52017DC0517

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Maltan vuoden 2017 kansallisesta uudistusohjelmasta

sekä samassa yhteydessä annettu Maltan vuoden 2017 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen, 2

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat, 3

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Komissio hyväksyi 16 päivänä marraskuuta 2016 vuotuisen kasvuselvityksen 4 , mikä aloitti vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 9 ja 10 päivänä maaliskuuta 2017. Komissio hyväksyi 16 päivänä marraskuuta 2016 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Malta ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Eurooppa-neuvosto vahvisti suosituksen 9 ja 10 päivänä maaliskuuta 2017, ja neuvosto antoi sen 21 päivänä maaliskuuta 6 .

(2)Koska Malta kuuluu maihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa vahvasti yhteydessä toisiinsa, Maltan olisi varmistettava, että jäljempänä esitettävästä suosituksesta 2 ilmenevä euroalueen suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(3)Maltaa koskeva vuoden 2017 maaraportti 7 julkaistiin 22 päivänä helmikuuta 2017. Siinä arvioitiin Maltan edistymistä neuvoston 12 päivänä heinäkuuta 2016 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. 8

(4)Malta toimitti vuoden 2017 kansallisen uudistusohjelmansa 18 päivänä huhtikuuta 2017 ja vuoden 2017 vakausohjelmansa 2 päivänä toukokuuta 2017. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten ERI-rahastoja koskevassa lainsäädännössä 9 säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen asiaankuuluvia ERI-rahastoja koskevia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempia ohjeita kyseisten sääntöjen soveltamisesta. 10

(6)Maltaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus suunnittelee vuoden 2017 vakausohjelmassaan, että julkisen talouden rahoitusasema on suhdannekorjaamattomin luvuin edelleen ylijäämäinen vuosina 2017–2020. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite, joka on tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema suhteessa BKT:hen, ylitetään edelleen koko ohjelmakauden ajan. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan pysyvän alle 60 prosentin viitearvon ja supistuvan vuoden 2016 58,3 prosentista siten, että se on 47,6 prosenttia vuonna 2020. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuoden 2017 osalta uskottava ja vuosien 2018–2020 osalta varovainen. Talousarvion toteuttamiseen liittyy kuitenkin mahdollisia riskejä.

(7)Neuvosto suositti 12 päivänä heinäkuuta 2016, että Malta sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Toteutumatiedot viittaavat siihen, että Malta saavutti keskipitkän aikavälin tavoitteensa jo vuonna 2016. Komission kevään 2017 talousennusteen perusteella rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan paranevan 0,4 prosentin ylijäämästä 0,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2017–2018, mikä ylittää julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Maltan odotetaan vuosina 2017 ja 2018 noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(8)Siitä huolimatta, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutettiin kolme vuotta aikataulusta edellä, menojen kasvu oli nopeampaa kuin potentiaalisen tuotannon kasvu. Jos näin jatkuu, tämä on haaste julkisen talouden kestävyydelle, erityisesti siinä tapauksessa, että tuloihin kohdistuisi odottamattomia häiriöitä. Viranomaiset ovat tehneet menojen uudelleenarviointeja joillakin julkisen varainkäytön osa-alueilla, joilla on erityistä merkitystä kestävyyden kannalta, kuten terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliturva. Uudelleenarviointien perusteella annettavien suositusten oikea-aikainen ja tuloksellinen täytäntöönpano vaikuttaa siihen, kuinka hyvin niiden tavoitteet saavutetaan. Lisäksi Maltan julkiseen talouteen kohdistuu edelleen pitkällä aikavälillä kestävyysriskejä, jotka johtuvat odotettavissa olevista väestön ikääntymiseen liittyvistä kustannuksista, kuten terveydenhuollosta, pitkäaikaishoidosta ja eläkkeistä. Ikääntymiseen liittyvien menojen arvioitu voimakas kasvu johtuu pääasiassa eläkemenoista, joiden arvioidaan vuoden 2015 ikääntymisraportissa kasvavan 3,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2060 mennessä. Eräillä äskettäin käyttöön otetuilla toimenpiteillä saadaan todennäköisesti aikaan säästöjä. Todennäköisesti säästöt eivät kuitenkaan riitä kattamaan kasvavia menopaineita eivätkä ratkaisevasti paranna julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Lisätoimenpiteet voivat siksi olla tarpeen.

(9)Malta on esittänyt useita toimenpiteitä, joilla puututaan eläkejärjestelmän kestävyyteen ja eläkkeiden riittävyyteen liittyvään kaksitahoiseen haasteeseen. Vuoden 2017 talousarviossa käyttöön otettujen toimenpiteiden odotetaan hieman pienentävän vanhusten köyhyysriskiä ja jossain määrin parantavan taatun vähimmäiseläkkeen nettokorvausastetta. Kaiken kaikkiaan eläkkeiden riittävyyden indikaattorit kertovat edelleen, että parantamisen varaa on runsaasti, muun muassa eläkkeiden kattavuutta koskevien suurten sukupuolten välisten erojen vähentämisessä.

