52016BP0411

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52016BP0411 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52016BP0411

Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2016 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 (11900/2016 – C8-0373/2016 – 2016/2047(BUD))

EUVL C 215, 19.6.2018, p. 301–315 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

19.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 215/301

P8_TA(2016)0411

Euroopan unionin yleinen talousarvio 2017 – kaikki pääluokat

(2018/C 215/58)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 tehdyn neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (1),

—	ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2),

—	ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3),

—	ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista/tarkistuksesta (COM(2016)0603),

—	ottaa huomioon vuoden 2017 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio, 9. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman (5),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman (6),

—	ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa (7),

—	ottaa huomioon komission 18. heinäkuuta 2016 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 (COM(2016)0300),

—	ottaa huomioon neuvoston 12. syyskuuta 2016 vahvistaman ja 14. syyskuuta 2016 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 (11900/2016 – C8-0373/2016),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0287/2016),

A.	katsoo, että tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, olisi entistä tärkeämpää noudattaa budjettikuria ja käyttää varoja tehokkaasti ja vaikuttavasti;

B.	toteaa, että SEUT-sopimuksen 318 artiklassa tarkoitetun parlamentin ja komission välisen vuoropuhelun pitäisi edistää tulossuuntautuneen kulttuurin omaksumista komissiossa, avoimuuden lisääminen ja vastuuvelvollisuuden edistäminen mukaan luettuina;

Pääluokka III

Yleiskatsaus

korostaa, että vuoden 2017 talousarviota on tarkasteltava laajemmassa asiayhteydessä, johon kuuluu monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus; painottaa tarvetta varmistaa tasapaino pitkäaikaisten painopisteiden ja uusien haasteiden välillä ja tähdentää siksi, että vuoden 2017 talousarvion on oltava Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukainen, koska ne ovat talousarvion pääasiallinen suunnannäyttäjä ja painopiste;

toteaa jälleen vakaan kantansa, että nykyisessä erityistilanteessa sellaiset aloitteet kuin se, että komissio lykkää ERI-rahastojen maksuja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (8) (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 23 artiklan 15 mukaisesti, ovat paitsi epäoikeudenmukaisia ja suhteettomia myös poliittisesti kestämättömiä;

korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2017 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainitussa 9. maaliskuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa yleisistä suuntaviivoista ja edellä mainitussa 6. heinäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa ”Monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelu: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa”;

korostaa, että rauha ja vakaus ovat keskeisiä arvoja, joita unionin on pidettävä yllä; katsoo, että pitkänperjantain sopimus on osoittautunut keskeisen tärkeäksi Pohjois-Irlannin rauhan ja sovinnon kannalta ja että sitä on suojeltava; korostaa erityistoimien tarvetta sellaisten alueiden tukemiseksi, joihin kohdistuu erityisiä vaikutuksia mikäli Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista sen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti käynnistämien neuvottelujen perusteella ja sen kansalaisten ilmaiseman tahdon mukaisesti;

painottaa, että unionilla on nyt ratkaistavanaan monia vakavia hätätilanteita ja uusia haasteita, joita ei voitu ennakoida vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä vahvistettaessa; on ehdottomasti sitä mieltä, että unionin talousarvioon on otettava lisävaroja, joiden avulla voidaan vastata poliittisiin haasteisiin ja unioni voi vastata näihin kriiseihin ja reagoida niihin tehokkaasti, äärimmäisen kiireellisesti ja ensisijaisesti; toteaa, että tarvitaan vahvaa poliittista sitoutumista, jotta tähän tarkoitukseen voidaan varmistaa uudet määrärahat vuonna 2017 ja ohjelmakauden loppuun asti;

korostaa, että vuoden 2017 talousarvion avulla on vastattava muuttoliikehaasteeseen sekä talouskriisistä johtuvaan hitaaseen talouskasvuun; toteaa, että tutkimukseen ja infrastruktuurihankkeisiin sekä nuorisotyöttömyyden torjuntaan osoitettavaa rahoitusta olisi lisättävä;

muistuttaa hyväksyneensä välittömästi nykyisten pakolais- ja muuttoliikehaasteiden ratkaisemiseksi tarvittavan lisärahoituksen ja kannattaneensa samalla edelleen kestävän kehityksen tavoitteita; toteaa katsoneensa aina, ettei tätä haastetta pitäisi asettaa unionin muiden tärkeiden politiikkojen edelle, ja mainitsee näistä politiikoista erityisesti ihmisarvoisten ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen sekä yritysten ja yrittäjyyden kehittämisen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua varten; toteaa, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on aivan riittämätön, jotta siitä voitaisiin tarjota asianmukainen rahoitus nykyisten pakolais- ja muuttoliikehaasteiden sisäistä ulottuvuutta varten, ja pitää ehdottoman tarpeellisena noudattaa kattavaa ja ihmisoikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, jossa muuttoliike yhdistyy kehitykseen ja jolla turvataan siirtotyöläisten, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttaminen sekä ensisijaiset ohjelmat, kuten kulttuurialan ohjelmat; korostaa, että tarvittavan lisärahoituksen varmistamiseksi tällä alalla komissio ehdotti talousarvioesityksessään vuodeksi 2017 ennennäkemättömiä resursseja monivuotisen rahoituskehyksen erityisvälineisiin, mukaan luettuna joustovälineen käyttö sekä viimeisenä keinona huomattavan määrän käyttöönotto ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta, ja toteaa neuvoston hyväksyneen tämän;

toistaa kantansa, että pyyntöjä nykyisiin pakolais- ja muuttoliikehaasteisiin vastaamiseksi tarvittavan lisärahoituksen saamiseksi ei saisi hyväksyä unionin nykyisten ulkoisten toimien, sen kehityspolitiikka mukaan luettuna, vahingoksi; toistaa, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen, erityisrahastojen ja muiden tilapäisten rahoitusvälineiden perustamista ei saa rahoittaa tekemällä leikkauksia muiden, jo olemassa olevien välineiden määrärahoihin; on huolestunut siitä, että tilapäisten rahoitusvälineiden perustaminen unionin talousarvion ulkopuolelle saattaa uhata talousarvion yhtenäisyyttä ja kiertää tavanomaisen talousarviomenettelyn, joka edellyttää Euroopan parlamentin osallistumista ja sen harjoittamaa valvontaa; pitää erittäin kyseenalaisena, onko otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) enimmäismäärä riittävä, jotta sen avulla voitaisiin vastata kestävällä ja tehokkaalla tavalla nykyisiin ulkoisiin haasteisiin, pakolais- ja muuttoliikehaasteet mukaan luettuina;

toistaa vakaan käsityksensä, että unionin talousarviossa olisi löydettävä sellaisia tapoja rahoittaa uusia aloitteita, jotka eivät haittaa unionin nykyisiä ohjelmia ja toimintapolitiikkoja, ja kehottaa etsimään kestäviä tapoja rahoittaa uusia aloitteita; on huolestunut siitä, että puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen määrärahoja, jotka ovat 80 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana, leikataan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana; ottaa huomioon, että unionin talousarviossa on jo nyt rahoitusvaje, ja on vakuuttunut siitä, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin, hallinnollisiin kustannuksiin, valmistelutoimiin ja pilottihankkeisiin liittyviin lisätoimiin tarvitaan lisävaroja myös jäsenvaltioilta; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia/tarkistusta hyväksi tässä yhteydessä; korostaa tarvetta selkiyttää yhteistä puolustusta koskevan tutkimuksen pitkän aikavälin rahoitusta;

10.

palauttaa mieliin, että unioni ratifioi COP21-sopimuksen ja että sen on osoitettava osa rahoitusvaroistaan kansainvälisten sitoumustensa noudattamiseen; toteaa, että varainhoitovuoden 2017 ennakkoarvion mukaan talousarviosta on määrä osoittaa 19,2 prosenttia menoista tähän tarkoitukseen; kannustaa painokkaasti komissiota jatkamaan tällä tiellä 20 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi noudattaen komission sitoumusta valtavirtaistaa ilmastotoimet nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana;

11.

