52016DC0855

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.11.2016

COM(2016) 855 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Komission tiedonanto kannanottopyynnöstä –
finanssipalveluja koskeva EU:n sääntelyjärjestelmä

{SWD(2016) 359 final}

Komission tiedonanto kannanottopyynnöstä –
finanssipalveluja koskeva EU:n sääntelyjärjestelmä

1. JOHDANTO

Unionin tilasta vuonna 2016 pitämässään puheessa puheenjohtaja Juncker korosti, että komissio on sitoutunut arvioimaan EU:n koko voimassa olevan lainsäädännön uudelleen varmistaakseen, että se tuottaa todellista lisäarvoa ja tuloksia. Kannanottopyyntö finanssipalveluja koskevasta EU:n sääntelyjärjestelmästä on tärkeä esimerkki tällaisesta hankkeesta. Se on keskeinen osa parempaa sääntelyä koskevaa komission agendaa sekä sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa ohjelmaa (REFIT), jolla taataan, että EU:n lainsäädäntö tuottaa kansalaisille ja yrityksille tuloksia tehokkaasti, vaikuttavasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin.

Kannanottopyyntö on myös ensimmäinen kansainvälinen esimerkki tällaisesta hankkeesta. Finanssipalveluja koskevien säännösten on määrä auttaa luomaan toimintaympäristö, joka suojelee kuluttajia, edistää markkinoiden eheyttä ja tukee investointeja, kasvua ja työpaikkoja. Finanssikriisi johti yli 40 uuden EU-säädöksen antamiseen rahoitusvakauden ja markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi. Ne koskevat muun muassa

kuluttajansuojan parantamista ja avoimuuden lisäämistä,

pankkeja, vakuutuksia, arvopaperimarkkinoita ja omaisuudenhoitajia koskevan sääntelyjärjestelmän parantamista,

suurten ja järjestelmän kannalta merkittävien pankkien yhteistä valvontamekanismia ja

uusia keinoja ratkaista pankkikriisejä ja tehokkaampaa talletussuojaa.

Näiden uudistusten ansiosta finanssijärjestelmä on kaiken kaikkiaan vakaampi ja sietää paremmin häiriöitä. On myös tärkeää seurata uusien säännösten jatkuvaa laadintatyötä, alkuvaiheen soveltamista ja toimivuutta, jotta voidaan varmistaa, että ne toimivat tarkoitetulla tavalla, ja harkita tarvittaessa niiden muuttamista. Tämä on tärkeä osa demokraattista vastuuvelvollisuutta ja takaa, että loppukäyttäjät ja muut tahot, joihin säännökset vaikuttavat, luottavat niihin. Kannanottopyynnön yhteydessä myös arvioidaan, miten yksittäiset säännökset vaikuttavat toisiinsa ja mikä on niiden yhteisvaikutus talouteen. Sen on määrä varmistaa, että nykyisen sääntelyjärjestelmän tahattomat seuraukset, epäjohdonmukaisuudet ja puutteet poistetaan. Kun arvioidaan säännösten soveltuvuutta muuttuviin realiteetteihin, on myös otettava huomioon rahoitusalan ja yleisen taloudellisen tilanteen kehitys, teknologian nopea muutos mukaan lukien.

Euroopan parlamentti ja neuvosto kannattavat tällaista menettelytapaa. Saavutuksista ja haasteista rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman 1 mukaisesti komissio kehotti kannanottopyynnössään ulkopuolisia sidosryhmiä kertomaan, millaisia kokemuksia ne ovat saaneet EU:n finanssialan säädösten soveltamisesta, ja toimittamaan säädösten yhteisvaikutuksen arvioinnin avuksi tietoja, kannanottoja ja perusteluja.

Valtaosa vastaajista ilmoitti tukevansa kriisin vuoksi toteutettuja finanssialan uudistuksia. Vastaajat olivat sitä mieltä, että säännöksillä on lisätty finanssijärjestelmän häiriönsietokykyä ja parannettu sijoittajien ja kuluttajien suojaa. Sidosryhmät nimesivät kuitenkin myös esimerkkejä eri säännösten välisestä mahdollisesta kitkasta, päällekkäisyydestä ja muista tahattoman vuorovaikutuksen muodoista. Esimerkit osoittavat, että säännösten yhteisvaikutuksen tarkastelu ja erittely on tärkeää. Eräät vastaajista kertoivat myös olevansa huolissaan kansainvälisten sopimusten soveltamisesta johtuvista säännöksistä, kuten Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) parhaillaan tarkastelemien tulevien toimenpiteiden vaikutuksesta sekä siitä, miten kyseisiin säännöksiin ja nykysäännöksiin liittyvät näkökohdat vaikuttavat toisiinsa. Komissio on toimittanut maailmanlaajuisista standardeista saamansa tärkeimmän palautteen asiaankuuluville kansainvälisille elimille.

Sidosryhmät toivat esiin huolestuttavia seikkoja muiltakin osa-alueilta, mutta niistä esitetyt kannanotot eivät nykyisessä tilanteessa edellytä muutoksia. Komissio seuraa kuitenkin kehityssuuntia edelleen ja ottaa sidosryhmiltä mielellään vastaan uusia kannanottoja lisäselvitystä edellyttävistä kysymyksistä.

Tarkasteltuaan ja eriteltyään yksityiskohtaisesti kaikki kannanottopyyntöön saamansa vastaukset ja keskusteltuaan niistä Brysselissä toukokuussa 2016 pidetyssä julkisessa kuulemistilaisuudessa komissio on tullut siihen tulokseen, että EU:n finanssipalvelujen sääntelyjärjestelmä toimii yleisesti hyvin. Seuraavilla osa-alueilla tarvitaan kuitenkin kohdennettuja jatkotoimia:

talouden rahoittamista koskevien tarpeettomien sääntelyrajoitusten vähentäminen,

säännösten oikeasuhteisuuden lisääminen vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta,

liiallisen sääntelytaakan pienentäminen,

johdonmukaisempien ja tulevaisuuteen suuntautuneiden säännösten laatiminen.

