Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja Euroopan yhdentyminen Länsi-Balkanilla – haasteita ja painopisteitä”

(valmisteleva lausunto)

(2018/C 262/03)

Esittelijä:	Andrej ZORKO
Toinen esittelijä:	Dimitris DIMITRIADIS

Lausuntopyyntö	puheenjohtajavaltio Bulgaria, 5.9.2017
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla ETSK:n työjärjestyksen 30 artikla
Vastaava erityisjaosto	REX
Hyväksyminen erityisjaostossa	28.3.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	19.4.2018
Täysistunnon nro	534
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	189/2/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen siihen, että Länsi-Balkanin maiden yhdentyminen Euroopan unioniin ja niiden taloudellinen ja sosiaalinen koheesio ovat yksi puheenjohtajavaltio Bulgarian painopisteistä.

1.2

ETSK on vakuuttunut, että Euroopan unionin laajentuminen ja erityisesti sen demokraattisten arvojen ja oikeudellisten normien leviäminen Länsi-Balkanin alueelle on Länsi-Balkanin maiden ja EU:n etujen mukaista. Laajentumispolitiikka on EU:n globaalin strategian keskeinen osatekijä sekä Euroopan vakauden ja vaurauden kulmakivi. Tästä syystä ETSK ehdottaa, että Länsi-Balkanin maiden yhdentyminen nostetaan tulevaisuudessa yhdeksi EU:n tärkeimmistä painopisteistä, kunhan kyseiset maat jatkuvasti pyrkivät edistymään kohti EU:hun liittymisen edellytysten täyttämistä (1).

1.3

ETSK on tyytyväinen aikomukseen järjestää 17. toukokuuta 2018 Sofiassa EU:n ja Länsi-Balkanin maiden valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokous. ETSK järjestää huippukokouksen alla (15. toukokuuta Sofiassa) yksissä tuumin kumppaniensa kanssa Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskuntakonferenssin. ETSK pyrkii järjestämään kunkin mainitunkaltaisen huppukokouksen edellä yhteisen tapahtuman Länsi-Balkanin alueen ja EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden (2) kanssa. ETSK pyytää EU:n toimielimiä ja EU:n jäsenvaltioita kutsumaan kyseisten Länsi-Balkanin alueen maiden valtionpäämiehiä säännöllisesti osallistumaan EU:n huippukokouksiin osoitukseksi siitä, että EU katsoo tulevaisuutensa käsittävän myös tämän alueen.

1.4

ETSK toivoo, että Sofian huippukokous vahvistaa uuden dynamiikan EU:n sitoutumisessa Länsi-Balkanin alueeseen ja rohkaisee muita tulevia puheenjohtajavaltioita säilyttämään Länsi-Balkanin maiden integroinnin tärkeimpien painopisteidensä joukossa. EU:n laajentuessa Länsi-Balkanin alueen maihin tulisi samalla lujittaa unionin toimielimiä ja EU:ta poliittisena projektina.

1.5

ETSK kehottaa valtionpäämiehiä ilmaisemaan Sofian EU-huippukokouksessa selkeän sitoumuksensa tukea kaikilla tasoilla vaikuttavia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita johdonmukaisemmin ja suoraviivaisemmin. Huippukokouksen tulisi lisäksi edistää tiedotusvälineiden riippumattomuuden avoimempaa julkista tukea.

1.6

ETSK kehottaa lisäksi valtionpäämiehiä omaksumaan Sofian EU-huippukokouksessa aloitteellisen roolin kahdenvälisissä kiistoissa edistämällä kohdennettua yhteistyötä sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön että Euroopan neuvoston kanssa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan asemaa mainitunlaisten kahdenvälisten kiistojen ratkaisemisessa.

1.7

ETSK on vakuuttunut myös siitä, että Euroopan unionin tosiasiallinen laajentuminen ja sen arvojen edistäminen Länsi-Balkanin maissa takaavat turvallisuuden ja vakauden, tukevat sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja vaurastumista, vahvistavat demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta, helpottavat ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, piristävät investointipolitiikkaa ja edistävät mobiliteettia.

