EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 28.7.2017
COM(2017) 404 final
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
Tiivistelmä vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista, jotka koskevat vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta vuonna 2015 yhteisrahoitettuja toimenpideohjelmia
Tiivistelmä vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista, jotka koskevat vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta vuonna 2015 yhteisrahoitettuja toimenpideohjelmia
I. Johdanto
Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) perustettiin asetuksella (EU) N:o 223/2014. Sen tavoitteena on lieventää unionissa köyhyyden pahimpia muotoja, kuten asunnottomuutta, lasten köyhyyttä ja elintarvikepulaa. Mainitun asetuksen mukaan FEAD:sta voidaan tukea yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä jakamalla elintarvikkeita ja perushyödykkeitä (kuten vaatteita, jalkineita ja hygieniatarvikkeita) tai järjestämällä sosiaalista osallisuutta edistävää toimintaa. Näin ollen FEAD:n lisäarvo on se, että siitä tuetaan väestöryhmiä, jotka eivät välttämättä voi saada tukea suoraan muista EU:n rahoitusvälineistä, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot).
FEAD:n kokonaismäärärahat ovat 3 813 miljoonaa euroa (nykyhintoina). Jäsenvaltiot toteuttavat FEAD:n toimet kansallisella tasolla toimenpideohjelmien kautta. Ohjelmasuunnitteluvaiheessa jäsenvaltiot voivat päättää, toteuttavatko on elintarvikkeina ja/vai perushyödykkeinä annettavan avun toimenpideohjelman (toimenpideohjelma I) vai vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta edistävän toimenpideohjelman (toimenpideohjelma II) vai molemmat. Ne voivat määrittää itse kohderyhmät, erityiset tuen tyypit ja ohjelmien maantieteellisen kattavuuden.
Vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus on keskeisellä sijalla toimenpideohjelmassa II, mutta se on myös olennainen osa toimenpideohjelmaa I. Aineellisen avun ohella on tarjottava liitännäistoimenpiteitä, jotka on suunniteltu edistämään loppukäyttäjien sosiaalista osallisuutta (esimerkiksi ohjaus asiaankuuluviin palveluihin, ohjeistus tasapainoisesta ruokavaliosta ja neuvonta kotitalouden raha-asioissa). Tällä tavoin toimenpideohjelmalla I täytetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perushyödyketarpeet ja autetaan heitä integroitumaan jälleen osaksi yhteiskuntaa.
FEAD:n ohjelmien toteuttamiseksi jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden kanssa. Kumppaniorganisaatiot voivat olla julkisia elimiä tai voittoa tavoittelemattomia järjestöjä. Ne tarjoavat aineellista apua (toimenpideohjelma I) tai suunnittelevat ja toteuttavat sosiaalista osallisuutta edistäviä toimintoja (toimenpideohjelma II) FEAD:n ohjelmien mukaisesti. Tällä tavoin FEAD:sta tuetaan myös sosiaalipoliittisten valmiuksien parantamista kumppaniorganisaatioissa.
FEAD:n seurantasääntöjen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus ohjelmiensa täytäntöönpanostavuosittain, kuitenkin viimeistään seuraavan kalenterivuoden 30. kesäkuuta. Komissio arvioi täytäntöönpanokertomukset ja tarvittaessa pyytää jäsenvaltioita tekemään muutoksia. Lisäksi komissio esittää jäsenvaltioiden kertomuksista tiivistelmän Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Asetuksen (EU) N:o 223/2014 mukaan komissio myös kuulee organisaatioita, jotka edustavat kumppaniorganisaatioita EU:n tasolla, FEAD-tuen täytäntöönpanosta vähintään kerran vuodessa ja raportoi asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Käsillä oleva tiivistelmä perustuu vuoden 2015 täytäntöönpanokertomusten tietoihin siinä muodossa, jossa komissio on ne hyväksynyt. Yhdistynyt kuningaskunta ei toteuttanut FEAD-toimenpiteitä vuonna 2015 eikä se siksi toimittanut täytäntöönpanokertomusta kyseiseltä vuodelta. Tässä tiivistelmässä annetaan yleiskatsaus FEAD-toimien kehitykseen unionissa ja esitetään jäsenvaltioiden toimittamat tiedot niiden kertomusten rakenteen mukaisesti. Siinä tehdään katsaus myös FEAD:n täytäntöönpanoa koskeviin kuulemisiin, jotka järjestettiin kumppaniorganisaatioiden unionin tason edustajien kanssa vuonna 2015. Yhteisiä indikaattoreita koskevat arvot esitetään liitteessä.
Toimien täytäntöönpanon ja raportointiajankohdan välisen ajan huomioon ottamiseksi kertomus sisältää tietoja myös vuoden 2015 jälkeisestä kehityksestä, jos tällaisia tietoja on ollut saatavilla.