Kannanottopyynnön tulokset on otettu tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan osaksi nykyisiä uudelleentarkasteluhankkeita ja lainsäädäntöaloitteitta. Sidosryhmien antama palaute on sisällytetty tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin ja toimiin, kuten vakavaraisuusasetuksen ja direktiivin (CRR/CRD IV) 2 3 tarkistukseen, joka johti 23. marraskuuta 2016 hyväksyttyyn komission ehdotukseen niin sanotusta CRR2-paketista 4 , pääomamarkkinaunionia koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien tulevien toimien laadintaan ja Euroopan markkinarakenneasetuksen (EMIR) 5 tulevaan REFIT-tarkistukseen. Palaute otetaan myös huomioon lähestyvissä toimivuustarkastuksissa ja arvioinneissa, jotka suoritetaan, kun toimenpiteiden tuloksista ja pidemmän aikavälin vaikutuksista saadaan enemmän tietoa. Kannanottopyynnössä tuli esiin myös useita muita kysymyksiä, jotka saattavat edellyttää uusia politiikkatoimia. Niitä esitellään tässä tiedonannossa.

2. JATKOTOIMET

Laatiessaan seuraavassa lueteltavia jatkotoimia komissio on ottanut huomioon vastaukset, joita se on saanut useilta sidosryhmiltä, kuten finanssipalvelujen käyttäjäryhmiltä, viranomaisilta, sijoittajilta ja finanssialalta. Yksityiskohtaisempi kuvaus saaduista kannanotoista esitetään liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

2.1Talouden rahoittamista koskevien tarpeettomien sääntelyrajoitusten vähentäminen

Investointien, kasvun ja työpaikkojen lisäämistä koskevan komission ensisijaisen tavoitteen mukaisesti EU:n on kiinnitettävä huomiota osa-alueisiin, joilla EU:n säännökset saattavat hankaloittaa rahoituksen virtaamista talouteen, ja sen on selvitettävä, voidaanko samat vakavaraisuustavoitteet saavuttaa kasvua paremmin edistävällä tavalla. Kuten pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa korostetaan, erityisenä toimintapoliittisena haasteena on pk-yritysten ja pitkäaikaisten sijoitusten rahoittaminen. Sidosryhmiltä on saatu tästä palautetta seuraavilla osa-alueilla:

Pankkien edellytykset rahoittaa laajempaa taloutta

Yritykset ja kotitaloudet EU:ssa ovat riippuvaisia pankkien edellytyksistä ja halukkuudesta rahoittaa niiden investointeja ja toimintoja. Komissio rakentaa parhaillaan lainsäädäntövallan käyttäjien kanssa pääomamarkkinaunionia rahoituslähteiden laajentamiseksi. On kuitenkin tärkeää, että myös pankkien rahoituskanava toimii asianmukaisesti.

Useimmat vastaajista myönsivät, että kriisin jälkeiset uudistukset olivat pankkisektorin häiriönsietokyvyn palauttamisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Häiriönsietokyky on edellytys sille, että pankit voivat toimia taloudessa rahoittajina. Vastaajat toivat esiin kuitenkin myös huolen Baselin pankkivalvontakomiteassa viimeisteltävänä olevien uusien vakavaraisuustoimenpiteiden vaikutuksesta ja siitä, että uusien ja nykyisten säännösten keskinäinen vaikutus saattaa heikentää pankkien rahoitusedellytyksiä. Pankkeja on pääomitettu yli 800 miljardilla eurolla finanssikriisistä lähtien, ja niille tehdään säännöllisesti stressitestejä. Komissio keskittyy tällä hetkellä panemaan täytäntöön loputkin Baselin pankkivalvontakomitean uudistuksista voidakseen poistaa jäljellä olevat riskit siten, että rahoitusvakaus turvataan ja pankkien edellytykset tukea EU:n talouden kasvua säilyvät entisellään.

Pk-yritysten rahoittaminen

Pk-yrityksillä on suurin vaikutus työpaikkojen ja kasvun lisäämiseen Euroopassa. Vastaajat suhtautuivat myönteisesti komission toimintaohjelmaan, jolla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta pääomamarkkinoilta. Ne huomauttivat kuitenkin myös, että suurin osa pk-yritysten rahoituksesta on pankkilainojen varassa, ja väittivät, että tämän pääomamarkkinoilta saatavaa rahoitusta täydentävän rahoituskanavan tukeminen vaatii lisätoimia.

Kestävät pitkäaikaiset sijoitukset

Pitkän aikavälin rahoitus tarjoaa sijoittajille tilaisuuden saada suurempaa ja vakaampaa tuottoa, koska tällaisilla sijoituksilla on pitkä erääntymisaika. Laadukas infrastruktuuri parantaa talouden tuottavuutta, mahdollistaa kasvun ja auttaa luomaan yhteyksiä sisämarkkinoilla. Vastauksissa tuotiin esiin joitakin sääntelyn elementtejä, joiden katsotaan vaikeuttavan pitkän aikavälin sijoitustoimintaa. Vastaajat esimerkiksi väittivät, että Solvenssi II direktiivissä 6 säädetty riskikehys heikentää vakuutusyhtiöiden edellytyksiä rahoittaa pitkäaikaisia sijoituksia ja etteivät pankkeja koskevat pääomavaatimukset tarjoa niihin riittäviä kannustimia.

Markkinalikviditeetin tukeminen

Markkinalikviditeetti on perusedellytys toimivalle finanssijärjestelmälle, joka tukee investointeja ja kasvua kohdentamalla niihin tehokkaasti pääomaa. Tuoreet tiedot osoittavat likviditeetin pienenneen kriisin jälkeen eräillä markkinoilla, kuten yrityslainojen ja takaisinostosopimusten markkinoilla. Tiedot viittaavat siihen, että likviditeettiä heikentävät useat eri tekijät. Sääntelymuutosten vaikutusten määrittäminen on vaikeaa. Komissio seuraa vastedeskin kehityssuuntia tällä osa-alueella ja arvioi huolellisesti, miten sääntelytoimenpiteet saattavat vaikuttaa markkinalikviditeettiin.

