EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.12.2017

COM(2017) 721 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

yleisestä talousarviosta katettavista takauksista
Tilanne 31. joulukuuta 2016

{SWD(2017) 435 final}

Sisällysluettelo

1.Johdanto

2.EU:n talousarviosta takauksen saaneet toimet ja muut kriisinhallintamekanismit

3.Takauksella katettujen toimien kehitys

3.1.Komission suoraan hallinnoimat toimet

3.1.1.Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)

3.1.2.Maksutasejärjestely

3.1.3.Makrotaloudellisen rahoitusavun lainat

3.1.4.Euratom-lainat

3.2.EIP:n ulkoisten rahoitustoimien kehittyminen

4.EU:n talousarviosta katettavat riskit

4.1.Riskin määrittely

4.2.Kokonaisriskin koostumus

4.3.EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski

4.3.1.Jäsenvaltioihin liittyvät riskit

4.3.2.Kolmansiin maihin liittyvä riski

5.Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto

5.1.Takausten käyttöönotto

5.1.1.Maksut kassavaroista

5.1.2.EU:n talousarviosta suoritetut maksut

5.1.3.Maksut takuurahastosta ja takaisinperinnät

5.2.Takuurahaston tilanteen kehittyminen

6.Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto)

1.Johdanto

Tämän kertomuksen tarkoituksena on seurata EU:n talousarviosta katettavia luottoriskejä. Nämä riskit aiheutuvat takaus- ja lainanantotoimista, jotka Euroopan unioni toteuttaa joko suoraan itse tai välillisesti myöntämällä takuun EIP:lle sen toteuttamia unionin ulkopuolisia rahoitushankkeita varten.

Tämä kertomus esitetään varainhoitoasetuksen 149 artiklan 1 nojalla. Kyseisessä artiklassa edellytetään, että komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen EU:n talousarviosta katetuista takauksista ja niihin liittyvistä riskeistä.

Tässä kertomuksessa on useita osia. Kertomuksen jaksossa 2 tarkastellaan EU:n talousarviosta takauksen saaneiden toimien tärkeimpiä ominaisuuksia sekä muita sellaisia kriisinhallintamekanismeja, joista ei aiheudu riskiä EU:n talousarviolle. Jaksossa 3 kuvataan takauksen saaneiden toimien kehitystä ja jaksossa 4 suurimpia EU:n talousarviosta katettavia riskejä. Jaksossa 5 kuvataan puolestaan takausten käyttöönottoa ja ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetun takuurahaston 2 , jäljempänä ’takuurahasto’, tilanteen kehittymistä. Jaksossa 6 tarkastellaan lopuksi Euroopan strategisten investointien rahaston 3 (ESIR-rahasto) tilanteen kehitystä.

Tätä kertomusta täydentää komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD), joka sisältää yksityiskohtaisia taulukoita ja selityksiä. Valmisteluasiakirjassa esitetään myös makrotaloudellinen analyysi maista, joille on myönnetty EU:n lainoja ja/tai takauksia ja jotka muodostavat suurimman osan takuurahaston riskistä.

2.EU:n talousarviosta takauksen saaneet toimet ja muut kriisinhallintamekanismit

EU:n talousarviosta katettavat riskit ovat peräisin erilaisista luotonanto- ja takaustoimenpiteistä, jotka voidaan jakaa seuraaviin neljään luokkaan:

2.1 Lainat, jotka Euroopan unioni myöntää makrotaloudellisiin tarkoituksiin

Tällaisiin lainoihin kuuluvat 1) kolmansille maille lainoina myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu 4 , 2) maksutasetukilainat 5 euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille, joilla on maksutasevaikeuksia, ja 3) Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) 6 piiriin kuuluvat lainat kaikille sellaisille jäsenvaltioille, joille poikkeukselliset tapahtumat ovat kyseisistä jäsenvaltioista riippumattomista syistä aiheuttaneet vakavia taloudellisia tai rahoituksellisia häiriöitä tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa tällaisia häiriöitä. Viimeksi mainitut lainat myönnetään yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitustuen kanssa.

2.2 Mikrotaloudellisiin tarkoituksiin myönnettävät lainat

Tämä luokka sisältää Euratom-lainat.

2.3 Rahoitus, jonka Euroopan investointipankki (EIP) myöntää EU:n takauksen saaneisiin toimiin unionin ulkopuolisissa valtioissa (EIP:n ulkoinen rahoitus) 7

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto, jäljempänä ’takuurahasto’, on vuodesta 1994 kattanut EIP:n myöntämän, takauksen saaneen ulkoisen rahoituksen sekä makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainat ja Euratom-lainat kolmansille maille. Jäsenvaltioille myönnetyt maksutasetukilainat, ERVM-lainat ja Euratom-lainat puolestaan katetaan suoraan EU:n talousarviosta.

