Este documento é um excerto do sítio EUR-Lex
Documento 52016DC0768
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS on the implementation of the Council Recommendation on promoting health-enhancing physical activity across sectors
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta
COM/2016/0768 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 5.12.2016
COM(2016) 768 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta
1.Johdanto ja tausta
Neuvosto on pyytänyt komissiota raportoimaan joka kolmas vuosi siitä, miten EU:n jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön neuvoston marraskuussa 2013 antaman suosituksen monialaisesta terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä, jäljempänä ’neuvoston suositus’ 1 , ja arvioimaan suosituksen antamaa lisäarvoa. Tämä edistymiskertomus kattaa vuodet 2014–2016.
Euroopassa useimmat ihmiset eivät liiku Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemaa määrää. 2 Varsinkin heikoista sosioekonomisista oloista peräisin olevat ja etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvat sekä vammaiset liikkuvat liian vähän. EU:n jäsenvaltiot ovat myöntäneet, että terveysliikuntaa edistäviä toimia on tehostettava kansallisella tasolla, ja tunnustaneet EU:n tason toiminnasta saatavat hyödyt. Tätä taustaa vasten annettiin vuonna 2013 komission ehdotuksen pohjalta edellä mainittu neuvoston suositus terveyttä edistävästä liikunnasta. Neuvosto antoi hiljattain myös päätelmät lasten motoristen taitojen sekä liikunta- ja urheilutoiminnan edistämisestä 3 . Siinä jäsenvaltioita kehotettiin tiedottamaan siitä, kuinka hyödyllistä säännöllinen liikunta on varhaislapsuudesta alkaen, ja edistämään lasten liikkumista monialaisilla, esimerkiksi koulutus-, nuoriso- ja terveydenhoitoalojen yhteisillä toimilla.
Neuvoston suosituksessa jäsenvaltioita kannustettiin työskentelemään monialaisesti ja ottamaan kansallisissa terveysliikuntastrategioissaan ja -toimintasuunnitelmissaan huomioon muun muassa urheilun, terveydenhoidon, koulutuksen, ympäristön ja liikenteen. Jäsenvaltioita rohkaistiin myös tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa ja vaihtamaan säännöllisesti tietoja ja parhaita käytäntöjä. Lisäksi neuvosto totesi, että kansallisen ja alueellisen päätöksenteon tueksi tarvittiin luotettavampia ja ajankohtaisempia tietoja tilanteesta eri puolilla EU:ta, ja ehdotti sen vuoksi seurantakehyksen perustamista EU:n liikuntasuuntaviivojen 4 pohjalta (terveyttä edistävän liikunnan seurantakehys).
2.Menetelmä
Terveyttä edistävän liikunnan seurantakehys koostuu 23 indikaattorista, jotka kattavat erialisia terveysliikunnan kannalta olennaisia aihealueita: kansainväliset liikuntakoskevat suositukset ja -suuntaviivat, monialainen lähestymistapa, liikunta, terveys, koulutus, ympäristö (muun muassa kaupunkisuunnittelu ja yleinen turvallisuus), työympäristö, ikäihmiset, seuranta ja yleinen tietoisuus.
Neuvoston suosituksessa kehotettiin kutakin EU:n jäsenvaltiota nimeämään kansallinen terveyttä edistävän liikunnan yhteyspiste, jonka tehtävänä on koordinoida kansallisella tasolla tietojen keruuta terveyttä edistävän liikunnan seurantakehystä varten. EU:n kaikki 28 jäsenvaltiota nimesivät yhteyspisteensä vuoden 2014 puoliväliin mennessä, ja liikuntayhteyspisteiden verkoston toiminta käynnistettiin Roomassa lokakuussa 2014. Seurantakehyksessä käytettäviä tietoja kerättiin vuonna 2015 yhteistyössä WHO:n kanssa. Verkosto kokoontui komission tuella vuoden 2015 tammikuussa ja kesäkuussa käsittelemään ongelmakohtia sekä vuoden 2016 huhtikuussa ja syyskuussa, jolloin keskusteltiin kokemuksista ja tulevasta tietojenkeruusta.
