EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.9.2016

COM(2016) 581 final

KOMISSION TIEDONANTO

Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen:
Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma

Työllisyyden ja kasvun edistämiseksi tarvitaan älykkäitä ja kestäviä investointeja sekä Euroopassa että koko maailmassa.

Komissio on marraskuusta 2014 alkaen ohjannut innovatiivisella tavalla huomattavan määrän EU:n rahoitusta toimiin, joiden avulla pyritään maksimoimaan julkisten varojen vaikutus ja edistämään yksityisiä investointeja. Komission toimissa on painotettu kestäviä investointeja erityisesti infrastruktuuriin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Muun muassa EU:n talousarvion rajallisten resurssien käyttöä on tehostettu ja samalla liiketoimintaympäristöä yleensä on parannettu.

Komissio tukee edelleen uusia keinoja, joiden avulla julkisia resursseja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, saada liikkeelle yksityisen sektorin rahoitusta ja tuottaa konkreettisia tuloksia reaalitaloudessa.

EU:ssa on jo saatu näiden toimien avulla aikaan rohkaisevia tuloksia. Euroopan investointiohjelman keskeinen väline on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), jonka voimassaoloaikaa olisi jatkettava ja rahoituskapasiteettia lisättävä.

EU:n ulkopuolella uusi lähestymistapa auttaa myös vastaamaan monenlaisiin haasteisiin sekä EU:n naapuruusmaissa että Afrikassa. Tätä taustaa vasten komissio esittää tänään kunnianhimoisen Euroopan ulkoisen investointiohjelman perustamista, jotta sen avulla voidaan edistää kestävää kehitystä, työllisyyttä ja kasvua kumppanimaissa sekä puuttua maahanmuuton perimmäisiin syihin.

I. Euroopan investointiohjelma – ESIR 2.0

Euroopan investointiohjelma on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, joka tuottaa konkreettisia tuloksia ja edistää Euroopassa finanssikriisin jälkeen alhaisella tasolla olleiden investointien kestävää lisäämistä. Tämä takausjärjestelmä on rakennettu siten, että sen avulla varmistetaan rajallisten julkisten varojen optimaalinen käyttö ja vipuvaikutus, jotta voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia työllisyyden ja kasvun osalta. Euroopan investointipankkiryhmä, joka on komission strateginen kumppani Euroopan investointiohjelmassa, on vajaassa vuodessa antanut ESIR-rahaston kautta käyttöön lähes 116 miljardia euroa 26 jäsenvaltiossa. Samana aikana yli 200 000 pk-yritystä on saanut tukea ESIR-rahastosta 1 . ESIR-rahaston avulla on saatu aikaan näkyviä tuloksia tukemalla innovatiivisia projekteja, jotka edistävät työpaikkojen luomista ja kasvua paikallisyhteisöissä kaikkialla Euroopassa Suomesta Kreikkaan ja Irlannista Kroatiaan. Edistystä tapahtuu eri aloilla huippuosaamiseen perustuvista teollisista hankkeista elintarviketeollisuutta uudistaviin pk-yrityksiin ja markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin ja tuulipuistoista uuteen terveysteknologiaan. Näin ESIR-rahaston avulla voidaan puuttua merkittävästi myös nuorisotyöttömyyteen 2 .

Eurooppa-neuvosto totesi 28. kesäkuuta 2016, että ”Euroopan investointiohjelma, erityisesti Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), on jo tuottanut konkreettisia tuloksia ja on merkittävä toimi, jonka avulla saadaan liikkeelle yksityisiä investointeja hyödyntäen samalla järkevästi niukkoja budjettivaroja. Komissio aikoo esittää pian ESIR-rahaston tulevaisuutta koskevia ehdotuksia, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi käsiteltävä kiireellisesti” 3 . Tänään hyväksytyssä ehdotuksessaan komissio on täyttänyt tähän painopisteeseen liittyvän tavoitteen.

Komissio on sitoutunut varmistamaan, että sekä ESIR-rahaston voimassaoloaika että sen rahoituskapasiteetti kaksinkertaistetaan. ESIR-rahasto perustettiin alun perin kolmeksi vuodeksi, ja tavoitteena oli saada aikaan vähintään 315 miljardin euron strategiset investoinnit. Koska rahasto on osoittautunut toimivaksi välineeksi, komissio on päättänyt antaa muutosasetuksen, jolla sen voimassaoloaikaa jatketaan ja rahoituskapasiteettia lisätään. Näin voidaan myös välttää häiriöt rahoituksen jatkuvuudessa ja vakuuttaa hankkeiden vetäjät siitä, että hankkeita on mahdollista esittää myös ensimmäisen investointikauden jälkeen. Tänään esitetty rahaston oikeudellinen jatkaminen kattaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan, ja sen pitäisi saada aikaan vähintään 500 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Komissio kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan rahastoon viipymättä, jotta voitaisiin tehostaa entisestään sen vaikutusta ja saavuttaa investointien kaksinkertaistamista koskeva tavoite. Vuoden 2020 jälkeisen ajan osalta komissio aikoo esittää tarvittavat ehdotukset, joilla varmistetaan, että strategiset investoinnit pysyvät kestävällä tasolla.

