EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 5.8.2016
COM(2016) 497 final
2016/0245(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
luvan antamisesta Puolalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 artiklasta poikkeavan toimenpiteen soveltamista
PERUSTELUT
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun direktiivin 2006/112/EY, jäljempänä ”alv-direktiivi”, 395 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan soveltaa kyseisestä direktiivistä poikkeavia erityistoimenpiteitä veronkannon yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisen verovilpin tai veron kiertämisen estämiseksi.
Puola on pyytänyt kirjeessään, jonka komissio on kirjannut vastaanotetuksi 8. helmikuuta 2016, alv-direktiivin 168 artiklaa koskevan poikkeuksen voimassaolon pidentämistä, jotta se voisi edelleen rajoittaa oikeutta vähentää tiettyihin moottoriajoneuvoihin liittyviin kustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron. Komissio on antanut alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Puolan pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 6. kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä. Se ilmoitti Puolalle 8. kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arviointiin tarvitsemansa tiedot.
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Alv-direktiivin 168 artiklassa säädetään, että verovelvollisella on oikeus vähentää arvonlisävero, joka kannetaan verollisia liiketoimia varten tehdyistä hankinnoista. Direktiivin 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että yrityksen liikeomaisuuteen kuuluvan tavaran ottaminen yksityiskäyttöön on vastikkeellinen palvelu, jos tavara on oikeuttanut arvonlisäveron vähennykseen.
Tämä järjestelmä antaa mahdollisuuden periä takaisin alun perin yksityiskäytöstä vähennetty arvonlisävero.
Tätä järjestelmää voi olla hankala soveltaa moottoriajoneuvoihin useista syistä, mutta ennen kaikkea siksi, että yrityskäyttöä ja muuta kuin yrityskäyttöä on vaikea erottaa tarkasti toisistaan. Jos ajoneuvon käytöstä pidetään kirjaa, kirjattujen tietojen ylläpidosta ja tarkastamisesta aiheutuu lisärasitteita sekä asianomaiselle yritykselle että viranomaisille. Koska tämä koskee suurta määrää ajoneuvoja, vähäisetkin yksittäiset verovilpit voivat johtaa merkittäviin veromenetyksiin.
Puola haluaa soveltaa 50 prosentin rajoitusta. Tämä perustuu Puolan omaan arviointiin, ja ehdotuksen mukaan rajoitusta tarkastellaan uudelleen, jos Puola pyytää, että voimassaoloa jatketaan vuoden 2019 jälkeen.
Puolalla on nykyisin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2013/805/EU annettu lupa rajoittaa tiettyjen muiden moottoriajoneuvojen kuin henkilöautojen ostoon, yhteisöhankintaan, tuontiin, vuokraamiseen, leasing-vuokraukseen tai muuhun vastaavaan sopimusjärjestelyyn sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeus 50 prosenttiin tai enintään 6 000:een Puolan zlotyyn. Kyseisen päätöksen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2016.
Puola ilmoittaa, että tämän poikkeuspyynnön syyt ovat samat kuin aiemmassa pyynnössä. Poikkeuspyyntö koskee edellä mainitussa neuvoston päätöksessä säädettyjen järjestelyjen soveltamisen jatkamista.
Rajoitus koskisi ainoastaan sellaisia moottoriajoneuvoja, joita ei käytetä yksinomaan yrityskäyttöön, ja kyseisiin ajoneuvoihin liittyviä kustannuksia.
Poikkeuksella myös rajoitettaisiin sellaisen arvonlisäveron vähennysoikeus 50 prosenttiin, joka sisältyy poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien moottoriajoneuvojen polttoaineen ostohintaan, kyseisten ajoneuvojen huolto- ja korjausmenojen kaltaisiin muihin toimintamenoihin ja kyseisiin ajoneuvoihin liittyviä tai niiden käytön yhteydessä suoritettavia toimituksia tai palveluja koskeviin menoihin, mukaan lukien kyseisten ajoneuvojen osien muuttamiseen tai kokoonpanoon liittyvät menot (lukuun ottamatta menoja, jotka liittyvät pelkästään yrityskäyttöön käytettävien ajoneuvojen osien muuttamiseen tai kokoonpanoon, kuten taksamittarin kokoonpano).