Lisäksi Erlangen-Nürnbergin yliopiston (Saksa) johtama tutkijaryhmä tarjosi komission valtuuttamana yhteyspisteille seurantakehykseen liittyvää tukea 5 . Ryhmä teki myös riippumattoman arvioinnin seurantakehyksestä ja koko menettelystä (terveysliikuntatutkimus) 6 . Tutkimuksen yhteydessä muutamassa maassa laadittiin tarkempi tilanneanalyysi, jonka avulla koottiin palautetta ja kokemuksia seurantakehyksen täytäntöönpanosta ja siihen liittyviä ehdotuksia. Analyysien perusteella esitettiin komissiolle suosituksia seurantakehyksen ja jäsenvaltioille tarjottavan tuen eri osatekijöiden parantamiseksi.
Tämä edistymiskertomus perustuu jäsenvaltioilta lähinnä liikuntayhteyspisteiden verkoston kautta saatuihin tietoihin sekä WHO:n antamiin tietoihin. Kertomuksen pohjana on käytetty edellä mainittua tutkijaryhmän terveysliikuntatutkimusta.
3.WHO:n ravitsemus-, ylipaino- ja liikuntatietokanta sekä maakohtaiset tietosivut terveysliikunnasta
Kaikki terveysliikunnan seurantakehyksen kautta kootut tiedot lisättiin WHO:n eurooppalaiseen ravitsemus-, ylipaino- ja liikuntatietokantaan (NOPA) 7 . Tietokanta sisältää ravitsemukseen, ylipainoon ja liikuntaan liittyviä tietoja epidemiologiasta, esiintyvyydestä, poliittisista toimista ja hyvistä käytännöistä. Komission tuella WHO muutti tietokannan liikuntaosiot terveysliikunnan seurantakehyksen mukaisiksi ja paransi sen käyttöliittymää.
WHO:n Euroopan aluetoimisto kokosi komission tuella ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa jäsenvaltioiden tiedot maakohtaisiin terveysliikuntatietosivuihin 8 , jotka julkaistiin Euroopan urheiluviikon yhteydessä syyskuussa 2015. Tietosivuilla kerrotaan kunkin maan terveysliikuntatilanteesta ja hyvistä käytännöistä, ja joukossa on myös analyysi terveysliikunnan suuntauksista ja tilanteesta koko EU:ssa. WHO:n Euroopan aluetoimiston mukaan maakohtaiset tietosivut olivat toukokuussa 2016 WHO:n verkkosivustojen tuotteista 20 suosituimman joukossa.
4.Terveysliikuntapolitiikan kehittäminen ja täytäntöönpano kansallisella tasolla
Terveysliikunnan seurantakehyksen ensimmäisen tietojenkeruun yhteydessä EU:n 28 jäsenvaltiosta 27 9 osallistui tutkimukseen, joka koski 23 indikaattorin täytäntöönpanoa. Kootut tiedot antavat hyvän yleiskuvan siitä, miten terveysliikuntaa on pyritty lisäämään EU:ssa. Tietoihin voi tutustua WHO:n NOPA-tietokannassa. Tiivistelmä tuloksista esitetään WHO:n Euroopan aluetoimiston ja komission julkaisemilla liikuntaa koskevilla maakohtaisilla tietosivuilla.
Sen jälkeen, kun neuvoston suositus annettiin marraskuussa 2013, kaikki tutkimukseen osallistuneet 27 maata olivat ottaneet käyttöön kansallisen tason toimia tai laatineet toimintasuunnitelmia yhdellä tai useammalla seurantakehyksen piiriin kuuluvalla alalla. Uusia toimia otettiin käyttöön muun muassa urheilun (13 maata), terveydenhoidon (10 maata), koulutuksen (8 maata), ympäristön, kaupunkisuunnittelun ja yleisen turvallisuuden aloilla (liikenne mukaan luettuna; 3 maata) sekä ”ikäihmiset”-aihealueella (3 maata). Ilmoitetuista 152 toimesta ja toimintasuunnitelmasta monet oli kuitenkin käynnistetty ennen kuin neuvoston suositus annettiin.