1.8

ETSK katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen ja vähemmistöjen oikeuksien noudattaminen on ratkaisevan tärkeää Länsi-Balkanin maiden demokraattisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta.

1.9

ETSK katsoo myös, että koulutus sekä vapaat ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat erittäin tärkeässä asemassa, jotta voidaan ratkaista menneisyyden kiistat ja edistää demokraattisia arvoja.

1.10

ETSK toteaa, että EU:n liittymisprosessi on edelleen keskeinen uudistusten motivoija Länsi-Balkanin maissa. ETSK painottaa, että toteutettujen uudistusten taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, koska EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden välillä on valtava ero ihmisten taloudellisessa ja sosiaalisessa turvassa. Tämän vuoksi ETSK suosittaa, että EU:n jäsenyysehtojen täyttymistä arvioitaessa otetaan huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus.

1.11

ETSK katsoo, että infrastruktuuria, liikennettä ja energiaa koskevien kysymysten on oltava tärkeitä painopisteitä Länsi-Balkanin maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. ETSK uskoo lisäksi, että digitaalisen yhteiskunnan luominen ja digitaalisten taitojen kehittäminen kaikissa Länsi-Balkanin alueen maissa olisivat omiaan hyödyttämään sekä julkista että yksityistä sektoria. EU voi ja sen pitäisi osallistua infrastruktuurin parantamiseen ja laajakaistaverkon levittämiseen kyseisissä maissa, joista osassa ollaan kaukana EU:n keskitasosta.

1.12

ETSK ehdottaa, että EU:n toimielimet tarkastelevat mahdollisuutta lukea toimiva työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja kansalaisvuoropuhelu valtakunnallisella tasolla yhdeksi EU-jäsenyyden kriteeriksi.

1.13

EU:n tulisi laatia Länsi-Balkanin maiden kanssa käytäviä neuvotteluja varten erityinen etenemissuunnitelma, johon sisältyy tarkka aikataulu ja konkreettisia sitoumuksia kullekin Länsi-Balkanin maalle. EU:n jäsenvaltioille olisi myös laadittava viestintästrategia, jossa korostettaisiin Länsi-Balkanin maita koskevan EU:n laajentumispolitiikan etuja. Tämä koskee erityisesti rauhan, vakauden, vaurauden sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen varmistamista.

1.14

ETSK kehottaa komissiota määrittämään vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen ja sukupuolten tasa-arvon yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä Länsi-Balkanin maiden kanssa käytävissä EU:n liittymisneuvotteluissa.

1.15

ETSK on hyvillään komission 6. helmikuuta 2018 julkaisemasta uudesta Länsi-Balkanin-strategiasta, Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille (3), johon kuuluu kuusi lippulaivahanketta aiheinaan muun muassa oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen, yhteistyön tiivistäminen turvallisuus- ja muuttoliikekysymyksissä yhteisten tutkintaryhmien avulla, EU:n energiaunionin laajentaminen Länsi-Balkanin alueelle sekä verkkovierailumaksujen huojistaminen ja laajakaistayhteyksien yleistäminen alueella.

1.16

ETSK toteaa olevansa valmis vuorovaikutukseen Länsi-Balkanin alueen kansalaisyhteiskunnan kanssa edistääkseen ryhtymistä kouraantuntuviin toimiin oikeusvaltioperiaatteen, turvallisuuden ja muuttoliikkeen, sosioekonomisen kehityksen, yhteenliitettävyyden, digitaalistrategian, sovinnon rakentamisen ja hyvien naapuruussuhteiden aloilla, kuten on sovittu toimintasuunnitelmassa Länsi-Balkanin alueen muutosprosessin tukemiseksi vuosina 2018–2020.

1.17

ETSK on vakuuttunut, että komissio voisi kehittää erityisiä ohjelmia, joilla sosiaalista lähentymistä voitaisiin vauhdittaa Länsi-Balkanin alueen maissa. Epätasainen ja hidas edistyminen näihin seikkoihin tarttumisessa on selvästi merkittävä tekijä, josta osaltaan johtuu, että maiden integroituminen EU:hun etenee yleisesti ottaen hitaasti. Eurooppalaistumiseen tarvitaan kiireellisesti uutta pontta.