Tänään hyväksytyn ehdotuksen keskeiset kohdat ovat seuraavat:

ESIR 2.0 - Rahaston toimintakauden jatkaminen, rahoituskapasiteetin lisääminen ja tuen täydentävyyden vahvistaminen (ensimmäinen pilari):

Sen lisäksi, että rahaston toimintakautta jatketaan ja sen rahoituskapasiteettia lisätään, tänään hyväksytyssä ehdotuksessa vahvistetaan tuen täydentävyyttä keskittymällä markkinoiden toimintapuutteisiin ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin, jotta saataisiin kerättyä enemmän yksityisiä sijoituksia. Aloitteen vaikutuksen maksimoimiseksi ESIR-rahaston toiminnassa olisi edelleen keskityttävä ensisijaisesti (tuottavuutta ja kilpailukykyä parantavien) investointihankkeiden laatuun sen lisäksi, että pyritään lisäämään investointien määrää. Täydentävyyttä on katsottu saatavan erityisesti sisämarkkinoiden kannalta erityisen merkittävien rajatylittävien infrastruktuurihankkeiden ja niihin liittyvien palvelujen yhteydessä. Lisäksi ESIR-rahaston toiminnassa on jatkossa tarkoitus keskittyä entistä enemmän kestäviin investointeihin eri aloilla, jotta voitaisiin täyttää Pariisin ilmastosopimuksen (COP21) tavoitteet ja edistää siirtymistä resurssitehokkaaseen, hiilivapaaseen kiertotalouteen 4 Agenda 2030:n ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi nykyistä suurempi osa rahoituksesta ehdotetaan ohjattavan pk-yrityksille, koska markkinoiden vastaanottokyky on ollut niiden osalta erityisen nopea ja ESIR-rahaston tulokset selvästi odotettua paremmat. On myös suunniteltu joukko uusia rahoitusvälineitä, joissa yhdistetään työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI) ja ESIR-rahaston resursseja, jotta voidaan lujittaa mikrorahoituksen ja sosiaalisen yrittäjyyden tukemista 5 .

Yksi ESIR-rahaston tulevaisuutta koskevan ehdotuksen tärkeä tavoite on rahaston maantieteellisen kattavuuden parantaminen ja sen käytön lisääminen vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla. Tätä varten on olennaisen tärkeää yhdistää ESIR-rahasto ja muut unionin rahoituslähteet, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot). 6 Helpottaakseen tällaista yhdistämistä komissio on tänään hyväksynyt ERI-rahastojen yhteisten säännösten yksinkertaistamista koskevan asetuksen. Lisäksi Euroopan investointineuvontakeskuksen toimintaa tehostetaan alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta voidaan aktiivisesti edistää ESIR-rahaston alakohtaista ja maantieteellistä monipuolistamista.

Lisäksi ehdotetaan investointipäätösten ja hallintomenettelyjen avoimuuden lisäämistä. Investointikomitean on perusteltava päätöksissään, jotka julkaistaan, miksi se katsoo, että tietyille rahoitustoimille olisi myönnettävä EU:n takaus, ja kiinnitettävä erityistä huomiota täydentävyyteen. Lisäksi EU:n takauksen piiriin kuuluvien sopimusten allekirjoittamisen jälkeen julkaistaan indikaattorit käsittävä tulostaulu. Ehdotuksessa myös velvoitetaan EIP ja Euroopan investointirahasto (EIR) tiedottamaan lopullisille edunsaajille, kuten pk-yrityksille, mahdollisuudesta saada tukea ESIR-rahastosta.

Tehostettu tekninen apu (toinen pilari):

Euroopan investointineuvontakeskus antaa teknistä apua lähempänä kenttää paikallisten toimijoiden kanssa tehtävien sopimusten avulla. Lisäksi saatavilla on tarkemmin kohdennettua ja räätälöityä teknistä tukea hankkeille, joihin osallistuu useita jäsenvaltioita tai jotka edistävät ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista tai joissa yhdistetään ESIR-rahastosta ja muista unionin rahoituslähteistä, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa -välineestä, saatavaa rahoitusta. ESIR-rahaston tulevaisuutta koskevassa ehdotuksessa säädetään tältä osin, että investointineuvontakeskuksen olisi aktiivisesti edistettävä ESIR-rahaston alakohtaista ja maantieteellistä monipuolistamista koskevaa tavoitetta tukemalla EIP:n toimia, joiden avulla pyritään tarvittaessa aloittamaan uusia hankkeita kentällä.

Tässä yhteydessä komissio aikoo tutkia mahdollisuutta nimetä jäsenvaltioissa toimiviin EU-edustustoihin erityisiä investointiedustajia, jotka tekisivät yhteistyötä asianomaisten komission yksiköiden kanssa erillisessä investointipolitiikkatiimissä.

Investointien esteiden poistaminen ja sisämarkkinoiden syventäminen (kolmas pilari):

Yleinen liiketoimintaympäristö on kestävien investointien edistämisessä merkittävä tekijä. Sen parantamiseksi on toteutettava tiettyjä toimia kansallisella tasolla, kun taas tietyt haasteet voidaan ratkaista parhaiten Euroopan tasolla. Komissio on jo esittänyt Euroopan investointiympäristön parantamiseen tähtäävien toimien yhteydessä konkreettisia aloitteita, joilla tuetaan investointeja ja edistetään reaalitalouden rahoitusta. Näitä ovat muun muassa vakuutus- ja jälleenvakuutusyhtiöiden pääomavaatimusten alentaminen infrastruktuuri-investointien yhteydessä ja käytännön ohjeistus valtiontukisääntöjen soveltamiselle, kun tarjotaan julkista rahoitusta infrastruktuurin rakentamiselle. Lisäksi energiaunionia, pääomamarkkinaunionia, sisämarkkinoita ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevat strategiat sekä kiertotalouspaketti ja kansainväliset kauppa- ja investointisopimukset sisältävät kaikki erityistoimenpiteitä, joilla poistetaan käytännön esteitä, edistetään innovaatioita ja parannetaan edelleen investointiympäristöä, kunhan ne pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön. Esimerkiksi energiaunioni parantaa osaltaan julkisen tilinpidon ennakkovarmuutta tietyillä aloilla, kuten energiatehokkuuden osalta. Eurostat on kehittänyt edelleen ja selventänyt julkisen tilinpidon sääntöjä (EKT 2010), erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien osalta. Ohjeet julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tilastollisesta käsittelystä, jotka on laadittu yhteistyössä EIP:n kanssa lähinnä yksityisiä sidosryhmiä varten, julkaistaan 29. syyskuuta 2016. Sen jälkeen toteutetaan aktiivinen tiedotuskampanja. Kuten 1. kesäkuuta annetussa tiedonannossa todetaan, Eurostat seuraa myös tarkasti julkisen tilinpidon sääntöjen vaikutusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomiseen eri aloilla, ja toteuttaa tarvittaessa lisätoimia.

Pääomamarkkinaunioni 7 edistää investointien taloudellisten esteiden poistamista. Tätä varten Solvenssi II -direktiiviin harkitaan uusia muutoksia, jotka koskevat vakuutuksenantajien sijoituksia infrastruktuuriyhtiöihin ja riskipääoman sääntelykehystä. Ennen vuoden loppua hyväksyttävän pankkialan lainsäädännön tarkistuksen yhteydessä komissio aikoo myös ehdottaa niiden pääomavaatimusten alentamista, joita sovelletaan pankkeihin niiden tehdessä investointeja infrastruktuuriomaisuuteen. Aloitteet, joilla vahvistetaan tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoita, ovat elintärkeitä, jotta Euroopan koko investointipotentiaali saadaan käyttöön. Sisämarkkinoiden strategian avulla voidaan luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja poistaa nykyiset sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset esteet, jotka haittaavat erityisesti niitä palvelujen tarjoajia, jotka pyrkivät laajentamaan toimintaansa Euroopassa. Parhaillaan valmistellaan konkreettisia ehdotuksia, jotka koskevat sisämarkkinasääntöjen noudattamisen valvontaa ja yrityspalveluja, yritysten rakenneuudistuksia ja maksukyvyttömyyttä koskevia toimenpiteitä sekä yksinkertaisen, nykyaikaisen ja paremmin petoksilta suojatun alv-järjestelmän perustamista. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia parantaa sääntelyvarmuutta digitaalialalla. Komissio tutkii, olisiko mahdollista kehittää yksi yhteinen EU:n hyväksyntäkehys, jota sovellettaisiin suoraan suuriin rajatylittäviin hankkeisiin tai merkittäviin investointijärjestelyihin, joissa on mukana kansallista yhteisrahoitusta.

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi, jotta talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä havaitut investointien esteet voidaan poistaa. Tämä koskee esimerkiksi maksukyvyttömyysmenettelyjä, julkisia hankintoja, oikeuslaitoksia ja julkishallinnon tehokkuutta sekä alakohtaista sääntelyä. Nämä maakohtaisissa suosituksissa määritellyt uudistukset ovat välttämätön edellytys investointien tason ylläpitämiseksi ja nostamiseksi jäsenvaltioissa, kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen. Investointeihin liittyviä uudistuksia koskevista suosituksista keskustellaan neuvoston eri kokoonpanoissa syksyn mittaan. Tätä taustaa vasten ja vuoden 2017 EU-ohjausjakson valmistelua varten komissio myös päivittää EU-maiden investointiympäristön haasteita koskevia arvioita, jotka julkaistaan uudelleen yhdessä vuotuisen kasvuselvityksen kanssa.

II. Euroopan ulkoinen investointiohjelma

Investoinnit ovat keskeinen tekijä myös silloin kun kehityspolitiikkaa ja -apua halutaan kehittää niin, että niiden avulla voidaan paremmin tukea kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja vastata moninaisiin haasteisiin sekä EU:n naapuruusmaissa että Afrikassa. Älykkäät ja kestävät investoinnit voivat merkittävästi edistää kasvua ja työllisyyttä kehitysmaissa lisäämällä vakautta ja parantamalla olosuhteita konfliktien koettelemissa hauraissa maissa.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2016 komission ehdotuksen kolmansien maiden kanssa käyttöön otettavasta uudesta kumppanuuskehyksestä 8 . Kumppanuuskehyksen lähtökohtana on, että maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin vastaaminen edellyttää yhteistoimintaa, joka perustuu kaikilta osin EU:n ja kumppanimaiden suhteisiin ja jota tuetaan kaikilla asiaankuuluvilla EU:n politiikoilla ja välineillä. Muuttovirtoihin pyritään puuttumaan tekemällä kumppanimaiden kanssa sopimuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa lyhyen aikavälin tavoitteita eli pelastaa ihmishenkiä merellä, lisätä palautusten määrää ja antaa pakolaisille ja muille muuttajille mahdollisuus pysyä lähellä kotiseutuaan.

Uusi lähestymistapa on tarpeen, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja tukea kumppaneita sen seurausten hallinnassa sekä Afrikassa että EU:n naapuruusmaissa rahoittamalla investointeja ja poistamalla yksityisten investointien esteitä. Vuonna 2015 yli 60 miljoonaa ihmistä lähti kotiseudultaan paremman elämän toivossa joko paetakseen konflikteja ja sotaa tai etsiäkseen parempia taloudellisia mahdollisuuksia. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat ovat ottaneet vastaan noin 40 prosenttia ja Saharan eteläpuoliset Afrikan maat 30 prosenttia maailman kaikista siirtymään joutuneista ihmisistä. Siirtymään joutuneiden ihmisten suuri määrä yhdessä heikkojen talousnäkymien kanssa on unionin ja sen kumppanimaiden yhteinen haaste.

Unionin ulkoisen toiminnan ja erityisesti sen kehitysyhteistyö- ja naapuruuspolitiikan avulla pyritään edistämään unionin arvoja ja etuja muun muassa tukemalla vaurautta. Talouskasvu on kestävän kehityksen edellytys, mutta talouskasvu kehitysmaissa on nyt alimmillaan sitten vuoden 2003. Maailmanlaajuinen talouskriisi on pahentanut entisestään epävakautta ja konflikteja Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa, ja tämän seurauksena velkaantuminen on entisestään lisääntynyt. Yritysten luotonsaanti on vaikeutunut, mikä heikentää mahdollisuuksia rahoittaa kipeästi kaivattuja investointeja. Luonnonvarojen kuluttava hyödyntäminen riistää usein kehitysmailta potentiaalisia talouskasvun lähteitä.

Kehitysmaihin tehtävistä suorista ulkomaisista sijoituksista vain 6 prosenttia tehdään hauraisiin maihin 9 , ja investoinnit asukasta kohti ovat näissä maissa vain viidesosan siitä mitä ne ovat muissa kehitysmaissa. Vastaavasti liiketoiminnan aloittamisen kustannukset ovat hauraissa maissa lähes kolme kertaa suuremmat kuin muissa maissa. Kasvu on Afrikassa hidastunut heikoimmalle tasolle vuosiin, jatkuvasta väestönkasvusta huolimatta. Yhdessä merkittävien turvallisuusongelmien kanssa tämä suuntaus syventää entisestään köyhyyttä ja jarruttaa kestävää kehitystä. Se johtaa sellaisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin, jotka ovat usein muuttoliikkeen perimmäisiä syitä.

Vahvempi panostus investointeihin on keskeinen tekijä myös YK:n toimintaohjelman 2030 ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden 10 sekä kehitysrahoitusta koskevan Addis Abeban toimintaohjelman kannalta. Vaikka julkinen kehitysapu on edelleen olennaisen tärkeää köyhimmille ja hauraille maille niiden pyrkiessä torjumaan köyhyyttä ja toteuttamaan kestävää kehitystä, muiden rahoituslähteiden, kuten investointien, kaupan ja kansallisten resurssien käyttöönoton, sekä hyvän hallintotavan merkitys EU:n kumppanimaille on huomattavasti kasvanut. Talouden alalla tarvitaan uutta lähestymistapaa, joka houkuttelisi erityisesti yksityisen sektorin investointeja, jotta investointien määrä saadaan nostettua tasolle, joka on tarpeen taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöhaasteisiin puuttumista varten. Kansainvälisen yhteisön, muun muassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden, Addis Abebassa antamien sitoumusten 11 mukaisesti pyritään edistämään osallistavaa taloudellista vaurautta, jotta voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia ja suojella samalla ympäristöä. Osana tätä prosessia 12 on tärkeää edistää edullisen ja vakaan rahoituksen saatavuutta.

Tämä uusi kohdennettu lähestymistapa tukee osaltaan kestävää kehitystä kumppanimaissa, jotka ovat tulevaisuuden kasvumarkkinoita. Se tarjoaa myös eurooppalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia kaupan ja investointien alalla ja tukee siten myös EU:n talousdiplomatiaa ja edistää Euroopan talouskasvua. Se myös edistää EU:n kumppanimailleen ehdottaman uuden kumppanuuskehyksen toteuttamista.

Jotta voitaisiin saavuttaa nämä tavoitteet, jotka ovat täysin EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian 13 ja tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan 14 mukaisia, komissio esittää nyt ensimmäistä kertaa kunnianhimoisen suunnitelman, joka on laadittu alun perin Afrikkaa ja EU:n naapuruusmaita varten. EU esittää tämän merkittävän hankkeen kumppaneilleen New Yorkissa pidettävässä YK:n yleiskokouksessa, jossa käsitellään muun muassa globaalia vastuunjakoa muuttoliikkeen pitkän aikavälin suuntauksiin puuttumisessa.

Euroopan ulkoisen investointiohjelman tärkeimmät osatekijät

Euroopan ulkoinen investointiohjelma takaa johdonmukaisen eurooppalaisen lähestymistavan EU:n ulkopuolella tehtäviin investointeihin, sillä se yhdistää olemassa oleviin välineisiin kolme tärkeää innovatiivista osatekijää. Ensinnäkin ohjelmassa yhdistetään yhdeksi johdonmukaiseksi toimintasuunnitelmaksi useita toimia, joilla parannetaan liiketoimintaympäristöä ja yleistä toimintaympäristöä kumppanimaissa, kehittämällä rahoituksen saatavuutta ja taloudellisesti kannattavia hankkeita. Toiseksi sillä luodaan investointeja koskeville rahoituspyynnöille yhteinen vastaanottopiste ja varmistetaan siten julkisten rahoituslaitosten ja yksityisen sektorin tehokkuus ja vipuvaikutus. Kolmanneksi ohjelmassa puututaan uuden takausjärjestelmän avulla yksityisten investointien erityistarpeisiin ympäristöissä, joissa riskit ovat suurempia.

Euroopan ulkoinen investointiohjelma on uusi tapa tukea kestävää kehitystä. Sen avulla unioni määrittää, valmistelee ja toimittaa tukea Euroopan ulkopuolella toteutettaville investointihankkeille. Ohjelma tarjoaa yhtenäiset puitteet kumppanuudelle, joka mahdollistaa kattavan yhteistyön EU:n, jäsenvaltioiden, kansainvälisten rahoituslaitosten, muiden avunantajien, viranomaisten ja yksityisen sektorin välillä. Se parantaa tapaa käyttää niukkoja julkisia varoja ja viranomaisten ja yksityisten sijoittajien yhteistyötä investointihankkeiden yhteydessä. 15 Se myös tukee uudistuksia, jotka ovat tarpeen korruption torjumiseksi sekä taloushallinnon ja paikallisten liiketoimintaympäristöjen parantamiseksi tiiviissä yhteistyössä asianomaisten kumppanimaiden kanssa.

Ohjelman tavoitteena on lisätä investointeja ja työllisyyttä Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa ja saada liikkeelle rahoitusta erityisesti yksityiseltä sektorilta. Ohjelma perustuu ESIR-rahastosta saatuihin kokemuksiin, ja siinä on hyödynnetty komission, Euroopan investointipankin (EIP) ja muiden investointijärjestelyjä kehitysmaille tarjoavien elinten asiantuntemusta.

Ohjelmaa toteutetaan rinnan muiden kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen välineiden kanssa ja niitä täydentäen. Ohjelma täydentää erityisesti hankkeita, joita kumppanimaiden kanssa toteutetaan EU:n Afrikka-hätärahaston 16 ja Syyrian kriisin johdosta perustetun EU:n alueellisen erityisrahaston 17 avulla ja joilla tähdätään lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen kumppanuuden puitteissa. Tätä varten vahvistetaan pidemmän aikavälin kehitysstrategioita, jotka tarjoavat todellisia taloudellisia mahdollisuuksia paikallisväestölle ja kotiseudulleen palaaville muuttajille, niin että voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Näin ollen ohjelma on keskeinen väline kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja lisävarojen hankkimisessa kehitysapuun kehitysrahoitusta koskevan Addis Abeban toimintasuunnitelman mukaisesti. EU:n naapuruusmaissa ohjelma edistää taloudellista kehitystä, jotta voidaan asteittain saavuttaa vakaa tilanne ja siirtyä hätäavusta rakenteellisiin toimiin. Mahdollisuus ohjata ohjelman mukaisia investointeja kestäviin ja uusiutuviin energialähteisiin edistää myös ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa.

Ohjelma sisältää kolme keskeistä osaa, joiden avulla pyritään toteuttamaan sen yleistavoite eli työpaikkojen luominen ja kestävä kasvu:

i) investointien hankkiminen

ii) teknisen avun tehostaminen ja

iii) taloudellisten ja rakenteellisten uudistusten tukeminen, jotta voidaan parantaa liiketoimintaympäristöä ja toimintaympäristöä yleensä.

Nämä painopisteet perustuvat Euroopan investointiohjelman keskeisiin periaatteisiin ja siitä saatuihin kokemuksiin. Rakenteelliset ja institutionaaliset uudistukset ja yleisen liiketoimintaympäristön parantaminen ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä pitkän aikavälin kestävän kasvun tukemisessa. Ilman niitä investointien vaikutus saattaa jäädä lyhytaikaiseksi.

Investointien tehokas lisääminen kumppanimaissa edellyttää maakohtaisia analyyseja ja räätälöityjä ratkaisuja. Tämä koskee erityisesti sellaisia kumppanimaita, joiden ongelmia ovat hauraus, konfliktit, merkittävä maastamuutto ja julkisten instituutioiden heikkous. Tätä varten ohjelmaan perustetaan erityisiä ”investointi-ikkunoita”.

1. Investointien hankkiminen

Komissio ehdottaa, että kumppanimaissa luodaan investointimahdollisuuksia vivuttamalla olemassa olevia EU:n resursseja samaan tapaan kuin Euroopan investointiohjelman ja ESIR-rahaston puitteissa. Euroopan ulkoisen investointiohjelman ytimen muodostaa uusi Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR) 18 . EKKR koostuu alueellisista investointijärjestelyistä, joissa nykyisiä rahoitusta yhdistäviä välineitä 19 ja EKKR-takuu yhdistetään EU:n talousarviosta ja 11:nnestä Euroopan kehitysrahastosta saataviin resursseihin 20 . EKKR:n hallintorakenne takaa tiiviin koordinoinnin niiden toimien kanssa, jotka toteutetaan Euroopan investointipankin laajennettua ulkoista lainanantovaltuutta koskevan ehdotuksen perusteella, mukaan lukien uusi joustavuutta lisäävä aloite ja AKT-maiden investointikehys.

EKKR:n avulla odotetaan saatavan lisää julkisia ja yksityisiä investointeja niin, että investointien kokonaismäärä nousee 44 miljardiin euroon, kun EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta saatava rahoitusosuus on 3,35 miljardia. Uuden rahaston rahoituskapasiteetin ja vaikutuksen lisäämiseksi komissio kehottaa jäsenvaltioita ja muita kumppaneita osoittamaan siihen EU:n kokonaisrahoituksen verran lisää rahoitusta. Jos ne myöntävät yhtä suuren takauksen kuin EU, investointien kokonaismäärä voisi olla jäljempänä kuvattujen joustomahdollisuuksien avulla jopa 62 miljardia euroa. Jos jäsenvaltioiden rahoitusosuus olisi yhtä suuri kuin eri lähteitä yhdistelemällä saatu rahoitus, investointien kokonaismäärä voisi nousta 88 miljardiin euroon.

1.1 Miten rahasto toimii? 

Jos jo käytössä oleviin rahoitusta yhdistäviin välineisiin yhdistetään uusi lisätakaus yhden yhtenäisen kehyksen puitteissa, saataisiin aikaan julkisia ja yksityisiä investointeja yhdistävä keskitetty rahoitusväline. Näin rahoituskumppanit voisivat löytää nopeasti niille parhaiten soveltuvat tuotteet ja varmistaa, että hankkeista todella syntyy uusia työpaikkoja ja että ne edistävät kestävää kehitystä.

Kaksi ensimmäistä alueellista investointijärjestelyä kattaa Afrikan ja EU:n naapuruusmaat (etelässä ja idässä), ja niitä voidaan myöhemmin laajentaa muille alueille. Uusissa järjestelyissä yhdistetään jo käytössä olevat rahoitusta yhdistävät välineet (Afrikan investointijärjestely ja naapuruuspolitiikan investointijärjestely), mutta kohdennetaan niiden tavoitteita uudelleen ja osoitetaan niille uusia tehtäviä. EKKR-takuu edistää osaltaan luoton saantia ja vahvistaa vipuvaikutusta, mistä on hyötyä sekä lopullisille edunsaajille että hankkeille. Uuden lähestymistavan ansiosta investointeihin liittyvä riski voidaan jakaa muiden sijoittajien ja erityisesti yksityisten toimijoiden kanssa. Sen avulla voidaan lisätä yksityisiä investointeja puuttumalla keskeisiin tekijöihin, jotka nyt estävät niiden hankkimisen.

Yksittäisistä hankkeista sovitaan yhdessä kaikkien asianosaisten kesken nopeassa menettelyssä. Vaikka Afrikan ja EU:n naapuruusmaiden haasteet ovat usein samoja, on otettava huomioon alueelliset tai alakohtaiset olosuhteet. Kumppanimaiden vahva osallistuminen ja omistajuus hankkeiden suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa on näin ollen ratkaisevan tärkeää. Näillä alueilla jo toimivia rahoituslaitoksia pyydetään esittämään omia ehdotuksia, joihin uutta takausta voitaisiin soveltaa. Sen lisäksi, että EIP on yksi tärkeimmistä täytäntöönpanosta vastaavista rahoituslaitoksista, sillä on neuvoa-antava rooli, joka tehostaa investointistrategian laatua ja vaikutusta. Toimien kohteena ovat sosioekonomiset alat ja erityisesti infrastruktuuri, kuten energia-, vesi-, liikenne-, tieto- ja viestintätekniikka, ympäristö ja sosiaalinen infrastruktuuri sekä investoinnit inhimilliseen pääomaan ja mikro- ja pk-yritysten rahoituksen saatavuus, erityisenä painopisteenä työpaikkojen luominen myös nuorille ja naisille.

EIP on investointien alalla EU:n strateginen kumppani, ja se tukee tätä EU:n aloitetta rahoittamalla EKKR:sta tukea saavia investointeja ja hankkimalla lisärahoitusta myös muista rahoituslähteistä, erityisesti yksityiseltä sektorilta.

1.2. Vaikuttavuuden lisääminen

Uuden EKKR-takuun tarkoituksena on hankkia lisäinvestointeja erityisesti yksityisiltä sijoittajilta samalla tavoin kuin ESIR-rahaston ja monien muiden, vuodesta 2007 EU:n rahoituslähteiden yhdistämisjärjestelyillä tuettujen rahoitusvälineiden, avulla. Investoinnit kohdennetaan tietyille alueille, maille tai aloille komission perustamien ”investointi-ikkunoiden” kautta. Takaus myönnetään tukikelpoisille vastapuolille (rahoituslaitoksille ja yksityisen sektorin sijoittajille) investointi-ikkunoiden toteuttamista koskevien takaussopimusten perusteella. Nämä vastapuolet antavat puolestaan tukea (lainojen, takauksien, pääoman tai muiden vastaavien tuotteiden muodossa) valikoiduille investointihankkeiden kokonaisuuksille, ja varmistavat, että takaus siirtyy lopullisille tuensaajille. Varovaisten arvioiden perusteella komissio odottaa, että jokaisella takauksen piiriin kuuluvalla eurolla saadaan aikaan yli kymmenen euron investointi.

Komissio ehdottaa innovatiivista järjestelyä, jossa EU:n talousarviosta katetun 1,5 miljardin euron takauksen tukena olisi 750 miljoonan euron takuurahasto 21 , niin että uuden EKKR-takuun vaikutus voitaisiin maksimoida ja saavutettaisiin kriittinen massa, jonka avulla voitaisiin toteuttaa tuloksia havaittujen tarpeiden mukaisesti. Uuden EKKR-takuun vaikutus tehostuisi huomattavasti, jos jäsenvaltiot osoittaisivat siihen vielä vähintään 750 miljoonaa euroa toissijaisena takauksena, joka otettaisiin käyttöön ainoastaan siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että tappiot olisivat yli 1,5 miljardia euroa. Rahoitukseen osallistuville jäsenvaltioille ei aiheutuisi niiden myöntämää takausta suurempaa ehdollista velkaa. Jäsenvaltiot voivat myöntää rahoitusta myös käteisenä. Lisäksi on tärkeää mainita, että komissio suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden rahastoon osoittamiin pääomaosuuksiin vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa julkisen talouden arvioinnissaan, samalla tavoin kuin nyt on tehty ESIR-rahaston puitteissa. 22  Käteisvaroina suoritettujen jäsenvaltioiden maksuosuuksien olisi periaatteessa oltava kertaluonteisia toimenpiteitä; jäsenvaltion takaus ei periaatteessa vaikuttaisi julkisen talouden alijäämään, paitsi jos siihen vedottaisiin 23 .

Lisäksi jäsenvaltiot voisivat määrittää EKKR-takuuseen antamalleen rahoitusosuudelle haluamansa käyttötarkoituksen. Kohde voidaan määritellä alue- tai alakohtaisesti. Näin voidaan edistää tavoitetta, jonka mukaan ulkoisen investointiohjelman olisi tuettava mahdollisimman pitkälle jäsenvaltioiden prioriteetteja.

1.3 Kuka päättää?

Komission apuna on strateginen johtoryhmä ja kaksi operatiivista johtoryhmää, yksi kutakin alueellista investointijärjestelyä kohti. Komissio hallinnoi EKKR:n sihteeristöä, joka huolehtii siitä, että kaikki ulkoisen investointiohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat tehtävät ja toimet toteutetaan. Strateginen johtoryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan edustajat ja joka muodostuu jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin edustajista, antaa strategista ohjausta ja auttaa komissiota määrittelemään EKKR-takuun yleiset investointitavoitteet ja vastaa toimien koordinoinnista ja johdonmukaisuudesta alueellisten investointijärjestelyjen ja EIP:n hallinnoimien ulkoisen lainanantovaltuuden, joustavuutta lisäävän aloitteen ja AKT-maiden investointikehyksen välillä. EIP osallistuu aktiivisesti antamalla komissiolle neuvoja takauksen operatiivisesta hallinnoinnista.