Indikaattori katsotaan pannuksi täytäntöön, jos jäsenvaltio on ottanut käyttöön toimintalinjan tai ohjelman, jota seurataan kyseisen indikaattorin avulla. Seurantakehyksessä on 23 indikaattoria; 23 maata on pannut täytäntöön vähintään 10 indikaattoria, ja 5 maata on pannut täytäntöön vähintään 20 indikaattoria. Seurantakehyksen kaikki 23 indikaattoria on pantu kaikilta osin täytäntöön ainoastaan 1 maassa. On huomattava, että vain 7 maata on toteuttanut toimia, jotka kattavat kaikki seurantakehyksen aihealueet.
Seuraavassa kuvassa esitetään EU:n 27 jäsenvaltiossa täytäntöön pantujen indikaattorien määrät.
Jäljempänä esitetään yleiskatsaus terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksen tuloksista aihealueittain. 10
Terveysliikuntaa koskevia kansallisia toimintasuosituksia on otettu käyttöön 19 maassa. Suosituksista 18 on suunnattu aikuisille, 17 nuorille ja 16 on ikääntyneille. 10 maassa kansalliset suositukset perustuvat WHO:n suosituksiin. 1 maan suositukset noudattavat EU:n liikuntasuuntaviivoja. 8 maassa noudatetaan muita kansainvälisiä suosituksia tai niiden yhdistelmää.
Yhteensä 16 maata ilmoitti kehittäneensä ja panneensa täysimääräisesti täytäntöön erityisen kansallisen koordinointimekanismin terveysliikunnan lisäämiseksi. 1 maa ilmoitti ministeriöiden välisestä tiiviistä yhteistyöstä, joka toimii koordinointimekanismin tavoin, ja 4 muuta maata suunnitteli ottavansa käyttöön mekanismin kahden vuoden kuluessa.
Kansallisia ”liikuntaa kaikille” -toimia oli toteutettu 22 maassa. 7 maassa toteutettiin toimia, joiden laajempiin tavoitteisiin ”liikuntaa kaikille”-teema sisältyi.
7 maassa pantiin täytäntöön ”liikuntaseurat terveyden edistäjinä” -ohjelmia, joilla urheiluseuroja kannustetaan tarjoamaan harrasteliikunta-aktiviteetteja ja ottamaan terveysnäkökohdat huomioon kaikessa toiminnassaan. 2 muuta maata aikoo toteuttaa tämäntyyppisiä ohjelmia lähitulevaisuudessa.
Joissakin maissa vastattiin useamman kuin yhden kohderyhmän tarpeisiin integroidusti, kun taas toisissa keskityttiin tiettyihin kohderyhmiin terveysliikunnan osa-alueesta riippuen. 10 maata ilmoitti tukevansa erityisjärjestelyin sosiaalisesti heikossa asemassa olevien ryhmien (maahanmuuttajat tai sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevat) mahdollisuuksia käyttää virkistys- ja kuntoilutiloja. 2 jäsenvaltiossa urheilu oli olennainen osa vammaisille suunnattuja kuntoutus- ja uudelleensopeuttamisohjelmia.
Terveysliikuntatoimia pantiin täytäntöön terveydenhoidon alalla 22 maassa. Terveydenhoidon ammattien koulutusohjelmiin sisältyi liikuntaa koskevaa koulutusta 17 maassa. Liikuntaa käsiteltiin lääkäreiden ja fysioterapeuttien koulutusohjelmissa 14 maassa ja sairaanhoitajien koulutusohjelmissa 8 maassa. Lisäksi 13 maassa käynnistettiin ohjelmia, joiden tarkoituksena on lisätä terveydenhoidon ammattilaisten tarjoamaa liikuntaneuvontaa. Ohjelmat liittyivät enimmäkseen ei-tarttuvien tautien ehkäisemiseen, ja niissä tarjottiin ohjausta terveydenhoidon ammattilaisille. Osa niistä oli ilmaisia verkkokursseja.
Terveysliikuntaa edistäviä toimia toteutettiin 19 maassa ympäristön, kaupunkisuunnittelun ja yleisen turvallisuuden aloilla (liikenne mukaan luettuna). Kävelyn ilmoitettiin olevan yksi kolmesta tärkeimmästä päivittäisissä toimissa käytettävästä liikkumismuodosta 20 maassa, kun taas pyöräily oli kolmen suosituimman joukossa 8 maassa. Lisäksi joissakin maissa otettiin käyttöön muun muassa verokannustimia (esim. ostettujen polkupyörien arvonlisäveron palauttaminen, verovapautukset ja/tai työntekijöille maksettavat korvaukset kävellen tai pyörällä tehtävistä työmatkoista), korkeita pysäköintimaksuja ja ruuhkamaksuja.
