EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.8.2016

COM(2016) 532 final

2016/0257(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta annettua asetusta vuodelta 1975. Tarkistukseen on kaksi syytä.

Cedefopin perustamisasetuksen tarkistuksella linjataan Cedefopia koskevan nykyisen asetuksen tietyt säännökset hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisiksi.

Tarkistus tarjoaa myös mahdollisuuden päivittää Cedefopin tavoitteita ja tehtäviä. Siitä lähtien, kun keskus perustettiin vuonna 1975, se on mukauttanut toimintaansa ottaen huomioon yhteiskunnan, toimielinten ja talouden yleisen kehityksen ja eurooppalaisen politiikan uudet suuntaukset ammatillisen koulutuksen alalla. Tähän sisältyy teknologian kehitys, koska eri ammateissa hyödynnetään yhä enenevässä määrin digitaalitekniikkaa. Muuttuvan toimintaympäristön kehitykseen vastaamiseksi Cedefopin toiminta ulottuu ammatillista koulutusta laajemmalle ja sisältää toimia, jotka koskevat tutkintoja, etenkin eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, osaamista koskevia analyysejä ja ennusteita sekä epävirallisen ja arkioppimisen validointia niiden tunnustamista varten. Uusia tavoitteita ja tehtäviä mukautetaan niin, että niissä tulevat paremmin esiin nämä kehityssuunnat.

•Johdonmukaisuus suhteessa tällä politiikan alalla voimassa oleviin politiikkaa koskeviin säännöksiin

Cedefopin perustamisasetusta on muutettu viisi kertaa, vuosina 1993, 1994, 1995, 2003 ja 2004, pääasiassa EU:n laajentumisen tai perussopimusten muutosten huomioon ottamiseksi. Näillä muutoksilla ei ole kuitenkaan muutettu merkittävästi viraston periaatteita.

•Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan

2.OIKEUSPERUSTA SEKÄ TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotettu oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 166 artiklan 4 kohta, jossa viitataan ammatillista koulutusta koskevaan politiikkaan, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä, 165 artiklan 4 kohta, jonka mukaan unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä 149 artikla, jossa viitataan toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukea niiden toimintaa työllisyyden alalla.

•Toissijaisuusperiaate (muun kuin jaetun toimivallan osalta)

Ehdotuksessa käsitellään tiettyjä näkökohtia, joka liittyvät siihen, miten EU:n virastot toimivat sisäisesti ja EU:n institutionaalisessa kehyksessä. Sen vuoksi ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa kansallisin toimin.

•Suhteellisuusperiaate

•Sääntelytavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMÄKUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tuoreimmassa komission toteuttamassa ulkoisessa arvioinnissa, joka tehtiin vuonna 2013, suositeltiin Cedefopin perustamisasetuksen muuttamista niin, että siinä tulee esiin viraston työ osaamisen ja tutkintojen alalla yhtenä sen tehtävänä ja että siihen sisällytetään selvemmin työ, joka liittyy politiikasta raportointiin ja yhteisiin eurooppalaisiin välineisiin ja aloitteisiin.

•Sidosryhmien kuuleminen

EU:n tason työnantajien ja työntekijöiden edustajia on kuultu sekä unionin toimen mahdollisesta suunnasta että suunnitellun ehdotuksen sisällöstä. Sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat halusivat säilyttää viraston kolmikantaisen luonteen ja tuoda tämän esiin viraston tavoitteissa ja kaikkien ryhmien edustuksessa sen hallintorakenteissa.

Komissio on tiedottanut muille asiaankuuluville sidosryhmille tätä tarkistusta koskevista yleisistä päätöksistä ja kuullut niitä tarpeen mukaan.

•Asiantuntijatiedon käyttö

•Vaikutusten arviointi

•Sääntelyn tila ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.MUUT ASIAT

•Täytäntöönpanosuunnitelmat sekä seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

•Perusteluasiakirjat (direktiivien osalta)

•Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen säännöksistä

2016/0257 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan 4 kohdan, 165 artiklan 4 kohdan sekä 149 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 3 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 4 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) perustettiin neuvoston asetuksella (ETY) N:o 337/75 5 avustamaan komissiota ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen edistämisessä ja kehittämisessä unionissa.

