52017AE5563

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52017AE5563 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52017AE5563

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Sosiaalisesti kestäväpohjainen malli elintason nostamiseksi ja kasvun ja työllisyyden edistämiseksi kansalaisten turvallisuuden varmistavana tekijänä digiaikana” (puheenjohtajavaltio Bulgarian pyytämä valmisteleva lausunto)

EESC 2017/05563

EUVL C 237, 6.7.2018, p. 1–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

6.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/1

(puheenjohtajavaltio Bulgarian pyytämä valmisteleva lausunto)

(2018/C 237/01)

Esittelijä:

Giulia BARBUCCI (IT–II)

Neuvoston puheenjohtajavaltion Bulgarian lausuntopyyntö	5.9.2017 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	23.2.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	15.3.2018
Täysistunnon nro	533
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	187/16/10

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Sosiaalinen kestäväpohjaisuus olisi otettava kaikissa EU:n, valtiollisten ja paikallisten toimielinten toteuttamissa politiikoissa huomioon yhtä lailla kuin taloudellinen ja ympäristökestävyys. Euroopan komission pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta (1) sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyen hiljattain esitetyt ehdotukset tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden edistää osallistavaan kasvuun, työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan liittyvien EU- ja jäsenvaltiotason toimenpiteiden kestävyyttä. ETSK suosittaa, että Euroopan sosiaalisen mallin saattaminen kestävämmälle pohjalle otetaan tavoitteeksi komission meneillään olevaan työohjelmaan kuuluvissa ehdotuksissa – esimerkiksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevässä paketissa, aloitteessa oikeudenmukaisesta verotuksesta digitaalitaloudessa sekä talous- ja rahaliiton uudistuksissa.

1.2

Sosiaalisiin kysymyksiin liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia sosiaalisen kestävyyden kannalta olisi arvioitava yhä tarkemmin hyödyntäen jo olemassa olevia seurantajärjestelmiä ja indikaattoreita. ETSK kehottaa toimielimiä arvioimaan olemassa olevia ja uusia välineitä (alkaen sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvästä tulostaulusta) ja varmentamaan niiden tehokkuuden pystyäkseen määrittämään tarkemmin, miten ehdotetut toimintalinjat vaikuttavat kansalaisiin.

1.3

ETSK panee merkille Euroopan parlamentin 19. tammikuuta 2017 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista antamassaan päätöslauselmassa ilmaiseman huolen nykyisten työelämä- ja sosiaalinormien päivittämistarpeesta. Komitea antaa tätä ajatellen aikanaan oman panoksensa sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään pakettiin, jonka komissio on sisällyttänyt vuoden 2018 työohjelmaansa. ETSK korostaa myös, että työmarkkinoilla tarvitaan toimintapuitteita uudenlaisten ja monimuotoisempien urapolkujen tukemiseksi, työllisyyden ja työntekijöihin sovellettavien normien parantamiseksi kaikkialla Euroopassa riippumatta siitä, millaisen sopimuksen nojalla työtä tehdään, sekä elin- ja työolosuhteiden parantamiseen tähtäävän lähentymisen edistämiseksi. Tästä olisi hyötyä myös alueellisten erojen umpeenkuromisessa. ETSK kannattaa Euroopan parlamentin suositusta siitä, että komission ja työmarkkinaosapuolten tulisi laatia yhteistyössä ehdotus puitedirektiiviksi, jolla varmistetaan säälliset työolot ja -ehdot kaikissa työllistymismuodoissa ja laajennetaan nykyiset vähimmäisnormit koskemaan myös uudenlaisia työsuhteita.

1.4

ETSK näkee selvän yhteyden kilpailukyvyn, tuottavuuden ja sosiaalisen kestäväpohjaisuuden välillä: kaikkien osapuolten on sitouduttava edistämään osallistavaa kasvua ja samanaikaisesti luomaan yritysmaailmalle suotuisat edellytykset, jotta syntyisi yhä enemmän ja parempia työpaikkoja. Työ on edelleen tärkein hyvinvointia ja vaurautta luova tekijä, mutta yhteiskunnissa on palattava noudattamaan sitä periaatetta, että tasa-arvoisuuden lisäämisen ehdottomana edellytyksenä on kasvun ja työllisyyden edistäminen nykyistä osallistavammalta ja kestävämmältä pohjalta sen varmistamiseksi, että työolot ja -ehdot ovat ihmisarvoiset ja palkat ja eläkkeet riittäviä ja että ihmiset pystyvät käyttämään oikeuksiaan. Kilpailukyky, tuottavuus ja työntekijöiden oikeudet ovat periaatteita, jotka tulee jälleen nivoa kiinteäksi osaksi työmarkkinoiden sääntelyyn ja sosiaalisiin oikeuksiin liittyviä toimintapolitiikkoja.

