52016IR4093

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52016IR4093 - EN

Document 52016IR4093

Help

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus”

EUVL C 185, 9.6.2017, p. 41–54 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

9.6.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 185/41

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus”

(2017/C 185/07)

Esittelijä:

Jácint HORVÁTH (HU, PES), Nagykanizsan kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi

COM(2016) 287 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Direktiivi ei estä jäsenvaltioita ryhtymästä sellaisia EU:n ulkopuolisten maiden audiovisuaalisia mediapalveluja koskeviin toimenpiteisiin, joiden toiminta kohdistuu jäsenvaltioiden alueelle, sillä tällaiset palvelut eivät kuulu alkuperämaaperiaatteen piiriin. Tässä direktiivissä ei siten suljeta pois mahdollisuutta vaatia EU:n ulkopuolisten maiden audiovisuaalisia mediapalveluja noudattamaan rekisteröitymisvelvollisuutta tai soveltaa niihin kohdistuvia seuraamuksia.

Perustelu

Euroopan unionin ulkopuoliset audiovisuaaliset mediapalvelut saattavat häiritä vakavasti joidenkin jäsenvaltioiden mediajärjestelmää ja nimenomaan julkisuustilaa. Näihin palveluihin ei sovelleta alkuperämaaperiaatetta. Tämän asian täsmentäminen ei ole pakollista tämänkaltaisessa oikeudellisessa välineessä, mutta direktiivin yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi on hyödyllistä mainita johdanto-osassa jäsenvaltioiden vapaus ryhtyä tällaisiin palveluihin kohdistuviin toimenpiteisiin.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 9 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta katsojat, muun muassa vanhemmat ja alaikäiset, voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä esitettävästä sisällöstä, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajilta edellytetään riittävien tietojen antamista sisällöstä, joka voi haitata alaikäisten fyysistä, henkistä tai moraalista kehitystä. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi sisällön luonteen ilmaisevien kuvausten (deskriptoreiden) järjestelmällä. Sisällön deskriptorit voitaisiin toteuttaa kirjallisin, graafisin tai akustisin keinoin.

Perustelu

Mitä useampia erilaisia keinoja audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoaja käyttää sisällön kuvaamiseen, sitä näkyvämpää ja helpommin huomattavaa sisältö on, jolloin tavoitteen saavuttaminen on varmempaa.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 17 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Sääntö, jonka mukaan tuotetta ei saa korostaa aiheettomasti, on osoittautunut vaikeaksi soveltaa käytännössä. Se myös rajoittaa tuotesijoittelua, johon lähtökohtaisesti liittyy jossakin määrin korostettua esilletuomista, jotta tuotesijoittelu tuottaisi arvoa. Tuotesijoittelua sisältäviä ohjelmia koskevissa vaatimuksissa olisi näin ollen keskityttävä siihen, että katsojille ilmoitetaan selvästi tuotesijoittelun olemassaolosta, ja varmistamaan, ettei tuotesijoittelu vaikuta audiovisuaalisen mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen riippumattomuuteen.

Sääntö, jonka mukaan tuotetta ei saa korostaa aiheettomasti, on osoittautunut vaikeaksi soveltaa käytännössä. Se myös rajoittaa tuotesijoittelua, johon lähtökohtaisesti liittyy jossakin määrin korostettua esilletuomista, jotta tuotesijoittelu tuottaisi arvoa. Tuotesijoittelua sisältäviä ohjelmia koskevissa vaatimuksissa olisi näin ollen keskityttävä siihen, että katsojille ilmoitetaan selvästi ja helposti havaittavasti tuotesijoittelun olemassaolosta, ja varmistamaan, ettei tuotesijoittelu vaikuta audiovisuaalisen mediapalvelun tarjoajan toimitukselliseen riippumattomuuteen.

Perustelu

Euroopan alueiden komitea pitää tärkeänä sisällön lisäksi tietojen helppoa havaittavuutta, jotta voidaan selvästi huomata, että ohjelma sisältää tuotesijoittelua.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 30 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan unioni on 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen nostanut verkkosisältöasioissa tärkeään rooliin muut kuin oikeudelliset välineet (erityisesti 24. syyskuuta 1998 annettu neuvoston suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta sekä 20. joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen). Nämä välineet, kuten vihjelinjat, iänvarmistusjärjestelmät, sisällön luokittelu ja vanhempia varten kehitetyt valvontajärjestelmät, ovat tehokkaita myös videonjakoalustoilla julkaistujen sisältöjen sääntelemiseen. Vihjelinjat ovat tärkeä ja yleinen alaikäisten suojelun keino. Ne tarjoavat käyttäjille helposti saatavilla olevan mahdollisuuden tehdä valitus yksinkertaisesti ja ilmoittaa sääntöjen rikkomisista asianomaisille viranomaisille. Iänvarmistusjärjestelmät tarjoavat tarkoituksenmukaista suojaa erityisesti silloin, kun käyttäjän ikä tarkistetaan ainoastaan aikuiskäyttäjän saatavilla olevan henkilöllisyystodistuksen tietojen, ulkopuolisen tahon myöntämän luotettavan ikätodistuksen tai biometristen tunnisteiden avulla. Sisällön luokittelu eri perustein – väkivalta, seksi, uhkapeli, karkea kielenkäyttö jne. – mahdollistaa videonjakoalustoilla olevan sisällön luokittelemisen eri ryhmiin ja pääsyn rajoittamisen tällä perusteella. Luokittelun tekevät käyttäjät itse (vanhemmat) tai sertifiointielimet. Valvontajärjestelmien avulla vanhemmat voivat rajoittaa alaikäisten lastensa pääsyä internetiin käyttämällä luetteloa, johon on listattu alaikäisille sopivat sisällöt, tai suodattamalla pois lapsille haitallisen sisällön.