Takuurahasto kattaa unionin ulkopuolisille valtioille tai unionin ulkopuolisissa valtioissa toteutettaviin hankkeisiin myönnettyihin lainoihin liittyvät laiminlyönnit ja tällaisille maille tai hankkeille myönnetyt takaukset. Sen tehtävänä on

·varmistaa maksuvalmius ilman, että takauksella katettujen lainojen takaisinmaksun laiminlyönnin tai viivästymisen yhteydessä jouduttaisiin aina turvautumaan EU:n talousarvioon; ja

·tarjota budjettikuria vahvistava väline luomalla rahoituspuitteet, joiden perusteella unionin ulkopuolisille maille myönnettävien EU:n ja EIP:n lainojen takaustoimintaa koskeva Euroopan unionin politiikka määräytyy. 8

Jos EU:n ulkopuolisista maista tulee jäsenvaltioita, kyseisiin maihin liittyviä lainoja ei enää kateta takuurahastosta, vaan riskit katetaan suoraan EU:n talousarviosta. Takuurahaston toiminta rahoitetaan EU:n talousarviosta, ja sen varat on pidettävä tasolla, joka on tietty prosenttiosuus sen kattamasta laina- ja takauskannasta. Kyseinen prosenttiosuus, jota kutsutaan tavoitesummaksi, on tällä hetkellä 9 prosenttia 9 . Jos takuurahaston varat eivät riitä, tarvittavat varat otetaan EU:n talousarviosta.

2.4 Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) myöntämä rahoitus jäsenvaltioissa toteutettaviin EU:n takauksella katettuihin toimiin – Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto)

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto) on erittäin tärkeä osa Euroopan investointiohjelmaa, jolla pyritään lisäämään pitkäkestoista talouskasvua ja kilpailukykyä Euroopan unionissa.

EU:n takaus kattaa tietyn osuuden EIP:n allekirjoittamista infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista sekä EIR:n allekirjoittamista pk-yritysikkunaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista. Jäljelle jäävän osuuden kattaa EIP-ryhmä omalla riskillään.

EIP ja EIR ovat vastuussa yksittäisiin toimiin liittyvien riskien arvioinnista ja seurannasta. Ne raportoivat näistä riskeistä komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahasto (ESIR-takuurahasto) 10

ESIR-asetuksen 11 12 artiklan mukaan ESIR-takuurahasto muodostaa likviditeettipuskurin, josta EIP:lle on suoritettava maksuja silloin kun se vetoaa EU:n takaukseen. Takaukseen perustuvat maksut suoritetaan EU:n ja EIP:n välisen ESIR-sopimuksen mukaan ESIR-takuurahastosta, jos maksun määrä ylittää EIP:n käytettävissä ESIR-tilillä olevien varojen määrän. EIP:n hallinnoima ESIR-tili on avattu EU:n takauksella katetuista ESIR-toimista ja takaisinperityistä määristä saatavien EU:n tulojen keruuta sekä EU:n takaukseen perustuvien maksujen suorittamista varten. Maksut suoritetaan tilin saldon sallimissa rajoissa.

ESIR-takuurahastoa rahoitetaan asteittain sen mukaan, miten EU:n takauksella katetut vastuut kasvavat.

ESIR-asetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaan komissio hallinnoi ESIR-takuurahaston varoja suoraan, ja varat sijoitetaan moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen.

2.5 Kriisinhallintamekanismit, joita ei kateta EU:n talousarviosta

Vastauksena talouskriisiin otettiin käyttöön useita muitakin mekanismeja, joista ei kuitenkaan aiheudu riskiä EU:n talousarviolle. Nämä ovat:

– Kreikan lainajärjestely 12 , joka rahoitetaan euroalueen muiden jäsenvaltioiden Kreikalle myöntämillä kahdenvälisillä lainoilla ja jota komissio hallinnoi keskitetysti

– Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) 13 : Euroalueen jäsenvaltiot perustivat ERVV:n tilapäiseksi pelastusmekanismiksi kesäkuussa 2010. Sen tarkoituksena on antaa rahoitusapua euroalueen jäsenvaltioille osana makrotalouden sopeutusohjelmaa. Sopimus pysyvän pelastusjärjestelyn eli Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tuli voimaan 27. syyskuuta 2012. ERVV on 1. heinäkuuta 2013 jälkeen jatkanut (yhdessä IMF:n ja eräiden jäsenvaltioiden kanssa) Kreikkaa sekä (yhdessä IMF:n, eräiden jäsenvaltioiden ja EU:n/ERVM:n kanssa) 14 Portugalia ja Irlantia koskevia käynnissä olevia ohjelmiaan, mutta se ei ole enää sitoutunut uusiin rahoitusohjelmiin tai sopimuksiin lainajärjestelyistä.

– Euroopan vakausmekanismi (EVM) 15 : EVM on tärkeä osa EU:n kokonaisvaltaista strategiaa, jonka tarkoituksena on turvata rahoitusvakaus euroalueella tarjoamalla rahoitustukea sellaisille euroalueen jäsenvaltioille, joilla on rahoitusvaikeuksia tai joita tällaiset vaikeudet uhkaavat. EVM on Luxemburgissa sijaitseva hallitustenvälinen elin, johon sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta ja jonka tosiasiallinen lainanantokapasiteetti on 500 000 miljoonaa euroa.

3.Takauksella katettujen toimien kehitys 

Tässä osassa kuvataan takauksella katettujen toimien kehitystä. Ensin tarkastellaan komission suoraan hallinnoimien toimien ja sen jälkeen EIP:n hallinnoimien toimien kehitystä.

Valmisteluasiakirjan taulukoissa A1, A2a, A2b ja A3 on tarkempia tietoja näistä jäljellä olevista määristä, erityisesti enimmäismääristä, nostetuista määristä ja takausprosenteista.

