19.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/138

Esittelijä:

Andrzej ADAMCZYK

Toinen esittelijä:

Gintaras MORKIS

1.1

ETSK on tyytyväinen korkean edustajan ja Euroopan komission antamaan yhteiseen tiedonantoon Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistamisesta ja toteaa, että monet ETSK:n yhteisestä kuulemisasiakirjasta ”Kohti uutta Euroopan naapuruuspolitiikkaa” (1) antamassa lausunnossa tehdyt ehdotukset on sisällytetty uudelleentarkasteluun, jonka tarkoituksena on tehostaa Euroopan naapuruuspolitiikkaa määrittelemällä se uudelleen.

1.2

Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) tarkistamisen tarve johtuu toisaalta yhteen yleisratkaisuun perustuvan lähestymistavan epäonnistumisesta ja toisaalta siitä, että sekä eteläisen että itäisen naapurialueen suhteellinen yhdenmukaisuus on pilkkoutumassa ja hajoamassa.

1.3

On syytä huomata, että näiden alueiden dramaattinen kehitys juontaa juurensa sekä ulkoisesta paineesta että sisäisestä epävakaudesta, joka liittyy köyhyyteen, eriarvoisuuteen, mahdollisuuksien puuttumiseen, korruptioon, poliittiseen ja uskonnolliseen radikalisoitumiseen sekä väkivaltaisiin ääriliikkeisiin.

1.4

ENP:n tarkistamisen tarkoituksena on tehdä siitä riittävän joustava, jotta siihen voivat osallistua nekin maat, jotka eivät voi tai halua täyttää kaikkia taloudelliseen yhdentymiseen tai yhteisön säännöstön noudattamiseen liittyviä vaatimuksia. Tätä ajatellen uusi ENP on suunniteltu osallistamisen hengessä.

1.5

Naapurialueiden dramaattisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi tiedonannossa määritellään uusi vakauttamisen painopiste ja uusi eriyttämiseen perustuva lähestymistapa.

1.6

Painopisteen asettaminen vakauttamiseen selittää, miksi sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat tiedonannossa niin keskeisessä asemassa. Vaikka EU:lla on käytettävissä vain rajallisesti välineitä, nykyinen vastatoimiin perustuva toimintatapa olisi kuitenkin korvattava ennakoivalla politiikalla, jossa pyritään aktiivisilla diplomaattisilla toimilla estämään konflikteja ja löytämään lukkiutuneisiin konflikteihin rauhanomainen ratkaisu.

1.7

ETSK korostaa talouskehityksen merkitystä, sillä se on vakaan ja turvallisen ympäristön tärkein ennakkoedellytys EU:n naapurustossa. EU:n tulisi olla hyvin johdonmukainen tarjotessaan taloudellista tukea ENP-kumppanitahoille ja parantaessaan pitkäkestoisia edellytyksiä ja motivaatiota talousuudistusten jatkamiseen, kilpailukyvyn kasvattamiseen ja liiketoimintasääntöjen nykyaikaistamiseen.

1.8

Lisäksi on ilmiselvää, että talouskehitys tarvitsee rinnalleen sosiaalisen ja ympäristöulottuvuutensa. Vain nämä tekijät yhdessä pystyvät tehokkaasti edistämään todellista kehitystä, vakautta ja yhteiskuntarauhaa.

1.9

ETSK ymmärtää, että uusi eriyttämiseen perustuva toimintatapa kuvastaa poliittisten tosiasioiden tajua, kumppanimaiden välisiä kasvavia eroja ja niiden erilaisia päämääriä. Vaikka kaikkia taloudellisia kriteerejä ei pystyttäisikään täyttämään, EU ei saa tinkiä eurooppalaisista perusarvoista. Niihin kuuluvat sosiaalinen ulottuvuus sekä yleismaailmallisten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. On valitettavaa, että työelämää koskevien ILO:n perusnormien noudattamisen periaatetta ei mainita tiedonannossa yhtenä vakaiden työmarkkinasuhteiden kulmakivenä.

1.10

Tiedonannossa ei korosteta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan sekä itsenäisen työmarkkinavuoropuhelun ja kansalaiskeskustelun merkitystä riittävästi. ENP:n tavoitteet, joista yksi on vakauttaminen, eivät koskaan täyty ilman riippumattomien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden huomattavaa osallistumista. Emme saa milloinkaan unohtaa, että Euroopan yhdentyminen on ennen kaikkea rauhanprojekti, ja kansalaisyhteiskunta on elävästi kiinnostunut sen menestymisestä.