II Yleinen kehitys
FEAD:n varainkäytön ohjelmasuunnittelu saatettiin päätökseen vuoden 2015 alussa, jolloin komissio hyväksyi viimeiset jäljellä olevat kolme ohjelmaa (Saksan, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan ohjelmat). Kaksi jäsenvaltiota pyysi saada tarkistaa ohjelmiaan: Romania halusi helpottaa loppukäyttäjien määrittelemistä ja Tšekki halusi laajentaa ohjelmansa soveltamisalaa, jotta voitaisiin tukea ilmaisaterioiden tarjoamista muita heikommassa asemassa oleville oppilaille. Vuonna 2016 toimitettiin neljä muuta tarkistuspyyntöä.
Edistystä tapahtui myös FEAD:n täytäntöönpanosääntöjen kehittämisessä. Vuoden 2015 loppuun mennessä komissio hyväksyi ja julkaisi kolme delegoitua säädöstä ja viisi täytäntöönpanosäädöstä (80 prosenttia suunnitellusta työstä). Marraskuuhun 2016 mennessä se oli hyväksynyt ja julkaissut kaikki delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset.
Vuonna 2015 EU:hun saapui suuri määrä maahanmuuttajia, joiden joukossa oli useita turvapaikanhakijoita. Tässä yhteydessä nousi esiin monia kysymyksiä, esimerkiksi se, miten tulijoille voidaan tarjota tarvittavaa aineellista apua. Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava pääosasto laati muistion tuen tarjoamisesta turvapaikanhakijoille FEAD:sta ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Turvapaikanhakijoiden mahdollisuus saada tukea FEAD:sta riippuu siitä, miten jäsenvaltiot ovat määritelleet henkilön tukikelpoisuuden. Muistio esiteltiin jäsenvaltioille ja siitä keskusteltiin niiden kanssa erityiskokouksessa 25. syyskuuta 2015.
Vuonna 2016 komissio perusti FEAD-verkoston, jonka tavoitteena on vahvistaa FEAD:n sidosryhmien valmiuksia kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdon kautta. FEAD-verkoston ensimmäiseen konferenssiin kesäkuussa 2016 osallistui 200 sidosryhmää kaikista 28 jäsenvaltiosta. Vuoden 2016 loppuun mennessä oli järjestetty kolme FEAD-verkoston kokousta. Kokousten painopisteenä olivat ne FEAD:n eri näkökohdat, joilla pyritään edistämään vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta. Osallistujat esittelivät tapaustutkimuksia ja keskustelivat FEAD-ohjelmien täytäntöönpanoa koskevista yhteisiin kysymyksiin liittyvistä ongelmista ja ratkaisuista. Vuodelle 2017 on suunnitteilla viisi sidosryhmäkokousta.
Vuonna 2016 komissio aloitti myös FEAD:n väliarvioinnin, jossa pyritään tarkastelemaan FEAD-ohjelmien saavutuksia. Osana tätä arviointia on käynnistetty julkinen kuuleminen, joka on avoin kaikille FEAD:n sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Välikertomus valmistuu kesällä 2017. Lopullinen arviointikertomus esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2018.
Alustava kokemus ohjelmien toteuttamisesta kentällä ja sidosryhmäpalaute osoittavat, että FEAD-säännöissä on parantamisen varaa. Syyskuussa 2016 komissio esitti varainhoitoasetuksen tarkistamista koskevan ehdotuksen, johon liittyy useita tarkistuksia alakohtaisiin säädöksiin. Ehdotus sisältää myös useita asetusta (EU) N:o 223/2014 koskevia muutoksia, joilla FEAD:n hallinnointia pyritään yksinkertaistamaan edelleen.
III Toimenpideohjelmien täytäntöönpanon tila
Rahoituksen toteuttaminen
FEAD-ohjelmien rahoituksen toteutusta vauhditettiin vuonna 2015. FEAD-toimiin sidottiin 21 jäsenvaltiossa 419,3 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna niitä oli sidottu 333,5 miljoonaa euroa. Näin ollen kaudella 2014–2015 sidottiin varoja yhteensä 752,7 miljoonaa euroa, mikä vastaa 17:ää prosenttia ohjelmien kokonaismäärärahoista (unionin ja jäsenvaltioiden yhteisrahoitus). Rahoituksen toteutuksen vauhdittaminen näkyi tätäkin selkeämmin tuensaajille suoritetuissa maksuissa: vuonna 2015 tuensaajille maksettiin yhteensä 388 miljoonaa euroa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2014 (96,3 miljoonaa euroa). Suurin osa maksuista (97,7 prosenttia) käytettiin elintarvikeavun toimiin.
Ensimmäiset maksupyynnöt toimitettiin komissiolle vuonna 2015. Kolme jäsenvaltiota (Viro, Ranska ja Latvia) ilmoitti tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismääräksi 46,3 miljoonaa euroa. Komissio oli 31. joulukuuta 2016 mennessä maksanut yhteensä 732,3 miljoonaa euroa, joista 312,8 miljoonaa euroa välimaksuina.