3.1.Komission suoraan hallinnoimat toimet 

3.1.1.Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM)

Ecofin-neuvosto asetti 9. ja 10. toukokuuta 2010 antamissaan päätelmissä mekanismin määräksi 60 000 miljoonaa euroa 16 . Lisäksi euroalueen jäsenvaltiot olivat valmiita tarvittaessa täydentämään mekanismin varoja. Jäsenvaltioille myönnettävien lainojen ja luottojärjestelyjen pääoma voi neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 17 2 artiklan 2 kohdan mukaan olla enintään yhtä suuri kuin omien varojen enimmäismäärän mukainen maksumäärärahojen liikkumavara.

Neuvoston tehtyä päätökset unionin rahoitustuen myöntämisestä Irlannille 18 (enintään 22 500 miljoonaa euroa) ja Portugalille 19 (enintään 26 000 miljoonaa euroa) Irlannille on maksettu 22 500 miljoonaa euroa ja Portugalille 24 300 miljoonaa euroa (Portugalin hallitus ei pyytänyt myönnetystä määrästä jäljelle jääneiden 1 700 miljoonan euron maksamista). ERVM:n jäljellä oleva kapasiteetti on näin 13 200 miljoonaa euroa, ja siitä voidaan tarvittaessa myöntää lisää tukea. 20

Euroryhmä/Ecofin-neuvosto päätti huhtikuussa 2013 pidentää ERVM:n lainojen painotettua keskimääräistä juoksuaikaa 12,5 vuodesta 19,5 vuoteen, mikä tarjoaa lainansaajamaille mahdollisuuden pyytää lainojen erääntymisaikojen pidentämistä vuoteen 2026 asti (lainaeräkohtaisesti).

Vuoden 2016 tapahtumat

Portugalilta saatiin 11. tammikuuta 2016 pyyntö pidentää 3. kesäkuuta 2016 erääntyvää 4,75 miljardin euron ERVM-lainaa, jonka Portugali nosti vuonna 2011. Laina jälleenrahoitettiin kolmena transaktiona, joiden erääntymisajat ovat vuonna 2023 (1,5 miljardia euroa), 2031 (2,25 miljardia euroa) ja 2036 (1 miljardi euroa). Portugalille myönnettyjen ERVM-lainojen painotettu keskimääräinen juoksuaika on tämän laina-ajan pidentämisen jälkeen 14,9 vuotta.

3.1.2.Maksutasejärjestely

EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukea koskeva järjestely (maksutasejärjestely) otettiin uudelleen käyttöön vuoden 2008 lopulla Unkarin tukemiseksi ja sen jälkeen Latvian ja Romanian markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi. Määrärahoja sidottiin yhteensä 14 600 miljoonaa euroa, ja tästä kokonaismäärästä maksettiin 13 400 miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 tapahtumat

Unkari maksoi viimeisen, 1 500 miljoonan euron lainaeränsä takaisin huhtikuussa 2016. Maksutasetukilainojen jäljellä oleva määrä väheni näin 5 700 miljoonasta eurosta 4 200 miljoonaan euroon vuonna 2016.

Maksutasejärjestelyssä oli 31. joulukuuta 2016 jäljellä sen 50 000 miljoonan euron enimmäismäärästä 45 800 miljoonaa euroa. Tästä määrästä voidaan tarvittaessa myöntää lisää tukea.

3.1.3.Makrotaloudellisen rahoitusavun lainat

Yleissääntönä on, että makrotaloudellista rahoitusapua koskevat päätökset tehdään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa (SEUT-sopimuksen 212 artikla). Neuvosto voi kuitenkin hyväksyä komission ehdotuksesta päätöksen silloin, kun tilanne kolmannessa maassa edellyttää kiireellistä rahoitusapua (SEUT-sopimuksen 213 artikla). Tätä menettelyä käytettiin myönnettäessä Ukrainalle toinen makrotaloudellista rahoitusapua koskeva paketti vuonna 2014.

Vuoden 2016 tapahtumat

Toinen erä (10 miljoonaa euroa) Kirgisian tasavallalle 21 myönnetystä lainasta (15 miljoonan euron lainapäätös) maksettiin huhtikuussa 2016.

Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät 6. heinäkuuta 2016 myöntää Tunisialle 22 makrotaloudellista lisärahoitusapua, jonka määrä on enintään 500 miljoonaa euroa. Rahoitusapu myönnetään lainoina kolmessa erässä, jotka ovat suuruudeltaan 200, 150 ja 150 miljoonaa euroa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät 14. joulukuuta 2016 myöntää Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle 23 makrotaloudellista lisärahoitusapua, jonka määrä on enintään 200 miljoonaa euroa. Rahoitusapu myönnetään lainoina kahdessa 100 miljoonan euron erässä.

Lainoja maksettiin takaisin yhteensä 70 miljoonaa euroa (Bosnia ja Hertsegovina 4 miljoonaa euroa, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 10 miljoonaa euroa, Montenegro 1,34 miljoona euroa ja Serbia 54,66 miljoonaa euroa).

Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien lainojen jäljellä oleva määrä väheni näin 3 006,6 miljoonasta eurosta
2 946,6 miljoonaan euroon 31. joulukuuta 2015 ja 31. joulukuuta 2016 välisenä aikana. Ukrainalle myönnettyjen lainojen osuus makrotaloudellisen rahoitusavun vastuista on 75 prosenttia.

