22.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 313/17

1.

ottaa tyytyväisenä vastaan Euroopan komission pääomamarkkinaunionin muodostamisesta laatimassaan vihreässä kirjassa esittämän aloitteen, jonka keskeisenä tavoitteena on yhtenäisten pääomamarkkinoiden luominen.

2.

muistuttaa, että yksityinen aloitteellisuus ja yrittäjyys ovat tärkeässä roolissa luotaessa kilpailukykyistä Euroopan unionin taloutta.

3.

toteaa, että on olennaisen tärkeää luoda yhteiset pääoman sisämarkkinat.

4.

kehottaa komissiota kiirehtimään työtään toimintasuunnitelman parissa ja esittämään mahdollisimman pian säädösehdotuksia EU:n täysin yhdennettyjen pääoman sisämarkkinoiden saavuttamiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä.

5.

panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset poistaa yritysinvestointien esteet, sillä tämä hyödyttäisi erityisesti pk-yrityksiä. Komitea korostaa, että pääomamarkkinoiden potentiaalin hyödyntäminen on paikallisen ja alueellisen kestävän kasvun ja työllisyyden tärkeä ulottuvuus.

6.

korostaa tarvetta sellaisiin uusiin rahoitusmarkkinoiden rakennetta koskeviin ja suhdanteita tasoittaviin toimiin, joiden vaikutus ulottuisi kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ja hyödyttäisi lisäksi niitäkin alueita, missä rahoitusmarkkinoiden kehitystaso on alhainen.

7.

pitää tarpeellisena monipuolistaa EU:n talouden rahoituslähteitä ja mekanismeja, joiden avulla sen puoleen houkutellaan uusia sijoituksia, jotka ovat kehitystä ja vakautta edistäviä tekijöitä.

8.

kohdistaa huomionsa varsinkin niihin pääomamarkkinaunioniin liittyviin elementteihin, jotka ovat omiaan vauhdittamaan alueellista ja paikallista kehitystä.

9.

pitää erityisen kiinnostavina ja tukee määrätietoisesti kaikkia toimia, joilla tähdätään seuraaviin seikkoihin:

10.

toteaa, että pääomamarkkinaunionin tulee mahdollistaa sellaisten investointihankkeiden rahoituslähteiden monipuolistaminen, jotka ominaislaatunsa ja mittasuhteidensa vuoksi edellyttävät lukuisien rahoitusalan toimijoiden panosta.

11.

jakaa käsityksen, että pääomamarkkinaunionin toteuttaminen tulee vaatimaan poikkeuksellisen laaja-alaisia analyyseja ja konsultaatioita, jotta kyetään määrittämään esteet ja mahdollisuudet, ja että niiden jatkoksi tarvitaan monitahoisia toimenpiteitä sääntelyn, instituutioiden ja koulutuksen aloilla.

12.

panee tyytyväisenä merkille työn aloittamisen pääomamarkkinaunioniin vievän prosessin toteuttamiseksi.

13.

katsoo, että Euroopan unionin puitteissa toteutettavat säännellyt pääoman sisämarkkinat ovat seuraavana vuorossa oleva mekanismi, joka tuo kykyä kestää epäsymmetrisiä šokkeja, joita aiheutuu Euroopan unionin eri alueiden kehitystahdin eroista. Komitea huomauttaa, että pääomamarkkinoiden heikkous johtuu myös syvään juurtuneista tekijöistä kokonaiskysynnän puutteen taustalla. Niistä esimerkkinä mainittakoon aluekehityksen epätasaisuus.

14.

toteaa tyytyväisenä, että jatkotoimista on laadittu tärkeysjärjestykseen asettaen luettelo, joka käsittää muun muassa seuraavat toimet: pääomamarkkinoille pääsyn kynnysten madaltaminen, pääoman haltijoiden ja pk-yritysten kaltaisten toimijoiden välisten suhteiden solmimisen helpottaminen, pääomamarkkinoiden turvallisuus, pitkäaikaisten sijoitusten tukeminen ja rahoittaminen, suunnattujen osakeantien ja muiden rahoitusmuotojen kehittäminen koko EU:n puitteissa sekä hallinnollisen taakan keventäminen.

