Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017IP0004

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. tammikuuta 2017 Burundin tilanteesta (2017/2508(RSP))

    EUVL C 242, 10.7.2018, p. 10–14 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    10.7.2018   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 242/10


    P8_TA(2017)0004

    Burundin tilanne

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. tammikuuta 2017 Burundin tilanteesta (2017/2508(RSP))

    (2018/C 242/03)

    Euroopan parlamentti, joka

    ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Burundin tilanteesta ja erityisesti viimeisimmät 9. heinäkuuta 2015 (1) ja 17. joulukuuta 2015 (2) antamansa päätöslauselmat,

    ottaa huomioon tarkistetun Cotonoun sopimuksen ja erityisesti sen 96 artiklan,

    ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen 96 artiklan nojalla Burundin tasavallan kanssa käydyn neuvottelumenettelyn päättämisestä 14. maaliskuuta 2016 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2016/394 (3),

    ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen (4),

    ottaa huomioon 9. joulukuuta 2015 annetun AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselman Burundin tilanteesta,

    ottaa huomioon 28. elokuuta 2000 tehdyn rauhaa ja sovinnontekoa Burundissa koskevan Arushan sopimuksen,

    ottaa huomioon Burundin perustuslain ja erityisesti sen 96 pykälän,

    ottaa huomioon Afrikan peruskirjan demokratiasta, vaaleista ja hyvästä hallinnosta,

    ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan,

    ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

    ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan unionin puolesta 21. lokakuuta 2016 antaman julkilausuman Etelä-Afrikasta ja Burundista sekä kansainvälisestä rikostuomioistuimesta,

    ottaa huomioon Burundin tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 1. lokakuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1755 (5) ja toimenpiteiden uusimisen 29. syyskuuta 2016,

    ottaa huomioon 4. marraskuuta 2016 annetun Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan päätöslauselman ihmisoikeustilanteesta Burundin tasavallassa,

    ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman S-24/1 johdosta perustetun Burundia käsittelevän YK:n riippumattoman tutkintalautakunnan (UNIIB) 20. syyskuuta 2016 antaman raportin,

    ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2016 annetun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportin ihmisoikeustilanteesta Burundissa,

    ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 30. syyskuuta 2016 antaman päätöslauselman Burundin ihmisoikeustilanteesta,

    ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan valtuuskunnan 17. toukokuuta 2016 antaman raportin tiedonhankintamatkasta Burundiin 7.–13. joulukuuta 2015,

    ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 6. tammikuuta 2017 antaman julkilausuman Ligue Iteka -ihmisoikeusjärjestön kieltämisestä Burundissa,

    ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

    A.

    ottaa huomioon, että vakava poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen kriisi on koetellut Burundia siitä lähtien kun presidentti Pierre Nkurunziza päätti Arushan sopimuksen ja maan perustuslain vastaisesti pyrkiä kolmannelle presidentin toimikaudelle huhtikuussa 2015; ottaa huomioon, että presidentti Nkurunziza antoi hiljattain lausuntoja, joissa hän ei sulkenut pois mahdollisuutta tarkistaa maan perustuslakia, jotta hän voisi pyrkiä neljännelle kaudelle vuodesta 2020 alkaen;

    B.

    ottaa huomioon, että Burundi ilmoitti Kansainväliselle rikostuomioistuimelle vetäytyvänsä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännöstä ja Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta 19. lokakuuta 2016 sen jälkeen, kun Kansainvälinen rikostuomioistuin oli päättänyt aloittaa alustavan tutkinnan maan väkivaltaisuuksista ja ihmisoikeusrikkomuksista;

    C.

    ottaa huomioon, että Ligue Iteka julkaisi kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen jälkeen 15. marraskuuta 2016 yhdessä Kansainvälisen ihmisoikeusliiton (FIDH) kanssa laaditun raportin ”Repression and genocidal dynamics in Burundi”, jossa esitettiin päivitetty selonteko hallituksen harjoittamasta sorrosta ja laajoista ihmisoikeusloukkauksista; ottaa huomioon, että muutamaa viikkoa myöhemmin Ligue Iteka julkaisi myös useita tutkintaraportteja Burundin hallituksen joukkojen tekemistä kaikkein vakavimmista rikoksista: murhista, sieppauksista, tahdonvastaisista katoamisista, kidutuksesta, raiskauksista ja laajamittaisista pidätyksistä; toteaa, että näitä rikoksia on jatkettu rangaistuksitta; toteaa, että lokakuuhun 2016 mennessä oli jo kielletty viisi muuta oikeuksia ajavaa järjestöä: Forum pour le renforcement de la société civile (FORSC), Forum pour la conscience et le développement (FOCODE), Action chrétienne pour l’abolition de la torture (ACAT), Association burundaise pour la protection des droits humains et des personnes détenues (APRODH) ja Réseau des citoyens probes (RCP);