Tapahtumat 31. joulukuuta 2016 jälkeen (30. kesäkuuta 2017 asti)

Ukrainalle kolmannen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman 24 mukaisesti myönnetyn lainan toinen erä (600 miljoonaa euroa) maksettiin huhtikuussa 2017.

Georgialle makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyn lainan toinen erä (13 miljoonaa euroa) maksettiin toukokuussa 2017.

3.1.4.Euratom-lainat

Jäsenvaltioille ja tietyille tukikelpoisille unionin ulkopuolisille maille (tällä hetkellä Venäjä, Armenia ja Ukraina) myönnettäville Euratom-lainoille on asetettu 4 000 miljoonan euron enimmäismäärä, josta on jo nostettu noin 92 prosenttia. Yhteensä 4 000 miljoonan euron päätöksestä on näin jäljellä 326 miljoonaa euroa.

Ukrainalle myönnettiin 7. elokuuta 2013 lainaa 300 miljoonaa euroa käytössä olevien ydinlaitosten turvallisuuden parantamiseen, ja takaussopimus ratifioitiin Ukrainan parlamentissa 15. toukokuuta 2014. Laina myönnetään läheisessä yhteistyössä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) kanssa, joka myöntää samanaikaisesti Ukrainalle 300 miljoonan euron lainan.

Komissio hyväksyi 27. toukokuuta 2015 Euratom-lainan maksun Energoatom-yritykselle 100 miljoonaan euroon asti sillä edellytyksellä, että Energoatom on nostanut EBRD:n myöntämästä lainasta vähintään 50 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutus kuitenkin viivästyi, minkä vuoksi Euratom-lainoja ei ollut nostettu 31. joulukuuta 2016 mennessä.

Näillä lainoilla on myös valtiontakaukset, jotka kattavat 100 prosenttia vuoden lopussa jäljellä olevista määristä.

Vuoden 2016 tapahtumat

Vuonna 2016 ei nostettu yhtään lainaa tai lainaerää. Lainoja maksettiin takaisin seuraavasti: Bulgaria maksoi takaisin 22,62 miljoonaa euroa, Romania 19 miljoonaa euroa ja Ukraina määrän, joka vastaa 7,1:tä miljoonaa euroa.

Tapahtumat 31. joulukuuta 2016 jälkeen

Ensimmäinen 50 miljoonan euron Euratom-lainaerä maksettiin toukokuussa 2017.

3.2.EIP:n ulkoisten rahoitustoimien kehittyminen

Vuoden 2016 tapahtumat

EIP:n vuodet 2014–2020 kattavan yleisen valtuuden puitteissa oli 31. joulukuuta 2016 mennessä myönnetty yhteensä
10 741 miljoonan euron lainat. Tästä summasta ainoastaan 1 882 miljoonaa euroa oli nostettu kyseiseen päivään mennessä, joten nostettujen lainojen pääoma kyseisenä ajankohtana oli 1 893 miljoonaa euroa (ks. valmisteluasiakirjan taulukko A3). Lisätietoja EIP:n valtuuksien kattamista maista on valmisteluasiakirjan taulukoissa A1, A3 ja A4.

EIP:n aikaisempia ulkoisia valtuuksia koskevat tiedot esitetään valmisteluasiakirjan taulukossa A3.

Syyrian hallitus jatkoi EIP:n lainoihin liittyvien korkomaksujen ja takaisinmaksujen laiminlyöntejä vuonna 2016. EIP on pyytänyt takuurahastoa kattamaan nämä suorittamatta jääneet maksut (ks. kohta 5.1.3 jäljempänä).

Kaikkien tässä osassa käsiteltyjen välineiden kokonaislainakanta 31. joulukuuta 2016 on esitetty edellä jaksossa 3 (taulukossa 1).

4.EU:n talousarviosta katettavat riskit

4.1.Riskin määrittely

EU:n talousarviosta katettava riski johtuu takauksella katettujen toimien jäljellä olevasta pääomasta ja koroista.

EU:n talousarviosta (joko suoraan tai takuurahaston kautta) katettavia riskejä on tässä kertomuksessa arvioitu seuraavilla kahdella menetelmällä:

–kokonaisriskiin perustuvassa lähestymistavassa lasketaan katettavan riskin kokonaismäärä, joka on kyseisiin toimiin liittyvän jäljellä olevan pääoman kokonaismäärä (kertynyt korko mukaan luettuna) tiettynä päivänä 25 ;

–talousarvioon perustuvassa lähestymistavassa lasketaan EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski eli vuosittain erääntyvä enimmäismäärä, jonka EU joutuisi maksamaan varainhoitovuonna, jos kaikki takauksen saaneisiin lainoihin liittyvät maksut laiminlyödään. 26

4.2.Kokonaisriskin koostumus

EU:n talousarviosta katetut jäljellä olevia kokonaismääriä vastaavat enimmäisriskit liittyivät vuoteen 2010 saakka pääasiassa kolmansille maille myönnettyihin lainoihin. Finanssikriisi on kuitenkin vuodesta 2011 vaikuttanut jäsenvaltioiden julkisiin talouksiin huomattavasti. Tämä on aiheuttanut sen, että EU on lisännyt lainanantoaan vastatakseen jäsenvaltioiden rahoitustarpeisiin.