Selvityspalvelujen saanti

Johdannaiset ovat finanssiyrityksille ja muillekin yrityksille tärkeä tapa tukea riskeiltä suojautumista ja riskienhallintaa. Johdannaisten keskusvastapuoliselvitys on yksi G20-maiden johtajien sopimista keskeisistä uudistuksista, joka vähentää merkittävästi johdannaismarkkinoihin sisältyviä riskejä. Kaikki yritykset eivät ole kuitenkaan riittävän suuria voidakseen käyttää suoraan keskusvastapuoliyhteisöjä, ja monet niistä käyttävätkin pankkeja, jotka selvittävät johdannaistransaktioita niiden puolesta. Vastaajat toivat esiin huolen siitä, että eräät toimenpiteet estävät pankkeja tarjoamasta loppukäyttäjille tällaisia keskeisiä selvityspalveluja kohtuuhintaan.

Jatkotoimet

Pankkirahoitus	Komissio ehdottaa CRR2-paketissa muutoksia keskeisiin osa-alueisiin, jotta pankkien edellytykset rahoittaa taloutta turvataan: ovähimmäisomavaraisuusastetta muutetaan siten, että se ilmentää EU:n finanssialan monipuolisuutta ja että selvityspalvelujen ja julkisen kehittämisrahoituksen saanti turvataan. Vähimmäisomavaraisuusastetta käytetään vastedeskin ylivelkaantumisen rajoittamisessa; okaupankäyntivaraston perinpohjaista uudelleentarkastelua varten otetaan käyttöön siirtymävaihe, jotta eräät pankit eivät joutuisi korottamaan pääomaansa äkillisesti ja kohtuuttomasti ja opysyvän varainhankinnan vaatimus otetaan käyttöön asteittain ja hienosäädetään siten, että voidaan varmistaa EU:n kaupan rahoitustoimintojen, johdannaismarkkinoiden ja takaisinostosopimusten markkinoiden moitteeton toiminta. Komissio ehdottaa CRR2-paketissa pankkiunionin edistymisen perusteella toimenpiteitä, joilla voidaan edistää valtioiden rajat ylittävän pankkitoiminnan yhdentymistä pankkiunionin alueella edellyttäen, että samalla toteutetaan asianmukaisia suojatoimia. Tämä voisi ehkä parantaa valtioiden rajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien edellytyksiä hallita pääomaa ja maksuvalmiutta konsernin sisällä, vähentää hajaantumista ja kasvattaa pankkien mahdollisuutta rahoittaa taloutta. EU:n ulkopuolisilta luotonantajilta rahoitusta saavien luottolaitosten tukemiseksi komissio ehdottaa muutosta pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin 7 . Näin voidaan varmistaa, että säännöksiä, jotka koskevat EU:n ulkopuolisiin luotonantajiin sovellettavaa vaatimusta velkakirjojen arvon alaskirjauksen tunnustamisesta sopimuksissa, voidaan soveltaa pragmaattisesti.
Pk-yritysten rahoittaminen	Pk-yrityksille myönnettyihin alle 1,5 miljoonan euron pankkilainoihin sovelletaan nykyisin lievempiä pääomavaatimuksia kuin suuryrityksille myönnettyihin lainoihin. Komissio ehdottaa CRR2-paketissa, että pk-yritysten tukikerroin laajennetaan koskemaan kaikkia pk-yrityksille myönnettyjä lainoja, myös yli 1,5 miljoonan euron lainoja. Komissio aikoo pk-yritysten rahoitusta ja pörssiin listautumista koskevan laajemman työn osana arvioida, miten sijoitustutkimusta koskevia rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID II) 8 säännöksiä sovelletaan suhteessa pk-yrityksiin. Muutosten odotetaan yleisesti vähentävän eturistiriitoja ja parantavan markkinoiden toimintaa, mutta säännösten vaikutusta pk-yrityksiä koskevan tutkimuksen tarjontaan on seurattava tiiviisti. Komissio seuraa markkinoiden kehitystä tiiviisti myös varmistaakseen, että markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa 9 säädetty pk-yritysten kasvumarkkinoilla toimivia liikkeeseenlaskijoita koskeva järjestely toimii tasapuolisesti eli sekä kannustaa pk-yrityksiä listautumaan että suojaa sijoittajia.
Pitkäaikaiset sijoitukset	Komissio on lieventänyt riskistä johtuvia pääomavaatimuksia Solvenssi II direktiivin soveltamisalaan kuuluvien vakuutusyhtiöiden tehdessä sijoituksia tietyt vaatimukset täyttäviin infrastruktuurihankkeisiin. Se aikoo myös ehdottaa, että riskistä johtuvien pääomavaatimusten mitoitus tarkistetaan infrastruktuuriyhtiöitä koskevilta osin, jotta vaatimukset ilmentäisivät paremmin tällaisten sijoitusten pienempää riskiä. Komissio aikoo CRR2-paketin yhteydessä myös lieventää infrastruktuurihankkeisiin tehtyihin pankkien sijoituksiin sovellettavia luottoriskistä johtuvia pääomavaatimuksia. Solvenssi II direktiivin tulevat uudelleentarkastelut tarjoavat tilaisuuden arvioida pitkäaikaisia takuita koskevaa lainsäädäntöpakettia. Tarkoituksena on tutkia lisää kannustimia, joita vakuutusyhtiöille annetaan pitkäaikaisten sijoitusten tekemiseen, ja arvioida yksityisten pääomasijoitusten ja suljetulle sijoittajajoukolle suunnattujen velkainstrumenttien vakavaraisuuskohtelua.
Markkinalikviditeetti	Yrityslainamarkkinoiden kattavan uudelleentarkastelun lisäksi komissio aikoo pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman osana myös arvioida takaisinostosopimusten markkinoiden toimintaa. Komissio on joukkolainamarkkinoita koskevien huolenaiheiden vähentämiseksi ehdottanut, että rahoitusmarkkinadirektiiviä varten luotu uusi kauppaa edeltävän avoimuuden järjestelmä otetaan muissa kuin oman pääoman ehtoisissa rahoitusvälineissä käyttöön asteittain, jotta järjestelmä koskisi alkuvaiheessa ainoastaan kaikkein likvideimpiä rahoitusvälineitä. Komissio aikoo arvioida lyhyeksimyyntiä koskevaan asetukseen 10 sisältyvän markkinatakaustoimintaa koskevan poikkeuksen määritelmää. Komissio on ehdottanut, että arvopaperikeskusasetuksesta 11 annetuissa delegoiduissa säädöksissä otetaan vähemmän likvidejä rahoitusvälineitä koskevilta osin käyttöön oikeasuhteisemmat säännökset rahaluonteisista seuraamuksista ja toimituskurista.
Selvityspalvelujen saanti	Komissio aikoo EMIR-asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä arvioida selvityspalvelujen saannin herättämän huolen ja tarkastella, olisiko pienet finanssialan yritykset ja muut yritykset otettava keskusvastapuolimääritys- ja vakuusvaatimusten piiriin ja miten tämä voitaisiin tehdä.

