EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.11.2015

COM(2015) 800 final

KOMISSION TIEDONANTO

VUODEN 2016 ALUSTAVAT TALOUSARVIOSUUNNITELMAT: KOKONAISARVIO

Sisällysluettelo

1. Johdanto

2. Julkisen talouden sopeutus euroalueella kansallisten suunnitelmien mukaan

3. Yleiskatsaus yksittäisiin alustaviin talousarviosuunnitelmiin

1. Johdanto

Jotta talouspolitiikan koordinointia talous- ja rahaliitossa voidaan parantaa, EU:n lainsäädännössä edellytetään, että euroalueen jäsenvaltiot toimittavat seuraavan vuoden alustavat talousarviosuunnitelmansa (ATS) komissiolle viimeistään 15. lokakuuta. 1 Näissä suunnitelmissa esitetään yhteenveto kansalliselle parlamentille annetusta talousarvioesityksestä. Komissio antaa kustakin suunnitelmasta lausunnon, jossa se arvioi, noudattaako suunnitelma maan vakaus- ja kasvusopimukseen perustuvia velvoitteita. Komission on myös laadittava kokonaisarvio julkisen talouden tilanteesta ja näkymistä koko euroalueella. Tässä tiedonannossa esitetään viimeksi mainittu arvio.

Kuusitoista euroalueeseen kuuluvaa jäsenvaltiota toimitti vuotta 2016 koskevat alustavat talousarviosuunnitelmansa komissiolle 15. lokakuuta mennessä budjettikuripaketin säännösten mukaisesti. Kaksi euroalueen jäsenvaltiota, eli Kreikka ja Kypros, on edelleen makrotalouden sopeutusohjelman kohteena. Niiden ei tämän vuoksi tarvitse toimittaa erikseen talousarviosuunnitelmaa, sillä niiden finanssipolitiikkaa seurataan jo tiiviisti osana sopeutusohjelmia. Espanja toimitti alustavan talousarviosuunnitelmansa jo syyskuussa, ja komissio antoi sitä koskevan lausunnon 12. lokakuuta.

Portugali ei esittänyt talousarviosuunnitelmaa lainsäädännössä vaaditulla tavalla. Tätä ei ole tapahtunut koskaan aiemmin, eikä tilanne saa toistua. Jopa alustava talousarviosuunnitelma, joka ei osoita politiikan muuttuneen, on hyväksyttävissä vaalien aikaan, sillä siitäkin saa arvokasta ja läpinäkyvää tietoa taustalla vaikuttavista julkisen talouden suuntauksista. Näin euroalueen finanssipolitiikan kokonaisvirityksen yhteinen tarkastelu helpottuu ja jäsenvaltioiden kohtelu on yhdenvertaista.

Komission lausunnot tarjoavat objektiivista politiikan ohjausta etenkin kansallisille hallituksille ja parlamenteille ilman, että jäsenvaltioiden budjettiautonomiaan puututaan. Tavoitteena on helpottaa sen arviointia, ovatko talousarvioesitykset EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaisia. Budjettikuripaketin myötä käytettävissä on nyt kattava välineistö, jonka avulla talous- ja finanssipolitiikkaa voidaan käsitellä yhteistä etua koskevana kysymyksenä perussopimuksessa tarkoitetulla tavalla.

Lisäksi neuvosto kehotti heinäkuussa 2015 euroryhmää seuraamaan ja koordinoimaan euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa ja koko euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritystä sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikka on eriytettyä ja sillä edistetään kasvua. 2 Neuvosto suositteli, että euroalueen jäsenvaltiot ”koordinoivat julkisen talouden toimia sen varmistamiseksi, että euroalueen finanssipolitiikan kokonaisviritys vastaa kestävyyteen liittyviä riskejä ja suhdannetilannetta” ilman, että tämä vaikuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten täyttämiseen. Tämä suositus on lähtökohtana komission arvioinnille.

Tällä tiedonannolla on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin se antaa finanssipolitiikasta euroalueen tasolla kokonaiskuvan, joka perustuu alustavien talousarviosuunnitelmien horisontaaliseen arviointiin. Arviointi vastaa vakausohjelmista keväällä tehtävää horisontaalista arviointia. Tässä arvioinnissa kuitenkin keskitytään keskipitkän aikavälin finanssipoliittisten suunnitelmien sijaan tulevan vuoden suunnitelmiin. Tiedonannon toisena tarkoituksena on antaa kokonaiskuva maakohtaisista alustavista talousarviosuunnitelmista ja selittää komission näiden suunnitelmien arvioinnissa noudattamaa lähestymistapaa erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamisen suhteen. Arviointi on erilainen sen mukaan, kuuluuko jäsenvaltio vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän vai korjaavan osion piiriin, ja siinä otetaan huomioon myös vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimukset valtionvelan määrästä ja dynamiikasta.

2. Julkisen talouden sopeutus euroalueella kansallisten suunnitelmien mukaan

Yleiset havainnot

Talous- ja finanssikriisistä toipuminen pääsee euroalueella vähitellen vauhtiin. Alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitettyjen makrotaloudellisten oletusten perusteella BKT kasvaa 16:lla euroalueen jäsenvaltion alueella (EA-16) 1,7 prosenttia vuonna 2015. Tämä on hieman enemmän kuin 1,4 prosentin kasvu, jota vakausohjelmien laatimisajankohtana huhtikuussa 2015 odotettiin (taulukko 1). Vuoden 2016 kasvunäkymät ovat pitkälti samat kuin keväällä eli BKT:n ennustetaan kasvavan EA-16:ssa 1,9 prosenttia, kun vakausohjelmien arvio oli 1,8 prosenttia. Elpymisen odotetaan vauhdittuvan, jolloin toteutuneen ja potentiaalisen tuotannon ero kaventuu. Suunnitelmien mukaan EA-16:n tuotantokuilun ennakoidaan olevan –1½ prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen vuonna 2015 ja kapenevan edelleen –¾ prosenttiin vuonna 2016. Tuotantokuilu oli suurimmillaan vuonna 2013 jopa –2½ prosenttia. Suuntaus on havaittavissa suurimmassa osassa jäsenvaltioita, vaikka maiden välillä on eroja. Inflaatio on edelleen heikkoa eivätkä näkymät ole juurikaan muuttuneet keväästä. Inflaatiovauhti on alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan 0,4 prosenttia vuonna 2015 ja kiihtyy 1,1 prosenttiin vuonna 2016 (tilanne ei ole muuttunut vakausohjelmista).

Julkisen talouden kokonaisalijäämän odotetaan jatkavan supistumistaan tänä ja ensi vuonna. EA-16:n alijäämän ennustetaan olevan 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, eli se on supistunut viime vuoden 2,4 prosentista. 3 Vuonna 2016 kokonaisalijäämä supistuu suunnitelmien mukaan vain hieman, 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun vakausohjelmat osoittivat 0,4 prosenttiyksikön supistumista vuodelle 2016. Koska makrotalouden näkymät ovat marginaalisesti suotuisammat, voidaan olettaa, että alijäämän pienemmän supistumisen taustalla ovat vähäisemmät talouden sopeuttamistoimet (ks. jäljempänä). Muutamissa jäsenvaltioissa kuitenkin myös pakolaiskriisiin liittyvä menojen kasvu on vaikuttava tekijä.

Alustavat talousarviosuunnitelmat vahvistavat, että rakenteellisen kokonaisrahoitusaseman muutoksena mitattuna vakauttaminen on vuosina 2015 ja 2016 edelleen keskeytyksissä. Tämä on pitkälti samansuuntainen huomio kuin kevään vakausohjelmiin sisältyvissä koko vuosia 2015–2016 koskevissa ennusteissa (tuolloin vaikutti siltä, että rakenteellinen rahoitusasema säilyy ennallaan sekä vuonna 2015 että vuonna 2016). Itse vakausohjelmat heijastivat jäsenvaltioiden viime syksynä toimittamia alustavia talousarviosuunnitelmia, joiden mukaan vakauttaminen keskeytyi vuonna 2014 ja oli edelleen keskeytyksissä vuonna 2015. Alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan nyt vaikuttaa siltä, että rakenteellinen rahoitusasema kohenee vuonna 2015 (¼ prosenttia suhteessa BKT:hen), mutta heikkenee ensi vuonna ¼ prosenttia. 4 Tauko julkisen talouden vakauttamisessa johtuu asteittain paranevista, mutta edelleen epävarmoista talouden näkymistä ja kapenevasta tuotantokuilusta. Lisäksi suunnitelmien mukaan ainoastaan kuusi jäsenvaltiota 5 (joista vain yksi kuuluu suurimpiin talouksiin) on vuoden 2016 alussa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteessaan tai sen yli, joten vaarana on, että suunniteltu rakenteellinen sopeuttaminen jää vuonna 2016 vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksista. Kokonaissopeutusta olisi kuitenkin pidettävä tässä yhteydessä ainoastaan suuntaa antavana indikaattorina, koska se ei anna tietoa jäsenvaltioiden välillä olevista merkittävistä eroista, jotka liittyvät vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten täyttämiseen. Näiden vaatimusten täyttymistä tarkastellaan komission maakohtaisissa arvioinneissa.

Kokonaisvelkasuhde oli suurimmillaan vuonna 2014 (92 prosenttia suhteessa BKT:hen), ja suunnitelmien mukaan sen odotetaan vähenevän hieman sekä vuonna 2015 että vuonna 2016 pitkälti vakausohjelmien taustalla olevien ennusteiden mukaisesti. Tämän aiheuttaa BKT:n nimelliskasvu ja negatiivinen velkakannan korjauserä (joka tarkoittaa, että suunnitelmien mukaan muut tekijät kuin julkisen talouden alijäämä vähentävät velkaa). 6 Kokonaisvelkasuhde on 89 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, mutta kansalliset tilanteet ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi Italian velkasuhde on 131 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun taas Virolla se on hieman alle 10 prosenttia. Mukana ei ole tietoja kolmesta jäsenvaltiosta, Kreikasta, Kyproksesta ja Portugalista, joiden velka on suuri. 