Puola toteaa, että poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvia moottoriajoneuvoja voidaan niiden suunnittelun vuoksi käyttää helposti myös muuhun kuin yritystarkoituksiin.
Kyseistä rajoitusta ei sovellettaisi tietyntyyppisiin moottoriajoneuvoihin, jotka kuuluisivat tavanomaisten sääntöjen soveltamisalaan. Tällaisia ajoneuvoja olisivat yli yhdeksällä istuimella (mukaan lukien kuljettajan istuin) varustetut ajoneuvot, joiden suurin sallittu kuormitettu massa on yli 3 500 kilogrammaa. Tämä tarkoittaa, että rajoitus koskisi pääasiassa henkilöautoja, umpi- ja avopakettiautoja ja moottoripyöriä. Poikkeus ei myöskään vaikuttaisi yksinomaan jälleenmyyntiin tarkoitettuihin ajoneuvoihin eikä sellaisiin ajoneuvoihin, jotka on tarkoitus luovuttaa vastikkeelliseen käyttöön vuokra- tai leasingsopimuksen tai muun vastaavan sopimuksen nojalla, eikä ajoneuvoihin, jotka on kuljettaja mukaan lukien suunniteltu vähintään 10 henkilön kuljettamiseen.
Puola pyysi, että se saisi 31. joulukuuta 2019 asti edelleen rajoittaa alkuperäisen vähennysoikeuden tiettyyn prosenttimäärään ilman että yrityksiltä kannetaan arvonlisäveroa ajoneuvon yksityiskäytöstä. Tämä poikkeus tarkoittaisi, ettei kustakin autosta tarvitse pitää tarkkaa kirjaa ja että yksityiskäytöstä ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Poikkeusta olisi siis pidettävä ensisijaisesti yksinkertaistavana toimenpiteenä. Tämä yksinkertaistaisi järjestelmää kaikkien osapuolten kannalta ja varmistaisi samalla, että tietty prosenttiosuus verosta, joka olisi muuten voinut jäädä maksamatta, tulee kannetuksi.
Puolan antamien tietojen perusteella näyttää siltä, että sekakäytössä olevien yritysautojen yrityskäyttö on edelleen keskimäärin noin 50 prosenttia. Sen vuoksi pyydetty voimassaolon pidentäminen näyttää perustellulta. Poikkeukset myönnetään tavallisesti rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, onko erityistoimenpide asianmukainen ja toimiva. Voimassaoloa olisi sen vuoksi pidennettävä vain määräajaksi, jotta voidaan arvioida, ovatko poikkeuksen perustana olleet edellytykset yhä päteviä.
Sen vuoksi ehdotetaan, että voimassaoloa pidennetään 31. joulukuuta 2019 asti, ja että Puolaa pyydetään esittämään viimeistään 1. huhtikuuta 2019 kertomus, joka sisältää sovellettua prosenttimääräistä rajoitusta koskevan uudelleenarvioinnin, jos Puola aikoo pyytää poikkeuksen voimassaolon jatkamista vielä vuoden 2019 jälkeen.
Poikkeus vaikuttaisi ainoastaan hyvin vähän Puolassa lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Direktiivin 2006/112/EY 176 artiklassa säädetään, että neuvosto päättää, mitkä kustannukset eivät oikeuta arvonlisäveron vähentämiseen. Siihen asti, kun tällainen päätös tulee voimaan, jäsenvaltiot saavat mainitun artiklan nojalla jatkaa 1. tammikuuta 1979 voimassa olleiden poikkeusten soveltamista. Sen vuoksi voimaan on jäänyt useita säännöksiä, joilla rajoitetaan moottoriajoneuvoihin liittyvää vähennysoikeutta.