2.2Säännösten oikeasuhteisuuden lisääminen vakavaraisuustavoitteita vaarantamatta

Sääntelyn on oltava säänneltyjen yhteisöjen kannalta oikein suhteutettua eli siinä on otettava huomioon niiden liiketoimintamallit, koko, merkitys järjestelmässä sekä niiden toiminnan monimuotoisuus ja valtioiden rajat ylittävät toiminnot. Oikeasuhteisemmat säännökset auttavat lisäämään kilpailua ja parantamaan finanssijärjestelmän häiriönsietokykyä turvaamalla järjestelmän monipuolisuuden vaarantamatta kuitenkaan vakavaraisuustavoitteita, rahoitusvakautta ja yleistä häiriönsietokykyä. Markkinoillepääsyn esteitä vähentämällä uudet toimijat voivat korvata palvelut, jotka menetetään häiriöitä heikommin sietävien yritysten poistuessa markkinoilta. On myös huolehdittava siitä, etteivät oikeasuhteisuutta lisäävät toimenpiteet horjuta tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Komissio aikoo tutkia keinoja, joilla finanssipalveluja koskevien säännösten oikeasuhteisuutta voidaan vahvistaa tarkoituksenmukaisesti.

Jatkotoimet

Pankkitoiminta	Komissio ehdottaa CRR2-paketin osana seuraavaa: oraportointitaakkaa kevennetään entisestään ja pienille ja perustason toimintaa harjoittaville luottolaitoksille asetetaan eriytetyt tietojen julkistamisvaatimukset; onykysäännösten soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella pienet ja perustason toimintaa harjoittavat laitokset ja pieniä muuttuvia palkkioita saava henkilöstö vapautetaan niiden sääntöjen noudattamisesta, jotka koskevat palkkioiden lykkäämistä ja maksamista rahoitusvälineinä; opoistetaan tarpeeton monimutkaisuus kaupankäyntivarastoon liittyvän markkinariskin ja vastapuoliluottoriskin käsittelyssä. Euroopan pankkiviranomainen (EPV) aikoo kehittää tietoteknisen työkalun, jonka on määrä auttaa pieniä pankkeja erottamaan niiden koon ja toimintojen kannalta merkittävät säännökset säännöksistä, joita on sovellettava ainoastaan suurempiin ja monimuotoisempaa toimintaa harjoittaviin pankkeihin. Komissio suorittaa vuonna 2017 sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuskohtelua koskevan REFIT-tarkistuksen ja ottaa tällöin huomioon EPV:n suositukset luoda pienemmille sijoituspalveluyrityksille vakavaraisuusjärjestelmä, joka ei aiheuta järjestelmätason uhkaa. Saatuaan komissiolta pyynnön antaa tekninen lausunto sijoituspalveluyrityksiä koskevan uuden vakavaraisuusjärjestelmän suunnittelusta EPV käynnisti marraskuussa 2016 asiaa koskevan kuulemisen.
Johdannaiset	EMIR-asetuksen uudelleentarkastelun 12 yhteydessä komissio harkitsee asetukseen sisältyvien keskusvastapuolimääritys- ja vakuusvaatimusten soveltamisalan muuttamista siten, että voidaan vastata finanssialan ulkopuolisten yritysten, eläkerahastojen ja finanssialalla toimivien pienten vastapuolten kohtaamiin erilaisiin haasteisiin. Eläkerahastot on tällä hetkellä vapautettu tilapäisesti EMIR-asetuksen mukaisesta keskusvastapuolimääritysvelvollisuudesta, ja asetuksen uudelleentarkastelussa arvioidaan, miten kysymys voidaan ratkaista sopivimmalla tavalla.
Vakuutustoiminta	Komissio pyysi heinäkuussa 2016 Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta (EIOPA) teknistä lausuntoa Solvenssi II direktiiviä koskevaan delegoituun asetukseen sisältyvien eritysten seikkojen tarkistuksesta. Tavoitteena on yksinkertaistaa tiettyjen standardikaavaan sisältyvien osioiden menetelmiä, oletuksia ja laskelmia ja laatia vaihtoehtoisten luottoluokitusten käyttöä koskeva säännöstö. Teknistä lausuntoa hyödynnetään Solvenssi II direktiivin tulevassa uudelleentarkastelussa.
Omaisuudenhoito	Komissio arvioi CRR2-paketissa esitetyn menettelytavan pohjalta, ovatko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 13 ja yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin 14 säännökset oikein suhteutettuja esimerkiksi palkitsemisjärjestelmien yhdenmukaistamiseen ja raportointitaakan vähentämiseen nähden.
Luottoluokitusala	Komissio aikoo arvioida, missä määrin luottoluokituslaitoksia koskevaa asetusta 15 voidaan soveltaa pieniin luottoluokituslaitoksiin oikeasuhteisemmin alan kilpailun lisäämiseksi. Tässä yhteydessä selkeytetään joitakin pienemmille yrityksille nykyisin myönnettyjä poikkeuksia ja tutkitaan yksinkertaistettuja raportointivaatimuksia ja muita oikeasuhteisuutta lisääviä toimenpiteitä.