1.18

Työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot olisi osallistettava merkittävällä tavalla sekä EU:n että kansallisella tasolla Länsi-Balkanin maiden EU:hun yhdentymiseen. On vahvistettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia teknisen ja taloudellisen tuen avulla tuomalla eurooppalaiset rahoituslähteet (komissio, Euroopan investointipankki, EBRD jne.) helpommin ulottuville ja tiedottamalla niille oikea-aikaisesti ja yksityiskohtaisesti liittymisneuvotteluprosessista.

1.19

ETSK kehottaa työmarkkinaosapuolia ja muita kansalaisyhteiskunnan organisaatioita Länsi-Balkanin maissa tekemään tiivistä yhteistyötä EU-integraatioprosessin aikana sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

2.   Poliittinen tilanne

2.1

Länsi-Balkan on edelleen poliittisesti epävakaata aluetta, mutta se on myös kasvualue, jolla on huomattavaa potentiaalia.

2.2

ETSK suosittaa, että komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti tehostavat viestintätoimiaan, jotta laajentumispolitiikan eduista ja haasteista kerrottaisiin Euroopan kansalaisille. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi oltava läheisiä kumppaneita ja viestien välittäjiä tässä prosessissa (4).

2.3

On erittäin tärkeää, että Länsi-Balkanin yhdentyminen on EU:lle jatkossakin painopisteenä (ei pelkästään Bulgarian puheenjohtajakauden aikana) ja että EU edistää aktiivisesti Länsi-Balkanin vakautta ja rauhaa ja tarjoaa laajentumisnäkymiä euroatlanttisten organisaatioiden suuntaan. Tällaiset jäsenyydet voivat myös osaltaan edistää alueen vakautta takaamalla turvallisuuden ja vaurauden sekä tarjota kansakunnille mahdollisuuden yhdistyä uudelleen, rajattomassa Euroopassa.

2.4

ETSK panee tyytyväisenä merkille ilmoituksen EU:n ja Länsi-Balkanin maiden johtajien kanssa Sofiassa järjestettävästä EU:n huippukokouksesta, mutta katsoo, että huippukokouksessa olisi tarjottava myös kansalaisyhteiskunnan EU:n tason organisaatioiden edustajille aktiivisempi asema.

2.5

ETSK on tyytyväinen hiljattain ilmoitettuun Berliinin prosessin jatkoa (Berlin Process Plus) koskevaan suunnitelmaan (5), jossa erityisiä varoja tarjotaan elinkeinoelämän, ammatillisen koulutuksen, infrastruktuurin ja teknologian kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka käsittävät muun muassa liikenneyhteydet alueen yhteyksiltään puutteellisimpien maiden kesken. Tämän ”Marshall-suunnitelman” odotetaan vauhdittavan tulliunionia ja yhteismarkkinoita Balkanin alueella. Alueellinen yhteistyö ei kuitenkaan saisi viivästyttää laajentumisprosessia tai korvata sitä.

2.6

ETSK toteaa, että Länsi-Balkanin maissa on halukkuutta ja valmiutta uudistuksiin, jotka edistäisivät yhdentymistä Euroopan unioniin nähden. ETSK kuitenkin painottaa, että onnistuminen riippuu siitä, missä määrin valtion instituutiot kykenevät panemaan uudistuksia täytäntöön ja valvomaan niitä. Asiaan vaikuttaa lisäksi se, miten pitkälle kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja suuri yleisö ovat sitoutuneet prosessiin. Tarkka EU-liittymisneuvottelujen etenemissuunnitelma täsmällisine aikatauluineen ja konkreettisine sitoumuksineen kullekin Länsi-Balkanin maalle voisi kannustaa näitä maita toteuttamaan tarpeelliset uudistukset nopeammin.

2.7

ETSK korostaa, että se on kehittänyt hyvät yhteydet Länsi-Balkanin alueen yhteiskunnallisiin organisaatioihin ja että se on hyvin perillä kyseisten maiden tilanteesta. ETSK on vakuuttunut, että kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavien sekakomiteoiden tulisi pyrkiä täyttämään vapaita erityistehtäviä, joita muut elimet eivät hoida neuvotteluprosessissa, ja keskittyä joukkoon tarkkaan valittuja aihepiirejä. ETSK kehottaa tältä osin parantamaan neuvoa-antavien sekakomiteoiden ja komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välistä tiedonvaihtoa. ETSK kehottaa lujittamaan näiden sekakomiteoiden asemaa (6).

2.8

Korruptio, järjestäytyneen rikollisuuden vaikutukset, valtion instituutioiden ja oikeusvaltion yleinen heikkous, kahdenväliset kiistat sekä vähemmistöryhmien syrjintä muodostavat merkittäviä ja jatkuvia ongelmia sekä osallistumiselle että yhdentymiselle.

2.9

Kööpenhaminan arviointiperusteet ovat ne säännöt, joiden nojalla määritetään, onko valtio kelvollinen liittymään Euroopan unioniin (7). Perusteissa edellytetään, että valtiolla on instituutiot demokraattisen hallinnon ja oikeusvaltion takaamiseksi, että se kunnioittaa ihmisoikeuksia, että sillä on toimiva markkinatalous ja että se hyväksyy jäsenyydestä seuraavat velvoitteet ja tavoitteet.

2.10

Kaikki Länsi-Balkanin maat eivät voi liittyä EU:hun yhtä aikaa. ETSK on tyytyväinen siihen, että Serbia ja Montenegro ovat tällä hetkellä edelläkävijöitä yhdentymisprosessissa. ETSK odottaa myös entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Albanian aloittavan neuvottelut EU:n kanssa mahdollisimman pian. Komitea on hyvillään siitä, että Bosnia ja Hertsegovina on jättänyt vastauksensa komission kyselyyn ja että komissio arvioi parhaillaan mahdollisuutta myöntää sille EU:n ehdokasmaan asema.

2.11

Sodat ja konfliktit, etninen vihanpito, irredentistiset suunnitelmat ja jäätyneet, mahdollisesti uudelleen puhkeavat konfliktit ovat jättäneet arpensa Länsi-Balkanin maihin. On välttämätöntä kannustaa niitä voimakkaasti ratkaisemaan kiireellisimmät kahdenväliset kysymykset ennen liittymistä EU:hun, vaikka vaatimus kaikkien jäljellä olevien ongelmien selvittämisestä saattaisikin viivyttää mainittua prosessia.

2.12

ETSK katsoo myös, että kansalaisyhteiskunnalla voi olla merkittävä asema sen saattaessa yhteen eri valtioiden nuorempia sukupolvia ja käynnistäessä yleistä vuoropuhelua monista kysymyksistä, jotka ovat alueelle ratkaisevan tärkeitä. Talouskehitys sekä elinolojen, työllisyyden ja sosiaaliturvan paraneminen omat omiaan johtamaan rauhanomaiseen alueelliseen rinnakkaiseloon.

2.13

Länsi-Balkanin maat voisivat perustaa Euroopan yhdentymistä edistäviä kansallisia neuvostoja, joissa korkean tason poliittiset päättäjät ja keskeiset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot kokoontuisivat säännöllisesti tavoitteena muuttaa EU:n integraatioprosessia avoimemmaksi ja tehdä sitä laajemmin tunnetuksi (8).

2.14

ETSK on jo määrittänyt kansalaisyhteiskunnan roolin liittymisprosessin kuluessa ja todennut erittäin selkeästi, että kansalaisyhteiskunnan toiminta liittymisprosessissa käsittää seuraavat elementit: 1) suora osallistuminen varsinaisiin neuvotteluihin (toisin sanoen säännöstön tarkastelu, kansallisten kantojen valmistelu, edistymisen valvonta), 2) työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja kansalaiskeskustelu politiikan muotoilusta ja lainsäädännön sovittamisesta yhteen EU:n säännöstön kanssa, 3) osallistuminen liittymistä valmistelevan tuen suunnitteluun ja 4) edistyksen ja uudistusprosessien sosiaalisten vaikutusten riippumaton seuranta. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää riittävän taloudellisen tuen saamista valtiovallalta ja liittymistä valmistelevaan tukeen tarkoitetuista EU:n varoista (9).

