30.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 207/100

1.

kiittää komissiota ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa näiden 27. huhtikuuta 2016 antamasta yhteisestä tiedonannosta ja pitää oikeansuuntaisina tiedonannossa esitettyjä painopisteitä tulevalle EU:n yhdennetylle arktiselle politiikalle.

2.

korostaa, että arktisen alueen kohtaamat haasteet vaativat paikallisen, alueellisen ja kansanvälisen tason yhteisiä ponnisteluja, ja kiittää komissiota siitä, että maantieteelliset ja demografiset erityispiirteet ovat olleet lähtökohtina alueen tavoitteita ja tarpeita tukevia yhdennettyjä politiikkalinjoja laadittaessa.

3.

toteaa, että kyseessä on kolmas arktista aluetta koskeva tiedonanto. Ensimmäisessä, vuonna 2008 annetussa komission tiedonannossa tehtiin toimintaehdotuksia arktisen alueen suojelusta ja säilyttämisestä mm. erilaisten ympäristösopimusten sekä kansainvälisen yhteistyön kautta. Lisäksi esitettiin toimintaehdotuksia resurssien kestävän käytön ja arktisen alueen monenvälisen hallintomallin edistämiseksi. Tiedonannon tavoitteena oli edistää arktisen alueen kysymysten jäsenneltyä ja johdonmukaista käsittelyä sekä avata uusia yhteistyömahdollisuuksia arktisen alueen valtioiden kanssa.

4.

toteaa, että vuonna 2012 komission yhdessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa antamassa tiedonannossa vahvan ympäristönsuojelunäkökulman rinnalle nousivat mm. ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti avautuvat uudet liikenneväylät (mm. Koillisväylä) sekä uuden teknologian ja osaamisen myötävaikutuksella paremmat mahdollisuudet luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Myös kansainvälisen yhteistyön merkitys rauhan ja turvallisuuden tukemisessa nostettiin tiedonannossa esille.

5.

haluaa kiinnittää huomiota viimeisimmässä tiedonannossa tulevalle EU:n yhdennetylle politiikalle esitettyihin kolmeen painopisteeseen: ilmastonmuutos ja arktisen ympäristön suojelu, kestävä kehitys arktisella alueella ja sen ympäristössä sekä kansainvälinen yhteistyö arktisen alueen asioissa. Yksi suurimmista haasteista on löytää tasapaino ekologisen hyvinvoinnin ja sosioekonomisen kehityksen uusien mahdollisuuksien hyödyntämisen välillä.

6.

toteaa, että käsillä oleva tiedonanto seuraa jo aiemmin määriteltyjä linjoja, jotka koskevat ilmastoa ja ympäristöä, kestävää kehitystä sekä alueellista yhteistyötä. Alueiden komitea haluaa lausunnossaan kiinnittää huomiota erityisesti sellaisiin teemoihin, jotka ovat tähänastisissa tiedonannoissa jääneet vähemmälle huomiolle (esim. sosioekonomiset kysymykset) tai ovat nousseet uudistettujen painotusten myötä esille.

7.

tukee tiedonannossa esitettyjä tavoitteita alueen turvallisuudesta, vakaudesta, kestävästä kehityksestä ja vauraudesta. Tiedonanto antaa kattavan kuvan EU:n toiminnasta arktisella alueella. Kestävä kehitys säilyy EU:n arktisen ulottuvuuden politiikan keskiössä, mutta yhä enenevässä määrin puhutaan myös sopeutumiskyvystä. Tulevassa toiminnassa halutaan huomioida alueen asukkaiden perinteiset elinympäristöt sekä taloudellisen kehityksen vaikutukset arktisen alueen herkkään ympäristöön. Alueiden komitea näkee positiivisena, että tiedonannossa korostetaan vahvasti tarvetta vahvistaa arktista aluetta koskevien asioiden koordinointia.

8.

haluaa tuoda esille, että tiedonannossa tarkastellaan arktista aluetta kahdesta eri näkökulmasta. Euroopan suunnasta tarkasteltuna arktisella alueella sijaitsevat Euroopan pohjoisimmat alueet, joita leimaa syrjäisyys, haasteelliset olosuhteet sekä harva asutus ja väestön ikääntyminen. Koko Arktiksen näkökulmasta katsottuna nousevat esille luonnon resurssit (mineraalit, metsät, meri- ja kalatalous), pitkälle kehittyneet yhdyskunnat ja vahva osaaminen mm. ympäristön kannalta kestävien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä. Lausunnon tarkastelussa pääpaino on eurooppalaisessa näkökulmassa.

