30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 207/45

1.

toteaa, että puhdas ja määrältään riittävä vesi on elämänlähteemme ja välttämätön asia terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Vesi tarjoaa monia kehitysmahdollisuuksia mutta on sen ohella myös uhka. Tulvat, kuivuus ja huono veden laatu uhkaavat elämäämme, terveyttämme ja vaurauttamme.

2.

antaa Euroopan komissiolle kiitosta tämän vuonna 2000 aikaansaamasta vesipolitiikan puitedirektiivistä, joka täydennettynä seikkaperäisemmillä EU-säädöksillä (1) virtaviivaisti ison osan vanhoista säädöksistä ja jonka myötä tehtiin vesialuekohtaisesta vesienhoidosta yleinen normi ja asetettiin kunnianhimoiset pitkän aikavälin vesienhoitotavoitteet.

3.

on tietoinen siitä, että Euroopan komissio työstää parasta aikaa EU:n vesipolitiikassa seuraavia osa-alueita:

4.

kiinnittää huomiota siihen, että paikallis- ja alueviranomaisilla on vesienhoitoon liittyviä institutionaalisia ja poliittisia tehtäviä ja toimivaltuuksia useimmissa jäsenvaltioissa, jolloin ne vastaavat EU:n useimpien vesialan direktiivien täytäntöönpanosta. Paikallis- ja alueviranomaistahoilla on useimmissa tapauksissa vastuuta myös sellaisista kestäväpohjaisen vesihallinnon kannalta tärkeistä politiikanaloista kuin maankäytön suunnittelu, perusrakenteet, liikkuvuuspolitiikka, lupien myöntäminen, maatalous ja maisemanhoito, vesihuolto, pinta- ja pohjavesien suojelu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä tulvasuojelu.

5.

panee merkille 17. lokakuuta 2016 kokoontuneen neuvoston päätelmät kestäväpohjaisesta vesienhoidosta. Komitea kannattaa neuvoston päätelmää, että vesi on ensisijaiskysymys, ja suhtautuu myönteisesti toteamukseen, että vesialan tehtävät ovat moninaiset ja että EU:n on sen vuoksi osoitettava joustavuutta ratkaisumalleja valitessaan. Niihin kuuluu tarve kehittää vesivarojen sääntelemistä koskevia infrastruktuureja, joiden avulla saavutetaan erittäin hyvä ympäristön tila ja vesimuodostumien korkea taso ja taataan kysynnän tyydyttäminen.

6.

muistuttaa siksi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisen tärkeydestä. Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen konteksti on oleellinen esimerkiksi veden uudelleenkäytön ja kysyntäpuolen tehostamistoimien (vedensäästö) kohdalla, koska veden saatavuudessa on eroja. Siksi on tärkeää, että asiaa pystytään tarkastelemaan eurooppalaisista puitteista käsin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja päättämään tarvittavista toimenpiteistä näillä tasoilla.

7.

panee merkille Leeuwardenin ”Kaupungit ja vesi” -konferenssissa laaditun erittäin kunnianhimoisen kaupunkien vesihuoltoa käsittelevän vapaaehtoisen toimintaohjelman Urban Water Agenda 2030 ja kehottaa Euroopan kaupunkeja liittymään sen osapuoliksi.

8.

kannattaa Euroopan komission aikomusta esittää vuonna 2017 kiertotalouden toimintasuunnitelman yhteydessä ehdotus veden uudelleenkäyttöä koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä ehdotus juomavesidirektiivin tarkistamisesta (REFIT) (2) ja huolehtia siitä, että mahdolliset kielteiset vaikutukset eivät kohdistu kohtuuttomasti muihin sektoreihin, kuten maatalouteen.

9.

korostaa, että alueelliset erot veden riittävyydessä tulee ottaa huomioon. Veden uudelleenkäyttöön ei tule perusteetta velvoittaa. Lähinnä se voi tarjota ratkaisuja niillä alueilla, missä veden riittävyydessä on ongelmia.

10.

kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota varmistamaan tasapainoisen ja yhtenäisen toimintamallin mukaisesti, että veden uudelleenkäyttö on pelkästään vesihuollon lisävaihtoehto ja että siihen liittyy samalla tehostamistoimia kysyntäpuolella ja että veden saatavuuden heikkenemisestä johtuvia mahdollisia vaikutuksia analysoidaan ja ne otetaan huomioon.

11.

pitää olennaisen tärkeänä, että paikallis- ja alueviranomaiset esittävät tämän oma-aloitteisen lausunnon yhteydessä suosituksia EU:n voimassa olevan vesilainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseksi ja että ne osallistetaan edelleen tiiviisti unionin tulevaan vesipolitiikkaan.

12.

on ottanut kantaa vesienhoidon aihekokonaisuuteen useaan otteeseen jo aiemmin. Käsillä oleva oma-aloitteinen lausunto on jatkoa sellaisille AK:n aiemmille lausunnoille kuin

13.

korostaa, että niiltä osin kuin on kyse ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesienhoitoon, on varmistettava EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason toimien yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus niiden toimien kanssa, joita toteutetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän EU:n strategian yhteydessä. Komitea viittaa tässä yhteydessä lausuntoon aiheesta ”Kohti uutta EU:n strategiaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi – yhdennetty lähestymistapa”, CdR 2430/2016.

14.

tiedostaa vesipolitiikan alan laajuuden ja toteaa, että tässä oma-aloitteisessa lausunnossa keskitytään maakohtaiseen vesienhoitoon eli vedenlaatuun, makean veden niukkuuteen sekä tulvasuojeluun. Siinä ei siis käsitellä meriä ja valtameriä koskevaa vesienhoitoa eikä siten myöskään meristrategian puitedirektiiviä tai direktiiviä merten aluesuunnittelusta, sillä niitä on käsitelty aiemmissa AK:n lausunnoissa.

15.

ilmastonmuutokseen ja alati intensiivisempään maankäyttöön viitaten kehottaa kiinnittämään huomiota edessämme oleviin suuriin haasteisiin vesienhoidon alalla:

16.

katsoo, että on syytä ottaa huomioon vesisektorin ja hyvän vesienhoidon suuri taloudellinen vaikutus. Esimerkkejä:

17.

katsoo, että ottaen huomioon, että edelleen vallitsee paljon epävarmuutta tulevien vesialan ongelmien vaikutuksista, ja koska myös säädöspuitteissa on poikkeamia, ”hahmotelmaan” perustuvaa toimintapolitiikkaa voidaan pitää hyvänä lähtökohtana eri toimielinten välisten yhteyksien parantamiselle ja uusien innovatiivisten keinojen tutkimiselle sellaisen politiikanteon mallin laatimiseksi, joka mahdollistaa yhteistyön eri aloilla niin, että pyritään löytämään synergioita ja välttämään konflikteja. On toteutettava politiikka, jota kutsutaan ”mukautuvaksi toimintapolitiikaksi”. Käytettävissä olevat eri mahdollisuudet on esitetty seuraavassa kaaviossa.

18.

kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan mahdollisuuksia soveltaa mukautuvaa toimintapolitiikkaa vesipolitiikan alalla, kun kohdakkoin tarkastellaan uudelleen juomavesidirektiiviä, veden uudelleenkäyttöä koskevia toimenpiteitä, kun mahdollisesti tarkastellaan uudelleen yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaa direktiiviä ja kun vesipolitiikan puitedirektiiviä aikanaan tarkastellaan uudelleen. Arvioinnissa tulisi paneutua mukautuvan toimintapolitiikan tärkeimpiin edellytyksiin eli kokonaisvaltaisuuteen, tiedonvaihtoon, joustavuuteen ja eriyttämiseen niin tavoitteiden, toimintojen kuin innovoinnin suhteen. Tutkiessaan uuden politiikan mahdollisuuksia Euroopan komission olisi kuultava paikallis- ja alueviranomaisia, jotta varmistetaan, että mahdolliset tulevat ehdotukset ovat paikallis- ja alueviranomaisten intressien mukaisia ja että ne pikemminkin tukevat kuin vähentävät näiden toimivaltuuksia.

19.

kehottaa Euroopan komissiota muokkaamaan jokseenkin sektorikohtaisista vesipolitiikoistaan kokonaisvaltaista toimintapolitiikkaa ja pyytääkin Euroopan komissiota pyrkimään siihen, että vesienhoito sisällytetään horisontaalisena elementtinä muihin politiikanaloihin, joilla on tiiviit yhteydet tähän resurssiin. Niitä ovat esimerkiksi ihmisten kulutuskäyttäytyminen, energia, maatalous, kalastus, matkailu, ympäristö jne.

20.

katsoo, että ennalta varautumisen periaatteen ja aiheuttaja maksaa -periaatteen on pysyttävä vesipolitiikan lähtökohtana. Eriytetyssä toimintamallissa on kuitenkin jätettävä kaikki mahdollisuudet avoimeksi, jotta päästään parhaiten toimivaan ja tuloksekkaimpaan ratkaisuun, ja jotta – poikkeustapauksissa – tästä lähtökohdasta voidaan poiketa. Mainitut ratkaisut saavutetaan soveltamalla erityisiä innovatiivisia ja ympäristön kannalta kestäviä tieteellisiä lähestymistapoja.

