoja viestintätoimia;

44.

toteaa, että investointihankeportaalin perustamiseen, kehittämiseen, hallinnointiin, tukeen, huoltoon ja ylläpitoon liittyvät kustannukset katetaan tällä hetkellä EU:n talousarviosta investointineuvontakeskukselle varatuista vuotuisista 20 miljoonan euron määrärahoista; muistuttaa kuitenkin, että yksityisiltä hankkeiden toteuttajilta hankkeiden rekisteröinnistä portaaliin perittäviä maksuja pidetään investointihankeportaalin yhteydessä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina ja tulevaisuudessa ne ovat sen tärkein rahoituslähde;

Takaus

45.

muistuttaa, että unioni antaa peruuttamattoman ja ehdottoman takauksen EIP:n rahoitus- ja investointitoimiin ESIR-rahaston puitteissa; on vakuuttunut siitä, että EU:n takauksen ansiosta EIP on voinut ottaa suurempia riskejä infrastruktuuri- ja innovointiosiota varten ja että EU:n takaus on antanut mahdollisuuden tehostaa ja käyttää etupainotteisesti pk-yritysten rahoitusta ja mid cap -yritysten rahoitusta COSME-ohjelman ja InnovFin-ohjelman puitteissa pk-yritysosion tuella; katsoo, että 25 miljoonan euron kynnystä, jota EIP näyttää soveltavan normaaleissa lainanantotoimissaan, ei pitäisi soveltaa ESIR-rahastoon, jotta voitaisiin lisätä pienten hankkeiden rahoitusta ja helpottaa rahoituksen saantia pk-yritysten ja muiden mahdollisten edunsaajien kannalta;

46.

korostaa, että markkinoiden suurta kysyntää vastaavan erittäin voimakkaan kasvun vuoksi pk-yritysosiota suurennettiin 500 miljoonalla eurolla infrastruktuuri- ja innovointiosion velkasalkusta olemassa olevan lainsäädäntökehyksen mukaisesti; panee tyytyväisenä merkille, että ESIR-asetuksen joustavuuden ansiosta lisärahoitusta myönnettiin pk-yritysten ja pienten mid cap -yritysten hyödyksi; aikoo seurata tiiviisti takauksien jakautumista molemmissa osioissa; panee lisäksi merkille, että infrastruktuuri- ja innovointiosion puitteissa 30. kesäkuuta 2016 mennessä allekirjoitetut sopimukset yltivät vain yhdeksään prosenttiin kokonaistavoitteesta;

47.

muistuttaa, että EU:n takuurahastoa rahoitetaan pääasiassa EU:n talousarviosta; ottaa huomioon kaikki asiaa koskevat arviot, joissa esitetään, että takuurahaston tämänhetkinen 50 prosentin rahoitusaste näyttää varovaiselta mahdollisten tappioiden kattamisen kannalta ja että unionin talousarviota suojattaisiin jo 35 prosentin mukautetulla tavoitetasolla; aikoo tarkastella, olisiko alhaisempaa tavoitetasoa koskevilla ehdotuksilla vaikutusta valittujen hankkeiden laatuun ja luonteeseen; korostaa, että tähän mennessä ei kuitenkaan ole esitetty vaatimuksia EIP:n tai EIR:n toimien puutteiden takia;

Tuleva rahoitus, rahaston kapasiteetti

48.

panee merkille, että komissio on ehdottanut sekä ESIR-rahaston voimassaoloajan jatkamista että sen rahoituskapasiteetin laajentamista ja että tämä vaikuttaisi EU:n talousarvioon; ilmaisee aikovansa esittää vaihtoehtoisia rahoitusehdotuksia;

49.

muistuttaa, että jäsenvaltioita kehotettiin osallistumaan ESIR-rahastoon sen kapasiteetin laajentamiseksi, jotta se voisi tukea investointeja, joihin liittyy korkeampi riski; pitää valitettavana, että vaikka tällainen investointi katsottaisiin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7. heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (8) 5 artiklassa ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7. heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (9) 3 artiklassa tarkoitetuksi kertaluoteiseksi toimenpiteeksi, jäsenvaltiot eivät käyttäneet hyväksi tätä aloitetta; pyytää EIP:ltä ja komission tietoja siitä, ovatko ne toteuttaneet tällä välin toimia vakuuttaakseen jäsenvaltiot osallistumaan ESIR-rahastoon ja pystyisivätkö ne houkuttelemaan muita investoijia; kehottaa komissiota ja EIP:tä tehostamaan toimiaan tätä varten;

Täydentävyys suhteessa muihin EU:n rahoituslähteisiin

50.

panee merkille, että koska komissio ja EIP ovat tietoisia ESIR-rahaston ja EU:n talousarvion rahoitusvälineiden päällekkäisyyksistä ja niiden välisestä kilpailusta, on hyväksytty suuntaviivoja, joissa suositellaan ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen rahoituksen yhdistelmää; korostaa, että minkäänlainen ESIR- ja ERI-rahastojen rahoituksen yhdistäminen ei saa millään tavalla haitata ERI-rahastosta myönnettävien avustusten määrää tai kohdetta; huomauttaa kuitenkin, että tukikelpoisuuskriteereissä, säännöksissä, raportointia koskevassa aikataulussa ja valtiontukisääntöjen soveltamisessa on edelleen eroja, jotka haittaavat yhdistettyä käyttöä; on tyytyväinen siihen, että komissio on alkanut puuttua näihin ehdotuksessaan varainhoitoasetuksen tarkistamiseksi, ja toivoo, että tämä tarkistaminen tehdään ajoissa, jotta voidaan yksinkertaistaa rahoituksen yhdistämistä sekä välttää kilpailua ja päällekkäisyyksiä; katsoo, että lisätoimia tarvitaan ja että investointiohjelman toinen ja kolmas pilari ovat tässä avainasemassa;