15.

katsoo, että pääomamarkkinaunionissa on potentiaalia Euroopan hajanaisten pääomamarkkinoiden yhdentämiseen ja rajatylittävien pääomavirtojen sujuvoittamiseen, mikä puolestaan kasvattaa eurooppalaisiin yrityksiin ja infrastruktuurihankkeisiin kohdennettavien sijoitusten mittasuhteita.

16.

kehottaa komissiota ottamaan huomioon myös luotonantopuolen ja erityisesti analysoimaan ja puuttumaan perimmäisiin syihin sille, etteivät piensijoittajat eivätkä institutionaaliset sijoittajat pysty mobilisoimaan ja muuntamaan riittävästi pääomaa yksityishenkilöille tarjottavien rahoituspalvelujen ja pitkäaikaisten investointien vahvistamiseksi reaalitaloudessa.

17.

pelkää, että tähän asti määritetyt tavoitteet ovat liian yleisluonteisia, mikä saattaa johtaa siihen, että pk-yritysten rahoituksen lähteitä ei kyetä monipuolistamaan riittävästi.

18.

katsoo, että syntymässä olevan pääomamarkkinaunionin tulee ennen kaikkea edistää pk-yritysten kehitystä, mutta pohtii, onko arvopaperisointi todella pitkän aikavälin ratkaisu pk-yritysten rahoitusongelmiin, sillä sen kustannukset ovat suhteellisen suuret pk-yrityksille.

19.

kannattaa valittua muutosten suuntaa pyrittäessä vahvistamaan yksityisten sijoittajien sitoutumista pääomamarkkinoihin. Komitea toteaa kuitenkin, että yksityiset sijoittajat jäävät vihreässä kirjassa liian vähälle huomiolle.

20.

katsoo, että laaja-alaiseen pääomamarkkinoiden uudistukseen on liitettävä vahva EU:n laajuinen ja kansallinen valvonta. Tähän kuuluu myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen roolin vahvistaminen valvonnan lähentämisen parantamisessa, jotta rahoitusmarkkinoilla voidaan välttää liiallista riskinottoa ja epävakautta.

21.

kehottaa toteuttamaan laajoja kuulemismenettelyjä, jotka koskevat arvopaperisointiprosesseja, ja muistamaan samalla rahoituskriisin antamat opetukset. Arvopaperisointi ei saa aiheuttaa järjestelmäriskiä, joten arvopaperisoinnissa tulee välttää välineitä, joiden vipuvaikutus on suuri, sekä riippuvuutta lyhytaikaisesta rahoituksesta.

22.

kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltiokohtaiset markkinat eroavat merkittävästi toisistaan kulttuuristen, historiallisten ja oikeudellisten näkökohtien suhteen. Komitea katsoo, että aihepiirin monitahoisuus edellyttää pääomamarkkinaunionin luomista ja vaikutuksia koskevan ennakkoanalyysin laajentamista kuhunkin yksittäiseen jäsenvaltioon.

23.

katsoo, että useat pääomamarkkinaunionia koskevista toimenpiteistä täytyy toteuttaa samanaikaisesti ja että niillä pitää olla jatkossa tukenaan monitasoisia koulutusohjelmia, kun otetaan huomioon mm. perinteistä ja käytänteistä johtuvat sosiaaliset esteet.

24.

kiinnittää huomiota siihen, että yksityissijoittajien sekä mikro- ja pienyritysten omistajien rahoitusosaaminen ja sijoituskulttuurin tuntemus on puutteellista. Nämä rakenteelliset tekijät vaikeuttavat yleiseurooppalaisten pääomamarkkinoiden kehitystä.

25.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli kansalaisten taloustaitojen kehittämisessä. Komitea korostaa lisäksi yhteiskunnallisten instituutioiden ja oppilaitosten merkitystä välitettäessä nuorille eurooppalaisille tietoa taloudesta ja rahoituksesta.