1.11

Tiedonannossa ei mainita vallitsevaa työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelun puutetta eikä myöskään yhdistymis- ja vapaan järjestäytymisoikeuden loukkauksia ENP:n alueella.

1.12

Tiedonannossa ehdotettava lähestymistapa vaikuttaa melko defensiiviseltä, mikä rajoittaa supistavan luonteensa vuoksi ENP:n tavoitteita. On totta, että EU on joutunut kokemaan haitallisia ja eräissä tapauksissa dramaattisiakin kehityskulkuja sekä eteläisellä että itäisellä naapurialueella. Vision puuttuminen ei kuitenkaan edistä lukkiutuneen tilanteen laukaisemista. ETSK ehdottaa, että määritellään uusi, rohkea ja dynaaminen ENP-ohjelma, johon kuuluu Euroopan unioniin liittymisen mahdollisuus eräille sitä haluaville kumppanimaille eritoten idässä. Kyseisten maiden on silloin pystyttävä täyttämään ja haluttava täyttää vaatimukset.

1.13

ETSK on tyytyväinen ilmoitukseen, että EU:n toimintalinjoja koskevan viestinnän parantaminen ja niiden tekeminen tunnetuksi ovat keskeisiä asioita uudessa ENP:ssa, jotta EU:n toimintapolitiikkojen perusajatuksista ja EU:n konkreettisten toimenpiteiden myönteisistä vaikutuksista pystytään tekemään tehokkaammin selkoa. On kuitenkin aivan yhtä tärkeää, että tosiasioiden, EU:n arvojen ja ENP:n tavoitteiden kanssa ristiriidassa olevien vääristeltyjen tietojen, väärien tietojen ja propagandan aiheuttamaa vaaraa rajoitetaan.

1.14

On syytä korostaa, että ulkoiset tekijät heikentävät Euroopan naapuruuspolitiikkaa sekä eteläisellä että itäisellä alueella. Daesh pyrkii muun muassa horjuttamaan eteläistä naapurialuetta terrorin ja sodan keinoin. ENP ja erityisesti itäinen kumppanuus ovat suoraan Venäjän diplomatian pyrkimysten ja sotilastoimien kohteena. Lisäksi Venäjän sotilaallinen interventio etelässä vahvistaa Syyrian autoritaarista hallintoa.

2.1

ETSK on tyytyväinen komission suorittamaan Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkasteluun, jonka tavoitteena on määritellä uudelleen politiikan tavoitteet ja yleinen lähestymistapa EU:n naapurialueiden dramaattisten tapahtumien jälkeen.

2.2

EU:n suhteet naapurialueisiinsa perustuvat SEU-sopimuksen 8 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan unioni luo naapurimaittensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet.

2.3

Alun perin ENP:n tavoitteet olivat varsin kunnianhimoisia, ja sen yleisenä tavoitteena oli saavuttaa mahdollisimman tiivis poliittinen assosiaatio ja mahdollisimman suuri taloudellisen yhdentymisen aste EU:n eteläisten ja itäisten naapurimaiden kanssa.

2.4

Yksi taloudellisen yhdentymisen seurauksista on mahdollisesti laajempi pääsy EU:n sisämarkkinoille, minkä edellytyksenä on vaikeiden poliittisten, taloudellisten ja institutionaalisten uudistusten toteuttaminen sekä sitoutuminen demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

2.5

Sen jälkeen, kun ENP laadittiin vuosina 2003–2004, naapurialueilla on kuitenkin tapahtunut dramaattisia muutoksia ja alkuperäinen yleispätevän ratkaisun periaate on osoittautunut täysin tehottomaksi.

2.6

Itäiseen naapurialueeseen on vuodesta 2014 lähtien vaikuttanut huomattavasti Venäjän nykyisen presidentin hallinnon ja maan hallituksen aggressiivinen politiikka, erityisesti Ukrainan sota ja (osittain onnistuneet) yritykset houkutella EU:n itäisiä naapurimaita Venäjän hallitsemaan Euraasian talousunioniin.

2.7

Jokaisella maalla on oikeus omaan poliittiseen katsantokantaansa, mutta on pantava merkille, että Venäjän nykyhallinto haluaa kehittää oman naapuruuspolitiikkansa, joka on yhteensopimaton ENP:n kanssa. Maa haluaa myös, että sitä pidetään maailmanlaajuisena toimijana ja yhtä tärkeänä entiteettinä kuin EU:ta.

2.8

Vaikka EU:n rakentava yhteistyö Venäjän kanssa voisi mahdollisesti hyödyttää kumpaakin osapuolta, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että lähitulevaisuudessa olisi mahdollista välttää eturistiriita itäisellä naapurialueella, ellei Venäjä muuta aggressiivista ja turvallisuutta horjuttavaa asennoitumistaan. Viimeaikaiset tapahtumat Syyriassa ovat osoitus siitä, että tämä saattaa koskea myös eteläistä naapurialuetta.

2.9

Eteläisellä naapurialueella Syyrian sota, Libyan konfliktit, Daeshin synty, alueen eräiden maiden kiistanalaiset poliittiset tapahtumat ja Lähi-idän muut aseelliset selkkaukset merkitsevät sitä, että arabikevääseen liitetyt suuret toiveet rauhasta ja demokraattisesta muutoksesta ovat ainakin lähitulevaisuutta ajatellen haihtuneet.

2.10

Kaikki nämä kielteiset tapahtumat ja kasvava kuilu sekä eteläisen että itäisen naapurialueen maiden välillä monilla aloilla edellyttävät uutta asioiden tärkeysjärjestystä, uutta tarkastelutapaa, uusia toimintamenetelmiä ja aloitteellisempaa ja tuloksekkaampaa EU:n diplomatiaa. Tiedonanto on vastaus näihin haasteisiin.

3.1

Komissio hyväksyi ETSK:n näkemykset siitä, että vakaus, lisääntynyt turvallisuus, joustavuus ja eriyttäminen sekä molempien osapuolten sitoutumisen lisääminen on asetettava tarkistetun ENP:n prioriteeteiksi. Uudelleentarkastelussa vakaus määritellään tärkeimmäksi haasteeksi monissa naapurialueiden osissa ja siksi siinä suositellaankin, että vakaudesta tehdään uuden ENP:n tärkein poliittinen prioriteetti.

3.2

ETSK katsoo, että tämä suositus on hyvin perusteltu, koska viimeaikaiset tapahtumat osoittavat, että EU on kyennyt edistämään vakautta, vaurautta ja turvallisuutta naapurialueillaan vain osittain.

3.3

On myös täysin selvää, että naapuruston vakauteen kohdistuvat uhkat asettavat suuria esteitä EU:n vaatimalle demokratisoitumiselle ja uudistusprosessille. Sen lisäksi niillä on kielteinen vaikutus maihin, jotka ovat menestyneet ENP:n ajamassa muutoksessa, sekä EU:hun itseensä.

3.4

Konfliktinestoa ja -hallintaa olisi vahvistettava huomattavasti erityisesti siksi, että useat lukittuneet konfliktit ovat edelleen vakava uhka vakaudelle sekä eteläisellä että itäisellä naapurialueella. Jotta Euroopan unioni voisi olla myönteisessä roolissa rauhanomaisten ratkaisujen etsimisessä, sen olisi toisaalta pysyttävä puolueettomana ja toisaalta autettava uhreja sekä haavoittuvimmassa asemassa ja suurimman uhan alaisena olevia ihmisiä.

3.5

On myös aivan selvää, että epävakaus ei johdu vain ulkoisesta paineesta. Yhteisessä tiedonannossa todetaankin perustellusti, että epävakauden ja köyhyyden, epätasa-arvon, mahdollisuuksien puutteen ja korruption välillä on yhteys ja että nämä kaikki tekijät voivat lisätä alttiutta radikalisoitumiseen. Taloudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet eivät kuitenkaan ole asiakirjassa tasapainossa, ja siinä aliarvioidaan myös hyvinvoinnin ja sosiaalisen suojelun merkitystä vakauden kannalta.

4.1

Uusi ENP on laadittu niin, että se vastaa kumppanimaiden erilaisia päämääriä, tavoitteita ja etunäkökohtia sekä EU:n naapurialueiden tiettyjen maiden erilaisten tapahtumaketjujen aiheuttamaa tilannetta.

4.2

Yhteisessä tiedonannossa todetaan, että ”EU jatkaa kumppanimaiden hallitusten, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvää työtä”. Tämä tiedonannon lausunto on kaikkea muuta kuin kategorinen ja kuvastaa uutta poliittisen realismin merkitystä sekä halukkuutta vesittää EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen eurooppalaisten arvojen vakaa edistäminen.

4.3

Tiedonannossa ei mainita lainkaan ILO:n yleissopimuksia ja suosituksia. Työelämää koskevien ILO:n perusnormien noudattaminen on kuitenkin vähimmäisvaatimus. Eriyttäminen ei saa heikentää tätä periaatetta.