Riskin koostumus on tämän seurauksena muuttunut. Kun tarkastellaan tilannetta 31. joulukuuta 2016, 64 prosenttia jäljellä olevasta kokonaismäärästä 27 koskee ottolainausta, joka liittyy suoraan EU:n talousarviosta katettaviin jäsenvaltioille myönnettyihin lainoihin (vastaava osuus 31. joulukuuta 2010 oli 45 prosenttia).

4.3.EU:n talousarviosta katettava vuotuinen riski

Kun tarkastellaan 31. joulukuuta 2016 jäljellä olevia lainoja (ks. edellä oleva taulukko 1), EU:n maksettavaksi tulisi vuonna 2017 (suoraan tai takuurahaston välityksellä) enintään 5 777 miljoonaa euroa, jos kaikki takauksen saaneisiin lainoihin liittyvät maksut laiminlyötäisiin. Määrä kattaa vuonna 2017 erääntyvät takauksen saaneiden lainojen lyhennykset ja korkomaksut, kun oletetaan, ettei koko lainaa vaadittaisi heti maksuun, jos maksut laiminlyötäisiin (ks. yksityiskohtaisemmat tiedot valmisteluasiakirjan taulukosta A4).

4.3.1.Jäsenvaltioihin liittyvät riskit

EU:lle aiheutuva jäsenvaltioiden kanssa toteutettaviin operaatioihin liittyvä vuotuinen enimmäisriski on vuonna 2017 yhteensä 2 858 miljoonaa euroa (noin 49,5 prosenttia vuotuisesta kokonaisriskistä). Riskit koskevat:

a) ennen Euroopan unioniin liittymistä myönnettyjä EIP:n lainoja ja/tai Euratom-lainoja,

b) maksutasejärjestelystä myönnettyjä lainoja, ja

c) ERVM:sta myönnettyjä lainoja.

Taulukko 2: Jäsenvaltioiden sijoittuminen EU:n talousarviosta katettavan vuotuisen riskin perusteella vuonna 2017 (milj. euroa)

4.3.2.Kolmansiin maihin liittyvä riski

Takuurahastosta vuonna 2017 katettava kolmansiin maihin liittyvä enimmäisriski on 2 918,8 miljoonan euroa (50,5 prosenttia vuotuisesta kokonaisriskistä). Kolmansiin maihin liittyvät riskit koskevat EIP:n lainoja, makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyviä lainoja ja Euratom-lainoja (yksityiskohdat esitetään valmisteluasiakirjan taulukossa A2b). Takuurahastosta katettujen, kolmansille maille myönnettyjen takauksen saaneiden lainojen erääntymisajat ulottuvat vuoteen 2042.

Jäljempänä on lueteltu järjestyksessä kymmenen maata (48 maasta), joilla on suurimmat maksettavat lyhennykset vuonna 2017. Näiden maiden osuus on 2 415 miljoonaa euroa eli 83 prosenttia takuurahastosta katettavasta kolmansia maita koskevasta vuotuisesta riskistä. Näiden maiden taloudellista tilannetta arvioidaan ja kommentoidaan valmisteluasiakirjan kohdassa 3. Kutakin maata koskevassa taulukossa esitetään myös luottoluokituslaitosten arvio maan luottokelpoisuudesta.

Taulukko 3: Kymmenen unionin ulkopuolista maata, joista aiheutuu EU:n talousarviolle suurin vuotuinen riski vuonna 2017 (milj. euroa), riskin suuruuden mukaisessa alenevassa järjestyksessä

5.Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto

5.1.Takausten käyttöönotto

5.1.1.Maksut kassavaroista

Jos velallinen ei maksa lainaa takaisin EU:lle eräpäivään mennessä, velanhoitokustannukset katetaan eräpäivänä väliaikaisesti EU:n talousarviosta. Komissio käyttää tällöin käteisvarojaan välttääkseen ottamiinsa lainoihin liittyvien maksujen myöhästymisen ja siitä mahdollisesti aiheutuvat ylimääräiset lainanhoitokustannukset. 28  

Koska suurin osa menoista aiheutuu vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, velanmaksu ajoitetaan ensimmäistä neljännestä seuraaville kuukausille ja kunkin kuukauden alkuun, jolloin käteisvarojen saldot ovat suurimmillaan.

Vuonna 2016 käteisvaroista otettiin noin 1 miljoona euroa 16 päivän ajaksi, koska yhden velallisen yksi maksusuoritus myöhästyi teknisen maksulaiminlyönnin vuoksi.

5.1.2.EU:n talousarviosta suoritetut maksut 

Jos yksi tai useampi jäsenvaltio ei täytä oikeudellisia velvoitteitaan ja jos EU:n omien varojen määrä on riittämätön, komissio voi käyttää EU:n talousarviossa saatavilla olevia varoja ja käyttää ne velan takaisinmaksuun ennen muiden ei-pakollisten menojen kattamista. Jos EU:n talousarviossa käytettävissä olevat varat eivät riitä, jäsenvaltioiden on monivuotista rahoituskehystä koskevien säännösten ja EU:n lainsäädännön mukaan suoritettava tarvittavat lisämaksuosuudet, jotta velka voidaan maksaa ja talousarvio tasapainottaa. Näiden lisämaksuosuuksien enimmäismäärä on 1,20 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon. EU:n lainsäädännön mukaan jäsenvaltiot voivat tarvittaessa suorittaa rahoitusosuuksia EU:n talousarvioon maksuosuuksistaan riippumatta.