Sen estämättä, mitä on esitetty vähennysoikeusrajoituksen piiriin kuuluvien menojen luokkia koskevien sääntöjen vahvistamisesta tehdyissä aiemmissa aloitteissa, tällainen poikkeus on asianmukainen siihen asti, kun nämä säännöt on yhdenmukaistettu EU:n tasolla.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Alv-direktiivin 395 artikla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Kun otetaan huomioon ehdotuksen perustana oleva alv-direktiivin säännös, ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
•Suhteellisuusperiaate
Päätös koskee jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä annettavaa lupaa, eikä siihen liity mitään velvollisuutta.
Koska poikkeuksen soveltamisala on rajallinen, erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden eli siihen nähden, että tarkoituksena on estää tietyntyyppistä verovilppiä ja veron kiertämistä sekä yksinkertaistaa alv:n kantamista tietyllä alalla.
•Toimintatavan valinta
Ehdotettu toimintatapa: Neuvoston täytäntöönpanopäätös.
Muut toimintatavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä:
Neuvoston direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan mukaan yhteisistä alv-säännöistä voidaan poiketa vain, jos neuvosto antaa siihen luvan komission ehdotuksesta tekemällään yksimielisellä päätöksellä. Neuvoston täytäntöönpanopäätös on parhaiten soveltuva toimintatapa, koska se voidaan osoittaa yksittäiselle jäsenvaltiolle.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Sidosryhmien kuuleminen
Tämä ehdotus perustuu Puolan esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.
•Asiantuntijatiedon käyttö
Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu.
•Vaikutusten arviointi
Ehdotuksella voi olla myönteinen vaikutus sekä yrityksiin että viranomaisiin, koska sen tarkoituksena on ehkäistä arvonlisäveroon liittyvää vilppiä ja yksinkertaistaa veronkantomenettelyä. Puola on pitänyt tätä ratkaisua sopivana toimenpiteenä, ja se on rinnastettavissa muihin aiempiin ja nykyisiin poikkeuksiin.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole kielteistä vaikutusta EU:n talousarvioon.
5.LISÄTIEDOT
Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen; sen voimassaolo päättyy ilman eri toimenpiteitä 31. joulukuuta 2019.
Jos Puola haluaa jatkaa poikkeuksen soveltamista vuoden 2019 jälkeen, komissiolle olisi toimitettava uusi arviointiraportti yhdessä voimassaolon jatkamista koskevan pyynnön kanssa viimeistään 1. huhtikuuta 2019.
2016/0245 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
luvan antamisesta Puolalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta sekä 168 artiklasta poikkeavan toimenpiteen soveltamista
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY ja erityisesti sen 395 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Direktiivin 2006/112/EY 168 artiklassa vahvistetaan verovelvollisen oikeus vähentää arvonlisävero, joka kannetaan verovelvollisen verollisia liiketoimiaan varten vastaanottamien tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista. Mainitun direktiivin 26 artiklan 1 kohdan a alakohta sisältää vaatimuksen, jonka mukaan arvonlisäveroa on suoritettava, kun liikeomaisuutta otetaan verovelvollisen omaan tai tämän henkilöstön yksityiseen käyttöön tai yleisesti ottaen muuhun kuin yrityksen varsinaisiin tarkoituksiin kuuluvaan käyttöön.
(2)Täytäntöönpanopäätöksellä 2013/805/EU annetaan Puolalle 31 päivään joulukuuta 2016 asti lupa rajoittaa sellaisen arvonlisäveron vähennysoikeutta, joka sisältyy tiettyjen moottorikäyttöisten maantieajoneuvojen ostoon, vuokraamiseen tai leasing-vuokraukseen ja niihin liittyviin kustannuksiin, sekä vapauttaa verovelvollinen velvoitteesta suorittaa arvonlisäveroa rajoituksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen muusta kuin yrityskäytöstä.
(3)Puola pyysi komissiossa 8 päivänä helmikuuta 2016 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa tiettyjä moottorikäyttöisiä maantieajoneuvoja ja niihin liittyviä kustannuksia koskevia erityistoimenpiteitä, jotka poikkeavat niistä direktiivin 2006/112/EY säännöksistä, jotka koskevat verovelvollisen oikeutta vähentää tavaroiden luovutuksista ja palvelujen suorituksista maksettu arvonlisävero ja vaatimusta suorittaa veroa muuhun kuin yritystarkoitukseen käytettävästä liikeomaisuudesta.