14 maata ilmoitti toteuttaneensa työmatkaliikuntajärjestelmiä (lisäksi 1 maa suunnittelee sellaisen toteuttamista lähitulevaisuudessa), kun taas 12 maassa oli käytössä järjestelmiä, joilla edistetään työpaikkaliikuntaa (6 muuta maata aikoo toteuttaa vastaavia järjestelmiä lähitulevaisuudessa).
4 maata ilmoitti panneensa täytäntöön eurooppalaiset suuntaviivat vapaa-ajan liikunnan infrastruktuurien 11 parantamiseksi kansallisella tasolla, ja 6 muuta maata aikoo toteuttaa ne lähitulevaisuudessa.
Terveysliikuntaa edistäviä toimia pantiin täytäntöön koulutusalalla 19 maassa. Kaikissa 27 maassa pantiin täytäntöön toimenpide, joka edellyttää koulujen pakollisten liikuntatuntien määrän vahvistamista (vaihteluväli yhdestä lähes viiteen tuntiin luokka-asteesta ja maasta/alueesta riippuen). 6 maassa sallittiin pakollisten ja vapaaehtoisten liikuntatuntien yhdistäminen alakouluissa ja 5 maassa yläkouluissa. Useat maat ilmoittivat myös, että ne olivat toteuttaneet erilaisia kouluihin liittyviä ohjelmia terveysliikunnan lisäämiseksi: liikunta-aktiviteetteja välitunneilla (8 maassa), taukoliikuntaa oppituntien aikana (4 maassa) ja opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa (11 maassa). 9 maata ilmoitti panneensa aktiivisen koulumatkaliikkumisen lisäämiseksi täytäntöön ohjelmia, joilla parannettiin pyöräilevien ja kävellen liikkuvien oppilaiden koulumatkojen turvallisuutta. Terveysliikunta kuului liikunnanopettajien koulutukseen 20 maassa.
Ikäihmisten liikkumista lisäävistä paikallisyhteisöjen toimista ilmoitti 13 maata, joista 2 suunnitteli tämäntyyppisten hankkeiden toteuttamista lähitulevaisuudessa (esim. ohjelmia, joilla parannetaan ikääntyneiden tasapainoa ja koordinaatiota, ehkäistään kaatumisia tai annetaan kuntoiluneuvontaa).
18 maata ilmoitti toteuttaneensa onnistuneita tiedotuskampanjoita, joilla pyrittiin lisäämään yleistä tietoisuutta liikunnan hyödyistä ja liikkuvien ihmisten määrää. 1 maa ilmoitti toteuttaneensa peräti 14 erilaista kampanjaa. Osa kampanjoista suunnattiin kaikille kansalaisille, kun taas osassa kohteena olivat erityisryhmät, kuten lapset tai ikäihmiset. Osa kampanjoista kattoi koko maan, kun taas osa oli rajattu tietylle alueelle tai tiettyyn kaupunkiin.
5.Liikunnan yleisyyden mittaaminen
Väestön liikuntamäärässä ajan mittaan tapahtuvien suuntausten ja muutosten seuranta on tärkeää, jotta kansallisia liikuntatoimia voidaan kehittää, arvioida ja parantaa. Terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksessä liikuntamäärät EU:n jäsenvaltioissa ilmoitettiin sellaisten aikuisten, lasten ja nuorten prosenttimäärinä, jotka liikkuivat vähintään WHO:n suositusten mukaisen vähimmäismäärän 12 .