Käytännön täytäntöönpano (toimenpideohjelma I)
Rahoituksen toteutusta päätettiin vauhdittaa vuonna 2015, koska FEAD-ohjelmien käytännön täytäntöönpanossa oli saavutettu lisäedistystä. Vuoden loppuun mennessä apua oli tarjottu 16:ssa niistä 24 jäsenvaltiosta, jotka olivat valinneet toimenpideohjelman I. Vuonna 2015 jaettiin yhteensä 408 770 tonnia elintarvikkeita, eniten Italiassa (21,4 prosentin osuus). Viisi maata (Espanja, Ranska, Italia, Puola ja Romania) toteutti yli 93 prosenttia elintarvikeavun kokonaismäärästä. Elintarvikkeita jaettiin paketteina 14 jäsenvaltiossa.
Aterioita jakavien maiden lukumäärä nousi vuonna 2015 (vuoden 2014) kahdesta maasta seitsemään (Belgia, Bulgaria, Espanja, Suomi, Italia, Latvia ja Puola). Vuonna 2015 FEAD:sta myönnettiin täyttä tai osittaista tukea noin 47:ää miljoonaa ateriaa varten.
Suurin elintarvikeryhmä olivat maitotuotteet yli puolella kokonaismäärästä. Tärkkelystuotteet olivat toisena. Hedelmät ja vihannekset olivat kolmannella sijalla 10 prosentin osuudella kokonaismäärästä. Komissio toivoo, että hedelmien ja vihannesten osuus elintarvikeavusta kasvaa tasaisesti, koska ne ovat paras terveellisen ruokavalion tae väestöryhmissä, jotka ovat sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa.
Esimerkki: Ranskassa jaetut elintarvikkeet:
pakastettu voi, auringonkukkaöljy, tuore voi; jauhot, kuskus, makaronivalmisteet, pitkäjyväinen riisi; kevytmaito, maitotiiviste, sokeri, palasokeri; tarhapavut, tarhaherneet, porkkanat, perunasosehiutaleet, linssit (kypsennetyt sipulit, porkkanat jne.), vihannespata, kuoritut tomaatit, ratatouille; kuskusta ja kanaa, pakastettu purjopiirakka, vähärasvaista kalaa ja riisiä à la provençale, perunasose-jauhelihalaatikko; emmental-juusto, sulatejuusto; suklaavanukas, kermakinuskikakku, riisivanukas, maitosuklaa, suklaakeksejä, omenasose ilman lisättyä sokeria, persikoita, kevyt ananaskastike; riisi ja täysjyväviljat, jauhettu kahvi, hilloa; pakastettu kalkkunanleike, pakastettu naudanlihapihvi, kanan koipi-reisipala, pakastettu vähärasvaisen kalan filee, boniitti kokonaisena suolavedessä, sardiineja suolavedessä.
Vuonna 2015 FEAD-varoilla paitsi tuettiin elintarvikehankintoja myös rahoitettiin elintarvikelahjoituksia, mikä auttoi vähentämään elintarvikejätettä. Luxemburgissa jaetuista elintarvikkeista 51 prosenttia oli lahjoituksia, joista FEAD kattoi ainoastaan kumppaniorganisaatioiden kuljetus- ja jakelukustannukset. Luxemburgissa toteutettiin myös tiedotustoimia elintarvikelahjoitusten kannustamiseksi.
Vuonna 2015 kolmessa jäsenvaltiossa tarjottiin ensimmäisen kerran perushyödykkeinä annettavaa apua. Itävallassa jaettiin koulutarvikkeita 33 493 oppilaalle, jotka tulevat muita heikommassa asemassa olevista perheistä. Luxemburgissa yhdistettiin elintarvikkeiden ja perushygieniatarvikkeiden, kuten hiustenpesuaineen ja hammastahnan, jakelu. Loppukäyttäjiä oli Luxemburgissa 9 243. Latviassa jaettiin samankaltaisia hygieniatarvikkeita yhdessä muiden tarvikkeiden, kuten pyykinpesu- ja konetiskiaineiden, kanssa 25 675 loppukäyttäjälle.
Vuonna 2015 FEAD:sta annettiin elintarvikeapua arviolta yli 14 miljoonalle henkilölle (joista 6,7 miljoonaa eli 47,2 prosenttia oli naisia). Arvioiden mukaan loppukäyttäjistä oli enintään 15vuotiaita noin 30 prosenttia (4,1 miljoonaa henkeä) ja vähintään 65-vuotiaita noin 10 prosenttia (1,4 miljoonaa henkeä). Loppukäyttäjistä arviolta 5,5 prosenttia (0,8 miljoonaa henkeä) oli vammaisia, lähes 14 prosenttia (2 miljoonaa henkeä) maahanmuuttajia, ulkomaalaistaustaisia henkilöitä (mukaan lukien pakolaiset ja muut kansainvälistä suojelua saavat) ja vähemmistöihin kuuluvia ja 8,5 prosenttia (1,2 miljoonaa henkeä) asunnottomia.
