EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.2.2017

COM(2017) 74 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Yhdeksäs kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta

1Johdanto

Tässä yhdeksännessä kertomuksessa sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta esitetään 8. joulukuuta julkaistun edellisen kertomuksen 1 jälkeen päivitetty tilannekatsaus ja arvioidaan toimia, joita kaikki sidosryhmät ovat toteuttaneet 8.12.2016–7.2.2017 (tarkastelukausi) sisäisten siirtojen järjestelmän ja uudelleensijoittamisjärjestelmän puitteissa annettujen sitoumusten täyttämiseksi.

Kreikkaan on tullut 5. joulukuuta 2016 jälkeen 3 873 henkilöä 2 . Kreikassa olevien siirtolaisten kokonaismäärä pysyi edelliseen tarkastelukauteen verrattuna vakaana: 7. helmikuuta heitä oli noin 62 600, joista noin 15 000 saarilla ja noin 47 600 Manner-Kreikassa. 3 Italiaan on saapunut 5. joulukuuta 2016 jälkeen 15 614 henkilöä 4 . Tulijoista 3,6 prosenttia on ollut eritrealaisia, jotka ovat suurin Italiassa kansallisuuden perusteella sisäisten siirtojen piiriin kuuluva ryhmä. 5

Kahdeksannessa kertomuksessa komissio vahvisti tavoitteeksi, että Italiasta siirretään kuukausittain vähintään 1 000 henkilöä ja Kreikasta vähintään 2 000 henkilöä joulukuusta 2016 alkaen. Eurooppa-neuvosto vahvisti 15. joulukuuta edellisen kerran järjestetyssä kokouksessaan 6 EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa koskevan yhteisen toimintasuunnitelman, joka sisältää Kreikkaa koskevat siirtotavoitteet. Lisäksi se toisti kehotuksensa tehostaa toimia sisäisten siirtojen nopeuttamiseksi varsinkin ilman huoltajaa olevien alaikäisten tapauksessa sekä olemassa olevia uudelleensijoitusjärjestelmiä. Kehotuksista huolimatta tulokset ovat vaihtelevia.

Tarkastelukaudella toteutettiin 3 813 uutta siirtoa, joten tähän mennessä siirrettyjen henkilöiden määrä on yhteensä 11 966 (Kreikasta on siirretty 8 766 ja Italiasta 3 200 henkilöä). 7 Joulukuussa toteutettiin ennätyksellisen paljon siirtoja sekä Italiasta (764) että Kreikasta (1 162). Kaikkiaan siirrettiin siis 1 926 henkilöä ja saavutettiin tavoite, joka on yli 10 000 henkilön siirto. Tammikuussa toteutui 551 siirtoa Italiasta ja 1 131 Kreikasta; näin Kreikasta tapahtuvien siirtojen kuukausimäärä vakiintui noin tuhanteen. Nämä luvut ovat osoitus myönteisen kehityksen jatkumisesta yleisesti ottaen, mutta ne jäävät edelleen komission asettamista tavoitteista ja Kreikan tapauksessa Eurooppa-neuvoston vahvistamista tavoitteista.  

Uudelleensijoittamisista voidaan todeta, että 22 504 henkilön uudelleensijoittaminen heinäkuun 2015 päätelmien 8 mukaisesti etenee suunnitellusti. Tähän mennessä on uudelleensijoitettu 13 968 kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä, mikä on yli puolet sovitusta määrästä. Joulukuun 6. päivän 2016 jälkeen on uudelleensijoitettu 913 henkilöä 9 pääasiassa Turkista, Jordaniasta ja Libanonista. Osa tämän EU-järjestelmän puitteissa toteutettavista uudelleensijoittamisista tukee myös EU:n ja Turkin julkilausumassa esitetyn 1:1-mekanismin täytäntöönpanoa. Sen jälkeen kun mekanismi otettiin käyttöön 4. huhtikuuta 10 , EU:hun on sen puitteissa uudelleensijoitettu Turkista 3 098 syyrialaista, joista 487 11 edellisen kertomuksen antamisen jälkeen.

2Sisäiset siirrot

2.1Tarkastelukauden tärkeimmät tapahtumat

Kahdeksannen kertomuksen antamisen jälkeen komissio on kahdenvälisesti kehottanut lähes kaikkia jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiassa jo nyt aktiivisesti toimivat jäsenvaltiot ja assosioituneet maat suhtautuivat kehotukseen myönteisesti ja ilmoittivat komissiolle kuukausittaisia lupauksia koskevat suunnitelmansa. Eräiden muiden jäsenvaltioiden osalta tilanne on kuitenkin epätyydyttävä. Unkari, Itävalta ja Puola ovat ainoat jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet vastaan yhtään sisäisesti siirrettävää henkilöä. Slovakia ottaa edelleen vastaan sisäisesti siirrettäviä henkilöitä erittäin rajoitetusti, ja Tšekki ei ole antanut uusia vastaanottolupauksia toukokuun 2016 jälkeen eikä ole ottanut vastaan yhtään sisäisesti siirrettävää henkilöä elokuun 2016 jälkeen.

Kreikasta siirrettiin 1 162 henkilöä joulukuussa 2016 ja 1 131 henkilöä tammikuussa 2017, kun kuukausitavoite on 2 000. Lisäksi joulukuussa annettiin 1 178 vastaanottolupausta ja tammikuussa 1 550 lupausta. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, kunhan kaikki jäsenvaltiot antavat vastaanottolupauksia ja toteuttavat osuuttaan vastaavia siirtoja tasaiseen tahtiin kuukausittain. Tavoitteen (2000 henkilöä/kuukausi) saavuttaminen edellyttäisi varsinkin sitä, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet ensimmäistäkään siirrettävää henkilöä tai vain muutamia (Tšekki, Unkari, Kroatia, Itävalta, Puola ja Slovakia), aloittavat siirrettävien henkilöiden vastaanottamisen välittömästi. Lisäksi Belgian ja Espanjan pitäisi antaa kuukausittain niiden osuutta vastaavia lupauksia ja Portugalin, Romanian ja Liettuan pitäisi aloittaa uudestaan lupausten antaminen kuukausittain. Mainitsemisen arvoista on myös se, että Viro, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta ja Suomi ovat edenneet hyvin velvollisuuksiensa täyttämisessä. Ja jos Sveitsi ja Norja säilyttävät nykyisen tahtinsa, ne ovat panneet kaikki sisäisiä siirtoja koskevat sitoumuksensa täytäntöön maaliskuuhun 2017 mennessä. Niillä jäsenvaltioilla, jotka ovat vasta hiljattain aloittaneet siirrettävien henkilöiden vastaanottamisen Kreikasta, on enemmän kurottavaa aktiivisempiin jäsenvaltioihin ja assosioituneisiin valtioihin nähden.

Kreikan viranomaiset ovat tehostaneet rekisteröintiä ja muuttaneet aikataulutusta niin, että maaliskuun 2017 puoliväliin mennessä kaikkien ennakkorekisteröityjen hakijoiden (myös niiden, jotka kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin kuuluviin kansallisuuksiin) rekisteröinti olisi saatu valmiiksi. 12 Kuukausitavoitteen saavuttaminen mahdollisimman pian on erittäin tärkeää, jotta vältetään hakijoiden pitkät odotusajat ja edelleen liikkumisen riski.

Italiasta siirrettiin 764 henkilöä joulukuussa 2016. Määrä edustaa vakaata kasvua edellisiin kuukausiin nähden, ja se on suurin sitten järjestelmän käyttöönoton. Joulukuussa 2016 annettiin 735 vastaanottolupausta, mutta tammikuussa paikkoja luvattiin 1 025, eli tavoite saavutettiin (1 000 lupausta/kuukausi). Viimeisten neljän kuukauden aikana siirrot Italiasta ovat lisääntyneet nopeasti (noin 230 siirrosta noin 750 siirtoon kuukaudessa), mutta tammikuussa (551 siirtoa) siirrettävien henkilöiden määrä laski ensimmäisen kerran. Tämä johtuu osittain vuodenvaihteen juhlapyhistä, mutta taustalla on myös operatiivisia ja logistisia syitä, jotka joissain tapauksissa selittyvät sillä, että hakijoita on eri puolilla Italiaa.