(2)Perustamisestaan lähtien Cedefopilla on ollut merkittävä rooli yhteisen ammatillisen koulutuksen politiikan kehittämisen tukijana. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen käsite ja merkitys ovat muuttuneet muuttuvien työmarkkinoiden, teknologian kehityksen, etenkin digitaaliteknologian alan kehityksen, ja työvoiman lisääntyvän liikkuvuuden vaikutuksesta. Ammatillista koulutusta koskeva politiikka on muuttunut vastaavasti, ja se sisältää erilaisia välineitä ja aloitteita, joista jotkin esimerkiksi osaamiseen ja tutkintoihin liittyvät, kuten oppimisen validointi, ulottuvat ammatillisen koulutuksen perinteisiä rajoja laajemmalle. Sen vuoksi Cedefopin toimien luonne olisi määriteltävä selvästi ja asiaan liittyvää terminologiaa olisi mukautettava; tässä olisi kuitenkin pysyteltävä ammatillista koulutusta koskevien perussopimuksen määräysten rajoissa.

(3)Vuonna 2013 tehdyssä Cedefopin arviointiraportissa pääteltiin, että asetusta (ETY) N:o 337/75 olisi muutettava niin, että siihen sisällytetään yhdeksi viraston tehtäväksi sen työ osaamisen alalla ja että tuodaan selvemmin esiin työ, joka liittyy politiikasta raportointiin ja yhteisiin eurooppalaisiin välineisiin ja aloitteisiin.

(4)Ammatillista koulutusta koskevan politiikan täytäntöönpano edellyttää keskittymistä koulutuksen ja työelämän välisiin suhteisiin sen varmistamiseksi, että hankitut tiedot, taidot ja osaaminen tukevat työllistyvyyttä muuttuvilla työmarkkinoilla ja ovat merkityksellisiä kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeiden kannalta.

(5)Neuvoston asetusta (ETY) N:o 337/75 on muutettu useita kertoja. Koska siihen tehdään uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi kumottava.

(6)Virastoa olisi hallinnoitava ja sen olisi toimittava mahdollisuuksien mukaan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 antaman julkilausuman periaatteiden mukaisesti. Sen vuoksi tällä ehdotuksella ei estetä Cedefopin perustamisasetukseen tehtäviä mahdollisia uusia muutoksia, joita komissio ehkä haluaa ehdottaa tässä asetuksessa säädettyjen tai sen omasta aloitteesta tehtävien lisäarviointien jälkeen. Komissio aikoo arvioida kaikkien työmarkkinoiden, työolojen sekä ammatillisen koulutuksen ja osaamisen alalla toimivien EU-virastojen tavoitteet, toimeksiannot, hallintotavan ja tehtävät.

(7)Koska kaikki kolme nk. kolmikantaista virastoa eli Cedefop, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) käsittelevät työmarkkinoihin ja työympäristöön sekä ammatilliseen koulutukseen ja osaamiseen liittyviä seikkoja, näiden kolmen viraston välillä olisi tiivistettävä koordinointia ja hyödynnettävä tehokkuutta ja synergiaa vahvistavia toimintatapoja. Lisäksi viraston olisi tapauksen mukaan pyrittävä tehokkaaseen yhteistyöhön Euroopan komission sisäisten tutkimusresurssien kanssa.

(8)Asetuksen (ETY) N:o 337/75 rahoitussäännökset sekä ohjelmasuunnittelua ja raportointia koskevat säännökset olisi linjattava komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 6 mukaisiksi.

(9)Asetuksessa (ETY) N:o 337/75 annetut Cedefopin henkilöstöä koskevat säännökset olisi linjattava neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 7 säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot’, mukaisiksi.

(10)Viraston olisi toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen luottamuksellisten tietojen turvallisen käsittelyn. Cedefopin olisi hyväksyttävä tarvittaessa turvallisuussääntöjä komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 8 ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisesti.

(11)On tarpeen antaa talousarviota sekä hallintoneuvostoa ja henkilöstöä koskevia siirtymäsäännöksiä, jotta varmistetaan viraston toiminnan jatkuvuus odotettaessa tämän asetuksen voimaantuloa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

VIRASTON TAVOITE JA TEHTÄVÄT

1 artikla – Viraston perustaminen ja tavoitteet

1.Perustetaan Euroopan unionin virastoksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, jäljempänä ’virasto’, josta käytetään myös nimitystä Cedefop.

2.Viraston tavoitteena on avustaa komissiota ammatilliseen koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Tätä varten virasto tarjoaa näyttöä ja palveluja poliittista päätöksentekoa varten ja jakaa tietoja unionin ja kansallisen tason toimijoiden, etenkin viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten, keskuudessa ja välillä.

2 artikla – Tehtävät

1.Virasto suorittaa ammatilliseen koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin liittyvän politiikan alalla seuraavat tehtävät:

a)analysoi politiikan ja käytäntöjen kehitystä ja tekee vertailevia analyysejä eri maiden välillä;

b)analysoi työmarkkinoiden suuntauksia osaamisen ja tutkintojen kannalta;

c)analysoi ja edistää tutkintojen suunnitteluun ja myöntämiseen liittyvää kehitystä, niiden organisointia puitteisiin ja niiden toimintaa työmarkkinoilla avoimuuden ja tunnustamisen parantamiseksi;

d)analysoi ja edistää epävirallisen ja arkioppimisen validointiin liittyvää kehitystä;

e)toteuttaa tai tilaa selvityksiä ja tekee tutkimusta asiaankuuluvista sosioekonomisista kehityssuunnista ja niihin liittyvistä poliittisista aiheista;

f)tarjoaa foorumin kokemusten ja tietojen vaihdolle viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien välillä ja tukee uudistusten ja politiikan täytäntöönpanoa kansallisella tasolla;

g)levittää tietoa politiikan edistämiseksi ja tiedon lisäämiseksi potentiaalista, jota ammatillisella koulutuksella on ihmisten työllistettävyyden, yritysten tuottavuuden ja elinikäisen oppimisen edistämisessä ja tukemisessa;

h)hallinnoi osaamiseen, ammatteihin ja tutkintoihin liittyviä välineitä, tietokokonaisuuksia ja palveluja asettaa ne kansalaisten, yritysten, poliittisten päättäjien, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien saataville.

2.Toiminnassaan virasto ottaa huomioon ammatillisen koulutuksen ja muiden koulutussektoreiden välillä olevat yhteydet.

3.Tehtäväänsä toteuttaessaan virasto pitää yllä tiivistä vuoropuhelua erityisesti yksityisten ja julkisten sekä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijaelinten, viranomaisten ja oppilaitosten samoin kuin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Virasto varmistaa yhteistyön muiden Euroopan unionin virastojen kanssa, etenkin Euroopan koulutussäätiön, Eurofoundin ja EU-OSHAn kanssa, jotta vältetään päällekkäisyys ja edistetään synergiaa ja täydentävyyttä toiminnassa, tämän kuitenkaan estämättä sen omien tavoitteiden toteuttamista.

II LUKU

VIRASTON ORGANISAATIO

3 artikla – Hallinto- ja johtamisrakenne

Viraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

a)hallintoneuvosto, jonka tehtävät luetellaan 5 artiklassa;

b)johtokunta, jonka tehtävät luetellaan 10 artiklassa;

c)pääjohtaja, jonka velvollisuudet luetellaan 11 artiklassa.

1 JAKSO

HALLINTONEUVOSTO

4 artikla – Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvostoon kuuluu

a)yksi kunkin jäsenvaltion hallitusta edustava jäsen;

b)yksi kunkin jäsenvaltion työnantajajärjestöjä edustava jäsen;

c)yksi kunkin jäsenvaltion työntekijäjärjestöjä edustava jäsen;

d)kolme komissiota edustavaa jäsentä.

