Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien alv-kantoja koskeva vaikutustenarviointi

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Neuvoston direktiivissä 2016/112/EY (”alv-direktiivi”) nimenomaisesti jätetään sähköisesti suoritettavat palvelut, mukaan lukien sähköisesti luovutettavat kirjat, sanomalehdet ja aikakauslehdet (”sähköiset julkaisut”) alennettujen alv-kantojen soveltamisalan ulkopuolelle. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa alennettua alv-kantaa kaikenlaisilla fyysisillä alustoilla oleviin kirjoihin, sanomalehtiin ja aikakauslehtiin.

Tämä johtaa tilanteeseen, jossa jäsenvaltiot voivat soveltaa tiettyihin painettuihin julkaisuihin alennettuja alv-kantoja tai jopa vähimmäisarvoa (5 %) alhaisempia alv-kantoja (poikkeuksellisen alhaiset alv-kannat ja nollaverokannat), mutta sähköisiin julkaisuihin on edelleen sovellettava yleistä alv-kantaa. Tämän vuoksi alv-kohtelu on huomattavasti epäedullisempaa sähköisillä julkaisuilla kuin painetuilla julkaisuilla. Lisäksi alv-direktiiviin myönnettyjen poikkeusten vuoksi kaikista 28 jäsenvaltiosta vain 10 voi soveltaa tiettyihin painettuihin julkaisuihin poikkeuksellisen alhaisia alv-kantoja tai nollaverokantoja.

Eri formaattien erilaisesta kohtelusta säädetään alv-direktiivissä, minkä vuoksi jäsenvaltiot eivät voi alentaa sähköisten julkaisujen alv-kantoja.

Mihin aloitteella pyritään?

Aloitteen tavoitteina on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus yhdenmukaistaa sähköisten julkaisujen alv-kantansa painettuihin julkaisuihin tällä hetkellä soveltamiensa alv-kantojen kanssa.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Jäsenvaltioiden on noudatettava alv-direktiiviä, joka estää niitä soveltamasta sähköisesti luovutettaviin julkaisuihin samoja alv-kantoja kuin mitä ne tällä hetkellä soveltavat painettuihin julkaisuihin. Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti tämän 5. maaliskuuta 2015 asioissa C-479/13 ja C-502/13 antamissaan tuomioissa. Tuomioistuin ilmoitti selkeästi, etteivät jäsenvaltiot pysty soveltamaan alennettua alv-kantaa sähköisiin kirjoihin nykyisen alv-direktiivin nojalla, minkä vuoksi pelkkä alv-direktiivin tulkinta tai ei-sitova säädös ei voi korjata tilannetta. Näin ollen alv-direktiiviä muuttava EU:n lainsäädäntöaloite on välttämätön tämän ongelman ratkaisemiseksi.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi?

Harkittavina oli kaksi toimintavaihtoehtoa. Kuten edellä todetaan, muut kuin lainsäädännölliset vaihtoehdot ovat tehottomia, minkä vuoksi kaikki tarkastellut vaihtoehdot edellyttävät alv-direktiivin muuttamista.

Vaihtoehdossa 1 jäsenvaltiot voisivat soveltaa sähköisiin julkaisuihin alennettuja alv-kantoja. Tässä vaihtoehdossa 19 jäsenvaltiota voisi yhdenmukaistaa julkaisujen alv-kantansa. Vaihtoehdossa 2 jäsenvaltiot voisivat lisäksi soveltaa sähköisiin julkaisuihin poikkeuksellisen alhaisia alv-kantoja ja nollaverokantoja. Tässä vaihtoehdossa kaikki 28 jäsenvaltiota voisivat yhdenmukaistaa julkaisujen alv-kantansa. Valitussa vaihtoehdossa 2 on myös se hyvä puoli, että se on täysin arvonlisäverotusta koskevan toimintasuunnitelman mukainen siinä, että tällä hetkellä ainoastaan muutamien jäsenvaltioiden sovellettavissa olevat poikkeukset (poikkeuksellisen alhaiset alv-kannat ja nollaverokannat) myönnettäisiin kaikille jäsenvaltioille lopullisessa alv-järjestelmässä.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Avoimeen julkiseen kuulemiseen osallistuneet vastaajat puolsivat lähes yksimielisesti jäsenvaltioille annettavaa mahdollisuutta soveltaa sähköisiin julkaisuihin alennettuja alv-kantoja, mikä olisi mahdollista molemmissa vaihtoehdoissa. Kaikille jäsenvaltioille annettava mahdollisuus soveltaa kaikkiin julkaisuihin poikkeuksellisen alhaisia alv-kantoja ja nollaverokantoja sai vähemmän kannatusta (40 %), mutta se olisi silti suositumpi vaihtoehto varsinkin paino- ja kustannusalan sidosryhmien keskuudessa (66 %).

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Valitulla vaihtoehdolla poistetaan jäsenvaltioilta sellaiset rajoitukset, jotka eivät enää ole perusteltuja määräpaikkaan (verotus hankkijan asuinpaikassa) perustuvassa verotuksessa, ja annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus yhdenmukaistaa julkaisujen alv-kannat niiden formaatista riippumatta.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)?

Jos jäsenvaltiot alentavat sähköisiin julkaisuihin soveltamansa alv-kannat, alv-tulot pienenevät. Jos jäsenvaltiot soveltavat sähköisiin julkaisuihin samoja alv-kantoja kuin painettuihin julkaisuihin, valitun vaihtoehdon aiheuttama alv-tulojen menetys voisi olla enintään 4,7 miljardia euroa vuodessa.

EU:n omiin varoihin ei kohdistu mitään vaikutuksia.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Kustannusalan yritysten, joista 99 % on pk-yrityksiä, kannattavuus paranisi, jos alv-kantoja alennettaisiin. Rajoitetussa määrin tapahtuva siirtymä fyysisistä julkaisuista sähköisiin julkaisuihin voi lisätä kustannusalan ja (ei-digitaalisen) vähittäismyyntialan paineita, vaikka näillä molemmilla aloilla on jo luotu strategioita sähköisen julkaisujen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia?

Kuten edellä todetaan, jäsenvaltioiden alv-tulot alenisivat, jos ne päättävät yhdenmukaistaa sähköisten julkaisujen alv-kantansa painettuihin julkaisuihin tällä hetkellä soveltamiensa alv-kantojen kanssa. Valitussa vaihtoehdossa ei kuitenkaan vaadita niitä muuttamaan mitään alv-kantoja. Näin ollen mahdolliset talousarviovaikutukset riippuvat jäsenvaltioiden omista päätöksistä.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Molemmat vaihtoehdot ja varsinkin valittu vaihtoehto tekevät alv-järjestelmästä monimutkaisemman, koska alv-kannat eivät ole enää yhtä yhdenmukaisia EU:ssa.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Alv-direktiivin asianmukaista soveltamista seurataan. Komissio ilmoitti arvonlisäverotusta koskevassa toimintasuunnitelmassaan ehdottavansa yleisen alv-kannan uudistusta vuoden 2017 lopulla.