Kun tarkastellaan yhteisten indikaattoreiden yhteenlaskettuja arvoja, on otettava huomioon, että indikaattorit, jotka koskevat FEAD:n toimenpideohjelmasta I tukea saaneiden henkilöiden lukumäärää, perustuvat kumppaniorganisaatioiden tekemiin arvioihin. Näin voidaan rajoittaa kumppaniorganisaatioille ja loppukäyttäjille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Arvioiden perustana voi olla esimerkiksi otanta (loppukäyttäjien laskenta tiettyinä päivinä tai tiettyinä viikkoina vuodessa sekä ekstrapolointi). On mahdollista, että joissakin tapauksissa loppukäyttäjät on laskettu useammin kuin kerran kumppaniorganisaatioiden arvioita varten. Lisäksi on mahdollista, että elintarvikeapua saaneet loppukäyttäjät ovat saaneet myös aineellista apua. Tästä syystä FEAD-toimien yhteydessä ilmoitettuja arvoja on pidettävä karkeina arvioina tukitapausten lukumäärästä eikä yksittäisten tuensaajien lukumäärästä. Toisin sanoen on kyse niiden kertojen lukumäärästä, joina FEAD:sta tarjottiin apua muita heikommassa asemassa oleville väestöryhmille.
Loppukäyttäjien kohderyhmä vaihtelee jäsenvaltioittain, koska kukin jäsenvaltio määrittelee itse ”vähävaraisimmat”. Useimmiten loppukäyttäjien kohderyhmä määritellään taloudellisten arviointiperusteiden nojalla. Kansalliset viranomaiset laativat tällöin luettelon loppukäyttäjistä, jotka voivat saada FEAD-tukea. Joissakin maissa loppukäyttäjien tukikelpoisuus määritellään tätä joustavammin. Kumppaniorganisaatiot voivat joissakin tapauksissa päättää ”paikalla”, onko henkilö antamiensa tietojen perusteella tukikelpoinen. Kodittomille tukea voidaan tarjota suoraan kadulla tai ilmaisruokailupaikoissa vaatimatta todisteita henkilöllisyydestä tai muitakaan tietoja. Tällaisissa tapauksissa FEAD-tulosindikaattoreita varten ilmoitettujen arvojen avulla voidaan arvioida ainoastaan, montako kertaa FEAD:sta on annettu apua. Niiden avulla ei voida arvioida, kuinka moni muita heikommassa asemassa oleva henkilö on tosiasiassa saanut tukea.
Yksi FEAD:n pääpiirteistä on se, että sen toimilla pyritään paitsi tarjoamaan aineellista apua myös edistämään muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalista osallisuutta. Siksi avun ohella on toteutettu erilaisia liitännäistoimenpiteitä. Useimmiten tämä tarkoittaa edelleenkin tiedottamista ja ohjaamista asiaa koskeviin sosiaalipalveluihin. Jäsenvaltiot raportoivat usein myös ohjeistuksen antamisesta tasapainoisesta ruokavaliosta, ruoanvalmistuskurssien järjestämisestä ruoan haaskauksen vähentämiseksi ja neuvojen antamisesta kotitalouden raha-asioiden hoidosta. Joissakin tapauksissa tarjotaan myös psykologista tukea ja apua ongelmien ratkaisemiseen (Luxemburg ja Latvia), lastenkasvatusneuvontaa (Latvia), toimintaohjeita hätätilanteissa (Bulgaria), tukea loppukäyttäjien sosiaalisten taitojen parantamiseksi ja ilmaista oikeusapua (Slovenia) ja tietoa vapaista asunnoista sekä lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia (Ranska). Suomessa liitännäistoimenpiteisiin sisältyi myös erilaisia toimia fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ja terveiden elämäntapojen edistämiseksi loppukäyttäjien keskuudessa. Lisäksi Suomessa jaettiin ruoanlaitto-ohjeita.
Liitännäistoimenpiteet ovat olennainen osa toimenpideohjelman I täytäntöönpanoa, koska niillä pyritään edistämään loppukäyttäjien sosiaalista osallisuutta. Liitännäistoimenpiteiden tarjoaminen loppukäyttäjille on pakollista, mutta jäsenvaltiot voivat valita, rahoittavatko ne niitä FEAD:sta vai eivät. Vuoden 2015 kertomuksista ilmenee, että liitännäistoimenpiteiden käyttöotossa on vaihtelua: joissakin jäsenvaltioissa loppukäyttäjät osallistuvat niihin aktiivisesti, toisissa taas liitännäistoimenpiteet eivät juurikaan herätä kiinnostusta. Joidenkin loppukäyttäjien epäröinti johtuu siitä, ettei heillä ole aiempaa kokemusta sosiaalista osallisuutta edistävistä toimista. Liitännäistoimenpiteisiin osallistuvien loppukäyttäjien lukumäärän nostaminen on yksi kumppaniorganisaatioiden haasteista ohjelman täytäntöönpanon aikana. Tämä on erittäin tärkeää, sillä liitännäistoimenpiteillä pyritään edistämään loppukäyttäjien sosiaalista osallisuutta ja täydentämään ESR:n toimia.
Käytännön täytäntöönpano (toimenpideohjelma II)
Vuonna 2015 sosiaalista osallisuutta edistävien ohjelmien painopisteenä olivat valmistelevat toimet, myös seurantakomiteoiden perustaminen ja kumppaniorganisaatioiden valinta.
Saksassa toimenpideohjelman II tavoitteena on parantaa seuraavien kohderyhmien sosiaalista osallisuutta: muita heikommassa asemassa olevat EU:n maahanmuuttajat ja heidän lapsensa sekä asunnottomat tai asunnottomuuden uhkaamat henkilöt. Seurantakomitea perustettiin sen jälkeen, kun ohjelma oli hyväksytty vuoden 2015 alussa. Seurantakomitean ensimmäinen alustava kokous pidettiin tammikuussa ja toinen kokous maaliskuussa. Kesäkuussa 2015 seurantakomitea julkaisi ensimmäisen ehdotuspyyntökierroksen, joka kattoi vuodet 2016–2018. Ensimmäisellä kierroksella vastaanotettiin yhteensä 191 hanke-ehdotusta. Yksinkertaistamissyistä ehdotuspyyntöön sisältyi kansallisella tasolla määriteltyjen kiinteiden määrien käyttö.
Tanskassa FEAD:n avulla pyritään torjumaan köyhyyttä ja asunnottomuutta sekä lujittamaan yhteiskunnallisesti muita heikommassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta. Tanskassa FEAD-ohjelman hallintoa muutettiin nimittämällä uusi hallintoviranomainen elokuussa 2015. Lisäksi tarkistettiin ohjelmaa sen tietojen päivittämiseksi ja käynnistettiin hakumenettely huhtikuussa 2016.
Alankomaissa toimenpideohjelmalla II pyritään vähentämään pienituloisten ikääntyneiden sosiaalista syrjäytymistä. Alankomaissa valittiin tuensaajataho sosiaalista osallisuutta edistävien toimien toteuttamiseksi vuodesta 2016 alkaen seuraavissa neljässä kaupungissa: Amsterdam, Rotterdam, Haag ja Utrecht.
Ruotsissa pidettiin maaliskuussa 2015 tiedotustapahtuma, jolla käynnistettiin toimenpideohjelma II, jonka tavoitteena on tukea muita heikommassa asemassa olevien EU- ja ETA-maiden kansalaisten vuorovaikutusta ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Seurantakomitea perustettiin seuraavassa kuussa. Ehdotuspyyntö julkaistiin kesäkuussa 2015, ja rahoitusta myönnettiin viiteen hankkeeseen. Ruotsissa myös perustettiin FEAD-tutkijaryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa 2015.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät
Vuonna 2015 jäsenvaltiot osoittivat huomattavia varoja FEAD-sääntelykehyksen mukaisten viranomaisen nimeämismenettelyä koskevien vaatimusten täyttämiseen. Näitä vaatimuksia olivat asianmukaisten menettelyjen kehittäminen kansallisella tasolla, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvauksen laatiminen, tietoteknisen järjestelmän kehittäminen sekä tarkastusviranomaisten tekemät alustavat tarkastukset. Vuoden 2015 loppuun mennessä kuusi jäsenvaltiota (Latvia, Viro, Liettua, Ranska, Bulgaria ja Unkari) oli saattanut nimeämismenettelyn päätökseen. Niiden oli näin ollen mahdollista toimittaa komissiolle välimaksupyyntöjä.
Joulukuuhun 2016 mennessä nimeämismenettelyn oli saattanut päätökseen 25 jäsenvaltiota.
Muuttoliikekriisi
Monet jäsenvaltiot käyttivät rahaston varoja vastatakseen muuttoliikekriisin seurauksiin. Belgiassa eräät kumppaniorganisaatiot asettivat etusijalle turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tukemisen. Liettuassa ja Tšekissä turvapaikanhakijat määriteltiin osaksi tukikelpoista kohderyhmää. Maltassa ja Suomessa tiivistettiin koordinointia kansallisten viranomaisten välillä, jotta FEAD:n, ESR:n sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tarjoamat tuet täydentäisivät toisiaan. Liettuassa hallintoviranomainen toteutti tiedotuskampanjan, jolla pyrittiin lisäämään muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien tietoisuutta mahdollisuudesta saada FEAD-tukea. Kampanjassa käsiteltiin myös syrjinnän vastaisia toimia ja tarkasteltiin suuren yleisön huolenaiheita. Alankomaissa hankkeen osallistujat tulevat todennäköisesti olemaan pääosin maahanmuuttajataustaisia. Hallintoviranomainen onkin mukauttanut toimia vastaavasti sisällyttämällä niihin kielenopetusta.
Kohdatut ongelmat
Jotkin FEAD-ohjelmat eivät vielä olleet täysin toiminnassa viitekaudella. Useimmiten täytäntöönpanon viivästyminen johtui siitä, että siirtyminen maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston alaisen välineen säännöistä FEAD:n hallinnointisääntöihin kesti suunniteltua pidempään. Monet jäsenvaltiot katsoivat, että on parempi ensin perustaa hallinto- ja valvontajärjestelmät ja vasta sitten valita toimet. Eräät muut jäsenvaltiot toteuttivat alustavia täytäntöönpanotoimia, esimerkiksi valitsivat kumppaniorganisaatiot, vaikka tosiasialliset toimet käynnistyivät vasta vuonna 2016.
Jäsenvaltiot, joissa saatiin aikaan tuloksia jo vuonna 2015, sisällyttivät kertomuksiinsa hyvin erilaisia tietoja kohdatuista ongelmista. Tämä johtuu osittain siitä, etteivät raportointivaatimukset ole tiukat. Useimmiten jokaiseen ongelmaan vastattiin erityisellä toimenpiteellä. Suurimmat ongelmat on lueteltu seuraavassa:
-Epätasapuolinen maantieteellinen kattavuus tai epätasapuolinen avun jakaminen vaikutti olevan ongelma monissa jäsenvaltioissa. Joissakin tapauksissa oli valittu ylimääräisiä kumppaniorganisaatioita, jotta käyttämätön apu voitiin jakaa, eräissä muissa tapauksissa taas avustustehtäviä siirrettiin kumppaniorganisaatiolta toiselle (Latvia ja Puola).
-Vaikeus määritellä loppukäyttäjät: yhdessä tapauksessa tämä ongelma ratkaistiin tarkistamalla toimenpideohjelmaa (Romania).
-Viivästykset avun tarjoamisessa hankintamenettelyn tuloksista tehdyn muutoksenhaun seurauksena, valituksi tulleiden tarjouksen tekijöiden perääntyminen tai tarjousten vaatimustenvastaisuus: nämä ongelmat ratkaistiin pääasiassa pidentämällä avun tarjoamisaikaa ja mahdollisuuksien mukaan käynnistämällä uusi tarjouskilpailu (Belgia, Bulgaria ja Malta).
-Hankittujen elintarvikkeiden heikko laatu: tämä ongelma ratkaistiin siten, että toimeksisaaja korvasi jakeluun soveltumattomat tuotteet toisilla. Hallintoviranomainen pyrki nopeuttamaan tätä prosessia (Ranska)
-Joissakin tapauksissa kumppaniorganisaatioiden raportointivaatimuksia pidettiin liian monimutkaisina. Seurantakomitea toteutti tarvittavat toimenpiteet niiden yksinkertaistamiseksi (Puola).
IV Horisontaaliset periaatteet
·Koordinointi ESR:n ja unionin muiden asiaankuuluvien politiikan alojen kanssa
FEAD:n ja ESR:n väliseen koordinointiin liittyy kaksi tärkeää näkökohtaa: kaksinkertaisen rahoituksen välttäminen ja näiden kahden rahaston keskinäinen täydentävyys. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet muun muassa seuraavia toimenpiteitä kaksinkertaisen rahoituksen estämiseksi: asiasta vastaavien viranomaisten keskinäinen tietojenvaihto, ainoastaan yhden seurantajärjestelmän käyttö ja kohderyhmien tai rahoitettavien toimien määrittely etukäteen, jottei ohjelmasuunnitteluvaiheessa ilmene päällekkäisyyksiä.
Vuonna 2015 toteutettiin alustavia toimenpiteitä FEAD:n ja ESR:n välisten toimien täydentävyyden parantamiseksi. Täydentävyyttä pyrittiin lisäämään yleensä toimenpideohjelman I alaisilla liitännäistoimenpiteillä, joiden yhteydessä kumppaniorganisaatiot tiedottivat loppukäyttäjille mahdollisuuksista osallistua ESR-toimiin. Puolassa seurantakomitea otti käyttöön vaatimuksen, jonka mukaan alueellisten ja paikallisten kumppaniorganisaatioiden on tiedotettava FEAD-ohjelman loppukäyttäjille, mitä ESR-toimenpiteitä on saatavilla, ja autettava heitä osallistumaan niihin. Liettuassa ESR-ohjelman loppukäyttäjiä, jotka kuuluvat FEAD:n piiriin, voidaan tukea sekä FEAD:sta että ESR:stä samanaikaisesti ja täydentävästi. Myös muita FEAD:n loppukäyttäjiä kannustetaan osallistumaan ESR-toimiin. Ranska on ilmoittanut tapauksista, joissa jotkin kumppaniorganisaatiot ovat myös ESR-toimien tuensaajia. Näin FEAD:n loppukäyttäjien on helpompi päästä myös ESR-tuen piiriin.
Luomalla yhteyksiä FEAD- ja ESR-tuen välille voidaan vahvistaa FEAD-toimien kokonaisvaikutusta, jotta tuki ei rajoittuisi pelkästään köyhyyden pahimpien muotojen lievittämiseen. Tästä syystä toimien suunnitteluvaiheessa kansallisella tasolla on ensisijaisen tärkeää selvittää, miten FEAD ja ESR voivat täydentää toisiaan erilaisten väylien ja täydentävien toimenpiteiden kautta.
