18.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 177/57

Esittelijä:

Jan SIMONS

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen meriturvallisuusviraston (EMSA) perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta, koska se sopii osaksi laajempaa pyrkimystä valvoa meriulkorajoja paljon tähänastista paremmin.

1.2

Komitea haluaa kuitenkin massiivisesta pakolaisaallosta syyskuussa ja joulukuussa 2015 antamiensa päätöslauselmien mukaisesti jälleen kerran korostaa, että ehdotetut toimenpiteet on syytä toteuttaa erittäin kiireellisesti. Se, että pakolaisvirtojen kulku meriteitse vaatii toistuvasti ihmishenkiä, muuttajia saapuu yhä laittomasti ja jäsenvaltiot toteuttavat yksipuolisia toimenpiteitä ottamalla käyttöön pysyviä rajatarkastuksia, ei voi eikä saa jatkua.

1.3

Komitea kehottaa painokkaasti poistamaan asetusehdotusten otsikoista ja sisällöstä ilmauksen ”ja rannikkovartio”, jolloin jäljelle jää ”Euroopan rajavartiovirasto”. Rajavartiovirasto avustaa vain yhdessä rannikkovartiotehtävässä, kun taas EMSA tukee jo useiden tällaisten tehtävien hoitamista. Rannikkovartio-ilmauksen käyttäminen rajavartioviraston nimessä aiheuttaa lähes varmasti tarpeetonta sekaannusta ja voi ajan kuluessa johtaa toimintojen päällekkäisyyteen.

1.4

Komitea suhtautuu myönteisesti EMSAn tehtävien laajentamiseen, onhan kyseessä virasto, joka on viime vuosina todella auttanut lisäämään meriturvallisuutta sekä ehkäisemään ja torjumaan alusten aiheuttamaa saastumista. Komitea epäilee kuitenkin suuresti, kykeneekö EMSA henkilöstö- ja talousresursseineen hoitamaan uudet tehtävänsä asianmukaisesti.

1.5

Se, että pieniä puu- tai kumiveneitä on lähes tai täysin mahdotonta havaita satelliittikuvien avulla, on huolestuttavaa. Komission mukaan tämä epäkohta voidaan korjata turvautumalla kauko-ohjattuihin ilma-alusjärjestelmiin (Remotely Piloted Aircraft System, RPAS, käytetään myös nimitystä drooni). Komitea yhtyy tähän näkemykseen, sillä tällaisten järjestelmien käyttö mahdollistaa kattavan havainnoinnin, jolloin voidaan muun muassa välttyä ihmishenkien menetyksiltä.

1.6

Komitea on myös huolissaan siitä, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön pysyviä rajatarkastuksia, jotka tutkimusten mukaan aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Komitean käsityksen mukaan kustannustehokas ja taloudellinen rannikkovartiojärjestelmä saisi jäsenvaltiot pidättymään pysyvistä tarkastuksista, jolloin Schengen-järjestelmä voitaisiin elvyttää entiselleen.

1.7

Komitea katsoo, että tiiviimmän yhteistyön ja tiedonvaihdon käsiteltävänä olevien kolmen EU-viraston kesken sekä niiden ja rannikkovartioinnista vastaavien kansallisten elinten välillä pitäisi johtaa tehokkaaseen ja tuloksekkaaseen rannikkovartiojärjestelmään. Komitea kehottaa kuitenkin nopeaan päätöksentekoon: ongelmat ovat niin kiireellisiä, ettei aprikoimiseen voida käyttää paljon aikaa.

2.1

Euroopan komissio julkaisi 15. joulukuuta 2015 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) 1406/2002 muuttamisesta (COM(2015) 667 final), minkä jälkeen neuvosto ja Euroopan parlamentti pyysivät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa antamaan asiasta lausunnon.

2.2

Komitea vastaa tähän pyyntöön mielellään, sillä se pitää ehdotusta asetuksen (EY) 1406/2002 muuttamisesta tärkeänä askeleena pyrittäessä vahvistamaan eurooppalaista yhteistyötä rannikoiden rajavartiointia tukevien palvelujen alalla sekä parantamaan yhteistyötä ja koordinointia asianomaisten EU:n virastojen kesken yhteisvaikutusten aikaansaamiseksi, jotta virastojen toiminta olisi tuloksekkaampaa ja kustannustehokkaampaa. Näin EU:n virastot voisivat tarjota raja- ja rannikkovartiotehtävien hoitamisesta vastaaville kansallisille viranomaisille laadukasta tietoa kustannustehokkaasti.

2.3

Tämä onkin kipeästi tarpeen, sillä komission esittämien tietojen mukaan jäsenvaltioissa on tällä hetkellä yli 300 siviili- ja sotilasviranomaista, jotka vastaavat rannikkovartiotehtävien hoitamisesta sellaisilla aloilla kuin meriturvallisuus, rajavalvonta, kalastuksen valvonta, tullivalvonta ja ympäristönsuojelu jne.

2.4

Nämä kansalliset viranomaiset saavat tehtäviensä hoidossa tukea useilta EU:n virastoilta, kuten Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivalta virastolta (josta käytetään myös nimitystä Frontex), EMSAlta ja Euroopan kalastuksenvalvontavirastolta (EFCA).

2.5

Tarkasteltavana oleva lainsäädäntöehdotus on osa komission ehdottamaa toimenpidekokonaisuutta EU:n ulkorajojen suojelun tehostamiseksi ja eurooppalaisen yhteistyön tiivistämiseksi rannikkovartioinnin alalla. Muut kokonaisuuteen kuuluvat ehdotukset koskevat asetuksen antamista Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston perustamisesta sekä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 768/2005 muuttamista käsiteltävänä olevan ehdotuksen tapaan.

2.6

Asiaan liittyvässä komission tiedonannossa ”Euroopan raja- ja rannikkovartiosto ja EU:n ulkorajojen tehokas valvonta” (COM(2015) 673 final) todetaan, että komission ehdotusten taustalla on EU:n ulkorajojen laittomien ylitysten valtava määrä.

2.7

Komission tiedonannon (COM(2015) 673 final, luku 1 sekä alaviite 1) mukaan vuoden 2015 tammi- ja marraskuun välisenä aikana tehtiin yli 1,5 miljoonaa laitonta EU:n ulkorajojen ylitystä, minkä seurauksena suuri määrä pakolaisia ja muuttajia jatkaa matkaansa EU:ssa ilman henkilöllisyyden selvittämistä ja rekisteröintiä.

2.8

Tämä on johtanut siihen, että Schengenin sopimukseen on alkanut kohdistua paineita. Eräät jäsenvaltiot ovat jo päättäneet ottaa tarkastukset tilapäisesti uudelleen käyttöön sisärajoillaan. Tällainen tilanne ei saa jatkua pitkään.

2.9

Ranskan hallituksen France Stratégie -pohdintaryhmän erittäin tuore tutkimus osoittaa, että Schengenin sopimuksesta luopuminen voi aiheuttaa jopa 100 miljardin euron taloudelliset vahingot. Schengen-alueeseen kuuluvien 26 maan keskinäinen kauppa saattaa pitkällä aikavälillä vähentyä 10–20 prosenttia, ja Schengen-maiden bruttokansantuote voi pienentyä 0,8 prosenttia.

2.10

Komissio totesi toukokuussa 2015 esittämässään muuttoliikeagendassa (COM(2015) 240 final), että on otettava käyttöön yhteinen ulkorajavalvonta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan mukaisesti.

2.11

Lisäksi komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti syyskuussa 2015 pitämässään puheessa unionin tilasta esittävänsä vuoden 2015 loppuun mennessä ehdotuksia täysin toimintakykyisen Euroopan raja- ja rannikkovartioston kehittämiseksi. Ehdotukset esitettiin 15. joulukuuta 2015, ja tarkasteltavana oleva ehdotus on yksi niistä.

3.1

Komitea vaati tämänhetkisestä pakolaiskriisistä 16. syyskuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa pikaisesti vastuullisia ja yhteisiä Euroopan laajuisia toimia massiiviseen pakolaisaaltoon vastaamiseksi.