2.3Liiallisen sääntelytaakan pienentäminen

Paremman sääntelyn agendan mukaisesti yksi komission REFIT-ohjelman keskeisistä tavoitteista on pitää sääntelytaakka säännösten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämällä minimitasolla ja hyödyntää täysimääräisesti nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. Komissio on sitoutunut voimakkaasti lainsäädännön jatkuvaan arviointi- ja tarkistusprosessiin tarpeettoman monimutkaisuuden tai liian raskaan sääntelyn välttämiseksi.

Raportointivaatimukset tarjoavat toimivaltaisille viranomaisille ja valvontaviranomaisille tietoa markkinoiden toimijoista ja niiden toimista. Tällaisten tietojen saanti on olennaista markkinavalvonnan suorittamiseksi sekä asianmukaisesti toimivien markkinoiden, rahoitusvakauden, sijoittajansuojan ja reilun kilpailun varmistamiseksi. Se auttaa myös osaltaan edistämään pääomamarkkinoiden tiiviimpää yhdentymistä. Vastaajien mielestä myös joissakin raportointivaatimuksissa oli epäjohdonmukaisuutta ja lainsäädännön päällekkäisyyttä. Toisia raportointivaatimuksia ne pitivät liian monimutkaisina ja toisinaan epätarkoituksenmukaisina. Vastauksissa tuotiin esiin teknologian merkittävä asema: vaikka järjestelmien pitäminen viimeisimpien vaatimusten tasalla on haastavaa, tekniikan kehitys voi tarjota apua yrityksille helpottamalla raportointiprosessia.

Useimmat säädökset, kuten vakavaraisuusasetus ja Solvenssi II direktiivi, sisältävät jo pienemmille yrityksille kevyempiä raportointivaatimuksia, mutta niiden soveltaminen vaihtelee eri lainkäyttöalueilla.

Esimerkiksi EU:n direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä esiintyy eroja, ja EU:n säännöksiä on pantu täytäntöön epäjohdonmukaisesti. Lisäksi ylisääntelykäytännöt kansallisessa lainsäädännössä tai EU:n direktiiveissä asetettuja vähimmäisvaatimuksia tiukempi valvonta ovat johtaneet toisinaan ylimääräisiin ja/tai päällekkäisiin vaatimuksiin, jotka voivat luoda esteitä valtioiden rajat ylittävälle finanssialan yritysten toiminnalle.

Jatkotoimet

Raportointi	CRR2-paketissa ehdotetaan, että pienemmiltä ja perustason toimintaa harjoittavilta pankeilta vaadittavaa raportointitiheyttä harvennetaan. Ennen vuoden loppua EPV järjestää kuulemisen useista konkreettisista ehdotuksista, joilla kevennetään entisestään pankkitoiminnan raportointivaatimusten aiheuttamaa taakkaa yhtenäistämällä valvonta-, tilasto- ja makrovakausraportointia koskevia vaatimuksia sekä yhdenmukaistamalla eri säädöksissä käytettyjä määritelmiä. Vuonna 2017 suoritettavassa EMIR-asetuksen uudelleentarkastelussa etsitään keinoja tarvittaessa vähentää finanssialan ulkopuolisten yritysten, pienten finanssialan yritysten ja eläkerahastojen nykyisiä raportointivaatimuksia, koska tällaisilla yrityksillä on pienempi järjestelmäriski. Komissio suorittaa finanssialan raportointivaatimuksista kattavan uudelleentarkastelun REFIT-ohjelman yhteydessä käsitelläkseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä huolenaiheita, joita säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat synnyttäneet. Komissio on tässä yhteydessä käynnistänyt ISA2-ohjelman 16 tuella taloudellisten tietojen yhdenmukaistamishankkeen, jonka tavoitteena on laatia taloudellisia tietoja koskeva yhteinen kieli. Hankkeessa puututaan velvoitetaakan alkutekijöihin ja valmistetaan maaperää kertaraportointiin perustuvalle menettelytavalle. Hankkeessa kartoitetaan yksityiskohtaisesti finanssialan 20 keskeisen säädöksen raportointivaatimukset ja tutkitaan, voidaanko tietokenttiä ja raportointikanavia vähentää, yhdistää tai rationalisoida vaarantamatta niiden tavoitetta. EIOPAn odotetaan raportoivan vuoden 2016 loppuun mennessä pieniä vakuutusyhtiöitä koskevien oikeasuhteisten raportointivaatimusten täytäntöönpanosta Solvenssi II direktiivin yhteydessä. Komissio aikoo arvioida mahdollisuuden ottaa käyttöön lyhyeksimyyntiä koskeva yhtenäinen raportointijärjestelmä tehostaakseen tietojen toimittamista sääntelyviranomaisille ja tutkiakseen keinoja, joilla voidaan pienentää nettomääräisiä lyhyitä positioita koskevaa raportointitaakkaa.
Tietojen julkistamisvaatimukset	Komissiossa arvioidaan parhaillaan avoimuusdirektiivin 17 ja tilinpäätösdirektiivin 18 kansallisia täytäntöönpanosäädöksiä. Samalla arvioidaan sitä, poikkeavatko huomattavien äänioikeusosuuksien ilmoittamista koskevat säännökset toisistaan.
Säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset	Komissio aikoo tarkastella uudelleen tilintarkastusasetukseen 19 sisältyviä kansallisia vaihtoehtoja keskittyen erityisesti valtioiden rajojen yli ulottuvaan pakollisen rotaation vaikutukseen ja kiellettyjen oheispalvelujen luetteloon. REFIT-aloitteen osana komissio järjestää myös kuulemisen toisistaan poikkeavien kansallisten vaihtoehtojen vaikutuksesta. Komissio kartoittaa parhaillaan kansallisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotta voidaan määritellä ylisääntelyn piiriin kuuluvat säännökset, joilla säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia lisätään kohtuuttomasti. Komissiossa arvioidaan parhaillaan 17 direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio seuraa vastedeskin, miten edistytään toimenpiteissä, joilla direktiivejä on määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä vuosina 2017 ja 2018. Komissiossa tarkastellaan myös uudelleen kansallisia säännöksiä, joilla luodaan perusteetonta tai kohtuutonta taakkaa valtioiden rajat ylittäville pääomanliikkeille. Tarkastelu suoritetaan pääoman vapaan liikkuvuuden esteitä käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän välityksellä ja osana pääomamarkkinaunionia koskevaa toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on laatia jäsenvaltioiden kanssa yhteinen suunnitelma siitä, miten edetään mahdollisissa toimissa, joita toteutetaan tällaisten kansallisten esteiden poistamiseksi.
Markkinoillepääsyn ja markkinoiden yhdentymisen esteiden vähentäminen	Komissio hyväksyi lokakuussa 2016 markkinoillepääsyn esteitä koskevan kertomuksen luottoluokituslaitosten markkinoiden tilasta. Kertomukseen sisältyy alustava arviointi kilpailusta kyseisillä markkinoilla, mahdollisista esteistä ja pienemmille luottoluokituslaitoksille aiheutuvista kohtuuttomista kustannuksista. Komissio seuraa vastedeskin, miten tilanne tällä osa-alueella kehittyy. Komissio seuraa vertailuarvoasetukseen 20 sisältyvien ulkoistamissäännösten soveltamista ja vaikutusta. Säännösten nojalla vertailuarvojen hallinnoijat ovat velvollisia takaamaan, että toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoja ulkoistamisesta. Markkinoiden yhdentymisen esteiden alalla komissio järjestää osana pääomamarkkinaunionia koskevaa toimintasuunnitelmaa kuulemisen valtioiden rajat ylittävistä rahastonhoidon esteistä. Tulosten perusteella komissio saattaa ehdottaa lainsäädäntömuutosta, valvontaa tai ohjeistusta esteiden poistamiseksi. Komissio aikoo myös selvittää, onko mahdollista yksinkertaistaa niitä lukuisia lupia, joita tarvitaan tällaisten palvelujen tarjoamiseksi sisämarkkinoilla.