9.

toteaa, että komission tiedonannossa käsite ”arktinen alue” kattaa pohjoisnavan ympärillä napapiirin (66 astetta 32 minuuttia pohjoista leveyttä) pohjoispuolella sijaitsevan alueen. Siihen sisältyy Pohjoinen jäämeri ja alueita kahdeksasta valtiosta, jotka ovat Yhdysvallat, Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanskan kuningaskunta (Grönlanti ja Färsaaret mukaan luettuina) ja Venäjän federaatio. Tanskan kuningaskuntaan muodollisesti kuuluvat mutta laajan itsehallinnon omaavat Grönlanti ja Färsaaret eivät kuulu unioniin, mutta ovat solmineet EU:n kanssa kalastus- ja kauppasopimuksia. Grönlannilla on lisäksi EU:n merentakaisen alueen erityisasema. Arktisella alueella asuu kaikkiaan 4 miljoonaa asukasta, joista noin kolmannes on alkuperäiskansojen edustajia.

10.

huomauttaa, että tiedonannossa käytetty arktisen alueen rajaus kohdentuu varsin kapeasti ainoastaan napapiirin pohjoispuolella sijaitsevaan alueeseen. EU:n yhdennetyn politiikan vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle alueelle. Alueiden komitea esittää, että arktisen alueen maantieteellistä rajausta tulee tiedonannon yhteydessä laajentaa kestävän kehityksen edistämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja Euroopan kilpailukyvyn edistämisen näkökulmien pohjalta paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen tarpeet ja mahdollisuudet huomioiden.

11.

pitää tärkeänä, että ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä herkän arktisen ympäristön suojelu ovat vahvasti esillä tiedonannossa esitetyissä politiikkatoimissa. Arktisen alueen lämpenemisestä johtuvien, myös EU:n toimintaan vaikuttavien seurauksien lisäksi on huomioitava se, miten eurooppalaiset ja globaalit toimet vaikuttavat alueen ilmastonmuutoksen etenemiseen. Maailmanlaajuisella ilmastosopimuksella on merkittävä vaikutus myös arktisen alueen tulevaisuuteen. Tiedonannossa on tuotu esille myös muita kansainvälisiä sopimuksia tai niiden solmimisen tarpeita mm. ympäristönsuojelun alalla.

12.

näkee tärkeänä komission esille nostaman arktisen alueen tutkimustoiminnan ja tiedeyhteistyön merkityksen sekä nyt että tulevaisuudessa. Tiedonannossa esitelty EU-PolarNet-aloite on hyvä esimerkki laajasta ja merkittävästä tiedeyhteistyöstä, jossa mukana on yliopistoja ja tutkimuslaitoksia eri puolilta Eurooppaa. Aloite tähtää lyhyen ja pitkän aikavälin tieteellisten kohteiden määrittämiseen sekä poikkitieteellisen yhteistyön vahvistamiseen arktista aluetta koskevassa tutkimuksessa. Tähän liittyen verkosto on esittänyt tavoitteenaan tehdä yhteistyötä laajemmin arktisten toimijoiden kanssa. Alueiden komitea pitää erittäin tärkeänä, että arktisen alueen monimuotoista todellisuutta koskevan tutkimuksen tavoitteista ja keinoista päätettäessä tehdään yhteistyötä myös paikallis- ja aluetasoa edustavien tahojen kanssa.

13.

haluaa tuoda vahvemmin esille arktisten kaupunkien roolin kehitystyössä. Kaupungit ovat keskeisiä moottoreita kehitystoimissa ja sopeutumisessa muuttuvaan toimintaympäristöön. Kaupunkien infrastruktuuriin ja esim. energiatehokkaisiin ratkaisuihin tehtävät investoinnit sekä toisaalta väestön palveluihin vaadittavat ratkaisut erityisesti harvaan asutuilla alueilla ovat osaltaan synnyttämässä uutta yritystoimintaa. Alueiden komitea kuitenkin muistuttaa, että pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja väestön ikääntymisen asettamat erityishaasteet tarvitsevat jatkossakin erityishuomiota kehittämispolitiikassa.