Näin voidaan varmistaa vankka tekninen arviointi ja asianmukainen huolellisuus sekä yksittäisten hankkeiden nopea täytäntöönpano. Ennen kuin komissio hyväksyy ehdotukset, tukikelpoiset vastapuolet arvioivat ja ulkopuoliset asiantuntijat tarkistavat hankkeiden luottokelpoisuuden ja niihin liittyvät riskit, jotta voidaan varmistaa uskottavuus yksityisen sektorin toimijoiden kannalta. Takauksen toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt määritellään kunkin investointi-ikkunan osalta erikseen.

2. Teknisen avun tehostaminen kumppanimaiden kanssa

Investointien lisäämiseksi tarvitaan houkuttelevia ja toteuttamiskelpoisia hankkeita, jotka ovat taloudellisesti vankalla pohjalla. Komissio on asettanut ulkoisen investointiohjelman myötä käyttöön huomattavat resurssit teknistä apua varten, jotta kumppanimaita voidaan auttaa houkuttelemaan investointeja luomalla enemmän luottokelpoisia hankkeita ja kertomalla niistä kansainvälisille sijoittajille. Komissio hyödyntää kokemuksia, joita EU:ssa on saatu Euroopan investointiohjelman yhteydessä erityisesti Euroopan investointineuvontakeskuksen ja Euroopan investointihankeportaalin kehittämisestä.

Teknisessä avussa keskitytään parantamaan hankkeiden valmistelua ja edistämistä, jotta ne houkuttelisivat enemmän investointeja, osoittamalla tähän tarkoitukseen EKKR:n alueellisten investointijärjestelyjen teknisen avun määrärahoja. Kumppanimaissa jo tarjolla oleva tekninen apu, joka on tarkoitettu yksityisen sektorin kehittämiseen aihekohtaisten, kansallisten ja alueellisten EU:n ohjelmien puitteissa, kohdennetaan uudelleen, jotta voidaan varmistaa, että se edistää ulkoisen investointiohjelman yleisiä tavoitteita ja ennen muuta houkuttelee kestäviä investointeja.

Hankkeen verkkoportaalissa kerrotaan mahdollisuuksista saada EU:n rahoitusta ja teknistä tukea.

Lisäksi komissio aikoo käydä rakenteellista vuoropuhelua, jotta voidaan selvittää paikallisen yksityisen sektorin tarpeet ja rajoitukset ja vahvistaa Euroopan yksityisen sektorin mahdollisuuksia investoida kumppanimaiden yrityksiin ja tehdä niiden kanssa yhteistyötä. Lisäksi komissio pyrkii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa helpottamaan ja tukemaan julkisen ja yksityisen sektorin osallistavaa poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa, jotta voidaan yksilöidä keskeiset haasteet ja mahdollisuudet. Komissio myös antaa kohdennettua tukea valmiuksien kehittämiseen yksityisen sektorin edustajille, kuten kauppakamareille ja työmarkkinaosapuolille sekä mikro- ja pk-yrityksiä ja naispuolisia yrittäjiä edustaville järjestöille.

3. Taloushallinnon sekä yleisen ja liiketoimintaympäristön parantaminen ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa

Ulkoisen investointiohjelman tavoitteena on myös parantaa kumppanimaiden liiketoimintaympäristöä. Tätä varten vahvistetaan taloudellista ja sosiaalista vuoropuhelua EU:n ja kumppanimaiden välillä, jotta voidaan kehittää tehokkaampia oikeudellisia kehyksiä, toimintapolitiikkaa ja instituutioita, joilla edistetään talouden vakautta sekä kestävää ja osallistavaa kasvua. Toimintapolitiikkaan liittyvä käytännön koulutus, työpajat, kummihankkeet ja seminaarit kehittävät virkamiesten valmiuksia analysoida talouden kehitystä ja laatua ja panna täytäntöön tehokkaita politiikkatoimia. Poliittista ja toimintapolitiikkoja koskevaa vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa vahvistetaan, jotta voidaan tukea kestävää ja osallistavaa kasvua, ihmisoikeuksien kunnioittamista, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä laittomien rahavirtojen torjuntaa ja parantaa kauppasuhteita EU:n kumppanien kanssa. Tällaiset vuoropuhelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri maissa toimivien instituutioiden kanssa. Niillä edistetään parempaa sääntelyä ja markkinoiden kehittämistä kumppanimaissa, parannetaan työllistymismahdollisuuksia ja tuetaan paikallisen yksityissektorin kehitystä.

Parempi liiketoiminta- ja investointiympäristö kumppanimaissa hyödyttää sekä paikallista yksityissektoria että EU:n yrityksiä, jotka haluavat investoida. Syntyy enemmän työpaikkoja ja taloudelliset yhteydet kumppanimaiden ja EU:n välillä vahvistuvat, mistä on hyötyä molemmille osapuolille. Näin ulkoinen investointiohjelma täydentää Euroopan investointiohjelmaa.

EU on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen ja hyödyntää tätä varten täysimääräisesti aloitteita, jotka jo kuuluvat sen energia- ja ilmastodiplomatian puitteisiin. Lisäksi pyritään suoraan vuorovaikutukseen yritysten ja eri aloja edustavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan kannustaa yhteistyön lisäämiseen yksityissektorilla ja tukea markkinalähtöisiä ratkaisuja kestävän maatalouden ja maatalousteollisuuden, kestävän energian, infrastruktuurin ja sosiaaliasioiden alalla.