·Sukupuolten välinen tasa-arvo, sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen ja syrjinnän estäminen
Vähävaraisimmat henkilöt määritetään useimmissa tapauksissa taloudellisten kriteerien perusteella. Näin voidaan tuen myöntämisen yhteydessä estää syrjintä sukupuolen, alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden taikka sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Joissakin jäsenvaltioissa kumppaniorganisaatiot tuovat avun loppukäyttäjän luokse, jos loppukäyttäjä ei kykene saapumaan jakelupisteeseen. Tšekissä yksinhuoltajaäidit sekä naiset ja lapset turvakodeissa kuuluvat muita heikommassa asemassa olevaan väestöryhmään. Heille jaetaan juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjä hygieniatavarapaketteja. Slovakia on mukauttanut pakettien painoa niin, että sekä miehet että naiset pystyvät kantamaan niitä. Latviassa on toteutettu useita toimia sen varmistamiseksi, että syrjimättömyyden periaatteita noudatetaan. Esimerkiksi jakelukeskuksista on tehty esteettömiä, aukioloaikoja on joustavoitettu ja lastenhoitopalveluja on tarjolla vanhemmille, jotka saavat avustuksia tai hyödyntävät liitännäistoimenpiteitä.
·Ilmasto- ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen ruoan haaskauksen vähentämiseksi
Ruoan haaskauksen vähentämiseksi jäsenvaltiot valitsivat elintarvikeavun elintarvikkeet seuraavien kriteerien perusteella: kestävä, helposti säilytettävä ja pitkäikäinen. Luxemburg myös rahoittaa elintarvikelahjoitusten keruuta ja jakelua. Bulgariassa paketit, jotka jäävät noutamatta, jaetaan edelleen muille loppukäyttäjille. Latviassa loppukäyttäjiä kannustetaan jättämään tuotteet, joita he eivät aio käyttää, tiettyihin ennalta määriteltyihin paikkoihin jakelukeskuksissa. Liitännäistoimenpiteillä voidaan myös lisätä tietoisuutta: eräässä Puolassa tarjotussa perustyöpajassa aiheena on ruoan haaskauksen ehkäiseminen.
·Tasapainoisen ruokavalion edistäminen vähävaraisimpien keskuudessa
Jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet elintarvikeostojen eritelmiin ravitsemuksellisia ja elintarviketurvallisuutta koskevia vaatimuksia. Ne kuulevat kumppaniorganisaatioita, työmarkkinaosapuolia, toimivaltaisia viranomaisia ja asiantuntijoita elintarvikkeista, jotka edistävät tasapainoista ruokavaliota. Elintarvikeluettelossa otetaan huomioon myös se, millaisen vastaanoton tuotteet ovat saaneet kohderyhmissä aiemmin.
Belgia päivitti tuoteluettelonsa vuonna 2015 asettamalla etusijalle jalostamattomat ja vähemmän jalostetut tuotteet, jotka soveltuvat sellaisinaan kaikkien kulttuurien aterioihin ja innostavat loppukäyttäjiä laittamaan ruokaa. Belgiassa parannettiin tuotevalikoimaa ja päätettiin ottaa käyttöön useampia kasviproteiineja, esimerkiksi linssejä. Eläinperäisistä proteiineista päätettiin suosia kalaproteiineja, koska ne yleensä saavat paremman vastaanoton loppukäyttäjien keskuudessa.
Tšekissä pyrittiin takaamaan elintarvikkeiden korkea laatu ottamalla tuotevalikoimassa huomioon tasapainoisen ruokavalion keskeiset tekijät. Tuotevalikoimassa painotettiin suurta lihapitoisuutta, vähäistä lisäaineiden osuutta, vähärasvaisuutta, hedelmien suurta osuutta jne. Kullekin tuotteelle myös määriteltiin aika, jonka sen on vähintään säilyttävä toimitushetken jälkeen.
Virossa paketit eivät sisällä pähkinöitä, jotka ovat yksi yleisimmistä allergeeneista. Virossa jaettiin kala- ja lihasäilykkeitä sekä suuren ravintoarvon viljatuotteita. Elintarvikepakettien sisältö vaihtelee jakelukerroittain, jotta loppukäyttäjät saavat monipuolisempaa ravintoa.
Espanjassa pyrittiin täyttämään loppukäyttäjien ravitsemukselliset tarpeet tarjoamalla perusravintoaineita (proteiinit, hiilihydraatit, rasva, kuidut, vitamiinit ja kivennäisaineet). Lapsille jaettiin heidän kasvunsa ja kehityksensä kannalta olennaisia elintarvikkeita.
Suomessa asetettiin kullekin tuotteelle erityisiä laatuvaatimuksia. Esimerkiksi hernekeiton lihapitoisuuden on oltava vähintään 5 prosenttia, ja maitojauheen on sisällettävä D-vitamiinia.