14.

näkee luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen yhtenä keskeisenä osana talouden kestävää kasvua ja hyvinvoinnin lisäämistä arktisella alueella. Tämän edellytyksenä ovat toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. On tärkeää vahvistaa kattavampia pohjois–etelä-suuntaisia liikenneyhteyksiä, kuten mm. TEN-T-verkoston kautta yhteyttä Suomesta Norjan kautta Pohjoiselle jäämerelle, mutta myös itä–länsi-suuntaisia yhteyksiä, jotta voidaan liittää yhteen EU:n liikenneverkkoihin kytkeytyneet alueet pohjoisessa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Arktiselle alueelle suunnatut investoinnit, mm. panostukset teihin, rautateihin, laajakaistayhteyksiin ja sähköverkkoihin, heijastuvat yleensä laajemmalle alueelle ja edistävät näin koko kyseisen maan toimintaedellytyksiä mm. teollisuuden osalta.

15.

muistuttaa tässä yhteydessä EU:n sinisen kasvun strategiasta, joka tukee kestävää merellistä kehitystä pitkänä aikavälinä. Strategian meriosaamiseen, merten aluesuunnitteluun ja yhdennettyyn merivalvontaan liittyviä toimenpiteitä viedään eteenpäin myös Pohjoisella jäämerellä. Vesiviljelyn edistämiseen ja merienergian hyödyntämiseen liittyvät kehittämistoimet korostuvat erityisesti arktisella alueella.

16.

tähdentää, että arktisen osaamisen hyödyntäminen myös teollisuuden, energian, cleantechin, infrarakentamisen sekä matkailun alalla tukee koko Euroopan kilpailukykyä. Tutkimusyhteistyön edistäminen arktisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä on tärkeää. Innovaatioiden synnyn edistäminen sekä niiden tuotteistaminen ja muuttaminen kaupallisiksi palveluiksi ovat vahvasti esillä keinoina edistää myös kestävää kehitystä. Liiketoiminnan edellytysten edistäminen arktisella alueella on osa digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toteutusta.

17.

kiinnittää huomiota siihen, että EU:n koheesiopolitiikan ohjelmakauden 2014–2020 painopisteitä Euroopan arktisella alueella ovat tutkimus ja innovointi, pk-yritysten kilpailukyky ja siirtyminen vähähiiliseen talouteen. Pohjoisten alueiden älykkään erikoistumisen strategiat sekä rajanylittävän yhteistyön osalta Interreg Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman, Interreg Pohjoinen -ohjelman, Botnia–Atlantica-ohjelman sekä Norja–Ruotsi-ohjelman tavoitteet elinvoimaisten, kilpailukykyisten ja kestävien yhteisöjen luomiseksi luovat vahvan perustan rakennerahastojen rahoittamalle hanketoiminnalle EU:n arktisilla alueilla. Myös EU:n ulkorajaohjelma Kolarctic CBC tulee tukemaan yhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden sekä Barentsin alueen kanssa.

18.

korostaa, että myös tulevaisuuden koheesiopolitiikan toteutuksessa on tarjottava arktisen alueen kehittämistyöhön monipuolisia rahoitusvälineitä, joilla pystytään löytämään ratkaisuja paikallisten elinkeinojen edistämiseksi sekä kehittämään koko EU:n kilpailukykyä edistävää osaamista, innovaatioita, tuotteita ja palveluja. Keskeisiä uusia teemoja ovat mm. arktisen kierrätystalouden kehittäminen sekä arktinen muotoilu laajasti ymmärrettynä. On tärkeää, että EU on vahvasti osallisena tutkimus- ja investointitoiminnassa arktisella alueella myös tulevalla ohjelmakaudella.

19.

haluaa tuoda esiin tiedonannossa mainitut uuden teknologian mahdollisuudet sähköiseen yhteydenpitoon mm. paikallisen elinkeinon, osaamisen ja kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tämä on merkityksellistä erityisesti alkuperäiskansojen edustajille. Tiedonannossa nostetaan esille komission vuotuiset tapaamiset arktisen alueen alkuperäiskansojen edustajien kanssa. Alkuperäiskansojen näkemysten huomioiminen ja päätöksentekoon mukaan ottaminen on erityisen tärkeää myös kansallisessa ja alueellisessa toiminnassa.