4.4

Tiedonannossa sanotaan, että ”esiin nousee erilaisia suhdemalleja, jotka mahdollistavat kummankin osapuolen kokeman omistajuuden lisäämisen. EU on valmis keskustelemaan mahdollisuudesta asettaa jokaiselle kumppanuudelle yhdessä uudet prioriteetit, joissa keskityttäisiin selkeämmin yhdessä määriteltyihin yhteisiin etuihin.” Tämä on paitsi merkki kielenkäytön muutoksesta mutta myös eurooppalaisten arvojen siirtämiseen kumppanimaihin tähtäävän melko ”normatiivisen lähestymistavan” hylkäämisestä.

4.5

Strategian muuttaminen voi johtua osittain halusta haihduttaa se harhaluulo, että kaikki kansakunnat haluavat omaksua EU:n demokraattiset normit ja että vain sortohallitukset estävät heitä tekemästä niin. ETSK edustaa kuitenkin sitä kantaa, etteivät kompromissit yleismaailmallisten ihmisoikeuksien tai demokraattisten arvojen suhteen ole ajateltavissa.

4.6

On myös totta, että eräiden kumppanimaiden mielestä Euroopan naapuruuspolitiikka on ollut liian sanelevaa eikä se ole vastannut riittävän hyvin kumppanimaiden erityispiirteitä ja päämääriä.

4.7

Kannustimiin perustuva ”enemmällä enemmän” -lähestymistapa on osoittautunut vain osittain toimivaksi. Se ei ole toiminut maissa, missä paikallinen eliitti on vastustanut EU-lähtöistä muutosta. Lisäksi ”enemmällä enemmän” -periaatteesta on saanut joskus sellaisen vaikutelman, että EU:n arvojen kunnioittamisesta maksetaan. Ainoa keino varmistaa EU:n arvojen noudattaminen on vakuuttaa ihmiset ja yhteisöt niiden yleismaailmallisesta merkityksestä ja saada heidät ottamaan ne omikseen. Arvojen ostaminen hankkeita varten ei tuota tulosta. Tässä suhteessa ETSK on tyytyväinen ilmoitukseen, jonka mukaan ”EU:n on etsittävä tehokkaampia tapoja perustella perusteellisten uudistusten tarve kumppaneille, esimerkiksi hyödyntäen suhteita kansalaisyhteiskuntaan, talouselämään ja yhteiskunnallisiin toimijoihin”.

4.8

Silloinkin kun otetaan huomioon uusi eriytetty lähestymistapa, ”enemmällä enemmän” -periaate ei saa muuttua ”enemmällä vähemmän” -periaatteeksi, koska uusi kärkitavoite on naapurialueiden vakauttaminen. Ehdollisuuden periaatetta on kehitettävä edelleen, kun ENP:ssä toteutetaan ”räätälöityjä” toimintalinjoja.

4.9

Nähtäväksi jää, tarkoittaako uusi eriyttämiseen perustuva lähestymistapa käytännössä ENP:n vaiheittaista käytöstä poistoa ja sujuvaa siirtymistä kohti puhtaasti kahdenväliseen lähestymistapaan.

4.10

On myös syytä korostaa, että uusi ”yhteinen omistajuus”, joka tarkoittaa vähemmän holhoamista ja enemmän aitoa kumppanuutta, yhdistettynä eriyttämiseen, ei saa johtaa valikoivaan politiikkaan, koska silloin kumppanimaat voivat valita vain ne osat kumppanuudesta, jotka ovat niiden hallituksille sopivimpia.

4.11

Eriyttäminen vaikuttaa myös tapaan, jolla kumppanimaiden saavuttamasta edistymisestä raportoidaan. On määrä kehittää uusi arviointityyli, jossa keskitytään kumppanitahojen kanssa sovittuihin nimenomaisiin tavoitteisiin. On valitettavaa, että nykyinen avoin, muodoltaan kaikkien maiden osalta yhtenevä ja samanaikainen edistymiskertomusten laadintatapa korvataan kertomusten sarjalla, joka on eri maiden kohdalla luonteeltaan erilainen ja jonka muodot ovat vielä päättämättä.

5.1

Tiedonannossa ei kiinnitetä riittävästi huomiota järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tai työmarkkinavuoropuhelun ja kansalaiskeskustelun merkitykseen. Siinä viitataan vain epämääräisesti tarpeeseen syventää yhteyksiä kansalaisyhteiskuntaan ja siten mm. työmarkkinaosapuoliin toteamalla, että ”EU:n olisi laajennettava yhteydenpitoa sopiviin tahoihin kansalaisyhteiskunnassa sen laajimmassa merkityksessä, mukaan lukien työmarkkinaosapuoliin”.