Perustelu

Direktiivin uudessa 28 a artiklassa velvoitetaan videonjakoalustojen tarjoajat toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet alaikäisten suojelemiseksi ja vihaan yllyttävän sisällön estämiseksi. Vihjelinjat, iänvarmistusjärjestelmät, sisällön luokittelu ja vanhempia varten kehitetyt valvontajärjestelmät ovat keinoja, joita voidaan pitää asianmukaisina toimenpiteinä. Näiden toimenpiteiden sisällöstä ei voida tekniikan nopean kehityksen vuoksi antaa yksityiskohtaisia oikeudellisia säännöksiä. Olisi kuitenkin hyödyllistä, että direktiivin johdanto-osassa selitettäisiin muutamalla lauseella mahdollisia toimenpiteitä, jotta palveluntarjoajat ja sääntelyviranomaiset tulkitsisivat direktiiviä yhdenmukaisesti.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 38 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta määrätä velvoitteita, joilla varmistetaan yleisen edun mukaisen sisällön löydettävyys ja saatavuus noudattaen määriteltyjä yleistä etua koskevia tavoitteita, joita ovat tiedotusvälineiden moniarvoisuus, sananvapaus ja kulttuurinen monimuotoisuus. Tällaisia velvoitteita olisi asetettava vain silloin, kun se on välttämätöntä jäsenvaltioiden selkeästi määrittelemien yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi unionin oikeuden mukaisesti. Tähän liittyen jäsenvaltioiden olisi erityisesti tarkasteltava sääntelytoimien tarvetta suhteessa tuloksiin, jotka saadaan markkinavoimien vaikutuksesta. Jos jäsenvaltiot päättävät asettaa löydettävyyttä koskevia sääntöjä, niiden olisi määrättävä yrityksille yksinomaan oikeasuhteisia velvoitteita perustellun yleisen edun nimissä.

Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta määrätä velvoitteita, joilla varmistetaan yleisen edun mukaisen sisällön löydettävyys ja saatavuus noudattaen määriteltyjä yleistä etua koskevia tavoitteita, joita ovat tiedotusvälineiden moniarvoisuus, sananvapaus ja kulttuurinen monimuotoisuus. Tällaisia velvoitteita olisi asetettava vain silloin, kun se on välttämätöntä jäsenvaltioiden selkeästi määrittelemien yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi unionin oikeuden mukaisesti. Tähän liittyen jäsenvaltioiden olisi erityisesti tarkasteltava sääntelytoimien tarvetta suhteessa tuloksiin, jotka saadaan markkinavoimien vaikutuksesta, tiedotusvälineiden omistukseen liittyvän avoimuuden puutteeseen, mediavallan keskittymiseen ja eturistiriitoihin . Jos jäsenvaltiot päättävät asettaa löydettävyyttä koskevia sääntöjä, niiden olisi määrättävä yrityksille yksinomaan oikeasuhteisia velvoitteita perustellun yleisen edun nimissä.

Muutosehdotus 6

1 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

5. Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

[– –]

d)	korvataan 7 kohta seuraavasti:

d)	korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Jäsenvaltioiden on oikeusjärjestelmiensä sallimissa rajoissa edistettävä yhteis- ja itsesääntelyä kansallisella tasolla hyväksyttävien käytännesääntöjen avulla niillä aloilla, joita tämän direktiivin mukainen yhteensovittaminen koskee. Kyseisten käytännesääntöjen on oltava kulloisenkin jäsenvaltion keskeisten sidosryhmien laajasti hyväksymiä. Käytännesäännöissä on selkeästi ja yksiselitteisesti esitettävä niiden tavoitteet. Niiden on mahdollistettava säännöllinen, avoin ja riippumaton tavoitteiden saavuttamista koskeva seuranta ja arviointi. Niiden on mahdollistettava tehokas täytäntöönpanon valvonta, tarvittaessa myös tehokkaiden ja oikeasuhteisten seuraamusten avulla.

