31.1.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 35/109

—

ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2015” (1),

—

ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista eurooppalaisen ohjausjakson 2015 puitteissa (2),

—

ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden hallinnoinnista (3) ja 28. toukokuuta 2014 annetun komission seurantavastauksen,

—

ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Eurooppalainen ohjausjakso: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano” (4),

—

ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista (5) ja 8. toukokuuta 2013 annetun komission seurantavastauksen,

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelmasta (COM(2014)0903),

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 päivätyn selvityksen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”,

—

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

—

ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustamisesta euroalueelle (COM(2015)0601),

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2016 – Vahvistetaan elpymistä ja lähentymistä” (COM(2015)0690),

—

ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Member States Investment Challenges” (SWD(2015)0400),

—

ottaa huomioon marraskuussa 2015 julkaistun Bruegel-ajatushautomon toimintapoliittisen asiakirjan ”Limitations of Policy Coordination in the Euro Area under the European Semester”,

—

ottaa huomioon euroalueen neljännesvuosikatsauksen (QREA), osa 14, nro 2,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun syyskuussa 2014 julkaiseman tutkimuksen Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista sisämarkkinoilla ”The Cost of Non-Europe in the Single Market”,

—

ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550) sekä kertomuksen sisämarkkinoiden yhdentymisestä ja kilpailukyvystä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa (SWD(2015)0203),

—

ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta Euroopalle (COM(2015)0192),

—

ottaa huomioon verkossa julkaistun sisämarkkinoiden tulostaulun 2015,

—

ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon palveludirektiivin täytäntöönpanosta (COM(2012)0261), sellaisena kuin se on päivitettynä lokakuussa 2015,

—

ottaa huomioon 27.–28. kesäkuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 24.–25. lokakuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon 19.–20. joulukuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8-0017/2016),

A.

panee merkille, että unionilla on kansainvälisellä ja unionin tasolla monenlaisia haasteita, kuten hidas kasvu, korkea työttömyys ja varsinkin voimakas kansainvälinen kilpailu;

B.

toteaa, että eurooppalaisella ohjausjaksolla pyritään parantamaan talous- ja finanssipolitiikan koordinointia EU:n 28 jäsenvaltion välillä, jotta voitaisiin lisätä vakautta, edistää kasvua ja työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä;

C.

katsoo, että on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot unionin talouden ja kilpailukyvyn kohentamiseksi;

D.

ottaa huomioon, että sisämarkkinat ovat yksi unionin kulmakivistä ja yksi sen suurimmista saavutuksista; katsoo, että sisämarkkinoiden ja niiden toteutumiseen tähtäävien toimintapolitiikkojen on oltava yhtä lailla osa eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta ne edistäisivät menestyksekkäästi talouskasvua ja vakauttaisivat talouksia;

E.

katsoo, että osallistavat sisämarkkinat, joiden hallintoa on tehostettu paremman sääntelyn ja kilpailukyvyn edistämiseksi, ovat keskeinen väline kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi ja yritysten ja kuluttajien luottamuksen säilyttämiseksi;

F.

panee merkille, että meneillään olevat teknologiset, yhteiskunnalliset ja käyttäytymistä koskevat muutokset vaikuttavat merkittävästi yritysten ja kuluttajien käyttäytymiseen ja luovat monia taloudellisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita sisämarkkinakehyksessä on käsiteltävä;

G.

toteaa, että ennen kaikkea noudattamalla eurooppalaista ohjausjaksoa ja sisämarkkinoita koskevia nykyisiä sääntöjä voidaan saada todellinen kuva nykyisten sääntöjen soveltuvuudesta tai puutteista;

1.

toteaa, että sisämarkkinat ovat yksi unionin perustoista; korostaa, että sisämarkkinoiden ja niiden toteutumiseen tähtäävien toimintapolitiikkojen on oltava yhtä lailla osa eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta ne edistäisivät menestyksekkäästi talouskasvua ja vakauttaisivat talouksia;

2.