20.

pitää tärkeänä yhteistyön merkityksen vahvaa korostamista arktisen alueen yhdennetyn politiikan toteutuksessa. Myös erilaisten rahoitusvälineiden parempaa hyödyntämistä investointien edistämiseksi arktisella alueella on peräänkuulutettu, ja komissio ehdottaakin väliaikaisen Euroopan arktisen yhteistyöfoorumin (European Arctic stakeholder forum) perustamista. Yhteistyöfoorumiin kutsutaan EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten edustajia, ja sen tehtävänä on määritellä EU:n rahoituksen tärkeimmät investointi- ja tutkimusprioriteetit vuoden 2017 loppuun mennessä. Alueiden komitea esittää, että yhteistyöfoorumin tarkempaa kokoonpanoa ja toimeksiantoa on hyvä täsmentää toiminnan ollessa vielä käynnistysvaiheessa.

21.

esittää, että osana yhteistyöfoorumin työtä komissio kokoaisi oppaan rahoitusmahdollisuuksista arktisella alueella (kuten mm. EU:n Itämeri-strategian puitteissa on tehty) ja jakaisi tietoa asiasta erilaisten tilaisuuksien ja verkostotapaamisten yhteydessä. Euroopan arktisessa yhteistyöfoorumissa toteutettavan toiminnan puitteissa olisi myös luotava perusta vuosittaisille EU:n arktisille foorumeille, joita Euroopan komissio on ehdottanut järjestettäviksi vuodesta 2018 alkaen.

22.

näkee kansainvälisen yhteistyön edistämisen tiedonannon yhtenä keskeisimpänä teemana. Arktisen alueen kasvava strateginen merkitys voi johtaa ristiriitaisiin intresseihin, jolloin tiiviin kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu. Arktisen alueen yhteistyötä tehdään useiden jo olemassa olevien yhteistyörakenteiden puitteissa. Arktinen neuvosto on johtava hallitustenvälinen foorumi, joka edistää valtioiden, alkuperäisyhteisöjen ja muiden arktisen alueen asukkaiden yhteistyötä arktisissa teemoissa. Barentsin euroarktinen neuvosto sekä Barentsin alueneuvosto edistävät työssään vakautta ja kestävää kehitystä Barentsin alueella. Myös EU:n Itämeri-yhteistyö kytkeytyy osaltaan arktisen yhteistyön kokonaisuuteen.

23.

korostaa pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön jatkuvuuden tärkeyttä suhteessa Venäjään. Yhteistyön puitteissa luodut mahdollisuudet elinkeinoelämän, tutkijoiden sekä kansalaisten kohtaamisille ovat auttaneet rakentamaan konkreettisia ympäristö-, elinkeino- ja kulttuurihankkeita.

24.

pitää tärkeänä, että jo olemassa olevia yhteistyörakenteita hyödynnetään tiedonannon tavoitteiden edistämisessä. EU on aktiivisesti mukana erilaisten kansainvälisten järjestöjen ja foorumeiden työssä. EU on hakeutunut tarkkailijaksi Arktiseen neuvostoon, ja tämän prosessin loppuunsaattamista on jäsenvaltioiden tärkeä edistää.

25.

toteaa lopuksi, että arktisen alueen strateginen merkitys EU:lle lisääntyy koko ajan, samoin tarve EU-tason toiminnalle arktisen alueen luonnonympäristön ja sosioekonomisten erityispiirteiden mukanaan tuomien haasteiden ratkaisemisessa. EU:n tulee osaltaan edistää jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden yhteistyötä, jotta arktisen alueen toimintaympäristö säilyy vakaana. Integroidun lähestymistavan vahvistaminen mm. etsimällä eri rahoitusohjelmien ja muiden rahoitusvälineiden välisiä kytköksiä ja synergioita on tärkeää. Paikallis- ja alueviranomaisten tulee olla osallisina keskeisissä arktisen alueen alueellista yhteistyötä, liikenneyhteyksiä sekä kestävää taloudellista kehitystä tukevissa ohjelmissa ja projekteissa.