Käytännesääntöjen allekirjoittajien on toimitettava komissiolle 6 a artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen unionin käytännesääntöjen luonnokset sekä olemassa oleviin unionin käytännesääntöihin tehdyt muutokset tai laajennukset.

Komissio voi pyytää ERGAa antamaan lausunnon näiden käytännesääntöjen luonnoksista, muutoksista tai laajennuksista. Komissio voi tarvittaessa julkaista nämä käytännesäännöt.”;

Komissio pyytää ERGAa antamaan lausunnon näiden käytännesääntöjen luonnoksista, muutoksista tai laajennuksista. Komissio julkaisee nämä käytännesäännöt.”;

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 7

1 artiklan 7 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Lisätään 5 artiklaan e alakohta seuraavasti:

”e)	mediapalveluja tarjoavan yrityksen todellinen omistaja rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti.”

Perustelu

Direktiivin täytäntöönpanon kannalta on erittäin tärkeää, että tiedetään, ketkä fyysiset henkilöt tai oikeushenkilöt vaikuttavat ratkaisevalla tavalla audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjontaan ja palveluntarjoajan tekemiin päätöksiin omistajaoikeuden tai äänioikeuden tai muiden sopimusoikeuksien perusteella. Muutosehdotuksessa, jonka tavoitteena on identifioida nämä henkilöt tai organisaatiot, viitataan rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2005/60/EY. Mediapalvelujen tarjoajien omistajuutta koskeva läpinäkyvyys on myös ehdoton edellytys tiedotusvälineiden vapauden toteutumiselle.

Muutosehdotus 8

1 artiklan 10 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
10. Poistetaan 7 artikla;

Perustelu

Direktiivistä on poistettu 7 artikla, koska ehdotetussa esteettömyyttä koskevassa unionin säädöksessä asetetaan jo tiukemmat yhteiset saavutettavuusvaatimukset mediapalvelujen tarjoajille. Esteettömyyttä koskevaa unionin säädöstä, johon tässä viitataan, ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty, eikä ole suotavaa joutua tilanteeseen, jossa direktiivistä olisi poistettu viittaukset saavutettavuuteen vaikka esteettömyyttä koskevaa uutta unionin säädöstä ei olisi vielä annettu (tai saatettu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä). Euroopan alueiden komitea ei hyväksy 7 artiklan poistamista ennen kuin esteettömyyttä koskeva unionin säädösehdotus on saatettu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

Muutosehdotus 9

1 artiklan 11 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

11) Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)	korvataan 2 kohta seuraavasti:

a)	korvataan 1 kohdan e alakohta seuraavasti: ”alkoholijuomia koskevaa audiovisuaalista kaupallista viestintää ei saa kohdistaa erityisesti alaikäisille, alaikäisten altistumista tällaiselle viestinnälle on vältettävä eikä se saa kannustaa tällaisten juomien kohtuuttomaan käyttöön.”

b)	korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltiot ja komissio kannustavat kehittämään yhteis- ja itsesääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä, jotka koskevat sellaisiin ohjelmiin, joiden yleisöstä merkittävä osa on lapsia, liittyvää tai sisältyvää epäasiallista audiovisuaalista kaupallista viestintää elintarvikkeista ja juomista, jotka sisältävät ravitsemuksellisia tai fysiologisia vaikutuksia omaavia ravintoaineita ja ainesosia, erityisesti rasvoja, transrasvahappoja, suolaa tai natriumia sekä sokereita, joiden osuus kokonaisruokavaliosta ei suositusten mukaan saisi olla liiallinen.

”2. Jäsenvaltiot ja komissio kannustavat kehittämään yhteis- ja itsesääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä, jotka koskevat sellaisiin ohjelmiin, joiden yleisöstä merkittävä osa on lapsia , tai niitä välittömästi edeltäviin tai seuraaviin ohjelmiin , liittyvää tai sisältyvää epäasiallista audiovisuaalista kaupallista viestintää elintarvikkeista ja juomista, jotka sisältävät ravitsemuksellisia tai fysiologisia vaikutuksia omaavia ravintoaineita ja ainesosia, erityisesti rasvoja, transrasvahappoja, suolaa tai natriumia sekä sokereita, joiden osuus kokonaisruokavaliosta ei suositusten mukaan saisi olla liiallinen.

Näitä käytännesääntöjä olisi käytettävä vähentämään tuloksekkaasti alaikäisten altistumista audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle, joka koskee runsaasti suolaa, sokereita tai rasvaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia tai joka muulla tavoin ei sovi yhteen kansallisten tai kansainvälisten ravinto-ohjeiden kanssa. Näillä käytännesäännöillä olisi kiellettävä audiovisuaalista kaupallista viestintää painottamasta tällaisten elintarvikkeiden ja juomien ravitsemuksellisten näkökohtien myönteisyyttä.

