(-1)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa olisi otettava huomioon.

(-1 a)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta olisi otettava huomioon.

(3)

Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta , joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015 (10).

(3)

Neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 5 päivänä lokakuuta 2016 unionin puolesta Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 4 päivänä lokakuuta 2016. Pariisin sopimus tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016 . Tällä asetuksella pannaan osaltaan täytäntöön unionin sitoumus , joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, sellaisena kuin se esitettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (”UNFCCC”) sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015 (10). Unionin on jatkettava esimerkin näyttämistä ja lisättävä ilmastotoimiaan Pariisin sopimuksen tavoitetta vastaavalle tasolle.

(4)

Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien.

(4)

Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5  celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna , mikä merkitsee, että maailman on siirryttävä negatiivisten päästötasojen aikakaudelle, jolla metsät, maatalousmaa ja kosteikot, turvemaat mukaan lukien, ovat keskeisessä asemassa . Pariisin sopimuksessa pyritään myös vahvistamaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamispyrkimysten yhteydessä, muun muassa parantamalla kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon sekä edistämällä kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa. Pariisin sopimuksessa osapuolet toteavat lisäksi, että ensisijaisen tärkeää varmistaa ruokaturva ja lopettaa nälänhätä ja että ruoantuotannon järjestelmät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille. Pariisin sopimuksen tarkoituksen saavuttamiseksi osapuolten olisi lisättävä kollektiivisia ponnistelujaan ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi . Osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien. Pariisin sopimuksessa osapuolet myös tiedostavat, että sopeutumistoimissa olisi noudatettava kaikilta osin avointa menettelyä, ottaen huomioon ekosysteemit, ja että sopeutumistoimien perustana ja ohjeena olisi käytettävä parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa.

(4 a)

On erittäin tärkeää, että metsiä hoidetaan kestävästi noudattaen Forest Europe -prosessissa kehitettyjä kestävän metsänhoidon periaatteita. Kyseisessä prosessissa metsän kestävällä hoidolla tarkoitetaan metsien ja metsämaiden hoitoa ja käyttöä siten, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, elinvoimaisuus ja mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla, sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille. Tällainen hoito edellyttää myös metsityksen merkityksen tunnustamista.

(4 b)

Jotta päästään negatiivisiin päästötasoihin, joita Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen (LULUCF) liittyvän tilinpitojärjestelmän on oltava toimiva. Koska LULUCF-sektorin poistumat voivat hävitä, niitä olisi kohdeltava unionin ilmastopolitiikan puitteissa erillisenä pilarina.

(5)

Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä ”LULUCF”) vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.

(5)

Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Lisäksi maa- ja metsätalousalan teknisten ratkaisujen toteuttamisella lisätään tuotantoa ja pienennetään ympäristöjalanjälkeä. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä ”LULUCF”) vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.

(6)

LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä.

(6)

LULUCF-sektori on erittäin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Samalla tämä sektori voi tuottaa huomattavia ilmastohyötyjä pitkällä aikavälillä ja edistää merkittävästi unionin ja kansainvälisten pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista. LULUCF-sektori myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Se tarjoaa myös biomateriaaleja, joilla voidaan jossain määrin korvata fossiili- tai hiili-intensiivisiä materiaaleja uusiutuvalla vähähiilisellä metsien biomassalla. Kun materiaaleja korvataan, olisi otettava huomioon niiden koko elinkaari raaka-aineen tuotannosta jalostus- ja valmistusvaiheisiin. Biotalous, johon luetaan materiaalien korvaaminen esimerkiksi rakennusalalla sekä bioenergia, on tärkeässä asemassa siirryttäessä fossiilittomaan talouteen. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita ja Pariisin sopimuksen mukaisia , on oleellista, että metsän ja luonnonvarojen hoito on kestävää ja hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä. Koska LULUCF-sektorin toiminta on pitkäjännitteistä, tarvitaan pitkän aikavälin strategioita kestävien ja kauaskantoisten investointien mahdollistamiseksi.

(6 a)

Unionin olisi otettava johtoasema LULUCF-sektorin kestäviä, edistyneitä ja innovatiivisia käytäntöjä, tekniikoita ja ideoita koskevien investointien ja tutkimuksen edistäjänä ja viejänä sekä vihreän teknologian levittäjänä, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja säilyttää samalla elintarviketuotanto, sillä näin unioni voi näyttää esimerkkiä kansainvälisille kumppaneilleen, muun muassa kehitysmaille. Tässä yhteydessä olisi lisättävä ja tehostettava yhteistyötä ja kumppanuutta yksityisen sektorin toimijoiden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kanssa.