2.15

ETSK toteaa, että EU:n kiinnostus integroida Länsi-Balkanin maat nopeasti ja tehokkaasti on heikentynyt muiden poliittisten painopisteiden vuoksi ja Euroopan unionin laajentumisstrategian puuttuessa mutta myös jäsenvaltioiden erilaisten toimintalinjausten takia. Viime vuosina euroskeptisyys on lisääntynyt Länsi-Balkanin valtioissa, sillä ne ovat joutuneet pettymän odotuksissaan. Tämä on heikentänyt liittymisperusteiden vaikutuksia ja hidastanut uudistuksia. Erityisesti tämä on havaittavissa oikeusvaltion, tiedotusvälineiden vapauden ja korruption torjunnan varmistamisessa.

2.16

Länsi-Balkanin maat toteuttavat uudistuksia, mutta varsin eri tahtiin. Rehottavan korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjumiseksi olisi tehtävä paljon enemmän. Myös oikeuslaitoksen riippumattomuus on ratkaisevan tärkeää demokratian terveyttä ajatellen.

2.17

ETSK katsoo, että terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanin maissa on vahvistettava, ja kannattaa vahvasti aloitetta Länsi-Balkanin terrorismintorjunnasta (WBCTi) (10).

2.18

ETSK katsoo, että Länsi-Balkanin maiden ja EU:n ja sen asiaankuuluvien virastojen (kuten Europolin) välistä yhteistyötä olisi lisättävä edelleen laajentumisprosessin vauhdittamiseksi. Tämä on erityisen kiireellistä turvallisuuden ja muuttoliikkeen aloilla.

3.   Taloudellinen vakaus ja vauraus

3.1

Länsi-Balkanin taloudet kasvavat edelleen, ja alueen reaalisen bkt:n kasvun odotetaan lisääntyvän 2,6 prosenttia vuonna 2017. Sen odotetaan kasvavan 3 prosenttiin vuonna 2018 yksityishenkilöiden kulutuksen ja investointien vauhdittamana sekä luototuksen, rahalähetysten ja mittavien infrastruktuurihankkeiden elpyessä asteittain uudelleen. Vuoden 1995 tilanteeseen verrattuna elinolot ovat kohentuneet huomattavasti kaikissa kuudessa Länsi-Balkanin maassa. Tästä huolimatta maat ovat edelleen Euroopan köyhimpiä. Länsi-Balkanin maiden taloudellinen lähentyminen on myös hidastunut kriisistä lähtien ja jäänyt jälkeen unionin uusien Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa sijaitsevien jäsenvaltioiden lähentymisestä.

3.2

Länsi-Balkanin taloudellisen lähentymisen prosessi on ollut erittäin pitkä. Tästä syystä on välttämätöntä luoda ympäristö, joka mahdollistaa ulkomaiset sijoitukset tai nopeuttaa niitä, sekä tehdä asianmukaisia talousuudistuksia, edistää maiden kilpailukykyä ja luoda laadukkaita työpaikkoja.

3.3

ETSK on tyytyväinen Länsi-Balkanin taloudellisessa yhdentymisessä saavutettuun edistymiseen alueen johtohenkilöiden vakuutettua ajavansa yhteyksien tiivistymistä ja yhteistyötä Euroopan unioniin liittymistä varten ja kehottaa lisäämään työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista taloudellisiin uudistusohjelmiin sekä yhteisiin päätelmiin, jotka sisältävät erityisiä suosituksia kullekin alueen maista (11).

3.4

ETSK on vakuuttunut siitä, että ehdokasmaat tarvitsevat voimakkaampia uudistuskannustimia. Erityisesti on rohkaistava tekemään tiiviimpää alueellista yhteistyötä EU-jäsenyyden kriteerien täyttämisen helpottamiseksi.

3.5

ETSK katsoo, että on tarpeen lisätä uusia ulkomaisten suorien investointien virtoja teollisuudenaloille tukemalla paikallisia arvoketjuja ja parantamalla pk-yritysten taitoja ja teknisiä valmiuksia.