1.5

Komitea on tietoinen siitä, että demokratia saattaa vaarantua, elleivät ihmiset, jotka kärsivät yhä edelleen säästöpolitiikkojen seurauksista, pääse hyötymään kasvun mukanaan tuomasta vauraudesta ja digitalisaation tuottavuuseduista.

1.6

ETSK suosittaa aiempien lausuntojensa tapaan, että lisättäisiin edelleen ponnisteluja elin- ja työolojen alueellisten erojen tasoittamiseksi Euroopan unionissa. Noususuuntainen lähentyminen ei saa olla vain toisteltava lause, vaan sen tulee olla periaate, joka otetaan huomioon ja jota noudatetaan kaikessa unionin politiikassa kautta linjan, finanssi- ja talouspolitiikasta alkaen. Todellinen yhdentyminen on mahdotonta niin kauan kuin EU:n kansalaisten palkat ja tosiasialliset mahdollisuudet käyttää sosiaalisia oikeuksia ovat niin erilaiset kuin nykyisin. Rakennerahastoilla on tässä yhteydessä perustavan tärkeä rooli, ja ne on suunnattava yhä voimakkaammin alueellisten erojen pienentämiseen.

1.7

ETSK suhtautuu myönteisesti sellaisiin aloitteisiin kuin nuorisotakuu, taitojen parantamisen polku ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävät strategiat ja kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden toimielimiä varmistamaan, että siirtymien helpottamista ja nopeuttamista varten on asianmukaiset resurssit, sekä takaamaan varsinkin vähäosaisimpien keskuudessa asianmukaisesti tulojen katkeamattomuuden (2). ETSK suosittaa lisäksi, että luodaan otolliset olosuhteet kilpailukyvyn, työpaikkojen synnyn ja sujuvan työpaikasta toiseen siirtymisen takaamiseksi sosiaalisten turvaverkkojen ja muiden sellaisten tukitoimenpiteiden avulla, joissa otetaan huomioon työntekijöiden ja yritysten tarpeet.

1.8

ETSK kehottaa työmarkkinaosapuolia kehittämään keskitettyä sopimista osallistavaksi kaikilla tasoilla ja kannustaa niitä harkitsemaan (esim. EU-tason työmarkkinaosapuolten seuraavan työohjelman puitteissa) uudenlaisia toimenpiteitä, joilla helpotettaisiin naisten pääsyä digitaaliaikakauden työpaikkoihin, jotta sukupuolten palkkaerot poistuisivat. Tässä yhteydessä tulee tukea määrätietoisesti ja asianmukaisin keinoin äitiyttä ja luoda edellytykset sukupuolten tosiasialliselle tasa-arvolle työelämässä. ETSK kehottaa lisäksi kaikkien tasojen toimielimiä sekä työmarkkinaosapuolia ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa toteuttamaan koordinoituja toimia miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla elämänalueilla.

1.9

ETSK katsoo, että sosiaalisen kestäväpohjaisuuden yhtenä kulmakivenä ovat myös tasapuoliset ja aidot mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen varhaislapsuudesta saakka, etenkin kun otetaan huomioon, että laajat väestönosat saattavat marginalisoitua digitaalisen syrjäytymisen vuoksi. ETSK kehottaa päättäjiä pohtimaan toimenpiteitä digitaalitalouden avainalojen osaamisvajeen pienentämiseksi, koska nämä alat ovat oleellisia huipulle pääsyä ja Euroopan kilpailukyvyn parantamista ajatellen. On myös olennaisen tärkeää taata mahdollisuudet digitaitojen hankkimiseen kaikille niille, jotka ovat digitalisaation takia vaarassa syrjäytyä siten, etteivät pysty käyttämään oikeuksiaan ja sosiaalipalveluja – etenkin jos on kyse perusoikeuksista ja -palveluista. Komitea kehottaakin työmarkkinaosapuolia ja toimielimiä ryhtymään yhteistyössä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa viipymättä toimenpiteisiin tämän varmistamiseksi. Kaikkien tasojen viranomaisten tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että käytettävissä on asianmukainen digitaalinen infrastruktuuri, jonka ansiosta osallisuus paranee. Näin voidaan tasoittaa mahdollisia alueiden ja toimintaympäristöjen välisiä eroja.

2. Sosiaalinen kestäväpohjaisuus digitalisaation ja globalisaation aikakaudella

2.1

Käsillä olevassa valmistelevassa lausunnossa analysoidaan kysymystä sosiaalisesta kestävyydestä kokonaisvaltaisesti, käsitteen määritelmästä aina siihen saakka, miten sosiaalinen kestävyys vaikuttaa sosiaali-, työllisyys- ja talouspoliittisiin toimiin.

2.2

Keskeisiin nyky-yhteiskunnan ongelmia määrittäviin tekijöihin kuuluvat mm. globalisaation vaikutukset, talouskriisin raskas perintö, syntyvyyden pieneneminen ja siitä johtuva Euroopan väestön ikääntyminen sekä suurimmassa osassa Euroopan unionin maita heiveröisenä pysynyt talouskasvu.

2.3

Monien sosioekonomisten mittarien perusteella on selvää, että etenkin EU- ja jäsenvaltiotasolla kriisin voittamiseksi toteutetut toimet ovat liian usein lisänneet eriarvoisuutta ja luoneet uusia epätasapainotiloja – myös maantieteellisessä mielessä – sosiaaliryhmien, sukupuolten ja sukupolvien välille, vaikka niiden tarkoituksena on ollut hillitä globaaleista tekijöistä johtuvaa epävarmuutta. Kaikkien tasojen toimielinten tulee siis aktivoitua ja esittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa toimintalinjoja, joiden lähtökohtana ovat toimenpiteet tällaisen epätasapainon ja eriarvoisuuden poistamiseksi. Toimenpiteissä olisi tukeuduttava ensisijaisesti työllisyyden parantamiseen kestävän ja osallistavamman kasvun pohjalta.

2.4

Kestävyyden käsitteeseen sisältyy kolme peruselementtiä: kestävyys ympäristön, taloudellisten näkökohtien ja sosiaalisten näkökohtien kannalta. Näihin kolmeen osatekijään viitataan EU:n perussopimuksissa, ja ne kuvastuvat myös kestävän kehityksen käsitteessä, joka on YK:n vahvistaman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja siihen liittyvien 17 kestävän kehityksen tavoitteen lähtökohtana. Eurostat toteaa vuonna 2017 julkaisemassaan katsauksessa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen edistymisestä EU:ssa, että ympäristöön liittyvissä tavoitteissa (nro 7 ”Kohtuuhintainen ja puhdas energia”, nro 12 ”Vastuuntuntoinen kulutus ja tuotanto”, nro 15 ”Maaekosysteemit” ja nro 11 ”Kestävät kaupungit ja yhteisöt”) on edetty kaiken kaikkiaan huomattavan hyvin mutta sisällöltään sosiaalisemmissa tavoitteissa (nro 4 ”Laadukas koulutus”, nro 5 ”Sukupuolten tasa-arvo”, nro 8 ”Säälliset työpaikat ja talouskasvu”, nro 1 ”Köyhyyden poistaminen”, nro 2 ”Nälän poistaminen” ja nro 10 ”Eriarvoisuuden vähentäminen”) edistys on jäänyt keskinkertaiseksi.

2.5

Vaikka yleisesti ottaen hyväksytään, että sosiaalinen kestäväpohjaisuus voidaan määritellä kyvyksi taata ihmisten hyvinvoinnin edellytykset (turvallisuus, terveys, koulutus, demokratia, osallistuminen, oikeudenmukaisuus) tasapuolisesti eri väestöryhmille ja sukupuolille, lisäksi on syytä täsmentää, että käsitteellä on monia mahdollisia ilmenemismuotoja sen mukaan, millaisissa yhteyksissä sitä käytetään. Sosiaalista kestäväpohjaisuutta on ajettava ja toteutettava samalla painolla kuin ympäristöön liittyvää ja taloudellista kestävyyttä, ja tavoitteena on oltava eriarvoisuuden vähentäminen.

2.6

Sosiaalinen kestävyys on viime vuosien makrotalouspoliittisia linjauksia tehtäessä usein asetettu vastakkain taloudellisen ja finanssipoliittisen kestävyyden kanssa, mikä on virhe. Esimerkkinä tästä ovat rakenteelliset uudistukset, joita EU:n toimielimet ovat esittäneet ja jäsenvaltioiden hallitukset toteuttaneet vuosina 2007–2008 puhjenneen ja myöhemmin talouskriisiksi laajentuneen finanssikriisin johdosta. Toimielinten ja työmarkkinaosapuoltenkaan ei pitäisi asettaa kilpailukykyä ja kestävyyttä toisiaan vastaan. On esimerkiksi näytetty toteen, että kestävyyden suhteen edistyksellisempien yritysten kansainvälinen kilpailukyky on todennäköisesti muita parempi. Lisäksi EU:n olisi ohjattava globalisaatiota sellaisen kestävän kehityksen suuntaan, joka hyödyttää sekä yrityksiä että työntekijöitä.

2.7

Pk-yrityksillä on kaikista yrityksistä erityisen merkittävä rooli kestävän ja osallistavan kasvun toteuttamisessa. Tällainen kasvu pohjautuu yhtä aikaa sekä säällisten työpaikkojen luomiseen että kilpailukyvyn edistämiseen siten, että sosiaalinen kestäväpohjaisuus otetaan huomioon.

2.8

Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ja siihen liittyvät 17 tavoitetta muodostavat kehyksen, jonka puitteissa innovointi ja kestävä kehitys voidaan sovittaa yhteen luomalla yhteys globaalin ja kansallisen tason aloitteiden välille. Toimintaohjelmassa tuomitaan nykyinen kehitysmalli ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämättömäksi ja irtaudutaan siten siitä ajatuksesta, että kestävyys olisi pelkkä ympäristökysymys. Ohjelma tarjoaa kehityksen eri ulottuvuudet kattavan yhdennetyn näkemyksen. Toimintaohjelman täytäntöönpano edellyttää vahvaa sitoutumista kaikilta yhteiskunnan osapuolilta eli toimielimiltä, järjestäytyneeltä kansalaisyhteiskunnalta, tiedemaailmalta ja korkeakouluilta sekä tehokkaita arviointitoimia.

2.9

ETSK on useaan otteeseen peräänkuuluttanut hyödyllisen keskinäisen riippuvuussuhteen luomista finanssi- ja makrotalouspolitiikkojen ja sosiaalisten oikeuksien välille ja tuonut esille, että näitä oikeuksia ei kunnioiteta riittävän hyvin, mikä lisää entisestään eriarvoisuutta unionissa. Kysymys sosiaalisesta kestäväpohjaisuudesta on nivottava etenkin keskusteluun, jota parhaillaan käydään talous- ja rahaliiton sekä monivuotisen rahoituskehyksen tulevaa rakennetta koskevista ehdotuksista. Sosiaalisiin kysymyksiin liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia sosiaaliseen kestävyyteen olisi arvioitava yhä tarkemmin hyödyntäen jo olemassa olevia seurantajärjestelmiä ja indikaattoreita.

2.10

ETSK katsoo, että toimielinten tulee myös arvioida jo olemassa olevia ja uusia välineitä (kuten sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyvää tulostaulua) ja varmentaa niiden tehokkuus pystyäkseen määrittämään suhteellisen tarkasti, miten ehdotetut sosiaalisiin oikeuksiin liittyvät toimintalinjat vaikuttavat kansalaisiin.

2.11

Jotta voidaan kuroa umpeen EU:n alueellisia eroja, jotka ovat paikoin kärjistyneet talouskriisin takia, on mm. edistettävä uusia ja tehokkaampia resurssienkäyttöstrategioita ja hyödynnettävä erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja. Näistä rahastoista olisi tuettava ensisijaisesti kestävään kasvuun tähtääviä toimia ja laadukkaiden työpaikkojen luomista. ETSK on jo ilmaissut lausunnossaan aiheesta ”Sosiaalisten investointien vaikutukset työllisyyteen ja julkistalouteen” (3), että se kannattaa sellaisen eurooppalaisen elvytys- ja investointiohjelman perustamista, joka on suuruusluokaltaan kaksi prosenttia bkt:stä, sekä aiempaa voimakkaampaa keskittymistä sosiaalisiin investointeihin. Investointiohjelmaan on kanavoitava uusia taloudellisia resursseja, jotka tulevat olemassa olevien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen lisäksi.