Järjestelmiä, joilla seurataan väestön liikuntamäärää, oli käytössä 17 maassa (5 muun maan on tarkoitus ottaa vastaavia järjestelmiä käyttöön kahden vuoden kuluessa). Näissä järjestelmissä käytettiin kuitenkin erilaisia tutkimusvälineitä ja kyselylomakkeita. Lisäksi useat maat ilmoittivat liikuntamäärätietoja, jotka olivat peräisin useammasta kuin yhdestä lähteestä tai välineestä. 12 maata toimitti aikuisten liikuntamääriä koskevia tietoja, jotka oli saatu riippumattomista kansallisista tutkimuksista. Lisäksi ilmoitettiin EU:n kyselytutkimuksista saatuja tietoja (6 maata ilmoitti eurobarometritietoja 13 ja 2 maata käytti kansallisina liikuntamäärätietoina eurooppalaisen terveyshaastattelututkimuksen 14 tuloksia). 1 maa ilmoitti myös tietoja, jotka oli saatu mittaamalla liikuntaa objektiivisesti erilaisten laitteiden, kuten kiihtyvyysmittareiden, avulla. Lapsia ja nuoria koskevat tiedot olivat pääasiassa peräisin kouluikäisten lasten terveyskäyttäytymistutkimuksesta 15 , joka on laajalti hyväksytty, kansainvälisissä vertailuissa ja suuntausten havainnoinnissa käytetty vakioitu tietolähde, tai kansallisesti edustavista tutkimuksista. Jos kansallisia tietoja ei ollut saatavilla, liikuntamääriä koskevat arviot saatiin WHO:n Global Health Observatory tilastotietokannasta. 16
Ilmoitetut tiedot osoittivat, että maiden sisällä ja välillä oli suuria eroja käytetyistä tutkimusvälineistä ja -menetelmistä riippuen. Muun muassa joistakin kansallisista tutkimuksista, EU:n tutkimuksista, kuten Eurobarometri-tutkimuksesta ja eurooppalaisesta terveyshaastattelututkimuksesta, sekä erityisesti WHO:n Global Health Observatory tietokannasta saatujen tietojen välillä oli merkittäviä eroja. Jäsenvaltiot ilmoittivat olevansa tietoisia asiasta ja siitä, kuinka vaikeaa on varmistaa liikuntatietojen oikeellisuus ja vertailukelpoisuus EU:n sisällä. Eri tutkimusvälineillä saatujen ristiriitaisten tietojen julkaisemista pidettiin liikunnan edistämisen kannalta ongelmallisena ja ongelmana, johon olisi puututtava.
6.terveysliikuntaa edistävä Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja yhteistyö komission kanssa
Neuvoston suosituksessa jäsenvaltioita kannustetaan tekemään keskenään ja komission kanssa tiivistä yhteistyötä terveysliikunnan lisäämiseksi ja vaihtamaan säännöllisesti tietoja ja hyviä käytäntöjä. Komissiota kehotetaan helpottamaan tietojen ja käytäntöjen vaihtoa ja tukemaan jäsenvaltioita niiden työssä tällä alalla.
EU:n urheilualan työsuunnitelman 2014–2017 17 nojalla perustetulle terveyttä edistävää liikuntaa käsittelevälle asiantuntijaryhmälle annettiin tehtäväksi koordinoida neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa. Sen kokouksissa 18 esiteltiin säännöllisesti terveysliikuntaa lisääviä jäsenvaltioiden ja tarkkailijajärjestöjen hyviä käytäntöjä (EU:n rahoittama tutkimus mukaan luettuna 19 ) kokemusten vaihdon helpottamiseksi. Lisäksi asiantuntijaryhmä kokosi hyviä käytäntöjä kaikista jäsenvaltioista ja urheilujärjestöistä, jotka osallistuivat kokouksiin tarkkailijoina 20 . Niiden tarkoituksena oli antaa virikkeitä maille, jotka parhaillaan kehittävät tai muuttavat kansallisia strategioitaan ja toimiaan. Myös yhteyspisteiden verkosto tarjosi mahdollisuuksia tietojenvaihtoon ja vertaisoppimiseen (myös verkoston kokouksissa pidettiin systemaattisesti erilaisia jäsenvaltioiden esityksiä).
WHO antoi komission tuella teknistä apua useille jäsenvaltioille, jotka laativat ja panivat täytäntöön kansallisia liikuntasuuntaviivoja. Komissio tuki muun muassa terveysliikuntaa edistävien välineiden kehittämistä ja käyttöönottoa perusterveydenhuollon keskuksissa Kroatiassa sekä kansallisen liikuntastrategian kehittämistä Maltassa ja Portugalissa.