kehottaa komissiota esittämään vuoden 2017 talousarviossa aloitteen, jonka tavoitteena on tarjota joukkoliikenteen arvoseteleitä kilpailun perusteella valituille eurooppalaisille nuorille, ja osoittamaan siihen riittävät määrärahat; tällaisen aloitteen keskeisenä tavoitteena olisi arvioida sellaisen yleisemmän järjestelyn toteutettavuutta ja mahdollisia vaikutuksia, jolla edistettäisiin erityisesti nuorten liikkuvuutta, EU:n nuorten tavoittamista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia;

12.

palauttaa kaikki talousarvioesityksen määrät, joihin neuvosto esitti leikkauksia; ei ymmärrä ehdotettujen leikkausten perusteluja ja asettaa kyseenalaiseksi neuvoston aikomuksen luoda uudelleen keinotekoiset liikkumavarat joihinkin otsakkeisiin, kuten alaotsakkeeseen 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) ja otsakkeeseen 4 (Globaali Eurooppa), ottaen erityisesti huomioon, että liikkumavarat olisivat joka tapauksessa liian pienet odottamattomiin olosuhteisiin tai kriiseihin reagoimiseksi;

13.

panee merkille, että viimeisten viiden vuoden aikana neuvosto ei ole käsittelyssään kyennyt ennakoimaan unionin talousarvion todellista toteutusta ja että kaikki lisätalousarviot huomioon ottaen kussakin lopullisessa talousarviossa on tarvittu huomattavasti enemmän varoja; kehottaa sen vuoksi neuvostoa mukauttamaan kantaansa sovittelukomiteassa, jotta vuoden 2017 talousarvioon voidaan ottaa heti alusta lähtien riittävä rahoitus;

14.

toteaa, että nämä kiireelliset tarpeet edellyttävät asianmukaista rahoitusta ja että monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat ovat vuonna 2017 erittäin niukat, ja ilmoittaa siksi aikovansa rahoittaa talousarvioesityksen määrät ylittävät määrärahalisäykset käyttämällä kokonaan kaikki käytettävissä olevat liikkumavarat ja käyttämällä enemmän ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa;

15.

korvaa kokonaisuudessaan Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti 2020 -ohjelmasta leikatut, Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) liittyvät määrärahat, yhteensä 1 240 miljoonaa euroa sitoumuksina vuonna 2017, uusilla määrärahoilla, jotka saadaan monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä; painottaa, että nuorisotyöttömyyteen on vastattava asianmukaisesti koko unionissa; lisää siksi nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 1 500 miljoonalla eurolla, jotta sitä voidaan jatkaa; katsoo, että näiden tärkeiden unionin ohjelmien riittävästä lisärahoituksesta olisi päätettävä monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä;

16.

edellyttää, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin;

17.

vahvistaa vuoden 2017 maksusitoumusmäärärahojen kokonaistasoksi 160,7 miljardia euroa ja maksumäärärahojen kokonaistasoksi 136,8 miljardia euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

18.

panee merkille, että neuvosto puuttui jälleen kerran käsittelyssään ankaralla kädellä alaotsakkeeseen 1 a ja että 52 prosenttia kaikista neuvoston maksusitoumusmäärärahoihin tekemistä leikkauksista kohdistuu tähän otsakkeeseen; ihmetteleekin, kuinka neuvoston poliittinen painopiste – työpaikat ja kasvu – on otettu huomioon talousarvioesityksen käsittelyssä;

19.

ei hyväksy lainkaan näitä leikkauksia otsakkeessa, joka symboloi unionin lisäarvoa ja auttaa luomaan kansalaisille lisää kasvua ja työpaikkoja; on näin ollen päättänyt peruuttaa kaikki neuvoston tekemät määrärahaleikkaukset;

20.

noudattaa kesäkuussa 2015 antamaansa sitoumusta minimoida vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä mahdollisimman pitkälti ESIR-rahaston perustamisesta Horisontti 2020 -ohjelmalle ja Verkkojen Eurooppa -välineelle aiheutuvat talousarviovaikutukset ja päättää siksi palauttaa kokonaisuudessaan Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohtien alkuperäiset, ESIR-rahastoa edeltävät määrärahat, joita leikattiin ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi; korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelma on unionin suurin tutkimus- ja innovointiohjelma, joka auttaa muuntamaan hyvät ideat tuotteiksi ja palveluiksi ja siten vauhdittamaan kasvua ja työpaikkojen luomista; vaatii asettamaan käyttöön vastaavan lisämäärän eli 1,24 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina talousarvioesityksen määrät ylittäen; edellyttää, että tästä kiireellisestä kysymyksestä päästään kokonaisvaltaiseen sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä; toteaa, että ESIR-rahastoa olisi parannettava varmistamalla täydentävyysperiaatteen noudattaminen, parantamalla maantieteellistä ja alojen välistä tasapainoa ja lisäämällä päätöksentekoprosessin avoimuutta, jotta rahastosta tulisi täysin tehokas ja vaikuttava;

21.

pitää edelleen työpaikkoja ja kasvua painopisteinä ja on varojen tähänastiset hyödyntämisvalmiudet näillä aloilla tarkkaan arvioituaan päättänyt ehdottaa tiettyjä korotuksia COSME-, Progress- ja Marie Curie -ohjelmien, Euroopan tutkimusneuvoston sekä Eures- ja Erasmus+ -ohjelmien määrärahoihin talousarvioesityksen tasoon nähden; toteaa, että lisäykset voidaan rahoittaa kyseisessä alaotsakkeessa käytettävissä olevasta liikkumavarasta;

22.

lisää näin ollen alaotsakkeessa 1 a talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoihin 45 miljoonaa euroa (pois lukien ESIR, pilottihankkeet ja valmistelutoimet);

Alaotsake 1 b — Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

23.

korostaa, että noin kolmannes unionin vuotuisesta talousarviosta on suunnattu taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; tähdentää, että koheesiopolitiikka on unionin tärkein investointipolitiikka ja väline, jolla vähennetään eriarvoisuutta kaikkien unionin alueiden välillä, ja että sillä on merkittävä rooli pyrittäessä saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

24.

ei hyväksy neuvoston ehdottamaa 3 miljoonan euron leikkausta alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahoihin eikä varsinkaan 199 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin, tukimenoja koskevat budjettikohdat mukaan luettuina; vaatii neuvostoa selittämään, miten nämä leikkaukset sopivat yhteen sen kanssa, että neuvoston tavoitteena on asettaa käyttöön ”tarpeelliset määrärahat, jotta uudet ohjelmat voidaan panna täytäntöön joustavasti vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen neljäntenä vuotena”; muistuttaa, että komission tässä otsakkeessa ehdottama maksumäärärahojen määrä on jo valmiiksi 23,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2016 talousarviossa; painottaa siksi, että lisäleikkauksia maksujen määrään ei voi perustella tai hyväksyä;

25.

kehottaa laatimaan vaikutustenarvioinnin unionin politiikoista vaikutustenarviointikertomusten perusteella, jotta voidaan määrittää, missä määrin niiden avulla on kyetty muun muassa vähentämään taloudellista epätasa-arvoa, kehittämään kilpailukykyisiä ja monipuolisia alueellisia talouksia ja lisäämään kestävää kasvua ja työpaikkoja;

26.

panee huolestuneena merkille merkittävät viivästykset Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toteutussyklissä, koska ne todennäköisesti vaikuttavat erittäin haitallisesti tulosten oikea-aikaiseen saavuttamiseen paikan päällä ja uhkaavat lisäksi johtaa uuden maksurästien suman syntymiseen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla; vaatii jäsenvaltioita, joita asia koskee, nimeämään ripeästi puuttuvat hallinto-, maksaja- ja todentamisviranomaiset ja torjumaan kaikkia muita ohjelmien täytäntöönpanon viivästysten syitä; panee merkille komission ehdotukset jatkaa yksinkertaistamista tällä alalla ja katsoo, että jäsenvaltioiden olisi kiireesti tehtävä kaikkensa, jotta ohjelmat pääsevät täyteen vauhtiin; vaatii näin ollen lisää synergioita ja täydentävyyttä jäsenvaltioiden ja unionin talousarvioiden julkisia investointeja koskevien toimintalinjojen välille ja niiden toimintalinjojen välille, joilla pyritään edistämään kasvun ja kestävien työpaikkojen luomista, joka on unionin kulmakivi;