26.

pitää aiheellisena, että julkisen sektorin rahoituksellista ja institutionaalista osallisuutta laajennetaan niille aloille, jotka välittömästi edistävät pääomamarkkinoiden kehitystä ja missä yksityisen sektorin toiminta osoittautuu riittämättömäksi. Ennen julkisen sektorin osallistumista olisi varmistettava, että julkisilla varoilla tosiasiassa kannustetaan yksityisiin aloitteisiin. Komitea katsoo, että näissä tapauksissa tulee julkisen sektorin osallisuuden perustua samanaikaiseen taloudelliseen arvioon ja että sen tulee käsittää selkeä suunnitelma omistuksista luopumisesta, kun tavoiteltu vaikutus on saavutettu, mutta myös silloin kun asiat kehittyvät epäsuotuisaan suuntaan.

27.

katsoo, että monissa maissa on pääomamarkkinaunionia koskevan suunnitelman kattamilla aloilla hyviä käytänteitä, joita kannattaa tehdä tunnetuksi.

28.

korostaa, että paikallis- ja aluetason yhteisöillä voi olla merkittävä ja monitahoinen rooli pääomamarkkinoilla sijoittajina, jotka tarjoavat pitkäkestoisesti pääomaa toiminnan käynnistämiseen, ja niiden saatavat voivat olla kaupankäynnin kohteina markkinoilla.

29.

on samaa mieltä tarpeesta luoda johdonmukainen säännöstö pääomamarkkinoita varten. Kaikissa jäsenvaltioissa olisi noudatettava näitä säännöksiä.

30.

pitää asianmukaisena olettaa, että kun laaditaan läpinäkyvät puitteet pääoman sisämarkkinoiden toimintaa varten ja yhdennetään vakuusjärjestelmää, on syytä odottaa uskottavuuden kasvavan sijoittajien keskuudessa, mikä johtaa pääomien kohdentamisen tehostumiseen.

31.

korostaa, että johdonmukainen säännöstö olisi merkittävä askel kohti esteiden poistamista ja edellytysten luomista koko Euroopan unionin kattavien, nykyistä paremmin kansainvälisiin markkinoihin integroituneiden yhteisten pääomamarkkinoiden perustamiselle ja toiminnalle.

32.

muistuttaa, että pääomamarkkinaunionia koskevat sääntelyehdotukset eivät saa johtaa liialliseen sääntelytaakkaan pk-yritysten kohdalla tai rajoittaa etuja, joita tämä sektori voisi saada pääoman sisämarkkinoiden luomisesta.

33.

pitää olennaisen tärkeänä, että luodaan uusia oikeudellisia kategorioita, jotka mahdollistavat sijoittamisen ja pääoman hankinnan Euroopan unionin puitteissa.

34.

pitää mahdollisena uusien markkina-aloitteiden saamista liikkeelle lisäämällä yleisön käytettävissä olevan, rahoitusalaa koskevan informaation läpinäkyvyyttä ja poistamalla syyt siihen, miksi rahoitusalaa koskeva informaatio ei ehkä ole vertailukelpoista jäsenvaltioiden välillä.

35.

uudistaa kehotuksensa lisätä niiden tietojen vertailukelpoisuutta ja saatavuutta, jotka koskevat pk-yrityssektorin toimijoiden rahoittamiseen liittyviä riskejä koko EU:ssa, kuten alueiden komitean aiemmissa lausunnoissa on todettu.

36.

pitää tarkoituksenmukaisena, että perustetaan yksinkertaistetut kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS), joiden pohjalta yrityksiä voitaisiin vertailla yrityksiä ja parantaa niiden luottokelpoisuusluokituksia. Tämän tyyppisten standardien soveltaminen voisi lisäksi rohkaista sijoittajia sijoittamaan varoja yrityksiin, jotka soveltavat läpinäkyviä ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita.

37.

käsittää tarpeen työskennellä järjestelmällisesti konkurssilainsäädännön yhdenmukaistamiseksi sekä taloudellista uudelleenjärjestelyä koskevien menettelyjen puitteiden yhteensovittamiseksi. Komitea tiedostaa asian monitahoisuuden, varsinkin kun otetaan huomioon, että on olemassa monia eri tapoja, joilla sosiaaliryhmiä ja tietynlaisia velkojia asetetaan etuoikeutettuun asemaan.