2.4Johdonmukaisempi ja tulevaisuuteen suuntautunut sääntelyjärjestelmä

Kannanottopyynnössä korostui myös tarve varmistaa koko sääntelyjärjestelmän johdonmukaisuus, parantaa sijoittajan- ja kuluttajansuojaa entisestään, puuttua rahoitusjärjestelmässä jäljellä oleviin riskeihin ja pitää sääntelyjärjestelmä tekniikan kehityksen tasalla.

Epäjohdonmukaisten vuorovaikutussuhteiden poistaminen

Kannanottopyynnöstä kävi ilmi, että yksittäisten säädösten välillä on useita tahattomia vuorovaikutussuhteita. Esimerkiksi EMIR-asetusta koskevien uudistusten jälkeinen pienempi riski johdannaisten käytössä ei käy riittävästi ilmi vakavaraisuussäännöksistä, joita vakuutusyhtiöihin sovelletaan Solvenssi II direktiivin nojalla, eikä yhteissijoitusyrityksiin sovellettavista säännöksistä, tai on olemassa huoli siitä, että vähimmäisomavaraisuusaste saattaa rangaista selvitysosapuolina toimivia pankkeja, koska niiden riskialtistumissa ei oteta huomioon (erotellun) alkumarginaalin riskinvähennysvaikutusta. Kaikki vuorovaikutussuhteet eivät kuitenkaan anna aihetta toimenpiteisiin. Ei esimerkiksi ole riittävää näyttöä siitä, että vähimmäisomavaraisuusaste estäisi pankkeja pitämästä maksuvalmiusvaatimuksen edellyttämiä laadukkaita likvidejä varoja.

Sijoittajan- ja kuluttajansuojan parantaminen

Komissio on ryhtynyt merkittäviin toimiin parantaakseen sijoittajan- ja kuluttajansuojaa finanssipalveluissa. Useimmat tällaisista uusista tai tarkistetuista säädöksistä ovat tulleet kuitenkin voimaan vasta äskettäin tai ovat vasta tulossa voimaan, ja joitakin niistä ollaan vasta saattamassa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kuluttajajärjestöt ovat korostaneet, että kuluttajien luottamus finanssipalvelujen tarjoajiin on yhä vähäistä, ja ne ovat vaatineet komissiolta lisätoimia tällä osa-alueella. Kuluttajajärjestöjen kanta vastaa kuluttajamarkkinoiden tulostaulun tuloksia, joissa finanssipalvelut ovat olleet alimmalla sijalla useiden vuosien ajan. Kuluttajien vähäinen luottamus finanssipalveluihin vähentää heidän osallistumistaan niihin varsinkin, kun on kyse valtioiden rajat ylittävästä myynnistä. Tämän luottamuksen palauttamiseksi on tärkeää, että komission linjauksissa puututaan kuluttajansuojaan ja valvontaan liittyviin näkökohtiin.

Sääntelyjärjestelmän puutteiden korjaaminen

Sääntelyjärjestelmän puutteet voivat tulla ilmi esimerkiksi sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön, finanssialan innovaatioiden ja tekniikan kehityksen vuoksi, kun sekä rahoituspalvelujen käyttäjät että tarjoajat muuttavat ajan mittaan menettelytapojaan. Yksi komission ilmoittamista ensisijaisista tavoitteista on finanssialan uudistusohjelman loppuun saattaminen poistamalla jäljellä olevat riskit, jotka liittyvät muun muassa järjestelmän kannalta vaikutusvaltaisiin yhteisöihin.