Komissio ja ERGA kannustavat vaihtamaan itse- ja yhteissääntelyjärjestelmiin liittyviä parhaita käytäntöjä unionin laajuisesti. Tarvittaessa komissio helpottaa unionin käytännesääntöjen laatimista.”;

b)	lisätään 3 ja 4 kohta seuraavasti:

c)	lisätään 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltiot ja komissio kannustavat kehittämään itse- ja yhteissääntelyyn perustuvia käytännesääntöjä, jotka koskevat epäasiallista audiovisuaalista kaupallista viestintää alkoholijuomista. Näitä käytännesääntöjä olisi käytettävä vähentämään tuloksekkaasti alaikäisten altistumista alkoholijuomia koskevalle audiovisuaaliselle kaupalliselle viestinnälle.

4. Komissio ja ERGA kannustavat vaihtamaan itse- ja yhteissääntelyjärjestelmiin liittyviä parhaita käytäntöjä unionin laajuisesti. Komissio helpottaa unionin käytännesääntöjen laatimista, jos tämä katsotaan aiheelliseksi.”;

Perustelu

Laajennetaan alaikäisten suojelua.

Muutosehdotus 10

1 artiklan 15 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
15. Korvataan 13 artikla seuraavasti:	15. Korvataan 13 artikla seuraavasti:
”13 artikla	”13 artikla
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat tilattavien audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat varaavat eurooppalaisille teoksille vähintään 20 prosentin osuuden ohjelmaluetteloissaan ja varmistavat näiden teosten näkyvyyden.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat tilattavien audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajat varaavat eurooppalaisille teoksille ohjelmaluetteloissaan vähintään 20 prosentin osuuden tarjoamiensa ohjelmien kokonaiskestosta ja varmistavat näiden teosten näkyvyyden huolehtimalla siitä, että ne on sijoiteltu otollisesti ja helppo löytää ohjelmaluettelosta .
[– –]	[– –]
5. Jäsenvaltioiden on vapautettava 1 ja 2 kohdassa säädetyistä vaatimuksista palveluntarjoajat, joilla on pieni liikevaihto tai pieni yleisö, sekä pienet ja mikroyritykset. Jäsenvaltiot voivat myös luopua kyseisistä vaatimuksista tapauksissa, joissa ne tilattavien mediapalvelujen luonteen tai teeman vuoksi olisivat käytännössä mahdottomia tai perusteettomia.”;	5. Jäsenvaltioiden on vapautettava 1 ja 2 kohdassa säädetyistä vaatimuksista palveluntarjoajat – mukaan luettuina audiovisuaalisia tiedotusvälineitä omistavat kunnat – joilla on pieni liikevaihto tai pieni yleisö, sekä paikalliset ja alueelliset palveluntarjoajat ja pienet ja mikroyritykset. Jäsenvaltiot voivat myös luopua kyseisistä vaatimuksista tapauksissa, joissa ne tilattavien mediapalvelujen luonteen tai teeman vuoksi olisivat käytännössä mahdottomia tai perusteettomia.”;

Perustelu

Artiklan 1 kohtaan tehdyllä lisäyksellä selkiytetään säännöstä.

Artiklan 5 kohtaan on tehty lisäys siksi, että eräissä jäsenvaltioissa esimerkiksi paikalliset televisiokanavat eivät kuulu pieniin ja mikroyrityksiin, sillä ne ovat kuntien omistuksessa. Niitä saatetaan tällöin pitää keskisuurina tai suurina yrityksinä. Ne on siksi syytä mainita luettelossa erikseen.

Muutosehdotus 11

1 artiklan 16 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
16. 16) Korvataan 20 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:	16) Korvataan 20 artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Televisiota varten tehtyjen elokuvien – lukuun ottamatta sarjoja, sarjafilmejä ja dokumenttiohjelmia – elokuvateosten ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää televisiomainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin aikataulun mukaista vähintään 20 minuutin jaksoa kohti.”;	”Televisiota varten tehtyjen elokuvien – lukuun ottamatta sarjoja, sarjafilmejä ja dokumenttiohjelmia – elokuvateosten ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää televisiomainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin aikataulun mukaista vähintään 30 minuutin jaksoa kohti.”;

Perustelu

Tällä hetkellä voimassa olevassa direktiivissä säädetään, että televisiota varten tehtyjen elokuvien (lukuun ottamatta sarjoja, sarjafilmejä ja dokumenttiohjelmia), elokuvateosten ja uutisohjelmien lähetyksen saa keskeyttää televisiomainoksilla ja/tai teleostoslähetyksillä kerran kutakin aikataulun mukaista vähintään 30 minuutin jaksoa kohti. Euroopan alueiden komitea ehdottaa, ettei tätä entistä 30 minuutin aikarajaa lyhennettäisi, sillä keskeytykset häiritsevät suuresti elokuvateoksesta nauttimista ja pilaavat televisionkatsojien elämyksen.

Muutosehdotus 12

1 artiklan 17 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

17) Korvataan 22 artikla seuraavasti:

22 artikla

Alkoholijuomien televisiomainonnassa ja teleostoslähetyksissä on noudatettava seuraavia perusteita:

a)	sitä ei saa kohdistaa erityisesti alaikäisille, alaikäisten altistumista tällaiselle viestinnälle on vältettävä, eikä siinä saa varsinkaan kuvata alaikäisiä nauttimassa tällaisia juomia;

b)	viiden (5) vuoden kuluttua tämä direktiivin voimaantulopäivästä sitä ei saa enää lähettää välittömästi ennen urheilutapahtumaan liittyvää ohjelmaa, välittömästi sen jälkeen tai sen aikana;

c)	siinä ei saa yhdistää alkoholin käyttöä lisääntyneeseen fyysiseen suorituskykyyn tai ajoneuvolla ajamiseen;

d)	siinä ei saa luoda kuvaa, että alkoholin nauttiminen edistäisi sosiaalista tai seksuaalista menestystä;

e)	siinä ei saa väittää, että alkoholilla on terapeuttisia ominaisuuksia tai että se piristää, rauhoittaa tai on keino henkilökohtaisten ristiriitojen ratkaisemiseksi;

f)	siinä ei saa kehua alkoholia tai esittää raittiutta tai kohtuullista käyttöä kielteisessä valossa;

g)	siinä ei saa korostaa korkean alkoholipitoisuuden olevan juomien myönteinen ominaisuus.

Perustelu

On olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että altistuminen alkoholimainonnalle lisää alkoholin kulutusta nuorten keskuudessa. Urheilutapahtumia tulee pitää lapsille kohdistettuina ohjelmina, joten alkoholimainonta on kiellettävä tällaisten ohjelmien yhteydessä ottaen kuitenkin huomioon voimassa olevat lyhyen ja keskipitkän aikavälin sponsorointisopimukset.

Muutosehdotus 13

1 artiklan 19 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
19) Lisätään IX a luku seuraavasti:	19) Lisätään IX a luku seuraavasti:
”IX a LUKU – VIDEONJAKOALUSTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET	”IX a LUKU – VIDEONJAKOALUSTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET
28 a artikla	28 a artikla
(1) [– –]	(1) [– –]
7. Komissio ja ERGA kannustavat videonjakoalustojen tarjoajia vaihtamaan yhteissääntelyjärjestelmiin liittyviä parhaita käytäntöjä unionin laajuisesti. Tarvittaessa komissio helpottaa unionin käytännesääntöjen laatimista.”;	7. Komissio ja ERGA kannustavat videonjakoalustojen tarjoajia vaihtamaan yhteissääntelyjärjestelmiin liittyviä parhaita käytäntöjä unionin laajuisesti. Komissio helpottaa unionin käytännesääntöjen laatimista muun muassa laatimalla ja julkaisemalla mallisäännöstöjä .”;
[– –]	[– –]

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 14

1 artiklan 21 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
21. Korvataan 30 artikla seuraavasti:	21. Korvataan 30 artikla seuraavasti:
”30 artikla	”30 artikla
(1) [– –]	(1) [– –]
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla on erilliset vuotuiset talousarviot. Talousarviot on julkistettava. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit, jotta ne voivat hoitaa niille annetun tehtävän sekä osallistua ja myötävaikuttaa aktiivisesti ERGAn työskentelyyn.	6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla on erilliset vuotuiset talousarviot. Talousarviot , joiden on oltava riittävän yksityiskohtaisia, on julkistettava. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit, jotta ne voivat hoitaa niille annetun tehtävän sekä osallistua ja myötävaikuttaa aktiivisesti ERGAn työskentelyyn.
7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella tasolla on käytössä tehokkaita menettelyjä, joiden mukaisesti jokaisella käyttäjällä, mediapalvelun tarjoajalla tai videonjakoalustan tarjoajalla, johon kansallisen sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus hakea päätökseen muutosta muutoksenhakuelimeltä. Muutoksenhakuelimen on oltava riippumaton muutoksenhaun asianosaisista.	7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisella tasolla on käytössä tehokkaita menettelyjä, joiden mukaisesti jokaisella käyttäjällä, mediapalvelun tarjoajalla tai videonjakoalustan tarjoajalla, johon kansallisen sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus hakea päätökseen muutosta muutoksenhakuelimeltä. Muutoksenhakuelimen on oltava riippumaton muutoksenhaun asianosaisista.
Tällä muutoksenhakuelimellä, jonka olisi oltava tuomioistuin, on oltava tehtäviensä tehokkaan hoitamisen edellyttämä asiantuntemus. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tapaukseen liittyvät tosiseikat otetaan asianmukaisesti huomioon ja että käytettävissä on toimiva muutoksenhakujärjestelmä.	Tällä muutoksenhakuelimellä, jonka olisi oltava tuomioistuin, on oltava tehtäviensä tehokkaan hoitamisen edellyttämä asiantuntemus. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tapaukseen liittyvät tosiseikat otetaan asianmukaisesti huomioon ja että käytettävissä on toimiva muutoksenhakujärjestelmä.
Kansallisen sääntelyviranomaisen päätös on voimassa, kunnes muutoksenhakuprosessissa on annettu ratkaisu, jollei määrätä väliaikaisia toimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.”;	Kansallisen sääntelyviranomaisen päätös on voimassa, kunnes muutoksenhakuprosessissa on annettu ratkaisu, jollei määrätä väliaikaisia toimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
	8. Euroopan unionin perusoikeusvirasto tarkkailee ja arvioi komission pyynnöstä kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuuden toteutumista etenkin 2 kohdan ensimmäiseen virkkeeseen nähden 15 päivänä helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/2007 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti. Joka toinen vuosi tehtävässä arvioinnissa tarkastellaan kansallisten sääntelyviranomaisten toimintamenettelyjä ja käytännön toimia mahdollisimman laajan sidosryhmäjoukon avustuksella. Euroopan unionin perusoikeusvirasto määrittelee arvioinnin perustana käytettävät kriteerit julkisen kuulemisen pohjalta. Arvioinnin tulokset julkaistaan.”

Perustelu

Artiklan 6 kohta: Julkaistavien talousarvioiden tulee sisältää riittävän kattavat ja yksityiskohtaiset tiedot, jotta saadaan oikea kuva riippumattoman kansallisen sääntelyviranomaisen tuloista ja menoista. Riittävän yksityiskohtainen talousarvio on tae siitä, että riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen noudattaa avoimuusvaatimuksia.

Uusi 8 kohta: Kansallisten sääntelyviranomaisten rakenteeseen ja rahoitukseen liittyvät 30 artiklan säännökset ovat tärkeä tae niiden riippumattomuudesta. Direktiivin 30 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä määritettyjen kriteerien toteutuminen perustuu kuitenkin vain sääntelyviranomaisen käytännön toimiin, päätöksiin ja toiminnan avoimuuteen. Tarvitaankin unionin tasoinen valvontajärjestelmä, jossa analysoidaan sääntelyviranomaisten toimintamenettelyjen ja sovellettavan oikeuskehyksen lisäksi myös niiden käytännön toimia ja jossa arvioinnit annetaan yleisön tutustuttavaksi. Arvioinneista saataisiin objektiivista, vertailukelpoista tietoa siitä, missä määrin jäsenvaltioiden lainsäädännöissä varmistetaan riippumattomuus, joka on ennakkoedellytys 2 kohdassa mainituille asioille: tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle, kulttuuriselle monimuotoisuudelle, kuluttajansuojalle, sisämarkkinoille ja tasapuolisen kilpailun edistämiselle.

Arviointien luonne ja laajuus edellyttävät, että niitä valmisteltaessa otetaan huomioon mahdollisimman laajasti julkisten tahojen, mediamarkkinoiden, kansalaisyhteiskunnan ja yliopistomaailman tiedot, kokemukset ja näkemykset.

Arvioinnin tuloksilla ei ole suoria oikeudellisia seurauksia. Komissio saisi kuitenkin tuloksista tietoa, joka paljastaisi mahdolliset puutteet 30 artiklan täytäntöönpanossa ja toimisi näin perustana rikkomusmenettelyille.

Muutosehdotus 15

1 artiklan 22 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

22) Lisätään 30 a artikla seuraavasti:

”30 a artikla

1. Perustetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGA).

2. Se koostuu audiovisuaalisten mediapalvelujen alan riippumattomista kansallisista sääntelyviranomaisista. Niitä edustavat kansallisen sääntelyviranomaisen johtaja tai nimetyt korkean tason edustajat, joilla on ensisijainen vastuu valvoa audiovisuaalisia mediapalveluja, tai jos kansallista sääntelyviranomaista ei ole, tarkoituksenmukaisten menettelyjen kautta valitut muut edustajat. Komission edustaja osallistuu ryhmän kokouksiin.

3. ERGAn tehtävänä on

a)	neuvoa ja avustaa komissiota sen pyrkiessä varmistamaan audiovisuaalisen sääntelyjärjestelmän johdonmukaisen täytäntöönpanon kaikissa jäsenvaltioissa;

a)	neuvoa ja avustaa komissiota sen pyrkiessä varmistamaan audiovisuaalisen sääntelyjärjestelmän johdonmukaisen täytäntöönpanon kaikissa jäsenvaltioissa;

neuvoa ja avustaa komissiota kaikissa asioissa, jotka liittyvät audiovisuaalisiin mediapalveluihin komission toimivallan puitteissa. Ryhmä voi kuulla markkinaosapuolia, kuluttajia ja loppukäyttäjiä tarvittavien tietojen keräämiseksi, jos tämä on perusteltua neuvojen antamiseksi komissiolle tietyissä kysymyksissä;