27.

panee merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan perustetaan rakenneuudistuksen tukiohjelma, jonka määrärahat ovat 142,8 miljoonaa euroa, ja korostaa, että tämä rahoitus olisi kohdennettava taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen;

28.

pitää valitettavana, että nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahat käytettiin vuosina 2014–2015 etupainotteisesti eikä komissio ole ehdottanut sille vuonna 2017 lainkaan maksusitoumusmäärärahoja; toteaa jälleen kannattavansa vahvasti nuorisotyöllisyysaloitteen jatkamista; toteaa, että Euroopan sosiaalirahastosta annetussa asetuksessa (9) annetaan mahdollisuus tällaisiin jatkotoimiin, ja on siksi päättänyt ensimmäisenä vaiheena lisätä nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 1 500 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 500 miljoonalla eurolla, jotta nuorisotyöttömyyteen voidaan vastata asianmukaisesti ja ottaa huomioon nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa koskevan komission arvioinnin tulokset; toteaa, että parlamentin vaatimusten mukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteen riittävästä lisärahoituksesta tämän ohjelmakauden loppuun asti olisi päästävä yleiseen sopimukseen monivuotisen rahoituskehyksen tulevan tarkistuksen yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa nopeuttaakseen aloitteen täytäntöönpanoa käytännössä, jotta siitä olisi välitöntä hyötyä eurooppalaisille nuorille;

29.

päättää palauttaa sekä maksusitoumukset että maksut neuvoston leikkaamissa budjettikohdissa talousarvioesityksen tasolle; päättää lisätä alaotsakkeessa 1 b nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 1 500 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 500 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston sitoumuksia 4 miljoonalla eurolla ja maksuja 2 miljoonalla eurolla ja siten ylittää sitoumusten nykyisen enimmäismäärän 1,57 miljardilla eurolla;

30.

korostaa, että alaotsakkeessa 1 b on tällä hetkellä eniten maksattamatta olevia sitoumuksia, 151 119 miljoonaa euroa syyskuun 2016 alussa, mikä uhkaa vaarantaa uusien ohjelmien toteutuksen;

31.

korostaa koheesiopolitiikan tärkeyttä sukupuolitietoisen budjetoinnin tehokkaan täytäntöönpanon kannalta; kehottaa komissiota tukemaan toimenpiteitä, joilla luodaan tarvittavat välineet sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi, kuten rakennerahastoja käyttävät kannustinvälineet, joilla rohkaistaan käyttämään sukupuolitietoista budjetointia kansallisella tasolla;

Otsake 2 — Kestävä kasvu: luonnonvarat

32.

toteaa, että neuvosto vähensi otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoja 179,5 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 198 miljoonalla eurolla elinvoimaisten alueiden maatalouden säilyttämisen kannalta tärkeän Euroopan maataloustukirahaston ja erillisvirastojen hallinnollisia tukimenoja, operatiivista teknistä apua (esim. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Life-ohjelma) sekä toimintamenoja koskevista budjettikohdista; panee merkille, että maksujen suurimmat leikkaukset kohdistuvat maaseudun kehittämiseen; katsoo, että oikaisukirjelmää olisi pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti; palauttaa vastaavat talousarvioesityksen määrärahat;

33.

katsoo, että unionin talousarviossa on asetettava etusijalle aloitteet, joilla autetaan talouden todellista viherryttämistä;

34.

odottaa, että esitetään oikaisukirjelmä erityisesti maitoalaa koskevien kiireellisten toimenpiteiden paketista, ja päättää ilmaista vankan tukensa unionin maatalousalalle; lisää siksi määrärahoja 600 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta, jotta voidaan torjua maitoalan kriisin vaikutuksia ja Venäjän tuontikiellon vaikutuksia maitoalaan;

35.

pitää myönteisinä Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoja, jotka on tarkoitettu maatalouteen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin ja joiden tarkoituksena on varmistaa turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävä saanti; korostaa tarvetta asettaa etusijalle hankkeet, joihin osallistuu alkutuottajia;

36.

toteaa jälleen, että YMP:n määrärahoja ei saisi käyttää kuolemaan johtavissa härkätaisteluissa käytettävien härkien jalostuksen tai kasvattamisen tukemiseen; kehottaa komissiota esittämään viipymättä tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta tämä jo Euroopan unionin yleisessä talousarviossa varainhoitovuodeksi 2016 esitetty pyyntö voidaan toteuttaa;

37.

korostaa, että uuden yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioilta ja kalastajilta kalastuksenhoitoon liittyvän ajattelutavan muutosta, ja palauttaa tässä yhteydessä mieliin aiempina varainhoitovuosina ilmenneet vaikeudet, kun määrärahoja vähennettiin;

38.

pitää tämä huomioon ottaen kuitenkin valitettavana, että tänäkin vuonna Life-ohjelman 493,7 miljoonan euron kokonaisrahoitus on vain 0,3 prosenttia koko talousarvioesityksestä, vaikka pitääkin Life-ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin talousarvioesityksessä tehtyä 30,9 miljoonan euron lisäystä myönteisenä;

39.

korostaa, että Life-ohjelman maksumäärärahojen puuttuminen on aiemmin aiheuttanut ongelmia, jotka ovat estäneet ja viivyttäneet ohjelman asianmukaista täytäntöönpanoa;

40.

päättää ehdottaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen torjumista koskevien kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti lisäystä Life+ -ohjelman määrärahoihin talousarvioesityksen tasosta;

41.

lisää näin ollen otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoihin 619,8 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 611,3 miljoonaa euroa (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet), jolloin otsakkeen maksusitoumusten enimmäismäärään jää 19,4 miljoonaa euroa liikkumavaraa;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

42.

korostaa pitävänsä nykyistä muuttoliikehaastetta edelleen asialistansa kärjessä; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen myöntää vuodeksi 2017 alun perin suunnitellun rahoituksen lisäksi 1,8 miljardin euron lisärahoitus muuttoliikehaasteen torjuntaan unionissa; toteaa suuren poikkeamisen alkuperäisestä suunnitelmasta puoltavan otsakkeen 3 enimmäismäärien tarkistamista ylöspäin; korostaa komission ehdottavan, että nämä lisäykset rahoitetaan pitkälti käyttämällä joustovälinettä (530 miljoonaa euroa, jolloin tämän vuoden koko käytettävissä oleva rahoitus tulee käytetyksi) sekä ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa (1 160 miljoonaa euroa); ottaa huomioon muuttoliikkeeseen liittyviin menoihin osoitetun rahoituksen ennennäkemättömän tason (yhteensä 5,2 miljardia euroa otsakkeissa 3 ja 4 vuonna 2017 sekä Euroopan kehitysrahaston varojen käyttöönotto) ja käsiteltävänä olevat ehdotukset käyttää joustomahdollisuuksia eikä siksi vaadi uusia määrärahalisäyksiä muuttoliikettä koskeviin toimiin; aikoo samalla vastustaa kaikkia pyrkimyksiä vähentää unionin tämän alan toimille myönnettävää rahoitusta;

43.

toteaa jälleen, että talousarvion joustoilla on rajansa ja joustomahdollisuuksien käyttö voi olla vain lyhytaikainen ratkaisu; on erittäin vakuuttunut siitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärän mukauttaminen ylöspäin olisi tulevaisuuteen suuntautuva ja rohkea vastaus koko maanosaa koetteleviin pitkäaikaisiin pakolais- ja muuttoliikehaasteisiin, jotka eivät osoita laantumisen merkkejä; katsoo kaikkien viimeaikaisten talousarviopäätösten uusien määrärahojen kohdentamisesta tälle alalle tosiasiassa osoittaneen, että tätä enimmäismäärää on tarkistettava;

44.

