EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.8.2016

COM(2016) 546 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston vuosikertomus 2015

SISÄLLYSLUETTELO

1.Johdanto

2.Vuonna 2014 saadut hakemukset, joiden käsittely oli kesken

3.Vuonna 2015 saadut uudet hakemukset

4.Rahoitus

5.Seuranta

6.Päätökseen saatetut tukitoimenpiteet

7.Päätelmät

1.Johdanto

EU:n solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, jäljempänä ’solidaarisuusrahastoasetus’, säädetään, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitetään kertomus rahaston toiminnasta kuluneelta vuodelta. Tässä kertomuksessa esitellään EU:n solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’EUSR’ tai ’rahasto’, toimintaa vuonna 2015, toisin sanoen uusien hakemusten käsittelyä ja täytäntöönpanokertomusten arviointia tukitoimenpiteiden päätökseen saattamista varten. Solidaarisuusrahastoasetuksen 1 muutoksen mukaisesti komissiolle kesäkuun 2014 jälkeen esitetyt hakemukset arvioitiin asetuksessa säädetyillä uusilla perusteilla.

Vuonna 2015 komissio vastaanotti melko vähän EUSR:n tukea koskevia hakemuksia. Vuoden aikana saatiin ainoastaan kolme hakemusta, joista kaksi koski Kreikan tulvia ja yksi Bulgarian ankaria talviolosuhteita. Komissio hyväksyi kaikki kolme hakemusta.

Kun solidaarisuusrahastoasetusta tarkistettiin vuonna 2014, siihen sisällytettiin mahdollisuus suorittaa ennakkomaksuja todennäköisille tuensaajavaltioille. Komissio oli luonut muutoksen edellyttämät rahoitusedellytykset EU:n vuoden 2015 talousarvioon ja pystyi näin ollen hyväksymään kolmea vuoden aikana vastaanottamaansa hakemusta koskevat ennakkomaksut.

Tämän lisäksi komissio saattoi päätökseen arviointinsa, joka koski neljää hakemusta, jotka se oli vastaanottanut Romanialta (kaksi hakemusta), Bulgarialta ja Italialta jo vuonna 2014. Komissio hyväksyi kaikki neljä hakemusta.

Määrällisesti tarkasteltuna komissio hyväksyi vuoden 2015 aikana EUSR:stä myönnettyä tukea yhteensä 82 780 615 euroa seitsemän hakemuksen perusteella. Kun huomioidaan 126 724 968 euron rahoitustuki, joka oli hyväksytty jo edellisen vuoden lopussa (mutta jonka talousarviomäärärahat oli siirrettävä vuodelle 2015), komissio maksoi tukea kaiken kaikkiaan 209 505 583 euroa.

Kahdeksan edellisinä vuosina aloitetun EUSR-tukitoimenpiteen päätökseen saattamisessa edistyttiin niin ikään huomattavasti.

Liitteessä I esitetään rahaston varojen käyttöönottoon vuonna 2015 sovelletut ”suurkatastrofien” kynnysarvot, ja liitteessä II esitetään ”yhteenveto hakemuksista”, joiden perusteella varoja on kyseisen vuoden aikana käytetty, asiaankuuluvat taloudelliset tiedot mukaan lukien.

2.Vuonna 2014 saadut hakemukset, joiden käsittely oli kesken

Seuraavien neljän vuonna 2014 vastaanotetun hakemuksen arviointi saatiin päätökseen vuonna 2015. Koska nämä hakemukset vastaanotettiin sen jälkeen, kun solidaarisuusrahastoasetuksen muutos oli tullut voimaan kesäkuussa 2014, ne arvioitiin tarkistetun solidaarisuusrahastoasetuksen säännösten mukaisesti.

ROMANIA – vuoden 2014 kevättulvat

Huhti- ja toukokuussa 2014 Romaniassa esiintyi laajoilla alueilla mittavia tulvia, jotka vahingoittivat julkista ja yksityistä infrastruktuuria, yksityisasuntoja ja maataloutta. Romania haki tukea EUSR:ltä 9. heinäkuuta 2014 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 19. huhtikuuta 2014.

Hakemuksessa vedottiin ”naapurimaahan liittyvään” katastrofiin ja väitettiin, että Romanian alueiden vahingot johtuivat samasta katastrofista, joka oli aiheuttanut tuhoja Serbiassa 14. toukokuuta 2014 alkaen ja jonka komissio oli aikaisemmin katsonut suurkatastrofiksi. Sääolosuhteita arvioituaan komissio kuitenkin päätteli, että Romanian viranomaisten antamien tietojen perusteella kaikkien väitettyjen vahinkojen (joita oli ilmennyt jo niinkin varhain kuin 19. huhtikuuta) ei voitu katsoa johtuvan samasta katastrofista, jonka kohteeksi Serbia oli joutunut. Näin ollen komissio pyysi Romaniaa tarkistamaan ja päivittämään hakemuksensa ja jättämään pois hakemuksestaan vahingot, jotka olivat aiheutuneet ennen 14. toukokuuta 2014.