Koska jäsenvaltioilla ei ollut maksulaiminlyöntejä vuonna 2016, niitä varten ei tarvittu määrärahoja.

5.1.3.Maksut takuurahastosta ja takaisinperinnät

Jos Euroopan unionin myöntämän tai takaaman lainan saajan (unionin ulkopuolisen maan) maksut myöhästyvät, suorittamatta jäänyt maksu katetaan takuurahastosta kolmen kuukauden kuluessa pyynnöstä.

EIP:n takuun nojalla pyytämät määrät otetaan takuurahaston tililtä sen jälkeen, kun komission yksiköt ovat antaneet tähän luvan. Kun EU suorittaa maksun EU:n takuun nojalla, EIP:n oikeudet ja oikeussuojakeinot siirtyvät EU:lle. 29  

EIP aloittaa EU:n puolesta takaisinperintämenettelyt EU:n maksettavaksi siirrettyjen summien osalta. 30

EIP:n lainat Syyriassa toteutettaville hankkeille

Syyrian hallitus on joulukuusta 2011 lähtien laiminlyönyt tietyt EIP:n lainoihin liittyvät korkomaksut ja takaisinmaksut. Koska viralliset maksupyynnöt eivät ole tuottaneet tulosta, EIP on toukokuusta 2012 lähtien joutunut turvautumaan takuurahastoon. Syyrian maksulaiminlyöntejä vastaavien takuun nojalla pyydettyjen määrien kehittyminen esitetään taulukossa 4 a.

Taulukko 4 a: Takuurahastosta takuun nojalla pyydetyt määrät Syyrian lainoihin liittyvissä laiminlyöntitapauksissa (milj. euroa)

Takuulla katettujen Syyrian lainojen jäljellä oleva pääoma oli 31. joulukuuta 2016 yhteensä 555 miljoonaa euroa 32 , ja viimeinen laina erääntyy vuonna 2030.

TAV Tunisie S.A. (Enfidhan lentoasema)

EIP vetosi 29. kesäkuuta 2016 ulkoisiin lainanantovaltuuksiinsa liittyvään EU:n takuuseen TAV Tunisie S.A:lle (Enfidhan lentoasema) myöntämänsä lainan osalta.

Euroopan komissio maksoi 29. syyskuuta 2016 EIP:lle 4,65 miljoonaa euroa (maksurästit ja korot) tämän vedottua edellä mainittuun takuuseen. Komissio käy parhaillaan keskusteluja tästä takuuvaateesta EIP:n kanssa.

TAV Tunisie S.A:n (Enfidhan lentoasema) maksulaiminlyöntejä vastaavat takuurahastosta suoritettaviksi pyydetyt määrät esitetään taulukossa 4 b.

Taulukko 4 b. TAV Tunisie S.A:han (Enfidhan lentoasema) liittyvä takuurahastolle esitetty maksupyyntö (milj. euroa)

Takuulla katettujen TAV Tunisie S.A:lle (Enfidhan lentoasema) myönnettyjen lainojen jäljellä oleva pääoma oli 31. päivänä joulukuuta 2016 yhteensä 64,4 miljoonaa euroa 33 , ja viimeinen laina erääntyy vuonna 2028.

Tapahtumat 31. joulukuuta 2016 jälkeen (30. kesäkuuta 2017 asti)

Kesäkuun 2017 loppuun mennessä on saatu kuusi uutta Syyriaa koskevaa takuuseen perustuvaa maksupyyntöä, joiden kokonaismäärä on 28,38 miljoonaa euroa (sisältää korot ja viivästyskorot), sekä yksi uusi TAV Tunisie S.A:ta (Enfidhan lentoasema) koskeva takuuseen perustuva 2,21 miljoonan euron maksupyyntö (sisältää korot ja viivästyskorot).

5.2.Takuurahaston tilanteen kehittyminen

Takuurahastoasetuksen mukaan rahaston varojen on saavutettava tarkoituksenmukainen taso. Tavoitesummaksi on vahvistettu 9 prosenttia kuhunkin toimenpiteeseen liittyvien pääomasitoumusten kokonaismäärästä, johon lisätään kertyneet korot. Tavoitemäärän saavuttaminen varmistetaan käyttämällä rahoitusjärjestelyä.

EU:n talousarviosta maksettiin takuurahastoon tämän rahoitusjärjestelyn perusteella 257,12 miljoonaa euroa helmikuussa 2016. Helmikuussa 2017 vastaava maksu oli 240,54 miljoonaa euroa.

Joulukuun 31. päivänä 2016 rahaston nettovarat 34 olivat 2 505,14 miljoonaa euroa. Takuurahastoasetuksessa tarkoitettu nettovarojen ja jäljellä olevien pääomasitoumusten 35 (29 365,98 miljoonaa euroa) suhde oli tavoitesummaa pienempi. Tämän vuoksi EU:n vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisällytettiin 137,80 miljoonan euron määrärahat takuurahaston rahoittamista varten.