Taulukko 1: Yhteenveto talouden ja julkisen talouden kokonaisluvuista (EA-16, 2015 ja 2015)

Pakolaiskriisin vaikutus

Useiden jäsenvaltioiden (Itävalta, Belgia, Saksa ja Italia) alustavissa talousarviosuunnitelmissa mainitaan poikkeuksellisen pakolaismäärän vaikutus talousarvioon. Alustavat talousarviosuunnitelmat ovat tarjonneet välineen toimittaa tarkkoja tietoja mahdollisista pakolaisiin liittyvistä talousarvokustannuksista, mutta tämän epätavallisen tapahtuman 7 luonteen vuoksi, ja siksi, että ainoastaan euroalueen jäsenvaltiot toimittavat alustavat talousarviosuunnitelmat, tietoa tilanteesta voidaan saada myös muilta jäsenvaltiolta eri asiakirjojen kautta. Tämä on tarpeen myös siksi, että tilanne kentällä muuttuu jatkuvasti.

Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvä joustavuus antaa sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan osion yhteydessä mahdollisuuden ottaa huomioon tiettynä vuonna aiheutuneet poikkeukselliset kustannukset, jos ne liittyvät epätavallisiin tapahtumiin, joihin valtio ei pysty vaikuttamaan. Sopimuksen ennaltaehkäisevässä osiossa nimenomaisesti sallitaan etukäteen väliaikaiset poikkeamiset keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä julkisesta sopeuttamisesta, ja joka tapauksessa ne voidaan jättää huomioitta toteutusta koskeviin tietoihin perustuvasta jälkiarvioinnista, mikäli i) poikkeamiset johtuvat epätavallisesta tapahtumasta, ii) jäsenvaltio ei voi vaikuttaa niihin, iii) niillä on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan ja iv) ne eivät vaaranna julkistalouden keskipitkän aikavälin kestävyyttä. Korjaavaa osiota koskee samanlainen säännös liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamisesta, kun poikkeukselliseksi määritellään liiallinen alijäämä ”sellaisen epätavallisen tapahtuman vuoksi, johon kyseinen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan” edellyttäen, että alijäämä on lähellä 3:n prosentin tasoa suhteessa BKT:hen. Pakolaismääriin liittyvät odottamattomat kustannukset voidaan myös ottaa huomioon arvioitaessa tuloksellisia toimia liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä annettavan suosituksen yhteydessä.

Vakaus- ja kasvusopimukseen perustuvat sopeutusvaatimukset vahvistetaan sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan osion osalta rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen mukaan. Tämän vuoksi epätavallista tapahtumaa koskevien sääntöjen mukaisen jouston olisi vastattava (vain) sitä vaikutusta, joka tällaisella tapahtumalla on rakenteellisen rahoitusaseman vuosimuutokseen verrattuna tilanteeseen ilman epätavallista tapahtumaa. Komissio siis käyttää periaatteessa näitä vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksiä arvioidessaan (jälkikäteen) sellaista väliaikaista poikkeamista vuosien 2015 ja 2016 vaatimuksista, joka johtuu kumpanakin vuonna edeltävään vuoteen verrattuna poikkeuksellisista pakolaismääristä aiheutuneista lisäkustannuksista. Alustavista talousarviosuunnitelmista annettuihin komission lausuntoihin liitetään tarvittaessa maininta siitä, miten pakolaiskustannuksista johtuva korjaaminen voi vaikuttaa vaatimusten noudattamisen arviointiin.

Komissio tekee lopullisen arvion, johon sisältyvät hyväksyttävät määrät, tapauskohtaisesti kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamien toteutuneiden lukujen perusteella. Julkiselle taloudelle pakolaismääristä aiheutuneita kustannuksia ei katsota kertaluonteisiksi, sillä lisämenot eivät ole välttämättä väliaikaisia ja ne saattavat toistua. Kustannusten olisi myös liityttävä suoraan pakolaismääriin ja oltava niiden välitön seuraus (esim. majoitus- ja hallintokustannukset, paikalliset vastaanottomenettelyt, kuljetus) eikä niihin saa olla osoitettu kohdennettuja EU-varoja (tai yleisesti määrärahoja EU:n talousarviosta).

Julkisen talouden sopeuttamistoimien koostumus

Alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan julkisen talouden rakenne muuttuu vuosina 2015 ja 2016 vain vähän euroalueella kokonaisuutena (taulukko A5.5 ja kuviot A5.1 a–b liitteessä 5). Julkisten menojen ja BKT:n suhde supistuu suunnitelmien mukaan 0,6 prosenttiyksikköä vuonna 2016. Tämä merkittävältä vaikuttava supistuminen johtuu kuitenkin pääasiassa suhdannetilanteesta. Kun menosuhde suhdannekorjataan, se supistuu vain ¼ prosenttiyksikköä. Tämä supistuminen kompensoituu suunniteltujen veroleikkausten vuoksi, mistä on osoituksena suhdannekorjatun tulosuhteen merkittävämpi heikkeneminen (–½ prosenttiyksikköä vuonna 2016). Jäsenvaltioiden suunnitelmat vähentää menoja osuutena potentiaalisesta tuotannosta ovat kokonaisuutena tarkasteltuna viime vuosina suurelta osin epäonnistuneet. Komission syksyn 2015 talousennusteessa (jäljempänä ’komission ennuste’) vahvistetaan rakenteellisen menosuhteen vähäinen supistuminen ja alustavien talousarvioennusteiden mukainen rakenteellisen tulosuhteen merkittävämpi supistuminen. Sekä alustavista talousarviosuunnitelmista että komission ennusteesta ilmenevä, laajalti yhtenäinen verojousto osoittaa, että tulojen vähenemisen taustalla ovat hallitusten toimenpiteet (taulukko A5.6 liitteessä 5).

Kun tarkastellaan alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitettyjen menosuunnitelmien kasvua edistävää luonnetta kokonaisuutena, suunnitellun sopeuttamisen ei odoteta heikentävän keskipitkän aikavälin kasvuodotuksia, vaikka menojen vähentämisessä voitaisiin valita kasvun kannalta suotuisampia vaihtoehtoja. Suunnitelmien mukaan useimpien menoluokkien prosenttiosuus tuotannosta pienenee. Eniten vähenee palkansaajakorvausten, sosiaalietuuksien ja julkisten hyödyke- ja palveluhankintojen osuus (kuvio A5.2 liitteessä 5). Lisäksi jäsenvaltiot saavat suuria säästöjä korkomenoista (tätä tarkastellaan enemmän seuraavassa osiossa). Koska vaikutus ei ole suurin tuottavimmissa menoissa, suunnitellun sopeuttamisen ei odoteta heikentävän keskipitkän aikavälin kasvuodotuksia, vaikka menojen vähentämisessä voitaisiin valita kasvun kannalta suotuisampia vaihtoehtoja. Myös erityisesti pääomamenojen odotetaan supistuvan. Komission ennuste on pitkälti samansuuntainen alustavien talousarviosuunnitelmien kanssa. Myös sen mukaan suurimmat vähennykset koskevat sosiaalietuuksia ja julkisen sektorin palkkoja, ja lisäksi julkisten hyödyke- ja palveluhankintojen osuus supistuu jonkin verran. Komission ennusteessa myös korkomenojen vähenemisellä on hieman suurempi rooli kuin alustavissa talousarviosuunnitelmissa.

Alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutus verojen koostumukseen jäisi melko vähäiseksi EA-16:ssa vuonna 2015. Kaikkien kolmen pääluokan (välilliset verot, välittömät verot ja sosiaaliturvamaksut) osuuden suhteessa BKT:hen odotetaan pienenevän kuitenkin ilman, että niiden keskinäinen suhde muuttuu merkittävästi. Tulopuolella komission ennusteet vastaavat alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyviä ennusteita (kuvio A5.3 liitteessä 5).

Alustavista talousarviosuunnitelmista käy kuitenkin ilmi, että euroalueen jäsenvaltiot ovat selkeästi tietoisia eduista, jotka liittyvät työhön kohdistuvan verorasituksen keventämiseen. Monet jäsenvaltiot ovat suunnittelemassa tai toteuttamassa erilaisia konkreettisia toimenpiteitä (taulukko 2). Monet toimenpiteet ovat varsin vaatimattomia, kun niitä verrataan edessä oleviin haasteisiin, mutta eräiden jäsenvaltioiden alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyy työn verotuksen keventämiseen liittyviä kunnianhimoisia paketteja, joilla on todennäköisesti merkittävä myönteinen vaikutus kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Suurimmat uudistukset toteutetaan jäsenvaltioissa, joissa työtä verotetaan suhteellisen paljon EU:n keskiarvoon verrattuna. Näitä ovat esimerkiksi Itävalta, Belgia ja Ranska. Samaan aikaan asianmukaisia toimenpiteitä toteutetaan myös maissa, joissa työn verotus on verraten kevyttä. Toimenpiteet on yleisesti kohdennettu hyvin ja niillä keskitytään ryhmiin, joiden työllistymiselle korkeat työhön liittyvät verot asettavat suurimmat esteet. Käytännössä tämä tarkoittaa tavallisesti alhaiseen tulotasoon kohdistuvien verojen alentamista. Useissa jäsenvaltioissa myös kasvatetaan verovapaiden osuuksien määrää, ja toisissa alennetaan verokantoja tai mukautetaan veroluokkia pienituloisten verorasitteen vähentämiseksi. Jotkut jäsenvaltiot keventävät myös keskituloisten verotusta. Alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvät muutamat veronkorotukset liittyvät suuripalkkaisten verotukseen. Useimpiin alustaviin talousarviosuunnitelmiin ei liity tietoja siitä, miten työn verotuksen keventäminen rahoitetaan. Ainakin joissakin tapauksissa vaikuttaa siltä, ettei täysimääräisestä tai pysyvästä rahoituksesta ole täyttä varmuutta.

Komission syksyn 2015 talousennuste ja alustavat talousarviosuunnitelmat

Komission ennuste vahvistaa pitkälti alustavien talousarviosuunnitelmien talouden ja julkisen talouden antaman kuvan, joka osoittaa talouden elpymisen jatkuvan, vaikkakin vaatimattomana, haastavissa maailmantalouden olosuhteissa. Komission ennusteen mukaan reaalisen BKT:n kasvu on edelleen 1,6 prosenttia vuonna 2015 ja lisääntyy 1,8 prosenttiin vuonna 2016. Kotimaista kysyntää tukee tällä hetkellä suhdanne, jossa öljyn hinnat ovat matalalla, euron vaihtokurssi edelleen suhteellisen alhainen, rahapolitiikka elvyttävää ja finanssipoliittinen viritys pitkälti neutraali. Samaan aikaan kotimaisen kysynnän taustalla vaikuttava dynamiikka on vaimeaa. Maailmantalouden tilanne on heikentynyt, erityisesti Kiinassa ja eräissä muissa kehittyvissä markkinatalouksissa, ja maailmankauppa on vähentynyt jyrkästi. Lisäksi monet tapahtumat saattaisivat johtaa komission ennustamaa vähäisempään kasvuun. Tällaisia olisivat esimerkiksi maailmankaupan heikkeneminen, kehittyvien talouksien taantumisen odotettua suuremmat heijastusvaikutukset tai leviäminen rahoitusmarkkinoiden kautta.