5.2

Lähes kaikissa eteläisen ja itäisen naapurialueen maissa työmarkkinavuoropuhelua ja kansalaiskeskustelua käydään selvästi liian vähän, vaikka eräissä maissa, kuten Tunisiassa ja Georgiassa, onkin edistytty tässä asiassa huomattavasti.

5.3

Tiedonannossa ei mainita yhdistymisvapauden ja työnantajien, työntekijöiden tai kansalaisjärjestöjen vapaan järjestäytymisoikeuden loukkauksia ENP:n alueella. Siinä ei myöskään esitetä näkemystä siitä, miten näille tahoille voitaisiin tarjota ympäristö, joka mahdollistaisi osallistumisen julkisen vallan politiikkojen muotoiluun, ohjelmasuunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

5.4

Tiedonannossa korostetaan julkishallinnon uudistamista ja sitä, miten ENP-kumppanit toteuttavat käytännössä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä sitoumuksiaan, mutta siinä ei mainita, mikä on kansalaisyhteiskunnan rooli tässä asiassa.

5.5

ETSK on sitoutunut työskentelemään yhdessä kumppanijärjestöjensä kanssa ENP-maissa kohti selvää tavoitetta, joka on ENP:n täytäntöönpanon yhteinen seuranta ja uuden eriyttämiseen perustuvan lähestymistavan vaikutusten tarkkailu.

6.1

Vaikka EU:n noudattama muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen liittyvä strategia ja käytännön toiminta eivät koske pelkästään ENP:tä, yhteistyö kumppanimaiden kanssa on tässä suhteessa ratkaisevaa.

6.2

Meneillään olevan pakolaiskriisin ratkaisemisen on oltava osaa EU:n laajempaa strategiaa, mutta muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevan ENP-toimintasuunnitelman tehokas ja tuloksellinen toteutus voi olla sen kannalta hyvin tärkeää.

6.3

Tiedonannossa todetaan aivan oikeutetusti, että ”sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton syihin puuttuminen on olennaista, jotta naapurialueita voidaan vakauttaa”. Tämä ei kuitenkaan ole kovin johdonmukaista eriyttämiseen perustuvan lähestymistavan kanssa, mikä voi tarkoittaa vähemmän kunnianhimoista asennetta joidenkin kumppanihallitusten harjoittaman poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien järjestelmällisen rikkomisen tuomitsemista kohtaan, vaikka ne ovatkin edelleen epävakauden pääasiallisia syitä.

6.4

ETSK korostaa myös, että viisumimenettelyjen helpottamista koskevia aloitteita olisi pidettävä yhtenä ratkaisevista välineistä vuorovaikutuksen tiivistämiseksi ENP-maiden kanssa. ETSK tukee päättäväisesti viisumimenettelyjen helpottamista koskevia suunnitelmia ja varoittaa, että Schengen-alueen purkaminen voisi vaarantaa ne.

6.5

ETSK tukee myös tiedonannossa esitettyä lausuntoa, jonka mukaan ”EU pyrkii jatkossakin tarjoamaan realistisen ja tasapuolisen kuvan muuttoliikkeestä ja torjumaan voimakkaasti rasismin ja syrjinnän kaikenlaisia muotoja ja esiintymiä tukemalla kulttuurien välistä vuoropuhelua, kulttuurista monimuotoisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä”.

7.1

ETSK suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin vahvistaa kilpailukykyä, tukea ENP-kumppanien talouksia ja parantaa paikallisväestön tulevaisuudennäkymiä keskeisenä edellytyksenä vakaalle ja turvalliselle ympäristölle EU:n naapurialueilla. Kaikilla naapurimailla on taloudellisia ongelmia, mutta ne ovat sekä syiden että mittakaavan ja vakauteen kohdistuvien vaikutusten suhteen luonteeltaan hyvin erilaisia. Siksi vaaditaan eriyttämistä muun muassa taloudellisen ja sosiaalisten erojen mukaan, kun suhteita naapurialueiden maiden kanssa kehitetään tulevaisuudessa. Julkishallinnon, oikeusjärjestelmien ja turvallisuusalan uudistukset sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ovat tulevan yhteistyön painopistealueita. Edistyminen kaikilla näillä aloilla on ratkaisevan tärkeää vakautta ajatellen, mutta myös turvallinen ja vakaa ympäristö on menestyksen välttämätön edellytys.

7.2

ETSK kannattaa sitä, että tähän sisällytetään myös allekirjoitettujen assosiaatiosopimusten ja pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon tarve sekä ENP-maiden uudistukset. Jotta kumppanimaat hyötyisivät pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta, niiden olisi käytävä läpi vaikea mutta olennainen tuotannon ja palvelujen nykyaikaistamisprosessi. Tiedonannossa ilmaistaan tämä selvästi ja todetaan EU:n tukevan valmiuksien kehittämistä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen haasteisiin vastaamiseksi.