korostaa, että sisämarkkinat ovat jäsenvaltioiden talouksien ja koko Euroopan yhdentymishankkeen tukipylväs; korostaa sisämarkkinoiden taloudellisia hyötyjä, joita ovat esimerkiksi tuotteiden standardisoiminen, markkinoiden yhdentyminen, mittakaavaedut sekä vahvempi kilpailu ja tasapuoliset toimintaedellytykset 500 miljoonalle kuluttajalle 28 jäsenvaltiossa, ja toteaa, että näiden seikkojen ansiosta kuluttajille tarjotaan varsinkin suurempi valikoima laadukkaita tuotteita ja palveluita alhaisemmin hinnoin;

3.

korostaa, että on tärkeää edistää sisämarkkinoita niin, että saadaan aikaan rakenteellista ja kestävää talouskasvua investointien houkuttelemiseksi ja edistämiseksi avoimuutta ja tehokkuutta koskevien sääntöjen puitteissa, mikä auttaa luomaan työpaikkoja ja edistämään jäsenvaltioiden kansalaisten hyvinvointia; kehottaa komissiota seuramaan järjestelmällisesti sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa maakohtaisten suositusten avulla erityisesti, jos nämä säännöt edistävät merkittävästi rakenneuudistuksia;

4.

katsoo, että on helpotettava asianmukaisen ympäristön luomista taloudellisia aloitteita ja liiketoiminnan kehittämistä varten, edistettävä kilpailukykyä ja yhteistyötä pk-yrityksissä ja hyödynnettävä näin innovoinnin, tutkimuksen ja teknologian tarjoamia teollisia mahdollisuuksia;

5.

panee merkille komission yksiköiden viimeaikaisen työn investointeihin liittyvien haasteiden tunnistamisessa ja kartoittamisessa sekä maakohtaisten investointiprofiilien laatimisessa;

6.

on huolissaan siitä, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä jäsenvaltioille annettujen suositusten täytäntöönpanoaste vuosina 2011–2014 oli odotettua alhaisempi; kehottaa tämän vuoksi komissiota ehdottamaan mekanismia, jolla maita kannustetaan panemaan täytäntöön maakohtaisia suosituksia;

7.

on tyytyväinen siihen, että komissio järkiperäisti uutta eurooppalaista ohjausjaksoa, ja ymmärtää, että maakohtaisten suositusten määrää vähennettiin, jotta voitiin esittää enemmän maiden ensisijaisiin tavoitteisiin keskittyviä suosituksia; toteaa, että vuotuisessa kasvuselvityksessä kiinnitetään enemmän huomiota sisämarkkinakysymyksiin kuin maakohtaisiin suosituksiin;

8.

kehottaa sisällyttämään eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisämarkkinapilarin, johon kuuluu järjestelmä, jolla seurataan ja kartoitetaan säännöllisesti sisämarkkinoiden maakohtaisia esteitä sekä arvioidaan säännöllisesti sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä niin, että keskitytään niihin painopisteisiin, joihin suunnatuilla toimilla saadaan aikaan mahdollisimman paljon kasvua ja työpaikkoja sekä yritysten kestävää kehitystä pk-yrityksiä unohtamatta; katsoo, että tähän järjestelmään olisi sisällytettävä laaja tietokanta, määrälliset ja laadulliset indikaattorit, joilla pyritään mittaamaan muun muassa sisämarkkinasääntöjen soveltamisen taloudellisia vaikutuksia, sekä vertaileva analyysi, vertaisarviointi ja hyvien käytäntöjen vaihto;

9.

panee tyytyväisenä merkille vuoden 2015 kertomuksen sisämarkkinoiden yhdentymisestä ja kilpailukyvystä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa; toteaa, että tämä kertomus, joka korvaa sekä aikaisemmin vuotuiseen kasvuselvitykseen sisällytetyn sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan kertomuksen että Euroopan teollisuuden suorituskyvystä annetun kertomuksen, on julkaistu sisämarkkinastrategiasta annetun tiedonannon liiteasiakirjana eikä aikaisemman tavan mukaisesti vuotuisen kasvuselvityksen liitteenä; pyytää kehittämään kertomusta edelleen, sisällyttämään sen osaksi sisämarkkinoiden hallintopilaria ja pitämään sitä sisämarkkinoiden edistymistä koskevan vuosittaisen arvioinnin perustana; katsoo, että kertomusta olisi hyödynnettävä vuotuisen kasvuselvityksen erityisesti sisämarkkinoita koskevassa osuudessa, maakohtaisissa suosituksissa ja jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti käytävässä jäsennellyssä vuoropuhelussa sisämarkkinoiden noudattamisesta;