51.

ehdottaa, että komissio luetteloisi säännöllisissä kertomuksissaan hankkeet, jotka hyötyvät Euroopan laajuisten verkkojen määrärahojen yhdistämisestä ESIRiin;

52.

toteaa, että julkisen ja yksityisen sektorin infrastruktuuri-investointeja koskevien kumppanuushankkeiden olisi normaalisti perustuttava ”käyttäjä maksaa” -periaatteeseen, jotta voidaan vähentää infrastruktuurien rakentamisesta ja ylläpidosta kansallisiin talousarvioihin ja veronmaksajiin kohdistuvaa taakkaa; toteaa, että on tärkeää koordinoida EU:n rahoituksen eri tyyppejä sen varmistamiseksi, että EU:n liikennepolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa koko EU:ssa, ja katsoo, ettei julkisen sektorin kumppanuuksiin perustuvaa rahoitusta pidä tukea rakennerahastojen kustannuksella;

Verotus

53.

on syvästi huolissaan siitä, että EIP on joissakin tapauksissa pyrkinyt tukemaan ESIR-rahaston kautta hankkeita, jotka on laadittu käyttäen veroparatiiseissa toimivia yrityksiä; kehottaa EIP:tä ja EIR:ää pidättymään käyttämästä veronkiertorakenteita, etenkään aggressiivisia verosuunnittelujärjestelmiä, tai käytäntöjä, jotka eivät ole EU:n verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisia, sellaisina kuin ne on vahvistettu unionin lainsäädännössä, mukaan lukien komission suositukset ja tiedonannot; edellyttää, ettei yksikään hanke tai hankkeen toteuttaja saa olla riippuvainen henkilöstä tai yhteisöstä, joka harjoittaa toimintaa valtiossa, joka on lisätty tulevaan EU:n yhteiseen luetteloon yhteistyöhaluttomista oikeudenkäyttöalueista;

Viestintä ja näkyvyys

54.

toteaa, että monet hankkeiden toteuttajat eivät ole tietoisia ESIR-rahaston olemassaolosta tai heillä ei ole riittävän selkeää kuvaa siitä, mitä ESIR-rahasto voi tarjota niille, mitkä ovat erityiset kelpoisuusvaatimukset ja rahoituksen hakemista koskevat konkreettiset toimet; korostaa, että on toteutettava lisätoimia, mukaan lukien kohdennettu tekninen tuki ESIR-rahastosta vähemmän hyötyneille jäsenvaltioille niiden omalla virallisella kielellä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ESIR-rahastosta ja siitä, mitä erityisiä tuotteita ja palveluja se voi tarjota, sekä investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien merkityksestä;

55.

kehottaa kääntämään kaikki tiedotusmateriaalit ja rahoitusmenettelyyn liittyvät aineistot kaikkien jäsenvaltioiden kielille, jotta tiedonsaanti paikallistasolla helpottuu;

56.

ilmaisee huolensa siitä, että suoran tuen antaminen rahoituksen välittäjille, jotka puolestaan ovat vastuussa EU:n rahoituksen jakamisesta, saattaisi johtaa tilanteisiin, joissa lopullinen edunsaaja ei tiedä hyötyvänsä ESIR-rahaston rahoituksesta, ja kehottaa etsimään ratkaisuja, joilla parannetaan ESIR-rahaston näkyvyyttä; kehottaa näin ollen EIP:tä sisällyttämään ESIR-rahaston sopimuksiin erityislausekkeen, jossa tehdään selväksi hankkeen toteuttajalle, että rahoituksen saanti on ollut mahdollista ESIR-rahaston tai EU:n talousarvion kautta;

Laajentaminen

57.

toteaa, että ESIR-rahasto ei yksinään eikä pienessä mittakaavassa todennäköisesti pysty kuromaan umpeen Euroopan investointivajetta mutta se on kuitenkin keskeinen osa EU:n investointiohjelmaa ja osoitus EU:n päättäväisyydestä ratkaista tämä ongelma; kehottaa esittämään uusia ehdotuksia siitä, miten investointeja voidaan lisätä pysyvästi Euroopassa;

o o

58.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1) EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

(2) http://www.eib.org/attachments/strategies/efsi_2015_report_ep_council_en.pdf

(3) http://www.eib.org/attachments/ev/ev_evaluation_efsi_en.pdf, syyskuu 2016.

(4) EIP:n 14. marraskuuta 2016 laatima raportti https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/ey-report-on-efsi_en.pdf

(5) EUVL C 465, 13.12.2016, s. 1.

(6) EUVL C 268, 14.8.2015, s. 27.

(7) EUVL C 195, 12.6.2015, s. 41.

(8) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(9) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

Top

Choose the experimental features you want to try