3. Euroopan sosiaalinen malli: kestäväpohjaisuus ja elin- ja työolojen parantaminen

3.1

ETSK pitää Euroopan sosiaalista mallia ainutlaatuisena eurooppalaiseen identiteettiin liittyvänä valttina: se takaa olemassa olevien sosiaaliturvajärjestelmien kautta kaikille korkeatasoisen sosiaalisen suojelun ja kansalaisen oikeudet. ETSK:n mielestä mallia ei siis pidä kyseenalaistaa vaan vahvistaa. Tätä ajatellen on perustavan tärkeää, että EU:n toimintapolitiikoilla tähdätään eurooppalaisten ihmisten elin- ja työolojen jatkuvaan parantamiseen kaikilla rintamilla sen mukaisesti kuin perussopimuksissa on määrätty Euroopan yhdentymisen alusta lähtien.

3.2

Euroopan komission tämänhetkinen työohjelma sisältää esimerkiksi sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevän paketin ja aloitteen oikeudenmukaisesta verotuksesta digitaalitaloudessa sekä toimenpiteitä talous- ja rahaliiton uudistamiseksi. ETSK suosittaa, että kyseisten ehdotusten tavoitteeksi otetaan Euroopan sosiaalisen mallin kestävyyden edistäminen (4).

3.3

ETSK katsoo, että sosiaalinen kestävyys ja taloudellinen kestävyys tulee sovittaa asianmukaisesti yhteen työmarkkinapolitiikkoja määriteltäessä. Erot kansalaisten tilanteiden välillä ja ihmisten eriarvoisuus ovat kasvaneet EU:ssa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana: sosiaaliturvapalvelujen saatavuudessa ja mahdollisuuksissa päästä työelämään on eroja ja lisäksi epätyypilliset työnteon muodot ovat yleistyneet (tästä on laajoja tilastotietoja). EU:n kansalaiset ovat tämän takia yhä epävarmempia yleisten elinolojensa paranemisen mahdollisuuksista. Tällainen käsitys on vahvistunut etenkin nuorten, naisten ja kaikkien riskialtteimmassa asemassa olevien väestöryhmien keskuudessa. ETSK katsoo tätä taustaa vasten, että on oleellista edistää maahanmuuttajien integroitumista työelämään, sillä heidän panoksensa sosiaaliturvajärjestelmiin on monissa tapauksissa ratkaisevan tärkeä sosiaaliturvajärjestelmien ja sosiaalisten turvaverkkojen vakauden kannalta.

3.4

ETSK panee merkille Euroopan parlamentin19. tammikuuta 2017 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista antamassaan päätöslauselmassa ilmaiseman huolen nykyisten työelämä- ja sosiaalinormien päivittämistarpeesta. Komitea antaa tätä ajatellen aikanaan oman panoksensa sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään pakettiin, jonka komissio on sisällyttänyt vuoden 2018 työohjelmaansa. ETSK korostaa myös, että työmarkkinoilla tarvitaan toimintapuitteita uudenlaisten ja monimuotoisempien urapolkujen tukemiseksi, työllisyyden ja työntekijöihin sovellettavien normien parantamiseksi kaikkialla Euroopassa riippumatta siitä, millaisen sopimuksen nojalla työtä tehdään, sekä elin- ja työolosuhteiden parantamiseen tähtäävän lähentymisen edistämiseksi. Tästä olisi hyötyä myös alueellisten erojen umpeenkuromisessa. ETSK kannattaa Euroopan parlamentin suositusta siitä, että komission ja työmarkkinaosapuolten tulisi laatia yhteistyössä ehdotus puitedirektiiviksi, jolla varmistetaan säälliset työolot ja -ehdot kaikissa työllistymismuodoissa ja laajennetaan nykyiset vähimmäisnormit koskemaan myös uudenlaisia työsuhteita.

3.5

ETSK on analysoinut useissa lausunnoissaan digitalisaatioilmiötä ja sen vaikutuksia työn organisointiin ja työllisyyteen. (5) Digitalisaatiota ei pidä kuitenkaan tarkastella yksinomaan työllisyyden ja työmarkkinoiden näkökulmasta. Digitaalisten välineiden lisääntyvä käyttö on muuttanut syvällisesti arkielämäämme – henkilökohtaista ja sosiaalista elämää ja jopa suhdettamme politiikkaan, vapaaehtoistoimintaan ja kansalaisyhteiskuntaan. EU:n olisi edistettävä varhaiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen, erityisesti digitaitojen opetukseen, liittyviä toimia osaamisen kohtaanto-ongelman korjaamiseksi. Koulutusjärjestelmissä – myös korkea-asteen koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa – on pyrittävä huipulle ja mahdollistettava siten johtoaseman saavuttaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä eurooppalaisten ideoiden, tavaroiden ja palvelujen muita parempi kilpailukyky.