3.6

Energia- ja liikennealat tulisi ottaa huomioon alueen kehityksessä ja yhteenliitettävyydessä. Tämä varmistaisi sen, että Länsi-Balkanin maiden kansalaiset saavat selkeän käsityksen EU:hun liittymiseen kytkeytyvistä sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöpoliittisista eduista. Esimerkiksi energiatehokkuus ja energian säästäminen ovat tekijöitä, joiden ansiosta avautuu toimintamahdollisuuksia yrityksille ja joiden avulla luodaan paitsi ”vihreitä” myös perinteisiä työpaikkoja.

3.7

ETSK kannattaa EU:n ja Länsi-Balkanin alueen maiden 12. heinäkuuta 2017 allekirjoittamaa liikenneyhteisösopimusta ja kannustaa osapuolia kehittämään sitä. Tässä yhteydessä Euroopan komission, Euroopan investointipankin ja Länsi-Balkanin alueen maiden tulisi keskittää investointinsa EU:n TEN-T-runkoverkon ja Länsi-Balkanin alueen infrastruktuurin yhteenliittämiseen. Tarvitaankin yhteinen ohjelma, jossa kartoitetaan tarjolla olevat varat ja määritellään yhteinen aikataulu.

3.8

Infrastruktuuriparannukset vähentävät liikenne- ja energiakustannuksia ja helpottavat suurien investointien tekemistä alueelle. Lisäksi parantamalla digitalisaation tasoa Länsi-Balkanilla voidaan edistää liiketoiminnan kehitystä, lisätä tuottavuutta ja parantaa elämänlaatua.

3.9

ETSK katsoo myös, että investoimalla perinteisiä talouspolitiikkoja koskeviin täydentäviin lähestymistapoihin (kiertotalous, yhteisötalous, kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistaminen) voidaan varmistaa yleinen kasvu sekä työllisyys.

3.10

ETSK toteaa, että kaikissa Länsi-Balkanin maissa valtiolla on edelleen ylimitoitettu asema, ja yksityissektori on pienempi kuin Euroopan seitsemässä pienessä siirtymätaloudessa (12).

3.11

ETSK katsoo, että valtiosta on tultava tehokkaampi ja luotettavampi julkisten palvelujen tarjoaja ja että sen on varmistettava suotuisa ympäristö yksityisille yrityksille.

3.12

ETSK katsoo, että pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotka muodostavat suurimman osan yrityskentästä, olisi tultava talouskasvun moottoreita kaikissa kuudessa Länsi-Balkanin alueen maassa. Tämä edellyttää byrokratian vähentämistä, entistä avoimempaa julkishallintoa, korruption torjuntaa sekä täysin riippumatonta oikeuslaitosta.

3.13

ETSK kannattaa Länsi-Balkanin aluetta käsittelevässä kuudennessa kansalaisyhteiskuntafoorumissa tehtyjä päätelmiä ja toteaa olevansa syvästi huolissaan siitä, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet kapenevat jatkuvasti yhä useammissa Länsi-Balkanin maissa. ETSK panee merkille, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja lisäämään tukeaan kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen, jotta näillä järjestöillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua kehitysprosessiin ja jotta voitaisiin edistää poliittista, sosiaalista ja taloudellista vuoropuhelua.

3.14

ETSK huomauttaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on osallistuttava hyödyllisellä tavalla talousuudistusprosessiin sekä sosiaaliseen, julkiseen ja oikeuslaitosta koskevaan uudistusprosessiin kaikissa Länsi-Balkanin maissa. On vahvistettava niiden valmiuksia teknisen ja rahoituksellisen tuen avulla helpottamalla eurooppalaisten rahoituslähteiden saatavuutta ja tiedottamalla niille oikea-aikaisesti liittymisprosessista.

4.   Sosiaalinen vakaus – työttömyys – maastamuutto

4.1

Talouskriisistä lähtien lähentyminen ansiotuloja ajatellen ja erityisesti sosiaalinen lähentyminen köyhempien ja rikkaampien maiden välillä EU:ssa on hidastunut, ja joissain tapauksissa kehityssuunta on jopa kääntynyt. Tämä vaarantaa EU:n omat kunnianhimoiset tavoitteet ja kyseenalaistaa sen houkuttelevuuden uusien jäsenvaltioiden näkökulmasta. Köyhyys, korkea työttömyys, harmaa talous, matalat palkat, korruptio, väärinkäytökset, ammattitaitoisen työvoiman maastamuutto, vähemmistöjen syrjintä ja aivovuoto vaikuttavat kaikkiin Länsi-Balkanin alueen maihin.