suhtautuu nykyisten turvallisuus- ja muuttoliikehaasteiden yhteydessä myönteisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoituksen (1,6 miljardia euroa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) rahoituksen (0,7 miljardia euroa) lisäämiseen; toteaa, että AMIF-rahaston lisäys tekee yhä tarpeellisemmaksi varmistaa vuotuisen rahoituksen oikeudenmukainen ja avoin jakautuminen rahaston eri ohjelmien ja tavoitteiden välillä ja esittää selkeästi, kuinka rahoitusresurssit käytetään;

45.

panee merkille, että 15. maaliskuuta 2016 hyväksyttiin uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä ja sen alustavat määrärahat ovat 700 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajalle (2016–2018); toteaa sen jo tuottaneen välittömiä käytännön tuloksia hätätilanteen tukitoimina vastauksena jäsenvaltioihin saapuvien pakolaisten ja maahantulijoiden suuren joukon humanitaarisiin tarpeisiin; toteaa kuitenkin jälleen, että tulevaisuudessa olisi laadittava kestävämpi oikeudellinen ja budjettikehys, jotta humanitaarista apua voidaan mobilisoida unionin sisällä; vaatii käymään säännöllistä vuoropuhelua komission kanssa tämän välineen nykyisestä ja tulevasta toiminnasta ja rahoituksesta täysin avoimesti saatavilla olevien tietojen ja vaikutustenarviointikertomusten perusteella;

46.

ottaa huomioon uhkatason nousun monissa jäsenvaltioissa, samanaikaiset muuttoliikkeen hallintaan ja terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvät haasteet sekä koordinoidun eurooppalaisen reaktion tarpeen ja vaatii siksi rahoitusta Europolin henkilöstön lisäämiseksi, jotta voidaan perustaa jatkuvasti valmiudessa oleva terrorismintorjuntayksikkö, joka tarjoaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tiedustelutietoa; katsoo, että tällä lisäyksellä voidaan myös parantaa ihmiskaupan torjuntaa (keskittyen erityisesti ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin) ja kyberrikollisuuden torjuntaa (uuden verkkorikostorjuntakeskuksen henkilöstö) sekä lisätä Italian ja Kreikan järjestelykeskusten henkilöresursseja; palauttaa mieliin, että Europolilla on tällä hetkellä vain kolme henkilöstön jäsentä, jotka voidaan lähettää pelkästään Italiassa toimiviin kahdeksaan pysyvään ja muihin tilapäisiin järjestelykeskuksiin; pitää määrää liian pienenä, jotta Europol voisi hoitaa tehtävänsä ihmiskaupan, terrorismin ja muun vakavan rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa;

47.

pitää myönteisenä uuden budjettikohdan luomista rahoituksen tarjoamiseksi terrorismin uhreille; kannattaa resurssien antamista saataville uhrien moniin erilaisiin tarpeisiin vastaamiseksi, fyysinen hoito, psykososiaaliset palvelut ja taloudellinen tuki mukaan luettuina; katsoo, että liian usein terrorismin viattomien uhrien tarpeet unohdetaan tai niitä pidetään toisarvoisina, kun ehdotetaan uusia toimia terrorismin torjumiseksi;

48.

tuomitsee neuvoston useiden kulttuurin, tiedotusvälineiden, kansalaisuuden, perusoikeuksien ja kansanterveyden alan ohjelmien maksusitoumusmäärärahoihin tekemät leikkaukset, joiden määrä on 24,3 miljoonaa euroa; katsoo neuvoston antavan kielteisen signaalin, kun se leikkaa kulttuuriohjelmia vapauttaakseen varoja nykyisiä pakolais- ja muuttoliikehaasteita varten; pitää valitettavana, että useat näistä leikkauksista vaikuttavat siltä, että ne on tehty mielivaltaisesti ja ottamatta huomioon erinomaisia toteutusasteita; katsoo, että pienetkin leikkaukset saattavat vaarantaa ohjelmien tulosten saavuttamisen ja unionin toimien sujuvan toteuttamisen; palauttaa näin ollen kaikki määrärahat talousarvioesityksen tasolle;

49.

pitää ehdottoman tarpeellisena lisätä joidenkin Luova Eurooppa- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien piiriin kuuluvien, pitkään riittämättömästi rahoitettujen toimien rahoitusta; katsoo vakaasti, että nämä ohjelmat ovat tärkeämpiä kuin koskaan, kun pyritään lisäämään kulttuurialan ja luovien toimialojen osuutta työpaikkojen ja kasvun luomisessa ja kannustamaan kansalaisia osallistumaan aktiivisesti unionin politiikan laatimiseen ja toteuttamiseen; ei ymmärrä, kuinka neuvosto voi perustella kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten rahoituksen vähentämistä, kun kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely, jonka rahoitusta oli jo takapainotettu, käynnistettiin vasta kesäkuussa 2016 ja on erinomainen esimerkki siitä, kuinka markkinoiden merkittävä toimintapuute voidaan ratkaista innovatiivisesti luomalla valmiuksia ja antamalla suojaa luottoriskejä vastaan rahoituksen välittäjille, jotka tarjoavat luottoja kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla;

50.

korostaa, että unionin kulttuuri-, koulutus, nuoriso- ja kansalaisuusalojen ohjelmat tuottavat selkeää unionin lisäarvoa ja täydentävät maahanmuuttajille ja pakolaisille suunnattuja kotouttamistoimia ja tarjoavat synergiaetuja niiden kanssa; kehottaakin unionin toimielimiä vastaamaan tilanteeseen lisäämällä asianmukaisesti suoraan hallinnoitavien ohjelmien, kuten Luova Eurooppa -ohjelman, sekä rakenne- ja investointirahastoja koskevien budjettikohtien rahoitusta;

51.

toteaa, että on varauduttava antamaan tarvittavat talousarviotakaukset kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 täytäntöönpanon valmistelutoimia varten;

52.

muistuttaa, että unionin pelastuspalvelumekanismi on yksi unionin yhteisvastuun kulmakivistä; painottaa, että unionilla on jäsenvaltioiden toimia tukeva, koordinoiva ja täydentävä ”mahdollistava rooli”, jonka mukaisesti se auttaa jäsenvaltioita katastrofien ennaltaehkäisyssä, niihin varautumisessa ja avustustoimissa; panee merkille tämän ohjelman maksusitoumusmäärärahojen hienoisen kasvun;

53.

pitää myönteisenä, että EU:n etsintä- ja pelastustoimintarahastoa varten on luotu budjettikohta, josta on tarkoitus kattaa jäsenvaltioiden toteuttama ja unionin tasolla koordinoitava etsintä- ja pelastustoiminta erityisesti Välimerellä; katsoo, että nimenomaan tätä tarkoitusta varten tarkoitetun rahaston perustaminen on parempi ratkaisu kuin Frontexin tai äskettäin perustetun Euroopan raja- ja merivartioston määrärahojen jatkuva lisääminen;

54.

suhtautuu myönteisesti eurooppalaista kansalaisaloitetta tukevan budjettikohdan luomiseen, koska kyseessä on äskettäin luotu väline, jonka tarkoituksena on ottaa kansalaiset mukaan unionin päätöksentekoprosessiin ja syventää eurooppalaista demokratiaa; pitää talousarvioesityksessä ehdotettua maksusitoumusmäärärahojen määrää liian pienenä; päättää lisätä budjettikohdan määrärahoja;

55.

pitää myönteisenä, että komission edustustojen tiedotustoiminnan, kansalaisvuoropuhelun ja kumppanuustoimien rahoitusta lisätään siten, että vuonna 2017 maksusitoumusmäärärahat ovat 17,036 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 14,6 miljoonaa euroa, sillä tähän liittyvillä aloitteilla pyritään tavoittamaan unionin kansalaiset, voittamaan heidän luottamuksensa ja lisäämään heidän tietojaan unionin politiikoista ja toimista;

56.

korostaa, että avoimuusrekisterin yhteiselle sihteeristölle olisi annettava riittävät ja asianmukaiset hallinnolliset ja taloudelliset resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä, kun uusi avoimuusrekisteriä koskeva toimielinten sopimus on hyväksytty;