3.2

Lisäksi komitea ilmaisee samassa päätöslauselmassa olevansa erittäin huolissaan Schengenin sopimukseen sekä ihmisten ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvista uhista. Tätä korostetaan vielä uudestaan komitean 10. joulukuuta 2015 antamassa pakolaisaiheisessa päätöslauselmassa, jossa todetaan seuraavasti: ”Schengen-maiden ulkorajojen asianmukainen turvaaminen on tärkeää, mutta sisäisten esteiden uudelleenpystyttäminen ja muurien rakentaminen ei millään tavalla edistä EU:n kansalaisten yhteenkuuluvuutta tai EU:n kansalaisuutta.”

3.3

Komitean mielestä on äärimmäisen tärkeää ryhtyä lyhyellä aikavälillä toimiin yhteistyön parantamiseksi rajavartioinnin alalla, rannikoiden rajavartiointi mukaan lukien. Näin ollen komitea kannattaa komission ehdotusta Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta ja erityisesti ajatusta, mutta ei nykymuotoista ehdotusta, Frontexin pohjalta muodostettavan Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston perustamisesta. Kyseisen raja- ja rannikkovartioviraston on tarkoitus tehdä tiivistä yhteistyötä Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa.

3.4

Komitea ei kuitenkaan ymmärrä, miksi ”uutta” Frontexia koskevassa komission ehdotuksessa puhutaan ”rannikkovartiosta”. EMSAhan on jo kehittänyt erilaisia ainutlaatuisia merenkulkua koskevia tietojärjestelmiä ja hankkinut niistä kokemusta, ja lisäksi se saa komission ehdotusten mukaan tulevaisuudessa vielä uusia tehtäviä tällä alalla.

3.5

Tämä käy alan asiantuntijoiden mukaan ilmi ehdotetuista talousarvioista. Rahoitustiedoista ilmenee esimerkiksi, että EMSAn on tarkoitus vuokrata RPAS-palveluja (droonipalveluja), joiden avulla EMSAn järjestelmiä voidaan täydentää muillakin kuin pelkkää rajavartiointia koskevilla tiedoilla.

3.6

Komitea suosittaakin mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi karttamaan ilmaisua ”rannikkovartio”. Sitä paitsi edellä mainittujen kolmen viraston nykyinen yhteistyö osoittaa jo, että tehtävänjako näyttää käytännössä toimivan tehokkaasti ja tuloksekkaasti.

3.7

Komitea vaatii, että rannikkovartiotehtävien hoitamisesta vastaavien kansallisten elinten olisi lyhyellä aikavälillä voitava hyötyä tästä parannetusta yhteistyöstä entistä paremman tietojen vaihdon ja EU:n ulkorajojen operatiivisen valvonnan muodossa.

3.8

Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että EMSAn on tarkoitus ottaa ohjat käsiinsä, jotta vartiointivalmiuksia voidaan kauko-ohjattujen ilma-alusjärjestelmien (droonien) avulla parantaa Euroopan unionin meriulkorajoilla tuntuvasti. Tämä mahdollistaa tehokkaamman ja tuloksekkaamman valvonnan, mutta kauko-ohjattuja ilma-alusjärjestelmiä (drooneja) voidaan käyttää myös muunlaisiin tarkoituksiin.

3.9

Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta antamansa lausunnon (1) päätelmissä ETSK asettui tukemaan Euroopan meriturvallisuusviraston roolia jäsenvaltioiden meriturvallisuuden parantamisessa. Komitea totesi jo tuolloin pitävänsä myös hyvin tärkeänä, että EMSAn tehtäviä ja valtuuksia lisätään vastuuntuntoisella tavalla.

3.10

Jotta EMSA voi hoitaa uudet tehtävänsä hyvin, on ratkaisevan tärkeää, että sillä on käytettävissään riittävästi henkilöstöä ja määrärahoja. EU:n talousarvion mukaan EMSAn määrärahoja on tarkoitus lisätä vuosittain 22 miljoonaa euroa vuoteen 2020 saakka ja virastoon on määrä palkata 17 väliaikaista toimihenkilöä. Komitea epäilee, mahtaako tämä riittää. Vaikka asian kanssa suoraan tekemisissä olevat tahot, samoin kuin EMSA, pitävät määrää riittävänä, komitea katsoo, että se ei jätä yhtään liikkumavaraa väistämättömien hätätilanteiden varalta, ja pitää taloudellisen puskurin luomista järkevänä.

3.11

Komitea on erittäin huolestunut siitä, että nykyteknologialla on vaikea havaita pienillä puu- tai kumiveneillä liikkuvia pakolaisia. Satelliittivälitteisiä tietoja on saatavilla ainoastaan tiettyinä aikoina maata kiertävien satelliittien lentoradasta riippuen. Komission mukaan nämä epäkohdat voitaisiin korjata turvautumalla kauko-ohjattuihin ilma-alusjärjestelmiin (drooneihin).

3.12

Pakolaisvirran laajuuden vuoksi komitea pitää humanitaarisesta näkökulmasta sekä tehokkaan ja tuloksekkaan rannikkovartioinnin kannalta olennaisen tärkeänä, että kaikkien alusten liikkeet merellä voidaan havaita, jotta pelastuspalvelut voivat puuttua tilanteisiin ajoissa.

3.13

Komitea pitää perusteltuna, että aiemmin mainituista kolmesta virastosta juuri EMSAlle on annettu johtava rooli RPAS-palvelujen (droonipalvelujen) järjestämisessä.

4.1

Komitea kannattaa EU:n virastojen välisen ja rannikkovartioinnista vastaavien kansallisten elinten kanssa tehtävän yhteistyön parantamista, jonka pitäisi johtaa EU:n meriulkorajojen kustannustehokkaaseen ja taloudelliseen valvontaan.

4.2

Erittäin suurten muuttajavirtojen vuoksi tämä on toteutettava piakkoin. Komitean mielestä toimenpiteiden viivyttämistä ei voida hyväksyä, olipa syy mikä tahansa. Päinvastoin kaikki komission ehdotukset, siis muutkin kuin vain nyt tarkasteltavana oleva EMSA-ehdotus, on syytä hyväksyä ja panna viipymättä täytäntöön ottaen tietysti huomioon komitean esittämät näkemykset.

4.3

Komitea kannattaa EMSAn tehtävien laajentamista, sillä EMSA on viime vuosina osoittautunut organisaatioksi, joka on onnistunut takaamaan merellisen ja meriturvallisuuden korkean tason ja jolla on ollut tärkeä rooli alusten aiheuttaman saastumisen torjunnassa.

4.4

EMSAn tehtävien laajentamisen pitäisi parantaa reaaliaikaisten merivalvontatietojen vaihtoa edellä mainittujen kolmen EU-viraston ja rannikkovartioinnista vastaavien kansallisten elinten kesken, johtaa kauko-ohjattujen ilma-alusjärjestelmien (droonien) käyttöön EU:n meriulkorajojen valvonnassa, mahdollistaa satelliitein kerätyn tiedon saatavuus, parantaa yhteisiä operaatioita tukevia viestintäpalveluja sekä edistää tuntuvasti huomion kiinnittämistä ja investointien suuntaamista koulutukseen.

4.5

Komitea ihmettelee, miksi komissio käsittelee ehdotuksessaan yhden kohdan verran sitä, että Euroopan avaruusjärjestö (ESA) lopettaa maksuttomat satelliittivälitteisen automaattisen tunnistusjärjestelmän palvelut (satelliittivälitteinen AIS-data), mutta ei viittaa tässä yhteydessä ehdotuksensa rahoitusta käsitteleviin kohtiin, joiden mukaan palveluihin on varattu määrärahoja vuodesta 2017 lähtien, kun taas vuosi 2016 on tarkoitus kattaa Copernicus-ohjelman avulla. Komitea luottaa siihen, että viimeksi mainittu toteutuu.