(6 b)

Ilmastonmuutostutkimuksen rahoituksen priorisointi vahvistaisi LULUCF-sektorin roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Varsinkin vuosiksi 2021–2028 kaavaillun unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman lujittaminen LULUCF-sektorilla auttaisi syventämään ja levittämään tiedeyhteisön ja paikallisyhteisöjen tietämystä sektorin suorituskyvystä, nopeuttamaan kestäviä innovaatioita, edistämään siirtymistä digitaaliaikaan, nykyaikaistamaan koulutusta, parantamaan sektorin kykyä sietää ilmastonmuutosta sekä tarkkailemaan luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen toimintaa.

(6 c)

Olisi lisättävä tutkimusta kuolleen puuaineksen, erityisesti maanpäällisen ja maahan hautautuneen lahopuun, roolista hoitamattomissa ja hoidetuissa metsissä, jotta voidaan parantaa metsän hiilitilinpidon tarkkuutta ja ekosysteemien nettohiilitaseen laskentaa. Näyttöä on saatavilla rajoitetusti, mutta tämän näytön mukaan kuollut puuaines voi muodostaa suuren hiilivaraston ja kuolleen puun paikalleen jättämisellä voisi muun muassa olla luonnon monimuotoisuuden kannalta suuri merkitys, ja se voitaisiin tunnustaa tärkeäksi osaksi kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisstrategiaa. Tämä on merkittävä tieto, kun otetaan huomioon, että metsänhoidolla voidaan edistää kuolleen puuaineksen poistamista esimerkiksi energiatarkoituksiin ja että kaikkien asianmukaisia hillitsemis- ja sopeutumistoimia koskevien päätösten pitäisi perustua tietoon ja tieteeseen. Asiaa koskevalle tutkimukselle olisi osoitettava varoja kaudella 2017–2020.

(6 d)

Unioni on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka voidaan saavuttaa ainoastaan asianmukaisella metsänhoidolla ja sitoutumalla pysäyttämään metsän hävittäminen, kääntämään suunta päinvastaiseksi ja edistämään uudelleen metsittämistä.

(6 e)

Olisi varmistettava, että trooppisten metsien hävitykseen sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikki metsänhävitystä lisäävät tekijät sekä komission YK:n ilmastonmuutossopimusta (UNFCCC) koskevissa neuvotteluissa antamaan julistukseen sisältyvä tavoite, jonka mukaan globaali metsäkato olisi pysäytettävä viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja trooppisten metsien bruttokatoa olisi vähennettävä ainakin 50 prosenttia suhteessa nykytasoon vuoteen 2020 mennessä.

(6 f)

Metsätalouden ja metsänhoidon olisi oltava vastuullista, niillä olisi oltava todellista merkitystä maan talouskehityksessä ja niiden olisi tarjottava viljelijöille toimivia taloudellisia mahdollisuuksia edellyttäen, että herkkien ekosysteemien metsiä ei hävitetä, viljelmiä ei perusteta turvesoille, viljelmiä hoidetaan nykyaikaisin agroekologisin menetelmin kielteisten sosiaalisten ja ympäristövaikutusten välttämiseksi ja että maaoikeuksia, alkuperäisyhteisöjen oikeuksia, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.

(6 g)

Edistyksellisillä ja kestävillä hoitokäytännöillä voidaan myötävaikuttaa suuresti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen LULUCF-sektorilla. Olisi edistettävä innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä ja kannustettava maanomistajia hyödyntämään edistyksellisiä hoitokäytäntöjä, kuten täsmäviljelyä, täsmämetsätaloutta ja maatalouden digitalisaatiota. Geoinformaatioon ja maahavainnointiin perustuva seuranta sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen voivat olla keinoja auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa, ja niihin olisi siksi kannustettava.

(6 h)

Agroekologia helpottaa siirtymistä lineaarisista ruokajärjestelmistä kiertojärjestelmiin, jotka jäljittelevät luonnollisia kiertokulkuja ja pienentävät elintarvikkeiden ja maatalouden hiilijalanjälkeä ja ekologista jalanjälkeä. On tärkeää edistää agroekologiaa ja agrometsätaloutta, koska ne auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EU (11) vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EU (11) vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi kaikissa olosuhteissa vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten , kuten maanviljelijöiden ja metsänomistajien, tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista , ja jäsenvaltioiden olisi vältettävä tällaisten velvollisuuksien asettamista tätä asetusta täytäntöön pannessaan .

