A. Toimien tarve

Miksi? Mikä on ongelmana?

Sisävesiliikenne on kustannuksia säästävä ja energiatehokas liikennemuoto, jossa on paljon käyttämätöntä kapasiteettia EU:n energiatehokkuutta, kasvua ja teollista kehittämistä koskevien tavoitteiden tueksi. Sektorin vaikutusta näihin EU:n poliittisiin tavoitteisiin haittaavat kuitenkin työvoiman liikkuvuuteen, työvoimapulaan ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuteen liittyvät ongelmat. Sektorilla on pyritty sekä kahden- että monenvälisellä tasolla puuttumaan näihin ongelmiin, mutta tästä huolimatta nämä vaikeudet estävät sisävesiliikenteen täysipainoisen panoksen, jolla se voisi tehostaa multimodaalista logistiikkaa, josta eurooppalaiset tuotannonalat ovat riippuvaisia kilpailukykynsä ja kasvunsa lisäämiseksi. Ongelman taustalla on yksilöity kaksi tekijää: 1) työntekijöillä on ammattipätevyyksien vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyviä ongelmia; 2) erityistilanteiden tuntemusta koskevat vaatimukset saattavat luoda tarpeettomia esteitä työvoiman liikkuvuudelle. On odotettavissa, että ongelmia ja niiden taustatekijöitä esiintyy edelleen vuosina 2030–2050.

Mihin aloitteella pyritään?

Yleisenä tavoitteena on saada aikaan sisävesiliikenteen työvoiman sisämarkkinat, jotta sektori voi antaa täyden panoksen EU:n poliittisiin tavoitteisiin polttoainesäästöjen osalta energiaunionipaketin mukaisesti ja palauttaa teollisuuden painoarvon niin, että sen osuus EU:n BKT:stä on 20 prosenttia, vahvistamalla EU:n teollisuuspohjaa. Tähän liittyvä erityistavoite on työvoiman liikkuvuuden helpottaminen sisävesiliikenteen sektorilla varmistamalla, että ammattitaitosten työntekijöiden pätevyyden tunnustaminen perustuu aluksilla tarvittaviin taitoihin. Tästä päästään seuraaviin toiminnallisiin tavoitteisiin: 1) varmistetaan työntekijöiden ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen; 2) varmistetaan, että erityistilanteiden tuntemusta koskevat vaatimukset ovat oikeassa suhteessa turvallisuustavoitteisiin nähden eivätkä tarpeettomasti haittaa työvoiman liikkuvuutta.

Mikä on EU-tason toiminnasta saatava lisäarvo? 

Jäsenvaltiot ja jokikomissiot ovat jo vuosikymmeniä pyrkineet puuttumaan EU:n työmarkkinoiden vaikeuksiin kahden- ja monenvälisellä tasolla, mutta tästä huolimatta työntekijöiden liikkuvuuden tiellä on edelleen esteitä. Nykyiset alaa sääntelevät organisatoriset ja oikeudelliset puitteet ovat osoittautuneet merkittäväksi ongelmaksi pyrittäessä ratkaisemaan näitä vaikeuksia. EU:n uudet sääntelypuitteet, jotka pohjautuvat hiljattain perustettuun CESNI-komiteaan I , laajentavat EU:n lainsäädäntöpuitteiden soveltamisalaa niin, että niihin sisältyy myös Rein-joki, jonka osuus sisävesiliikenteen kuljetuksista on 67 prosenttia, ja niillä vahvistetaan oikeudenmukainen, turvallinen ja pätevyyksiin perustuva pääsy ammattiin. Tämä EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen sisävesiliikenteen alalla on keskeisen tärkeää liikenteen energiatehokkuuden parantamista, EU:n teollisuuspohjan kehittämistä ja TEN-T-verkkojen tehokasta toimintaa varten.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muunlaisia toimintavaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehdoista arvioitu parhaaksi?

Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia toimintavaihtoehtoja: A) perusskenaario, B) sektorilla EU:n tuella toteutettavat aloitteet, C) ammattipätevyyden tunnustaminen perämiesten ja päällikköjen vähimmäistaitovaatimusten perusteella, eriteltynä kahteen alavaihtoehtoon: C1) joka sisältää oppilaitosten järjestämiä kokeita koskevat vaatimukset ja C2) joka ei sisällä oppilaitosten järjestämiä kokeita koskevia vaatimuksia.