    D.

    toteaa, että Kansainvälinen ihmisoikeusliitto raportoi marraskuussa 2016 yli 1 000 kuolemantapauksesta, 8 000 poliittisista syistä pidätetystä henkilöstä, 300–800 kadonneesta henkilöstä, sadoista kidutustapauksista, sadoista seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneista naisista, tuhansista mielivaltaisista pidätyksistä, yli 310 000:sta naapurimaihin paenneesta ihmisestä ja 61 000:sta maan sisällä siirtymään joutuneesta ihmisestä; katsoo, että Burundin turvallisuustilanne vaarantaa koko alueen vakauden;

    E.

    toteaa, että hallitus on kiristänyt otettaan riippumattomista tiedotusvälineistä ja sanomalehdistä ja että toimittajia on kadonnut tahdonvastaisesti ja he ovat joutuneet fyysisen uhkailun ja hyökkäyksien tai oikeudellisen ajojahdin kohteiksi; ottaa huomioon, että kaikki riippumattomat radiokanavat on suljettu; ottaa huomioon, että Toimittajat ilman rajoja -järjestö asetti Burundin sijalle 156 kaikkiaan 180 maan joukossa vuoden 2016 maailman lehdistönvapauden indeksissään (World Press Freedom Index);

    F.

    ottaa huomioon, että EU päätti maaliskuussa 2016 Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla käydyt neuvottelut ja keskeytti Burundin hallinnolle myöntämänsä suoran rahoitustuen todeten, että ihmisoikeuksia, demokratian periaatteita ja oikeusvaltioperiaatetta koskevia hallituksen sitoumusehdotuksia ei pidetty riittävinä;

    G.

    katsoo, että Burundin oikeusjärjestelmä on erittäin korruptoitunut ja huolimatta siitä, että kriisin alusta lähtien on tapettu ja kidutettu satoja ihmisiä, joista monet ovat joutuneet poliisin ja tiedustelupalvelujen uhreiksi, vain hyvin harvat tapaukset on saatettu oikeuden eteen;

    H.

    ottaa huomioon, että hallituksen pelätään tekevän kriisistä etnisen ja valtion virkamiehet käyttävät yhä enemmän vastakkainasettelua luovaa retoriikkaa, kuten myös YK:n virkamiehet ovat todenneet;

    I.

    ottaa huomioon, että tietojen mukaan hallitsevan puolueen Imbonerakure-nuorisojärjestö pidättää ja pahoinpitelee ihmisiä sekä varastaa heidän omaisuuttaan ja käyttää myös raiskausta aseena; ottaa huomioon, että se kohdistaa hyökkäyksensä opposition jäseniin, erityisesti National Liberation Forces (FNL) -puolueen jäseniin; ottaa huomioon, että viime kuukausien aikana on surmattu, pidätetty, pahoinpidelty ja kidutettu joukoittain opposition jäseniä ja vastustajina pidettyjä henkilöitä;

    J.

    ottaa huomioon, että 29. syyskuuta 2016 neuvosto jatkoi EU:n rajoittavia toimenpiteitä Burundia vastaan 31. lokakuuta 2017 saakka; ottaa huomioon, että toimenpiteisiin kuuluvat sellaisille henkilöille asetetut matkustusrajoitukset ja heidän varojensa jäädyttäminen, joiden on katsottu heikentäneen demokratiaa tai vaikeuttaneen poliittisen ratkaisun löytämistä Burundin kriisiin;

    K.

    toteaa, että sovittelutoimia jatketaan Afrikan unionin, Itä-Afrikan yhteisön, EU:n ja YK:n täydellä tuella, jotta voitaisiin edistää maan sisäistä vuoropuhelua ja löytää siten yhteisymmärrykseen perustuva ja rauhanomainen ratkaisu maata koettelevaan kriisiin;

    1.