c)	huolehtia kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamisesta audiovisuaalisten mediapalvelujen sääntelyjärjestelmän soveltamiseen liittyen;

c)	huolehtia kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamisesta audiovisuaalisten mediapalvelujen sääntelyjärjestelmän soveltamiseen liittyen;

d)	tehdä yhteistyötä ja toimittaa jäsenilleen tarvittavat tiedot tämän direktiivin ja erityisesti sen 3 ja 4 artiklan soveltamiseksi;

d)	tehdä yhteistyötä ja toimittaa jäsenilleen tarvittavat tiedot tämän direktiivin ja erityisesti sen 3 ja 4 artiklan soveltamiseksi;

e)	antaa komission pyynnöstä lausuntoja 2 artiklan 5 b kohdassa, 6 a artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuista kysymyksistä ja kaikista asioista, jotka liittyvät audiovisuaalisiin mediapalveluihin, erityisesti alaikäisten suojeluun ja vihaan yllyttämiseen.

e)	antaa komission pyynnöstä lausuntoja 2 artiklan 5 b kohdassa, 6 a artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuista kysymyksistä ja kaikista asioista, jotka liittyvät audiovisuaalisiin mediapalveluihin, erityisesti alaikäisten suojeluun ja vihaan yllyttämiseen.

edistää kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtoa, joka liittyy medialukutaidon kehittämiseen ja erityisesti riippumattomien kansallisten sääntelyviranomaisten toteuttamiin tuki-, tutkimus-, valistus-, koordinointi- ja arviointitoimiin sekä kansallisten sääntelyviranomaisten, mediapalvelujen tarjoajien ja oppilaitosten välisen yhteistyön muotoihin.

4. Siirretään komissiolle valta vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä ERGAn työjärjestys.”;

Perustelu

Medialukutaidon kehittämistä koskevan tavoitteen asettaminen on välttämätöntä, jotta voidaan saavuttaa direktiivissä asetetut tavoitteet eli luoda sellainen sääntelyjärjestelmä, joka vastaa digitaalisen mediajärjestelmän haasteisiin. Medialukutaidon kehittämisessä on tapahtunut merkittävää edistystä jäsenvaltioissa. Tulosten levittäminen olisi tehokas keino edistää välineiden ja menetelmien kehittämistä sekä ratkaisujen laatimista Euroopan tasolla.

Useissa jäsenvaltioissa tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisilla on tärkeä rooli medialukutaidon kehittämisessä: ne osallistuvat muun muassa kehittämistyön pohjatutkimuksiin, tukevat taloudellisesti medialukutaidon parantamiseen tähtääviä ohjelmia ja edistävät tiedotuskampanjoiden avulla medialukutaidon parantumista. Lisäksi niillä voi olla keskeinen rooli asianomaisten tahojen ja toimialojen koordinoinnissa ja saatujen tulosten mittaamisessa ja arvioinnissa. Kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihto voi edistää tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisten toiminnan edistyksellisyyttä ja tehokkuutta medialukutaidon kehittämisen alalla.

Riippumattomilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla, mediapalvelujen tarjoajilla ja oppilaitoksilla on yhteinen vastuu medialukutaidon kehittämisestä. Direktiivillä tulee edistää tällaista yhteistyötä ylittämättä sääntelyn toimivaltuuksia.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleisiä huomioita

suhtautuu myönteisesti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistukseen ja siihen, että Euroopan komissio pitää useita vuonna 2015 annetussa aihetta käsittelevässä alueiden komitean lausunnossa esitetyistä ehdotuksista kiinnostavina.

suhtautuu myönteisesti muutokseen, joka koskee poikkeamista alkuperämaaperiaatteesta ja jonka ansiosta kohdemaan edut voidaan ottaa huomioon selkeämpien ja yksinkertaisempien menettelyjen avulla.

pitää kuitenkin valitettavana, ettei uudessa direktiivissä oteta huomioon alueellista ulottuvuutta alueiden komitean aiemmin suosittamalla tavalla, joka auttaisi nostamaan esiin eurooppalaiset kulttuuri-identiteetit, rajat ylittävät yhteistuotannot Euroopan unionissa sekä paikalliset luovat innovaatiot.

korostaa lisäksi tarvetta ottaa paikallis- ja alueyhteisöt mukaan direktiivin täytäntöönpanovaiheeseen, sillä ne ovat tärkeässä asemassa audiovisuaalisten mediapalvelujen alalla. Ne omistavat monissa jäsenvaltioissa mediapalveluyhtiöitä, joita ei tästä syystä luokitella mikro- tai pieniin yrityksiin.

painottaa jälleen, että kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuus sekä julkisesta vallasta että audiovisuaalialan toimijoista ja poliittisista puolueista on Euroopan audiovisuaaliseen mediaan sovellettavan sääntelyn perusta, joka jokaisen jäsenvaltion tulee taata kaikin tavoin ja joka on tärkein tae tiedotuksen monipuolisuudesta ja moniarvoisista mediamarkkinoista Euroopassa, jäsenvaltioissa sekä alue- ja paikallistasolla.