57.

panee merkille, että käsittelyssään (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet) parlamentti ylitti otsakkeen 3 enimmäismäärän 71,28 miljoonalla eurolla maksusitoumuksina ja lisäsi maksumäärärahoja 1 857,7 miljoonalla eurolla; ottaa huomioon, että talousarvioesityksessäkään ei ole liikkumavaraa, ja ehdottaa siksi näiden lisäysten rahoittamista enimmäismäärän puitteissa ottamalla samalla käyttöön ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta varoja tärkeisiin muuttoliikettä koskeviin menoeriin;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

58.

panee merkille, että jatkuvien pakolais- ja muuttoliikehaasteiden vuoksi unionin ulkoisten toimien rahoitustarpeet kasvavat jatkuvasti ja ylittävät reilusti otsakkeen 4 nykyiset määrät; pitää siksi erittäin kyseenalaisena, riittävätkö otsakkeen 4 enimmäismäärät tarjoamaan asianmukaisen rahoituksen pakolais- ja muuttoliikehaasteiden ulkoista ulottuvuutta varten; pitää valitettavana, että rahoittaakseen uusia aloitteita, kuten Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä, komissio päätti talousarvioesityksessään leikata määrärahoja muista ohjelmista, kuten kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä; korostaa, että tätä ei saisi toteuttaa muiden alojen toimien kustannuksella; on siksi päättänyt pitkälti lieventää huomattavien rahoitusresurssien siirtämistä kahdesta välineestä, joilla käsitellään muun muassa muuttovirtojen perussyitä; palauttaa mieliin, että unionin kehityspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on oltava köyhyyden vähentäminen; on pettynyt siihen, että humanitaarisen avun ja Euroopan naapuruusvälineen Välimeren aluetta koskevan osan määrärahat jäävät vuoden 2016 hyväksytyn talousarvion tasoa alemmiksi, vaikka niillä on ilmeinen merkitys torjuttaessa lukuisia ulkoisia haasteita; pitää neuvoston tekemiä perusteettomia leikkauksia valitettavina;

59.

päättää sen vuoksi peruuttaa kaikki neuvoston otsakkeeseen 4 tekemät leikkaukset; päättää myös palauttaa Euroopan naapuruusvälineen Välimeren aluetta ja humanitaarista apua koskevien budjettikohtien määrärahat vuoden 2016 tasolle; päättää lisäksi lieventää komission kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja vakautta ja rauhaa edistävän välineen määrärahoihin tekemiä leikkauksia; pitää erittäin tärkeänä säilyttää unionin keskeinen rooli ja rahoitustuen taso Lähi-idän rauhanprosessin, palestiinalaishallinnon ja UNRWA:n tukemisessa sekä Euroopan naapuruusvälineen Välimeren aluetta koskevissa budjettikohdissa; korostaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen merkitystä;

60.

päättää lisätä makrotaloudellista rahoitusapua, jota on leikattu huomattavasti vuodesta 2016; katsoo, että rahoituksen tason on oltava ehdotettua korkeampi, jotta kaikki tulevat lainahakemukset voidaan ottaa huomioon;

61.

antaa täyden tukensa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineelle ja ehdottaa, että osa vuodeksi 2017 suunnitellusta unionin talousarvion rahoitusosuudesta suoritetaan etupainotteisesti vuonna 2016, koska välineen toteutusaste on ollut hyvä ja vuoden 2016 talousarviossa on vielä käytettävissä suuret liikkumavarat; kehottaa siksi lisäämään IPA II -välineen rahoitusta 400 miljoonalla eurolla vuodeksi 2016 annettavan lisätalousarvion avulla sekä ottamaan käyttöön vastaavan määrän ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta; asettaa saman määrän varaukseen vuoden 2017 talousarviossa, kunnes Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen vaihtoehtoisesta rahoituksesta on tehty kattava sopimus, joka lievittäisi muihin ulkoisiin rahoitusvälineisiin kohdistuvaa ennennäkemätöntä painetta;

62.

panee huolestuneena merkille, että ajankohtaisuudestaan ja huomattavasta koostaan huolimatta unionin erityisrahastot sekä Turkin-pakolaisavun koordinointiväline ovat unionin talousarviossa lähes näkymättömiä; kehottaa sisällyttämään ne talousarvioon avoimemmin ja kunnioittaen paremmin unionin talousarvion yhtenäisyyttä ja budjettivallan käyttäjän oikeuksia ja päättää perustaa tätä tarkoitusta varten uudet budjettikohdat; kehottaa komissiota myös tarjoamaan näyttöä siitä, että erityisrahastojen piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden käyttö ei johda määrärahojen ohjaamiseen pois niiden alkuperäisen oikeusperustan mukaisesta tarkoituksesta; toteaa, että tavoite kerätä kansallisia maksuosuuksia unionin talousarvion lisäksi on toistaiseksi epäonnistunut, kuten hyvin tiedetään; korostaa tässä yhteydessä, että parlamentti aikoo vastaisuudessa hyväksyä unionin talousarviosta pyydettävät maksuosuudet erityisrahastoihin vasta, kun jäsenvaltiot ovat suorittaneet vastaavat maksuosuutensa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan mahdollisimman pian;

63.

panee merkille, että yleisestä talousarviosta katettavista takauksista annetun komission kertomuksen (COM(2016)0576) mukaan ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto, joka kattaa unionin ulkopuolisille valtioille tai unionin ulkopuolisissa valtioissa toteutettaviin hankkeisiin myönnettyihin lainoihin ja lainatakauksiin liittyvät laiminlyönnit, tarvitsee tavoitesumman saavuttamiseksi lisärahoitusta ja siksi talousarvioesitykseen sisällytettiin 228,04 miljoonan euron määrärahat; on huolestunut siitä, että nämä vaatimukset luovat lisäpainetta otsakkeen 4 ennestään tiukkaa enimmäismäärää kohtaan;

64.

suhtautuu myönteisesti komission talousarviota koskeviin ehdotuksiin uuden muuttoliikekumppanuuden kehyksen ja ulkoisen investointiohjelman rahoittamiseksi; ilmaisee kuitenkin huolensa mahdollisten uusien ”satelliittien” luomisesta unionin talousarvion ulkopuolelle; toteaa jälleen, että unionin koko talousarvion on kuuluttava täysin parlamentaarisen valvonnan piiriin; vaatii ehdottomasti noudattamaan talousarvion yhtenäisyyden periaatetta; on vakuuttunut siitä, että uutta painopistettä ei pitäisi rahoittaa unionin nykyisten hankkeiden kustannuksella; katsoo, että olisi otettava käyttöön uusia joustomahdollisuuksia, jotta voidaan luoda kunnianhimoinen kehys Afrikkaan ja unionin naapurustoon tehtävien investointien edistämiseksi ja rahoittaa sitä riittävillä uusilla määrärahoilla;

65.

pyytää jälleen unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä budjettineutraalilla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n hallinnolliseen talousarvioon, jotta EU:n diplomaattisia toimia voitaisiin edelleen vahvistaa;

66.

lisää näin ollen otsakkeessa 4 talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoihin 499,67 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 493,2 miljoonaa euroa (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet ja mukaan lukien unionin erityisedustajien siirtäminen EUH:n talousarvioon);

67.

pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja (+ 3 miljoonaa euroa), jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean ja kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

Otsake 5 – Hallinto; muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

68.

pitää neuvoston leikkauksia perusteettomina ja haitallisina ja palauttaa talousarvioesityksen määrät kaikkiin komission hallintomenoihin, mukaan luettuina otsakkeiden 1–4 hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot;

69.

ottaa huomioon viimeaikaiset tapahtumat ja haluaa palauttaa unionin kansalaisten luottamuksen ja unionin toimielinten uskottavuuden ja päättää siksi pitää 20 prosenttia komission entisten jäsenten siirtymäkorvauksiin tarkoitetuista määrärahoista varauksessa, kunnes komissio ryhtyy noudattamaan tiukempia komission jäsenten toimintasääntöjä eturistiriitojen ja pyöröovitapausten ehkäisemiseksi;

70.

katsoo toimielinten välisen hallinnollisen yhteistyön tuottavan tehokkuushyötyjä, kun yhtä toimielintä varten kehitetyt taidot, valmiudet ja resurssit voidaan antaa toistenkin käyttöön; pyytää siksi luomaan järjestelmän, jolla rajoitetaan hallinnollinen rasite ehdottomaan minimiin, varmistetaan palveluiden asianmukainen laatu, tarjotaan asiasta vastaavalle toimielimelle tarvittavat talousarviovarat ja kannustetaan yhteistyöhön muiden toimielinten kanssa rajaamalla niiden osuus yhteistyöstä aiheutuviin rajakustannuksiin ja siten mukautetaan toimielinten tasolla tehtävät moitteetonta varainhoitoa koskevat päätökset talousarvion yleiseen moitteettomaan varainhoitoon;

Erillisvirastot

71.

hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; toteaa, että komissio on jo vähentänyt huomattavasti useimpien erillisvirastojen alun perin pyytämiä määriä; katsoo siksi, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen ne eivät enää kykenisi hoitamaan niille annettuja tehtäviä;

72.

pitää myönteisenä muuttoliikkeen ja turvallisuuden alalla toimivien tehokkaiden oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen talousarvion kasvattamista; korostaa, että näillä virastoilla on oltava riittävät määrärahat (myös uuteen teknologiaan tehtäviä investointeja varten) ja riittävä henkilöstö, kun niiden toimivaltuuksia lisätään;

73.

panee merkille nykyiset turvallisuushaasteet ja ottaa huomioon koordinoidun eurooppalaisen reaktion tarpeen; pitää siksi joitakin näistä lisäyksistä riittämättöminä ja päättää lisätä Euroopan poliisiviraston (Europol), Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikön, laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA) ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) määrärahoja;

74.

korostaa varsinkin tarvetta antaa Europolin äskettäin perustetulle verkkorikostorjuntakeskukselle (EC3) ja internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevälle yksikölle (EU IRU) riittävät aineelliset ja henkilöstöresurssit, myös yhteisen operatiivisen suunnittelun ja uhka-arvioinnin yhteydessä, jotta lujitetaan jäsenvaltioiden välistä koordinoitua toimintatapaa järjestäytyneen rikollisuuden, kyberrikollisuuden ja internetiin liittyvän rikollisuuden, terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa; pyytää lisärahoitusta yhteisille tutkintaryhmille;

75.

palauttaa mieliin oikeus- ja sisäasioiden alan eri tietojärjestelmien suunnitellun parantamisen ja yhteentoimivuuden, joista komissio ilmoitti 6. huhtikuuta 2016 antamassaan tiedotteessa ulkorajojen ja sisäisen turvallisuuden parantamisesta vahvempien ja älykkäämpien tietojärjestelmien avulla; kehottaa ennakoimaan asianmukaisten resurssien tarvetta, jotta nämä tekniset ratkaisut voidaan toteuttaa ripeästi ja tehokkaasti;

76.

pitää myönteisenä, että vuonna 2017 talousarvioon otetaan riittävät resurssit, jotta voidaan tukea Frontexin muuntamista pitkällä aikavälillä Euroopan raja- ja merivartiovirastoksi ja turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) muuntamista täysin toimivaltaiseksi turvapaikka-asioiden virastoksi; korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston resurssit vaikuttavat nyt riittäviltä, mutta viraston tuleviin tarpeisiin liittyviä toimintamäärärahoja ja henkilöstöä on seurattava tiiviisti, jotta virasto ei jää jälkeen todellisesta tilanteesta;

77.

ottaa huomioon Euroopan eteläisen naapurialueen heikkenevän humanitaarisen tilanteen, turvapaikanhakijoiden määrän kasvun ja etenkin aikomuksen lisätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tehtäviä komission ehdotusta enemmän ja päättää siksi lisätä myös viraston vuoden 2016 määrärahoja;

78.

toteaa jälleen olevansa eri mieltä komission ja neuvoston näkemyksestä erillisvirastojen henkilöstöstä ja muuttaa sen vuoksi monen viraston henkilöstötaulukkoa; korostaa jälleen kerran, että toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti kunkin viraston olisi leikattava viiden vuoden aikana viisi prosenttia toimistaan; toteaa kuitenkin, että poliittisesta kehityksestä ja uudesta lainsäädännöstä vuodesta 2013 lähtien johtuvien lisätehtävien hoitamiseksi tarvitaan uusia toimia ja ne edellyttävät lisäresursseja, joita ei voida laskea toimielinten välisen sopimuksen henkilöstövähennystavoitteeseen kuuluviksi; korostaa siksi jälleen kerran vastustavansa ajatusta virastojen välisestä uudelleen kohdennettavien toimien varannosta mutta toistaa olevansa avoin toimien avaamiselle, jos hallinnollista yhteistyötä lisäämällä ja tarkoituksenmukaisissa tapauksissa jopa virastoja ja tiettyjä toimintoja joko komission tai toisen erillisviraston kanssa yhdistämällä pystytään parantamaan tehokkuutta;

79.

korostaa, että toiminta- ja henkilöstömenoissa voitaisiin saada aikaan huomattavia säästöjä, jos usealla paikkakunnalla toimivilla virastoilla (ENISA, eu-LISA, ERA) olisi vain yksi toimipaikka; katsoo kyseisten virastojen nykyisten operatiivisten tarpeiden mahdollistavan tällaisen muutoksen; painottaa, että Euroopan pankkiviranomaisen siirtäminen pois Lontoosta ja sen yhdistäminen ainakin toiseen kahdesta muusta valvontaviranomaisesta voisi johtaa huomattaviin säästöihin näiden kahden viraston kustannuksissa; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen tästä asiasta;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

80.

on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia siten, että käynnissä olevia pilottihankkeita ja valmistelutoimia on tarkasteltu niiden onnistumisen kannalta, nykyisten oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet on jätetty pois ja komission suorittama hankkeiden toteutettavuutta koskeva arviointi on otettu täysin huomioon, ja päättää hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, myös niitä varten käytettävissä olevan rajallisen liikkumavaran ja rajallisten enimmäismäärien vuoksi;

Erityisrahoitusvälineet

81.

muistuttaa hätäapuvarauksen merkityksestä pyrittäessä vastaamaan nopeasti kolmansien maiden yksittäisiin avuntarpeisiin ennakoimattomien tapahtumien yhteydessä ja palauttaa mieliin aiemman kehotuksensa lisätä huomattavasti sen rahoitusta osana monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta; panee merkille, että hätäapuvarauksen varat on käytetty hyvin nopeasti vuonna 2016 ja kaikki siirtomahdollisuudet tulevat todennäköisesti käytettyä, ja toteaa tämän osoittavan, että kyseinen erityisrahoitusväline on pitkälti riittämätön vastaamaan kaikkiin vuoden 2017 uusiin tarpeisiin; päättää siksi lisätä hätäapuvarauksen määrärahoja vuotuiseen 1 miljardiin euroon odotettaessa, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä tehdään päätös sen vuotuisista määrärahoista;

82.

päättää palauttaa Euroopan globalisaatiorahaston ja EU:n solidaarisuusrahaston varauksiin talousarvioesityksen määrät, jotta voidaan helpottaa näiden erityisrahoitusvälineiden varojen käyttöönottoa;

Maksut

83.

ilmaisee huolensa siitä, että talousarvioesityksessä maksumäärärahoja on vähennetty huomattavasti verrattuna vuoden 2016 talousarvioon; toteaa tämän tuovan esiin täytäntöönpanon viivästyksiä, jotka ovat paitsi huolestuttavia unionin politiikkojen toteuttamisen kannalta sisältävät myös riskin, että nykyisen ohjelmakauden loppuun syntyy uudelleen maksamattomien laskujen suma; katsoo, että tämä kysymys olisi ratkaistava osana monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta; pitää valitettavana myös sitä, että neuvosto on leikannut maksuja, vaikka enimmäismääriin nähden on käytettävissä hyvät liikkumavarat;