EIP:n ulkoisten lainanantovaltuuksien väliarvioinnin yhteydessä olisi tehtävä tarkastelu, jossa arvioidaan takuurahaston tärkeimpiä parametreja ja erityisesti sen tavoitesummaa. Ulkopuolinen toimeksisaaja on tämän vuoksi tehnyt takuurahastosta arvioinnin, jossa otetaan huomioon rahaston riskiprofiili ja sen tuloksellisuus suhteessa rahaston kattaman ulkoisen rahoituksen kehitykseen ja siihen liittyviin riskeihin. Arviointikertomus annettiin elokuussa 2016, ja sen keskeisenä päätelmänä oli, että 9 prosentin tavoitesumma on lainasalkun nykyisen riskitason kannalta edelleen optimaalinen, myös siinä tilanteessa, että suurimpien velallisten luottoluokitukset heikentyvät nykyisestä. Tavoitesumma säilytetään tämän vuoksi 9 prosentissa.

6.Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto)  36

EU:n takaus koskee EIP:n allekirjoittamia infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia sekä EIR:n allekirjoittamia pk-yritysikkunaan 37 kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia. Nämä toimet katetaan osittain EU:n takauksella, ja osittain EIP-ryhmä toteuttaa ne omalla riskillään.

ESIR-asetuksen 12 artiklan mukaan ESIR-takuurahasto muodostaa likviditeettipuskurin, josta EIP:lle on suoritettava maksuja silloin kun se vetoaa EU:n takaukseen. Takaukseen perustuvat maksut suoritetaan EU:n ja EIP:n välisen ESIR-sopimuksen mukaan ESIR-takuurahastosta, jos maksun määrä ylittää EIP:n käytettävissä ESIR-tilillä olevien varojen määrän. EIP:n hallinnoima ESIR-tili on avattu EU:n takauksella katetuista ESIR-toimista ja takaisinperityistä määristä saatavien EU:n tulojen keruuta sekä EU:n takaukseen perustuvien maksujen suorittamista varten. Maksut suoritetaan tilin saldon sallimissa rajoissa.

ESIR-takuurahastoa rahoitetaan asteittain sen mukaan, miten EU:n takauksella katetut vastuut kasvavat.

Komissio hallinnoi ESIR-takuurahaston varoja suoraan, ja varat sijoitetaan moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen.

Vuoden 2016 tapahtumat

Maksettuihin käynnissä oleviin EIP-ryhmän toteuttamiin ESIR-toimiin liittyvä EU:n takausvastuu oli 31. joulukuuta 2016 yhteensä 4 392 miljoonaa euroa EU:n takauksen 16 miljardin euron lakisääteisestä enimmäismäärästä (ESIR-asetuksen 11 artikla). Tämä 4 392 miljoonan euron määrä esitetään ehdollisena velkana EU:n vuoden 2016 tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunaan sisältyvät, EU:n takauksen kattamat jäljellä olevat maksetut vastuut olivat yhteensä 4,02 miljardia euroa, josta 3,98 miljardia euroa liittyi vieraan pääoman ehtoisiin toimiin ja 0,04 miljardia euroa oman pääoman ehtoisiin toimiin. 38

Pk-yritysikkunaan sisältyvät, EU:n takauksella katetut vastuut olivat vuoden 2016 lopussa yhteensä 369,7 miljoonaa euroa, josta 364,8 miljoonaa euroa liittyi takaustoimiin ja
5 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoisiin toimiin.

Takuurahaston nettovarat olivat 1 020 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2016.

Allekirjoitetut ESIR-toimet olivat vuoden 2016 lopussa yhteensä 21,3 miljardia euroa ja kattoivat 28 jäsenvaltiota. Tästä summasta 14,2 miljardia euroa oli EIP:n allekirjoittamia 39 toimia (121 toimea) ja 7,1 miljardia euroa EIR:n allekirjoittamia toimia (225 toimea). Kaiken kaikkiaan tämä merkitsee huomattavaa lisäystä verrattuna vuoteen 2015, jonka lopussa allekirjoitettujen toimien kokonaismäärä oli 1,2 miljardia euroa.

Lisätietoja ESIR-takuurahaston hoidosta on uusimmassa komission kertomuksessa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston hoitamisesta 40 ja siihen liittyvässä valmisteluasiakirjassa (SWD).

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(2)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 (kodifioitu toisinto), annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille, jäljempänä ’takuurahastoasetus’ (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).

(3)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (”ESIR-asetus”), EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

(4)    Makrotaloudellista rahoitusapua voidaan antaa myös unionin ulkopuolisille maille myönnettävinä avustuksina. Viittaukset oikeusperustoihin luetellaan valmisteluasiakirjan taulukon A2B liitteessä.

(5)    Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).

(6)    Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).

(7)    Viittaukset oikeusperustoihin luetellaan valmisteluasiakirjan taulukon A3 liitteessä.

(8)    Vaikka ulkoiset riskit katetaan viime kädessä EU:n talousarviosta, takuurahasto toimii välineenä, joka suojaa unionin talousarviota maksulaiminlyöntien riskiltä. Viimeisin takuurahaston tilannetta ja hoitoa koskeva vuosikertomus: COM(2017) 488 final, 14.9.2017, ja sen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 296 final, 14.9.2017. Vuotta 2017 koskevan kertomuksen odotetaan olevan saatavilla viimeistään syyskuussa 2018, http://eur-lex.europa.eu/homepage.html .