4.2

Vaikka Länsi-Balkanin maat ovat lähentyneet EU28:n tasoja, lähentyminen on suhteellisen hidasta ja kehitys on jäljessä EU-alueesta. Kerätyt tiedot osoittavat, että täysi yhdentyminen EU:ssa vallitseviin elintasoihin nähden saattaa viedä jopa 40 vuotta.

4.3

Länsi-Balkanin maissa ei ole todettu tapahtuneen palkkatasojen lähentymistä. Eräissä maissa palkkakuilu EU:hun verrattuna on jopa kasvanut, millä on vaikutusta Länsi-Balkanin maiden kansalaisten taloudelliseen ja sosiaaliseen turvaan. Useimmissa Länsi-Balkanin maissa reaalipalkat eivät ole nousseet kriisin jälkeen lainkaan. Vaikka Länsi-Balkanin maissa on käytössä lakisääteiset minimipalkat, ne eivät monissa tapauksissa turvaa perheiden vähimmäistoimeentuloa.

4.4

ETSK toteaa myös, että korkean työttömyyden vuoksi työvoiman muuttoliike kaikista kuudesta Länsi-Balkanin maasta on edelleen merkittävä kysymys. On arvioitu, että neljännes kaikkien kuuden Länsi-Balkanin alueen maan väestöstä on muuttanut ulkomaille. Vaikka vierastyöläisten rahalähetykset ovat merkittävä tulonlähde ja vaikka ne edistävät asianomaisen maan taloutta lyhyellä aikavälillä, laajalla muuttoliikkeellä ja väestön vähenemisellä on vakavia pitkäaikaisia vaikutuksia kyseisten maiden talouskehitysmahdollisuuksiin (13).

4.5

Montenegroa lukuun ottamatta työllisyystason lasku on vaikuttanut Länsi-Balkanin alueella eniten vaatimattoman ammattitaidon omaaviin nuoriin ja naisiin. Olennaista merkille pantavaa on myös se, että vuonna 2015 yli 70 prosenttia kaikkien kuuden Länsi-Balkanin alueen maan työttömistä oli ollut vailla työtä keskimäärin yli vuoden (14).

4.6

ETSK on vakuuttunut siitä, että EU:n ja Länsi-Balkanin maiden olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kyseisten maiden kansalaisten elämänlaatuun ja sosiaaliturvaan. ETSK ehdottaa, että olisi harkittava mahdollisuutta soveltaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita EU-jäsenyyden ehtojen täyttymisen arvioinnissa. Komissio voisi myös kehittää erityisiä ohjelmia, joilla sosiaalista lähentymistä voitaisiin vauhdittaa Länsi-Balkanin maissa.

4.7

ETSK katsoo, että on jatkuvasti vahvistettava kilpailukykyä ja tuettava rakenneuudistuksia kaikissa kuudessa Länsi-Balkanin alueen maassa työmarkkinoiden vahvistamiseksi ja maastamuuton hidastamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mielipidettä olisi kuunneltava toden teolla, kun rakenteellisia uudistuksia suunnitellaan (15).

4.8

ETSK painottaa, että alueen työmarkkinoiden kehityssuuntauksista on käynyt ilmi, että työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on yleistä naisten keskuudessa, ja kehottaa hallitusvaltaa antamaan tukeaan sen varmistamiseksi, että naisten työllisyysastetta pystytään parantamaan. Lisäksi ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä Länsi-Balkanin maiden kanssa käytävissä EU-liittymisneuvotteluissa.

4.9

ETSK on vakuuttunut siitä, että vähemmistöjen oikeuksien ja niiden kulttuurien kunnioittaminen on olennaista demokraattisen kansalaisyhteiskunnan kehitykselle kaikissa Länsi-Balkanin alueen maissa.