Koska uusia tulijoita tulee tasaiseen tahtiin, myös Eritreasta, sisäistä siirtoa hakevien eritrealaisten määrä pysyi Italian sisäministeriöstä saatujen tietojen perusteella vakaana, 5 300–5 800 henkilössä.

Seitsemän maata (Saksa, Ranska, Malta, Alankomaat, Norja, Suomi ja Sveitsi) osallistui täysipainoisesti sisäisten siirtojen toteuttamiseen Italiasta. Niistä Malta ja Suomi ovat edenneet hyvin velvollisuuksiensa täyttämisessä, ja Norja ja Sveitsi pystyvät lunastamaan maaliskuuhun 2017 mennessä kaikki sisäisiä siirtoja koskevat sitoumuksensa, mikäli ne jatkavat siirtoja nykyiseen tahtiin. Jäsenvaltioiden, varsinkin niiden, jotka eivät ole toistaiseksi vastaanottaneet Italiasta siirrettäviä henkilöitä, olisi tehostettava toimiaan, jotta siirroissa Italiasta päästäisiin kuukausitavoitteeseeen (1 000 siirtoa kuukaudessa).

Italia aikoo omalta osaltaan lisätä Dublin-yksikössä hakemuksia käsittelevän henkilöstön määrää, ja se osoitti joustavuutta turvallisuusselvitysten suhteen. Europolin kanssa sovittuja järjestelyjä, joilla helpotetaan poikkeuksellisesti tehtäviä lisäturvallisuustarkastuksia, sovellettiin käytännössä ensimmäisen kerran tammikuussa 2017 Norjan pyynnöstä. Italiassa on tarkoitus järjestää helmikuussa ensimmäinen Europolin sekä Norjan ja Italian virkamiesten yhteinen turvallisuushaastattelu Italiasta toteutettavia siirtoja koskevien käytänteiden perusteella. Sen tavoitteena on hankkia kokemuksia ja kasvattaa kaikkien Italiasta siirrettäviä henkilöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden luottamusta järjestelmään.

Italiaan ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten 13 määrä kasvoi edelleen: vuonna 2016 maahaan saapui 28 129 alaikäistä, joista 25 772 (91,6 %) ilman huoltajaa, muun muassa 3 806 eritrealaista, 218 syyrialaista, 394 irakilaista ja 13 jemeniläistä). 14 Vuoden 2017 puolella (tilanne 23.1.) Italiaan on saapunut ilman huoltajaa 462 alaikäistä, joista neljä kuuluu kansallisuutensa perusteella sisäisten siirtojen piiriin. Kreikan kansallinen sosiaalisen yhteisvastuun keskus raportoi, että maassa oli 27. tammikuuta arviolta 2 200 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä. Kuten on jo raportoitu, Kreikassa toteutetun laajamittaisen ennakkorekisteröinnin yhteydessä rekisteröitiin 1 225 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä 15 , joista 48 prosenttia (noin 588) kuuluu kansallisuutensa puolesta sisäisten siirtojen piiriin (36 prosenttia syyrialaisia ja 12 prosenttia irakilaisia). 16

Helmikuun 2017 alussa tilanne oli se, että (Kreikan lainsäädäntöön sisältyvän määritelmän mukaisia) ilman huoltajaa olevia alaikäisiä oli rekisteröity 523, mutta vain 248 on siirretty sisäisesti. Suurin ongelma on (varsinkin alle 17-vuotiaiden) naimisissa olevien alaikäisten siirrot, koska monissa jäsenvaltioissa tällaisten vanhemmistaan eroon joutuneiden lasten sisäisille siirroille on laillisia esteitä (esim. alaikäisen nainut aikuinen voidaan tuomita). Sen vuoksi ne eivät hyväksy tällaisia alaikäisiä tai jopa hylkäävät esitetyt siirtopyynnöt. 17 Jäsenvaltioiden olisi kartoitettava keinoja tällaisten vanhemmistaan eroon joutuneiden lasten siirtojen helpottamiseksi.

Myös Italia pyrkii helpottamaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiä siirtoja, mutta sen on vielä kehitettävä menettelyä, joka mahdollistaa yksin matkustavien ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirrot. Marraskuussa 2016 ainoastaan yksi vanhemmistaan eroon joutunut lapsi siirrettiin Italiasta Alankomaihin.

Tarkastelukaudella siirrettiin kaikkiaan 74 alaikäistä (Saksaan, Irlantiin, Luxemburgiin, Alankomaihin, Norjaan, Espanjaan, Suomeen ja Sveitsiin), mikä nosti siirrettyjen, ilman huoltajaa olevien alaikäisten määrän 249:ään 18 . Lähes kaikki siirrot tehtiin Kreikasta.

2.2Siirrettäviä henkilöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden toimet

Lisäksi 7. joulukuuta ja 7. helmikuuta välisenä aikana siirrettiin 3 813 henkilöä: 2 558 Kreikasta (ml. ensimmäiset siirrot Liechtensteiniin) 19 ja 1 255 Italiasta. 20 Toistaiseksi eniten hakijoita on ottanut vastaan Ranska (2 727), toiseksi eniten Saksa (2 042) ja kolmanneksi eniten Alankomaat (1 361).

Toimet, joilla puututaan vastaanottolupausten vähäiseen määrään: Tarkastelukaudella 13 jäsenvaltiota (Saksa, Belgia, Viro, Ranska, Kroatia, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Slovenia ja Suomi) 21 sekä Sveitsi ja Norja 22 antoivat 4 413 virallista lupausta (joista 1 760 annettiin Italialle ja 2 653 Kreikalle). Jäsenvaltioiden antamien virallisten vastaanottolupausten määrä on yhteensä 22 928 (7 599 lupausta Italialle ja 15 329 Kreikalle).

Belgia, Saksa, Viro, Ranska, Irlanti, Latvia, Malta, Alankomaat, Norja, Suomi ja Sveitsi ovat antaneet kuukausittain lupauksia Kreikalle, kun taas Italialle sellaisia ovat antaneet vain Belgia, Saksa, Latvia, Alankomaat, Norja, Suomi ja Sveitsi. Lisäksi Luxemburg on antanut kahden kuukauden välein lupauksia sekä Italialle että Kreikalle.

Itävalta 23 ja Unkari ovat edelleen ainoat maat, jotka eivät ole antaneet lainkaan vastaanottolupauksia eivätkä vastaanottaneet ensimmäistäkään sisäisesti siirrettävää henkilöä. Puola keskeytti huhtikuussa 2016 lupaustensa täytäntöönpanon eikä ole sittemmin antanut uusia lupauksia eikä ottanut vastaan hakijoita. 24 Lisäksi eräät jäsenvaltiot (Bulgaria ja Tšekki) eivät ole antaneet lupauksia yli seitsemään kuukauteen.

Toimet, joilla lyhennetään siirtopyyntöihin vastaamiseen kuluvaa aikaa: Tarkastelukaudella jäsenvaltiot ovat onnistuneet lyhentämään jonkin verran siirtopyyntöihin vastaamiseen kuluvaa aikaa, mutta ne eivät vieläkään vastaa 10 työpäivän määräajassa, joka on siirtoja koskevissa käytänteissä asetettu tavoite. Kuten edellisissä kertomuksissa on todettu, turvallisuushaastatteluja olisi järjestettävä ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja tavoitteeksi asetetussa 10 työpäivän määräajassa. Jäsenvaltioiden on parannettava käsittelykapasiteettiaan vastausajan lyhentämiseksi.