84.

korostaa, että parlamentin pyynnöstä on sovittu maksusuunnitelmasta, jonka tavoitteena on vähentää vuosien 2007–2013 koheesiopolitiikkaan liittyvien maksattamatta olevien maksupyyntöjen määrä ”normaalille” kahden miljardin euron tasolle vuoden 2016 loppuun mennessä; huomauttaa, että koheesiopolitiikan alalla oli vuoden 2015 lopussa vähintään 8,2 miljardin euron verran maksamatta olevia vuosien 2007–2013 laskuja ja että tämän luvun odotetaan laskevan alle kahteen miljardiin euroon vuoden 2016 loppuun mennessä; katsoo, että kolmen toimielimen olisi laadittava ja hyväksyttävä yhteinen sitova maksusuunnitelma vuosiksi 2016–2020; vaatii, että tämän uuden maksusuunnitelman olisi perustuttava moitteettomaan varainhoitoon ja tarjottava selkeä strategia, jonka avulla tyydytetään kaikki maksutarpeet kaikissa otsakkeissa nykyisen rahoituskehyksen loppuun saakka, ja estettävä ”piilevät” maksattamatta olevat määrät, jotka aiheutuvat keinotekoisista viivästyksistä tiettyjen monivuotisten ohjelmien toteuttamisessa ja muista lieventävistä toimenpiteistä, kuten ennakkomaksuosuuksien vähentämisestä;

85.

päättää palauttaa maksujen määrät talousarvioesityksen tasolle kaikissa budjettikohdissa, joita neuvosto on leikannut, ja lisätä maksumäärärahoja kaikissa budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Tulosbudjetointi

86.

muistuttaa yhtyneensä 3. heinäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksestä (10) tilintarkastustuomioistuimen näkemykseen, jonka mukaan ei ole mielekästä yrittää mitata tuloksia ilman tulosindikaattoreihin perustuvaa budjettia (11), ja kehottaneensa vahvistamaan tuloksiin perustuvan julkisen talouden budjetointimallin, jossa kuhunkin budjettikohtaan liitetään tavoitteet ja tulokset, joita voidaan mitata tulosindikaattoreilla;

87.

pitää myönteisinä talousarvioesitykseen liitettyjä toimintamenoja koskevia ohjelmaselvityksiä, sillä ne tarjoavat osavastauksen parlamentin pyyntöön saada tietoa tavoitteista, tuotoksista ja indikaattoreista; toteaa, että näillä selvityksillä täydennetään tavanomaista toimintoperusteista budjetointimenetelmää tulostiedoilla;

88.

toteaa painokkaasti, että komission sisäisten hallintovälineiden selkeyttämiseksi pääjohtajien olisi pidettävä kiinni toimintamenoja koskevissa ohjelmaselvityksissä esitetyistä poliittisista tavoitteista ja indikaattoreista hyväksyessään hallintosuunnitelmiaan ja vuotuisia toimintakertomuksiaan ja että komission olisi laadittava SEUT:n 318 artiklan mukainen arviointikertomuksensa tältä pohjalta;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

89.

säilyttää vuoden 2017 talousarvionsa yleisen tason täysistunnon 14. huhtikuuta 2016 hyväksymässä 1 900 873 000 eurossa; sisällyttää siihen teknisen mukautuksen, joka ei aiheuta talousarviovaikutuksia, äskettäisten päätöstensä huomioon ottamiseksi talousarviossa ja vapauttaa parlamentin jäsenten, muiden henkilöiden sekä tavaroiden kuljetusta koskevan budjettikohdan varauksen;

90.

hyväksyy henkilöstötaulukkoonsa ja vastaaviin määrärahoihin tehdyt muutokset, joilla vastataan poliittisten ryhmien lisätarpeisiin; korvaa nämä lisäykset täysimääräisesti vähentämällä määrärahoja ennakoimattomia menoja varten tehdystä varauksesta ja tilojen kunnostusta koskevasta budjettikohdasta;

91.

palauttaa mieliin poliittisen päätöksensä vapauttaa poliittiset ryhmät viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteesta, kuten sen vuosien 2014 (12), 2015 (13) ja 2016 (14) talousarvioista antamissa päätöslauselmissa korostettiin;

92.

päättää vähentää vuodeksi 2017 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 60 tointa (15) (yhden prosentin henkilöstövähennystavoite) neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehdyn sopimuksen mukaisesti; huomauttaa, että toimenpiteen talousarviovaikutukset otettiin huomioon jo ennakkoarviossa;

93.

vähentää henkilöstötaulukostaan vielä 20 tointa ja ottaa siten huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa tehdyssä yhteistyösopimuksessa tarkoitettujen toimien siirron päättymisen; korostaa, että näitä toimia ei ole otettu talousarvioon, joten parlamentin puolelta ei tarvitse vähentää määrärahoja;

94.

kehottaa parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteereitä laatimaan yhteistyössä mahdollisia uusia järjestelyjä näiden kolmen toimielimen yhteisten tukitoimintojen ja -palvelujen käytölle; kehottaa pääsihteereitä myös teettämään tutkimuksen siitä, voidaanko tukitoimintojen ja -palvelujen synergioita luoda myös parlamentin, komission ja neuvoston välillä;

95.

päättää säilyttää vuoden 2017 henkilöstötaulukossaan uudet 35 tointa, kuten toimielinten turvallisuuden lisäämistä koskevassa lisätalousarvioesityksessä 3/2016 pyydettiin; jättää nämä toimet viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen ulkopuolelle, koska ne liittyvät parlamentin uusiin toimintoihin;

96.

toteaa jälleen, että henkilöstövähennystavoitteen täytäntöönpano ei saisi asettaa vaakalaudalle parlamentin asianmukaista toimintaa ja sen perustehtävien hoitamista eikä vaikuttaa sen lainsäädäntöosaamiseen tai jäsenten ja henkilöstön työskentelyolojen laatuun;

97.

ottaa huomioon tämän vuoden sisäisessä talousarviomenettelyssä kohdatut moninaiset ongelmat ja pitää siksi välttämättömänä tarkistaa perusteellisesti työjärjestyksen lukua 9 ja muiden lukujen asiaa koskevia osia, jotta voidaan saavuttaa se, mitä parlamentti pyysi 14. huhtikuuta 2016 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 antamassaan päätöslauselmassa, eli että ”kaikki tarvittavat tiedot olisi esitettävä puhemiehistön ja budjettivaliokunnan jäsenille menettelyn jokaisessa vaiheessa hyvissä ajoin, selkeässä muodossa ja riittävän yksityiskohtaisesti ja eritellysti, jotta puhemiehistö, budjettivaliokunta ja poliittiset ryhmät voivat keskustella asianmukaisesti ja käyttää tekemiensä päätösten perustana kattavaa yleiskuvaa parlamentin talousarvion tilanteesta ja tarpeista”;

98.

panee merkille, että 14. huhtikuuta 2016 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 annetun päätöslauselman 15 kohdassa kehotetaan laatimaan parlamentin talousarvio todellisten tarpeiden mukaan eikä kerroinjärjestelmällä, ja toteaa, että tätä menetelmää käytetään ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2018 talousarviomenettelyssä;

99.

palauttaa mieliin, että hallinto sitoutui toimittamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin talousarviosuunnitelman, jossa erotellaan selvästi toisistaan investoinnit sekä parlamentin toimintaan ja sen lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvät toimintamenot; edellyttää siksi, että vuoden 2018 alustava ennakkoarvio annetaan samassa muodossa;

100.

palauttaa mieliin vuonna 2013 hyväksytyn Foxin ja Häfnerin mietinnön (16), jossa parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan 156 miljoonan ja 204 miljoonan euron välillä ja vastaavan noin 10:tä prosenttia parlamentin talousarviosta; panee merkille havainnon, että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000 ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi ja asiaan liittyvien budjettikohtien määrärahojen vähentämiseksi;

101.

pitää valitettavana, että budjettivaliokunnan lukuisista pyynnöistä huolimatta parlamentin keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategia ei ole ollut saatavilla, jotta valiokunta olisi voinut keskustella siitä;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