38.

kannattaa oikeudellisten puitteiden uudelleenarviointia mm. vakavaraisuussääntöjen osalta tavoitteena tarkastella niitä esteitä, jotka haittaavat pk-sektoriin sijoitettujen varojen arvopaperistamista ja muiden rahoitusta tarjoavien tahojen kuin pankkilaitosten toimintaa. Komitea kannattaa myös vähemmän rajoittavaa kohtelua pitkäkestoiselle sitoutumiselle infrastruktuurihankkeisiin.

39.

kiinnittää huomiota mahdollisiin rahoitusmarkkinoiden yhdenmukaistamisen puutteeseen liittyviin ongelmiin, jotka johtuvat siitä, että tietyt jäsenvaltiot ovat pankkiunionin ulkopuolella.

40.

korostaa, että pääomamarkkinaunionin täytyy olla avoin ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja että sen tulee houkutella kansainvälisiä sijoituksia – kuitenkin niin, että ylläpidetään korkeatasoiset standardit EU:ssa mm. huolehtimalla markkinoiden eheydestä ja sijoittajien rahoitusvakaudesta.

41.

tähdentää pk-sektorin merkitystä Euroopan taloudelle ja aluekehitykselle. 27 jäsenvaltion EU:ssa on yli 20 miljoonaa pk-yritystä, jotka tuottavat 67 % työpaikoista ja 58 % bruttoarvonlisäyksestä. Lisäksi enintään 10 ihmistä työllistäviä yrityksiä on lähes 19 miljoonaa. Se vastaa yhtä viidennestä työpaikoista EU:ssa. Vuosien 2008–2011 kriisin aikana pk-yritykset kykenivät vakaampaan työllistämiseen kuin suuret yritykset, mutta samalla niiden suhteellinen osuus bkt:n tuottajina supistui (1).

42.

toteaa, että pk-yritysten on hankalampaa saada käyttöönsä monipuolisempia rahoituslähteitä toimintaansa. Yli 80 % EU:n pk-yritysten ulkopuolisista rahoituslähteistä on pankkiluottoja, ja 40 % yrityksistä hyödyntää leasingia, jota tarjoavat useissa tapauksissa pankkeihin kytkeytyvät yritykset.

43.

toteaa, että pk-yritysten on vaikeampi hankkia pankkiluottoja talouden laskusuhdanteissa, joten pankkienväliset prosessit ovat pikemmin myötäsyklisiä kuin vastasyklisiä.

44.

katsoo, että pankkisektorin kilpailun voimistuminen on tarpeen, koska se on tärkeä tekijä supistaessaan sektorin hallitsevaa asemaa rahoituksen lähteiden tarjonnassa EU:ssa eritoten pk-sektorille. Tarvitaan voimakasta tukea kyseistä kilpailua rajoittavien esteiden poistamiseksi muiden kuin pankkilaitosten ja muiden kuin pankkialan rahoitusvälineiden osalta ja sen ulkopuolelta tulevien toimijoiden ja innovaatioiden kohdalla. Sama pätee aihepiiriä koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin.

45.

katsoo, että pääomamarkkinaunionin päämääränä ei ole pankkien merkityksen heikentäminen Euroopan taloudessa. Komitea pitää välttämättömänä, että ylläpidetään asianmukainen tasapaino yhtäältä sijoituspankkitoimintaa ja pankkisektorin ulkopuolista rahoitusta edistävien toimenpiteiden ja toisaalta perinteisten pankkiluottojen muodossa tapahtuvan rahoituksen välillä.

46.

on tyytyväinen jäsenvaltioiden tähänastisiin toimiin, joihin kuuluvat mm. pk-yritysten rahoituksen tukemiseen tarkoitetut ohjelmat (vakuudet, avustukset, liiketoimiin liittyvän maksatuksen nopeuttaminen, alkupääoma).

47.

kiinnittää huomiota keskeisiin pk-yritysten kehittymistä helpottaviin tekijöihin, joita ovat yritystoiminnalle suotuisa ilmapiiri, moderni infrastruktuuri, teknologisesti pitkälle kehittyneiden talouden sektoreiden olemassaolo ja hyvin koulutettu työvoima. Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten on todettava, että pääomamarkkinaunioniin liittyviä aloitteita on valmisteltava siten, että pääoman hankkimiseen liittyvät liiketoimikustannukset alenevat ja tavoitetaan mikroyritykset, joka on paitsi lukumäärältään suurin ryhmä myös löyhimmin kytköksissä pääomamarkkinoihin. Komitea muistuttaa tarpeesta minimoida sääntelyyn liittyvä hallintotaakka.

48.

on huolissaan siitä, että uudet EU:n pankkisektoria koskevat säännöt (CRD IV/CRR) saattavat lisäksi rajoittaa pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen pankkirahoitusta. Tästä syystä komitea suosittaa suhdannekohtaisia tutkimuksia edellä mainittujen säännösten vaikutuksista muutoksiin pk-yritysten pankkirahoituksen saatavuudessa eri maissa.

49.

korostaa, että alueellisilla ja paikallisilla pankeilla on tärkeä rooli pk-yritysten rahoituksessa, koska niillä on parempi paikallis- ja aluetalouden tuntemus ja käytössään ainutlaatuisia menetelmiä paikallisten yritysten luototukseen liittyvien riskien arvioimiseen.

50.

toivoo, että pääoman sisämarkkinat voivat edistää vaihtoehtojen kehittämistä perinteisille luottojen ja rahoituksen välittämisen muodoille ja yleistää niitä. Näillä muodoilla on merkittävästi potentiaalia tarjottaessa investointipääomaa paikallisille taloustoimijoille.

51.

kehottaa Euroopan komissiota edistämään hyviä käytänteitä vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen alalla; ne ovat kehittyneet hyvin eräissä EU:n jäsenvaltioissa.

52.

pitää toivottavana, että keskusteltaessa pääomamarkkinaunionista ja työskenneltäessä sen hyväksi varmistetaan asianmukaiset olosuhteet varjopankkijärjestelmän ja joukkorahoituksen kehittymiselle ja etenkin asianmukainen sääntelyn ja valvonnan taso. Ne ovat vielä mittasuhteiltaan melko vaatimattomat mutta osoittavat merkittävää kasvun dynamiikkaa (2).

53.

tiedostaa, että pk-yrityksille kohdennetut vaihtoehtoiset rahoitustarjoukset, erityisesti korkean riskitason sijoitusvälineet, tuottavat parempaa tulosta, kun on kyse innovoivista hankkeista.

54.

ilmaisee kantanaan, että sääntely-ympäristön tulee olla luonteeltaan kannustava eikä se saa rajoittaa mahdollisuuksia hyödyntää uusia pääoman jakelun välineitä ja muotoja.

55.

on hyvillään siitä, että Euroopan komission kiinnostus pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksen ongelmalliseen saatavuuteen on kasvanut.

56.

toteaa, että vihreä kirja pääomamarkkinaunionin muodostamisesta on vasta ensimmäinen askel kohti pääoman sisämarkkinoiden luomista.

57.

on halukas osallistumaan jatkotyöskentelyyn ja toteaa, että monipuolinen alueellinen ja paikallinen näkökulma mahdollistaa sellaisten säännösten laatimisen, joissa otetaan kaikkien osapuolten tarpeet huomioon.

58.

kehottaa keskustelemaan seikkaperäisestä työohjelmasta, jonka pitää antaa tarkoituksenmukaista pontta, jota ilman ei pysytä pääoman sisämarkkinoiden toteuttamiselle kaavaillussa aikataulussa.

59.

tähdentää, että on tarpeen osallistaa eri piirit laatimaan kaikilta osin tyydyttävää asiakirjaa, jossa otatetaan huomioon alue- ja sektorikohtaisesti eroavat tarpeet.

60.

kiinnittää huomiota tarpeeseen tehostaa rahoitusasioita koskevia valveuttamisohjelmia sekä yhteiskunnallista valistustyötä investointimahdollisuuksista ja -tarpeista. On tarpeen hioa ja tukea kansallisia aloitteita ja Consumer Classroom -hankkeen tapaista yleiseurooppalaista toimintaa.

61.

kehottaa käymään edelleen julkista keskustelua pääomamarkkinaunionin muodostamista käsittelevästä vihreästä kirjasta sekä siihen kytkeytyvästä tarjousesitettä ja arvopaperistamista koskevan direktiivin tarkistamisesta.