Joitakin pyyntöjä hylätään edelleen perusteilla, joita ei ole vahvistettu neuvoston päätöksissä, esimerkiksi kansallisuuden perusteella (vaikka henkilö kuuluisi kansallisuutensa perusteella sisäisten siirtojen piiriin). Hylkäysten perusteluja on myös parannettava, jotta ne täyttäisivät neuvoston päätöksissä asetetut vaatimukset. Saksa, Alankomaat ja Irlanti ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten hylkäykset olisi perusteltava. Tiedon jakaminen on ratkaisevan tärkeää EU:n turvallisuuden kannalta. Siksi jäsenvaltioiden ei pitäisi hylätä tiettyjä hakemuksia vain vetoamalla turvallisuusseikkoihin yleisesti, vaan niiden olisi tehtävä yhteistyötä asian käsittelemiseksi kokonaisvaltaisella tavalla. Koska useat jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa turvallisuuteen liittyvien tietojen jakamisesta, Europol tarjoaa jäsenvaltiolle tarkoitukseen varatun turvallisen viestintäkanavan, jonka välityksellä ne voivat ilmoittaa suojatusti syyt siirtopyyntöjen hylkäämiseen. Kanava on ollut käytössä 1. joulukuuta 2016 lähtien, mutta toistaiseksi yksikään jäsenvaltio ei ole käyttänyt sitä hylkäämisperusteiden ilmoittamiseen. Kreikan poliisi on perustanut kansallisen turvallisuusvastaavan toimen, jonka välityksellä hylkäysperusteet voidaan ilmoittaa. Komissio korostaa jälleen kerran mahdollisuutta vaihtaa sormenjälkitietoja poliisiyhteistyökanavien välityksellä turvallisuuden varmistamiseksi kansallisella tasolla, erityisesti tapauksissa, joissa hakijalla ei ole henkilö- tai matkustusasiakirjoja.

Toimet, joilla puututaan haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, sisäisiin siirtoihin liittyviin haasteisiin: Ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtotahti on ollut samaa luokkaa kuin edellisellä tarkastelukaudella, mikä johtuu vaikeuksista naimisissa olevien alaikäisten siirtämisessä, kuten 2.1 kohdassa on selitetty. Eräät jäsenvaltiot ovat haluttomia vastaanottamaan muita haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ryhmiä (esim. vakavasti sairaat). Toiset taas tulkitsevat neuvoston päätöksiä liian tiukasti ja katsovat, että vastaanottolupaus raukeaa tilanteessa, jossa siirtoa joudutaan terveyssyistä lykkäämään (esim. henkilö ei sairauden takia pysty matkustamaan) yli neuvoston päätöksissä vahvistetun kahden kuukauden määräajan. Neuvoston päätösten mukaan haavoittuvassa asemassa olevat hakijat on siirrettävä ennen muita ja lisäksi on osoitettava joustoa, jos siirron täytäntöönpano lykkäytyy terveyssyistä yli kahden kuukauden määräajan. Tämä koskee varsinkin tapauksia, joissa siirron kohteena oleva jäsenvaltio ei ole vastannut siirtopyyntöön sovitussa määräajassa. Neuvoston päätösten mukaan määräaikaa voidaan pidentää neljällä viikolla ja äärimmäisessä tapauksessa vielä senkin jälkeen. Siksi olisi toivottavaa, että siirron kohteena olevat jäsenvaltiot olisivat joustavampia.

Toimet, joilla vauhditetaan hakijoiden siirtoa: Viive sen välillä, kun jäsenvaltio hyväksyy siirron ja siirto tosiasiallisesti tapahtuu, ei ole kasvanut merkittävästi. Kuten edellisessä kertomuksessa mainittiin, joissakin tapauksissa viiveet johtuvat lisätarkastuksista, joita jäsenvaltiot tekevät hyväksymisen jälkeen. Viivästykset voivat johtua myös operatiivisista tai logistisista ongelmista taikka vastaanottokapasiteetin puutteesta siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioilta toivottaisiin suurempaa joustoa lentojen järjestämisen ja päivämäärien suhteen – myös tapauksissa, joissa siirto toteutetaan terveyssyistä kahden kuukauden määräajan umpeuduttua – ja tilauslentojen suhteen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että niiden vastaanottokapasiteetti riittää siirrettävien henkilöiden majoittamiseen.

Toimet, joilla parannetaan Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) valmiuksia tukea Italiaa ja Kreikkaa: EASO muutti 19. joulukuuta 2016 hallintoneuvostonsa päätöstä, joka koskee turvapaikka-asioiden tukiryhmän käyttöön luovutettavien asiantuntijoiden profiileja ja kokonaismäärää. Päätöksellä mahdollistetaan se, että EASOn väliaikainen henkilöstö voi pysyvän henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden ohjauksessa tukea tukiryhmien työtä. EASO pyrkii tasapainoon kansallisten asiantuntijoiden ja väliaikaisen henkilöstön määrän välillä.

Kreikan osalta EASO käynnisti 20. joulukuuta 2016 ensimmäisen avoimen haun, jolla haetaan 26:tta erityyppistä asiantuntijaa 25 uuden toimintasuunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen hakukierros kattaa koko vuoden 2017, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat järjestää asiantuntijoidensa lähettämisen pidemmällä aikavälillä. Maltalla 12. ja 13. tammikuuta 2017 viimeksi järjestetyssä turvapaikkavalmiushenkilöiden poolin kansallisten yhteyshenkilöiden tapaamisessa useat jäsenvaltiot (Saksa ja Alankomaat) ilmoittivat toimittavansa EASOlle asiantuntijoidensa käyttöä koskevan pitkän aikavälin suunnitelmansa.

Kreikkaan on lähetetty siirtojärjestelmän tukemiseksi yhteensä 19 turvapaikka-asiantuntijaa, joista kolme hallinnon ulkopuolelta, ja 40 tulkkia (tilanne 6. helmikuuta). Tällä hetkellä puuttuu yhdeksän asiantuntijaa, 26 ja 13. maaliskuuta alkavalla viikolla vajeen arvioidaan kasvavan 21:een. 

EASO on käynnistänyt ensimmäisen, Italian kanssa 22. joulukuuta 2016 allekirjoitetun uuden toimintasuunnitelman mukaisen asiantuntijahaun, jonka tavoitteena on kaikkiaan 72 asiantuntijaa. Italiassa toimi 6. helmikuuta 48 turvapaikka-asiantuntijaa ja 43 kulttuurivälittäjää. Tällä hetkellä puuttuu 24 asiantuntijaa, ja 13. maaliskuuta alkavalla viikolla vajeen arvioidaan kasvavan 35:een. Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin vastattava EASOn pyyntöihin nimeämällä säännöllisesti asiantuntijoita, jotta tehtäviin saadaan pidemmäksi ajaksi kokeneempia ja erikoistuneita asiantuntijoita.

2.3Kreikan ja Italian toteuttamat toimet

Kreikka

Toimet, joilla nopeutetaan maahantulijoiden rekisteröintiä ja heidän tapaustensa käsittelyä ja parannetaan Kreikan turvapaikkaviraston rekisteröintikapasiteettia: Komissio on aiemmin raportoinut laajamittaisesta ennakkorekisteröinnistä, jonka jälkeen Kreikan turvapaikkavirasto on aikatauluttanut varsinaisten turvapaikkahakemusten jättämisen. Rekisteröintimenettelyn uusien tehostamistoimien jälkeen Kreikan turvapaikkavirasto muutti käsittelyaikoja niin, että tavanomainen rekisteröintimenettely saadaan päätökseen maaliskuun 2017 puoliväliin mennessä (alun perin suunnitellun huhtikuun sijaan). Ennakkorekisteröinnin ulkopuolelle jääneet voivat silti päästä turvapaikkamenettelyyn varaamalla ajan Skype-järjestelmän kautta.

Ero Kreikan turvapaikkaviraston tekemien rekisteröintien ja vastaanottolupausten kokonaismäärän välillä kasvoi tarkastelukaudella (6.12.–6.2. välisenä aikana Kreikka rekisteröi 5 233 siirtohakemusta, kun uusia vastaanottolupauksia tehtiin 2 733). Kreikka oli 6. helmikuuta mennessä rekisteröinyt 24 640 hakemusta. Koska vastaanottolupauksia on tehty yhteensä 15 329, noin 9 000 henkilöä odottaa siirtoa ilman lupausta. Vastaanottolupauksille ja siirroille asetetun kuukausitavoitteen saavuttaminen nousee prioriteetiksi, jotta voidaan varmistaa Dublin-asetukseen perustuvien siirtojen jatkuminen ja siirtää kaikki siirtokelpoiset hakijat neuvoston päätöksissä asetetussa määräajassa.