(4)Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Puolan esittämän pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 6 päivänä kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä. Se ilmoitti Puolalle 8 päivänä kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki pyynnön arviointiin tarvitsemansa tiedot.
(5)Päätöksen 2013/805/EU 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Puola antoi komissiolle voimassaolon pidennystä koskevan pyynnön yhteydessä mainitun päätöksen soveltamista koskevan kertomuksen, joka sisältää vähennysoikeuteen sovellettavaa prosenttimääräistä rajoitusta koskevan uudelleenarvioinnin. Käytettävissä olevien tietojen perusteella Puola katsoo, että 50 prosentin osuus on edelleen perusteltu. Jos moottoriajoneuvoon on sovellettu edellä mainittua rajoitusta, siihen ei kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi pitäisi soveltaa vaatimusta, jonka mukaan ajoneuvon muusta kuin yrityskäytöstä on suoritettava arvonlisäveroa. Näitä toimenpiteitä voidaan perustella tarpeella yksinkertaistaa arvonlisäveron kantamista ja estää verovilppi, joka perustuu virheelliseen kirjanpitoon ja valheelliseen veroilmoitukseen.
(6)Tietyntyyppiset moottoriajoneuvot jätetään erityistoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle, koska niiden käyttö muissa kuin yritystarkoituksissa katsotaan niiden luonteen tai yritystoiminnan tyypin, johon niitä käytetään, vuoksi erittäin vähäiseksi. Sen vuoksi erityistoimenpiteitä ei pitäisi soveltaa ajoneuvoihin, joissa on yli yhdeksän istuinta (mukaan lukien kuljettajan istuin) ja joiden suurin sallittu kuormitettu massa on yli 3 500 kilogrammaa. Lisäksi vähennysoikeuden rajoitusta ei pitäisi soveltaa sellaisista kustannuksista kannettuun arvonlisäveroon, jotka liittyvät kokonaan verovelvollisen yritystoimintaan.
(7)Erityistoimenpiteisiin liittyvää vähennysoikeutta koskevaa rajoitusta olisi sovellettava arvonlisäveroon, jota maksetaan tiettyjen moottorikäyttöisten maantieajoneuvojen ostamisesta, yhteisöhankinnasta, tuonnista, vuokraamisesta tai leasing-vuokrauksesta ja niihin liittyvistä kustannuksista, mukaan lukien polttoaineen ostaminen.
(8)Näiden poikkeustoimenpiteiden kestoa olisi rajoitettava, jotta voidaan tehdä arviointi niiden tehokkuudesta ja asianmukaisesta prosenttimäärästä. Puolalle olisi näin ollen annettava lupa jatkaa toimenpiteen soveltamista rajoitetun ajan 31 päivään joulukuuta 2019 asti.
(9)Jos Puola katsoo, että poikkeustoimenpiteitä on tarpeen jatkaa vielä vuoden 2019 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle toimenpiteiden soveltamista koskeva kertomus, johon sisältyy sovellettavaa prosenttimäärää koskeva uudelleentarkastelu, sekä voimassaolon pidennystä koskeva pyyntö viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019.
(10)Poikkeuksella on ainoastaan vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan arvonlisäveron kokonaismäärään, eikä se vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta saataviin Euroopan unionin omiin varoihin.
(11)Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä 2013/805/EU olisi muutettava,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan täytäntöönpanopäätös 2013/805/EU seuraavasti:
Korvataan 3 artikla seuraavasti:
”3 artikla
1. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2019.
2. Tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden voimassaolon jatkamista koskevat pyynnöt on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019. Tällaiseen hakemukseen on liitettävä kertomus, joka sisältää uudelleenarvioinnin siitä prosenttimääräisestä rajoituksesta, jota tämän päätöksen perusteella sovelletaan arvonlisäveron vähennysoikeuteen.”
2 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2017.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja