15.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 58/102

—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (D044281/01,

—

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (3) 7 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) päätelmät glyfosaatti-tehoainetta sisältävien torjunta-aineiden riskinarviointia koskevasta vertaisarvioinnista (4),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että glyfosaatti on systeeminen rikkakasvien torjunta-aine, jonka maailmanlaajuiset tuotantomäärät ovat suuremmat kuin minkään muun rikkakasvien torjunta-aineen; ottaa huomioon, että sen maailmanlaajuinen käyttö on lisääntynyt huimasti (260-kertaiseksi) viimeisten 40 vuoden aikana (3 200 tonnista 825 000 tonniin vuosien 1974 ja 2014 välillä) (5);

B.

ottaa huomioon, että glyfosaatti on ei-valikoiva rikkakasvien torjunta-aine, joka tuhoaa kaiken kasvillisuuden; ottaa huomioon, että glyfosaatti toimii siten, että se vaikuttaa häiritsevästi niin kutsuttuun sikimaattireittiin, jollainen on myös levissä, bakteereissa ja sienissä; ottaa huomioon, että kolibakteerin (Escherichia coli) ja Salmonella enterica serovar Typhimurium -bakteerin subletaalin altistumisen kaupallisille glyfosaattivalmisteille on havaittu aiheuttavan muutoksia antibioottivasteeseen;

C.

ottaa huomioon, että 76 prosenttia maailmassa käytetystä glyfosaatista käytetään maataloudessa; ottaa huomioon, että glyfosaattia käytetään yleisesti myös metsätaloudessa sekä kaupunkiympäristön ja puutarhojen hoidossa;

D.

ottaa huomioon, että glyfosaattia ja/tai sen jäämiä on havaittu vedessä, maaperässä, elintarvikkeissa ja juomissa, muissa kuin syötäväksi tarkoitetuissa tuotteissa sekä ihmiskehossa (esim. virtsassa ja äidinmaidossa);

E.

ottaa huomioon, että asuminen glyfosaatin ruiskutusalueiden lähistöllä, glyfosaatin käyttö kotipuutarhoissa sekä ruokavalio ovat tavallisen väestön pääasiallisia glyfosaatille altistumisen lähteitä; ottaa huomioon, että altistuminen glyfosaatille on yhä yleisempää, koska glyfosaatin kokonaiskäyttömäärät ovat kasvaneet; katsoo, että glyfosaatin ja sen käytetyimpien apuaineiden vaikutusta ihmisten terveyteen on seurattava säännöllisesti;

F.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaan tehoaine hyväksytään vain, jos sitä ei ole luokiteltu tai luokiteltava asetuksen (EY) N:o 1272/2008 säännösten mukaisesti syöpää aiheuttavien aineiden kategoriaan 1A tai 1B, jollei ihmisten altistuminen kyseiselle kasvinsuojeluaineen tehoaineelle ole merkityksetön, tai jos tehoaine on välttämätön sellaisen kasvien terveyteen kohdistuvan vakavan vaaran hallitsemiseksi, jota ei voi torjua muilla käytettävissä olevilla keinoilla;

G.

ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) luokitteli glyfosaatin maaliskuussa 2015 ”todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi” (ryhmä 2A) sen perusteella, että oli ”jonkin verran näyttöä” ihmisten sairastumisesta syöpään (todellisen altistumisen jälkeen), ”riittävästi näyttöä” koe-eläinten sairastumisesta syöpään (”puhtaalla” glyfosaatilla tehdyissä tutkimuksissa) sekä ”merkittävästi näyttöä” karsinogeenisuuteen (genotoksisuus ja oksidatiivinen stressi) liittyvästä mekanistisesta tiedosta sekä ”puhtaan” glyfosaatin että glyfosaattivalmisteiden osalta;

H.

ottaa huomioon, että IARC:n luokituksessa käytetyt ryhmän 2A kriteerit ovat verrattavissa asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 käytettyihin kategorian 1B kriteereihin;

I.

ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), joka sai marraskuussa 2015 valmiiksi glyfosaattia koskeneen vertaisarvioinnin, totesi kuitenkin, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaarallinen ja että näyttö ei anna tukea sen karsinogeenisuuden luokittelemiselle asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

J.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission täytäntöönpanoasetukseksi (EU) …/… tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (jäljempänä ”ehdotus täytäntöönpanoasetukseksi”) ehdotetaan Saksan liittovaltion riskinarviointi-instituutin ja EFSA:n yhdessä tekemän tieteellisen arvioinnin perusteella glyfosaatin sallimista 30. kesäkuuta 2031 saakka eli pisimmän mahdollisen ajan siten, että yhden apuaineen käyttöä rajoitetaan ja jäsenvaltiot vahvistavat luettelon apuaineista, joita ei saa sisällyttää kasvinsuojeluaineisiin, asettamatta mitään oikeudellisesti sitovia ehtoja sen käytölle ja edellyttäen ainoastaan, että annetaan vahvistavia tietoja hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista;

K.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tarkoituksena on ”varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa”;

L.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tekstissä todetaan, että sen säännökset ”perustuvat varovaisuusperiaatteeseen sen varmistamiseksi, että markkinoille saatetuilla tehoaineilla tai tuotteilla ei ole haitallisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen tai ympäristöön”; ottaa huomioon, että tekstissä todetaan lisäksi, että ”jäsenvaltiot voivat soveltaa varovaisuusperiaatetta, jos niiden alueelle päästettäviksi tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden aiheuttamista riskeistä ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle vallitsee tieteellinen epävarmuus”;

M.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan mukaan päätös tehoaineen hyväksymisestä, sen hyväksymättä jättämisestä tai sen ehdollisesta hyväksymisestä tehdään komission tarkastelukertomuksen sekä ”asiaa koskevien muiden asiaan kuuluvien seikkojen ja varovaisuusperiaatteen perusteella, kun asetuksen (EY) N:o 178/2002 7 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset pätevät”;

N.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 178/2002 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”jos tietyissä tapauksissa käytettävissä olevien tietojen arvioinnin perusteella terveyshaitan mahdollisuus tunnistetaan, mutta asiasta ei vielä ole tieteellistä varmuutta, voidaan toteuttaa yhteisön päättämän korkeatasoisen terveyden suojelun varmistamisen edellyttämiä väliaikaisia riskinhallintatoimenpiteitä, kunnes on saatu täydentävä tieteellinen tieto kattavampaa riskinarviointia varten”;

O.

katsoo, että asetuksessa (EY) N:o 178/2002 säädetyt varovaisuusperiaatteen soveltamisen edellytykset selvästi täyttyvät, kun otetaan huomioon, että glyfosaatin karsinogeenisista ominaisuuksista ei olla yksimielisiä;

P.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 14 artiklan 2 kohdan mukaan tehoaineen hyväksyntä voidaan uusia enintään viideksitoista vuodeksi; ottaa huomioon, että turvallisuussyistä hyväksynnän voimassaoloajan olisi oltava suhteessa asianomaisten aineiden käyttöön liittyviin mahdollisiin riskeihin ja että kyseessä olevia aineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden varsinaisesta käytöstä saatu kokemus sekä tieteen ja tekniikan alalla tapahtuva kehitys olisi otettava huomioon tehtäessä hyväksynnän uusimista koskevaa päätöstä;

Q.

ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies antoi 18. helmikuuta 2016 päätöksen asiassa 12/2013/MDC, joka koskee kasvinsuojeluaineiden (pestisidien) lupiin ja markkinoille saattamiseen liittyviä Euroopan komission käytäntöjä, ja kehotti kyseisessä päätöksessä komissiota tarkastelemaan uudelleen toimintatapojaan, jotka liittyvät riskinhallintatoimenpiteiden (edellytykset ja rajoitukset) määrittämiseen ja täytäntöönpanoon, jotta voidaan ottaa käyttöön lisävaatimuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että komissio ei välttele velvollisuuttaan varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön tehokas suojelu antamalla jäsenvaltioille lähestulkoon rajattoman harkintavallan sellaisia aineita koskevien riskinhallintatoimenpiteiden määrittämisessä, jotka eivät välttämättä ole turvallisia, ja kiinnitti huomiota siihen, että vakiomuotoilut ovat hyvin väljiä eikä niissä oikeudellisesti katsoen välttämättä edellytetä riskinhallintatoimenpiteitä lainkaan;

R.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa täytäntöönpanoasetukseksi ei kuitenkaan säädetä minkäänlaisista oikeudellisesti sitovista riskinhallintatoimenpiteistä, vaikka lähes kaiken glyfosaatin käytön on havaittu aiheuttavan korkean pitkäaikaisen riskin muille kuin torjuttaville maalla eläville selkärankaisille, mukaan lukien nisäkkäät ja linnut; ottaa huomioon, että ei-valikoivana rikkakasvien torjunta-aineena glyfosaatti tuhoaa rikkaruohojen lisäksi myös kaikki muut kasvit samoin kuin levät, bakteerit ja sienet ja että sillä on siten kohtuuton vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemiin; toteaa, että glyfosaatti ei näin ollen täytä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklan 3 kohdan e alakohdan iii alakohdassa säädettyjä edellytyksiä;

S.

ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet varotoimenpiteitä kansanterveyden ja ympäristön suojelemiseksi; katsoo, että unionin tasolla olisi tehoaineita hyväksyttäessä vahvistettava selkeät ja oikeudellisesti sitovat edellytykset tehoaineen käytölle, jotta varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa sovelletaan samantasoista suojaa;

T.

ottaa huomioon, että komission pyynnöstä EFSA tarkasteli arvioinnissaan IARC:n julkaisemaa raporttia, jossa glyfosaatti luokiteltiin todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi; ottaa huomioon, että EFSA:n arviointi perustui laajaan näyttöön, muun muassa erinäisiin tutkimuksiin, joita IARC ei ollut arvioinut, ja että tämä on EFSA:n mukaan yhtenä syynä siihen, että sen päätelmät eroavat IARC:n päätelmistä;

U.

ottaa huomioon, että arvioinnista vastanneen kasvinsuojeluaineita käsittelevän EFSA:n yksikön päällikkö luonnehti tiettyjä tutkimuksia, jotka eivät olleet sisältyneet IARC:n arviointiin, ”keskeisiksi” ja ”ratkaisevan tärkeiksi”; ottaa huomioon, että EFSA on toistaiseksi kieltäytynyt asettamasta näitä tutkimuksia julkisesti saataville, koska hakijat ovat väittäneet, että julkistaminen vahingoittaisi niiden taloudellisia etuja; ottaa huomioon, että riippumaton tieteellinen tarkastelu on mahdotonta, jos tutkimuksia ei julkaista; ottaa huomioon, että EFSA ei esittänyt todennettavissa olevaa näyttöä siitä, että tietojen luovuttaminen vahingoittaisi elinkeinotoimintaa, vaikka sen olisi siihen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 63 artiklan nojalla sovellettavan oikeudellisen velvoitteen mukaisesti kuulunut tehdä niin;

V.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (6) 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimielimet kieltäytyvät antamasta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi taloudellisten etujen suojaa, jollei ylivoimainen yleinen etu edellytä ilmaisemista; toteaa, että kun otetaan huomioon IARC:n ja EFSA:n välillä vallitsevat näkemyserot yleisön kannalta niinkin merkityksellisestä asiasta kuin syövästä sekä glyfosaatin uudelleenhyväksymistä, ehdollista uudelleenhyväksymistä tai uudelleenhyväksymättä jättämistä koskevan päätöksen yleinen merkitys, on selvää, että ylivoimainen yleinen etu edellyttää näiden tutkimusten julkaisemista;

W.