Toimet Kreikan vastaanottokapasiteetin parantamiseksi: Kreikan vastaanottokapasiteetti oli 7. helmikuuta Manner-Kreikan väliaikaisissa tiloissa ja pysyvissä vastaanottokeskuksissa yhteensä 75 182 paikkaa 27 sekä sääntöjenvastaisesti maahan tulleille että henkilöille, jotka ovat ilmaisseet haluavansa hakea kansainvälistä suojelua tai jotka ovat jo jättäneet asiaa koskevan hakemuksen. Mantereella sijaitsevien 40 pysyvän vastaanottokeskuksen kokonaiskapasiteetti on noin 27 000 paikkaa.

Sisäisten siirtojen piiriin kuuluville hakijoille on luvattu YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston (UNHCR) vuokrajärjestelyn puitteissa 20 000 paikkaa. 28 Niistä oli 7. helmikuuta käytettävissä 19 309 paikkaa 29 , joista 1 831 oli tarkoitukseen varatuissa rakennuksissa, 5 132 hotelleissa, 10 865 huoneistoissa, 417 isäntäperheissä ja 704 ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten varatuissa tiloissa. Paikkojen tämänhetkinen käyttöaste on noin 80 prosenttia. 30 UNHCR saavutti 20 000 paikan tavoitteen joulukuussa 2016 ja jopa ylitti sen (31.12.2016 käytettävissä oli 21 057 paikkaa). Osa paikoista ei ole kuitenkaan kestäviä pitkällä aikavälillä (esim. hotellisetelit), ja niitä ollaan korvaamassa vaihtoehtoisilla ratkaisuilla (esim. huoneistot/rakennukset). Kreikan vastaanottotarpeista on tarkoitus laatia lähikuukausina ajantasainen arvio ja vuokrajärjestelyn laajuus arvioidaan uudelleen.

Lisäksi Kreikan viranomaisten lupaamasta kolmesta siirtokeskuksesta vain yksi (Lagadikia) oli perustettu 6. helmikuuta mennessä. Koska sääolosuhteet Pohjois-Kreikassa huononivat, kaikki teltat purettiin ja niiden tilalle pystytettiin 60 talvivarusteltua konttiasuntoa. Näiden toimenpiteiden johdosta keskuksen kapasiteetti on nyt 360 henkilöä. Lähikuukausina otetaan käyttöön lisää konttiasuntoja, joilla keskuksen kapasiteetti saadaan kaksinkertaistettua. Kreikan viranomaiset eivät ole vielä osoittaneet sopivaa sijaintipaikkaa kahdelle muulle keskukselle. UNHCR ja Kreikan viranomaiset käyvät edelleen keskusteluja uusista kohteista siirtokeskusten rakentamiseksi. Erityisesti keskustellaan Attikan alueelle rakennettavasta keskuksesta, jonne voitaisiin sijoittaa 3 000 ihmistä. Kuten aiemmissa kertomuksissa on mainittu, komissio kehottaa Kreikkaa osoittamaan jäljellä olevien kahden keskuksen sijoituspaikat mahdollisimman pian, jotta voidaan välttää pullonkaulat sisäisten siirtojen täytäntöönpanon viimeisissä vaiheissa laajamittaisen ennakkorekisteröinnin päätyttyä sekä varmistaa siirtoprosessin kustannustehokkuus.

Italia

Toimet, joilla järjestelykeskusten määrää lisätään ja ne saatetaan täyteen toimintavalmiuteen: Tulijoita oli vuonna 2016 kaikkiaan 181 346. Koska määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, neljän järjestelykeskuksen kokonaiskapasiteetti (Pozzallossa, Lampedusassa, Trapanissa ja Tarantossa on yhteensä 1 600 paikkaa) ei riitä. Alle kolmasosa tulijoista (52 337) saapuu kyseisiin neljään järjestelykeskukseen. Osuus nousee kahteen kolmasosaan, jos mukaan lasketaan kuusi muuta maahantulosatamaa, joissa sovelletaan järjestelykeskusten menettelyohjeita 31 . Sisäministeri päätti 7. lokakuuta nimetä 15 maahantulosatamaa järjestelykeskusten menettelyohjeita soveltaviksi satamiksi. Italian pitäisi nopeuttaa niiden uusien järjestelykeskusten avaamista, joista on jo ilmoitettu, sekä muiden maahantulosatamien modernisointia.

Ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanne järjestelykeskuksissa on erityisen haastava. He viipyvät järjestelykeskuksissa tai muissa ensivaiheen vastaanottokeskuksissa pidempään, koska toisin kuin aikuisten ja perheiden tapauksessa, vastaanottojärjestelmä ei salli heidän automaattista siirtoa muualla Italiassa oleviin keskuksiin. Myös muihin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ryhmiin kuuluvat viipyvät järjestelykeskuksissa pidempään. Italian viranomaisten olisi ryhdyttävä toimiin uusien kohteiden osoittamiseksi, avun tarjoamiseksi kaikissa järjestelykeskuksissa, menettelyjen nopeuttamiseksi, jotta siirrot ensimmäisen tai toisen vaiheen vastaanottotiloihin voitaisiin toteuttaa mahdollisimman nopeasti, ja näiden vastaanottotilojen riittävän paikkamäärän varmistamiseksi sekä holhoojien nimeämiseksi riittävän ajoissa.

Italia ja EASO järjestivät 19. ja 20. tammikuuta ensimmäisen istunnon ilman huoltajaa olevien alaikäisten vastaanotosta turvapaikkamenettelyn puitteissa. Tavoitteena oli parantaa valmiuksia erityistarpeisten henkilöiden (ml. turvapaikkaa hakevien ilman huoltajaa olevien alaikäisten) tunnistamiseksi ja esitellä lasten vastaanottoon liittyviä hyviä käytäntöjä tilanteissa, joissa tulijoita on joukoittain. Seuraavat istunnot on määrä järjestää helmikuussa ja maaliskuussa 2017.

Toimet käsittelykapasiteetin parantamiseksi Italiassa: Kuten aiemmin on raportoitu, Italian viranomaisten, myös Dublin-yksikön, valmiuksia rekisteröidä ja käsitellä hakemuksia on parannettava, jotta voidaan nopeuttaa kansallisuutensa puolesta sisäisten siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden rekisteröintiä ja täyttää uudet vastaanottolupaukset. Italia voisi myös harkita lisätuen vastaanottamista EASOlta tätä tarkoitusta varten. Lisäksi pitäisi pyrkiä välttämään sisäistä siirtoa hakeneiden sijoittamista useisiin eri keskuksiin eri puolille Italiaa. Näin jouduttiin toimimaan vuonna 2016 tilanteessa, jossa tulijoita oli ennätysmäärä. Italian viranomaiset voisivat harkita aiempaa keskitetymmän järjestelmän käyttöönottoa. Siinä siirtoa hakeneet keskitettäisiin muutamiin siirtokeskuksiin, ainakin menettelyn viimeisten vaiheiden aikana, siirtoa edeltävien toimenpiteiden helpottamiseksi. Tällainen järjestelmä tukisi paremmin lähtöä edeltävää vaihetta, joka käsittää muun muassa terveystarkastukset ja kohdemaan kulttuuriin perehdyttämisen. Myös pakenemisriskin pitäisi pienentyä, kun siirtohakemukset käsitellään nopeammin.

Toimet, joilla lyhennetään siirtopyyntöihin vastaamiseen kuluvaa aikaa: Kuten 2.1 kohdassa todettiin, Europolin kanssa sovittuja järjestelyjä, joilla helpotetaan poikkeuksellisesti tehtäviä lisäturvallisuustarkastuksia, sovellettiin käytännössä ensimmäisen kerran tammikuussa 2017 Norjan pyynnöstä.