7.3

EU:n ja ENP-maiden välisen vapaakaupan ja tiiviimmän yhteistyön toteuttamisen tavoitetta ei pitäisi hylätä. Mahdollisuus päästä EU:n markkinoille motivoi naapurimaita talousuudistuksiin sekä tuotannon ja yritysten nykyaikaistamiseen. Pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittajamailla on kuitenkin myös vaikeuksia talouksiensa nykyaikaistamisessa epävakaan poliittisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi, mikä ei kannusta investointeihin. Pääsy EU:n ja muille kansainvälisille markkinoille on suoraan yhteydessä työllisyyteen ja nuorten näkymiin työmarkkinoille pääsystä. Oligarkian ja korruption juurtuminen maihin haittaa talousuudistuksia. EU:n olisi harjoitettava enemmän painostusta ja käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja tilanteen parantamiseksi, jotta voitaisiin houkutella investointipääomaa maihin, missä on vakaa talousympäristö.

7.4

On myös selvää, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpano aiheuttaa suuria sosiaalisia haasteita. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että prosessiin osallistuvat kaikki sidosryhmät, varsinkin työmarkkinaosapuolet. Kansallisten neuvoa-antavien ryhmien ja kansalaisyhteiskunnan foorumien rooli voi olla tässä mielessä myönteinen, ja ne tulisi osallistaa kaikkiin pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen toteuttamisen näkökohtiin.

7.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa kiinnitetään asianmukaisesti huomiota yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen (erityisesti nuorten osalta). On todennäköistä, että perus- ja keskiasteen koulutuksen tukea lisätään maissa, missä sitä eniten tarvitaan. Naapurimailla on myös entistä paremmat mahdollisuudet osallistua Erasmus+-ohjelmaan sen laajuuden ja rahoituksen ansiosta. Muitakin toimenpiteitä käytetään nuorten osaamisen kehittämiseksi, mikä helpottaa heidän pääsyään työmarkkinoille.

7.6

Liikenneyhteyksien kehittäminen naapurimaihin voi osaltaan tukea niiden talouksien vahvistumista. Olisi erittäin hyvä huolehtia siitä, että EU ulottaisi tärkeimmät Euroopan laajuiset verkot itäisiin kumppanimaihin ja edistäisi yhdessä kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden kumppanitahojen kanssa investointeja ja kehittäisi Euroopan ja Välimeren laajuista liikenneverkkoa koskevia ohjeellisia suunnitelmia. Nämä suunnitelmat ovat hyvin tärkeitä myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, joille tulisi varata aktiivinen tehtävä niiden täytäntöönpanossa.

7.7

EU on energiantuotannon suhteen riippuvainen naapurimaista. Siksi yhteiset energiahankkeet ovat kummallekin osapuolelle yhtä tärkeitä ja välttämättömiä. Energian säästäminen ja energiatehokkuus sekä päästöjen vähentäminen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvät hankkeet ovat erityisen tärkeitä. Yhteisessä tiedonannossa painotetaan perustellusti tarvetta lujittaa EU:n energia-alan vuoropuhelua naapurialueen maiden kanssa energiaturvallisuuden, energiamarkkinoiden uudistuksen ja kestävyysajattelun mukaisen energiatalouden edistämisen osa-alueilla. Tavoitteena on luoda häiriönsietokykyinen energiaunioni, jonka ydinasiana on kunnianhimoinen ilmastopolitiikka.

7.8

ETSK on tyytyväinen toteamukseen, että ”[m]aatalous on monissa kumppanimaissa tärkeä työllistäjä. EU:n olisi jatkettava kestävien ja osallistavien politiikkojen ja investointien tukemista tämän alan nykyaikaistamiseksi sekä tuettava tarvittaessa maaseudun elinkeinojen monipuolistamista.” On kuitenkin syytä korostaa, että pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen toteuttamisesta seuraava yhdenmukaistaminen maatalouden ja elintarviketuotannon alalla ei saa johtaa maataloustuotteiden laadun alenemiseen tai työelämän normien heikkenemiseen.

8.1

ETSK on tyytyväinen turvallisuuden voimakkaaseen painottamiseen yhteisessä tiedonannossa. Pitkän aikavälin taloudellisen ja sosiaalisen vakauden vuoksi on erittäin tärkeää vahvistaa kumppanitahojen kykyä selviytyä ulkoisista ja sisäisistä uhkista ja edistää nykyaikaistamista.