Romania esitti 29. syyskuuta 2014 tarkistetun hakemuksensa, joka oli rajattu koskemaan vain niitä vahinkoja, jotka olivat aiheutuneet 14. toukokuuta 2014 jälkeen, ja jossa välittömien vahinkojen kokonaismääräksi ilmoitettiin 167,927 miljoonaa euroa. Tämä summa oli 0,13 prosenttia Romanian bruttokansantulosta (BKTL). Välittömien vahinkojen kokonaismäärä jäi suurkatastrofin kynnysarvon 2 alapuolelle eikä saavuttanut solidaarisuusrahastoasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa määriteltyä alueellisen katastrofin kynnysarvoa 3 , joten hakemus hyväksyttiin 2 artiklan 4 kohdan ”naapurimaaperusteen” nojalla. Komissio päätti 9. huhtikuuta 2015 ehdottaa budjettivallan käyttäjälle (parlamentille ja neuvostolle), että EUSR:n varoja otetaan käyttöön 4 198 175 euroa. Rahoitusosuus maksettiin Romanialle 21. elokuuta 2015.

ROMANIA – vuoden 2014 kesätulvat

Romania esitti toisen EUSR:n tukea koskevan hakemuksen niiden vahinkojen korjaamiseksi, joita rankkasateet ja niitä seuranneet tulvat ja maanvyöryt olivat aiheuttaneet Romanian lounaisosissa heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin 2014. Katastrofi oli aiheuttanut vahinkoa julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, yrityksille ja maataloudelle sekä kulttuuriperinnölle ja yksityisasunnoille.

Komissio vastaanotti hakemuksen 3. lokakuuta 2014 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 28. heinäkuuta 2014. Komission pyynnöstä hakija toimitti lisätietoja, tarkistetut vahinkojen määrät mukaan lukien, 13. tammikuuta 2015.

Romanian viranomaiset arvioivat katastrofin aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 171,911 miljoonaa euroa, joka on 0,13 prosenttia Romanian bruttokansantulosta, eli määrä jää suurkatastrofin kynnysarvon alapuolelle.

Näin ollen hakemus tutkittiin ”alueellisia katastrofeja” koskevien perusteiden mukaisesti. Romanian hakemus koski vain yhtä NUTS 2 -tason aluetta, joka oli Sud-Vest Oltenia. Ilmoitetut 171,911 miljoonan euron välittömät vahingot vastasivat 1,64:ää prosenttia kyseisen alueen bruttokansantuotteesta (joka oli 10 480 miljoonaa euroa vuoden 2011 tietojen mukaan), joten ne ylittivät alueellisten katastrofien kynnysarvon ja täyttivät perusteet tuen myöntämiselle rahastosta.

Komissio päätti 9. huhtikuuta 2015 ehdottaa budjettivallan käyttäjälle, että EUSR:n varoja otetaan käyttöön 4 297 775 euroa. Rahoitusosuus maksettiin Romanialle 21. elokuuta 2015.

BULGARIA – vuoden 2014 kesätulvat

Bulgaria kärsi Romanian tavoin voimakkaista rankkasateista vuoden 2014 heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Sateet aiheuttivat merkittäviä vahinkoja julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, yrityksille, yksityisasunnoille ja -omaisuudelle sekä maataloudelle.

Bulgaria esitti hakemuksensa komissiolle 23. lokakuuta 2014 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 31. heinäkuuta 2014. Päivitetyt tiedot, joita tarvittiin arvioinnin loppuun saattamiseksi, toimitettiin 12. marraskuuta 2014.

Bulgarian viranomaiset arvioivat katastrofin aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 79,344 miljoonaa euroa, joka on 0,20 prosenttia Bulgarian bruttokansantulosta. Näin ollen hakemus tutkittiin ”alueellisia katastrofeja” koskevien perusteiden mukaisesti. Bulgarian hakemus koski vain yhtä NUTS 2 tason aluetta, joka oli Bulgarian luoteisosassa sijaitseva Severozapaden. Alue on yksi EU:n köyhimmistä. Välittömien vahinkojen ilmoitettu 79,344 miljoonan euron määrä oli 2,9 prosenttia alueen BKT:sta (joka oli vuoden 2011 tietojen mukaan 2 732 miljoonaa euroa), eli se ylitti alueellisiin katastrofeihin sovellettavan kynnysarvon, joka on 1,5 prosenttia BKT:sta. Näin ollen Bulgarian hakemus täytti perusteet tuen myöntämiselle rahastosta.

Komissio päätti 9. huhtikuuta 2015 ehdottaa budjettivallan käyttäjälle, että EUSR:n varoja otetaan käyttöön 1 983 600 euroa. Rahoitusosuus maksettiin Bulgarialle 21. elokuuta 2015.

ITALIA – vuoden 2014 syystulvat

Suuressa osassa Luoteis-Italiaa kärsittiin 9. lokakuuta ja 18. marraskuuta 2014 välisenä aikana toistuvasti ankarista sääolosuhteista. Rankkasateet ja niitä seuranneet tulvat ja maanvyöryt aiheuttivat vakavia vahinkoja julkiselle ja yksityiselle infrastruktuurille, yrityksille, yksityisasunnoille ja -omaisuudelle sekä maataloudelle.

Komissio vastaanotti hakemuksen 23. joulukuuta 2014 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 9. lokakuuta 2014. Komission pyynnöstä hakija toimitti lisätietoja, mukaan lukien vahinkojen tarkistetut määrät, joissa oli vain vähäisiä muutoksia, 3. helmikuuta 2015.

Italian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 2 241,052 miljoonaa euroa, joka jää Italian osalta vuonna 2014 EUSR:n varojen käyttöönottoon ”suurkatastrofeissa” sovellettavan kynnysarvon alle (tämä arvo on 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina).

Näin ollen hakemus tutkittiin ”alueellisia katastrofeja” koskevien perusteiden mukaisesti. Italiassa viisi NUTS 2 -tason aluetta, jotka olivat Emilia-Romagna, Liguria, Lombardia, Piemonte ja Toscana, kärsivät välittömiä vahinkoja. Italian viranomaisten esittämien lukujen perusteella näiden viiden alueen kärsimien vahinkojen määrä oli 1,84 prosenttia alueellisen bruttokansantuotteen painotetusta keskiarvosta, joten määrä ylitti alueellisiin katastrofeihin sovellettavan kynnysarvon, joka on 1,5 prosenttia BKT:sta. Italialle voitiin näin ollen myöntää hakemuksen perusteella tukea solidaarisuusrahastosta.

Komissio päätti 9. huhtikuuta 2015 ehdottaa budjettivallan käyttäjälle, että EUSR:n varoja otetaan käyttöön 56 026 300 euroa. Rahaston rahoitusosuus maksettiin Italialle 2. lokakuuta 2015.

3.Vuonna 2015 saadut uudet hakemukset

Komissio vastaanotti vuonna 2015 kolme uutta hakemusta. Seuraavassa esitetään keskeiset tiedot näistä uusista hakemuksista.

BULGARIA – vuoden 2015 ankarat talviolosuhteet

Tammikuun lopussa ja helmikuun alussa 2015 suuressa osassa Bulgariaa kärsittiin rankkasateista, lumesta, tulvista ja maanvyöryistä, jotka aiheuttivat merkittäviä vahinkoja julkiselle infrastruktuurille, yrityksille, yksityisasunnoille ja -omaisuudelle sekä maataloudelle. Pelkästään Burgasin kaupungissa veden valtaan joutui yli 300 rakennusta. Patoja murtui, ja monien jokien (muun muassa Maritsan eli Evrosin) penkereet sortuivat niin, että joet tulvivat yli äyräidensä ja peittivät alleen viljelymaita ja metsiä. Puuskittaiset tuulet tuhosivat mäntymetsiä ja katkoivat sähköjohtoja ja viestintäyhteyksiä, ja kaatuneet puut tukkivat teitä.

Bulgaria esitti hakemuksensa 24. huhtikuuta 2015 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 30. tammikuuta 2015.

Bulgarian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 243,305 miljoonaa euroa, joka oli 0,622 prosenttia Bulgarian bruttokansantulosta. Välittömien vahinkojen arvioitu kokonaismäärä ylitti sovellettavan kynnysarvon, joten katastrofi täytti solidaarisuusrahastoasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ”suurta luonnonkatastrofia” koskevat edellytykset.

Bulgaria pyysi hakemuksen esittämisen yhteydessä ennakkomaksua odotetusta solidaarisuusrahaston rahoitusosuudesta. Hakemuksen alustavan arvioinnin perusteella komissio katsoi, että solidaarisuusrahastoasetuksen 4 a artiklassa säädetyt ennakkomaksua koskevat edellytykset täyttyivät, ja myönsi 637 782 euron ennakon (joka on 10 prosenttia rahastosta odotetusta rahoitusosuudesta). Ennakkomaksu suoritettiin 15. heinäkuuta 2015.

Saatuaan arviointinsa päätökseen komissio päätti 10. heinäkuuta 2015 ehdottaa budjettivallan käyttäjälle, että EUSR:n varoja otetaan käyttöön 6 377 815 euroa. Rahaston jäljelle jäänyt rahoitusosuus maksettiin Bulgarialle 1. joulukuuta 2015.

KREIKKA – maan keskiosan ja Evrosjoen tulvat vuonna 2015

Vuoden 2015 helmikuun alussa Kreikkaa koettelivat laajamittaiset tulvat Evros- ja Ardasjoen alueella Itä-Makedoniassa ja Traakiassa. Samaan aikaan suuressa osassa maan keski- ja länsiosia, muun muassa Epeiroksessa, Länsi- ja Keski-Kreikassa ja Thessaliassa, kärsittiin samankaltaisista ilmiöistä, jotka aiheuttivat vielä suurempia vahinkoja kuin Itä-Makedoniassa. Ne tuhosivat elintärkeää infrastruktuuria, julkisia rakennuksia, yksityisasuntoja ja yrityksiä sekä vahingoittivat maataloutta. Evrosin jokialueen tulvat aiheuttivat vahinkoja erityisesti maataloussektorilla. Noin 17 500 hehtaaria maata jäi tulvaveden alle. Maatalouden infrastruktuuria, varastoja ja satoja tuhoutui. Teitä vaurioitui tai tuhoutui 150 kilometriä. Vesihuollon ja viemäröinnin infrastruktuurit kärsivät vahinkoja 17 yhdyskunnassa. Tulvat vaurioittivat myös julkisia rakennuksia (kouluja, kuntosaleja, kirjastoja).

Kreikan länsi-, keski- ja pohjoisosissa Epeiros, Aitoloakarnania, Evrytania, Fthiotida, Thessalia ja Peloponnesos kärsivät rankkasateista ja myrskyistä, minkä lisäksi vuoristoseuduilla esiintyi runsaita lumisateita ja sekä merellä että rannikkoalueilla myrskyisiä etelätuulia. Tämän seurauksena syntyi sähkökatkoksia, joet tulvivat uomastaan ja laajat maanvyöryt katkaisivat kulkuyhteydet useisiin vuoristokyliin, joiden asukkaat oli evakuoitava. Katastrofissa vaurioitui yli 60 prosenttia Epeiroksen tieverkosta. Maatalous kärsi sadon menetyksistä viljelysmailla. Varastot, kodit, yritykset, karja- ja maatilat kärsivät vahinkoja. Myös eräät Kreikan kulttuuriperintökohteet olivat uhattuina.

Kreikka haki EUSR:n tukea kahdella erillisellä hakemuksella. Komissio vastaanotti molemmat hakemukset 23. huhtikuuta 2015 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 1. helmikuuta (maan keski- ja länsiosissa) ja 4. helmikuuta 2015 (Evrosjoen alueella). Hakemusten perusteena käytettiin solidaarisuusrahastoasetuksen 2 artiklan 3 kohdassa määriteltyä ”alueellista katastrofia”.

Komission arvioinnin yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että Kreikan tapahtumat (ja Bulgarian suurkatastrofi) liittyivät toisiinsa ja johtuivat samasta meteorologisesta syystä. Sen vuoksi komissio päätti käsitellä Kreikan tapahtumia yhtenä alueellisena katastrofina. Näiden kahden hakemuksen yhdistäminen ei vaikuttanut solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen määrään mutta vähensi huomattavasti täytäntöönpanosta ja raportoinnista Kreikalle aiheutuvaa hallinnollista rasitusta.

Katastrofi aiheutti vahinkoja yhteensä viidellä NUTS 2 -tason alueella: Itä-Makedoniassa ja Traakiassa (Evrosjoen tulvat) sekä Epeiroksessa, Länsi-Kreikassa, Keski-Kreikassa ja Thessaliassa. Kreikan viranomaiset arvioivat tulvista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 395,878 miljoonaa euroa. Tämä määrä vastasi 4,78:aa prosenttia kyseisten viiden NUTS 2 -tason alueen bruttokansantuotteiden painotetusta keskiarvosta ja ylitti siten selvästi alueellisiin katastrofeihin sovellettavan kynnysarvon, joka on 1,5 prosenttia BKT:sta.

Kreikka pyysi hakemuksen esittämisen yhteydessä ennakkomaksua odotetusta solidaarisuusrahaston rahoitusosuudesta. Hakemusten alustavan arvioinnin perusteella ja ennen niiden yhdistämistä koskevan päätöksen tekemistä komissio katsoi, että solidaarisuusrahastoasetuksen 4 a artiklassa säädetyt edellytykset täyttyivät kummassakin tapauksessa. Komissio myönsi Evrosin osalta 331 135 euron ja Keski- ja Länsi-Kreikan osalta 658 560 euron ennakon. Tämä oli kummassakin tapauksessa 10 prosenttia rahaston odotetusta rahoitusosuudesta. Ennakot maksettiin 15. heinäkuuta 2015.

Saatuaan arviointinsa päätökseen komissio päätti 10. heinäkuuta 2015 ehdottaa budjettivallan käyttäjälle, että EUSR:n varoja otetaan käyttöön 9 896 950 euroa. Rahaston jäljelle jäänyt rahoitusosuus maksettiin Kreikalle 27. marraskuuta 2015.

4.Rahoitus

Budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuonna 2015 solidaarisuusrahastosta myönnettävät rahoitusosuudet neljässä asiassa, jotka koskivat vuosina 2014 ja 2015 vastaanotettuja hakemuksia.

Lisätalousarvioesitys nro 4/2015 4 kattoi neljä EUSR-hakemusta, joista kaksi oli Romaniasta, yksi Bulgariasta ja yksi Italiasta ja joiden perusteella myönnettävien varojen kokonaismäärä oli 66 505 850 euroa. Esitys hyväksyttiin 7. heinäkuuta 2015. Maksut suoritettiin vuoden 2015 elo- ja lokakuussa.

Niiden kolmen hakemuksen osalta, jotka komissio oli vastaanottanut vuonna 2015 ja joista yksi oli Bulgariasta ja kaksi Kreikasta, komissio päätti 23. heinäkuuta 2015 5 ehdottaa EUSR:n varojen käyttöönottoa tekemättä kuitenkaan lisätalousarvioesitystä, sillä näiden asioiden edellyttämä 16 274 765 euron kokonaismäärä voitiin suorittaa niistä 50 miljoonan euron määrärahoista, jotka oli jo otettu käyttöön vuoden 2015 talousarviossa mahdollisia ennakkomaksuja varten. Budjettivallan käyttäjä hyväksyi solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton 6. lokakuuta 2015 6 . Maksut suoritettiin vuoden 2015 marras- ja joulukuussa.

Samaan aikaan edellä kuvatun varojen käyttöönottomenettelyn kanssa komissio päätti 24. kesäkuuta 2015 7 myöntää Kreikan ja Bulgarian esittämien pyyntöjen perusteella ennakkomaksut, joiden kokonaismäärä oli 1 627 477 euroa. Nämä maksettiin 50 miljoonan euron ”varauksesta”, joka oli kirjattu vuoden 2015 talousarvioon ennakkomaksuja varten. Ennakot maksettiin Kreikalle ja Bulgarialle 15. heinäkuuta 2015.

5.Seuranta

Komissio teki vuoden 2015 aikana seurantakäynnit neljään edunsaajavaltioon keskustellakseen perustetuista täytäntöönpanojärjestelmistä ja vastatakseen täytäntöönpanoviranomaisten esittämiin kysymyksiin. Kohteet olivat seuraavat:

–Varna (Bulgaria), 24. syyskuuta 2015, aiheena 10,542 miljoonan euron rahoitusosuus, joka myönnettiin Varnan kaupungissa kesäkuussa 2014 tapahtuneen tulvan (suurkatastrofi) johdosta;

–Belgrad (Serbia), 1. lokakuuta 2015, aiheena 60,225 miljoonan euron rahoitusosuus, joka myönnettiin toukokuun 2014 tulvien (suurkatastrofi) johdosta;

–Cagliari (Italia), 6. marraskuuta 2015, aiheena 16,311 miljoonan euron rahoitusosuus, joka myönnettiin marraskuun 2013 tulvien (alueellinen katastrofi) johdosta;

–Zagreb (Kroatia), 1. joulukuuta 2015, käynnin yhteydessä keskusteltiin kahdesta tapauksesta, joista toinen koski tammikuussa 2014 esiintyneistä jäämyrskyistä ja tulvista aiheutuneen katastrofin johdosta myönnettyä 8,616 miljoonan euron rahoitusosuutta ja toinen toukokuun 2014 tulvien johdosta myönnettyä 8,960 miljoonan euron rahoitusosuutta (molemmissa oli kyse suurkatastrofeista).

Kaikki neljä seurantakäyntiä antoivat viitteitä siitä, että asianomaiset viranomaiset hoitivat täytäntöönpanon ja valvonnan avoimesti ja asianmukaisesti ja solidaarisuusrahastoasetusta, tukipäätöksiä ja täytäntöönpanosopimuksia noudattaen. Saatuaan täytäntöönpanokertomukset komissio tekee lisäanalyyseja ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimenpiteisiin.

6.Päätökseen saatetut tukitoimenpiteet

Vuoden 2015 aikana komissio saattoi päätökseen kahdeksan EUSR:n tukitoimenpidettä, jotka kaikki oli pantu täytäntöön asetuksen (EY) N:o 2012/2002 tarkistusta edeltäneiden ehtojen mukaisesti. Näiden ehtojen mukaisesti asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädettiin, että edunsaajavaltioiden on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä (yhden vuoden kuluttua rahoitusosuuden maksamisesta) rahoitusosuuden käyttämistä koskeva kertomus (täytäntöönpanokertomus) ja siihen liittyvä selvitys rahoitusosuuden käyttöön liittyvistä menoista (selvitys). Tämän menettelyn päätyttyä komissio päättää rahaston tukitoimenpiteen.

(1)Kypros, vuoden 2008 kuivuus: solidaarisuusrahaston rahoitusosuus oli 7,605 miljoonaa euroa. Täytäntöönpanokertomus ja selvitys toimitettiin komissiolle erittäin myöhässä 24. heinäkuuta 2012. Arvioinnin päättämiseksi Kyprokselta oli pyydettävä lisätietoja. Komissio sai tukitoimenpiteen päätökseen vuoden 2015 tammikuussa.

(2)Italia, Veneton tulvat vuonna 2010: solidaarisuusrahaston rahoitusosuus oli 16,909 miljoonaa euroa. Komissio vastaanotti täytäntöönpanokertomuksen ja selvityksen 19. joulukuuta 2013 eli hyvissä ajoin ennen asetuksessa säädetyn 6 kuukauden määräajan umpeutumista. Kertomuksen todettiin olevan täydellinen ja täyttävän asetuksen vaatimukset, joten komissio sai tukitoimenpiteen päätökseen tammikuussa 2015.

(3)Tšekki, vuoden 2010 kevättulvat: solidaarisuusrahaston rahoitusosuus oli 5,111 miljoonaa euroa. Arvioinnin päättämiseksi Tšekin viranomaisilta oli pyydettävä lisätietoja. Lisäksi Tšekin viranomaiset ilmoittivat, että täytäntöönpanokauden päättyessä varoista 794,69 euroa oli käyttämättä (käyttämätön määräraha korkoineen ja tuottoineen, jotka oli maksettu EUSR:n tilin sulkemisen jälkeen). Komissio peri tämän summan takaisin ja saattoi tukitoimenpiteen päätökseen kesäkuussa 2015.

(4)Tšekki, vuoden 2010 syystulvat: solidaarisuusrahaston rahoitusosuus oli 10,912 miljoonaa euroa. Samoin kuin vuoden 2010 kevättulvien tapauksessa Tšekin viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että varoista oli käyttämättä 932,64 euroa (käyttämätön määräraha korkoineen ja tuottoineen, jotka oli maksettu EUSR:n tilin sulkemisen jälkeen). Komissio peri tämän summan takaisin ja päätti tukitoimenpiteen marraskuussa 2015.

(5)Irlanti, vuoden 2009 tulvat: solidaarisuusrahaston rahoitusosuus oli 13,023 miljoonaa euroa. Täytäntöönpanokertomus oli määrä toimittaa kesäkuussa 2012, mutta Irlanti pyysi määräajan pidentämistä. Komissio vastaanotti kertomuksen 20. joulukuuta 2013. Sen todettiin olevan täydellinen ja täyttävän asetuksen vaatimukset, joten komissio sai tukitoimenpiteen päätökseen syyskuussa 2015.

(6)Kroatia, tulvat vuoden 2010 syyskuussa: solidaarisuusrahaston rahoitusosuus oli 1,175 miljoonaa euroa. Komissio vastaanotti täytäntöönpanokertomuksen kesäkuussa 2013. Kroatialta oli pyydettävä lisätietoja arvioinnin päättämiseksi. Tukitoimenpide saatiin päätökseen lokakuussa 2015.

(7)Italia, Emilia-Romagnan maanjäristykset vuonna 2012: solidaarisuusrahaston rahoitusosuus oli 670,192 miljoonaa euroa. Täytäntöönpanokertomus oli määrä toimittaa kesäkuussa 2014. Italian viranomaiset pyysivät määräajan pidentämistä ja toimittivat kertomuksen joulukuussa 2014. Kertomuksen todettiin olevan täydellinen ja täyttävän asetuksen vaatimukset, joten komissio sai tukitoimenpiteen päätökseen lokakuussa 2015.

(8)Itävalta, Lavamündin tulvat vuonna 2012: solidaarisuusrahaston rahoitusosuus oli 240 000 euroa. Maaliskuussa 2015 Itävalta esitti täytäntöönpanokertomuksensa, jonka todettiin olevan täydellinen ja täyttävän asetuksen vaatimukset. Itävallan viranomaiset ilmoittivat lisäksi komissiolle, että Lavamündin kunta katsoo Verbund Hydro Power AG -nimisen sähköyhtiön, joka vastaa Lavamündissa sijaitsevan vesivoimalan toiminnasta, syyllistyneen tulvan yhteydessä laiminlyönteihin ja toimineen ilman asianmukaista huolellisuutta. Kunta on näin ollen nostanut vahingonkorvauskanteen Verbund Hydro Power AG -yhtiötä vastaan Klagenfurtin alueellisessa siviilituomioistuimessa. Kanteen tuomioistuinkäsittely on kesken. Itävallan viranomaiset selittivät niin ikään, että vahingonkorvauskanteen nostamisella ei ole välittömiä suoria seurauksia ja että tällä hetkellä ei voida ennustaa siviilituomioistuimen käsittelyn lopputulosta taikka sen kestoa. Komissio saattoi tämän tukitoimenpiteen päätökseen joulukuussa 2015 ja pyysi Itävaltaa ilmoittamaan viipymättä tuomioistuinkäsittelyn lopputuloksesta. Mikäli kolmas osapuoli olisi tuomioistuimen päätöksen perusteella velvollinen vastaamaan vahinkojen korjauskustannuksista, komissio vaatisi Itävaltaa korvaamaan vastaavan summan asetuksen (EY) N:o 2012/2002 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Vuonna 2015 komissio vastaanotti lisäksi kolme uutta täytäntöönpanokertomusta ja selvitystä – Slovenian ja Kroatian osalta nämä koskivat vuoden 2012 tulvia ja Itävallan osalta vuoden 2013 tulvia. Tämän vuosikertomuksen kattaman jakson päättyessä näiden täytäntöönpanokertomusten arviointi oli vielä kesken.

7.Päätelmät

Vuosi 2015 oli ensimmäinen täysi vuosi, jona solidaarisuusrahaston täytäntöönpanossa noudatettiin tarkistetun solidaarisuusasetuksen mukaisia sääntöjä. Uusien säännösten voimaantulon jälkeen hakemuksia on vastaanotettu vasta vähän, joten on vielä ennenaikaista tehdä lopullisia päätelmiä tarkoitettujen tulosten vaikuttavuudesta. On kuitenkin merkkejä siitä, että tarkistetut alueellisia katastrofeja koskevat perusteet antavat nykyisin mahdollisille hakijoille paljon aiempaa selkeämmän käsityksen siitä, onko hakemuksen hyväksyminen todennäköistä, jolloin hakijat säästyvät tarpeettomalta työltä hyväksymiskelvottoman hakemuksen parissa ja mahdolliselta pettymykseltä. Entisten, nykyistä epäselvempien säännösten soveltamisaikaan noin kaksi kolmasosaa alueellisia katastrofeja koskevista hakemuksista arvioitiin hyväksymiskelvottomiksi. Asetuksen tarkistamisen jälkeen alueellisia katastrofeja koskevien hakemusten hyväksymisaste on ollut 100 prosenttia.

Viive katastrofin ja tuen maksun välillä on yhä ongelma. Hakijavaltioilla kuluu hakemusten esittämiseen useimmiten koko määräaika, jota nyt on pidennetty 12 viikkoon. Tietyissä tapauksissa aikaa kuluu hakemuksen kääntämiseen komission työkielelle. Lisäksi menettely, jota neuvosto ja parlamentti noudattavat hyväksyessään varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen ja sitä vastaavan lisätalousarvion, vie aikaa (siihen sisältyy 8 viikon jakso, jonka aikana kansalliset parlamentit voivat tutkia asiaa). Toisaalta uusien säännösten ja ohjauksen ansiosta mahdollisilla hakijoilla näyttää olevan selkeämpi käsitys siitä, mitä hakumenettely vaatii, jolloin komissiolla on harvemmin tarvetta pyytää lisätietoja hakemuksen arvioinnin saattamiseksi päätökseen. Lisäksi aiemmin erillisten tukipäätösten ja täytäntöönpanosopimusten yhdistäminen yhdeksi komission täytäntöönpanosäädökseksi edesauttaa niin ikään viiveiden pienentämistä. Komissio pyrkii vähentämään viiveitä entisestään yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyitä.

Varainhoitovuonna 2015 uusi ennakkomaksuja koskeva säännös otettiin ensi kertaa käyttöön, mikä antoi komissiolle mahdollisuuden maksaa 10 prosenttia odotetusta tukisummasta ennen solidaarisuusrahaston varojen virallista käyttöönottoa. Tätä mahdollisuutta hyödynnettiin onnistuneesti vuoden 2015 kaikkien kolmen uuden hakemuksen tapauksessa.