Toimet, joilla puututaan haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäisiin siirtoihin liittyviin haasteisiin: Komissio tukee Italian viranomaisia jatkossakin niiden pyrkiessä selventämään menettelyjä ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtojen mahdollistamiseksi. Tämän pitäisi johtaa siihen, että siirrot voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Menettelyjen nopeuttamiseksi Italian viranomaisten olisi luotava yksi tai useampi siirtokeskus ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten ja harkittava EASOn ohjeistuksen ja muun tuen käyttöä. Jäsenvaltioiden olisi jatkettava lupausten antamista ilman huoltajaa olevien alaikäisten vastaanottamisesta, jotta paikkoja olisi tarjolla siinä vaiheessa, kun ensimmäiset pyynnöt esitetään. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten siirtojen sujuvoittaminen voi osaltaan vähentää pakenemisriskiä. Koska neuvoston päätökset ovat suoraan sovellettavissa, holhoojien olisi jo nyt harkittava holhouksessaan olevien, siirtojen piiriin kuuluvien alaikäisten siirtämistä. Italian viranomaisten olisi varmistettava, että siirtojen piiriin kuuluville, ilman huoltajaa oleville alaikäisille kerrotaan siirtomahdollisuudesta heti maahantulon yhteydessä.

Toimet, joilla rajoitetaan edelleen liikkumista: Italian poliisi jatkaa etelästä maan pohjoisosiin jatkaneiden maahanmuuttajien säännöllisiä palauttamisia Etelä-Italian vastaanottokeskuksiin osana maan viranomaisten toimia rajoittaa edelleen liikkumista. Kuten jäljempänä todetaan, EASO on tehostanut siirtoihin liittyvää rekisteröintiä suorittavan liikkuvan tiiminsä työtä. Tiimi toimii rekisteröintikeskusten ulkopuolella (Italian viranomaisten ilmoittamien tarpeiden perusteella) paikoissa, joihin hakijoita on majoitettu. EASO on myös lähettänyt turvapaikka-asioiden pysyvän tukiryhmän kahteen uuteen paikkaan auttamaan rekisteröinnissä. Italiaan sääntöjenvastaisesti tulleiden henkilöiden oleskelua ja edelleen liikkumista Italian alueella olisi seurattava tarkkaan ja luvaton edelleen liikkuminen olisi estettävä.

2.4Komission ja EU:n virastojen toimet

Euroopan komissio

Kertomuksessa on esitelty komission tärkeimpiä toimia tavoitteiden edistämiseksi, myös kahdenvälisiä yhteyksiä jäsenvaltioihin. Komissio keskustelee jatkossakin tilanteesta niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat jäämässä jälkeen neuvoston päätösten täytäntöönpanossa. Jos lähikuukausina ei saada aikaan konkreettisia tuloksia, komissio ei epäröi käyttää perussopimusten mukaisia valtuuksiaan.

Komissio on myös keskustellut säännöllisesti järjestämissään yhteyshenkilöiden tapaamisissa (Kreikassa 14.12.2016 ja Italiassa 31.1.2017) tavoista, joilla siirtomenettelyn aikaista tiedotusta, esimerkiksi lähtöä edeltävää tiedottamista ja kulttuuriin perehdyttämistä, voidaan parantaa. Tavoitteena on hallita odotuksia paremmin ja siten ehkäistä edelleen liikkumista tai menettelystä pakenemista sekä lisätä hakijoiden luottamusta sisäisten siirtojen järjestelmään. Komissio on laatinut kyselylomakkeen ja tausta-asiakirjan, jossa esitetään ensisijaiset toimet tiedotuksen parantamiseksi siirtomenettelyn jokaisessa vaiheessa. Tavoitteen tukemiseksi olisi päivitettävä EASOn siirroista laatimat esittelylehtiset sekä tarkistettava ja tarvittaessa päivitettävä esitteet, joita siirrettäviä henkilöitä vastaanottavat maat jakavat hakijoille. Komissio on myös ehdottanut yhdessä EASOn kanssa, että sellaisia maita varten, joissa edelleen liikkumisen ja pakenemisen riski on suuri, laaditaan räätälöityjä tiedonjakovälineitä (esim. videoita ja maiden esittelylehtisiä).

Italia, Kreikka ja siirrettäviä henkilöitä vastaanottavat maat saavat rahoitusta sisäisten siirtojen toteuttamiseen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) alaisista kansallisista ohjelmistaan. Niitä ollaan muuttamassa neuvoston päätökseen 2015/1601 tehdyn muutoksen huomioon ottamiseksi. Komissio kannustaa noudattamaan perheen yhtenäisyyden periaatetta ja siirtämään kaikki perheenjäsenet samanaikaisesti tapauksissa, joissa toinen puolisoista kuuluu kansallisuutensa puolesta sisäisten siirtojen piiriin ja toinen puoliso ja/tai lapsi/lapset ei(vät). Tällaisen muuta kansallisuutta olevan puolison siirto perustuu Dublin-asetuksen mukaiseen vastaanottopyyntöön. Sen johdosta ei siis makseta 500 euron kertakorvausta Italialle tai Kreikalle eikä 6 000 euron kertakorvausta siirrettävän henkilön vastaanottavalle jäsenvaltiolle. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin selvittää mahdollisuutta saada kustannuksiin korvausta AMIF-rahaston kansallisista ohjelmistaan.

Italian sisäasiainministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä laaditun tarvearvioinnin mukaisesti komissio sai tarkastelukaudella Italian viranomaisilta AMIF-hätärahoitusta koskevan hakemuksen. Rahoitusta tarvitaan palvelujen tarjoamiseksi siirrettäväksi ehdotetuille henkilöille heidän majoitustiloissaan (pyydetty määrä: 14,8 milj. euroa). Edellisellä tarkastelukaudella komissio sai useita muita hakemuksia, jotka eivät liittyneet sisäisiin siirtoihin. Niissä haetun rahoituksen määrä oli yhteensä 113,4 miljoonaa euroa. Komissio on jo myöntänyt 38,2 miljoonaa euroa, ja se arvioi parhaillaan 14,8 miljoonan euron pyyntöä (ja muita pyyntöjä). Päätös on odotettavissa pian.

Vuokrajärjestelyä Kreikassa koskevan, UNHCR:n kanssa tehdyn valtuutussopimuksen voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2016. Komissio, UNHCR ja Kreikan viranomaiset käyvät parhaillaan keskusteluja järjestelyn jatkamiseksi vuonna 2017 Kreikan vastaanottotarpeita koskevan päivitetyn arvion pohjalta.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)

Toimet, joilla nopeutetaan siirtoprosessia ja lisätään Kreikan ja Italian rekisteröintikapasiteettia: EASO allekirjoitti vuoden 2017 toimintasuunnitelman Kreikan kanssa 20. joulukuuta ja Italian kanssa 22. joulukuuta 2016. Suunnitelmassa esitellään kaikki toimet, joilla Kreikkaa ja Italiaa tuetaan täytäntöönpanossa vuonna 2017. Siirtojärjestelmälle annettavan tuen lisäksi toimintasuunnitelma käsittää toimenpiteitä, joilla tuetaan yleistä turvapaikkamenettelyä (ml. Dublin-menettely), vastaanottojärjestelmää ja Kreikan tapauksessa EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa.

Kreikassa on ollut 6. helmikuuta lähtien EASOn tiimit tukemassa Kreikan turvapaikkavirastoa rekisteröinnissä ja hakemusten käsittelyssä. Thessalonikissa 32 on kahdeksan asiantuntijan tiimi ja Ateenassa viiden asiantuntijan tiimi, joka ratkoo vaikeimpia tapauksia. Lisäksi EASO on lähettänyt neljä asiantuntijaa tiedotustehtäviin Ateenaan ja Thessalonikiin, kaksi asiantuntijaa lisää Dublin-yksikön tueksi ja 40 tulkkia. EASO on myös toimittanut täysin varusteltuja liikuteltavia toimistoja Thessalonikiin tukemaan Kreikan turvapaikkavirastoa sisäisten siirtojen rekisteröintimenettelyssä. Näiden liikuteltavien toimistojen ansiosta Thessalonikin ja Aleksandrúpolin rekisteröintimenettelyt voidaan yhdistää. Näin menettely tehostuu, koska EASO voi lähettää Thessalonikiin jopa 12 rekisteröinnin asiantuntijaa.