Kun otetaan huomioon vaikuttavuus, tehokkuus ja johdonmukaisuus, vaihtoehto C on arvioitu paremmaksi kuin vaihtoehto A tai B. Vaihtoehdossa C alavaihtoehtoa C1 pidetään hieman vaikuttavampana ja tehokkaampana kuin alavaihtoehtoa C2. Vaikutustenarviointiraportissa jätetään komission kollegion poliittisten päättäjien tehtäväksi ratkaista, kumpi vaihtoehdon C alavaihtoehdoista on suositeltavampi.

Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa?

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto ja molemmat sen alavaihtoehdot ovat julkisessa kuulemisessa ja yhteisessä asiantuntijaryhmässä esiin tulleiden sidosryhmien kantojen mukaisia. Sidosryhmät tukivat voimakkaasti sääntelytoimenpiteitä, joilla pyritään yhdenmukaistamaan sisävesiliikenteen alan ammatillisia vaatimuksia, pätevyyksiä ja tutkintoja, kun taas vapaaehtoisten toimenpiteiden käyttöönotto sai paljon vähemmän tukea. Aloitteen jättäminen sektorin hoidettavaksi tai nykytilanteen jatkaminen ei saanut lainkaan kannatusta.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon suurimmat edut?

Vaihtoehdolla C parannetaan työvoiman liikkuvuutta etenkin tunnustamalla päällikköjen ja operatiivisen työvoiman pätevyys Reinillä. Noin 15 % päällikköjen EU:n pätevyyskirjojen haltijoista, jotka tällä hetkellä eivät saa purjehtia Reinillä, saisivat pätevyyskirjansa automaattisesti tunnustettua myös Reinillä purjehtimista varten. Lisäksi päälliköt, jotka jo nyt purjehtivat Reinillä CCNR:n kahdenvälisten sopimusten perusteella, saisivat etuja, koska näihin järjestelyihin 1 liittyvät rajoitukset poistuisivat. Erityistilanteiden tuntemusta koskevien EU:n vaatimusten käyttöönotto ja päällikköjen mahdollisuus suorittaa tätä koskevia kokeita omassa maassaan edistävät liikkuvuutta entisestään. Myönteiset vaikutukset operatiiviseen työvoimaan, joka on määrällisesti kaksinkertainen päällikköihin nähden, olisivat vieläkin merkittävämmät. Näitä työntekijöitä ei enää luokiteltaisi alemmalle tasolla siitä syystä, että heidän pätevyyttään ei ole tunnustettu.

Uusien pätevien miehistön jäsenten tulo työmarkkinoille parantaa turvallisuutta (etujen arvioidaan olevan 190 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä). Myös työn laatu/houkuttelevuus kohenee turvallisuuden vuoksi ja kun työn itsenäisyys ja urakehitysmahdollisuudet paranevat (työntekijöiden palkkaetujen arvioidaan olevan 50 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä). Alavaihtoehdon C1 edut ovat hieman suuremmat kuin C2:n. Ammattiin automaattisen pääsyn antavien tutkintojen ja todistusten tunnustaminen ilman hallintoviranomaisen vaatimia lisäkokeita lisää houkuttelevuutta ja keventää hallinnollista rasitetta.

Sisävesiliikenteen työntekijöiden sisämarkkinoiden vahvistamisen välilliset vaikutukset ovat merkittävät. Yhteen sisävesiliikenteen alan kehityksen esteenä olevaan tekijään – multimodaaliseen logistiikkaan, joka on EU:n teollisuudelle tärkeä tekijä kilpailukyvyn kannalta – puuttuminen parantaisi EU:n teollisen pohjan kehitystä.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon suurimmat kustannukset? 

Vaihtoehto C edellyttää kertaluonteisia investointikustannuksia, joiden arvioidaan olevan 8 miljoonaa euroa C1:n osalta (aiheutuvat yksinomaan julkiselle sektorille) ja 5,6 miljoonaa euroa C2:n osalta (aiheutuvat julkiselle sektorille ja sisävesiliikennealan oppilaitoksille). Suurimmat kustannukset aiheutuvat päällikkötason käytännön kokeen järjestämisestä, jos tällaista ei vielä ole, ja vaihtoehdossa C1 muutoksista, joita oppilaitoksissa on tehtävä. Pelkästään hallinnollisten säästöjen muodossa saatavat toistuvat edut (uudesta lääkärintarkastustiheydestä saatavat 13,2 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä) olisivat suuremmat kuin toistuvat hallinnolliset kustannukset (6 miljoonaa euroa C1:n ja 8 miljoonaa euroa C2:n osalta). Nämä kustannukset liittyvät enimmäkseen perämies- ja päällikkötason pakollisiin pätevyyden testauksiin, jos tällaisia ei vielä ole, ja vaihtoehdon C1 tapauksessa oppilaitosten koeohjelmien tunnustamiseen/akkreditointijärjestelmään. Alavaihtoehdosta C1 aiheutuisi yhteensä vähemmän kustannuksia kuin alavaihtoehdosta C2, mutta siitä aiheutuisi suuremmat kustannukset julkiselle sektorille ja pienemmät yksityissektorille (koska työntekijät, joilla on tunnustettu koulutus, vapautettaisiin hallinnollisesta kokeesta).

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, muun muassa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin?

Sisävesiliikenteen yksityinen sektori muodostuu lähes yksinomaan pk- ja mikroyrityksistä. Sen vuoksi tässä raportissa kuvatut yksityissektoriin kohdistuvat suorat vaikutukset koskevat ainoastaan pk- ja mikroyrityksiä. Työvoiman lisääntynyt liikkuvuus auttaa pk-yrityksiä rekrytoimaan henkilöstöä kaikkialta EU:sta ja vähentää näin työvoimapulaa. Taitoihin perustuvat pätevyydet lisäävät turvallisuutta ja vähentävät tapaturmakustannuksia. Alan lisääntynyt houkuttelevuus auttaa pk-yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa. Pk-yritysten kannettavaksi tulee vain pieni osuus kokonaiskustannuksista (varsinkin miehistön osallistumisesta hallinnollisiin kokeisiin), jotka aiheutuvat suurimmaksi osaksi julkiselle sektorille. Pk-yrityksille aiheutuvia kustannuksia kompensoivat suureksi osaksi edellä esitetyt edut. Pk-yritysten kannalta hallinnollinen rasite kevenisi vaihtoehdossa C1 huomattavasti enemmän kuin vaihtoehdossa C2, mikä johtuu pätevän henkilöstön vapauttamisesta hallinnollisen kokeen tekemisestä. Välilliset vaikutukset yksityissektoriin ovat mittavat ja liittyvät niihin etuihin, joita saadaan sisävesiliikennealan kehittämisestä EU:n teollisuutta, myös pk-yrityksiä, varten parantamalla multimodaalisten logistiikkaketjujen tehokkuutta, mikä on tärkeä kilpailukykytekijä vientiin suuntautuneille pk-yrityksille.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia?

Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannuksista vastaavat pääasiassa kansalliset hallintoviranomaiset ja oppilaitokset. Vaikutus ei ole sama kaikkiin jäsenvaltioihin. Kustannukset ja edut riippuvat alueesta, vallitsevasta tilanteesta ja päätöksestä toteuttaa vapaaehtoisia toimenpiteitä. Edut ovat kaikkiaan selvästi suuremmat kuin kustannukset.

Onko muita merkittäviä vaikutuksia? 

Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla on positiivinen vaikutus työllisyyteen. Sillä edistetään työvoiman liikkuvuutta kaikilla Euroopan alueilla ja vähennetään näin kysynnän ja tarjonnan välistä eroa ja autetaan täyttämään avoimena olevia työpaikkoja. Tämän tuloksena houkuttelevampi ja energiatehokkaampi sisävesiliikenteen ala auttaa osaltaan parantamaan EU:n kuljetusalan polttoainetehokkuutta. Lisäksi on huomattava, että eri toimintavaihtoehtoihin sisältyvät useat toimenpiteet vaikuttavat eri tavoin Euroopan eri alueisiin, kuten vaikutustenarviointiraportin kohdassa 6.2.5 kuvataan.

D. Seuranta

Milloin politiikkaa tarkastellaan uudelleen?

Komission yksiköt aikovat seurata tämän aloitteen toteutusta ja vaikuttavuutta keskeisten indikaattoreiden avulla. Komission yksiköt tekevät todennäköisesti arvioinnin seitsemän vuoden kuluessa siitä, kun ehdotetun lainsäädännön kansalliseksi lainsäädännöksi saattamisen määräaika päättyy.