    ilmaisee syvän huolensa Burundin poliittisen ja turvallisuustilanteen heikkenemisestä; tuomitsee Burundissa vuodesta 2015 lähtien tapahtuneet väkivaltaisuudet, jotka ovat johtaneet kuolemiin, kidutukseen, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, mukaan lukien kollektiivinen raiskaus, häirintään ja tuhansien ihmisten vangitsemiseen, satojen tuhansien burundilaisten pakkosiirtoihin, mielivaltaisiin pidätyksiin ja laittomiin vangitsemisiin, lehdistön- ja ilmaisunvapauden loukkauksiin sekä laajalle levinneeseen rankaisemattomuuteen tällaisista teoista; kehottaa suorittamaan perusteellisen ja riippumattoman tutkinnan tapoista ja rikkomuksista ja saattamaan näihin tekoihin syyllistyneet oikeuden eteen;

    2.

    muistuttaa Burundin viranomaisia niiden velvollisuuksista turvata perusoikeudet ja suojella ja edistää niitä, mukaan lukien kansalaistensa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia, kuten sanan- ja kokoontumisvapautta, sellaisina kuin niistä on määrätty Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjassa ja muissa kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeusvälineissä; muistuttaa Burundin hallitusta sen kansainvälisistä velvollisuuksista, jotka perustuvat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, erityisesti perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja oikeusasioiden käsittelyn osalta, mihin kuuluu erityisesti oikeus oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin;

    3.

    on erittäin huolissaan siitä, että kansalliskokous hyväksyi Burundissa 23. ja 28. joulukuuta 2016 kaksi lakiehdotusta, joilla vahvistetaan kansallisten ja kansainvälisten valtioista riippumattomien järjestöjen toimien tiukempi valvonta; korostaa, että näiden lakien vuoksi Ligue Itekaa kiellettiin 3. tammikuuta 2017 toimimasta maassa; kehottaa Burundin viranomaisia harkitsemaan tätä päätöstä uudelleen; korostaa kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeusaktivistien tärkeää roolia demokraattisessa yhteiskunnassa; kehottaa paikallisviranomaisia antamaan niiden toimia vapaasti ja turvallisesti;

    4.

    vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki mielipidevangit; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan maassa vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien ja järjestöjen tukemiseksi ja suojelemiseksi;

    5.

    kehottaa Burundin viranomaisia sallimaan viipymättä tiedotusvälineiden toiminnan ja sallimaan maanpaossa olevien oppositiojohtajien paluun maahan;

    6.

    kehottaa Burundin hallitusta ryhtymään uudelleen yhteistyöhön YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja YK:n ihmisoikeusneuvoston kanssa ja sallimaan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston henkilöstön pääsyn pidätyskeskuksiin; kehottaa Burundin hallitusta kunnioittamaan kaikkien ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja takaamaan ne kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti;

    7.

    tukee vakaasti demokratian periaatteita ja arvoja, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta AKT–EU-kumppanuussopimuksen olennaisina osina sekä Arushan sopimuksessa vahvistettuja periaatteita; kehottaa kaikkia osapuolia luomaan tarvittavat edellytykset luottamuksen palauttamiselle ja kansallisen yhtenäisyyden vaalimiselle sellaisen osallistavan ja avoimen kansallisen vuoropuhelun kautta, jossa ovat mukana hallitus, oppositiopuolueet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat Arushan sopimuksen ja Burundin perustuslain mukaisesti;

    8.

    toteaa syvästi huolissaan, että Burundi on ilmoittanut virallisesti vetäytyvänsä Rooman perussäännöstä; palauttaa mieliin, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on keskeinen elin, jonka ansiosta kansalaiset pystyvät saamaan oikeutta joutuessaan kaikkein vakavimpien rikosten uhreiksi tapauksissa, joissa tämä ei ole mahdollista kansallisella tasolla;

    9.

    kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa ja Kansainvälistä rikostuomioistuinta aloittamaan nopeasti perusteellisen tutkinnan äskettäisen kriisin aikana tapahtuneista väitetyistä ihmisoikeusrikkomuksista Burundissa, mukaan lukien joukkotuhonnan vaarasta sen lainkäyttöalueella;

    10.

    tuomitsee kansallisten vapaaehtoisjoukkojen perustamista koskevan uuden lain hyväksymisen, sillä se laillistaisi väkivaltaisten puolisotilaallisten Imbonerakure-nuorisojoukkojen toiminnan, vaikka kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ja YK syyttävät laajalti niiden syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja toimintaan rankaisemattomuuden ilmapiirissä; vaatii puolisotilaallisten joukkojen välitöntä aseistariisumista;

    11.