(7 a)

Maatalous ja maankäyttö ovat aloja, joilla on välitön ja merkittävä vaikutus unionin luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Siksi näihin aloihin vaikuttavien politiikkatoimien tärkeänä tavoitteena on varmistaa johdonmukaisuus unionin biodiversiteettistrategian tavoitteiden kanssa. Lisäksi on muita unionin politiikkoja, joilla voidaan kannustaa käytäntöihin, jotka menevät lakisääteisiä vähimmäisvaatimuksia pidemmälle, ylittävät hyvät vakiokäytännöt sekä vaikuttavat osaltaan siihen, että mukaudumme ilmastonmuutokseen ja hillitsemme sitä todella ja että hiilinieluja ylläpidetään julkishyödykkeinä. Olisi toteutettava toimenpiteitä hillitsemis- ja sopeutumislähtöisiin toimintamalleihin liittyvien toimien täytäntöön panemiseksi ja tukemiseksi osana metsien ja maatalousmaan kokonaisvaltaista ja kestävää hoitoa. Vaikka tiedetään, että maatalouden mahdollisuudet vähentää muita kuin hiilidioksidipäästöjään ovat rajalliset, sen on tehtävä oma kohtuullinen osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen. Tähän voidaan päästä kannustamalla muun muassa parantamaan viljelykäytäntöjä, jotta voidaan lisätä orgaanisen hiilen määrää maaperässä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että yhteinen maatalouspolitiikka ja tämä asetus ovat keskenään johdonmukaisia.

(7 b)

Kosteikot ovat tehokkaimpia ekosysteemejä hiilidioksidin varastoinnissa. Siksi kosteikkojen tilan heikkeneminen unionissa on ongelma paitsi luonnon monimuotoisuuden myös ilmaston kannalta. Sen sijaan kosteikkojen suojelulla ja kunnostamisella voitaisiin sekä tehostaa suojelutoimia että vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä LULUCF-sektorilla. Tämä olisi otettava huomioon myös, kun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuoden 2006 ohjeita päivitetään vuonna 2019.

(8)

Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ”IPCC:n ohjeet”, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n suuntaviivoissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan.

(8)

Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ”IPCC:n ohjeet”, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n ohjeissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan. Koska unioni on ilmastoasioissa edelläkävijä, jäsenvaltiot voisivat IPCC:n ohjeiden mukaisesti poiketa tästä oletusarvosta vain metsitetyn maan osalta ja vain tarkoin rajatuissa tilanteissa. Poikkeamisen salliminen perustuu jäsenvaltioiden erilaisiin luonnonolosuhteisiin ja ekologisiin olosuhteisiin, joiden vuoksi myös niiden metsämaiden ominaispiirteet ovat erilaisia.

(9)

Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle . Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä tarkastusmenettelystä avoimuuden varmistamiseksi ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.

(9)

Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä , joissa on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä . Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten huomioimiseksi, kuten Kroatian tapauksessa, jossa metsiä ei pystytty hoitamaan maan alueen miehityksestä, Kroatian itsenäisyyssodasta sekä sodanaikaisista ja sodan jälkeisistä olosuhteista johtuen . Asiaa koskevissa tilinpitosäännöissä olisi myös pyrittävä johdonmukaisuuteen, ja niissä olisi velvoitettava noudattamaan Forest Europe -prosessissa (Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi) kehitettyjä kestävän metsänhoidon periaatteita. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä jäsenvaltioissa sovellettavasta avoimesta menettelystä tarkastettavuuden ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.

(9 a)

LULUCF-sektorin puutuotteiden päästöillä voidaan kompensoida päästökauppajärjestelmän ja taakanjaon piiriin kuuluvia päästöjä, ja tällä asetuksella voidaan korostaa asiaa ja huolehtia siitä.

(10)

Jos komissio päättää pyytää metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamiseksi avukseen asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti , sen olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja valittava riittävä määrä asiantuntijoita jäsenvaltioista .

(10)

Metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamista varten olisi asetettava asiantuntijoista koostuva tarkistusryhmä komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti . Asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja jäsenvaltioista olisi valittava riittävä määrä asiantuntijoita. Asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän olisi kuultava neuvoston päätöksellä 89/367/ETY perustettua pysyvää metsäkomiteaa sekä sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamisesta.

(12)

Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.