Marraskuussa järjestetyssä kokouksessa lanseerattiin uusi yhteensovitustyökalu, jota EASO ja Kreikan turvapaikkavirasto nyt testaavat. Työkalun toimintavaatimukset on määritelty, kreikkalaisen Alkyoni-rekisteröintitietokannan kenttiä ja niitä vastaavia lomakkeita ollaan mukauttamassa, täsmäytysalgoritmia viimeistellään testausta varten ja tiedonsiirto Alkyonin ja yhteensovitustyökalun välillä on kehitteillä. Työkalun ensimmäisen käyttökelpoisen käyttöliittymän odotetaan valmistuvan helmikuuhun 2017 mennessä.

Italian osalta tilanne oli 6. helmikuuta se, että EASO oli lähettänyt 48 asiantuntijaa niistä 72 asiantuntijasta, joita jäsenvaltioilta ja assosioituneilta mailta on pyydetty: yhdeksän järjestelykeskuksiin, yhdeksän Roomassa ja Cataniassa toimiviin liikkuviin tiimeihin, 16 rekisteröintikeskuksiin, seitsemän liikkuvaan rekisteröintitiimiin ja seitsemän Roomassa toimivaan Dublin-yksikköön. EASO lähettää siirtoprosessin tueksi myös enintään 43 kulttuurivälittäjää (arabiaa, tigrinjaa ja kurdia varten). EASO on tarkastelukaudella tehostanut liikkuvan tiimin työtä. Tiimi suorittaa sisäisiin siirtoihin liittyvät rekisteröinnit ja toimii rekisteröintikeskusten ulkopuolella paikoissa, joihin siirrettäväksi ehdotettuja henkilöitä on (Italian viranomaisten ilmoittamien tarpeiden perusteella) majoitettu. 33 Liikkuva tiimi tukee myös paikallisia poliisiviranomaisia (Questura) kehittämällä niiden valmiuksia suorittaa rekisteröinnit itse.

3Uudelleensijoittaminen

Osallistuvilta valtioilta saatujen tietojen perusteella yli puolet niistä 22 504 uudelleensijoituksesta, joista päätettiin 20. heinäkuuta 2015 annetuissa päätelmissä, on saatettu päätökseen. Joulukuun 6. päivän 2016 jälkeen on uudelleensijoitettu 913 henkilöä 34 pääasiassa Turkista, Jordaniasta ja Libanonista. Tilanne 6. helmikuuta 2017 oli se, että 13 968 henkilöä oli sijoitettu 21 valtioon (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta). Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Suomi ja Alankomaat sekä assosioituneet maat Sveitsi, Liechtenstein ja Islanti ovat jo lunastaneet antamansa vastaanottolupaukset. Vaikka tilanne näyttää yleisesti ottaen hyvältä, niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä ottaneet uudelleensijoitettavia henkilöitä 20. heinäkuuta 2015 annettujen päätelmien mukaisesti tai jotka ovat kaukana niille asetetusta tavoitteesta, olisi tehostettava toimiaan.

Suurin osa järjestelmään osallistuvista valtioista ilmoitti ottavansa vastaan pääasiassa, mutta ei pelkästään, Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa olevia syyrialaisia. Tähän kuuluvat jäsenvaltioiden toimet Turkissa olevien syyrialaisten uudelleensijoittamiseksi 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla.

Turkista uudelleensijoitettavien henkilöiden määrä kasvaa edelleen. Jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin uusien uudelleensijoitusten valmistelussa; ne ovat muun muassa käyneet Turkissa haastattelemassa mahdollisesti uudelleensijoitettavia henkilöitä. Turkin viranomaiset ovat lupauksensa mukaisesti tehostamassa toimintaansa, jotta niiden laatimat luettelot uudelleensijoitettavaksi ehdotettavista henkilöistä olisivat nykyistä kattavampia. Tammikuussa 2017 toimitetuissa luetteloissa oli yhteensä 10 000 nimeä.

Turkista on uudelleensijoitettu 4. huhtikuuta 2016 jälkeen 3 098 syyrialaista EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisen 1:1-järjestelyn nojalla. Kaiken kaikkiaan järjestelyn puitteissa on uudelleensijoitettu 487 henkilöä edellisen tarkastelukauden jälkeen. Jäljellä olevien vastaanottolupausten määrä on 10 402 henkilöä. Tähän mennessä henkilöitä on uudelleensijoitettu 1:1-järjestelyn nojalla Alankomaihin, Belgiaan, Espanjaan, Italiaan, Latviaan, Liettuaan, Luxemburgiin, Portugaliin, Ranskaan, Ruotsiin, Saksaan, Suomeen ja Viroon. Lisäksi Norjaan on 4. huhtikuuta jälkeen uudelleensijoitettu 150 syyrialaista Turkista. 35

Kuten aiemmin on ilmoitettu, neuvoston päätös (EU) 2016/1754 36 , jolla muutetaan sisäisiä siirtoja koskevaa toista neuvoston päätöstä, on hyväksytty. Muutoksen ansiosta jäsenvaltiot voivat lunastaa oman osuutensa 54 000 henkilön tavoitteesta käyttämällä joko sisäisiä siirtoja tai muita laillisia maahanpääsyväyliä Turkissa olevien syyrialaisten vastaanottamiseksi. Muutos edellyttää AMIF-rahaston kansallisten ohjelmien muuttamista. Komissio on neuvoston päätöksen (EU) 2016/1754 hyväksymisen välittömänä seurauksena ja osana AMIF-rahaston kansallisten ohjelmien muuttamista vastaanottanut jäsenvaltioilta alustavat tiedot niiden Turkissa olevien syyrialaisten määrästä, joille jäsenvaltiot aikovat sallia laillisen maahanpääsyn kyseisen päätöksen nojalla. Kyseisten tietojen perusteella jäsenvaltiot aikovat ottaa Turkista yli 34 000 syyrialaista, muun muassa uudelleensijoittamalla.

Komission ehdotus asetukseksi unionin uudelleensijoittamiskehyksen käyttöönotosta 37 , joka hyväksyttiin 13. heinäkuuta 2016, on parhaillaan neuvoston ja parlamentin käsiteltävänä.

4Seuraavaksi

Valtion- tai hallitusten päämiehet ovat toistuvasti tunnustaneet, että Euroopan muuttoliiketilanne edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä, ja vaatineet lisätoimia sisäisten siirtojen nopeuttamiseksi, koska se on keskeinen tapa osoittaa solidaarisuutta etulinjassa oleville jäsenvaltioille. Joulukuussa 2016 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi toistamiseen, että jäsenvaltioiden on tehostettava toimintaansa sisäisten siirtojen nopeuttamiseksi. Lisäksi se antoi tukensa yhteiselle toimintasuunnitelmalle, jolla pyritään nopeuttamaan EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. Julkilausumaan sisältyy määrällinen tavoite Kreikasta toteutettaville sisäisille siirroille.

Eurooppa-neuvoston kehotusta on tarkasteltava sitä vasten, että raportointikauden tulokset ovat olleet vaihtelevia. Kuukausitavoitteen – vähintään 1 000 henkilöä Italiasta ja vähintään 2 000 henkilöä Kreikasta – saavuttaminen on mahdollista, jos kaikki jäsenvaltiot alkavat antaa lupauksia ja vastaanottaa siirrettäviä henkilöitä kuukausittain. Osa jäsenvaltioista ja assosioituneista maista näyttää esimerkkiä noudattamalla oikeudellisia velvoitteitaan ja osoittavat siten solidaarisuutta käytännössä. Muiden jäsenvaltioiden olisi otettava niistä mallia. Kaikkien jäsenvaltioiden on vastattava EASOn pyyntöihin nimeämällä säännöllisesti uusia asiantuntijoita, jotta tehtäviin saadaan pidemmäksi ajaksi kokeneempia ja erikoistuneita asiantuntijoita. Näillä yhteisillä ponnisteluilla voidaan lievittää Italiaan ja Kreikkaan kohdistuvaa painetta.