    tukee Cotonoun sopimuksen 96 artiklan nojalla aloitettujen neuvottelujen epäonnistumisen jälkeen tehtyä neuvoston päätöstä, joka koskee Burundin hallinnolle myönnetyn suoran rahoitustuen, myös budjettituen, keskeyttämistä samalla kun säilytetään täysimääräisesti taloudellinen tuki väestölle ja humanitaariselle avulle suorien kanavien kautta;

    12.

    pitää myönteisinä EU:n 1. lokakuuta 2015 hyväksymiä kohdennettuja pakotteita, jotka ovat yhdenmukaisia Afrikan unionin tekemän päätöksen kanssa, jolla asetetaan kohdennettuja pakotteita, myös matkustusrajoituksia ja varojen jäädyttämistä, burundilaisille, jotka ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin, sekä niille, jotka vaikeuttavat pyrkimyksiä löytää poliittinen ratkaisu kriisiin; kehottaa EU:ta laajentamaan tällaiset pakotteet kaikkiin henkilöihin, joiden toiminta uhkaa alueen rauhaa ja vakautta, lietsoo vihanpitoa ja rikkoo Arushan sopimusta;

    13.

    on huolissaan siitä, että poliittiset kriisit voisivat johtaa etniseen konfliktiin; tuomitsee ihmisten luetteloinnin Burundin hallinnossa ja armeijassa etnisen ryhmän mukaan; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan Arushan sopimusta;

    14.

    suhtautuu myönteisesti Burundin ihmisoikeuksia tarkastelevaan YK:n tutkintakomissioon, joka perustettiin marraskuussa 2016 tutkimaan ihmisoikeusloukkauksia ja rikkomuksia Burundissa huhtikuusta 2015 lähtien; kehottaa Burundin viranomaisia tekemään täysipainoista yhteistyötä tutkintakomission jäsenten kanssa;

    15.

    tukee YK:n turvallisuusneuvoston heinäkuussa 2016 antamaa päätöslauselmaa, jolla sallitaan sijoittaa Burundiin YK:n poliisivoimia, joiden tarkoituksena on vähentää väkivaltaa ja ihmisoikeusrikkomuksia maassa; kehottaa Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvostoa lähettämään pikaisesti Bujumburaan valtuuskunnan tapaamaan presidentti Nkurunzizaa ja painostamaan häntä lopettamaan turvallisuusjoukkojen väärinkäytökset;

    16.

    kehottaa Afrikan unionia, YK:ta ja EU:ta pohtimaan vakavasti alueellista ulottuvuutta ja estämään alueen epävakauden pahenemisen; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa osallistumaan Burundin viranomaisten ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa Itä-Afrikan yhteisön sovittelutoimiin sekä tukemaan ja uusimaan niitä ja lisäämään niiden uskottavuutta, jotta löydetään kriisiin kestävä ratkaisu, jossa kunnioitetaan perustuslakia, Arushan sopimusta ja kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä käymällä avointa ja osallistavaa vuoropuhelua;

    17.

    on syvästi huolestunut kasvavasta pakolaisvirrasta naapurimaihin ja hälyttävästä humanitaarisesta tilanteesta Burundissa; ilmaisee jälleen kerran tukensa ja solidaarisuutensa kaikille paikalla toimiville humanitaarisen avun järjestöille sekä pakolaisia vastaanottaville naapurimaille; kehottaa lisäksi EU:ta lisäämään tukeaan alueella;

    18.

    on erittäin huolissaan presidentti Nkurunzizan 30. joulukuuta 2016 antamasta ilmoituksesta, jonka mukaan hän voisi pyrkiä neljännelle virkakaudelle vuonna 2020;

    19.

    on erityisen huolestunut HLBTI-henkilöiden syrjinnän ja kriminalisoinnin järkyttävästä yleisyydestä Burundissa; vaatii näin ollen Burundin kansalliskokousta ja hallitusta kumoamaan ne rikoslain pykälät, jotka syrjivät HLBTI-henkilöitä;

    20.

    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Burundin hallitukselle ja parlamentille, AKT–EU-neuvostolle, komissiolle, neuvostolle, Itä-Afrikan yhteisölle ja sen jäsenvaltioiden hallituksille, komission varapuheenjohtajalle / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Afrikan unionin toimielimille ja YK:n pääsihteerille.

    (1)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0275.

    (2)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0474.

    (3)  EUVL L 73, 18.3.2016, s. 90.

    (4)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0371.

    (5)  EUVL L 257, 2.10.2015, s. 1.


    Top