Budjettimäärärahojen vuotuisen enimmäismäärän pienentämisestä 500 miljoonaan euroon vuosien 2014–2020 rahoituskehyksessä ei aiheutunut ongelmia, sillä raportointijakson aikana ei esiintynyt poikkeuksellisen suuria katastrofeja. Kyseisen jakson aikana ei myöskään ollut tarvetta asettaa tukisummien ylärajaksi kahta kolmasosaa käytettävissä olevista vuotuisista määrärahoista – yläraja on määritetty tällaisten tilanteiden varalta vuodesta 2014 alkaen komissiolle tehdyissä tiedonannoissa rahoitusosuuden myöntämistä koskevista hakemuksista. Kaikki vuoden 2015 maksut voitiin itse asiassa suorittaa vuonna 2014 käyttämättä jääneistä ja seuraavalle vuodelle siirretyistä määrärahoista. Vuoden 2014 määrärahoista jäi kuitenkin yhä käyttämättä 287 miljoonaa euroa, jotka erääntyivät vuoden 2015 lopussa. Näin ollen vuoden 2015 määrärahat siirrettiin täysimääräisinä vuodelle 2016, ja näin ne toimivat ylimääräisenä turvaverkkona vuonna 2016 mahdollisesti esiintyvien katastrofien varalta.

(1)  Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002 (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3), sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä toukokuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014 (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 143).

(2)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 2 kohdassa suuri luonnonkatastrofi määritellään katastrofiksi, joka on aiheuttanut välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintatason mukaan taikka yli 0,6 prosenttia valtion bruttokansantulosta. Kynnysarvona käytetään näistä kahdesta arvosta pienempää.

(3)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 2 artiklan 3 kohdassa ”alueellisella katastrofilla” tarkoitetaan mitä tahansa luonnonkatastrofia, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Mikäli vahinkoja on syntynyt usealla NUTS 2 -tason alueella, kynnysarvoa sovelletaan näiden alueiden bruttokansantuotteen keskiarvoon, joka painotetaan kunkin alueen osuudella välittömien vahinkojen kokonaismäärästä.

(4)  Lisätalousarvio nro 4 (EUVL L 261, 7.10.2015) vuoden 2015 talousarvioon kattaa 66 505 850 euron maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen käyttöönoton Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR). Rahaston varojen käyttöönotto liittyy kahteen tulvaan Romaniassa, yhteen Bulgariassa ja yhteen Italiassa.

(5)  COM(2015) 370 final, 23.7.2015.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) N:o 2015/1872, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta (EUVL L 275, 20.10.2015, s. 30).

(7)  Kreikka: C(2015) 4181 final ja C(2015) 4180 final, Bulgaria: C(2015) 4179 final.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.8.2016

COM(2016) 546 final

LIITTEET

asiakirjaan

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston vuosikertomus 2015

Liite I:    EU:n solidaarisuusrahasto – vuonna 2015 sovelletut suurkatastrofien kynnysarvot
   (vuoden 2013 bruttokansantuloa koskevien Eurostatin lukujen pohjalta)

Solidaarisuusrahaston 1 varojen käyttöönotossa sovelletaan maakohtaisia kynnysarvoja, jotka määritellään välittöminä kokonaisvahinkoina, joiden määrä on joko yli 0,6 prosenttia valtion bruttokansantulosta (BKTL) tai yli 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina Eurostatin yhdenmukaistettujen tietojen perusteella. Arvoista sovelletaan alhaisempaa.

   (milj. euroa)

*eli 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina

**Lähde: BKTL-luvut vuodelta 2012, lukuja ei ole saatavilla vuodelta 2013.
***Lähde: Tietoa Montenegron bruttokansantulosta ei ollut saatavilla. Sen sijaan käytetään BKT-lukuja, jotka on saatu AMECO-tietokannasta (Euroopan komission talouden ja rahoituksen pääosaston vuotuinen makrotaloustietokanta).

Liite II: EU:n solidaarisuusrahasto – vuonna 2015 käyttöönotetut varat (myös vuonna 2014 saadut hakemukset, joiden käsittely oli kesken)

Yhteenveto kaikista vuodesta 2002 alkaen käsitellyistä EU:n solidaarisuusrahastoon liittyvistä tapauksista on saatavilla seuraavasta linkistä:  http://ec.europa.eu/regional_policy/index.cfm/fi/funding/solidarity-fund/

(1)

   Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002 sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä toukokuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014 (EUVL L 189/143, 27.6.2014).

(2) Komission hyväksymä päivä.

(3) Hakemuksen viimeinen jättöpäivä 6.8.2014 perustuu hyväksyttyyn ensimmäisen vahingon aiheutumispäivään 14.5.2014.

(4) C(2015) 2285 neljästä Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta myönnettävää rahoitusosuutta koskevasta hakemuksesta, jotka Romania, Bulgaria ja Italia olivat esittäneet vuoden 2014 tulvien johdosta.

(5) C(2015) 4627 kolmesta Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta myönnettävää rahoitusosuutta koskevasta hakemuksesta, jotka Kreikka (tulvien johdosta) ja Bulgaria (vuoden 2015 ankarien talviolosuhteiden johdosta) olivat esittäneet.