Taloustilanteen paraneminen näkyy toteutuneen ja potentiaalisen tuotannon välisen eron jatkuvana kaventumisena komission ennusteessa. Negatiivinen tuotantokuilu oli 2¼ prosenttia suhteessa potentiaaliseen BKT:hen vuonna 2014, ja sen odotetaan supistuvan 1¾ prosenttiin tänä vuonna ja 1 prosenttiin vuonna 2016.

Kasvunäkymien kohentuminen ei näy hintojen kehityksessä, sillä inflaatio jatkuu matalana, kun tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena. Komission ennusteen mukaan YKHI-inflaatio on tänä vuonna vain 0,1 prosenttia ja kasvaa 1 prosenttiin vuonna 2016, mikä on osoitus asteittain kapenevasta tuotantokuilusta ja elvyttävästä rahapolitiikan virityksestä. Vaikka jäsenvaltioiden välillä onkin huomattavia eroja, korkojen oletetaan pysyvän historiallisen alhaisina vuonna 2016. Samaan aikaan investointien kustannuksella tapahtuvan liiallisen säästämisen odotetaan jatkuvan vuonna 2016, ja euroalueen ulkoisen aseman/tasapainon (IATE) ennustetaan olevan ylijäämäinen 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, vain hieman vähemmän kuin vuonna 2015 (3,7 prosenttia). Ulkoinen ylijäämä on arvoltaan yksi maailman suurimmista, mikä johtuu vain osittain euron matalan vaihtokurssin ja raaka-aineiden alhaisten hintojen vaikutuksesta. Se on myös osoitus kotimaisen kysynnän puutteesta ja siitä, että talouden elpyminen on pitkälti riippuvaista ulkoisista tekijöistä.

Kokonaisalijäämän odotetaan supistuvan vuoden 2015 tasosta (2,0 prosenttia suhteessa BKT:hen) 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Rakenteellinen rahoitusasema säilyy tänä vuonna entisellään ja heikentyy hieman vuonna 2016. Komission ennusteeseen, jonka mukaan rakenteellinen rahoitusasema ei kohene vuonna 2015, on sisällytetty myös odotettu korkomenojen väheneminen, joka johtuu siitä, että valtion joukkolainojen tuotot ovat laskeneet jyrkästi loppuvuoden 2013 jälkeen. Ne olivat vuoden 2015 alkupuoliskolla historiallisen alhaisella tasolla. Alhaisempien korkojen vuoksi euroalueen jäsenvaltioiden kokonaiskorkomaksut ovat vähentyneet muutaman viime vuoden aikana, kun suuria lainamääriä on jatkettu korkojen alenemisen jälkeen (liite 4).

Rakenteellisen perusjäämän odotetaan siis heikkenevän kokonaisuutena ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Komissio odottaa, että vastaavasti rakenteellisen rahoitusaseman vuodeksi 2016 ennustettu vähäinen heikkeneminen on suurempi (–¼ prosenttia suhteessa BKT:hen), jos sitä arvioidaan perusjäämän perusteella. Historiallisen alhaisista koroista valtionvelan suhteen saatava satunnainen hyöty tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden ensinnäkin vakauttaa julkista taloutta ja, kunkin maan tilanteesta riippuen, investoida infrastruktuuriin ja uudistaa taloutta. 11

Vaikka kokonaiskuva euroalueen alijäämätilanteesta on alustavissa talousarviosuunnitelmissa ja komission ennusteessa pitkälti samanlainen, erot yksittäisten alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission alijäämäennusteiden välillä voivat olla melko suuria. Syyt eroihin vaihtelevat maittain. Komissio ennustaa, että valtaosalla jäsenvaltioita alijäämä on alustavassa talousarviosuunnitelmassa arvioitua suurempi. Suurin ero on Espanjaa, Belgiaa ja Slovakiaa koskevissa ennusteissa (taulukko A5.1 ja kuvio A5.4 liitteessä 5). Kaikissa muissa tapauksissa komission ja jäsenvaltioiden ennusteiden väliset positiiviset erot ovat enintään 0,3 prosenttiyksikköä. Sen sijaan Saksan, Viron ja Suomen tapauksessa komission ennusteen mukainen alijäämä on jäsenvaltion ennustamaa alijäämää pienempi.

Komission ennusteiden mukaan kokonaisvelka on hieman jäsenvaltioiden omien ennusteiden mukaista suurempi. Kokonaisvelkasuhde on edelleen hyvin suuri, mutta komissio odottaa sen pienenevän tänä ja ensi vuonna siten, että vuonna 2016 se on 90 prosenttia suhteessa BKT:hen. Olisi kuitenkin huomattava, että Saksan osuus euroalueen velan supistamisesta on suuri. Jos Saksa jätetään laskuista, komission ennusteen mukaan kokonaisvelkasuhde vakiintuu vasta vuonna 2016, jolloin se on 100 prosenttia suhteessa BKT:hen. Myös tässä tapauksessa erot alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission ennusteiden välillä voivat kuitenkin olla jäsenvaltiokohtaisesti suurempia maittain vaihtelevista syistä. Suurimpia erot ovat Espanjan ja Irlannin kohdalla (taulukko  A5.3 ja kuvio A5.5 liitteessä 5). Useimmissa tapauksissa ennusteiden erot ovat 0–1 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Euroalueen kokonaisvelkasuhdetta ei voi arvioida sen suhteen, noudattaako se vakaus- ja kasvusopimuksen velkaa koskevia vaatimuksia, sillä euroalueen jäsenvaltioiden asemat ovat erilaisia suhteessa vakaus- ja kasvusopimukseen. 12 Kahdeksaan euroalueen jäsenvaltioon, jotka toimittivat alustavan talousarviosuunnitelman, sovelletaan kuitenkin velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Komission ennusteen mukaan kuuden jäsenvaltion näistä kahdeksasta odotetaan noudattavan sitä.

Euroalueen julkisen talouden sopeuttamisen arviointi

Kun tarkastellaan julkisen talouden rakenteellisen sopeutuksen määrää, komission ennusteen mukaan euroalueen finanssipoliittinen viritys jatkuu vuonna 2016 pitkälti neutraalina sen jälkeen kun julkisen talouden vakauttaminen on vuodesta 2014 alkaen ollut lähes keskeytyksissä. Tämän vahvistaa päätösperäisten julkisen talouden toimia koskeva vaihtoehtoinen mittaus, jonka mukaan julkisen talouden rahoitusasema heikkenee hieman sekä vuonna 2015 että vuonna 2016.

Kun tarkastellaan virityksen asianmukaisuutta kokonaisuutena, julkisen talouden rahoitusaseman suuntaa vuosina 2015–2016 olisi arvioitava suhteessa kahteen tavoitteeseen, jotka ovat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys ja lyhyen aikavälin makrotaloudellinen vakauttaminen. Pitkän aikavälin kestävyys edellyttää, että julkinen velka suunnataan kestävälle polulle ja pidetään siinä sekä otetaan huomioon velan nykytaso ja ennakoidut ikääntymiseen liittyvät menot. 13 Makrotaloudellinen vakauttaminen voisi ilmetä siten, että tuotantokuilua kavennetaan asianmukaisella vauhdilla lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja samaan aikaan nykytilanteessa varmistetaan siirtyminen ulkoisista kasvun lähteistä kotimaisiin. Makrotalouspolitiikan välineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat nykyisessä rahapolitiikan tilanteessa rajallisia. Nimelliskorkotaso on jo miltei nolla ja inflaatio hyvin alhainen, mikä korostaa finanssipolitiikan merkitystä entisestään. Euroalueen finanssipolitiikan kokonaisvirityksen arviointi suhteessa kestävyyttä koskeviin riskeihin ja suhdannetilanteeseen osoittaa, että edelleen suurta velkasuhdetta on kavennettava lisää ilman, että tämä haittaa talouden elpymistä, ja siten, että vältetään myötäsyklisiä politiikkatoimia. Komission alustavat laskelmat osoittavat, että vuonna 2016 tuotantokuilua kavennettaisiin maltillisilla vakauttamistoimilla, joita edellytetään maakohtaisissa suosituksissa ja joita kestävyysindikaattorit tukevat. Sen sijaan finanssipoliittinen viritys, jolla tähdättäisiin tuotantokuilun nopeampaan kaventamiseen, voisi haitata kestävyyden parantamista, ja osoittautua yhteensopimattomaksi vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamisen kanssa.

Kun nämä kaksi tavoitetta tasapainotetaan, euroalueen finanssipolitiikan pitkälti neutraali kokonaisviritys ensi vuonna näyttää olevan pitkälti asianmukainen, kun otetaan huomioon myös historiallisen alhaiset korot ja huomattava ulkoinen ylijäämä. Tämä osoittaa, että jonkinasteisia kysyntää tukevia toimia tarvitaan. Koska alhaisista koroista koituvat säästöt eivät ole luonteeltaan pysyviä, ne saattavat olla riski, jos niitä käytetään pysyvästi julkisten menojen lisäämiseen tai veroleikkauksiin.

Kestävyyden vahvistaa ongelmalliseksi se, että komission vuotta 2016 koskevan talousennusteen mukaan euroalueen rakenteellinen rahoitusasema heikkenee hieman ja saattaa jäädä euroalueen keskimääräisestä vakaus- ja kasvusopimuksessa vaaditusta sopeutuksesta. 14 Lisäksi jäsenvaltioissa, joilla on kestävyyteen liittyviä ongelmia, sopeutus on hyvin pientä tai jopa negatiivista, ja muissa jäsenvaltioissa käytettävissä olevaa finanssipoliittista liikkumavaraa käytetään liian vähän.

3. Yleiskatsaus yksittäisiin alustaviin talousarviosuunnitelmiin

Alustavia talousarviosuunnitelmia koskevissa komission lausunnoissa tarkastellaan vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten sekä sopimuksen pohjalta annettujen suositusten noudattamista. Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevien jäsenvaltioiden tapauksessa komission lausunnoissa arvioidaan, onko liiallisten alijäämien korjaamisessa edistytty sekä suhdannekorjaamattomalle alijäämälle että rakenteelliselle alijäämälle asetettujen tavoitteiden osalta. Niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota, komission lausunnossa arvioidaan, noudattavatko jäsenvaltiot tai etenevätkö ne kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteitaan ja noudattavatko ne velkasääntöä sen määrittämiseksi, onko talousarviosuunnitelma vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten sekä neuvoston jäsenvaltioille heinäkuussa antamien maakohtaisten julkista taloutta koskevien suositusten mukainen.