Tekniikan kehityksen huomioon ottaminen

Teknologia muuttaa finanssimarkkinoiden toimijoiden liiketoimintamalleja ja toimijoiden suhteita asiakkaisiin ja sijoittajiin. Tämä tarjoaa tärkeitä tilaisuuksia vakiintuneille markkinatoimijoille mutta myös markkinoiden uusille tulokkaille. Myös asiakkaiden pitäisi saada etua monipuolisemmista ja tehokkaammista finanssipalveluista. Huolta kannetaan kuitenkin siitä, että tämä kehitys saattaa aiheuttaa finanssimarkkinoiden asianmukaisen toiminnan ja vakauden vaarantavia riskejä. Tällaisia riskejä on seurattava, ja niitä on vähennettävä. Finanssialan sääntelyn tulisi olla erityisesti riittävän joustavaa, jotta se pikemminkin veisi eteenpäin kuin haittaisi tekniikan kehitystä ja takaisi samalla korkeatasoisen kuluttajansuojan.

Jatkotoimet

Vuorovaikutussuhteiden ja epäjohdonmukaisuuksien poistaminen	Turvatakseen pankkien kyvyn tarjota asiakkailleen selvityspalveluja EMIR-asetuksen mukaisesti komissio ehdottaa CRR2-paketissa vähimmäisomavaraisuusasteen muuttamista siten, että pankit voivat kattaa johdannaistransaktioiden aiheuttaman mahdollisen tulevan riskialtistuman alkumarginaalilla. Komissio aikoo tarkastella uudelleen Solvenssi II direktiivin mukaista vastapuoliluottoriskin vähentämisjärjestelmää, jotta Solvenssi II direktiiviä koskevan delegoidun säädöksen tulevassa uudelleentarkastelussa otettaisiin huomioon EMIR-asetuksen hyväksyminen. Komissio on pyytänyt EIOPAa laatimaan ehdotuksen Solvenssi II direktiiviä koskevan delegoidun säädöksen saattamisesta ajan tasalle siten, että siinä otetaan huomioon EMIR-asetuksella käyttöön otettu pienempi vastapuoliluottoriski. Tulevassa uudelleentarkastelussa tartutaan Solvenssi II direktiivin ja vakavaraisuusasetuksen välisiin epäjohdonmukaisuuksiin, jotka koskevat aluehallintojen ja paikallisviranomaisten käsittelyä. Syyskuussa 2016 päättyi komission järjestämä kuuleminen, jolla pyydettiin kannanottoja siitä, onko finanssiryhmittymädirektiivin 21 mukainen nykyinen sääntelyjärjestelmä oikeasuhteinen ja vastaako se tarkoitustaan. Osana vuotta 2017 koskevaa REFIT-ohjelman työsuunnitelmaa komissio aikoo arvioida finanssiryhmittymädirektiivin mukaisen nykyisen järjestelmän asiaankuuluvuuden, vaikuttavuuden, tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja järjestelmästä saadun lisäarvon. Komissio ehdottaa CRR2-paketin osana, että uudesta arvonalentumismallista johtuvat vakavaraisuussäännösten pääomavaikutukset otetaan asteittain käyttöön tarkistetuissa kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa (IFRS 9), jotta voidaan estää pankkien luotonantoon kohdistuva äkillinen vaikutus. Komissio on pyytänyt ESMAa erittelemään kannanotot, jotka koskevat OTC-johdannaisten käytölle yhteissijoitusyrityksiä koskevassa direktiivissä asetettuja rajoituksia.
Sijoittajan- ja kuluttajansuojan parantaminen	Jatkotoimena finanssialan vähittäispalveluja koskevaan vihreään kirjaan komissio julkistaa vuoden 2017 alussa toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimenpiteitä finanssialan vähittäispalvelujen sisämarkkinoiden syventämiseksi. Toimintasuunnitelman tavoitteena on auttaa kuluttajia saamaan reilumpia sopimuksia ja kuluttajia ja palveluntarjoajia hyötymään paremmin sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Finanssialan vähittäispalveluja koskevassa toimintasuunnitelmassa tarkastellaan muun muassa keinoja, joilla i) suojataan paremmin kuluttajia heidän ostaessa finanssipalveluja muista maista ja verkosta. Tarkoituksena on erityisesti parantaa kuluttajien tietoutta mahdollisuuksista ratkaista valtioiden rajat ylittäviä riita-asioita muutoin kuin tuomioistuimissa. ii) vähennetään lainsäädännöstä ja sääntelystä johtuvia esteitä, joita yrityksillä on vastassaan niiden tarjotessa finanssipalveluja ulkomailla ja hyödyntäessään finanssialan vähittäispalvelujen lisääntyvää digitaalistumista. iii) tehdään tietojen julkistamisvaatimuksista sellaisia, että ne sopivat digitaalisen maailman tarkoituksiin. Komissio on parhaillaan käynnistämässä pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman osana EU:n vähittäissijoitustuotteiden markkinoiden kattavan arvioinnin. Siinä tarkastellaan jakelukanavia, sijoitusneuvontaa ja tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.
Sääntelyjärjestelmän puutteiden korjaaminen	Komissio saattaa tarkastella finanssialan vähittäispalveluja koskevan toimintasuunnitelman osana, mitä hyötyä on saatu sijoittajien korvausjärjestelmää koskevalla direktiivillä 22 parannetusta suojasta, ja se ottaa tällöin huomioon asiasta saadut aiemmat kokemukset. Komissio esittää lähiaikoina ehdotuksen keskusvastapuolia koskevasta elvytys- ja kriisinratkaisusäännöstöstä. EU:n makrovakausjärjestelmän tulevassa uudelleentarkastelussa arvioidaan makrovakausvälineistön mahdolliset epäjohdonmukaisuudet ja tapaukset, joissa välineet ovat riskeihin kohdistettuihin toimenpiteisiin sekä riskien mitoitukseen ja kasautumiseen nähden päällekkäisiä. Kuten tausta-asiakirjasta käy ilmi, uudelleentarkastelussa arvioidaan myös hyödyt, jotka on saatu makrovakausjärjestelmän laajentamisesta pankkitoiminnan ulkopuolelle.
Tekniikan kehityksen huomioon ottaminen	Komissio on perustanut sisäisen rahoitusteknologiaa käsittelevän työryhmän, joka seuraa finanssialaan vaikuttavaa tekniikan kehitystä ja laatii tarvittaessa sen edellyttämiä vastauksia. Heinäkuussa 2016 komissio julkisti ehdotuksen rahanpesunvastaisen direktiivin 23 muuttamisesta. Tarkoituksena on estää virtuaalirahan ja muiden uusien innovatiivisten teknologioiden käyttö laittomiin tarkoituksiin. Komission yksiköt aikovat myös vaihtaa näkemyksiä sidosryhmien kanssa siitä, miten kyberuhkia koskevaa tietoa voitaisiin jakaa. Finanssialan vähittäispalveluja koskevassa toimintasuunnitelmassa tarkastellaan keinoja, joilla voidaan kannustaa etätunnistuksen käyttöön ja sopimusten allekirjoittamiseen turvallisella ja suojatutulla tavalla.