21.

kehottaa kiinnittämään tässä yhteydessä huomiota havaintoon, että energia tai energiakustannukset voivat osoittautua merkittäväksi esteeksi innovaatioiden soveltamiselle, tavallisuudesta poikkeaville ratkaisuille vesipulaan, kuten veden kuljettamiselle kuivuudesta kärsiville alueille tai suolanpoistolaitosten hyödyntämiselle, ja korostaa, että uusiutuvan energian käyttö tässä yhteydessä sekä mahdollisuudet käyttää vettä energianlähteenä on otettava huomioon EU:n toimintapolitiikkojen suunnittelussa.

22.

Komitea kiinnittää huomiota lääkkeiden, esimerkiksi antibioottien, käytön lisääntymiseen, jolloin vaikuttavat aineet kulkeutuvat viemärien kautta pintavesiin. Tämä hankaloittaa juomaveden tuotantoa pintavesistä ja voi myös kasvattaa bakteerien immuniteetin riskiä. Ongelman ratkaisuna on lähestymistapa, jossa puututaan lääkejäämien hajakuormituslähteisiin: lääkejäämiin ja lääkeaineisiin virtsassa ja ulosteessa.

23.

kehottaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia sisällyttämään vihreän infrastruktuurin ja luonnollisten vedenpidätystoimien käsitteet perinteisten rakennetoimenpiteiden (esim. jokialueiden hydromorfologisen paineen vähentäminen) lisänä tai vaihtoehtona vesipolitiikkaansa, ERI-rahoitteisiin toimenpideohjelmiinsa (esim. kosteikkojen ja metsien kunnostus) tai taajamasuunnitteluun (esim. sadeveden varastointi (uudelleenkäyttöä varten) tai vedenpidätyksen parantaminen tulvien vaikutuksen vähentämiseksi).

24.

kiinnittää huomiota tarpeeseen parantaa vesienhoitoa siten, että varmistetaan puhtaan veden saaminen luonnonkatastrofien aikana (12).

25.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia tekemään yhteistyötä vakuutusyhtiöiden ja kansallisen hallituksen kanssa, jotta voidaan varmistaa, että kaikki kotitaloudet, maatilat ja yritykset, joihin tulviminen saattaisi vaikuttaa, voivat saada kohtuuhintaisen vakuutuksen. Tarvitaan myös lisää työtä sen varmistamiseksi, että kaikki sidosryhmät tunnustavat, että kestokyvyn kehittäminen alusta alkaen on tehokkain keino minimoida riskit ja vähentää luonnonkatastrofeista aiheutuvia pitkäaikaisia kustannuksia.

26.

toteaa, että eri politiikanalojen tavoitteet sinällään ovat hyväksyttäviä (”suunnitelmallinen toimintapolitiikka”) mutta että tarvittavat toimenpiteet osoittautuvat kuitenkin monesti ristiriitaisiksi toteutusvaiheessa. Komitea pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että alueilla ja kunnissa, missä toteuttaminen tapahtuu, täytyy useissa tapauksissa tehdä valinta tällaisten keskenään ristiriitaisten toimenpiteiden välillä.

27.

kehottaa Euroopan komissiota tehostamaan tiedonvaihtovirtaa vesipolitiikan toteuttajien eli paikallis- ja alueviranomaisten parista poliittisille päättäjille Brysseliin ja hyödyntämään tietoa esimerkiksi ristiriitaisista tavoitteista uudessa toimintapolitiikassaan tai muokatessaan toimintapolitiikkaansa uudelleen.

28.

odottaa, että juomavesidirektiivin suunnitellun tarkistuksen yhteydessä parannetaan seurantajärjestelmiä ja analyysiparametreja, varmistetaan juomaveden laatua koskevan tiedon parempi saatavuus kansalaisille, puututaan vuoto-ongelmiin, laaditaan sääntelykehys pieniä tai yksittäisiä juomavesivarastoja varten, esitetään ratkaisuja ongelmiin, jotka johtuvat juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvista materiaaleista, sekä ajantasaistetaan lainsäädännön nykyisiä poikkeuksia.

29.

kehottaa painokkaasti parantamaan yhdyskuntajätevesidirektiivin tulevassa tarkistuksessa etenkin seurantaa, raportointia ja tiedon julkista levittämistä sekä ottamaan huomioon yhtymäkohdat kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen EU:ssa. Jäsenvaltioiden raportointivaatimuksia olisi lievennettävä ainakin niiden velvoitteiden osalta, jotka ne ovat jo täyttäneet.