Portugalia lukuun ottamatta kaikki euroalueen maat, jotka eivät ole tukiohjelman kohteena, toimittivat alustavat talousarviosuunnitelmansa viimeistään 15. lokakuuta. Portugali ei jättänyt alustavaa talousarviosuunnitelmaa, jonka mukaan politiikka ei muutu. Tämä on budjettikuripaketin vastaista. Komissio kehottaa Portugalia toimittamaan täysimääräisen alustavan talousarviosuunnitelman mahdollisimman pian. Espanja toimitti alustavan talousarviosuunnitelmansa jo syyskuussa, ja komissio antoi sitä koskevan lausunnon 12. lokakuuta.

Yhdessäkään lokakuun loppuun mennessä toimitetuista alustavista talousarviosuunnitelmista ei ole jätetty noudattamatta velvoitteita asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla erityisen vakavalla tavalla. Monet suunnitelmista kuitenkin antavat aihetta huoleen.

Taulukoissa 2a ja 2b esitetään yhteenveto kunkin jäsenvaltion alustavaa talousarviosuunnitelmaa koskevasta arviosta komission 16. marraskuuta antamien lausuntojen pohjalta sekä julkisen talouden ohjausjärjestelmään liittyvien uudistusten etenemistä koskevista arvioista. Nämä arvioinnit perustuvat komission syksyn 2015 talousennusteeseen. Vertailun helpottamiseksi talousarviosuunnitelmien arviot kootaan kolmeen laajaan luokkaan, joiden merkitys vaihtelee sen mukaan, sovelletaanko jäsenvaltioon liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä.

Vaatimusten mukainen: Komission ennusteen mukaan talousarviosuunnitelmaa ei ole tarpeen muuttaa kansallisessa talousarviomenettelyssä, sillä se on jo vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen.

Pitkälti vaatimusten mukainen: Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Tämä johtuu seuraavista syistä:

Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevien jäsenvaltioiden osalta: Vaikka komission ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämätavoite saavutetaan, julkisen talouden toimien selkeä riittämättömyys verrattuna suositukseen vaarantaa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä annettavan suosituksen noudattamisen.

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot: Komission ennusteen mukaan alustava talousarviosuunnitelma saattaa johtaa jonkinasteiseen poikkeamiseen keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä sopeutusuralta, mutta riittämättömät sopeutustoimet eivät poikkea merkittävästi vaaditusta sopeutuksesta. Näiden jäsenvaltioiden arvioidaan tarvittaessa noudattavan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa.

Vaatimusten noudattamatta jättämistä koskeva riski: Komission ennusteen mukaan alustavan talousarviosuunnitelman ei odoteta olevan riittävä sen varmistamiseksi, että vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia noudatetaan. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Tämä johtuu seuraavista syistä:

Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevien jäsenvaltioiden osalta: Jos komission ennuste vuodeksi 2016 osoittautuu jälkikäteen oikeaksi, liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä voidaan kiristää, sillä ennusteen mukaan suositeltuja julkisen talouden toimia tai alijäämää koskevaa tavoitetta ei saavuteta.

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot: Komission ennusteessa ennakoidaan merkittävää poikkeamaa keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä vaaditulta sopeuttamisuralta vuonna 2016 ja/tai tapauksen mukaan velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamatta jättämistä.

Komissio antoi 13. tammikuuta 2015 tiedonannon ”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen”, minkä jälkeen Italia ja Suomi ovat pyytäneet alustavissa talousarviosuunnitelmissaan 15 joustavuuteen perustuvaa poikkeamista suositellusta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta rakenteellisten uudistusten ja investointilausekkeen perusteella. Olisi huomattava, että pyydetyn lisäjouston myöntäminen tässä vaiheessa tapahtuisi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson tavanomaisen syklin ulkopuolella ja poikkeaisi vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa toteutettavasta joustosta annetussa komission tiedonannossa esitetystä prosessista. Koska Suomella ei ole riittävää varmuusmarginaalia 3 prosentin vertailuarvoon nähden, sen ei missään tapauksessa katsota tällä hetkellä olevan oikeutettu pyydettyyn väliaikaiseen poikkeamiseen vuonna 2016. Italian osalta näyttää siltä, että investointilauseketta koskevat hyväksymisedellytykset saattavat täyttyä komission ennusteen perusteella. Komissio ottaa tämän huomioon arvioidessaan seuraavaa vakausohjelmaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, tapahtuuko sopeuttamisuralta poikkeaminen tosiasiallisesti investointien lisäämiseksi, sekä suunnitelmiin, jotka koskevat palaamista keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeutusuralle. Komissio arvioi myös, edistyykö rakenneuudistusohjelma neuvoston suositusten mukaisesti.

Lisäksi useiden jäsenvaltioiden (Itävalta, Belgia, Saksa ja Italia) alustavissa talousarviosuunnitelmissa mainitaan poikkeuksellisen pakolaismäärän vaikutus talousarvioon. Kuten edellä on todettu, vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvä joustavuus antaa sekä ennaltaehkäisevän että korjaavan osion yhteydessä mahdollisuuden ottaa huomioon tiettynä vuonna aiheutuneet poikkeukselliset (vuodesta seuraavaan siirtyvät) lisäkustannukset, jotka liittyvät epätavallisiin tapahtumiin, joihin valtio ei pysty vaikuttamaan (esimerkiksi pakolaismäärän poikkeukselliseen lisääntymiseen liittyvät lisäkustannukset). Komissio tekee lopullisen arvion, johon sisältyvät hyväksyttävät määrät, kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamien havainnoitujen lukujen perusteella arvioidessaan (jälkikäteen) väliaikaista poikkeamista vaatimuksista vuosina 2015 ja 2016.

Komissio on lisäksi arvioinut alustavasti vuoden 2015 maakohtaisissa suosituksissa esitettyjen talouden ohjausjärjestelmää koskevien uudistusten yleistä noudattamista. Alustavia talousarviosuunnitelmia koskevat arviot voidaan jakaa laajasti viiteen ryhmään. Nämä ovat seuraavat:

Ei ole edistynyt: Jäsenvaltio ei ole ilmoittanut eikä hyväksynyt mitään toimenpiteitä kyseisen maakohtaisen suosituksen noudattamiseksi.

Edistynyt vähän: Jäsenvaltio on ilmoittanut joistakin toimenpiteistä kyseisen maakohtaisen suosituksen noudattamiseksi, mutta toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä ja/tai niiden hyväksyminen/toteuttaminen ei ole varmaa.

Edistynyt jonkin verran: Jäsenvaltio on ilmoittanut tai hyväksynyt toimenpiteitä kyseisen maakohtaisen suosituksen noudattamiseksi. Toimenpiteet ovat lupaavia, mutta kaikkia niistä ei ole vielä toteutettu eikä toteuttaminen ole kaikissa tapauksissa varmaa.

Edistynyt merkittävästi: Jäsenvaltio on hyväksynyt toimenpiteitä, joista suurin osa on toteutettu. Toimenpiteet menevät asianomaisen maakohtaisen suosituksen noudattamisessa pitkälle.

Noudattaa täysin: Jäsenvaltio on hyväksynyt ja toteuttanut toimenpiteitä, joilla kyseisen maakohtaisen suosituksen asianmukainen noudattaminen toteutuu.

Edistymistä vuoden 2015 maakohtaisten suositusten toteuttamisessa arvioidaan kattavasti vuoden 2016 maaraporteissa ja sekä vuoden 2016 maakohtaisten suositusten yhteydessä, jotka komissio hyväksyy toukokuussa.

 
Taulukko 2a: Yhteenveto alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista komission maakohtaisista lausunnoista – jäsenvaltiot, joihin sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota

* SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisen 27. helmikuuta 2015 annetun kertomuksen päätelmä oli, että velkakriteerin oli katsottava tuolloin täyttyneen.

** Jos tämänhetkinen arvio maahan saapuneen poikkeuksellisen pakolaismäärän vaikutuksesta julkiseen talouteen jätettäisiin arvioinnin ulkopuolelle, ennakoitu poikkeama suositellusta sopeutusurasta ei enää olisi merkittävä.

*** Koska vuoden 2014 ilmoitettu alijäämä ja vuodelle 2015 ennustettu alijäämä ja velka ylittivät SEUT-sopimuksen mukaiset vertailuarvo, komissio antoi 16. marraskuuta 2015 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisen kertomuksen, jonka mukaan sekä alijäämää että velkaa koskevien kriteerien oli katsottava täyttyneen.

Taulukko 2b: Yhteenveto alustavia talousarviosuunnitelmia koskevista komission maakohtaisista lausunnoista – jäsenvaltiot, joihin sovelletaan tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa osiota

* Maahan sovelletaan tällä hetkellä sopimuksen korjaavaa osiota, mutta on mahdollista, että vuodesta 2016 siihen sovelletaan ennaltaehkäisevää osiota, jos liiallinen alijäämä korjataan ajoissa ja kestävällä tavalla.

** Komissio antoi Espanjan alustavaa talousarviosuunnitelmaa koskevan lausunnon 12. lokakuuta. Portugali ei esittänyt alustavaa talousarviosuunnitelmaa 15. lokakuuta mennessä.

(1)

     Kuten alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä annetussa asetuksessa (EU) N:o 473/2013 säädetään. Kyseinen asetus on toinen budjettikurin tiukentamista koskevaan, toukokuussa 2013 voimaan tulleeseen lainsäädäntöpakettiin (ns. budjettikuripaketti) kuuluvista kahdesta asetuksesta.

(2)

     Neuvoston suositus, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta (EUVL C 272, 18.8.2015, s. 100).

(3)

     Jäsenvaltioiden suunnitelmia käsiteltäessä vuoden 2014 tiedot perustuvat alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyviin lukuihin, eikä niissä aina oteta huomioon korjauksia, jotka Eurostat on tehnyt syksyn 2015 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisten ilmoitusten yhteydessä.