Lisäksi vuosien 2014–2020 Erasmus+ ohjelman 21 urheiluosion tavoitteisiin sisältyy tietoisuuden lisääminen terveysliikunnan merkityksestä lisäämällä osallistumista urheilutoimintaan ja varmistamalla kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet harrasteliikuntaan. Vuosina 2014 ja 2015 EU yhteisrahoitti kaikkiaan 26:ta yhteistyökumppanuutta, joilla pyrittiin kannustamaan ihmisiä urheiluun ja liikuntaan. Näitä hankkeita pantiin täytäntöön huomattavan monissa jäsenvaltioissa, ja niitä kohdistettiin monille eri väestöryhmille, kuten lapsille, ikääntyneille ja vammaisille. Erasmus+ ohjelmasta tuettiin akateemisia laitoksia, viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja urheiluseuroja edustavien sidosryhmien toimia EU:n liikuntasuuntaviivojen täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa.
Jäsenvaltiot ja komissio tekivät yhteistyötä myös Euroopan urheiluviikon yhteydessä. Kyseessä on vuonna 2015 käynnistetty Euroopan laajuinen aloite, jonka tavoitteena on levittää tietoa urheilun ja liikunnan hyödyistä kaikille iästä, taustasta ja kunnosta riippumatta. Vuonna 2015 Euroopan urheiluviikon puitteissa yhteisrahoitettiin viittä kumppanuutta ja vuonna 2016 kahdeksaa. Kaksi ensimmäistä urheiluviikkoa onnistuivat varsin hyvin. Niihin osallistui 31 Euroopan maata. Yhteistyökumppaneina oli suuria urheilujärjestöjä ja muita urheiluun liittyviä organisaatioita, jotka sitoutuivat järjestämään tapahtumia ja myös edistämään liikuntaa yleisemmin. Kumppaneihin kuului myös Euroopan urheilupääkaupunkien liitto, joka jakaa vuosittain eurooppalaisille kaupungeille tunnustuksia niiden panostuksesta urheiluun.
7.Euroopan liikuntatilastot
Urheilu on noussut tärkeään asemaan EU:n strategioissa ja ohjelmissa, ja siksi tarvitaan yhä enemmän yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia tilastoja, joiden perusteella voidaan tehostaa alan toimia. Neuvoston suosituksessa komissiota kehotettiin tutkimaan mahdollisuutta laatia eurooppalaisia liikuntamäärätilastoja tiedoista, jotka kerätään terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksen puitteissa.
Vuonna 2016 Eurostat ja komissio alkoivat laatia yhdenmukaistettuja liikuntatilastoja EU:n säännöllisissä tutkimuksissa kerättävien tietojen pohjalta 22 . Liikuntatilastoja koskevat säännökset vahvistetaan Euroopan tilasto-ohjelmassa 2013–2017 23 . Vuonna 2016 kootaan liikuntamääriä sekä urheilun, kuntoilun ja virkistystoiminnan harrastusta koskevia tietoja toisesta eurooppalaisesta terveyshaastattelututkimuksesta 24 (EHIS) ja ajankäyttötutkimuksista 25 . Kansanterveystilastoja koskevan puiteasetuksen mukaan kolmas eurooppalainen terveyshaastattelututkimus on määrä toteuttaa vuonna 2019. Myöhemmin tutkimuksia tehdään sosiaalisen mikrodatan keruusta annettavan asetuksen mukaisesti, ja niiden toteutusväliä nostetaan viidestä vuodesta kuuteen vuoteen. Eurostat, komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät sopimaan yhdessä tutkimusvälineistä.
Terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksen yhteydessä vain kaksi jäsenvaltiota käytti eurooppalaisesta terveyshaastattelututkimuksesta saatuja tietoja raportoidessaan liikuntamääristä. Kyseisen haastattelututkimuksen käyttöä rajoittaa eniten se, että se ei kata rauhallisia vapaa-ajan aktiviteetteja. Siinä ei myöskään arvioida, missä määrin väestö noudattaa WHO:n liikuntasuosituksia, kuten seurantakehyksessä vaaditaan. Tämäntyyppisiin rajoitteet on poistettava, jos eurooppalaista terveyshaastattelututkimusta on määrä käyttää yhdenmukaisena liikunnan seurantavälineenä eri puolilla EU:ta.