10.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen analysoida tarkemmin tunnistettuja maakohtaisia investointien esteitä osana eurooppalaista ohjausjaksoa etenkin maaraporttien ja neuvostossa käytävien temaattisten keskustelujen avulla;

11.

kiinnittää huomiota siihen, että monet tunnistetuista investointien esteistä liittyvät sisämarkkinoiden toimivuuteen sekä sisämarkkinalainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon; pyytää komissiota seuraamaan tarkasti tunnistettuja investointien haasteita ja esteitä koskevia jäsenvaltioiden jatkotoimia, käymään jäsenvaltioiden kanssa noudattamista koskevaa jäsenneltyä vuoropuhelua sekä käyttämään toimivaltaansa ja toteuttamaan tarvittaessa toimenpiteitä sisämarkkinoidenperusteettomien ja kohtuuttomien esteiden poistamiseksi;

12.

korostaa, että eurooppalaisen ohjausjakson mahdolliseen uudelleentarkasteluun on otettava asianmukaisella tavalla mukaan Euroopan parlamentti, kansalliset ja alueelliset parlamentit ja kaikki sidosryhmät, muun muassa työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistykset, jotta lisätään eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan yhteisen vastuun lisäksi myös maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoastetta;

13.

korostaa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa on tärkeää soveltaa kaikenkattavaa ja avointa menetelmää, joka johtaa merkityksellisiin ja tarpeellisiin uudistuksiin;

14.

muistuttaa, että on tehtävä tarkoituksenmukaisia ja oikeudenmukaisia taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia sekä torjuttava byrokratiaa ja protektionismia unionin talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi;

15.

korostaa, että vaikkei sisämarkkinoilla olekaan suoranaisesti tulliesteitä, on niillä kuitenkin todella paljon erilaisia tullien ulkopuolisia esteitä; kannustaa unionin toimielimiä, jäsenvaltioita ja kaikkia sidosryhmiä käynnistämään rakentavan vuoropuhelun tästä aiheesta, jotta tullien ulkopuoliset esteet voidaan poistaa unionissa;

16.

pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa on merkittäviä puutteita palveludirektiivin täytäntöönpanossa johtuen muun muassa useista kansallisista säännöistä ja säännöksistä, jotka eivät ole aina yleisen edun mukaisia, vaikka palveludirektiivi kattaa yli 45 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta ja työpaikoista; pitää myös valitettavana, että ilmoitusmenettelyä ei aina noudateta;

17.

suhtautuu myönteisesti ammattipätevyysdirektiivin nykyaikaistamiseen siten, että työvoiman liikkuvuuden tukemiseksi pätevyyksien tunnustamista koskevasta järjestelmästä tehdään joustavampi; toteaa, että säänneltyjen ammattien sääntely ja ammatin harjoittamista koskevat rajoitukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen;

18.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tarkastella aloitetta palvelupassista ja yhdenmukaistetusta ilmoituslomakkeesta edellyttäen, että tällä aloitteella lisätään avoimuutta rajat ylittävää toimintaa harjoittavien palveluntarjoajien toimivallan laajuuden suhteen sekä vähennetään byrokratiaa ja hallinnollista rasitetta; korostaa, että tällainen aloite ei saa johtaa alkuperämaaperiaatteen käyttöönottoon; katsoo kuitenkin, että tämän ehdotuksen pääpiirteitä olisi syytä täsmentää; katsoo, että palvelupassi on väliaikainen ratkaisu, jota on tarkoitus käyttää täysin yhdentyneisiin sisämarkkinoihin siirtymisen aikana;

19.

tähdentää, että julkisten hankintojen markkinoiden osuus koko sisämarkkinoista on merkittävä ja että ne edistävät huomattavasti jäsenvaltioiden ja yritysten kasvua, työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä; pyytää komissiota tukemaan julkisten hankintojen avoimuutta julkisella sektorilla, rajat ylittävää kilpailua sekä julkisten varojen parempaa käyttöä sosiaaliset ja ympäristölliset normit mukaan luettuina;

20.

muistuttaa, että unioni uudisti vuonna 2014 julkisia hankintoja koskevaa kehystään merkittävästi yksinkertaistamalla menettelyjä, lisäämällä sääntöjen joustavuutta ja mukauttamalla niitä siten, että ne palvelevat paremmin muita julkisen sektorin politiikkoja;

21.

huomauttaa, että jäsenvaltioiden julkisissa hankinnoissa on edelleen merkittäviä puutteita, jotka rajoittavat markkinoiden rajat ylittävää laajentumista ja kasvua kotimarkkinoilla; korostaa, että jäsenvaltioiden on saatettava julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava ne täytäntöön asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti; katsoo, että vuoden 2007 oikeussuojamenettelyn asianmukaisella täytäntöönpanolla varmistettaisiin, että julkiset hankinnat ovat tehokkaampia, vaikuttavampia ja avoimempia;

22.

suhtautuu myönteisesti toiseen yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille -ohjelmaan (ISA2), joka käynnistyi 1. tammikuuta 2016 ja jolla tuetaan sellaisten yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä, jotka ovat maksutta kaikkien asiasta kiinnostuneiden julkishallintojen, yritysten ja kansalaisten käytettävissä unionissa;

23.

painottaa, että sähköisen hallinnon kehittäminen ja laaja-alainen käyttö jäsenvaltioissa on merkittävä väline, jonka avulla helpotetaan yrittäjien liiketoiminnan harjoittamista sisämarkkinoilla ja kuluttajien oikeuksien toteutumista; kehottaa komissiota näin ollen sitoutumaan sähköisen hallinnon kehittämiseen keskeisenä ja kiireellisenä painopistealana;

24.

korostaa, että yksityisellä sektorilla on merkittävä tehtävä kestävän kasvun edistäjänä ja työpaikkojen luojana; huomauttaa, että yksittäiset kansalliset säännökset ja käytännöt yhdistettyinä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen riittämättömään täytäntöönpanoon voivat luoda turhia ja haitallisia esteitä ja rasitteita yrittäjille ja kuluttajille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen asianmukaisen soveltamisen ja paremman täytäntöönpanon ja kehottaa ottamaan käyttöön kustannustehokkaita riitojenratkaisuvälineitä;

25.

kehottaa komissiota kuulemaan sidosryhmiä määrittääkseen ne alat ja markkinat, joilla vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen on riittämätöntä tai ongelmallista;

26.

katsoo, että nykyisten tuoteyhteyspisteiden tehtävän laajentaminen niin, että ne toimivat talouden toimijoille keskitettyinä asiointipisteinä sisämarkkina-asioissa, auttaa lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä sovellettavasta lainsäädännöstä;

27.

korostaa, että paremmat edellytykset start-up -yritysten ja pk-yritysten syntymiselle voivat lisätä innovointia ja työpaikkojen luomista ja aikaansaada kestävää kasvua; muistuttaa, että monet esteet, joista osa on byrokraattisia, estävät pk-yritysten kotimaista ja kansainvälistä kehitystä; kehottaa kartoittamaan ja poistamaan kotimaista ja kansainvälistä kasvua estävät esteet;

28.

painottaa, että aineellisen ja aineettoman pääoman karttuminen unionissa on ollut rahoituskriisin jälkeisenä aikana kilpailijoihin verrattuna vähäisempää, mikä haittaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä; korostaa, että investoinnit muun muassa tieto- ja viestintätekniikan alalla ovat äärimmäisen tärkeitä unionin tuottavuuden ja pitkän aikavälin kasvun palauttamiseksi; katsoo, että tämän kielteisen suuntauksen kääntämiseksi on vahvistettava sisämarkkinoita ja vähennettävä investointien esteitä; vaatii, että investoinnit suunnataan reaalitalouden rahoittamiseen ja että kestävien toimenpiteiden toteuttamista jatketaan tämän päämäärän saavuttamiseksi;

29.

kehottaa poistamaan välittömästi perusteettomat alueelliset rajoitukset, eli geoblokkauksen, erityisesti panemalla kaikilta osin täytäntöön palveludirektiivin 20 artiklan ja lopettamaan näin perusteettoman syrjinnän tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa sekä maantieteelliseen sijaintiin tai kansalaisuuteen perustuvan hintasyrjinnän;

30.

kehottaa kehittämään eurooppalaista standardointijärjestelmää niin, että se saadaan käyttöön mahdollisimman pian tukemaan unionin politiikkatoimia digitaalisen innovoinnin alalla sekä kyberturvallisuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi;

31.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan sisämarkkinasäännöt asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön ja valvomaan niiden noudattamista; korostaa, että jäsenvaltioiden kasvupotentiaalin vapauttamiseksi on tärkeää panna täytäntöön maakohtaiset suositukset, muun muassa kansallisten tuote- ja palvelumarkkinoiden uudistukset;

32.

katsoo, että jäsenvaltioiden on tehostettava pyrkimyksiään uudenaikaistaa julkisia hallintojaan tarjoamalla enemmän ja helpommin saatavilla olevia digitaalisia palveluja kansalaisille ja yrityksille ja helpotettava rajat ylittävää yhteistyötä ja julkishallintojen yhteentoimivuutta;

33.

korostaa, että nykyaikaisen talouden käsite muuttuu nopeasti digitaalisen ja teknisen kehityksen sekä kovemman kansainvälisen kilpailun ja talouden toimijoiden ja kuluttajien muuttuneen käyttäytymisen takia;

34.

huomauttaa, että tuotteiden ja palvelujen rajat ovat häilyvät; korostaa liiketoimintaan liittyvien palvelujen ja yhdistettyjen tuote- ja palvelujärjestelmien kasvavaa merkitystä; katsoo, että nämä muutokset on otettava huomioon sisämarkkinoiden sääntelykehyksessä;

35.

suhtautuu myönteisesti uusiin jakamistalouden liiketoimintamalleihin ja on tietoinen niihin liittyvästä suuresta innovointipotentiaalista, jota tulisi hyödyntää nykyisiä oikeudellisia ja kuluttajansuojaa koskevia normeja sekä samoja kilpailuedellytyksiä noudattaen; korostaa, että on tärkeää varmistaa jakamistaloudelle parhaat mahdolliset edellytykset kehittyä ja menestyä; kehottaa komissiota noudattamaan strategista lähestymistapaa, jotta jakamistalouden yritykset voivat kilpailla perinteisten yritysten kanssa oikeudenmukaisessa ympäristössä;

36.

huomauttaa, että yritysten investointimallit ovat muuttuneet huomattavasti niin, että aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit ovat lisääntyneet määrällisesti ja niiden merkitys aineelliseen omaisuuteen tehtäviin investointeihin nähden on kasvanut; korostaa, että tieteellisten T&K-investointien osuus yritysten aineettomaan omaisuuteen tekemistä investoinneista on ainoastaan 17 prosenttia; kehottaa päättäjiä poistamaan sääntelyesteitä, jotka estävät tämän uuden innovaatiovivun täyden potentiaalin hyödyntämisen;

37.

suhtautuu myönteisesti sisämarkkinastrategiaan, jossa esitetään pääpiirteittäin, miten komission erilaiset toimet (kuten pääomamarkkinaunioni, digitaaliset sisämarkkinat ja energiaunioni) on kohdistettu yhteen päätavoitteeseen eli unionin sisämarkkinoiden potentiaalin hyödyntämiseen; korostaa, että sisämarkkinastrategiasta annetun tiedonannon mukaan eurooppalaisessa ohjausjaksossa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sisämarkkinoihin;

38.

suhtautuu myönteisesti digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan ja pitää sitä oikeana lähestymistapana unionin valmistelemiseksi digitaaliaikaan; kehottaa panemaan tämän strategian nopeasti täytäntöön, jotta voidaan varmistaa, että unioni saa takaisin jalansijan, jonka se menetti digitaalitekniikkojen aikaisemmin hitaan käyttöönoton ja käytön takia; katsoo, että tämä edellyttää määrärahoja kansallisista ja unionin varoista tarvittavan infrastruktuurin järjestämiseksi erityisesti maaseutualueilla; toteaa, että on myös tärkeää tukea digitaalista innovointia ja parempaa yhteentoimivuutta ja että erityisen tarkasti olisi seurattava verkkoturvallisuuskysymyksiä;

39.

korostaa, että helppokäyttöinen, kohtuuhintainen, tehokas ja laadukas pakettien toimitus on keskeinen edellytys menestyvälle rajat ylittävälle verkkokaupalle, joka hyödyttää etenkin pk-yrityksiä ja kuluttajia;

40.

muistuttaa, että data on lähes aina se tekijä, joka mahdollistaa tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden yhdentymisen, ja että yhteentoimivuus parantaa yhteyksiä toimitusketjun varrella ja varmistaa tehokkaan tiedonkulun digitaalisten osatekijöiden välillä; kehottaa komissiota aloittamaan mahdollisimman pian eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ajantasaistamisen ja yhdistämään siihen yhdennetyn standardointisuunnitelman, jossa kartoitetaan ja määritetään tärkeimmät painopisteet;

41.

korostaa, että digitaalinen kehitys edellyttää yksityisiä ja julkisia investointeja nopeisiin ja erittäin nopeisiin viestintäverkkoihin ja että tätä on kannustettava vakaalla unionin sääntelykehyksellä, jonka avulla kaikki toimijat voivat tehdä investointeja myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla;

42.

korostaa Euroopan strategisten investointien rahaston onnistuneen täytäntöönpanon merkitystä investointien maksimoinnille ja innovatiivisten yritysten tukemiselle niiden kehityksen eri rahoitusvaiheissa; korostaa, että markkinahäiriöiden tapauksessa on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti digitaalisiin investointeihin jo saatavilla olevia julkisia varoja ja mahdollistaa synergiavaikutukset unionin ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline, sekä muiden asiaankuuluvien rakennerahastojen ja välineiden välillä;

43.

kehottaa komissiota arvioimaan, onko nykyinen langattomia ja kiinteitä verkkoja koskeva laajakaistastrategia tavoitteineen tulevaisuuteen soveltuva, täyttääkö se hyvän liitettävyyden takaamista kaikille koskevat edellytykset digitaalisen kuilun välttämiseksi ja vastaako se datavetoisen talouden ja 5G-teknologian nopean käyttöönoton tarpeisiin;

44.

korostaa, että unionin olisi kehitettävä kilpailuetuaan luomalla täydellinen kasvualusta innovatiivisille yrityksille, mikä edellyttäisi nykyaikaista teollisuuspolitiikkaa ja paremmin yhdennettyä infrastruktuuria, jossa etusijalla ovat teknologian käyttöönotto sekä innovaatio- ja yrittäjäystävällinen sääntely-ympäristö; katsoo, että tulevaisuudessa mahdollisesti ehdotettavan digitaalikehyksen on oltava osallistava ja kaikkien saatavilla ja varmistettava kuluttajien korkeatasoinen suojelu;

45.

korostaa, että sisämarkkinoiden hallinnon parantamiseksi ja yhteisen vastuun lisäämiseksi kaikilla tasoilla on selvennettävä kyseisten tasojen ja kehysten välistä vastuunjakoa niin, että tarjotaan parempia kannustimia sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanon valvontaan ja varmistetaan selkeä vastuunjako, jotta sisämarkkinoille voidaan antaa uutta pontta;

46.

toteaa, että monitasoinen yhteinen vastuu sisämarkkinoiden tehokkaasta hallinnosta voidaan saavuttaa menestyksekkäästi toisaalta parantamalla sääntelyä ja toisaalta laajentamalla sääntöjen täytäntöönpanon kulttuuria; kehottaa kehittämään inhimillistä pääomaa muun muassa paremmin saatavilla olevan tiedon ja asianmukaisen koulutuksen avulla osaamisen ja tietoisuuden lisäämiseksi;

47.

kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot valvovat sisämarkkinasääntöjen noudattamista johdonmukaisesti käyttämällä kaikkia käytössään olevia tietoja, aineistoja ja välineitä ja määräämään perussopimuksissa vahvistettuja seuraamuksia tilanteissa, joissa jäsenvaltiot eivät noudata unionin politiikkaa ja lainsäädäntöä;

48.