3.6

ETSK on korostanut useissa lausunnoissaan, että sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevien riskiryhmien tarpeet on otettava erityisesti huomioon. On varmistettava, että sosiaalisen suojelun järjestelmät ovat osallistavia ja että niissä kiinnitetään erityishuomiota haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin ja heidän perheisiinsä, jotta heille voidaan tarjota ihmisarvoiset elinolot ja mahdollisuus työskennellä yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvassa tuetussa työpaikassa.

3.7

Vammaiset ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja Euroopan vammaisstrategian keskiössä. ETSK kehottaa pyrkimään kaikin voimin merkittävään edistymiseen kaikilla kahdeksalla keskeisellä toiminta-alueella, joiden avulla on tarkoitus saavuttaa YK:n yleissopimuksen tavoitteet: esteettömyys ja saavutettavuus, osallistuminen, yhdenvertaisuus, työllisyys, koulutus, sosiaaliturva, terveydenhuolto ja vammaisten oikeuksien edistäminen kansainvälisellä tasolla. Digitalisaatio vaikuttaa arkielämäämme joka suhteessa, ja ETSK kehottaakin kiinnittämään digitalisaatiokehityksen yhteydessä erityistä huomiota vammaisiin, sillä he tulevat hyvin todennäköisesti tuntemaan sen vaikutukset. Euroopan unionin pitäisi hyödyntää olemassa olevat lukuisat mahdollisuudet parantaa vammaisten työllistyvyyttä ja pääsyä ihmisarvoiseen työhön. Näin he kykenisivät myös antamaan panoksensa sosiaaliturvajärjestelmiin. ETSK suosittelee sen vuoksi, että luodaan edellytykset elinikäisen oppimisen ja uudelleenkoulutuksen välineiden entistä aktiivisempaan käyttöön vammaisten kouluttamiseksi digitaaliaikakauden uusiin ammatteihin.

3.8

ETSK pitää perustavan tärkeänä huomioida sosiaalinen kestäväpohjaisuus nuoria sukupolvia ja Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuutta koskevissa EU:n toimintapolitiikoissa. Nuorten sukupolvien kasvavaa skeptisyyttä instituutioita kohtaan (huolestuttavimpana oireena tästä hyvin laimea äänestysinto) sekä järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, puolueita ja ay-liikettä kohtaan ja intoa liittyä euroskeptisiin ja äärioikeistolaisiin liikkeisiin voidaan hillitä vain siten, että EU ottaa nykyistä paremmin huomioon Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuuden ja kestävyyden. ETSK vetoaa EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioiden hallituksiin, jotta ne tekisivät kaiken mahdollisen nuorille tarjolla olevien työpaikkojen määrän lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi, nuorten liikkuvuuden tukemiseksi, kohtuullisen sosiaaliturvan takaamiseksi ja elinikäisen oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksien edistämiseksi kaikilla tasoilla. Erasmus+-ohjelmaa, nuorisotakuuta ja kaikkia muita nuorisotyöllisyysaloitteeseen sisältyviä toimenpiteitä varten on osoitettava riittävä rahoitus, ja ne on pantava asianmukaisesti täytäntöön.

3.9

ETSK pitää erittäin tärkeänä, että ihmisille taataan varsinkin työelämästä pois siirtymisen jälkeen edellytykset sosiaalisesti kestävään tulotasoon. On ehdottoman tärkeää varmistaa sosiaalisen suojelun järjestelmien avulla (6), että ihmiset voivat elää ihmisarvoista elämää ja etteivät he ajaudu köyhyyteen. ETSK on jo esittänyt useissa lausunnoissa kantanaan, että eläkejärjestelmien perustaksi tulee ottaa sukupolvien välinen solidaarisuus. Jäsenvaltioiden järjestelmien erilaisuutta tulee kunnioittaa, mutta ETSK pitää erittäin tärkeänä lisätä sellaisen työnteon määrää, joka omalta osaltaan auttaa varmistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmien asianmukaiset resurssit. Sosiaalisen suojelun järjestelmiin tulee olla pääsy kaikilla työntekijöillä sopimusjärjestelyistä riippumatta, myös nk. uudentyyppistä, digitalisaatioon liittyvää työtä tekevillä, ja heidän tulee osallistua näiden järjestelmien rahoittamiseen (7).