ottaa huomioon, että sen lisäksi, että glyfosaatin karsinogeenisuus on vakava huolenaihe, on myös epäilyksiä mahdollisesta vaikutusmekanismista, joka liittyy sen hormonitoimintaa häiritseviin ominaisuuksiin; ottaa huomioon, että glyfosaattipohjaisten valmisteiden on havaittu olevan hormonaalisia haitta-aineita ihmissolulinjoissa ja että hormonivälitteistä vaikutusmekanismia ei voida sulkea pois niin kauan kuin käytettävissä ei ole asianmukaisia monialaisia tieteellisiä kriteerejä; ottaa huomioon, että komissio vahvistaa hormonaalisten haitta-aineiden määrittämistä koskevat standardit viimeistään elokuussa 2016;

X.

ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen pani merkille ”huolenaiheen”, että hormonivälitteistä vaikutusmekanismia ei voida sulkea pois, sillä arviointia ei voitu suorittaa loppuun puuttuvien tietojen takia; huomauttaa kuitenkin, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevan 2.2 kohdan mukaan tehoaine hyväksytään vain, kun siitä on toimitettu täydellinen asiakirja-aineisto; pitää tätä entistä tärkeämpänä, sillä asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetään, että tehoaine hyväksytään vain, jos sillä ei katsota olevan sellaisia hormonaalisia haitallisia ominaisuuksia, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisille, ellei sitten ihmisten altistuminen kyseiselle tehoaineelle ole merkityksetön tai tehoaine ole välttämätön sellaisen kasvien terveyteen kohdistuvan vakavan vaaran hallitsemiseksi, jota ei voi torjua muilla käytettävissä olevilla keinoilla;

Y.

katsoo, että komission ei pidä käsitellä tätä merkittävää puutetta hyväksynnän uusimista koskevan päätöksen jälkeen toimitettavien vahvistavien tietojen perusteella, sillä vahvistavia tietoja koskevaa menettelyä olisi sovellettava vain tietyissä poikkeustapauksissa, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevassa 2 kohdassa, eikä sen pitäisi koskea niitä tietovaatimuksia, jotka olivat voimassa, kun hakemus jätettiin;

Z.

ottaa huomioon, että kahden viime vuosikymmenen aikana on saatu lisätodisteita haitallisista vaikutuksista, erityisesti siitä, että glyfosaatti vaikuttaa selkärankaisiin todennäköisesti useilla tavoin, mistä voidaan mainita maksa- ja munuaisvauriot sekä ravinnetasapainoa muuttavat vaikutukset, jotka johtuvat glyfosaatin kelatoivasta vaikutuksesta (7);

AA.

ottaa huomioon, että esittelevä jäsenvaltio ilmaisi heinäkuussa 2015 aikomuksensa toimittaa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaista glyfosaatin yhdenmukaistettua luokitusta koskevan asiakirja-aineiston Euroopan kemikaalivirastolle, joka on kemiallisten aineiden yhdenmukaistetusta luokituksesta vastaava tieteellinen viranomainen; toteaa, että hakemus oli määrä toimittaa maaliskuun 2016 loppuun mennessä; ottaa huomioon, että päätöksentekoprosessin odotetaan kestävän 18 kuukautta;

AB.

ottaa huomioon, että yksi glyfosaatin merkittävistä käyttötavoista on ns. kuivatus, millä tarkoitetaan varsinaisen viljelykasvin tappamista ennen sadonkorjuuta, jotta voitaisiin nopeuttaa sen kypsymistä ja helpottaa sen sadonkorjuuta (tätä sadonkorjuun apukeinoa kutsutaan myös nimellä ”green burndown”); toteaa, että kyseinen käytäntö vaikuttaa erittäin haitallisesti biologiseen monimuotoisuuteen ja johtaa siihen, että korjatuissa lopputuotteissa on yleensä huomattavasti enemmän jäämiä, jolloin ihmisten altistuminen elintarvikkeiden kautta on suurempaa (8); toteaa, että käytäntö saastuttaa myös käsitellyistä viljelykasveista saatavan oljen, joten se ei sovi käytettäväksi rehuna; katsoo, että ei-valikoivan rikkakasvien torjunta-aineen käyttöä kyseisiin tarkoituksiin ei voida hyväksyä sen enempää ihmisten terveyden kuin ympäristön suojelunkaan kannalta;

AC.

toteaa, että valtaosa muuntogeenisistä viljelykasveista kestää glyfosaattia (9); panee merkille, että vuonna 2012 koko maailmassa käytetystä glyfosaatista 56 prosenttia käytettiin glyfosaattia kestäviin muuntogeenisiin viljelykasveihin (10);

AD.

ottaa huomioon, että vuosina 2015 ja 2016 Euroopan parlamentti vastusti neljää eri ehdotusta komission täytäntöönpanosäädöksiksi, jotka koskivat muuntogeenisiä viljelykasveja sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista (11), (12), (13), (14); toteaa, että kaikki nämä viljelykasvit oli geenimuunnettu glyfosaattia kestäviksi; toteaa, että kolme näistä viljelykasveista oli geenimuunnettu toistakin rikkakasvien torjunta-ainetta kestäviksi, joten ne kestivät useita torjunta-aineita;

AE.

toteaa, että glyfosaatin laajamittaisen käytön glyfosaattia kestäviin viljelykasveihin kahdenkymmenen viime vuoden aikana tiedetään johtaneen torjunta-aineita kestävien rikkakasvien kehittymiseen, sillä glyfosaatin toistuvan käytön siten, että rikkakasvimyrkkyjä tai rikkakasvien kitkemiskäytäntöjä ei ole vaihdeltu riittävästi, on havaittu edistävän merkittävästi torjunta-aineita kestävien rikkakasvien kehittymistä; ottaa huomioon, että maatalouden biotekniikkayritykset ovat vastanneet tähän lisäämällä viljelykasveihin rikkakasvien torjunta-aineita kestäviä uusia ominaisuuksia, mistä on esimerkkinä kolme neljästä muuntogeenisestä viljelykasvista, joita Euroopan parlamentti vastusti, ja toteaa, että tämä oravanpyörä saattaa johtaa monia torjunta-aineita kestävien rikkakasvien lisääntymiseen (15); katsoo, että tällainen noidankehä ei ole kestävä;

AF.

toteaa tutkimusten osoittaneen, että integroitu torjunta, jonka perustana ovat viljelyn monipuolistaminen, maanmuokkauskäytännöt, viljelyajankohdat ja mekaaninen rikkakasvien kitkeminen, voivat vähentää rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, siten että sadot voidaan säilyttää, ja ovat kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä ja lisäävät merkittävästi biologista monimuotoisuutta (16);

AG.

toteaa EFSA:n havainneen vuonna 2015, että tiettyjen torjunta-aineiden, myös glyfosaatin, jäämien enimmäispitoisuuksien määrityksiä koskevien ilmoitusten määrä oli huomattavasti pienempi kuin mitä luotettavien tilastollisten päätelmien tekeminen edellyttää; toteaa, että EFSA:n mukaan ilmoituksia tekevien maiden olisi siten laajennettava jäämien enimmäispitoisuuksien valvonnassa käytettyjen analyyttisten menetelmien soveltamisalaa, jotta voidaan varmistaa, että havaitsemisaste ja jäämien enimmäismäärän ylittämistapausten osuus eivät vääristy sen vuoksi, että määrityksiä on tehty liian vähän tai että joistakin maista tietoja ei ole saatu (17);

AH.

ottaa huomioon, että kasvinsuojeluaineita käsittelevän pysyvän komitean äänestystä ehdotuksesta täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta lykättiin maaliskuussa 2016;

AI.

ottaa huomioon, että Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusvirasto (GAO) antoi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolle (FDA) äskettäin suosituksen arvioida glyfosaattijäämistä aiheutuvia kansanterveysriskejä ja antaa tietoja niistä;

1.

katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanoasetukseksi ei varmista ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkeaa tasoa, että siinä ei sovelleta varovaisuusperiaatetta ja että se ylittää asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.

pyytää komissiota toimittamaan uuden ehdotuksen täytäntöönpanoasetukseksi, jotta voidaan käsitellä paremmin glyfosaattia sisältävien kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä; kehottaa komissiota suosittamaan, että jäsenvaltiot erityisesti rajoittavat glyfosaatin myyntiä muille kuin ammattikäyttäjille tai kieltävät sen kokonaan, ja pyytää komissiota tekemään yhdessä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa arvion muille kuin ammattilaisille tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja esittämään ehdotuksia, kehittämään koulutusta ja ammattikäyttäjiä koskevan luvan, tarjoamaan parempaa tietoa glyfosaatin käytöstä ja asettamaan tiukat rajat glyfosaatti-tehoainetta sisältävien tuotteiden sadonkorjuuta edeltävälle käytölle;

3.

kehottaa komissiota uusimaan glyfosaatin hyväksynnän seitsemäksi vuodeksi; palauttaa mieliin, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti komissio voi peruuttaa tehoaineen hyväksynnän luvan voimassaoloaikana sillä perusteella, että uuden tieteellisen tiedon nojalla voidaan osoittaa, ettei aine ei enää täytä hyväksynnän perusteita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan työtään luettelon laatimiseksi apuaineista, joita ei saa sisällyttää kasvinsuojeluaineisiin; panee tyytyväisenä merkille, että polyetoksyloitua talialkyyliamiinia ei saa käyttää glyfosaattia sisältävissä kasvinsuojeluaineissa;

4.

kehottaa komissiota kieltämään glyfosaatin muut kuin ammattimaiset käyttötarkoitukset;

5.

kehottaa komissiota kieltämään glyfosaatin käytön yleisissä puistoissa ja puutarhoissa ja yleisillä leikkipaikoilla;

6.

kehottaa komissiota kieltämään glyfosaatin käytön maataloudessa silloin kun tuholaisten integroidun torjunnan järjestelmät ovat riittäviä rikkakasvien torjunnassa;

7.

kehottaa komissiota arvioimaan uudestaan hyväksyntäänsä, sillä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaista glyfosaatin yhdenmukaistettua luokitusta koskevaa asiakirja-aineistoa ei ole vielä toimitettu Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA);

8.

kehottaa komissiota varmistamaan nopeasti, että glyfosaatin kokonaismyrkyllisyydestä ja luokituksesta tehdään riippumaton arviointi, joka perustuu kaikkeen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön, myös näyttöön glyfosaatin karsinogeenisuudesta sekä mahdollisista hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista hormonaalisia haitta-aineita koskevien odotettavissa olevien monialaisten tieteellisten kriteerien mukaisesti;

9.

kehottaa komissiota ja EFSA:ta julkaisemaan välittömästi kaiken tieteellisen näytön, jonka perusteella glyfosaatin myönteinen luokitus ja hyväksynnän uusimista koskeva ehdotus on tehty, koska ylivoimainen yleinen etu edellyttää sen julkaisemista; kehottaa komissiota helpottamaan kaikin keinoin EU:n arviointiprosessissa käytetyn tieteellisen näytön täysimääräistä julkistamista;

10.

kehottaa komissiota antamaan elintarvike- ja eläinlääkintätoimistolle valtuutuksen testata ja seurata unionissa tuotettujen sekä unionin ulkopuolelta tuotujen elintarvikkeiden ja juomien glyfosaattijäämiä;

11.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan tutkimusta ja innovointia kestävien ja kustannustehokkaiden vaihtoehtojen löytämiseksi torjunta-aineille, jotta voidaan varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso;

12.

katsoo, että Euroopan unionin toimielimiin kohdistuvan sekä niiden välisen luottamuksen kannalta on tärkeää, että tämän päätöslauselman johdosta toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

13.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.