8.2

ETSK tukee turvallisuuteen liittyviä ENP:n prioriteetteja, ja pitää keskeisen tärkeänä terrorismin torjumista, radikalisoitumisen ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemistä sekä korruption kitkemistä ja kyberrikollisuuden torjumista. Näiden prioriteettien voidaan katsoa muodostavan turvallisuuden lisäämisen ydintehtävän sekä ENP:n puitteissa että EU:n itsensä piirissä.

8.3

On kuitenkin syytä korostaa, että ENP-maiden vakautta eivät uhkaa vain terroristi- tai rikollisjärjestöt vaan myös tietyt hallitukset, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja aiheuttavat konflikteja ja kriisejä ENP-alueella.

8.4

ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteeseen, joka koskee uuden ponnen antamista yhteistyölle yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTPP) liittyvissä asioissa, korostaen erityisesti mahdollisuutta käyttää tarvittaessa YTPP-operaatioita ja EU:n taisteluosastoja jaetun vastuun ja turvallisuuden etunäkökohtien toteuttamiseksi käytännössä. YTPP:n välineitä ja diplomaattisia toimia olisi kuitenkin käytettävä kriiseihin vastaamisen lisäksi myös poliittisena keinona kriisien ehkäisemiseen. EU:n olisi korostettava tarvetta osallistua enemmän konfliktien ehkäisemiseen ja diplomaattiseen sovitteluun mahdollisten konfliktimaiden tai valtioista riippumattomien toimijoiden välillä.

9.1

ETSK on tyytyväinen yhteisen tiedonannon kantaan, jonka mukaan olemassa olevat alueelliset yhteistyömuodot – itäisen kumppanuusohjelman ja eteläisen naapurialueen kanssa tehtävän alueellisen yhteistyön vahvistaminen – säilytetään. On kuitenkin painotettava sitä, että olemassa olevissa alueellisissa kehyksissä on syntynyt usean viime vuoden aikana huomattavia eroavaisuuksia ja poikkeamia. Olisi ehkä kannustavaa ehdottaa, että ENP-kumppanit erotellaan selvemmin kahteen ryhmään: niihin maihin, jotka ovat jo saavuttaneet ylemmän tason integroitumisessa EU:n kanssa (assosiaatiosopimuksilla ja syvillä ja kattavilla vapaakauppa-alueilla – assosiaatiosopimukset/vapaakauppasopimukset) tai aikovat tehdä niin, ja muihin maihin.

9.2

Edelleen on epäselvää, miten uusi ENP edistää yhteistyön tiivistämistä niiden kumppanimaiden kanssa, jotka ovat onnistuneet assosiaatiosopimuksen tai vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanossa ja joilla on pyrkimyksiä Euroopan unionin suuntaan. ETSK toistaa mielipiteensä siitä, että eräille itäisen naapurialueen maille olisi tarjottava selvästi mahdollisuus liittyä Euroopan unioniin. Tämä paitsi innostaisi ja motivoisi hallituksia muuttamaan maitaan ja lainsäädäntöään EU:n säännöstön mukaiseksi myös kannustaisi järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan näihin toimiin. Tämä toisi myös eurooppalaiset arvot ja identiteetin lähemmäksi kumppanimaiden kansalaisia.

9.3

ETSK tukee ajatusta temaattisista puitteista, jotka edistäisivät yleistä siirtymistä kohti eteläisen ja itäisen naapurialueen asianosaisille tahoille räätälöityjä aloitteita ja hankkeita. Ehdotettu idea vaikuttaa kuitenkin liian laaja-alaiselta, eikä sillä ole selvää tavoitetta. Keskustelufoorumit, joilla käsitellään muuttoliikkeen, energian ja turvallisuuden kaltaisia asioita, ovat ensimmäinen askel kohti edellä mainittuihin haasteisiin liittyvää syvempää yhteistyötä. EU:n olisi ilmaistava selvemmin, mitkä nimenomaiset tulokset se haluaa saavuttaa näiden temaattisten kehysten avulla.