Kaikilla a–d alakohdassa tarkoitetuilla jäsenillä on äänioikeus.

Neuvosto nimittää a, b ja c alakohdassa tarkoitetut jäsenet jäsenvaltioiden ja Euroopan tason työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen toimittamien ehdokasluettelojen pohjalta. Komissio nimittää omat edustajansa.

2.Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissaollessa. Varajäsen nimitetään 1 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

3.Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän ammatillisen koulutuksen, osaamisen ja tutkintojen alaa koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asianmukaiset johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Kaikkien hallintoneuvostossa edustettujen osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

4.Jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Jos jäsenen toimikausi päättyy tai jäsen eroaa tai erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

5.Hallitusten, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajien on kunkin muodostettava hallintoneuvoston sisällä toimiva ryhmä. Kukin ryhmä nimeää koordinaattorin, jotta voidaan tehostaa asioiden käsittelyä ryhmissä ja niiden välillä. Työnantajien ja työntekijöiden ryhmien koordinaattoreiden on oltava Euroopan tason järjestöjen edustajia, eikä heitä tarvitse nimetä nimitettyjen hallintoneuvoston jäsenten keskuudesta. Koordinaattorit, joita ei ole nimitetty 1 kohdassa tarkoitetuiksi hallintoneuvoston jäseniksi, osallistuvat kokouksiin ilman äänioikeutta.

5 artikla – Hallintoneuvoston tehtävät

1.Hallintoneuvosto

a)ohjaa yleisesti viraston toimintaa ja hyväksyy vuosittain viraston ohjelma-asiakirjan äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 6 artiklan mukaisesti;

b)hyväksyy äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä viraston vuotuisen talousarvion ja hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät viraston talousarvioon, III luvun mukaisesti;

c)hyväksyy viraston konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen ja sen arvioinnin ja lähettää ne viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus on julkaistava;

d)hyväksyy viraston varainhoitosäännöt 16 artiklan mukaisesti;

e)hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

f)hyväksyy jäsentensä eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevat säännöt;

g)hyväksyy tarpeiden analysoinnin pohjalta tiedotusta ja viestintää koskevat suunnitelmat ja päivittää niitä säännöllisesti;

h)hyväksyy työjärjestyksensä;

i)käyttää 2 kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

j)vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

k)nimittää pääjohtajan ja jatkaa tarvittaessa tämän toimikautta tai erottaa tämän 18 artiklan mukaisesti;

l)jollei henkilöstösäännöistä ja muuta henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, nimittää tilinpitäjän, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti;

m)huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

n)tekee kaikki viraston sisäisten rakenteiden perustamista ja tarvittaessa niiden muuttamista koskevat päätökset ottaen huomioon viraston toimintatarpeet ja moitteettoman varainhoidon;

o)hyväksyy työjärjestelyjen vahvistamisen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

6 artikla – Vuotuinen ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu

1.Pääjohtaja laatii vuosittain 11 artiklan 5 kohdan c alakohdan mukaisesti ohjelma-asiakirjan, joka sisältää monivuotisen ja vuotuisen ohjelman suunnitelmat komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 9 32 artiklan mukaisesti, ja ottaa huomioon komission esittämät ohjeet.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy kunkin vuoden 30 päivään marraskuuta mennessä 1 kohdassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta, samoin asiakirjan mahdolliset myöhemmät päivitetyt versiot.

Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

3.Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4.Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia. Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma.

5.Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös resurssien ohjelmointi, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma. Siinä esitetään strategia suhteiden järjestämiseksi 29 artiklassa tarkoitettuihin kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin sekä tähän strategiaan liittyvät toimet samoin kuin eritelmä asiaan liittyvistä resursseista.