(10)Tieliikenteen ruuhkista on tullut este liiketoiminnalle, ja niiden (taloudellisten ja ympäristöön liittyvien) ulkoisten kustannusten on arvioitu olevan noin 274 miljoonaa euroa vuodessa, ja kustannusten ennustetaan kasvavan. Lisäksi liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat edelleen, eikä Malta todennäköisesti saavuta vuoden 2020 päästötavoitteitaan. Malta on hyväksynyt vuoteen 2050 ulottuvan kunnianhimoisen kansallisen liikennestrategian ja vuoteen 2050 ulottuvan liikenteen toimenpideohjelman. Niihin sisältyy monenlaisia toimenpiteitä yksityisautojen käytön järkeistämiseksi, vaihtoehtoisten liikenneratkaisujen edistämiseksi ja eri liikennemuotojen yhdistämisen ja joukkoliikennejärjestelmien käytön tehostamiseksi. Vaikka näiden toimenpiteiden arvioidaan parantavan tilannetta merkittävästi, ruuhkien odotetaan edelleen lisääntyvän ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähenevän vain hieman vuoteen 2030 saakka.

(11)Rahoitusjärjestelmälle on tunnusomaista huomattava määrä ulkomaisia rahoituslaitoksia, joita houkuttelee muun muassa suotuisa verotusympäristö. Malta on ainoa EU:n jäsenvaltio, jossa käytetään yhtiöverotuksessa täyden hyvityksen järjestelmää, ja sillä on palautuksiin perustuva verohyvitysjärjestelmä. Sillä on myös kattava kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten verkosto, ja se on yksityishenkilöille houkutteleva verotuksellinen kotipaikka. Kansainvälisesti suuntautuneen liike-elämän valvonta on kuitenkin haastavaa. Rahoitusala harjoittaa pääosaa toiminnastaan Maltan ulkopuolella. Suhteellisen pienen valvontaviranomaisen kykyyn valvoa laajaa järjestelmää kohdistuu paineita, erityisesti vakuutusalalla mutta myös pankkitoiminnassa. Maltan rahoituspalveluviranomainen onkin äskettäin EKP:tä kuultuaan pyytänyt myös Maltan ulkopuolella talletuksia vastaanottavan pienen verkkopankkitoimijan pankkitoimiluvan peruuttamista.

(12)Edistymisestä huolimatta oikeusjärjestelmän tehostamiseen tähtäävät lisäparannukset ovat edelleen välttämättömiä. Vaikka hallitus on ehdottanut uutta mahdollisuutta ja maksukyvyttömyyttä koskevia uusia toimenpiteitä, pitkälliset maksukyvyttömyys- ja vastuuvapausmenettelyt heikentävät Maltan liiketoimintaympäristön laatua. Lisäksi velkavastuusta vapautumista koskevassa säännöstössä ei säädetä aikarajaa eli oikeusvarmuus puuttuu. Näiden puutteiden korjaamiseksi on tehty esitys yhtiölain muuttamiseksi. Siinä on huomattavia muutoksia maksukyvyttömyyttä koskevaan lainsäädäntöön, kuten sovittelun mahdollisuus. Esitys on parlamentissa käsiteltävänä. Kun näiden muutosten lopullinen laajuus ja muotoilu on selvillä, niiden vaikutusta on vielä analysoitava.

(13)Kaikilla ammattialoilla on syntymässä työvoimapula, ja ammattitaidon tarjonnan mukauttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin on edelleen kesken. Huomattavalla osalla Maltan työvoimasta on kuitenkin edelleen alhainen koulutustaso. Vaikka koulutustaso onkin nousussa, koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on edelleen suuri ja perustaitojen saavuttaminen on nuorten keskuudessa edelleen heikkoa. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen – työnantajien myötävaikutuksella – on lisääntymässä, myös matalan osaamistason työntekijöiden keskuudessa, mutta haasteen suuruuden huomioon ottaen työtä on jatkettava. Koulutukseen tehtyjen merkittävien investointien odotetaan kantavan hedelmää, varsinkin jos toimenpiteitä jatketaan ja parannetaan tulevaisuudessa, erityisesti äskettäin perustetun kansallisen osaamisneuvoston kautta. Työllisyysasteet paranevat tasaisesti, ja työttömyysaste on pudonnut alle 5 prosentin. Työvoimaosuus on kuitenkin edelleen EU:n alhaisimpia, erityisesti ikääntyneiden ja matalan osaamistason omaavien naisten osalta. Tämä viittaa myös siihen, että ne, jotka eivät pysty sopeutumaan nopeasti muuttuvaan talouteen, ovat sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Sen vuoksi nykyisiä politiikkainvestointeja on jatkettava ja kehitystä on seurattava tarkasti.

(14)Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Maltan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2017 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Maltalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Maltan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(15)Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 11 ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

SUOSITTAA, että Malta toteuttaa vuosina 2017 ja 2018 toimia, joilla se

1.laajentaa käynnissä olevaa menojen uudelleenarviointia laajemmalle julkiselle sektorille ja ottaa käyttöön tulosperusteisen julkisten varojen käytön;

2.varmistaa Maltalla toimiluvan saaneiden rahoituslaitosten kansainvälisesti suuntautuneen liiketoiminnan tuloksellisen valvonnan yhteistyössä niiden maiden valvontaviranomaisten kanssa, joissa rahoituslaitokset harjoittavat toimintaa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja