10.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/25

1.

katsoo, että yhteisötalous on avaintekijä Euroopan unionin sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Se käsittää kaksi miljoonaa yritystä, muiden muassa järjestöjä, osuuskuntia ja keskinäisiä yhtiöitä, ja luo 11 miljoonaa työpaikkaa, mikä vastaa kuutta prosenttia työssäkäyvästä väestöstä ja kymmentä prosenttia Euroopan yrityskentän kaikista yrityksistä.

2.

painottaa, että yhteisötalouden yksiköt ja toimijat ovat osoittautuneet sinnikkäiksi kriisin aikana ja että ne ovat vakavista vaikeuksista huolimatta auttaneet parantamaan kansalaisten hyvinvointia ja pitämään heidät työmarkkinoilla silloinkin, kun muut organisaatiot ja yritykset eivät ole kyenneet tekemään niin. Tämä piirre on ollut erityisen huomionarvoinen sellaisten henkilöiden integroimisessa, joilla on erityisiä vaikeuksia päästä tai palata työmarkkinoille.

3.

pitää ensisijaisen tärkeänä, että yhteisötalouden panos Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseen otetaan paremmin huomioon EMUn vahvemmasta sosiaalisesta ulottuvuudesta vuonna 2012 annetun komission tiedonannon ja vuonna 2013 hyväksytyn sosiaalisten investointien paketin seurannassa, ja katsoo, että yhteisötalouteen kohdistuvilla investoinneilla tulee olla paikkansa ei pelkästään Euroopan strategisten investointien ra ja muita EU:n rahoituslähteitä hyödynnettäessä vaan myös Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan sosiaalirahaston – jotka usein osaltaan edistävät laadukkaiden työpaikkojen luomista EU:n kansalaisille – puitteissa.

4.

korostaa, että koska yhteisötalouden aloitteet perustuvat yhteisöihin kuuluvien yksilöiden väliseen yhteistyöhön ja kansalaisosallistumiseen, ne auttavat lisäämään sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä luottamusta koko EU:ssa. Paikallisen sitoutuneisuutensa ja juurtuneisuutensa ansiosta ne ovat vähemmän alttiita yritystoiminnan siirtymiselle ja tarjoavat näin työntekijöilleen paremman turvan. Nämä ovat tekijöitä, jotka muodostavat osan näiden yritysten yhteiskuntavastuusta.

5.

on tyytyväinen yhteisötalouden saamaan asemaan EU:n lainsäädännössä, esimerkiksi asetuksessa (EU) N:o 1304/2013 Euroopan sosiaalirahastosta, asetuksessa (EU) N:o 1301/2013 Euroopan aluekehitysrahastosta tai työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta 11. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1296/2013. Komitea on myös tyytyväinen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen uutta ohjelmasuunnittelukautta 2014–2020 koskeviin uusiin asetuksiin, joissa asetetaan yhteiskunnalliset yritykset ESR:n ja EAKR:n mahdollisiksi investointipainopisteiksi, vahvistetaan kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa ja tarjotaan mahdollisuuksia edistää kumppanuuteen perustuvia yhteisötalouden ja paikallis- tai alueviranomaisten välisiä aloitteita hyödyntämällä paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden kaltaisia välineitä.

6.

muistuttaa, että yhteisötalouden organisaatiot edistävät kaikkien kansalaisten osallistumista, yhteisvastuullisuutta ja yrittäjyyttä, tuotantojärjestelmässä syrjään jääneet kansalaiset mukaan luettuina, mikä auttaa luomaan taloudellista toimintaa, joka yhteiskunnallisten yritysten tapauksessa synnyttää lisäarvoa ja luo kannattavuutta myös aloilla, jotka ovat taloudellisesti muita heikompia.

7.

korostaa, että on tärkeää edistää kansalaisten osallistumista sekä yhdessä luomisen prosesseja sosiaalisella alalla julkisen sektorin, yhteisötalouden monien erilaisten yksiköiden ja erityisesti yhteiskunnalliset yritykset käsittävän yksityisen sektorin välisten dynaamisten kumppanuuksien avulla. Samalla tulisi omaksua toimintamalli, jossa korostuvat sosiaalisesta näkökulmasta innovatiiviset toimenpiteet ja toimintalinjat.

8.

korostaa yrittäjyysosaamisen yhteisötalouden alalla saamaa verrattain vähäistä julkista tunnustusta, joka johtuu muun muassa eri alueiden ja maiden toimijoiden puutteellisesta verkostoitumisesta. Siksi on olennaisen tärkeää vaihtaa parhaita käytänteitä, kehittää kumppanuuksia ja luoda kannustin- ja rahoitusjärjestelyitä, jotta edistetään yrittäjyysosaamista, sosiaalista innovointia ja sosiaalisia investointeja. Nämä ovat edellytyksiä sille, että yhteisötaloudesta tulee houkuttavampaa ja että sen merkitys tunnustetaan nykyistä paremmin.

9.

ehdottaa, että yhteisötalouden tutkimukselle annetaan nykyistä suurempi painoarvo Euroopassa ja että panostetaan myös siihen, että laaditaan ja levitetään yhteisötaloutta käsitteleviä yleisiä koulutusohjelmia suurelle yleisölle ja erityisesti opiskelijoille sekä yhteisötalouden toimijoille ja työttömille tarkoitettuja erityisohjelmia, luomalla kumppanuuksia yhteisötalouden organisaatioiden, oppi- ja koulutuslaitosten sekä alue- ja paikallisviranomaisten välille.

10.

muistuttaa, että alue- ja paikallisviranomaisten, jäsenvaltioiden ja EU:n tulee edistää kumppanuutta sekä uusien välineiden ja sosiaalisen tuen uusien mahdollisuuksien – joita avautuu jatkuvasti tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen ansiosta – kehittämisen tukemista parantamalla tarjottavien palvelujen laatua ja saatavuutta, järkeistämällä kustannuksia ja auttamalla siinä, että yhteisötaloudesta luodaan houkutteleva kuva suurelle yleisölle.

11.

kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan yhteisötalouden toimijoiden toimintaa markkinoilla ottaen huomioon roolin, joka näillä on muun muassa työttömyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa, kun nämä työllistävät syrjäytyneiksi katsottuja ryhmiä.

12.

kehottaa Euroopan komissiota esittämään oikeudellisen kehyksen, joka sisältää yhteiset määritelmät, joita sovelletaan erilaisiin yhteisötalouden eurooppalaisiin muotoihin, kuten osuuskuntiin, säätiöihin, keskinäisiin yhtiöihin ja yhdistyksiin, jotta yhteisötalouden yritysten toiminnalla on varma oikeudellinen perusta ja jotta ne voivat näin hyötyä sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden eduista. Tämän asiakirjan tulisi sisältää muun muassa yhteisiä määritelmiä. Kyseiset määritelmät voivat olla lähtökohta laadittaessa EU:n ja näiden organisaatioiden välistä kumppanuutta koskevia ohjelmia, mikä mahdollistaa tukien mukauttamisen kunkintyyppisen organisaation tarpeisiin, jotta voidaan tehostaa niiden roolia työllisyyden edistämisessä ja yrittäjyysosaamisen tukemisessa paikallis- ja aluetasolla.

13.

panee merkille, että yhteisötalouden yksiköiden ja toimijoiden myönteinen rooli työttömyyden torjunnassa sekä osallistavan ja kestäväpohjaisen kasvun edistämisessä on erityisen merkittävä alueilla, joille on ominaista lähtömuutto, väestön nopea ikääntyminen, puutteellinen tuotantodynamiikka sekä vähäinen yrittäjähenkisyys. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota maaseutualueisiin. Kyseisillä alueilla yhteisötalouden merkitys on yhteiskunnallisten tavaroiden ja palveluiden paikallisen kysynnän tyydyttämistä suurempi, sillä yhteisötalouden organisaatiot ovat yksi harvoista tahoista, jotka yhteisten ponnistelujen ansiosta pystyvät edistämään yrittäjähenkisyyttä ja pidättelemään tai houkuttelemaan alueiden omia resursseja hyödyntämään kykeneviä taloudellisia toimijoita.

14.

kehottaa edistämään yhteisötalouden ja ammattioppilaitosten välistä yhteistyötä kaikilla toiminta-aloilla ja tukemaan koulu- ja opiskelijaosuuskuntien perustamista nuorten työskentelymahdollisuuksien laajentamiseksi ja siten nuorisotyöttömyyden ennalta ehkäisemiseksi. Komitea kannattaa tähän liittyen myös koulu- ja opiskelijaosuuskuntien lukemista yhteisötalouden toimijoiden joukkoon ja ehdottaa, että Euroopan komissio ja eri jäsenvaltiot koordinoisivat tältä osin toimiaan, jotta osuustoiminta ja yhteisötalous sisällytettäisiin oppilaitosten ja korkeakoulutuksen yrittäjyyskasvatukseen osana valtion opetusohjelmia ja -suunnitelmia.

15.

katsoo, että jäsenvaltioiden ja EU:n tukia kumppanuuksille, joissa on mukana yhteisötalouden organisaatioita, tulee aina kun mahdollista ja kaikin mahdollisin keinoin korottaa harvaan asutuilla alueilla ja alueilla, missä työttömyyden tunnusluvut ovat erityisen korkeat ja missä haavoittuvassa asemassa olevien sosiaaliryhmien työllisyys on matalalla tasolla, sekä alueilla, joita leimaavat köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, ja nimenomaisten ympäristönäkökohtien vuoksi tärkeillä alueilla. Näin pitää toimia, jotta edistetään niiden erityistä roolia lisäarvon luomisessa ja säilyttämisessä kyseisillä alueilla.

16.

kehottaa Euroopan komissiota soveltamaan joustavasti yhteisötalouden organisaatioille suunnattua valtiontukea koskevia sääntöjä, tukemaan paikallis- ja alueyhteisöjä sääntöjen tulkitsemisessa ja oikeasuhtaisessa soveltamisessa sekä mahdollisuuksien mukaan lisäämään jäsenvaltioiden tai niiden paikallis- ja alueyhteisöjen sekä EU:n tukea kumppanuusjärjestelyille, joissa on osapuolina yhteisötalouden organisaatioita.

17.

on tyytyväinen siihen, että hiljattain on hyväksytty julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat direktiivit (direktiivit 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2014/23/EU), joihin sisältyy sosiaalisia lausekkeita ja kriteerejä muun muassa sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen innovoinnin edistämiseksi. Komitea kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan nyt saatettaessa näitä direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä, että hankintaviranomaiset voivat hyödyntää täysimittaisesti erityissäännöksiä, jotka koskevat varattuja hankintasopimuksia ja yksinkertaistettuja menettelyjä, yhteisötalouden toimijoiden roolin vahvistamiseksi niin valtakunnallisella kuin alue- ja paikallistasolla. Lisäksi komitea kehottaa EU:n toimielimiä seuraamaan näiden sääntöjen soveltamista valtakunnallisella sekä alue- ja paikallistasolla sekä jatkamaan keskustelua niiden parantamisesta.

18.

katsoo, että yhteisötalous voi olla tarkoituksenmukainen ja hyvin tehokas väline harmaan talouden torjumiseksi ja taloudellisen ja sosiaalisen lisäarvon tuottamiseksi.

19.

katsoo, että on ratkaisevan tärkeää vapauttaa yhteisötalouden potentiaali parantamalla yhteisötalouden toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia rahoitusmuotoja, kuten eurooppalaisia rahastoja, riskipääomarahastoja, mikroluottoja ja kollektiivista mikrorahoitusta (joukkorahoitus), ja osoittamalla käyttöön riittävästi taloudellisia resursseja paikallis-, alue-, valtio- ja EU-tasolla sovittamalla yhteen tarvittavat taloudelliset ja rahoitukselliset vaatimustasot näiden organisaatioiden ruohonjuuritasolla tekemän työn tunnustetun yleishyödyllisyyden kanssa.

20.

pitää valitettavana, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa komission strategiassa ei mainita yhteisötaloutta ja viitataan vain ohimennen ei-kaupalliseen yhteisölliseen talouteen, jonka sosiaalinen potentiaali on erittäin suuri.

21.

painottaa tarvetta edistää seurantakulttuuria yhteisötalouden organisaatioissa parantamalla niiden valmiuksia mitata toimintansa taloudellisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia ja raportoida niistä sekä kehittämällä menetelmiä ja indikaattoreita, jotka vastaavat tällaisten organisaatioiden luonnetta ja erityispiirteitä. Seurannasta kertyviä kokemuksia on levitettävä ja asetettava eri tavoin saataville.

22.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio on perustanut monikielisen sähköisen foorumin (Euroopan sosiaalisen innovoinnin foorumi) tiedonvaihdon edistämiseksi sosiaalisen innovoinnin alalla, mutta pitää tarpeellisena, että foorumissa on erillinen yhteisötalouden osasto.

23.

ehdottaa, että Euroopan komissio perustaisi erityisen yhteisötaloutta käsittelevän yksikön, sillä vaikuttaa siltä, että tämänhetkisessä päätöksessä yhdistää GROW-pääosaston yksiköitä uudeksi klustereista, yhteisötaloudesta ja yrittäjyydestä vastaavaksi yksiköksi ei oteta huomioon yhteisötalouden laajuutta ja todellista tilannetta.

24.

kannustaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia arvioimaan nykyisiä esimerkkejä paikallisten ja alueellisten hallintotahojen, yhteisötalouden ja muiden toimijoiden uusista vuoropuhelumuodoista sekä kumppaneina yhdessä laatimista ja toteuttamista toimista sekä edistämään näiden esimerkkien levittämistä.

25.

katsoo, että koska valtaosalla yhteisötalouden organisaatioista toiminta-alue on hyvin paikallinen (tai alueellinen), EU:n ja jäsenvaltioiden tulee tukea ja edistää paikallis- ja alueviranomaisten nykyistä laajempaa roolia yhteisötaloutta koskevien ohjelmien ja politiikkojen määrittelyssä sekä niiden yhteensovittamisessa erilaisten julkisten toimintalinjojen kanssa, jotta vauhditetaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

26.

kehottaa Euroopan komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille, jotka eivät ole sitä vielä tehneet, yhteisötalouden toiminnan ja kehittämisen kannalta välttämättömän oikeudellisen ja lainsäädäntökehyksen laatimista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun alaa varten on määritelty selkeä strategia.