30.

pitää tervetulleena komission uutta noudattamisasteen arviointia koskevaa lähestymistapaa, jossa keskitytään jäljellä oleviin puutteisiin jäteveden nykyisessä asianmukaisessa keruussa, yhdistämisessä ja käsittelyssä ja jolla täydennetään yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetusta direktiivistä johtuvien oikeudellisten velvoitteiden noudattamisen virallista arviointia. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että komissio on yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin kahdeksannessa täytäntöönpanokertomuksessa tarkastellut ja ottanut mukaan ensimmäistä kertaa aluetason tuloksia, ja kehottaa komissiota säilyttämään sekä noudattamisastetta koskevan lähestymistavan että alueelliset lähestymistavat ja kehittämään niitä edelleen yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

31.

kehottaa Euroopan komissiota, jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia vähentämään veden niukkuutta ja parantamaan vedenkäytön tehokkuutta etenkin seuraavin toimin:

32.

toteaa, että vedenlaatua koskevien tavoitteiden ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) välillä vallitsee jännitteitä, ja kehottaa Euroopan komissiota parantamaan näiden kahden politiikanalan koordinointia. EU:n tulisi välttää tällaisen vastakkainasettelun vahvistamista ja siihen liittyvää hallintotaakkaa, joka aiheutuu mahdollisesti ristiriitaisten säädösten täytäntöönpanosta, ja pikemminkin etsiä toimivimpia, kustannustehokkaimpia ja toisiaan tukevia kompromisseja.

33.

pitää otollisena ja tarpeellisena edetä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12. joulukuuta 1991 annetun direktiivin 91/676/ETY sisällyttämisessä osaksi vesipuitedirektiiviä, jotta voidaan yhdenmukaistaa toimenpiteet vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ihmisten käyttöön soveltuvuuden varmistamiseksi.

34.

kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan mahdollisuuksia joustavampaan ja eriytetympään vesipolitiikkaan. Tarvitaan joustavuutta, koska vesialan tulevista ongelmista ei ole varmuutta. Sen vuoksi vesipolitiikan tavoitteissa ja toimintatavoissa on löydettävä tasapaino toisaalta tarvittavan oikeusvarmuuden, jolla mahdollistetaan pitkän aikavälin suunnittelu ja monivuotiset, kustannuksiltaan suuret investoinnit, ja toisaalta mahdollisesti vaadittavan uusiin tilanteisiin mukautumisen välillä. Tavoitteiden eriyttäminen ajallisesti ja paikallisesti on tarpeen toimenpiteiden tuloksekkuuden lisäämiseksi ja toimenpiteiden nauttiman kannatuksen kasvattamiseksi (13) tavoitetasosta kuitenkaan tinkimättä.

35.

kehottaa Euroopan komissiota kehittämään vaihtoehdon seurantanormille ”one out = all out” vesipolitiikan puitedirektiivissä. Periaate ”one out = all out” ei anna kyllin tarkkaa kuvaa todellisesta ekologisesta ja kemiallisesta tilasta eikä toimista, jotka on jo suoritettu vedenlaadun parantamiseksi. Myös jotta ylläpidetään tarpeellisten toimenpiteiden nauttimaa kannatusta, on välttämättä kehitettävä seurantaväline, joka tekee oikeutta jäsenvaltioissa tähän mennessä saavutetuille tuloksille.

36.

on vakuuttunut, että toimintapoliittisen innovoinnin ohella myös jatkuva tekninen innovointi on äärimmäisen tärkeää, jotta tämänhetkiset ja tulevat vesialan ongelmat kyetään ratkaisemaan (14). Komitea painottaa tällaisen innovoinnin tukemisen tarkoituksessa sellaisesta eurooppalaisen vesialan innovoinnin EU:n tason toimintasuunnitelmasta saatavia mahdollisia hyötyjä, jolla pyritään kestävyysperiaatteiden mukaiseen ja vesitehokkaaseen kiertoyhteiskuntaan. Tällaisen kehyksen avulla voitaisiin Euroopan komission tuella kannustaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia soveltamaan kokonaisvaltaisia innovatiivisia lähestymistapoja ja rakenteita tai avittaa vesialan innovointihankkeisiin liittyviä kumppanuuksia. Vaikka nykyiset innovoinnin osaamisfoorumit ja rahoitusmahdollisuudet ovat vahvassa kehitys-, lujittamis- ja laajentamisvaiheessa, komitea panee merkille kaksi ongelmallista seikkaa, jotka jarruttavat innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota

37.

painottaa, että vesienhoito on paljon pääomaa kysyvä politiikanala, missä tehdään suuria investointeja, ja että nämä investoinnit tulevat lisääntymään entisestään. Kun asioita tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta sekä ongelmia määriteltäessä että ratkaisuja etsittäessä – ja parantamalla jo nykyisessä säännöstössä puollettua ulottamista myös läheisille politiikanaloille (kuten maatalous, energia, terveys) – kyetään investointien purkamisen todennäköisyyttä supistamaan, kehitetään uusia mahdollisuuksia ja niin muodoin luodaan kasvualustaa innovoinnille. Haasteena on tehdä järkeviä päätöksiä, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon se, minkä tahdomme nyt säilyttää, mutta jotka tarjoavat samalla riittävästi mahdollisuuksia vastata epävarmuuden verhoamiin tuleviin haasteisiin, kun tehtävänä on Manage the source of life!