(4)

     Rakenteellisen kokonaisrahoitusaseman heikkenemisen vuonna 2016 vahvistaa päätösperäisiä julkisen talouden toimia koskeva vaihtoehtoinen mittari, jonka mukaan alustavat talousarviosuunnitelmat osoittavat sopeutuksen olevan jonkin verran negatiivinen, kun vakausohjelmien yhteydessä sen odotettiin olevan ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen (liite 5, taulukko A5.7). Kyseessä on finanssipolitiikan virityksen vaihtoehtoinen indikaattori, joka on kehitetty analysointitarkoituksiin, eikä se liity vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamista koskeviin indikaattoreihin. Sen puitteissa sovelletaan tulopuoleen alhaalta ylös -lähestymistapaa ja menopuoleen pääosin alhaalta ylös -lähestymistapaa. Lisätietoja asiakirjan Report on Public Finances in EMU 2013 III osasta, European Economy 4, 2013.

(5)

   Saksa, Viro, Liettua, Luxemburg, Alankomaat ja Itävalta. Lisäksi kahden jäsenvaltion, Espanjan ja Ranskan, odotetaan olevan edelleen ensi vuonna liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä.

(6)

     Ilman Saksaa kokonaisvelkasuhde supistuu paljon vähemmän (–0,7 prosenttiyksikköä, kun Saksa mukaan lukien se supistuu –2,5 prosenttiyksikköä vuosina 2015 ja 2016 yhteensä).

(7)

     Suomi toimitti tietoja pakolaisten määrän kasvuun vuonna 2015 liittyvistä ennakoiduista kustannuksista myös kirjeessä, jossa esitettiin muut merkitykselliset tekijät laadittaessa Suomea koskevaa kertomusta SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla.

(8)

      http://www.consilium.europa.eu/en/meetings/eurogroup/2014/07/07/ .

(9)

    http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ecofin/144872.pdf .

(10)

      http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/09/12-eurogroup-statement-structural-reform/ .

(11)

     Euroryhmä vahvisti nämä periaatteet 5. lokakuuta 2015. http://www.consilium.europa.eu/en/meetings/eurogroup/2015/10/05/ .

(12)

     Jäsenvaltioiden vakaus- ja kasvusopimuksen velkaa koskevat vaatimukset ovat erilaisia sen mukaan, kuuluuko valtio korjaavaan vai ennaltaehkäisevään osioon ja onko sen velkasuhde yli vai alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(13)

     Komission kestävyysindikaattori S1 osoittaa niiden vuosina 2016–2021 tarvittavien toimien kokonaismäärän, jotka tarvitaan velan supistamiseksi 60 prosenttiin viimeistään vuonna 2030 siten, että huomioon otetaan myös väestön ikääntymisestä aiheutuvat ehdolliset vastuut. Sen mukaan sopeuttamisen osuus on noin ¼ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja sitä seuraavina vuosina.

(14)

     Euroalueen kokonaissopeutusta koskevien vaatimusten laskemista hankaloittavat useat tekijät, erityisesti niiden maiden käsittely, joiden sopeutus on edellytettyä suurempaa, ja oletukset, jotka koskevat korjaavaan osioon kuuluvien jäsenvaltioiden kokonaissopeutuksen tai rakenteellisen sopeuttamisen tavoitteita. Koska korjaavassa osiossa vertailuarvona on rakenteellisen rahoitusaseman kohentuminen vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja ennaltaehkäisevässä osiossa vertailuarvona on vastaava sopeutus, komission euroalueelle ennustama pieni heikkeneminen tarkoittaisi, että kokonaisvaatimuksesta jäädään.

(15)

     Suomi esitti virallisen joustoa koskevan pyynnön tarkistetussa vakausohjelmassa, jonka se toimitti 28. syyskuuta 2015 yhdessä alustavan talousarviosuunnitelmansa kanssa.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.11.2015

COM(2015) 800 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO

Vuoden 2016 alustavat talousarviosuunnitelmat: kokonaisarvio

LIITE 1: Alustavien talousarviosuunnitelmien maakohtainen arviointi

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot

Vaatimusten mukaiset suunnitelmat

Saksa kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasääntöä. Komission arvion mukaan Saksan alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Saksan suotuisan talousarviotilanteen pitäisi tarjota myös mahdollisuuksia lisätä edelleen julkisia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen, kuten neuvosto on suositellut talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, sekä kattaa maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä johtuvat lisämenot, joita ei voitu ottaa talousarviosuunnitelmissa vielä täysin huomioon. Komissio katsoo myös, että Saksa on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä.

Viro kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on, että Viron alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen.

Luxemburg kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on, että Luxemburgin alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Luxemburg on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä.

Alankomaat kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja siihen sovelletaan velkasäännön noudattamisen osalta siirtymävaiheen järjestelyjä. Komission arvio on, että Alankomaiden alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia panemaan vuoden 2016 talousarvion tinkimättä täytäntöön. Komissio katsoo myös, että Alankomaat on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu.

Slovakia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on Slovakian viranomaisten toimittamien lisätietojen huomioon ottamisen jälkeen, että Slovakian alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia panemaan vuoden 2016 talousarvion tinkimättä täytäntöön. Komissio katsoo myös, että Slovakia on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia nopeuttamaan edistymistä.

Pitkälti vaatimusten mukaiset suunnitelmat

Belgia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasäännön noudattamisen osalta siirtymävaiheen järjestelyjä. Komission arvio on, että Belgian alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan on vaarana, että sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Belgia on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten (esimerkiksi eläkejärjestelmää, julkisen talouden kehystä ja verojärjestelmää koskevien) neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu.

Latvia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on, että Latvian alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan on vaarana, että sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen.

Malta kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasääntöä. Komission arvio on, että Maltan alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan on vaarana, että sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Malta on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu.

Suomi kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja komission arvio on, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Vaarana on, että vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan jonkin verran vuosina 2015 ja 2016. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Suomi on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä.

Suunnitelmat, joihin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä

Italia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasäännön noudattamisen osalta siirtymävaiheen järjestelyjä. Komission arvion mukaan on vaarana, että Italian alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan on vaarana, että vaaditusta sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan vuonna 2016 merkittävästi. Komissio seuraa edelleen tiivisti, noudattaako Italia vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia velvoitteita, erityisesti arvioidessaan seuraavaa vakausohjelmaa. Tehdessään kokonaisarvion mahdollisesta poikkeamisesta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta, komissio ottaa huomioon edellä esitetyt näkökohdat, jotka koskevat Italian mahdollisuutta saada joustoa vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, tapahtuuko sopeuttamisuralta poikkeaminen tosiasiallisesti investointien lisäämiseksi, onko olemassa uskottavia suunnitelmia palata takaisin keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeuttamisuralle ja miten rakenneuudistusohjelman suhteen on edistytty ottaen huomioon neuvoston suositukset. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Italia on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu.

Liettua kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komission arvion mukaan on vaarana, että Liettuan alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Vaadittua sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta ei komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan saavuteta vuonna 2015 ja vuoden 2016 osalta on odotettavissa, että tavoitteesta poiketaan merkittävästi. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet, jotta voidaan varmistaa, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komissio katsoo myös, että Liettua on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä.

Itävalta kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin ja siihen sovelletaan velkasäännön noudattamisen osalta siirtymävaiheen järjestelyjä. Komission arvion mukaan on vaarana, että Itävallan alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komission syksyn talousennusteen mukaan vaarana on, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan merkittävästi vuonna 2016. Jos kuitenkin tämänhetkinen arvio maahan saapuneen poikkeuksellisen pakolaismäärän vaikutuksesta julkiseen talouteen olisi jätetty arvioinnin ulkopuolelle, ennakoitu poikkeama ei enää olisi merkittävä. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Itävalta on edistynyt vain vähän vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä.

Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot

Pitkälti vaatimusten mukaiset suunnitelmat

Irlanti kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin, ja siihen saatetaan soveltaa ennaltaehkäisevää osiota vuodesta 2016, jos liiallinen alijäämä korjataan oikea-aikaisesti ja kestävästi. Komission arvio on, että Irlannin alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission talousennusteen mukaan on vaarana, että menojen kasvulle asetetusta vertailuarvosta poiketaan jonkin verran vuonna 2016. Komissio huomauttaa lisäksi, että ilmoitettu julkisten menojen lisääntyminen vuoden 2015 kolmen viimeisen kuukauden aikana ajoittuu tilanteeseen, jossa Irlannin talous kasvaa jo poikkeuksellisen vahvasti. Sen vuoksi komissio muistuttaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn puitteissa 7. joulukuuta 2010 annetussa neuvoston suosituksessa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetuista aiemmista ohjeista, joiden mukaan satunnaisilla tuloilla olisi nopeutettava velan vähentämistä, ja kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarviomenettelyssä tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Irlanti on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu.

Ranska kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin. Komission arvio on, että Ranskan alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen, vaikka julkisen talouden toimien ennustetaan kaikkien arviointitapojen mukaan jäävän merkittävästi suositellusta tasosta. Budjettistrategia perustuu vuoden 2014 odotettua parempaan alijäämätilanteeseen ja kohenevaan suhdannetilanteeseen, minkä vuoksi on vaarana, ettei 10. maaliskuuta 2015 annettua komission suositusta noudateta. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Ranska on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu.

Slovenia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin, ja se saattaa siirtyä ennaltaehkäisevän osion piiriin vuodesta 2016, jos liiallinen alijäämä korjataan oikea-aikaisesti ja kestävästi. Komission arvio on, että Slovenian alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Vaarana on, että keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan vuonna 2016 jonkin verran, miltei merkittävästi. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio katsoo myös, että Slovenia on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu.

Suunnitelmat, joihin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä

Espanja kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin. Komission arvion mukaan on vaarana, että Espanjan alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Alustavassa talousarviosuunnitelmassa ennustettu julkisen sektorin alijäämän paraneminen kohti liiallisen alijäämän korjaamista vuonna 2016, joka on liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä vuonna 2013 annetussa suosituksessa asetettu määräaika, perustuu pääasiassa nimellisen BKT:n kasvun elpymiseen. Taustalla olevat kasvuoletukset ovat jossain määrin optimistiset. Myös menokurilla on merkitystä, mutta joidenkin suunniteltujen säästöjen tueksi ei ole edelleenkään täsmennetty toimenpiteitä. Julkisen talouden sopeutustoimien odotetaan kaikkien arviointitapojen perusteella jäävän suositellusta tasosta merkittävästi. Komission ad hoc -ennusteen perusteella on odotettavissa, ettei Espanja varmista liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä vuonna 2013 annetussa suosituksessa asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan tiukasti vuoden 2015 talousarvion sekä kansallisessa talousarvioprosessissa tarvittavat toimet, jotta voidaan varmistaa, että vuoden 2016 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Kun otetaan huomioon edellä esitetyt suositusten noudattamiseen liittyvät riskit ja se, ettei alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisälly ajantasaisia ja tarkkaan täsmennettyjä toimenpiteitä aluehallintoa varten, viranomaisia kehotetaan toimittamaan mahdollisimman pian päivitetty alustava talousarviosuunnitelma, johon sisältyy tarkkaan täsmennettyjä alueellisia toimenpiteitä. Komissio katsoo myös, että Espanja on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen julkisen talouden ohjausjärjestelmää koskevien maakohtaisten neuvoston suositusten suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu.

LIITE 2: Komission syksyn 2015 talousennusteen laadintamenetelmä ja taustaoletukset

Asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan 4 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Kokonaisarviointiin on liitettävä komission yksiköiden kustakin jäsenvaltiosta laatimien uusimpien talousennusteiden laadinnassa käyttämät menetelmät (myös mallit) ja oletukset, mukaan lukien arviot talousarviotoimien vaikutuksista talouskasvuun”. Komission syksyn 2015 talousennusteen, jonka komission asiantuntijat laativat riippumattomasti, pohjana olevat oletukset on selitetty varsinaisessa ennusteasiakirjassa 1 .

Julkista taloutta koskevat tiedot vuoteen 2014 saakka perustuvat tietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittivat komissiolle ennen 1. lokakuuta 2015 ja jotka Eurostat vahvisti 21. lokakuuta 2014. Eurostat on peruuttanut varaumansa, joka koskee Portugalin julkisen talouden alijäämästään ilmoittamien tietojen laatua. Eurostat esitti kyseisen varauman huhtikuussa 2015 antamassaan lehdistötiedotteessa. Varauman syynä olivat epävarmuustekijät, jotka liittyivät Novo Bancon vuonna 2014 toteutetun pääomittamisen tilastovaikutuksiin. Eurostat ei ole tehnyt muutoksia jäsenvaltioiden syksyllä 2015 toimittamiin tietoihin. Eurostat on esittänyt varauman, joka koskee Itävallan toimittamien tietojen laatua. Se liittyy riittämättömään sääntöjen noudattamiseen kirjattaessa menoja ja tuloja Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän 2010 mukaisesti.

Rahoitusvakautta edistävät toimet on kirjattu ennustetta varten Eurostatin 15. heinäkuuta 2009 tekemän päätöksen 2 mukaisesti. Sellaiset pääomitustoimet, joista on riittävän tarkat tiedot, on otettu mukaan ennusteeseen rahoitustaloustoimina (jotka lisäävät velkaa mutta eivät alijäämää), elleivät jäsenvaltiot ole ilmoittaneet toisin. Pankkien veloille ja talletuksille annettuja valtiontakauksia ei ole otettu mukaan valtion menoihin, ellei ennusteen valmistumiseen mennessä ole saatu näyttöä siitä, että kyseisiin takauksiin on turvauduttu. Valtion (tai muiden julkisyhteisöjen sektoriin luettavien tahojen) pankeille myöntämät lainat sitä vastoin yleensä kasvattavat julkisen talouden velkaa.

Vuotta 2016 koskevassa ennusteessa on otettu huomioon jo vahvistetut tai kansalliselle parlamentille esitetyt talousarviot sekä kaikki muut riittävän yksityiskohtaisesti tiedossa olevat toimet. Kaikki lokakuun puoliväliin mennessä toimitettuihin alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvät tiedot on otettu huomioon ennusteessa. Ennusteissa käytetty oletus politiikan muuttumattomuudesta merkitsee vuoden 2017 osalta käytännössä sitä, että nykyinen tulo- ja menokehitys on ekstrapoloitu vuoteen 2016 ja huomioon on lisäksi otettu sellaiset toimet, joista on riittävän tarkat tiedot.

Julkisen talouden velkaa koskevat EU:n aggregaatit ennustevuosille 2015–2017 julkaistaan konsolidoimattomina (eli valtioiden välisten lainojen vaikutusta ei ole oikaistu). Aikasarjojen yhtenäisyyden varmistamiseksi aiempien vuosien tietoja käsitellään samalla tavalla. Näin laskettuna julkisen talouden velkasuhde oli vuonna 2014 euroalueella 2,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin Eurostatin tiedotteessa 186/2015 (21. lokakuuta 2015) 3 julkaistu konsolidoitu velkasuhde. Jäsenvaltiokohtaista julkisen talouden velkasuhdetta koskevissa vuosille 2015–2017 laadituissa ennusteissa on otettu huomioon ERVV:lle annettujen takausten 4 ja muille jäsenvaltioille myönnettyjen kahdenvälisten lainojen vaikutus sekä ennusteen tiedonkoontipäivänä suunnitteilla olleen EVM-pääomaosuuden vaikutus.

Vuotta 2016 koskeviin alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvien julkisen talouden toimien vaikutus lisää komission syksyn 2015 talousennusteen mukaan yhteenlaskettua alijäämää noin 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Menosäästöjen arvioidaan olevan noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja tuloja koskevilla toimenpiteillä on kokonaisuutena tarkasteltuna alijäämää kasvattava vaikutus, jonka suuruus on noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Mekaaninen vaikutus kasvuun olisi lyhyellä aikavälillä kaiken kaikkiaan vähäinen (alle 0,1 prosenttiyksikköä).

Arviota on kuitenkin syytä tulkita varoen seuraavista syistä:

Jos julkisen talouden epätasapainoon ei puututtaisi, rahoitusvaratilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät korostuisivat, mikä suurentaisi riskilisiä ja nostaisi antolainauskorkoja. Tällä olisi negatiivinen vaikutus kasvuun.

Asetuksessa säädetään alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista, joten ennen talousarviosuunnitelmien laatimista hyväksytyt ja voimaan tulleet toimenpiteet eivät ole mukana arvioissa (vaikka ne voivatkin vaikuttaa ennusteisiin).

Jo hyväksytyt toimenpiteet, joiden vaikutus toteutuu vuonna 2016, voivat myös kompensoida vuonna 2015 kertaluonteisesti vaikuttavien toimenpiteiden vaikutusta sekä menojen trendikasvua. Kun tarkastellaan EA-16-aluetta kokonaisuutena, komissio arvioi, että kertaluonteisten toimenpiteiden vaikutus vuonna 2015 on 0,0 prosenttia suhteessa BKT:hen ja menojen trendikasvu (suhdannekorjatun menosuhteen muutoksella mitattuna) ilman finanssipoliittisia toimia 0 prosenttia suhteessa BKT:hen.

LIITE 3: Herkkyysanalyysi

Asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan mukaan ”kokonaisarviointiin on sisällyttävä herkkyysanalyysejä, joista saadaan käsitys haitallisen taloudellisen kehityksen tai finanssi- tai talousarviokehityksen julkisen talouden kestävyydelle aiheuttamista riskeistä”. Tässä liitteessä analysoidaan sen vuoksi julkisen velan kehityksen herkkyyttä mahdollisille makrotalouden (talouskasvun, korkojen tai julkisen talouden perusjäämän) häiriöille stokastisten velka-arvioiden pohjalta 5 . Analyysin avulla on mahdollista mitata, millä tavoin julkisen velan kehitykseen saattavat vaikuttaa nimellisen BKT:n odotettua hitaamman tai nopeamman kasvun riskit, myönteisen/kielteisen kehityksen vaikutus rahoitusmarkkinoihin ja niiden myötä valtioiden lainanottokustannuksiin (jotka vähenevät/kasvavat) ja valtion talousarviotilanteeseen vaikuttavat finanssipolitiikan häiriöt. Perusskenaariot, joihin häiriöitä kohdistetaan, ovat komission syksyn talousennusteeseen ja jäsenvaltioiden alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvät makrotaloudelliset ja finanssipoliittiset ennusteet.

Stokastisia arvioita käytettäessä tulevaan makrotaloustilanteeseen liittyvää epävarmuutta kuvataan julkisen velan kehityksen analyysissa etäisyytenä ennustetun velkauran keskiskenaariosta, joka jäljempänä olevan kuvion vasemmassa puoliskossa vastaa komission syksyn 2015 ennusteeseen pohjautuvaa velkaskenaariota ja oikeassa puoliskossa alustavien talousarviosuunnitelmien mukaista velkaskenaariota EA-16-alueella (kummassakin tapauksessa oletetaan, että finanssipolitiikka ei muutu ennustejakson päättymisen jälkeen) 6 . Kun keskiskenaariossa oletettuun makrotaloustilanteeseen (lyhyiden ja pitkien valtion joukkovelkakirjojen korot, kasvuvauhti, julkisen talouden perusjäämä) kohdistetaan häiriöitä, saadaan kuviossa näkyvä viuhkamainen mahdollisten velkakehitysurien jakauma. Jakauma sisältää laajan joukon mahdollisia makrotalouden olosuhteita, joita simuloitaessa oli mukana runsaat 2 000 talouskasvuun, korkoihin ja perusjäämään kohdistettua häiriötä. Häiriöiden suuruus ja korrelaatio vastaavat näiden muuttujien pitkän aikavälin kehityskaavaa 7 . Tämä merkitsee, ettei menetelmällä voida ottaa huomioon tosiaikaista epävarmuutta, joka saattaa nykytilanteessa olla oletettua suurempi etenkin tuotantokuilun osalta. Oheisen kuvion viuhkajakaumasta saadaankin tietoa EA-16-alueen velan erilaisten kehityskulkujen todennäköisyydestä, kun otetaan huomioon sellaisten talouskasvuun, korkoihin ja perusjäämään kohdistuvien häiriöiden mahdollisuus, joiden suuruus ja korrelaatio mukailevat aikaisempia malleja.

Viuhkakuvioissa katkoviivalla on kuvattu keskiskenaarion mukainen velkaurakehitys (johon kohdistetaan makrotalouden häiriöitä) ja yhtäjaksoisella mustalla viivalla viuhkakuvion keskiosassa mediaanikehitysura, joka jakaa häiriöiden avulla simuloitujen mahdollisten kehityskulkujen jakauman kahteen yhtä suureen puolikkaaseen. Viuhkakuvio kattaa 80 prosenttia kaikista 2 000:n talouskasvu-, korko- tai perusjäämähäiriösimulaation avulla saaduista mahdollisista velkakehitysurista (viuhkan alaraja kulkee 10. prosenttipisteen ja yläraja 90. prosenttipisteen kohdalla). Varjostetun alueen ulkopuolelle on jätetty ääritapauksiksi katsotut kehityskulut (kaikkiaan 20 prosenttia), jotka on saatu simuloimalla epätodennäköisempiä voimakkaita häiriöitä. Erityyppiset varjostukset kuvaavat erilaisia osuuksia mahdollisten velkakehitysurien kokonaisjakaumasta. Tummansinisellä varjostettu (40. ja 60. prosenttipisteen välinen) alue kattaa ne 20 prosenttia kaikista kehitysurista, jotka ovat lähimpänä keskusskenaariota.