3.10

Euroopan komissio on kiinnittänyt uusimmissa työllisyysalan aloitteissaan paljon huomiota siirtymiin. Viime vuosien huolestuttavia suuntauksia on ollut se, että nuorilta kuluu yhä enemmän aikaa löytää ensimmäinen työpaikka – varsinkin ensimmäinen vakituinen työpaikka – opintojen päättymisen jälkeen. Myös pitkäaikaistyöttömien ja eläkeiän kynnyksellä olevien tilanne on huonontunut. ETSK suhtautuu myönteisesti sellaisiin aloitteisiin kuin nuorisotakuu, taitojen parantamisen polku, oppisopimuskoulutuksen edistäminen ensisijaisena työhön pääsyn muotona eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän kautta ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävät strategiat. Komitea kehottaakin EU:n ja jäsenvaltioiden toimielimiä varmistamaan, että siirtymien helpottamista ja nopeuttamista varten on asianmukaiset resurssit ja että tarjolla on tarvittavaa koulutusta, jotta varsinkin vähäosaisimmille sekä niille, joiden on hankala kouluttautua uuteen ammattiin, voidaan taata asianmukaisesti tulojen katkeamattomuus ja jotta näin voidaan parantaa heidän työllistyvyyttään. ETSK kehottaa lisäksi luomaan yrityksille kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta otolliset toimintaolosuhteet sekä varmistamaan sujuvan siirtymisen työpaikasta toiseen sosiaalisten turvaverkkojen ja muiden sellaisten ulkoisten joustotoimenpiteiden avulla, joissa otetaan huomioon työntekijöiden ja yritysten tarpeet.

3.11

ETSK pitää sosiaalisen kestäväpohjaisuuden yhtenä peruspilarina sukupuolten täyttä tasa-arvoa mutta panee myös merkille, että sukupuolten eriarvoisuus on paikoin edelleen kestämättömällä tasolla, kuten Eurostatin kokoamat tilastotiedot ja monet muut käytettävissä olevat tunnusluvut osoittavat. Tämä on perussopimuksissa vahvistettujen tasa-arvoisen kohtelun periaatteiden vastaista ja muodostaa myös merkittävän esteen unionin täysipainoiselle talouskehitykselle. ETSK pitää näin ollen tervetulleina viimeaikaisia tasa-arvoon liittyviä aloitteita, kuten komission esittämää työ- ja yksityiselämän tasapainottamista helpottavien toimenpiteiden pakettia, ja kehottaa työmarkkinaosapuolia kehittämään keskitettyä sopimista osallistavammaksi kaikilla tasoilla ja kannustaa niitä harkitsemaan (esim. EU-tason työmarkkinaosapuolten seuraavan työohjelman puitteissa) uudenlaisia toimenpiteitä, joilla tähdätään sukupuolten palkkaerojen poistamiseen, äitiyden voimakkaaseen tukemiseen asianmukaisin keinoin sekä edellytysten luomiseen naisten ja miesten tosiasialliselle tasa-arvolle työelämässä. ETSK kehottaa lisäksi kaikkien tasojen toimielimiä, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa toteuttamaan koordinoituja toimia miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla elämänalueilla.

3.12

Globalisaatiosta ja työelämän digitalisaatiosta johtuvia uudenlaisia sosiaalisia riskejä on analysoitu monissa selvityksissä ja tutkimuksissa. ETSK yhtyy huoleen työn kiihtyvästä pirstaloitumisesta, automatisoitumisesta ja digitalisoitumisesta mutta katsoo, että asianmukaisesti hallittuina nämä prosessit voivat myös parantaa työoloja, keventää joitakin raskaita työtehtäviä ja yksinkertaistaa erityisen monimutkaisia työtehtäviä.

3.13

Kuluttajansuojalla on niin ikään tärkeä merkitys sosiaalisen kestävyyden kannalta, sillä myös kuluttajien rooli muuttuu digitalisaation myötä. Aiheeseen liittyvien EU-politiikkojen tulee olla aina ajan tasalla ja tarjota tehokkaita välineitä kuluttajien ongelmien ratkaisemista varten. Erityishuomiota tulee kiinnittää digitalisaation esimerkiksi liikenteeseen, energia-alalle ja rahoituspalveluihin tuomiin muutoksiin.