(9)    Rahaston toimintaa ja tavoitesummaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kertomuksessa COM(2014) 214 final, 8.4.2014, ja siihen liittyvässä valmisteluasiakirjassa SWD(2014) 129 final.

(10)      Lisätietoja ESIR-takuurahaston hallinnoinnista: COM(2017)326 final, 16.6.2017.

(11)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (”ESIR-asetus”). Euroopan komissio ja EIP allekirjoittivat 22. heinäkuuta 2015 sopimuksen Euroopan strategisten investointien rahaston hallinnoinnista ja EU:n takauksen myöntämisestä, jäljempänä ’ESIR-sopimus’. Kyseiseen sopimukseen on tehty muutos, joka allekirjoitettiin 21. heinäkuuta 2016.

(12)    Lisätietoa Kreikan lainajärjestelystä: http://ec.europa.eu/economy_finance/assistance_eu_ms/greek_loan_facility/index_en.htm.

(13)     Lisätietoja ERVV:stä : http://www.efsf.europa.eu.

(14)    EU/ERVM-lainoille on myönnetty takaus EU:n talousarviosta.

(15)    Tietoja EVM:sta: http://esm.europa.eu .

(16)    Ks. Ecofin-neuvoston 9. ja 10. toukokuuta 2010 pidettyä ylimääräistä kokousta koskeva lehdistötiedote ( http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ecofin/114324.pdf ).

(17)      Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).

(18)    Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/77/EU, annettu 7 päivänä joulukuuta 2011, unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 30, 4.2.2011, s. 348).

(19)    Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU, annettu 17 päivänä toukokuuta 2011, unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta (EUVL L 159, 17.6.2011, s. 88); ks. myös oikaisu (EUVL L 178, 10.7.2012, s. 15).

(20)    ERVM:sta on lisätietoja myös komission kertomuksessa Euroopan unionin lainananto- ja lainanottotoiminnasta vuonna 2016 (COM(2016) 387 final). Vuotta 2016 koskevan kertomuksen odotetaan olevan saatavilla viimeistään lokakuussa 2017, http://eur-lex.europa.eu/homepage.html

(21)      Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 1025/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Kirgisian tasavallalle (EUVL L 283, 25.10.2013, s. 1).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/1112, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Tunisialle (EUVL L 186, 9.7.2016, s. 1).

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/2371, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 18).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/601, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2015, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 100, 17.4.2015, s. 1).

(25)    Ks. kertomuksen taulukko 1.

(26)    Tässä laskentamenetelmässä otetaan huomioon ainoastaan erääntyneet maksut, eikä oleteta, että koko laina vaadittaisiin heti maksuun, jos maksut laiminlyödään (ks. kertomuksen taulukot 2 ja 3 sekä valmisteluasiakirjan taulukko A4).

(27)      Ks. taulukko 1.

(28)    Ks. neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 609/2014, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, perinteisten, ALV- ja BKTL-perusteisten omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 39), 14 artikla.

(29)    Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta, 8 artiklan 7 kohta.

(30)    Lisätietoja takaisinperintämenettelyistä on myös Euroopan unionin ja Euroopan investointipankin 25. heinäkuuta 2014 allekirjoittamassa takaisinperintäsopimuksessa, jossa määrätään EU:n sen EIP:lle myöntämän takuun nojalla suorittamien maksujen yksityiskohtaisista takaisinperintämenettelyistä. Takuu koskee EU:n ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvia tappiota.

(31)      EIP perii viivästyskorot ja kertyneet korot vasta kunkin lainan toisen maksupyynnön yhteydessä. Niitä kertyy lainaan liittyvän maksun laiminlyöntipäivästä siihen saakka, kun maksu suoritetaan takuurahastosta.

(32)      Tähän sisältyy 304,43 miljoonan euron määrä (pääoma ja korko), jonka maksua EIP on jo pyytänyt takuuseen vedoten.

(33)      Tähän sisältyy 4,56 miljoonan euron määrä (pääoma ja korko), jonka maksua EIP on jo pyytänyt takuuseen vedoten.

(34)    Takuurahaston kokonaisvarat, joista on vähennetty kertyneet kulut (EIP:n perimät maksut ja tilintarkastajien palkkiot).

(35)    Myös kertyneet korot.

(36)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (”ESIR-asetus”). EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

(37)      Mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset.

(38)      Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunaan sisältyvät, EU:n takauksella katetut allekirjoitetut vastuut (maksetut ja vielä maksamatta olevat) olivat vuoden 2016 lopussa yhteensä 13,38 miljardia euroa, josta 12,84 miljardia euroa liittyi vieraan pääoman ehtoisiin toimiin ja 0,54 miljardia euroa oman pääoman ehtoisiin toimiin. Koska EU:n takaus kohdistuu suuririskisimpään osaan, infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunasta EU:n talousarvioon mahdollisesti aiheutuvat tappiot rajattiin 10,6 miljardiin euroon.

(39)      Kaikkien allekirjoitettujen toimien ja allekirjoitettujen vastuiden välinen erotus riippuu useasta tekijästä, kuten siitä, että oman pääoman ehtoiset EIR:n toimet eivät ole mukana jälkimmäisessä määrässä, sekä takaisinmaksuista ja sovelletuista valuuttakursseista johtuvista eroista.

(40)      Uusin kertomus: COM(2017)326 final, 16.6.2017.