9.4

Olisi otettava huomioon, että eräät naapurien naapurit (erityisesti Venäjä) kutsuttiin mukaan ENP:hen mutta ne eivät ole koskaan hyödyntäneet tätä tilaisuutta. Siksi temaattisten foorumien avulla pitäisi pyrkiä vain saavuttamaan erityiset päämäärähakuiset tavoitteet eikä tarjota kolmansille osapuolille mahdollisuuksia omien tavoitteidensa edistämiseen ENP-periaatteiden kustannuksella. Tiedonannossa ”naapurien naapureiksi” kuvattu yhteistyön muoto on varsin puutteellisesti määritelty, joten jokaista sen kaltaista yhteistyötä täytyy tarkkailla huolellisesti ja varmistaa, ettei mikään kolmas osapuoli käytä sitä väärin kumppanimaiden, EU:n tai koko ENP:n intressejä heikentääkseen Naapurialueen (tai naapurien naapurien) ulkopuolisten muiden toimijoiden osallistumisen ja yhteistyön niiden kanssa olisi perustuttava ENP-kumppanien hyvään tahtoon ja itsenäiseen päätökseen uusien toimijoiden ottamisesta mukaan yhteistyöhönsä EU:n kanssa.

10.1

ETSK on tyytyväinen aloitteeseen, jolla pyritään hankkimaan huomattavaa lisärahoitusta lisäämällä edelleen yhteistyötä tärkeimpien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja hyödyntämällä naapuruuspolitiikan investointivälinettä, ja EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden puolivälitarkistukseen vuonna 2017. On syytä painottaa selvästi, että EU:n naapurialueiden lisääntyneet tarpeet ja haasteet edellyttävät Euroopan naapuruusvälineen (ENI) kautta käytettävien 15 miljardin euron tehokkaampaa uudelleenjakoa kaudella 2014–2020 ja sen lisäksi huomattavia lisäresursseja.

10.2

ETSK tukee ehdotuksia ENI:n sisäisestä joustovarasta varojen pikaiseksi kohdentamiseksi ennakoimattomiin tarpeisiin ja varainhoitosääntöjen muuttamisesta niin, että käyttämättömät varat voidaan siirtää seuraavaan vuoteen.

10.3

ETSK on kuitenkin sitä mieltä, että ENP:n ensisijainen painopiste olisi oltava olemassa olevien rahoitusvälineiden parantamisessa uusien rahoitusrakenteiden eli ”erityisrahastojen” korostamisen sijasta. Jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välisen tiiviimmän yhteistyön pitäisi lisätä menotalouden avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Siihen kuuluu kyky reagoida nopeammin muuttuviin poliittisiin tilanteisiin ja turvallisuustilanteisiin paikan päällä sekä ohjata varoja tarvittaessa uudelleen. EU:n olisi myös omaksuttava selvä lähestymistapa tapauksissa, joissa kumppanit eivät halua tiiviimpää yhdentymistä, ja luotava kannusteita perusarvojen kunnioittamiseen ja keskeisten uudistusten edistämiseen.

10.4

EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tutkittava mahdollisuuksia laajentaa yhteistä ohjelmasuunnittelua ENP:ssä. Entistä avoimemman ohjelmasuunnittelun ja tuloksista raportoimisen on oltava jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten käytettävissä. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla merkittävä rooli tässä mielessä.

11.1

ETSK on tyytyväinen päätökseen lisätä EU:n politiikkojen tunnettuutta ja edistää tehokkaampaa viestintää uudesta ENP:stä. Tiedonannossa todetaan aivan oikeutetusti, että ”[j]ulkisuusdiplomatiaa parantamalla voidaan saada paremmin perille viesti EU:n politiikkojen perusteluista ja EU:n käytännön toiminnan myönteisistä vaikutuksista”. On aivan yhtä tärkeää, että EU:n arvojen ja ENP:n periaatteiden kanssa ristiriidassa olevien vääristeltyjen tietojen, väärien tietojen ja propagandan aiheuttamia vahinkoja ei jätetä huomiotta.

11.2

EU:n olisi löydettävä asianmukaiset välineet ja lähteet vastatakseen viestintähaasteisiin ENP-kumppanimaissa ja EU:ssa. Ulkosuhdehallinnon perustama EU:n itäinen Stratcom-työryhmä (”East Stratcom Task Force”) on ensimmäinen vaihe lisättäessä EU:n ja ENP-kumppanimaiden kansalaisten tietoisuutta vihamielisistä ja turvallisuutta horjuttavista puheenvuoroista julkisessa viestinnässä. Ulkosuhdehallinnon ei pitäisi vetäytyä antamistaan sitoumuksista vahvistaa EU:n strategista viestintää entisestään.

11.3

Muuttoliikkeen aiheuttamat haasteet sekä ENP-alueella että EU:n sisällä olisi asetettava etusijalle strategisessa viestinnässä ja julkisessa diplomatiassa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi tunnustettava, että vääristellyt tiedot muuttoliikkeestä ja pakolaispolitiikasta voivat tehdä paljon pahaa jäsenvaltioiden yhteenkuuluvuudelle ja ENP-kumppanien luottamukselle ja jopa EU:n vakaudelle.