3. SEURAAVAT TOIMET

Kannanottopyynnön osana kootuista näkökannoista on ollut paljon hyötyä keskeneräisten aloitteiden muotoilemisessa. Järjestelmä toimii yleisellä tasolla edelleen moitteettomasti, mutta eräitä siihen tehtäviä muutoksia viedään eteenpäin

suorittamalla toimivuustarkastuksia ja tarkastelemalla lainsäädäntöä uudelleen REFIT-ohjelman yhteydessä muun muassa finanssialan raportointivaatimuksia koskevilta osin,

mitoittamalla toimenpiteet oikein sekä lainsäädännön että sen soveltamisen tasolla,

kehittämällä jatkuvasti uusia menettelytapoja, joilla esimerkiksi parannellaan ja nopeutetaan pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä, ja

hyödyntämällä komission työpanosta maailmanlaajuisella tasolla toteutettavissa toimissa, joilla mitataan ja arvioidaan uudistusten yhteisvaikutusta.

Tässä tiedonannossa esitetään useita yksityiskohtaisia jatkotoimenpiteitä, joihin komissio aikoo ryhtyä kannanottopyynnön perusteella. Komissio aikoo seurata niiden toteuttamista kullakin osa-alueella ja julkistaa seurannan tulokset ja mahdolliset uudet toimet vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tämän kannanottopyynnön ei pitäisi katsoa olevan yksittäinen hanke. Paremman sääntelyn periaatteita noudatetaan vastedeskin tiukasti komission lainsäädäntöehdotusten laadinnassa arvioimalla niiden vaikutukset, minimoimalla säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ja varmistamalla oikeasuhteisuus. Eri kuulemismekanismiensa välityksellä komissio jatkaa yhteistyötään kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja antaa niille mahdollisuuden esittää lisää kannanottoja ja osallistua linjausten laadintaan. Komissio odottaa erityisesti saavansa määrällistä tietoa, joka osoittaa EU:n lainsäädännön vaikutuksen kuluttajiin, talouden toimijoihin ja koko talouteen. Näin komissio voisi vahvistaa paremmin analyyttista kapasiteettiaan arvioida uudistusten tehokkuutta, vaikuttavuutta ja EU:n tasolla tuottamaa lisäarvoa sekä osallistua asiaa koskevaan työhön maailmanlaajuisella tasolla.

Kannanottopyyntö osoittaa, että komissio on sitoutunut REFIT-ohjelmaan ja sääntelyn parantamiseen. Se onkin todennut, että laatimalla ja mitoittamalla sääntelypoliittiset linjaukset tosiasiallisen tiedon perusteella, selvittämällä niiden mahdolliset suhteet nykylainsäädäntöön, harjoittamalla määrätietoista seurantaa, evaluointia ja vaikutusarviointia, takaamalla läpinäkyvyys, ottamalla sidosryhmät mukaan toimintaan ja järjestämällä avoimia julkisia kuulemisia voidaan luoda parempaa ja vaikutuksiltaan suurempaa sääntelyä ja välttää luomasta tarpeetonta taakkaa. Samalla voidaan saavuttaa rahoitusvakautta koskevat olennaiset tavoitteet, suojella kuluttajia ja sijoittajia sekä lisätä työpaikkoja, kasvua ja investointeja. Paremman sääntelyn periaatteita pitäisi edistää myös maailmanlaajuisella tasolla. Onkin kannustavaa, että G20-maiden ryhmä, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä, Baselin pankkivalvontakomitea ja muut kansainväliset elimet ovat ryhtymässä arvioimaan uudistusten yleistä johdonmukaisuutta. Komissio on valmis osallistumaan tällaisiin toimiin.

(1)

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//NONSGML+REPORT+A8-2015-0360+0+DOC+PDF+V0//FI

(2)

Asetus (EU) N:o 575/2013.

(3)

Direktiivi 2013/36/EU.

(4)

CRR2-paketissa esitetään riskinvähennystoimenpiteiden yhdistelmä, joka sisältyy seuraaviin ehdotuksiin: ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta”, ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta”, ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta” ja "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta".

(5)

Asetus (EU) N:o 648/2012.

(6)

Direktiivi 2009/138/EY.

(7)

Direktiivi 2014/59/EU.

(8)

Direktiivi 2014/65/EU.

(9)

Asetus (EU) N:o 596/2014.

(10)

Asetus (EU) N:o 236/2012.

(11)

Asetus (EU) N:o 909/2014.

(12)

Lisätietoja on 22. marraskuuta 2016 julkistetussa Euroopan markkinarakenneasetuksen tarkastelukertomuksessa.

(13)

Direktiivi 2011/61/EU. Sen 69 artiklan mukaan ”komissio aloittaa viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2017 julkisen kuulemisen ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tämän direktiivin soveltamisen ja soveltamisalan uudelleentarkastelun”.

(14)

Direktiivi 2014/91/EU.

(15)

Asetus (EU) N:o 462/2013.

(16)

Päätös (EU) 2015/2240.

(17)

Direktiivi 2013/50/EU.

(18)

Direktiivi 2013/34/EU.

(19)

Asetus (EU) N:o 537/2014.

(20)

Asetus (EU) 2016/1011.

(21)

Direktiivi 2002/87/EY.

(22)

Direktiivi 97/9/EY.

(23)

Direktiivi (EU) 2015/849.