Resursseja koskeva ohjelmasuunnittelu saatetaan ajan tasalle vuosittain. Strategista ohjelmaa on päivitettävä tarvittaessa ja erityisesti 27 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

7 artikla – Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa seuraavasti: yhden jäsenvaltioita edustavista jäsenistä, yhden työnantajajärjestöjä edustavista jäsenistä, yhden työntekijäjärjestöjä edustavista jäsenistä ja yhden komissiota edustavista jäsenistä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

8 artikla – Hallintoneuvoston kokoukset

1.Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.Viraston pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

3.Hallintoneuvosto pitää yhden sääntömääräisen kokouksen vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

4.Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

5.Virasto vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

9 artikla – Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan ja 18 artiklan 7 kohdan soveltamista.

2.Kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

3.Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.

4.Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

5.Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

2 JAKSO

JOHTOKUNTA

10 artikla – Johtokunta

1.Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta.

2.Johtokunta

a)laatii päätökset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi;

b)huolehtii yhdessä hallintoneuvoston kanssa siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

c)avustaa ja neuvoo pääjohtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklassa lueteltuja pääjohtajan velvollisuuksia.

3.Johtokunta tekee tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, erityisesti hallinnollisista kysymyksistä, mukaan lukien nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttäminen, sekä talousarvioon liittyvistä kysymyksistä.

4.Johtokunnan muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa, 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut kolmen ryhmän koordinaattorit sekä yksi komission edustaja. Kukin 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu ryhmä voi nimetä enintään kaksi varajäsentä, jotka osallistuvat johtokunnan kokouksiin varsinaisten jäsenten poissaollessa. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on myös johtokunnan puheenjohtaja. Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.

5.Johtokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.

6.Johtokunta kokoontuu kolme kertaa vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jäsentensä pyynnöstä.

7.Hallintoneuvosto vahvistaa johtokunnan työjärjestyksen.

3 JAKSO

PÄÄJOHTAJA

11 artikla – Pääjohtajan velvollisuudet

1.Pääjohtaja vastaa viraston johtamisesta. Pääjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle.

2.Pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, hallintoneuvoston ja johtokunnan toimivaltaa.

3.Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4.Pääjohtaja on viraston laillinen edustaja.

5.Pääjohtaja vastaa virastolle tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)viraston päivittäisen toiminnan hallinnointi;

b)hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)ohjelma-asiakirjan laatiminen ja sen toimittaminen hallintoneuvostolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu;

d)ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja siitä raportointi hallintoneuvostolle;

e)viraston toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi;

f)toimintasuunnitelman laatiminen sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteja ja arviointeja koskeviin päätelmiin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja raportoiminen suunnitelman edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle ja johtokunnalle;

g)unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia;

h)petostentorjuntastrategian laatiminen virastolle ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyntää varten;

i)virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu;

j)viraston tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion toteuttaminen.

6.Pääjohtajan vastuulla on myös päättää, onko viraston tehtävien tehokkaan ja toimivan toteuttamisen kannalta tarpeellista perustaa yksi tai useampi paikallistoimisto yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Tällainen päätös edellyttää etukäteen annettua suostumusta komissiolta, hallintoneuvostolta ja siltä jäsenvaltiolta, johon paikallistoimisto on tarkoitus perustaa. Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä.

III LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

12 artikla – Talousarvio

1.Viraston kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan viraston talousarvioon.

2.Talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.Sulkematta pois muita tulonlähteitä viraston tulot koostuvat seuraavista:

a)unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;

b)jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus;

c)viraston julkaisuista ja muista suoritteista saadut tulot;

d)viraston toimintaan 29 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuudet.

4.Viraston menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

13 artikla – Talousarvion laatiminen

1.Pääjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

2.Hallintoneuvosto hyväksyy tähän alustavaan esitykseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

3.Ennakkoarvio viraston tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä.

4.Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa.

5.Tämän ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin alustavaan yleiseen talousarvioon määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan avustuksen määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perussopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa avustusta koskevat määrärahat.

7.Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

8.Hallintoneuvosto vahvistaa viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

9.Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus viraston talousarvioon, sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 säännöksiä.

14 artikla – Talousarvion toteuttaminen

1.Pääjohtaja vastaa viraston talousarvion toteuttamisesta.