Kuvio A3.1: Julkisen talouden velkaa koskevat stokastiset arviot – komission ennusteeseen pohjautuva skenaario ja alustaviin talousarviosuunnitelmiin (ATS) pohjautuva skenaario

Lähde: Komission syksyn 2015 talousennuste, vuotta 2016 koskevat alustavat talousarviosuunnitelmat ja komission yksiköiden laskelmat.

Sekä komission ennusteen mukaiseen skenaarioon että alustavien talousarviosuunnitelmien mukaiseen skenaarioon pohjautuvassa viuhkakuviossa korostuu, että makrotalouden häiriöistä johtuvan ennustettua heikomman velkasuhteen todennäköisyys EA-16-maissa on noin 50 prosenttia vuonna 2016 8 . Kun otetaan huomioon sekä positiiviset että negatiiviset julkisen talouden perusjäämään, kasvuun ja rahoitusmarkkinatilanteeseen kohdistuvat riskit, EA-16-alueen velkasuhde vuonna 2016 on tässä tarkastelluissa kahdessa skenaariossa 80 prosentin todennäköisyydellä 87 prosentista 94–95 prosenttiin suhteessa BKT:hen (sillä viuhka kattaa 80 prosenttia kaikista simulaatioissa saaduista mahdollisista velkakehitysurista). Velkasuhdetta kuvaavan viuhkan ala- ja yläraja ovat komission ennusteen pohjalta vuonna 2016 hieman ylempänä kuin alustavien talousarviosuunnitelmien pohjalta, sillä häiriösimulaatioiden kohteena olevien keskiskenaarioiden välillä on pieni ero (komission ennusteen pohjalta velkasuhde on yli 91 prosenttia ja alustavien talousarviosuunnitelmien pohjalta 90,4 prosenttia).

Alustavat talousarviosuunnitelmat koskevat vuotta 2016. Sen jälkeen häiriösimulaatioiden tuloksena saatujen velkasuhteiden ero komission ennusteeseen ja alustaviin talousarviosuunnitelmiin pohjautuvien skenaarioiden välillä pysyy vähäisenä. Viuhkakuvioiden kattaman jakson lopussa (vuonna 2020) on talousarviosuunnitelmien pohjalta 50 prosentin todennäköisyys, että velkasuhde ylittää 84 prosenttia. Komission ennusteen pohjalta velkasuhde ylittää 50 prosentin todennäköisyydellä 85 prosenttia. Tämä pieni ero johtuu pääasiassa siitä, että rakenteellisen perusjäämän viimeinen ennustettu arvo (joka pidetään vakiona) on talousarviosuunnitelmiin pohjautuvassa skenaariossa hieman suurempi kuin komission ennusteeseen pohjautuvassa skenaariossa.

Koska häiriöiden suuruus ja korrelaatio vastaavat muuttujien pitkän aikavälin kehitystä, menetelmällä ei voida ottaa huomioon tosiaikaista epävarmuutta, jota saattaa esiintyä etenkin tuotantokuilua arvioitaessa. Koska tuotantokuilua koskeviin arvioihin on aikaisemmin tehty merkittäviä tarkistuksia, joissa on usein korjattu potentiaalista tuotantoa tosiaikaista arviota pienemmäksi, tuleviin velkauriin voi liittyä tällaisten tarkistusten aiheuttama lisäriski, jota ei ole otettu huomioon edellä esitetyssä analyysissa.

LIITE 4: Tämänhetkinen alhainen korkotaso

Viimeaikainen kehitys

Valtion joukkolainojen tuotot ovat euroalueella laskeneet jyrkästi vuoden 2013 lopusta. Ne olivat alimmillaan vuoden 2015 alkupuoliskolla mutta nousivat hieman kesäkuukausien aikana. Tuotot ovat kuitenkin edelleen selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon, ja 10 vuoden korko on neljässä suurimassa euroalueen jäsenvaltiossa tällä hetkellä 0,51–1,64 prosenttia 9 .

Alhaisen korkotason ansiosta myös julkisen talouden kokonaiskorkomenot ovat viime vuosina supistuneet. Koko EA-16-alueella korkomenot laskivat BKT:hen suhteutettuna vuoden 2012 2,9 prosentista 2,3 prosenttiin vuonna 2015, ja niiden odotetaan tämänvuotisten alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan pysyvän tänä vuonna ennallaan. Korkomenojen supistuminen vuosina 2012–2016 on voimakkainta Irlannissa (–1,1 % suhteessa BKT:hen), Italiassa (–1,0 %), Belgiassa (–0,9 %) ja Saksassa (–0,8 %). Ainoastaan Sloveniassa korkomenot ovat tällä ajanjaksolla lisääntyneet (0,9 % suhteessa BKT:hen), minkä taustalla on julkisen velan jyrkkä kasvu. Komission syksyn 2015 talousennuste vastaa pitkälti jäsenvaltioiden odotuksia, ja suurimmat erot vuoden 2016 osalta ovat 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Jäsenvaltiot eivät suureksi osaksi osanneet odottaa korkojen jyrkkää laskua ja siitä seurannutta korkomenojen supistumista. Eri vuosien vakausohjelmat ja tämänvuotiset alustavat talousarviosuunnitelmat sisältävät lisätietoa tämänhetkisestä alhaisesta korkotasosta koituneista (odottamattomista) säästöistä. Kokonaisuutena EA-16-maiden tasolla vuoden 2013 vakausohjelmissa oli ennustettu korkomenojen kasvavan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2012–2016. Sitä vastoin vuosien 2014 ja 2015 vakausohjelmissa korkojen lasku otettiin vähitellen huomioon ja korkomenojen ennustettiin supistuvan BKT:hen suhteutettuna 0,2 prosenttia vuonna 2014 ja 0,7 prosenttia vuonna 2015. Viimeksi mainittu ennuste vahvistetaan myös alustavissa talousarviosuunnitelmissa. Vaikka sellaiset tekijät kuin velan kehitys, velan erääntymisprofiili ja tilastollisen luokituksen muutokset (esim. siirtyminen kansantalouden tilinpidossa EKT 2010 standardiin) ovat voineet vaikuttaa, on todennäköistä, että eri vuosina korkomenojen kehitysarvioihin tehdyt muutokset perustuvat pääasiassa odottamattomaan korkojen laskuun.

Seuraukset julkisen talouden kannalta

Korkomenojen asteittaisen pienenemisen ohessa julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema on parantunut rakenteellisella perusjäämällä mitattuna, mutta paljon vähäisemmässä määrin. Vuoden 2013 vakausohjelmissa oli ennustettu EA-16-maiden rakenteellisen perusjäämän kohentuvan 1¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2012–2016 (kuvio A4.1). Alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella nyt odotetaan ¼ prosentin parannusta suhteessa BKT:hen. Tämä viittaa siihen, että rakenteellisen perusalijäämän odotettu supistuminen on kokonaisuutena tarkasteltuna jäänyt suurelta osin toteutumatta. Tämän merkitys on puolestaan ollut suurempi kuin jäsenvaltioiden samalla ajanjaksolla maksamien korkojen ennakoitua alhaisemman määrän.

Kuvio A4.1: Rakenteellisen perusjäämän ja rahoitusaseman sekä korkomenojen muutokset vuosina 2012–16 hallitusten suunnitelmien mukaan

Huom. Kuviossa esitetään rakenteellisen perusjäämän, korkomenojen ja rakenteellisen rahoitusaseman kumulatiiviset muutokset EA-16-maissa vuosina 2012–16 vuosien 2013, 2014 ja 2015 vakausohjelmien perusteella (VO13, VO14 ja VO15) ja tämän vuoden alustavien talousarviosuunnitelmien perusteella (ATS16).

Lähde: Jäsenvaltioiden ohjelmat/suunnitelmat ja komission yksiköiden laskelmat.

Yhteenlasketun rakenteellisen perusjäämän ja rakenteellisen rahoitusaseman vähäisempi koheneminen on tapahtunut laajemmassa kontekstissa, jossa inflaatio on pysytellyt pitkään alhaisena ja tuotannon kasvu hitaana, mikä on puolestaan vaikuttanut julkiseen talouteen. Korkojen lasku liittyy erittäin heikkoon nimellisen BKT:n kasvuun muutamana viime vuonna. Se puolestaan on vaikuttanut eri kanavien kautta kielteisesti kokonaisrahoitusasemiin, mikä on johtanut siihen, että tulojen supistuminen on ollut paljon suurempaa kuin perusmenojen (mahdollinen) supistuminen. Tämä ei ehkä ole tullut täysin huomioiduksi rahoitusasemien suhdannekorjauksissa tavanomaisin menetelmin, mikä voi johtua esimerkiksi tulojen epätavallisesta reaktiosta talouden kasvuun tai menojen hieman jähmeästä reaktiosta hintakehitykseen. Lisäksi nimellisen BKT:n heikolla kasvulla on ollut välitön vaikutus julkisen velan määrään suhteessa BKT:hen. Odotettua heikommat perusjäämät ja todennäköisesti odotettua suurempi lumipalloefekti, joka mittaa korkomenojen ja talouskasvun yhteisvaikutusta velkasuhteen muutokseen, luovat kaiken kaikkiaan paljon vähemmän myönteisen kuvan kuin korkomenojen kehitys erikseen tarkasteltuna.

Tulevaisuudennäkymät ja haavoittuvuus

Velanhoitokustannukset säilyvät euroalueella tulevina vuosina todennäköisesti historiallisen alhaisina. Kun otetaan huomioon, että kasvunäkymät ovat vaimeat, yksityinen kysyntä kohdistuu voimakkaasti turvallisiin omaisuuseriin ja EKP toteuttaa laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa (jota on tarkoitus jatkaa syyskuuhun 2016 saakka), suurten velkamäärien laina-aikaa on pidennetty korkojen laskun jälkeen ja valtion joukkolainojen tuottojen odotetaan pysyvän suhteellisen alhaisella tasolla vielä jonkin aikaa.