4.10

ETSK katsoo, että koulutus, myös yhtäläiset koulutusmahdollisuudet, on kaikissa Länsi-Balkanin maissa tärkeässä asemassa, kun pyritään edistämään eurooppalaisia arvoja ja suvaitsevaa suhtautumista vähemmistöihin, torjumaan ennakkoluuloja ja vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

4.11

ETSK katsoo myös, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ohjelmalla on korjattava taitopuutteita ja taitoihin liittyviä kohtaanto-ongelmia parantamalla koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäämällä ammatillisen koulutuksen ohjelmien taloudellista tukea voitaisiin puuttua taitoihin liittyvään kohtaanto-ongelmaan työmarkkinoilla ja kyetä alentamaan työttömyyden korkeaa tasoa.

4.12

ETSK pitää tervetulleina valtion koulutus- ja kulttuurilaitosten, tiedemaailman tai kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden aloitteita, joilla pyritään sovinnon tekemiseen, hyviin naapuruussuhteisiin sekä menneisyyden kriittiseen tarkasteluun.

---

(1)  Komissio esitti unionin laajentumista Länsi-Balkanille koskevan EU:n strategian perusperiaatteet 6. helmikuuta 2018 tiedonannossaan A credible enlargement perspective for and enhanced EU engagement with the Western Balkans (Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille), COM(2018) 65 final.

(2)  ETSK:ssa vakiintuneen terminologian mukaisesti käsitteet ”kansalaisyhteiskunta” ja ”kansalaisyhteiskunnan organisaatiot” kattavat tässä lausunnossa työmarkkinaosapuolet (eli työnantaja- ja ammattijärjestöt) sekä kaikenlaiset muut valtiovallasta riippumattomat toimijat.

(3)  COM(2018) 65 final, 6.2.2018.

(4)  EUVL C 133, 14.4.2016, s. 31.

(5)  http://shtetiweb.org/berlin-process/

(6)  EUVL C 133, 14.4.2016, s. 31.

(7)  https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/policy/glossary/terms/accession-criteria_en

(8)  EUVL C 133, 14.4.2016, s. 31.

(9)  EUVL C 133, 14.4.2016, s. 31.

(10)  http://wbcti.wb-iisg.com/, https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/ipa_ii_2016_039-858.13_mc_pcve.pdf

(11)  Final declaration from the 6th Western Balkans Civil Society Forum (Länsi-Balkanin alueen kuudennen kansalaisyhteiskuntafoorumin loppujulistus)

(12)  World Bank Group (Maailmanpankkiryhmä), The Western Balkans: Revving up the Engines of Growth and Prosperity, 2017

(13)  ”Työttömyys on Länsi-Balkanin alueella merkittävästi suurempaa kuin EU28:n keskiarvo, joskin joitakin parannuksia on tapahtunut viime vuosina. Erityisesti Bosnia ja Hertsegovinassa, EJTM:ssa ja Montenegrossa työttömyys on edelleen korkealla, mutta Serbiassakin, jossa tilanne on hiljattaisten uudistusten vuoksi alueen paras, se on nykyisin vielä 13,5 prosenttia, mikä on aivan liian korkea luku verrattuna EU:n jäsenvaltioihin. Hätkähdyttävän korkeasta työttömyydestä huolimatta alueelle luotiin noin 230 000 työpaikkaa 12 kuukauden aikana heinäkuuhun 2017 mennessä (3,8 prosentin kasvu). Näistä yli puolet on yksityisellä sektorilla. Tämän johdosta työllisyys (työpaikkojen määrässä, ei työtunteina mitattuna) palasi vuotta 2008 edeltäneelle tasolle Bosnia ja Hertsegovinaa lukuun ottamatta kaikissa Länsi-Balkanin maissa.” World Bank Group (Maailmanpankkiryhmä), Western Balkans Regular Economic Report No 12, syksy 2017.

(14)  World Bank Group (Maailmanpankkiryhmä), World Bank Group, Western Balkans Labor Market Trends 2017

(15)  Kuten esitetään ETSK:n lausunnossa EU:n laajentumisstrategiasta (EUVL C 133, 14.4.2016, s. 31), sekä ETSK:n kuudennen Länsi-Balkanin alueen kansalaisyhteiskuntafoorumin (Sarajevo 10.–11. heinäkuuta 2017) loppujulistuksessa.