Komissio seuraa edelleen tarkasti tilannetta ja tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä löytääkseen tehokkaimman tavan panna täysimääräisesti täytäntöön molemmat sisäisiä siirtoja koskevat neuvoston päätökset. Samanaikaisesti jäsenvaltioiden olisi jatkettava uudelleensijoittamiseen liittyvien sitoumustensa noudattamista, ja joissain tapauksissa niiden olisi tehostettava toimiaan, joita ne toteuttavat muun muassa osana EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. 38 Komissio jatkaa säännöllistä raportointia ja esittää kymmenennen kertomuksensa maaliskuussa 2017.

(1)

     COM(2016) 791 final.

(2)

     Kreikan ilmoittamien rajanylityspaikoilla havaittujen Turkista meri- ja maarajojen kautta tulleiden laittomasti rajan ylittäneiden määrä 5.12.2016–5.2.2017. Lähde: yhteisoperaatioiden raportointisovellus.

(3)

     Lähde: Kreikan viranomaiset.

(4)

     Lähde: Italian sisäministeriö. Kattaa ajanjakson 5.12.2016–5.2.2017.

(5)

     Sisäisten siirtojen piiriin kuuluvat tällä haavaa seuraavien maiden kansalaiset: Burundi, Eritrea, Malediivit, Oman, Qatar, Syyria ja Jemen. Kuten edellisissä kertomuksissa on todettu, eräät kansallisuudet eivät enää kuulu sisäisten siirtojen piiriin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta henkilöihin, joiden on jo todettu mahdollisesti tarvitsevan kansainvälistä suojelua (esim. ennakkorekisteröidyt voidaan edelleen siirtää).

(6)

     http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/12/15-euco-conclusions-final/.

(7)

     Yhdeksän siirtoa, jotka oli aiemmissa kertomuksissa esitetty sisäisinä siirtoina, osoittautuivat Dublin-asetuksen mukaisiksi siirroiksi (neljä Italiasta Portugaliin joulukuussa 2015 ja huhtikuussa 2016; yksi Italiasta Alankomaihin marraskuussa 2016; yksi Kreikasta Luxemburgiin kesäkuussa 2016, yksi Kreikasta Ranskaan kesäkuussa 2016 ja kaksi Kreikasta Romaniaan elokuussa 2016). Kyseiset siirrot on siksi vähennetty liitteissä esitetyistä sisäisten siirtojen kokonaismäärästä ja jäsenvaltiokohtaisista määristä. Lisäksi tarkastelukaudella yksi siirto Kreikasta Espanjaan (joulukuu 2016) ja toinen Kreikasta Norjaan (tammikuu 2017) olivat tosiasiassa Dublin-asetuksen mukaisia siirtoja, mistä syystä niitä ei ole huomioitu kyseisen maiden yhteenlasketussa määrässä.

(8)

     Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät 20 000 kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevan henkilön uudelleensijoittamisesta monenvälisten ja kansallisten järjestelmien avulla (11130/15).

(9)

     Edellisessä kertomuksessa julkaistua lukua piti oikaista uudelleensijoitettavia henkilöitä vastaanottaneilta valtioilta sittemmin saatujen ajantasaisten tietojen johdosta. Ilmoitettujen 13 887 tapauksen sijaan 5. joulukuuta 2016 mennessä uudelleensijoitettujen henkilöiden oikea lukumäärä on 13 055.

(10)

     SN 38/16, 18.3.2016.

(11)

     Edellisessä kertomuksessa julkaistua lukua piti oikaista sen huomioon ottamiseksi, että Turkista Norjaan 1:1-mekanismin puitteissa uudelleensijoitettavien syyrialaisten määrä ei sisälly Kreikasta palautettujen syyrialaisten määrään.

(12)

      http://asylo.gov.gr/en/?p=1974  

(13)

     Aseman määrittelyä koskevan direktiivin (direktiivi 2011/95/EU) 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa ’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ tarkoitetaan alaikäistä (alle 18-vuotiasta), joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ”ilman hänestä joko lain tai asianomaisen jäsenvaltion käytännön mukaan vastuussa olevaa aikuista” [alleviivaus lisätty]. Koska jäsenvaltioiden lainsäädäntö ja käytännöt poikkeavat toisistaan, ilman huoltajaa oleva alaikäinen on määritelty eri jäsenvaltioissa eri tavoin, minkä vuoksi vanhemmistaan eroon joutuneiden lasten (myös aikuisen kanssa naimisissa olevan alaikäisen) katsotaan joissain jäsenvaltioissa olevan ilman huoltajaa mutta toisissa ei. Tämä johtaa epäjohdonmukaisuuteen myös sisäisesti siirrettyjen ilman huoltajaa olevien alaikäisten määrän ilmoittamisessa, koska jotkin jäsenvaltiot pitävät sellaisina vain yksinään olevia lapsia eivätkä ilmoita sisäisesti siirrettyjä vanhemmistaan eroon joutuneita lapsia.

(14)

     Mainittu ainoastaan kansallisuudet, jotka kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin.

(15)

      http://asylo.gov.gr/en/wp-content/uploads/2016/08/Preregistration-data_template_5_EN_EXTERNAL.pdf .

(16)

     Kreikassa suurin ilman huoltajaa olevien alaikäisten ryhmä ovat afgaanit, jotka eivät kuulu sisäisten siirtojen piiriin. Kreikan hallitus on kuitenkin yhteydessä useisiin jäsenvaltioihin neuvotellakseen näiden alaikäisten mahdollisista vapaaehtoisista siirroista jossakin muussa asemassa kuin kansainvälisen suojelun hakijoina.

(17)

     Perusoikeusviraston vuoden 2016 kertomuksessa vanhemmistaan eroon joutuneista lapsista on tietoja jäsenvaltioiden lainsäädännöstä naimisissa olevien alaikäisten suhteen ja heidän kohtelusta. Kertomus on saatavilla osoitteessa http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-december-2016-monthly-migration-report-separated-childr.pdf . Ks. varsinkin sivulla 11 oleva taulukko 1.

(18)

     Kreikan viranomaisilla ja Kansainvälisellä siirtolaisuusjärjestöllä (IOM) on toisistaan poikkeava ilman huoltajaa olevan alaikäisen määritelmä. Siksi Kreikan viranomaisten ja IOM:n ilmoittamat luvut eivät täsmää. IOM:n mukaan tarkastelukaudella siirrettiin yhteensä 51 alaikäistä.

(19)

     Saksaan 934, Kyprokselle 13, Viroon 21, Ranskaan 355, Irlantiin 171, Latviaan 48, Liechtensteiniin 10, Liettuaan 44, Luxemburgiin 29, Alankomaihin 172, Norjaan 184, Portugaliin 231, Romaniaan 26, Espanjaan 252, Suomeen 18 ja Sveitsiin 50.

(20)

     Saksaan 493, Latviaan 1, Luxemburgiin 21, Alankomaihin 92, Norjaan 335, Portugaliin 10, Romaniaan 2, Espanjaan 94 ja Sveitsiin 207.

(21)

     Saksa lupasi vastaanottaa 1 000 henkilöä Italiasta ja 1 000 Kreikasta, Belgia 35 Italiasta ja 65 Kreikasta, Viro 58 Kreikasta, Ranska 50 Italiasta ja 400 Kreikasta, Kroatia 20 Italiasta ja 30 Kreikasta, Irlanti 80 Kreikasta, Latvia 30 Italiasta ja 60 Kreikasta, Liettua 10 Italiasta ja 40 Kreikasta, Luxemburg 50 Kreikasta, Malta 15 Kreikasta, Alankomaat 100 Italiasta ja 200 Kreikasta, Slovenia 15 Italiasta ja 35 Kreikasta ja Suomi 50 Italiasta ja 100 Kreikasta.

(22)

     Norja lupasi vastaanottaa 250 henkilöä Italiasta ja 200 Kreikasta ja Sveitsi puolestaan 200 Italiasta ja 320 Kreikasta.