102.

pitää valitettavana, että neuvosto on korottanut kiinteämääräisen perusvähennyksen 2,5 prosentista 3,8 prosenttiin, mikä merkitsee 3,4 miljoonan euron vähennystä ja on ristiriidassa tuomioistuimen tointen erittäin korkean täyttöasteen (98 prosenttia vuoden 2015 lopussa) kanssa; päättää siksi mukauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen uudelleen talousarvioesityksen tasoon, jotta tuomioistuimella on mahdollisuus hoitaa tehtävänsä oikeustapausten määrän lisääntyessä jatkuvasti;

103.

päättää lisäksi palauttaa talousarvioesityksen määrät myös tuomioistuimen talousarvion osastoihin 1 ja 2 kuuluvissa kuudessa budjettikohdassa, joita neuvosto on leikannut, koska leikkauksilla olisi erityisen suuri vaikutus tuomioistuimen prioriteetteihin kieli- ja turvallisuuspalvelujen alalla;

104.

on tyytymätön viiden prosentin henkilöstövähennystavoitetta koskevaan neuvoston yksipuoliseen ilmoitukseen ja sen liitteeseen, jotka sisältyvät neuvoston kantaan vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja joiden mukaan tuomioistuimen on vähennettävä henkilöstötaulukostaan vielä 19 tointa; painottaa, että kyseisistä 19 toimesta parlamentti ja neuvosto myönsivät asianmukaisesti 12 tointa vuoden 2015 talousarviomenettelyssä ja 7 tointa vuoden 2016 talousarviomenettelyssä lisätarpeisiin vastaamiseksi; katsoo ehdottomasti, että kyseisiä 19:ää tointa ei pitäisi antaa takaisin, sillä tuomioistuin on jo noudattanut asianmukaisesti viiden prosentin henkilöstövähennysvaatimusta poistamalla 98 tointa vuosina 2013–2017;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

105.

palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 2,6 prosenttiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi rahoittaa henkilöstötarpeensa;

106.

palauttaa viiteen muuhun budjettikohtaan neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tilintarkastustuomioistuin voi noudattaa työohjelmaansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

107.

palauttaa osittain talousarvioesityksen määrät kolmeen budjettikohtaan noudattaen tilintarkastustuomioistuimen itsensä määrittämiä säästökohteita koskevia ehdotuksia;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

108.

palauttaa kiinteämääräisen perusvähennyksen alkuperäiselle tasolleen 4,5 prosenttiin, jotta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tarpeet voitaisiin täyttää ja se selviytyisi henkilöstön määrän jatkuvasta vähenemisestä, kun helmikuussa 2014 tehtyä parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean välistä yhteistyösopimusta pannaan täytäntöön;

109.

palauttaa 12 tointa ja niihin liittyvät määrärahat, jotka komissio oli edellä mainitun yhteistyösopimuksen mukaisesti leikannut talousarvioesityksessä, ja ottaa näin huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta parlamenttiin siirrettyjen toimien todellisen määrän;

110.

päättää mukauttaa edelleen käännösyksiköiden lisäpalveluja koskevan budjettikohdan määrärahat toimielimen itsensä arvioimalle tasolle ja kompensoida siten osittain 36 toimen siirtoa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta parlamenttiin edellä mainitun yhteistyösopimuksen mukaisesti;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

111.

palauttaa kahdeksan tointa ja niihin liittyvät määrärahat, jotka komissio oli edellä mainitun yhteistyösopimuksen mukaisesti leikannut talousarvioesityksessä, ja ottaa näin huomioon alueiden komiteasta parlamenttiin siirrettyjen toimien todellisen määrän;

112.

palauttaa lisäksi komission talousarvioesityksessään leikkaamat, komitean jäsenten toimistokuluihin ja tietotekniikkakorvauksiin tarkoitetut määrärahat komitean arvioimalle tasolle, jotta turvataan riittävä rahoitus alueiden komitean jäsenten toimistokuluihin ja tietotekniikkakorvauksiin;

113.

pitää valitettavina komission talousarvioesityksessään tekemiä leikkauksia tilojen kunnostusta koskevaan budjettikohtaan ja päättää palauttaa kohdan määrärahat komitean itsensä arvioimalle tasolle, jotta se voi vastata kasvaneisiin turvallisuustarpeisiin, pitää rakennukset hyvässä kunnossa oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti ja parantaa energiatehokkuutta;

114.

palauttaa poliittisten ryhmien viestintätoimiin tarkoitetut määrärahat, joita komissio tarkisti alaspäin talousarvioesityksessään, jotta varmistetaan riittävä rahoitus komitean poliittisten ryhmien viestintätoimiin;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

115.

panee merkille, että neuvosto on vähentänyt Euroopan oikeusasiamiehen talousarvioesityksen määrärahoja 195 000 eurolla; korostaa, että vähennys rasittaisi kohtuuttomasti oikeusasiamiehen erittäin niukkaa talousarviota ja vaikuttaisi merkittävästi toimielimen valmiuksiin palvella unionin kansalaisia tehokkaasti; palauttaa siksi kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta oikeusasiamies pystyisi hoitamaan tehtävänsä ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

116.

pitää valitettavana, että neuvosto on vähentänyt Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvioesityksen määrärahoja 395 000 eurolla; toteaa tämän olevan räikeässä ristiriidassa parlamentin ja neuvoston toimielimelle osoittamien lisätehtävien kanssa ja vaarantavan tietosuojavaltuutetun valmiudet palvella unionin toimielimiä tehokkaasti; palauttaa siksi kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tietosuojavaltuutettu pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

117.

palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat;

118.

päättää lisäksi luoda strategisen viestinnän valmiuksien budjettikohdan maaliskuussa 2015 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti sekä antaa EUH:lle riittävästi henkilöstöä ja välineitä, jotta se voi vastata kolmansien maiden ja valtiosta riippumattomien toimijoiden jakamaan disinformaatioon liittyvään haasteeseen;

119.

suhtautuu myönteisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antamiin kirjallisiin sitoumuksiin puuttua EUH:n henkilöstön nykyiseen epätasapainoon, joka liittyy jäsenvaltioiden diplomaattien ja henkilöstösääntöjen alaisen unionin henkilöstön osuuteen tietyissä asemissa, sekä esittää vuoden 2017 aikana EUH:n henkilöstöresurssien uudelleentarkastelu; kehottaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille toteutetuista toimista kevääseen 2017 mennessä ennen seuraavan talousarviomenettelyn alkua;

o o

120.

on vakuuttunut siitä, että unionin talousarviolla voidaan auttaa puuttumaan tehokkaasti unionin tämänhetkisten kriisien seurauksiin mutta myös niiden perimmäisiin syihin; katsoo kuitenkin, että koko unioniin vaikuttavat odottamattomat tapahtumat olisi ratkaistava yhteisin ponnistuksin ja lisäämällä voimavaroja unionin tasolla sen sijaan, että aiemmin tehdyt sitoumukset kyseenalaistetaan tai uskotaan edelleen puhtaasti kansallisiin ratkaisuihin; tähdentää näin ollen, että joustavuussäännökset on luotu sitä varten, että niiden avulla tilanteisiin voidaan reagoida yhdessä ja nopeasti, ja että niitä olisi käytettävä täysimääräisesti monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien tiukkojen rajoitusten kompensoimiseksi;

121.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0080.

(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0132.

(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).

(10) EUVL C 75, 26.2.2016, s. 100.

(11) Kersti Kaljulaidin puheenvuoro talousarvion valvontavaliokunnan 22. huhtikuuta 2013 järjestämässä yhdennetyn sisäisen valvonnan kehystä koskevassa kuulemisessa.

(12) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437.

(13) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0036.

(14) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0376.

(15) Poliittiset ryhmät päätettiin jättää tämän vähennyksen ulkopuolelle poliittisella päätöksellä, joten vähennykset kohdistuvat pääsihteeristön hallintokaavioon.

(16) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0498.

Top

Choose the experimental features you want to try