8.Neuvoston suosituksen lisäarvon arviointi
Neuvoston suosituksella jäsenvaltioita kannustettiin puuttumaan liikkumattomuuteen julkisin toimin. Jäsenvaltiot ilmoittivat yhteensä 152 toimea ja toimintasuunnitelmaa kaikilla terveysliikunnan lisäämisen kannalta olennaisilla aloilla, ja niistä 37 otettiin käyttöön sen jälkeen, kun suositus oli annettu marraskuussa 2013. Voidaan odottaa, että WHO:n Euroopan alueen liikuntastrategia vuosille 2016–2025 kannustaa jäsenvaltioita yhä voimakkaammin toimimaan tällä alalla 26 .
Neuvoston suositus myös paransi terveysliikuntaan liittyvien tekijöiden seurantaa EU:n jäsenvaltioissa epidemiologisista tiedoista politiikan kehittämiseen. Tämän seurauksena useat maat ovat laajentaneet, tiivistäneet tai jopa virallistaneet kansallisia monialaisia verkostojaan tai aikovat tehdä niin tulevaisuudessa.
Terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksessä koottujen tietojen avulla saatiin ensi kertaa kokonaiskuva alan toimien täytäntöönpanosta EU:n alueella. Näiden tietojen avulla voitiin vertailla terveysliikuntapolitiikan täytäntöönpanon tilannetta EU:n jäsenvaltioiden välillä sekä edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa, joka innoittaa kansallisia strategioitaan ja toimiaan kehittäviä tai muuttavia maita. Tuloksista on hyötyä kansallisille viranomaisille ja sidosryhmille niiden arvioidessa poliittisia tarpeita ja edistystä. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää seurantakehyksen puitteissa koottuja tietoja myös lasten lihavuutta koskevissa toimintasuunnitelmissa vahvistettujen liikunnan seurantaindikaattoreiden yhteydessä 27 . Ensimmäinen seurantakierros muodostaa perustason, johon myöhempiä seurantakierroksia verrataan mitattaessa kehitystä ja edistymistä.
Arviointisuunnitelmat ovat erittäin tärkeitä, kun kansallisella tasolla arvioidaan toimien ja toimintasuunnitelmien vaikutuksia ja tehokkuutta. Ilmoitetuista 152 toimesta tai toimintasuunnitelmasta useimmat (116) sisälsivät arviointisuunnitelman. Tietoja ei kuitenkaan annettu siitä, oliko kyseisiä arviointeja suoritettu.
Kaiken kaikkiaan tiedot, joita yhteyspisteet toimittivat terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksessä, olivat hyviä, mitä on ensimmäisellä seurantakierroksella pidettävä hyvin myönteisenä. Myöhemmin järjestettävissä tietojenkeruissa kannattaa tutkimusvälineen useita indikaattoreita muokata sekä määrittää tarkemmin joitakin indikaattoreita tulkinnanvaran vähentämiseksi. Näin tietoja voitaisiin vertailla paremmin maiden välillä.
Ensimmäisen seurantakierroksen tutkimusvastausten arviointi paljastaa joitakin kansallisia erityistilanteita ja -ongelmia. Ensiksikin seurantakehyksen monialainen luonne voi vastedeskin aiheuttaa haasteita. Yhteyspisteet eivät välttämättä ole saaneet joitakin kansallisen tason tietoja, koska niillä ei ole ollut tarvittavia verkostoyhteyksiä tai resursseja oman alansa ulkopuolelta. Toiseksi joitakin ohjelmia ja toimia ei toteuteta valtionhallinnon tasolla vaan alueellisella tai paikallisella tasolla (esim. liittovaltioissa), tai täytäntöönpanijoina ovat sidosryhmät, jotka eivät toimi valtiohallinnon alaisina. Seurannassa ei käsitelty tarkemmin alue- ja paikallistason toimia. Tulevia seurantakierroksia olisi kehitettävä niin, että myös näillä hallintotasoilla suoritetut toimet otettaisiin paremmin huomioon. Kolmanneksi jäsenvaltiot toimittivat joitakin tietoja terveysliikunnan rahoituksesta, mutta koska tällaista liikuntaa rahoitetaan eri kansallisen tason toimien ja budjettikohtien kautta tai useilla hallinnon tasoilla, tätä indikaattoria koskeva perusteellinen raportointi ei ollut tässä vaiheessa mahdollista.