2.Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tuloksen kannalta tärkeät tiedot.

15 artikla – Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

1.Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä.

2.Virasto toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

3.Saatuaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta varainhoitoasetuksen 148 artiklassa tarkoitetut huomautukset viraston alustavasta tilinpäätöksestä pääjohtaja laatii viraston lopullisen tilinpäätöksen, josta hän vastaa, ja toimittaa sen johtokunnalle lausuntoa varten.

4.Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

5.Tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

6.Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden marraskuun 15 päivänä.

7.Pääjohtaja toimittaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Pääjohtaja toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.

8.Pääjohtaja antaa varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

9.Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden ennen vuoden N+2 toukokuun 15 päivää.

16 artikla – Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto hyväksyy virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa asetuksesta (EU) N:o 1271/2013 ainoastaan, jos viraston toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

IV LUKU

HENKILÖSTÖ

17 artikla – Yleiset säännökset

1.Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden säännösten täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

2.Hallintoneuvosto antaa henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi tarvittavat asianmukaiset täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

18 artikla – Pääjohtaja

1.Pääjohtaja on henkilöstön jäsen ja hänet otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla.

2.Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3.Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Komissio laatii ennen toimikauden päättymistä arvion, jossa tarkastellaan pääjohtajan suoriutumista tehtävistään sekä viraston tulevia tehtäviä ja haasteita.

4.Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

5.Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua kyseisen toimen valintamenettelyyn.

6.Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

7.Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

19 artikla – Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

1.Virasto voi käyttää kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa.

2.Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä viraston palvelukseen.

V LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

20 artikla – Oikeudellinen asema

1.Virasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2.Virastolla on kussakin jäsenvaltiossa laajin oikeushenkilölle kansallisen lainsäädännön mukaan kuuluva oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

3.Viraston toimipaikka on Thessaloniki, Kreikka.

4.Virasto voi perustaa paikallistoimistoja yhteen tai useampaan jäsenvaltioon 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jos jäsenvaltiot siihen suostuvat.

21 artikla – Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

22 artikla – Kielijärjestelyt

1.Virastoon sovelletaan asetuksessa N:o 1 vahvistettuja säännöksiä.

2.Hallintoneuvosto voi päättää viraston sisäisessä toiminnassaan käyttämistä kielistä.

3.Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

23 artikla – Avoimuus

1.Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 10 .

2.Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan.

3.Virastossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001. Hallintoneuvosto vahvistaa kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan toimenpiteet, joiden mukaisesti virasto soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001, viraston tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet mukaan lukien. Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultava ennen toimenpiteiden vahvistamista.

24 artikla – Petostentorjunta

1.Helpottaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 11 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa virasto liittyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.

2.Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

4.Viraston yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

25 artikla – Turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

Virasto hyväksyy tarpeen mukaan omat turvallisuussäännöt, jotka vastaavat komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 12 ja 2015/444 13 vahvistettuja Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. Viraston turvallisuussääntöjen on katettava muun muassa ja tapauksen mukaan tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset.

26 artikla – Vastuu

1.Viraston sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lainsäädännön mukaan.

2.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, viraston on korvattava jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahinko, jonka viraston yksiköt tai henkilöstön jäsenet ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettua vahinkojen korvaamista.

5.Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

27 artikla – Arviointi

1.Komissio tekee viimeistään viiden vuoden kuluttua 36 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä ja sen jälkeen joka viides vuosi komission suuntaviivojen mukaisen arvioinnin, jossa arvioidaan viraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa viraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

2.Jos komissio katsoo, ettei viraston toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti tai että se kumotaan.

3.Komissio raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle arvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset on julkaistava.

28 artikla – Hallinnolliset tutkimukset

Viraston toiminta kuuluu oikeusasiamiehen valvonnan alaisuuteen perussopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti.

29 artikla – Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.Siltä osin kuin on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden ja unionin instituutioiden toimivaltaa virasto voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja/tai kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Virasto voi tätä varten vahvistaa työjärjestelyt näiden kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, edellyttäen että komissio antaa tähän ennakkohyväksynnän. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille.