V Kumppaniorganisaatioiden edustajien kuulemiset EU:n tasolla
Vuonna 2015 järjestettiin kaksi kuulemistilaisuutta kumppaniorganisaatioiden edustajien kanssa EU:n tasolla.
Ensimmäinen kokous pidettiin 9. maaliskuuta 2015. Komissio selosti FEAD:n pääpiirteitä ja esitti yleiskatsauksen uusien varojen ohjelmasuunnittelun tuloksiin. Kokouksessa keskusteltiin myös FEAD-verkoston valmistelujen tilasta. Osallistujat toivat esiin eri aiheita, erityisesti haasteita, jotka liittyivät kumppaneiden osallistumiseen FEAD-tuen toimittamiseen kansallisella tasolla.
Toinen kokous pidettiin 16. marraskuuta 2015. Komissio esitteli keskustelua varten tiivistelmäluonnoksen FEAD:n vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista, jotka jäsenvaltiot olivat toimittaneet. Tätä seurasi keskustelu FEAD:n (ja ESR:n) varojen käyttöönotosta muuttoliikekriisiin vastaamiseksi. Lopuksi esiteltiin FEAD-verkoston keskeiset piirteet.
VI Päätelmä
Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteena on vähentää köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden lukumäärää ainakin 20 miljoonalla. Tämä osoittaa, miten tärkeänä EU pitää köyhyyden torjumista. Komissio tukee jäsenvaltioiden pyrkimyksiä vähentää köyhyysvaarassa olevien henkilöiden lukumäärää, muun muassa FEAD:n avulla. Köyhyys on kuitenkin monimutkainen asia, joka edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että ESR-toimet ja muut EU:n ja kansallisen tason välineet ja toimenpiteet täydentävät toisiaan. Koska FEAD-resurssit ovat rajalliset, se keskittyy erityisesti köyhyyden lieventämiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Tätä varten se muun muassa luo yhteyksiä muihin käytettävissä oleviin yksiköihin. FEAD-toimet voivat merkitä ensimmäistä askelta pois köyhyyden polulta.
FEAD-tuen uudet mallit tarjoavat entistä useampia avun muotoja, mikä on ennakkoedellytys räätälöidyn lähestymistavan soveltamiselle autettaessa tiettyjä kohderyhmiä. Vuoden 2015 kokemukset osoittavat, että kohderyhmään voi kuulua turvapaikanhakijoita ja pakolaisia sekä marginalisoituneiden yhteisöjen edustajia, kuten romaneja. FEAD antaa panoksensa myös elintarvikejätteen vähentämiseen lisäämällä kumppaniorganisaatioiden valmiuksia ja lujittamalla mahdollisten elintarvikelahjoittajien ja aineellisen avun lahjoittajien luottamusta.
Vuoden 2015 kertomukset antavat rohkaisevia tuloksia, jotka kuitenkin jakautuvat epätasaisesti. Vuoden loppuun mennessä 12 jäsenvaltiota ei vielä ollut saavuttanut alustavia tuloksia. Tämä osoittaa, että joissakin tapauksissa ohjelman hyväksymisen ja toimien toteuttamisen välillä on kulunut yli vuosi. Jotta FEAD voisi käyttää täyden potentiaalinsa, vuoden 2016 kertomuksista on käytävä ilmi, että jäsenvaltioiden suuri enemmistö on saavuttanut tuloksia.
Vuoden 2015 kertomukset osoittavat, että jäsenvaltioissa ilmeni pian ohjelmien käynnistämisen jälkeen monenlaisia ongelmia, joihin tartuttiin erityisillä toimenpiteillä. Toimenpideohjelmia muutettiin joiltakin osin jäsenvaltion kattavuuden optimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että FEAD-toimet olisivat helposti kohderyhmän käytettävissä. On erityisen tärkeää, että ongelmat ratkaistaan tehokkaasti. FEAD oli alun perinkin suunniteltu yksinkertaisesti hallinnoitavaksi välineeksi, jolla kyetään tarttumaan kiireellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. FEAD-toimien toteuttaminen voi käytännössä olla sujuvaa vain, jos yksinkertaistettuja lainsäädännöllisiä vaatimuksia sovelletaan yksittäisten toimien tasolla. Tästä syystä on tärkeää myös hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia mahdollisuuksia vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä ohjelmasta vastaavien viranomaisten että kumppaniorganisaatioiden tasolla kaikkien olemassa olevien kanavien kautta. Näitä kanavia ovat FEAD-asiantuntijaryhmä, FEAD-verkosto ja säännölliset sidosryhmien kuulemiset kansallisella ja EU:n tasolla.
Vuoden 2016 täytäntöönpanokertomuksissa jäsenvaltiot esittävät ensimmäistä kertaa arvion siitä, miten ohjelmilla on kyetty edistämään FEAD:n erityis- ja kokonaistavoitteiden saavuttamista. Seuraavassa komission laatimassa tiivistelmässä voidaan tämän tiedon avulla arvioida yksityiskohtaisemmin kaikkia FEAD:n tavoitteisiin liittyviä kumulatiivisia tuloksia ja vaikutuksia.