(23)

     Sisäiset siirrot Itävaltaan on väliaikaisesti keskeytetty 10. maaliskuuta 2016 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2016/408 nojalla. Keskeytys koskee enintään 30:tä prosenttia maalle neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1601 vahvistetusta hakijamäärästä. Tämän vuoksi 1 065 hakijan siirto Itävaltaan on keskeytetty 11. maaliskuuta 2017 saakka. Itävaltaan sovelletaan kuitenkin edelleen päätökseen (EU) 2015/1601 perustuvia velvoitteita jäljelle jäävän henkilömäärän siirtämiseksi, joten sen odotetaan edelleen antavan lupauksia ja ottavan vastaan siirrettäviä henkilöitä.

(24)

     Puola keskeytti huhtikuun alussa niiden 73 siirtopyynnön käsittelyn, jotka Kreikan turvapaikkavirasto oli lähettänyt maalle sen 16.12.2015 antaman vastaanottolupauksen perusteella. Käytännössä Puola siis jäädytti siirtomenettelyn kolmen ja puolen kuukauden kuluttua lupauksensa antamisesta. Sama koskee Italian esittämiä siirtopyyntöjä.

(25)

     Uudessa toimintasuunnitelmassa asiantuntijoiden määrän kokonaistarpeeksi on vahvistettu 193.

(26)

     Kreikan turvapaikkavirasto on pyytänyt saada mahdollisuuksien mukaan vielä kaksi Dublin-asetuksen soveltamisen asiantuntijaa Dublin-yksikön käyttöön.

(27)

     Luku sisältää UNHCR:n vuokrajärjestelypaikat ja Kreikan viranomaisten järjestämät Manner-Kreikan ja järjestelykeskusten vastaanottopaikat.

http://mindigital.gr/images/prosfygiko/REFUGEE_FLOWS-07-02-2017.pdf

(28)

     UNHCR:n kanssa tammikuussa 2016 tehty valtuutussopimus, joka koskee 20 000 paikan vuokrajärjestelyä, hyödyttää ensisijaisesti niitä turvapaikanhakijoita, jotka kuuluvat sisäisten siirtojen piiriin. Valtuutussopimusta tarkistettiin heinäkuussa 2016 sopimustekstin selventämiseksi niin, että majoitusjärjestelyyn sisältyy myös mahdollisuus ottaa käyttöön paikkoja UNHCR:n hallinnoimissa siirtokeskuksissa ja että järjestelyn kohderyhmä käsittää siirrettäväksi ehdotettujen henkilöiden lisäksi muut turvapaikanhakijat. UNHCR on luvannut antaa 6 000 vuokrajärjestelypaikkaa siirtokeskusten käyttöön, jotta kaikki siirtoa hakeneet, koko rekisteröinnin läpikäyneet henkilöt voidaan majoittaa.

(29)

     UNHCR:n tietojen mukaan muut avunantajat rahoittavat 393 paikkaa ilman huoltajaa oleville alaikäisille.

(30)

     Muut avunantajat rahoittavat 309 paikkaa ilman huoltajaa oleville alaikäisille.

(31)

      http://www.libertaciviliimmigrazione.dlci.interno.gov.it/sites/default/files/allegati/hotspots_sops_-_english_version.pdf .

(32)

     Kreikan turvapaikkavirasto on siirtänyt Aleksandrúpoliin suunnitellut rekisteröinnit Thessalonikin toimistoon 6. helmikuuta alkaen.

(33)

     Toistaiseksi tiimi on käynyt 26 kohteessa eri puolilla Italiaa.

(34)

     Edellisessä kertomuksessa julkaistua lukua piti oikaista uudelleensijoitettavia henkilöitä vastaanottaneilta valtioilta sittemmin saatujen ajantasaisten tietojen johdosta. Ilmoitettujen 13 887 tapauksen sijaan 5. joulukuuta 2016 mennessä uudelleensijoitettujen henkilöiden oikea lukumäärä on 13 055.

(35)

     Vaikka Norja soveltaa uudelleensijoittamisesta 1:1-järjestelyn puitteissa Turkin kanssa sovittuja menettelyohjeita, järjestelyn mukaisesti Norjaan uudelleensijoitettavien henkilöiden määrä ei sisälly Kreikasta palautettujen syyrialaisten määrään.

(36)

     EUVL L 268, 1.10.2016, s. 82–84.

(37)

     COM(2016) 468 final.

(38)

     Neljäs kertomus EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä, COM(2016) 792 final.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.2.2017

COM(2017) 74 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Yhdeksäs kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta

Liite 1: Siirrot Kreikasta 7. helmikuuta 2016 mennessä

(1)

Toimitettu DubliNet-verkon kautta neuvoston päätöksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

     Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/408, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2016, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta annetun päätöksen (EU) 2015/1601 mukaisten sisäisten siirtojen väliaikaisesta keskeyttämisestä 30 prosentin osalta Itävallalle osoitetusta hakijoiden määrästä.

(3)

     Neuvoston päätös (EU) 2016/946, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2016, Ruotsin hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta annetun päätöksen (EU) 2015/1523 9 artiklan ja päätöksen (EU) 2015/1601 9 artiklan mukaisesti.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.2.2017

COM(2017) 74 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Yhdeksäs kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta

Liite 2: Siirrot Italiasta 7. helmikuuta 2016 mennessä

(1)

Toimitettu DubliNet-verkon kautta neuvoston päätöksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

     Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/408, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2016, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta annetun päätöksen (EU) 2015/1601 mukaisten sisäisten siirtojen väliaikaisesta keskeyttämisestä 30 prosentin osalta Itävallalle osoitetusta hakijoiden määrästä.

(3)

     Neuvoston päätös (EU) 2016/946, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2016, Ruotsin hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta annetun päätöksen (EU) 2015/1523 9 artiklan ja päätöksen (EU) 2015/1601 9 artiklan mukaisesti.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.2.2017

COM(2017) 74 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Yhdeksäs kertomus sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta

Liite 3: Uudelleensijoitusten tilanne 6. helmikuuta 2016 (20. heinäkuuta 2015 annettujen päätelmien mukaisesti ja Turkin kanssa sovitun, 4. huhtikuuta 2016 alkaen sovelletun 1:1-mekanismin puitteissa)

(1)

     Luku sisältää kaikki tapaukset, jotka kuuluvat Itävallan humanitaarisen maahanmuuton ohjelman piiriin.

(2)

  Luku on osa Suomen kansallista kiintiötä, joka on 750 uudelleensijoitettavaa henkilöä vuonna 2016.

(3)

     Lukuun ei sisälly Turkista 1:1-mekanismin puitteissa uudelleensijoitetut 162 syyrialaista, koska heidät sijoitettiin Suomen kansallisen järjestelmän puitteissa.

(4)

     Luku on lisäystä määrään, joka perustuu Ranskan vuotuiseen kansalliseen kiintiöön ja sen aiemmin antamiin sitoumuksiin.

(5)

Turkista 20.7. sovitun järjestelmän ulkopuolella uudelleensijoitetut 228 syyrialaista lasketaan päätöksen (EU) 2016/1754 mukaisesti.

(6)

Islanti on uudelleensijoittanut yhteensä 97 henkilöä, kaikki Libanonista.

(7)

Toistaiseksi ketään ei ole uudelleensijoitettu 20.7.2015 annettujen päätelmien mukaisesti, mutta 98 syyrialaista on uudelleensijoitettu osana Luxemburgin kansallista ohjelmaa 1:1-mekanismin puitteissa, ja heidät lasketaan päätöksen (EU) 2016/1754 mukaisesti.

(8)

  Norja on uudelleensijoittanut 4.4.2016 lukien 150 syyrialaista Turkista soveltamalla uudelleensijoittamista koskevia menettelyohjeita, joista sovittiin Turkin kanssa 1:1-mekanismin puitteissa. Norjaan 1:1-mekanismin puitteissa uudelleensijoitettavien henkilöiden määrä ei sisälly Kreikasta palautettavien syyrialaisten määrään.

(9)

     Ruotsi uudelleensijoitti 1 900 henkilöä vuonna 2015 osana kansallista ohjelmaansa eli 20.7.2015 sovitun järjestelmän ulkopuolella.

(10)

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan oli kesäkuuhun 2016 mennessä uudelleensijoitettu yhteensä 3 439 henkilöä osana maan omia uudelleensijoittamisohjelmia.