3.14

Digitaaliaikakautena uudenlaista eriarvoisuutta ja sosiaalisia riskejä voi aiheuttaa myös digitaalinen syrjäytyminen eli ilmiö, jossa osalla väestöstä ei välttämättä ole tietoteknistä osaamista ja perusdigitaitoja, joita – joskus olennaistenkin – tietojen ja palvelujen saaminen edellyttää. ETSK katsoo, että sosiaalisen kestävyyden yhtenä kulmakivenä ovat myös tasapuoliset ja aidot mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen varhaislapsuudesta saakka. Tämä on perusedellytys etenkin vammaisten kohdalla ja erityisesti digitaaliaikakauden uusissa ammateissa. Tulee ottaa huomioon, että laajat väestönosat (erityisesti ikäihmiset, syrjäseuduilla asuvat ja köyhyydessä elävät, muuttajat, vähän koulutetut jne.) saattavat jäädä paitsi tällaisista oppimismahdollisuuksista digitaalisen syrjäytymisen takia. Digitaaliaikakautena on olennaisen tärkeää taata mahdollisuus verkkoon pääsyyn ja digitaitojen hankkimiseen kaikille niille, jotka ovat vaarassa jäädä työttömäksi, ja tarjota heille mahdollisuus käyttää oikeuksiaan ja sosiaalipalveluja – etenkin jos on kyse perusoikeuksista ja -palveluista. Komitea kehottaa työmarkkinaosapuolia ja toimielimiä ryhtymään yhteistyössä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa viipymättä toimenpiteisiin tämän varmistamiseksi.

Bryssel 15. maaliskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 145

(2) EUVL C 170, 5.6.2014, s. 23

(3) EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21

(4) EUVL C 51, 17.2.2011, s. 20

(5) SOC/570 (ks. tämän virallisen lehden sivu 8), EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7, EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36, EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30, EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45, EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54, EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 74

(6) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 40

(7) EUVL C 129, 11.4.2018, s. 7, EUVL C 84, 17.3.2011, s. 38, EUVL C 120, 16.5.2008, s. 66

LISÄYS

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat, kohtia 1.3 ja 3.4 koskevat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä:

Kohta 1.3

Muutetaan seuraavasti:

1.3

ETSK panee merkille Euroopan parlamentin 19. tammikuuta 2017 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista antamassaan päätöslauselmassa ilmaiseman huolen nykyisten työelämä- ja sosiaalinormien päivittämistarpeesta. Komitea antaa tätä ajatellen aikanaan oman panoksensa sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään pakettiin, jonka komissio on sisällyttänyt vuoden 2018 työohjelmaansa. ETSK korostaa myös, että työmarkkinoilla tarvitaan toimintapuitteita uudenlaisten ja monimuotoisempien urapolkujen tukemiseksi, työllisyyden ja työntekijöihin sovellettavien normien parantamiseksi kaikkialla Euroopassa riippumatta siitä, millaisen sopimuksen nojalla työtä tehdään, sekä elin- ja työolosuhteiden parantamiseen tähtäävän lähentymisen edistämiseksi. Tästä olisi hyötyä myös alueellisten erojen umpeenkuromisessa. ETSK antaa lausunnon ehdotuksesta puitedirektiiviksi, jolla varmistetaan säälliset työolot ja -ehdot Euroopan unionissa.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta	72
Vastaan	121
Pidättyi äänestämästä	9

Kohta 3.4

Muutetaan seuraavasti:

3.4

ETSK panee merkille Euroopan parlamentin 19. tammikuuta 2017 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista antamassaan päätöslauselmassa ilmaiseman huolen nykyisten työelämä- ja sosiaalinormien päivittämistarpeesta. Komitea antaa tätä ajatellen aikanaan oman panoksensa sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään pakettiin, jonka komissio on sisällyttänyt vuoden 2018 työohjelmaansa. ETSK korostaa myös, että työmarkkinoilla tarvitaan toimintapuitteita uudenlaisten ja monimuotoisempien urapolkujen tukemiseksi, työllisyyden ja työntekijöihin sovellettavien normien parantamiseksi kaikkialla Euroopassa riippumatta siitä, millaisen sopimuksen nojalla työtä tehdään, sekä elin- ja työolosuhteiden parantamiseen tähtäävän lähentymisen edistämiseksi. Tästä olisi hyötyä myös alueellisten erojen umpeenkuromisessa. ETSK antaa lausunnon ehdotuksesta puitedirektiiviksi , jolla varmistetaan säälliset työolot ja -ehdot Euroopan unionissa.

Perustelu

Esitetään suullisesti.

Äänestystulos

Puolesta	72
Vastaan	121
Pidättyi äänestämästä	9

Top

Choose the experimental features you want to try