Korkojen tuleva kehitys vaikuttaa koronmaksuun eri tavoin riippuen velan erääntymisprofiilista. Lähivuosina uusittavan velkakannan osuus voi kertoa siitä, missä määrin yksittäiset jäsenvaltiot voivat edelleen hyötyä alhaisista koroista, jos tilanne säilyy ennallaan, ja toisaalta siitä, missä määrin mahdollinen korkotason merkittävä nousu voisi vaikuttaa jäsenvaltioihin. Tältä osin tilanne vaihtelee varsin paljon maittain, sillä vuoteen 2018 mennessä uusittavan velkakannan osuus vaihtelee Luxemburgin 0 prosentista Espanjan 44 prosenttiin (kuvio A4.2) 10 . Lisäksi jäsenvaltioiden on rahoitettava tulevat alijäämät sitä mukaa kun niitä syntyy.

Kuvio A4.2: Vuoteen 2018 mennessä erääntyvän velan prosenttiosuus

Huom. Erääntyvää valtionvelkaa koskeva tilanne 18. syyskuuta 2015. Tarkastelun kohde: Valtionvelka.

Lähde: Bloomberg ja komission yksiköiden laskelmat.

Jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin suunnitelmien voidaan katsoa perustuvan melko varovaisiin oletuksiin. Vuoden 2015 vakausohjelmat vaikuttivat vastaavan valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen tuoton vähittäistä kasvua, joka vaihtelee jäsenvaltioittain mutta jota voidaan pitää kohtuullisena oletuksena 11 . Erityisesti eräät hyvin velkaantuneet maat näyttivät olevan alttiita korkoriskeille. Sitä vastoin siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että korot lähestyisivät vuosien 2000–2010 tasoa jo ohjelmien päättymiseen eli vuoteen 2018 mennessä, korkomenot olisivat koko euroalueella BKT:hen suhteutettuina noin 0,5 prosenttia suuremmat vuonna 2018 verrattuna ohjelmien tasoon. Sitä suuremmalla syyllä stressiskenaariossa, jossa korot palaisivat valtionvelkakriisin aikaiselle huipputasolle, korkomenojen kasvu olisi vielä suurempi.

LIITE 5: Kuviot ja taulukot

Taulukko A5.1: EA-16-maiden alijäämätavoitteet (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan

Taulukko A5.2a: EA-16-maiden rakenteellisen rahoitusaseman muutokset (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 12

Taulukko A5.2b: EA-16-maiden rakenteellisen perusjäämän muutokset (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 13

Taulukko A5.3: EA-16-maiden velkasuhteet (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan

Taulukko A5.4: EA-16-maiden reaalisen BKT:n kasvu (%) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan

Taulukko A5.5: Julkisen talouden vakauttamistoimien koostumus EA-16-alueella vuosina 2015 ja 2016 vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2015 talousennusteen (KOM) mukaan 14

Taulukko A5.6: EA-16-maiden vuotta 2016 koskevien tuloennusteiden perustana olevat lyhyen aikavälin joustot: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM) ja OECD:n ennusteisiin

Huom. Kun alustaviin talousarviosuunnitelmiin ja komission ennusteisiin perustuvia joustoja verrataan OECD:n ennusteisiin perustuviin joustoihin, olisi otettava huomioon, että kahdessa ensin mainitussa tapauksessa kyse on nettojoustoista suhteessa BKT:n kasvuun, kun taas OECD:n luvut on tarkkaan ottaen laskettu suhteessa tuotantokuiluun. Tästä johtuvat erot ovat yleensä pieniä.

Taulukko A5.7: Päätösperäiset finanssipoliittiset toimet: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM) ja vakausohjelmiin (VO) 15

Kuvio A5.1a: EA-16-maiden menosuhteiden ennustetut muutokset vuonna 2016: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM)

Kuviosta käyvät ilmi menosuhteiden muutokset vuosien 2015 ja 2016 välisenä aikana (vasen puoli). Oikealla puolella esitettävä menojen taso on komission ennuste menosuhteesta vuonna 2015. Se poikkeaa vain hieman alustavien talousarviosuunnitelmien arvioista, joista alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvien menojen muutos lasketaan.

Kuvio A5.1b: EA-16-maiden tulosuhteiden ennustetut muutokset vuonna 2016: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM)

Kuviosta käyvät ilmi tulosuhteiden muutokset vuosien 2015 ja 2016 välisenä aikana (vasen puoli). Oikealla puolella esitettävä tulojen taso on komission ennuste tulosuhteesta vuonna 2015. Se poikkeaa vain hieman alustavien talousarviosuunnitelmien arvioista, joista alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvien tulojen muutos lasketaan.

Kuvio A5.2: Tärkeimpien menoerien ennustetut muutokset (% suhteessa BKT:hen) EA-16-alueella vuonna 2016: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM)

Kuviosta käy ilmi, miten tärkeimpien menoerien muutokset vaikuttavat menosuhteiden (menot suhteessa BKT:hen) ennustettuihin muutoksiin.

Kuvio A5.3: Tärkeimpien verotuloerien ennustetut muutokset (% suhteessa BKT:hen) EA-16-alueella vuonna 2016: alustavat talousarviosuunnitelmat (ATS) verrattuna komission syksyn 2015 talousennusteeseen (KOM)

Kuviosta käy ilmi, miten tärkeimpien tuloerien muutokset vaikuttavat tulosuhteiden (tulot suhteessa BKT:hen) ennustettuihin muutoksiin.

Kuvio A5.4: Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) vuonna 2016: komission syksyn 2015 talousennuste (KOM) verrattuna alustaviin talousarviosuunnitelmiin (ATS)

Kuviossa on verrattu komission ennusteen mukaisia julkisen talouden nimellisiä rahoitusasemia vuonna 2016 (vaaka-akseli) alustavien talousarviosuunnitelmien mukaisiin julkisen talouden nimellisiin rahoitusasemiin (pystyakseli). Puolittajan yläpuolella (alapuolella) ovat sellaiset jäsenvaltiot, joiden osalta komission ennusteen mukainen arvo on suurempi (pienempi) kuin alustavien talousarviosuunnitelmien mukainen arvo.

Kuvio A5.5: Vuoden 2016 velkatavoitteiden erot (% suhteessa BKT:hen) komission syksyn 2015 talousennusteen ja alustavien talousarviosuunnitelmien välillä: erittely osatekijöittäin

Velkasuhteiden ennustetut erot on kuviossa jaettu seuraaviin osatekijöihin: vertailuajankohdan vaikutus, perusjäämä, velkakannan korjauserät ja lumipalloefekti. Lumipalloefekti on ennustetun kasvuvauhdin ja korkojen eron vaikutus.

(1)

     Komission syksyn 2015 talousennusteen pohjana olevat menetelmäoletukset ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/european_economy/forecasts/index_en.htm ).

(2)

     Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/2041337/FT-Eurostat-Decision-9-July-2009-3--final-.pdf .

(3)

     Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/7036737/2-21102015-AP-EN.pdf .

(4)

     Euroopan rahoitusvakausvälineen operaatioiden tilastollisesta kirjaamisesta 27. tammikuuta 2011 tehdyn Eurostatin päätöksen mukaisesti, ks. http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/5034386/2-27012011-AP-EN.PDF .

(5)

     Tässä käytettyä julkisen talouden velan stokastista arviointimenetelmää on kuvattu julkisen talouden vakautta koskevassa Euroopan komission raportissa Fiscal Sustainability Report 2012, kohta 3.3.3., sekä seuraavassa julkaisussa: Berti, K., Stochastic public debt projections using the historical variance-covariance matrix approach for EU countries, 2013, European Economy , Economic Paper No. 480.

(6)

     EA-16-alueen rakenteellisen perusjäämän oletetaan siis pysyvän ennustejakson loppuun saakka muuttumattomana kulloisenkin ennusteen viimeisissä lukemissa (alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvassa skenaariossa hieman yli 1 prosentin ylijäämä vuonna 2016 ja komission ennusteeseen perustuvassa skenaariossa 1 prosentin ylijäämä vuonna 2017).

(7)

     Oletuksena on, että häiriöt noudattavat yhdistettyä normaalijakaumaa.

(8)

     Keskiskenaariota kuvaava katkoviiva asettuu vuonna 2016 sekä komission skenaarioita kuvaavassa viuhkakuviossa että alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvia skenaarioita kuvaavassa viuhkakuviossa jakauman 50. prosenttipisteen kohdalle (eli 50 prosenttia kaikista velkasuhteen mahdollisista arvoista olisivat vuonna 2016 ennusteen mukaista arvoa suurempia).

(9)

     10 vuoden joukkovelkakirjojen tuotto 23. lokakuuta 2015, 18:25. Lähde: Bloomberg.

(10)

     Erääntyvää valtionvelkaa koskeva tilanne 18. syyskuuta 2015. Tarkastelun kohde: Valtionvelka. Lähde: Bloomberg. Joissakin maissa, kuten Espanjassa, nämä tiedot sisältävät myös muiden tahojen liikkeeseen laskemia velkakirjoja, joilla on valtiontakaus, mikä voi vaikuttaa maiden välisiin vertailuihin.

(11)

     Lisätietoja asiakirjassa The 2015 Stability and Convergence Programmes: an Overview, European Economy, Institutional Paper 2, heinäkuu 2015.

(12)

   Vakausohjelmien ja alustavien talousarviosuunnitelmien suhdannetasoitetut rahoitusasemat ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission uudelleenlaskemina ohjelmien ja/tai suunnitelmien tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen.

(13)

   Vakausohjelmien ja alustavien talousarviosuunnitelmien suhdannetasoitetut perusjäämät ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission uudelleenlaskemina ohjelmien ja/tai suunnitelmien tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen.

(14)

   Vakausohjelmien ja alustavien talousarviosuunnitelmien suhdannekorjatut tulosuhteet ja menosuhteet sekä suhdannetasoitetut perusjäämät ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission uudelleenlaskemina ohjelmien ja/tai suunnitelmien tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen.

(15)

   Päätösperäiset finanssipoliittiset toimet ovat finanssipolitiikan viritystä kuvaava vaihtoehtoinen indikaattori, joka on kehitetty analyyttisiä tarkoituksia varten. Se on erillinen vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen arvioinnissa käytetyistä indikaattoreista. Se koostuu tulopuolella alhaalta ylöspäin suuntautuvasta lähestymistavasta ja menopuolella pääasiassa ylhäältä alaspäin suuntautuvasta lähestymistavasta. Lisätietoja, ks. osa III asiakirjassa Report on Public Finances in EMU 2013, European Economy, 4, 2013.