2.Viraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa.

Näihin 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään erityisesti luonne, laajuus ja tapa, jolla nämä kolmannet maat osallistuvat viraston toimintaan, mukaan lukien viraston tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännökset. Henkilöstöasioiden osalta näiden järjestelyjen on kaikilta osin oltava henkilöstösääntöjen mukaiset.

3.Hallintoneuvosto hyväksyy strategian, joka koskee viraston suhteita kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin asioissa, joissa virasto on toimivaltainen.

30 artikla – Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaolosuhteet

1.Isäntäjäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä isäntäjäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja sen kotipaikkana olevan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa.

2.Isäntäjäsenvaltion on varmistettava viraston moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

VI LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

31 artikla – Hallintoneuvostoa koskevat siirtymäsäännökset

1.Asetuksen (ETY) N:o 337/75 4 artiklan nojalla perustetun Cedefopin johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy ... [date of entry into force of this Regulation].

2.Asetuksen (ETY) N:o 337/75 4 artiklan nojalla perustettu johtokunta hoitaa tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetun hallintoneuvoston tehtäviä .... [date of entry into force of this Regulation] ja ... [date of application of this Regulation] välisenä aikana.

32 artikla – Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset

Asetuksen (ETY) N:o 337/75 6 artiklan nojalla nimitetty viraston johtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen 11 artiklassa säädettyjä pääjohtajan tehtäviä. Muut häntä koskevat sopimusehdot säilyvät muuttumattomina.

33 artikla – Talousarviota koskevat siirtymäsäännökset

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 11 artiklan nojalla hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely toteutetaan kyseisessä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

34 artikla – Kumoaminen

Kumotaan asetus (ETY) N:o 337/75 ... [date of application of this Regulation] lähtien, ja kaikkia viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

35 artikla – Johtokunnan hyväksymien sisäisten sääntöjen voimassaolo

Johtokunnan asetuksen (ETY) N:o 337/75 nojalla hyväksymät sisäiset säännöt ja toimenpiteet pysyvät voimassa ...[date of application of this Regulation] jälkeen, jollei hallintoneuvosto tämän asetuksen soveltamiseksi toisin päätä.

36 artikla – Voimaantulo

1.Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Sitä sovelletaan ... [date of application].

3.Edellä olevaa 31, 32 ja 33 artiklaa sovelletaan kuitenkin ... [the date of entry into force of this Regulation].

4.Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset Cedefopin henkilöresursseihin

3.2.3.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.4.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 14  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 15  

⌧ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

⌧ 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Valvontamenetelmä(t)

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

Jäljempänä esitetyt vaikutukset menoihin ovat komission tiedonannon COM(2013) 519 mukaiset.

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset Cedefopin henkilöresursseihin

3.2.2.1.Yhteenveto

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.2.Henkilöstöresurssien arvioitu tarve vastuullisessa pääosastossa

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–⌧    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. 25

3.2.4.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

euro

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–⌧    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

(1) Mukaan luettuna eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020), joita hiljattain päivitettiin vuoden 2015 yhteisellä raportilla, ja eurooppalaista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen alalla edistävä Kööpenhaminan prosessi.

(2) Kuten hiljattain esitettiin komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Uusi osaamisohjelma Euroopalle (COM(2016) 381/2).

(3) EUVL

(4) EUVL

(5) Neuvoston asetus (ETY) N:o 337/75, annettu 10 päivänä helmikuuta 1975, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta (EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1).

(6) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(7) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(8) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(9) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1).

(12) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(13) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(14) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(15) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(16) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, COM(2016) 381/2.

(17) http://www.cedefop.europa.eu/en/content/final-report-external-evaluation-cedefop-9-december-2013

(18) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(19) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(20) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(21) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(22) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt; AL = paikalliset toimihenkilöt; END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö; JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(23) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(24) Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

(25) Ks. vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 11 ja 17artikla.

(26) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.