on tyytyväinen siihen, että tarkistetun direktiivin soveltamisalaa laajennetaan kattamaan videonjakoalustat, joilla on yhä tärkeämpi asema audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien joukossa.

on huolissaan siitä, että ehdotetuissa videonjakoalustoihin sovellettavaa tuomiovaltaa koskevissa säännöksissä ei selkiytetä tilannetta, jossa palveluntarjoajalla ei ole mitään syytä sijoittautua Euroopan unionin alueelle vaikka palvelua tarjotaan Euroopan kansalaisille.

toteaa, että sisältöjen jälleenmyynti infrastruktuurin ulkopuolella (avoimen internetin kautta tapahtuva jakelu), joka edustaa yhä suurempaa osaa audiovisuaalisten mediapalvelujen markkinoista, tapahtuu nykyisin oikeudellisesti epäselvissä olosuhteissa. Komitea kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota tähän käytäntöön liittyvän oikeudellisen tilanteen selkiyttämiseen tulevissa tiedotusvälineitä ja viestintää koskevissa säännöksissä ja erityisesti tarkistettaessa sähköistä viestintää koskevia säännöksiä.

pyytää jälleen Euroopan komissiota kiinnittämään huomiota kieli- ja kulttuurivähemmistöihin, jotka kohtaavat esteitä pyrkiessään käyttämään omankielisiään audiovisuaalisia mediapalveluja.

10.

katsoo, että ERGAn menettelyissä olisi otettava huomioon eräiden sääntelynäkökohtien alueelliset ulottuvuudet ja noudatettava alueperiaatteita.

Alaikäisten suojelu

11.

on tyytyväinen siihen, että tarkistetussa direktiivissä vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan alaikäisten suojaa komitean aiemmin antamassa suosituksessa esitetyn pyynnön mukaisesti. Komitea pyytää jälleen, että ryhdytään kannustaviin toimenpiteisiin erityisesti lapsille suunniteltujen ja mukautettujen sisältöjen edistämiseksi sekä kannustetaan audiovisuaalialan toimijoiden ja kasvatusalan väliseen kumppanuuteen digitaalisessa toimintaympäristössä.

Medialukutaito

12.

muistuttaa pitävänsä tärkeänä mediakasvatussisältöjen edistämistä erityisesti, kun on kyse uusista tiedotusvälineistä.

13.

korostaa, että medialukutaidon kehittämiseen olisi suunnattava enemmän resursseja, jotta audiovisuaaliset mediapalvelut eivät tarjoaisi vain samaa vaan että niissä tulisivat esiin myös alueiden taloudelliset, kaupalliset ja kulttuuriset rakenteet ja erityispiirteet.

Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus

14.

on huolissaan siitä, että ehdotetussa säädöksessä ei käsitellä tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyttä, mediavallan keskittymistä eikä eturistiriitoja, vaikka kaikilla näillä asioilla on suuri vaikutus tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja vapauteen.

Kuluttajansuoja

15.

on tyytyväinen siihen, että direktiivin muutoksessa joustavoitetaan mainosaikasäännöksiä ja nimenomaan laajennetaan säädöksen soveltamisalaa kattamaan ei-lineaariset audiovisuaaliset mediapalvelut.

Eurooppalaisten teosten edistäminen

16.

kannattaa sitä, että mikro- ja pienyrityksiä ei velvoiteta tukemaan rahallisesti eurooppalaisten teosten edistämistä. Komitea huomauttaa komissiolle kuitenkin, että monet paikalliset ja alueelliset televisiokanavat, jotka levittävät ohjelmiaan internetsivuillaan tilattavina audiovisuaalisina mediapalveluina, eivät kuulu tähän ryhmään.

17.

on tyytyväinen siihen, että tarkistetussa direktiivissä taataan tasapuoliset edellytykset eurooppalaisille teoksille tilauspalveluissa, joissa eurooppalaisille teoksille on varattava vähintään 20 prosenttia palveluntarjoajien ohjelmaluetteloista.

18.

korostaa, että palveluntarjoajille tilauspalveluissa asetettu 20 prosentin vaatimus ei riitä, vaan lisäksi on varmistettava, että teokset löytyvät helposti ja ovat käyttäjien saatavilla.

Toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate

19.

korostaa, että vaikka ehdotus vaikuttaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaiselta, on pidettävä kiinni yhdenmukaisen vähimmäistasoon tähtäävästä toimintamallista ja yhteistyömekanismeista, ja tämän mukaisesti kansallisia sääntelyviranomaisia koskeviin säännösehdotuksiin on jätettävä riittävästi liikkumavaraa valtiotason ja valtiotasoa alempien tasojen päätöksentekoa varten.

Bryssel 7. joulukuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA

Top