III. Jatkotoimet

Komissio kehottaa lainsäätäjiä käsittelemään kiireellisesti ehdotukset, jotka on tänään hyväksytty kesäkuun Eurooppa-neuvoston kehotuksen mukaisesti. Euroopan parlamenttia ja neuvostoa pyydetään lisäämään ESIR-rahaston rahoituskapasiteettia ja jatkamaan sen voimassaoloa ja käynnistämään ulkoisen investointiohjelman toteuttaminen perustamalla Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), jonka olisi oltava toimintakykyinen mahdollisimman pian ja viimeistään syksyllä 2017 pidettävään EU:n ja Afrikan huippukokoukseen mennessä. Komissio tukee Euroopan parlamenttia ja neuvostoa neuvottelujen aikana ja jatkaa vuoropuhelua kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa.

Komissio aikoo myös hyödyntää näiden välineiden täytäntöönpanosta saatavia kokemuksia uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä keskusteluissa.

(1) Ks. komission tiedonanto ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet”, COM(2016) 359 final, 1.6.2016.

(2) ESIR-asetuksessa säädetään kolmesta arvioinnista: Komission arviointi julkaistaan ESIR-rahaston tulevaisuutta koskevan ehdotuksen yhteydessä ja EIP:n arviointi tämänhetkisten tietojen mukaan lokakuussa. Ulkopuolisten asiantuntijoiden laatima riippumaton arviointi on saatavilla marraskuussa.

(3) EUCO 26/16.

(4) Liikenne- ja energiahankkeiden osalta komissio ehdottaa, että ESIR-rahaston toiminta keskitettäisiin entistä enemmän EU:n poliittisiin painopisteisiin, jotka on määritelty Verkkojen Eurooppa -välineen ja Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoissa. Lisäksi komissio katsoo, että on tärkeää yhdistää osa EU:n talousarviosta, esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -välineestä, saatavista varoista avustuksina ESIR-rahaston varoihin. Kun avustukset ja ESIR-rahaston varat yhdistetään, hankkeet voivat saavuttaa taloudellisen ja rahoituksellisen toteuttamiskelpoisuuden. Näin tehostettaisiin unionin varainkäytön lisäarvoa houkuttelemalla lisärahoitusta yksityisiltä sijoittajilta.

(5)  Tämän ansiosta sosiaalisia yrityksiä ja mikrorahoitusta tukevien rahoitusvälineiden kokonaismäärän odotetaan ylittävän 1 miljardia euroa, kun tähän tarkoitukseen oli alun perin varattu 193 miljoonaa euroa EaSI-ohjelman kolmannesta toimintalinjasta. Kaiken kaikkiaan rahoitusta odotetaan saatavan lopullisen edunsaajan tasolla yhteensä lähes 3 miljardia euroa, kun huomioon otetaan myös yksityisen sektorin rahoitus.

(6) Komissio on jo julkaissut aiheesta käytännön ohjeita ( http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/thefunds/fin_inst/pdf/efsi_esif_compl_en.pdf ). Se myös jatkaa kokonaiskehyksen yksinkertaistamista, jotta tällaisten rahoituksen yhdistelmien toteuttaminen helpottuisi.

(7)  Ks. tänään annettu tiedonanto ”Pääomamarkkinaunioni – Vauhtia uudistuksiin”, COM(2016) 601.

(8) EUCO 26/16.

(9) Vuonna 2012 tämä luku oli 38,7 miljardia dollaria, ks. OECD:n raportti States of fragility (2015).

(10) http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/

(11) Kehitysrahoitusta koskeva Addis Abeban toimintasuunnitelma.

(12) Prosessi edellyttää kansallisten resurssien käyttöönottoa, julkista kehitysapua ja investointeja oikeanlaiset kannustimet tarjoavan sääntelykehyksen puitteissa.

(13) Saatavilla osoitteessa http://europa.eu/globalstrategy/sites/globalstrategy/files/eugs_review_web.pdf

(14) Yhteinen tiedonanto ”Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistus”, JOIN(2015) 50 final, 18.11.2015.

(15) Komissio selvittää, voisiko EU liittyä Euroopan neuvoston kehityspankin osakkaaksi. Näin edistetään 7. kesäkuuta esitetyssä tiedonannossa vaaditun koordinoidun eurooppalaisen lähestymistavan kehittämistä muuttoliikkeeseen ja täydennetään ulkoista investointiohjelmaa.

(16) C(2015) 7293 final, 20.10.2015.

(17) C(2014) 9615 final, 10.12.2014.

(18) Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR) ja siihen liittyvän kestävän kehityksen takuun ja takuurahaston perustamisesta, COM(2016) 586.

(19) Afrikan osalta ks. komission päätös (2015)5210 ja naapuruuspolitiikan osalta komission täytäntöönpanopäätös (2016)3436.

(20) Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäinen sopimus vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1).

(21) Nämä varat saataisiin unionin talousarviosta ja 11:nnestä Euroopan kehitysrahastosta. Lisäksi ehdollista velkaa olisi 0,75 miljardia euroa.

(22) Ks. komission tiedonanto ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen” – COM(2015) 12 final, 13.1.2015.

(23) Käteissuoritukset pitäisi periaatteessa luokitella kertaluonteisiksi toimiksi, joilla ei ole vaikutusta perusrahoitusasemaan arvioitaessa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista julkisen talouden sopeutusta. Kansallinen takaus ei periaatteessa vaikuttaisi julkisen talouden alijäämään, koska se ei edellytä etukäteen toteutettavaa käteismaksuvelvoitetta, eikä julkistalouden velkasuhteeseen, paitsi jos takaukseen vedottaisiin. Käytännössä toimivaltainen tilastoelin arvioi, miten jokin takaus vaikuttaisi jäsenvaltion julkisen talouden alijäämään tai velkasuhteeseen.