korostaa seurannan ja tiedonkeruun merkitystä ja sitä, että on luotava vankka ja yhdennetty järjestelmä; on huolissaan siitä, että useimmissa tapauksissa julkisia kuulemisia koskevat tiedot ovat saatavilla vain yhdellä kielellä, jolloin kaikki asianomaiset osapuolet eivät pysty kommentoimaan tärkeitä kysymyksiä ja ehdotuksia; katsoo, että tiedot ja aineistot olisi otettava huomioon tehtäessä strategisia päätöksiä, jotka ovat keskeisiä sisämarkkinoiden saavuttamiselle, jäsenvaltioiden välisten kuilujen kaventamiselle ja sisämarkkinoiden hallinnon tehostamiselle; katsoo, että näin olisi toimittava esimerkiksi asetettaessa toiminnan ja täytäntöönpanon painopisteitä, arvioitaessa sisämarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä sekä käytäessä rakentavaa vuoropuhelua sisämarkkinoiden noudattamisesta jäsenvaltioiden kanssa;

49.

kehottaa komissiota julkaisemaan vuosittain kertomuksen sisämarkkinaesteistä eri jäsenvaltioissa ja koko unionissa ja antamaan maakohtaisia suosituksia, joissa keskitytään näiden esteiden poistamiseen; korostaa, että maakohtaisissa suosituksissa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sisämarkkinoihin;

50.

kehottaa komissiota käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, tarvittaessa myös rikkomusmenettelyjä, jotta varmistetaan sisämarkkinalainsäädännön täysimääräinen noudattaminen; on huolissaan rikkomusmenettelyn pitkästä kestoajasta sisämarkkinoiden sääntöjen rikkomista käsiteltäessä ja oikaistaessa sekä avoinna olevien tapausten suuresta määrästä;

51.

panee merkille Solvit-verkoston edut; pyytää lujittamaan Solvit-verkostoa, kytkemään sen paremmin komission yksiköihin ja yhdistämään sen olemassa oleviin hankkeisiin ja tietokantoihin, kuten CHAP ja EU Pilot, jotta voitaisiin saada aikaan tietosynergioita ja jakaa hyviä käytäntöjä; pyytää komissiota seuraamaan jatkuvasti avoinna olevia tapauksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Solvit-verkosto saa tarvittavaa tukea ja asiantuntija-apua, jotta se voi käsitellä tehokkaasti vastaanottamiaan tapauksia;

52.

katsoo, että sisämarkkinoiden markkinavalvontaviranomaisia on vahvistettava, niiden välisiä yhteyksiä on lisättävä ja niillä on oltava riittävästi henkilökuntaa, jotta ne voivat vastata nykyisiin ja erityisesti maailmanlaajuiseen kilpailuun liittyviin haasteisiin; vaatii kansallisia markkinavalvontaviranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä, jotta voidaan torjua tehokkaasti vilpillisen kilpailun eri muotoja sisämarkkinoilla, muun muassa suurta määrää laittomia ja sääntöjenvastaisia tuotteita, jotka tulevat kalliiksi sääntöjä noudattaville yrityksille ja aiheuttavat vakavia riskejä kuluttajille ja etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kuluttajille; on huolissaan siitä, että Euroopan unionin neuvostolla vie pitkän ajan hyväksyä tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapaketti, mikä vaarantaa tuotteiden turvallisuuden unionissa; kehottaa neuvostoa hyväksymään paketin välittömästi;

53.

panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen luoda yksi kaikenkattava ja helppokäyttöinen portaali, joka järkiperäistäisi ja yksinkertaistaisi tietojen saatavuutta ja toisi esille olemassa olevia käyttäjäalustoja; korostaa kansallisten ja alueellisten hallitusten roolia tällaisten portaalien tunnetuksi tekemisessä mahdollistamalla niihin pääsyn ja kouluttamalla niiden käyttäjiä; kehottaa komissiota vahvistamaan ja järkeistämään edelleen sisämarkkinoiden verkkotyökaluja;

54.

on tietoinen parempaa lainsäädäntöä koskevien periaatteiden ja REFIT-aloitteen merkityksestä sekä siitä, että uusia lainsäädäntöaloitteita laadittaessa on huolehdittava sääntelyvarmuudesta ja sääntelyn ennustettavuudesta; korostaa, että parempaa lainsäädäntöä koskevan periaatteen ei pidä heikentää unionin ja jäsenvaltioiden oikeutta säätää lakeja yleisen edun kannalta keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa terveys ja ympäristö;

55.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.