Neuvoston suosituksen mukainen säännöllinen yhteistyö WHO:n kanssa on osoittautunut molempia osapuolia hyödyttäväksi. Yhteistyö koski muun muassa yhteisiä tiedotustoimia ja NOPA-tietokannan kehittämistä. Erityisesti yhteyspisteet pitivät komission, WHO:n ja tieteellisten asiantuntijoiden antamaa tukea hyödyllisenä.
Komissio sai yhteyspisteiltä ja neuvoston urheilutyöryhmältä myönteistä palautetta maakohtaisista tietosivuista. Sekä tietosivujen sisältöä että formaattia pidettiin hyvinä. Tietosivuja ehdotettiin tarkistettavaksi kolmen vuoden välein, jotta suunniteltuja järjestelyjä ja toimia voitaisiin seurata säännöllisesti.
9.Päätelmät
Neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa vuosina 2014–2016 koskeva tarkastelu tuo esiin useita myönteisiä edistysaskelia: Monia uusia toimia ja toimintasuunnitelmia on hyväksytty, monialaista yhteistyötä on lisätty ja seurantaa on parantunnettu kansallisella tasolla. Terveysliikuntapolitiikasta ja toimista EU:ssa on saatu kokonaiskuva, jota voidaan käyttää monipuolisena tietolähteenä myöhemmissä analyyseissä. Lisäksi maiden välinen yhteistyö on parantunut parhaiden käytäntöjen vaihdon ansiosta.
Terveysliikunnan lisäämisen onnistuminen riippuu viime kädessä suuresti siitä, miten tehokkaasti jäsenvaltiot pystyvät panemaan neuvoston suosituksen täytäntöön eri aloilla ja tarjoamaan kansalaisille puitteet, jotka edistävät liikkuvaa elämäntapaa. Kuitenkin myös komissio aikoo lisätä edelleen yhteistyötään keskeisten sidosryhmien kanssa jäsenvaltioissa.
Koottujen tietojen avulla pystytään määrittämään kansallisten viranomaisten toimien puutteet. Sen lisäksi on tärkeää arvioida myös kansallisen tason toimien ja toimintasuunnitelmien vaikutuksia ja tehokkuutta. Tähän tarvitaan luotettavia tietoja väestön liikuntamääristä. Eri tutkimusvälineillä saatujen tietojen ristiriitaisuus todettiin ongelmaksi, joka on ratkaistava.
Komissio pitää myönteisenä sitä, että jäsenvaltiot investoivat edelleen terveysliikunnan seurantaan ja valvontaan. Tulevat seurantakierrokset toteutetaan ensimmäisen tietojenkeruun pohjalta, ja ne ovat todennäköisesti helpompia. Tietojenkeruu ei ole itsessään päämäärä. Sen arvo riippuu siitä, kuinka pitkälle tiedoilla voidaan ennakoida epidemiologisia suuntauksia, sekä siitä, voidaanko tietojen avulla määrittää poliittisia tarpeita ja puutteita sekä hyviä käytäntöjä, joita voidaan soveltaa muuallakin.
Komissio aikoo edelleen tukea jäsenvaltioita, jotta ne voivat hyödyntää EU:ssa ja sen ulkopuolella kehitettyjä hyviä toimintamalleja sekä erilaisia verkostoja, rakenteita ja rahoitusvälineitä. Se selvittää, olisiko tulevien seurantakierrosten aikana mahdollista tarjota lisää teknistä ja tieteellistä tukea. Komissio katsoo, että sen yhteistyötä WHO:n ja tutkimusyhteisön kanssa kannattaisi lisätä entisestään, jotta EU-maista koottujen tietojen vertailukelpoisuutta voitaisiin parantaa.
Komissio laatii seuraavan kertomuksen neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta ja sen lisäarvosta kolmen vuoden kuluessa. Ennen kertomuksen laadintaa se järjestää uuden tietojenkeruun terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksen puitteissa ja julkaisee uudet maakohtaiset liikuntatietosivut.