(12)

Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti , koska puutuotteilla korvataan muita materiaaleja (muiden alojen energia- ja hiilidioksidi-intensiteetin osalta esimerkiksi sementin tuotanto vastaa noin kahdeksaa prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä) ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, tehdäkseen näkyväksi ja kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari, sen sijaan, että kannustettaisiin puutuotteiden käyttöä energianlähteenä . Edistääkseen edelleen myönteisiä korvaavia vaikutuksia ja ottaakseen ne lukuun komission olisi delegoidulla säädöksellä sisällytettävä puutuotteita koskeviin laskelmiin enemmän tuotteita. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.

(13)

Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.

(13)

Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava investoimaan ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten kestäviin hoitokäytäntöihin, jotta voidaan vähentää luonnontuhoihin liittyviä riskejä ja välttää metsien hiilinieluun kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet ottaen huomioon voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää tästä asetuksesta sille johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet huomioon ottaen voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää tästä asetuksesta sille johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla alentamatta unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden yleistä tavoitetasoa . Jotta jäsenvaltiot voivat varmistaa, että ne noudattavat sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun asetuksen (EU) [2017/…] mukaisia sitoumuksiaan, niiden olisi voitava käyttää enintään 280 miljoonan tonnin edestä kokonaisnettopoistumia, jotka ovat peräisin yhteenlasketuista tilinpitoluokista, jotka koskevat maata, jolta metsä on hävitetty, metsitettyä maata, hoidettua viljelymaata, hoidettuja niittyjä, soveltuvin osin hoidettuja kosteikkoja ja, jollei asetuksen (EU) [2017/…] 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytystä delegoidusta säädöksestä muuta johdu, hoidettua metsämaata.

(15)

Jotta kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon energiaunionin yhdennettyyn hallintoon tehtävät muutokset , joita koskeva ehdotus on komission työohjelman mukaan odotettavissa vuoden 2016 loppuun mennessä .

(15)

Jotta kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon komission 30 päivänä marraskuuta 2016 esittämään, energiaunionin hallintoa koskevaan asetusehdotukseen mahdollisesti tehtävät muutokset.

(15 a)

Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat UNFCCC:n nojalla velvolliset laatimaan, saattamaan säännöllisesti ajan tasalle, julkaisemaan ja toimittamaan osapuolten konferenssille tiedoksi kansalliset inventaariot ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista käyttäen osapuolten konferenssissa sovittuja vertailukelpoisia menetelmiä. Kasvihuonekaasuinventaariot ovat keskeisessä asemassa seurattaessa hiilestä irtautumista koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoa ja arvioitaessa ilmastolainsäädännön noudattamista. Jäsenvaltioiden velvollisuus laatia ja hallinnoida kansallisia inventaarioita sisältyy komission ehdotukseen asetukseksi energiaunionin hallinnosta.

(17)

Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö on olisi luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus) ja Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus. Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.

(17)

Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö olisi nimenomaisesti luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus), Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus ja erityisesti Sentinel-2-satelliitti sekä eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät Galileo ja EGNOS, joita voidaan käyttää apuna maankäytön kartoituksessa . Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.

(18)

Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmiä ja tiedonantoa koskevien vaatimusten tarkistamista . Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen [] ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(18)

Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmän tarkistamista uusimpien hyväksyttyjen IPCC:n ohjeiden, mukaan lukien IPCC:n vuonna 2013 hyväksymät kosteikkoja koskevat täydentävät ohjeet kasvihuonekaasuinventaarioita varten, ja UNFCCC:n ohjeiden perusteella ja tiedonantoa koskevia vaatimuksia . Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen (EU) …/… ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(19)

Tätä asetusta olisi sen yleisen toiminnan arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

(19)

Komission olisi julkaistava kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta tiedonanto, jossa arvioidaan, ovatko unionin ilmasto- ja energia-alan säädökset Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista. Tätä asetusta olisi sen yleisen toiminnan arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

e a)

hoidettu kosteikko vuodesta 2026 alkaen: maa, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, ja maa, joka on ilmoitettu asutusalueesta tai muusta maasta muutetuksi kosteikoksi, ja kosteikko, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi.

f a)

”metsäalan vertailutasolla” arviota hoidetusta metsämaasta aiheutuvista keskimääräisistä vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista jäsenvaltion alueella vuosina 2021–2025 ja 2026–2030;

a)

hoidettu metsämaa on edelleen kasvihuonekaasujen nielu; ja

b)

pitkän aikavälin päästövähennysstrategiassa esitetään keinot ylläpitää tai lisätä kasvihuonekaasujen nieluja ja varantoja vuoteen 2050 mennessä niin, että voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa määritetty tavoite, jonka mukaan ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä on tasapaino kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla.