52015DC0510

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

I. Johdanto

Vuoden 2015 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Eurooppaan on tullut yli 710 000 ihmistä 1 – pakolaisia, kotiseudultaan siirtymään joutuneita ihmisiä ja muita siirtolaisia – ja tulijoiden virta vain jatkuu. Tämä on haaste Euroopan unionille. Komission toukokuussa 2015 esittämässä Euroopan muuttoliikeagendassa 2 todetaan, että muuttoliikkeen hallintaa varten on luotava kokonaisvaltainen lähestymistapa. Sen jälkeen on toteutettu useita merkittäviä toimenpiteitä, esimerkiksi hyväksytty kaksi hätätilannejärjestelmää, joiden avulla on tarkoitus siirtää 160 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa ihmistä suurimman paineen kohteena olevista EU:n jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin. Vallitseva pakolaiskriisi edellyttää kuitenkin lisää välittömiä toimenpiteitä.

Tämän vuoksi Euroopan komissio esitti 23. syyskuuta useita Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvia ensisijaisia toimia, jotka on määrä toteuttaa tulevien kuuden kuukauden aikana. 3 Niihin kuuluu sekä lyhyen aikavälin toimia, joiden avulla pyritään vakauttamaan tilanne, että tehokkaan ja kestävän järjestelmän luomiseen tähtääviä pitkän aikavälin toimia.

Ensisijaisten toimien luettelo sisältää ne keskeiset toimenpiteet, joita tarvitaan välittömästi ja jotka koskevat seuraavia: i) operatiiviset toimenpiteet; ii) rahoitustuki ja iii) EU:n lainsäädännön täytäntöönpano.

Luettelo vahvistettiin EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa 23. syyskuuta 2015. 4

Nyt kolme viikkoa myöhemmin tässä tiedonannossa esitetään tilannekatsaus ensisijaisten toimien toteutukseen (ks. liite I). Tällä viikolla pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa valtion- ja hallitusten päämiehillä on tilaisuus vahvistaa selkeästi ja yksiselitteisesti, että EU on sitoutunut etenemään pakolaiskriisin edellyttämien toimien määrätietoiseen toteuttamiseen.

II. Operatiiviset toimenpiteet

Eräisiin Schengen-alueen ulkorajoihin kohdistuvien muuttopaineiden tehokas hallinta edellyttää kaikilta jäsenvaltioilta sekä vastuullisuutta että solidaarisuutta. Ns. hotspot-lähestymistavan nopea käyttöönotto tuo apua suurimman paineen kohteena oleviin jäsenvaltioihin, sillä sen avulla voidaan varmistaa tulijoille asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet sekä selvittää heidän henkilöllisyytensä ja käsitellä heidän hakemuksensa. Lisäksi komissio on esittänyt ja neuvosto hyväksynyt toimenpiteitä, joiden perusteella 160 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa ihmistä siirretään muihin jäsenvaltioihin. Näin voidaan huomattavasti vähentää vaikeimmassa tilanteessa olevien jäsenvaltioiden paineita, vaikkakaan ei poistaa niitä kokonaan. On erittäin tärkeää panna kokonaisuudessaan täytäntöön nämä rinnakkaistoimet, joihin kuuluvat mm. sormenjälkien ottaminen kaikilta tulijoilta, turvapaikanhakijoiden nopea valinta ja siirtäminen toisiin jäsenvaltioihin ja asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet sekä toimet toissijaisen siirtymisen estämiseksi ja muista jäsenvaltioista tavattujen siirrettyjen henkilöiden välitön palauttaminen siihen jäsenvaltioon, johon heidät alun perin siirrettiin. Yhtä tärkeää on palauttaa nopeasti joko vapaaehtoisuuden perusteella tai pakolla ne tulijat, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa ja joita ei sen vuoksi voida siirtää muihin jäsenvaltioihin. Komission esittämät ensisijaiset toimet painottuvat selvästi näiden toimien käytännön toteuttamiseen.

II.1 Hotspot-lähestymistavan toteuttaminen

Muuttoliikkeen toimiva ja tehokas hallinta suurimman paineen kohteena olevilla ulkorajaosuuksilla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan palauttaa luottamus koko järjestelmään yleensä ja erityisesti vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen, missä sisärajoilla tehtävät tarkastukset on poistettu. EU:n strategian ja uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeää osoittaa, että muuttoliikejärjestelmän toiminta voidaan palauttaa normaaliksi muun muassa lähettämällä muuttoliikkeen hallinnan tukitiimejä eniten tulijoita vastaanottaville alueille 5 , jotta voidaan auttaa suurimman paineen kohteena olevia jäsenvaltioita täyttämään velvollisuutensa ja vastuunsa. Jotta tukitiimit voisivat onnistua tässä tehtävässä, tarvitaan vahvaa tukea EU:n virastoilta, tiivistä yhteistyötä Italian ja Kreikan viranomaisten kanssa ja tukea myös muilta jäsenvaltioilta.

Komissio on lähettänyt erityisryhmiä sekä Italiaan että Kreikkaan auttamaan käytännön koordinointi- ja tukitoimissa. Kreikassa erityisryhmä toimii suoraan komission puheenjohtajan alaisuudessa toimivan rakenneuudistusten tukipalvelun johdolla. Ryhmä on sopinut vaiheittaisesta lähestymistavasta, jonka mukaan määritetään eniten tulijoita vastaanottavat alueet, lähetetään sinne tukitiimejä, aloitetaan EU:n sisäiset siirrot ja palautukset sekä vahvistetaan ulkorajaa. Italiassa on käytössä vastaavanlainen välittömiin tuki- ja koordinointitoimiin perustuva malli. Komission tarjoama intensiivinen, kokoaikainen tuki on merkittävästi auttanut näitä kahta jäsenvaltiota etenemään sisäisten siirtojen toteuttamiseen käytännössä (ks. liitteet 2 ja 3).

Sekä Kreikassa että Italiassa muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien perustamisesta ja koordinoinnista vastaavat Euroopan unionin alueelliset toimintayksiköt (European Regional Task Forces, EURTF) Euroopan muuttoliikeagendassa esitettyjen EU:n virastojen vahvistamiseen liittyvien toimien mukaisesti. Frontex, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO, Europol ja Eurojust osallistuvat kaikki tähän toimintaan 6 . Näin ne voivat vastata välittömästi Italian ja Kreikan etenemissuunnitelmissa esitettyihin tarpeisiin.

Virastojen edustajien toiminta nojautuu kuitenkin suurelta osin jäsenvaltioiden tukeen. Sekä Frontex että EASO ovat pyytäneet jäsenvaltioita antamaan niiden käyttöön sekä henkilöresursseja että teknisiä varusteita. Nämä pyynnöt ovat virastojen aiempiin pyyntöihin verrattuna ennennäkemättömän laajoja, mikä kertoo suurimpien paineiden kohteena olevien jäsenvaltioiden tämänhetkisen tilanteen poikkeuksellisesta haastavuudesta. On erittäin tärkeää, että muut jäsenvaltiot vastaavat avunpyyntöihin myönteisesti, konkreettisesti ja nopeasti.

Frontex hakee viimeisimmässä pyynnössään 775 uutta työntekijää rajavartiotehtäviin, suojelutarpeen arviointiin, kuulemisten toteuttamiseen ja tulkkaamiseen. Nämä kaikki ovat Euroopan unionin ulkorajojen tehokkaan valvonnan kannalta välttämättömiä tehtäviä. Pyyntö jakautuu kahteen osaan niin, että 670 virkamiestä antaisi suoraa apua eniten tulijoita vastaanottavilla alueilla Italiassa ja Kreikassa, jotta voidaan täyttää tarpeet tammikuun 2016 loppuun saakka, ja 105 vierailevaa virkamiestä lähetettäisiin eri paikkoihin unionin ulkorajoille.

EASOn pyyntö koskee 370:tä asiantuntijaa, joiden avulla on tarkoitus kattaa Italian ja Kreikan arvioidut tarpeet vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen asti. Asiantuntijoiden on tarkoitus avustaa näiden kahden jäsenvaltion turvapaikkaviranomaisia tulijoiden rekisteröinnissä, siirtoihin liittyvissä tiedotustoimissa ja mahdollisten väärennettyjen asiakirjojen havaitsemisessa.

Henkilöstön ja varusteiden tarve todettiin nimenomaisesti syyskuussa pidetyssä valtion- ja hallitusten päämiesten epävirallisessa kokouksessa, ja määräajaksi tarpeiden täyttämiselle sovittiin marraskuu.

Jäsenvaltioiden tähänastiset avuntarjoukset eivät kuitenkaan riitä täyttämään todellisia tarpeita. EASOn pyyntöön on vastannut 8. lokakuuta mennessä vain kuusi jäsenvaltiota 7 , jotka ovat luvanneet antaa käyttöön 81 asiantuntijaa, kun tarve on 374. Frontexin pyyntöön on vastannut niin ikään kuusi jäsenvaltiota 8 , jotka ovat luvanneet 48 rajavartijaa. Jäsenvaltioiden olisi pikaisesti toimitettava vastauksensa virastojen tarpeiden täyttämiseksi.

Italiassa hotspot-alueiksi on määritelty Augusta, Lampedusa, Porte Empedoche, Pozzallo, Taranto ja Trapani (ks. liite V). Ensimmäinen muuttoliikkeen hallinnan tukitiimi on aloittanut toimintansa Lampedusan saarella. Toiminta perustuu Cataniassa, Sisiliassa, kesäkuussa 2015 perustetun Euroopan unionin alueellisen toimintayksikön työhön 9 . Tukitiimiin kuuluu tällä hetkellä kaksi kuulemisesta vastaavaa ryhmää Frontexista ja EASOn asiantuntijoita sekä hotspot-alueella että läheisessä keskuksessa, johon tulijoita siirretään. Frontex on jo lähettänyt työhön 42 vierailevaa virkamiestä ja EASO 6 asiantuntijaa.

Jotta hotspot-lähestymistapa tuottaisi tuloksia, vastaanottokapasiteettia on kuitenkin lisättävä, niin että turvapaikanhakijat voidaan majoittaa siirtämiseen asti. Lisäksi tarvitaan asianmukaiset tilat, jotta luvattomat siirtolaiset voidaan ottaa säilöön palauttamispäätöksen täytäntöönpanoon asti. Italia on lisännyt vastaanottokapasiteettiaan niin, että neljän hotspot-alueen ensivaiheen vastaanottokeskuksiin voidaan majoittaa noin 1 500 henkeä. Kapasiteettia on tarkoitus lisätä edelleen niin, että vuoden loppuun mennessä voidaan majoittaa 1 000 henkeä lisää, jolloin ensivaiheen vastaanottokeskusten kapasiteetti olisi 2 500 henkeä.

Kreikassa on määritetty viisi hotspot-aluetta: Lesbos, Chios, Leros, Samos ja Kos (ks. liite 4). Euroopan unionin alueellinen toimintayksikkö Pireuksessa toimii täydellä teholla. Ensimmäinen muuttoliikkeen hallinnan tukitiimi perustetaan Lesbosin hotspot-alueelle. Frontex on jo lähettänyt Kreikkaan 53 asiantuntijaa, minkä lisäksi yksi EASOn henkilöstön jäsen on sijoitettu pysyvästi Kreikkaan avustamaan sinne lähetettävien EASOn asiantuntijoiden työn organisoinnissa.

Kreikka on lisännyt vastaanottokapasiteettiaan niin, että maassa on nyt seitsemän ensivaiheen vastaanottokeskusta, suojelutarpeen arviointikeskusta ja väliaikaista majoituspaikkaa neljällä hotspot-alueella (Lesbos, Chios, Samos ja Leros). Näihin voidaan majoittaa yhteensä noin 2 000 henkeä. Kapasiteettia lisätään edelleen 10 .

Vastaanottokeskuksia tarvitaan hotspot-alueilla myös niiden tulijoiden henkilöllisyyden selvittämistä ja rekisteröintiä varten, jotka eivät ole selkeästi kansainvälisen suojelun tarpeessa ja joita ei sen vuoksi siirretä muualle. Tätä varten tarvitaan riittävästi majoitustiloja, joissa voidaan estää luvattomien tulijoiden pakeneminen.

II.2 Siirtojärjestelmän käyttöönotto

Neuvosto hyväksyi 14. syyskuuta 2015 komission ehdotuksen päätökseksi 11 , jonka nojalla 40 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä siirretään Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin. Viikkoa myöhemmin tehtiin niin ikään komission ehdotuksen pohjalta päätös 12 siirtää 120 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä etulinjassa olevista Italiasta, Kreikasta ja muista jäsenvaltioista muualle EU:n alueelle. Muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit vastaavat siirtojen toteuttamisesta unionin ulkorajoilla.

Kumpikin päätös edellyttää välittömiä jatkotoimia EU:n toimielimiltä, paineen alaisina olevilta jäsenvaltioilta ja niiltä jäsenvaltioilta, jotka ovat luvanneet ottaa vastaan unionin sisällä siirrettäviä henkilöitä.

Euroopan komissio kutsui 1. lokakuuta koolle sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevan foorumin, jossa yli 80 edustajaa jäsenvaltioista, EU:n virastoista, Kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestöstä (IOM) ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisvaltuutetun toimistosta (UNHCR) keskusteli toimien käytännön toteuttamisesta. Italian ja Kreikan edustajat esittelivät foorumissa sisäisiä siirtoja koskevat etenemissuunnitelmansa, joissa hahmotellaan turvapaikkaa, ensivaiheen vastaanottokeskuksia ja palauttamista koskevia toimenpiteitä sekä lähiviikkoina toteutettavia toimia siirtojärjestelmän täysimittaista käyttöönottoa varten.

Ensimmäiset selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt on jo siirretty, mutta paljon työtä on vielä tehtävä sen varmistamiseksi, että kuukausittain voidaan toteuttaa jatkuvasti useita satoja siirtoja. Kaikkia jäsenvaltioita kehotettiin ilmoittamaan kansalliset yhteyspisteensä. Tähän mennessä tätä koskevan ilmoituksen on toimittanut 21 jäsenvaltiota. 13 Lisäksi jäsenvaltioita pyydettiin lähettämään tarvittaessa yhteyshenkilö Italiaan ja Kreikkaan. Tähän mennessä yhteyshenkilön on lähettänyt 22 jäsenvaltiota. 14

Siirtoketjun toiminnan kannalta on olennaista, että vastaanottavalla jäsenvaltiolla on asianmukainen kapasiteetti ottaa vastaan siirrettäviä henkilöitä. Toistaiseksi vain kuusi jäsenvaltiota on ilmoittanut siirrettäviä henkilöitä varten varatun vastaanottokapasiteettinsa 15 . Kaikkien jäsenvaltioiden olisi annettava tätä koskeva ilmoitus lokakuun loppuun mennessä.

Ensimmäinen selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden siirto

Ensimmäinen siirto toteutettiin 9. lokakuuta 2015, kun 19 eritrealaista lensi Roomasta aloittamaan uutta elämää Ruotsissa. Tätä 5 naisen ja 14 miehen ryhmää olivat Ciampinon lentokentällä saattamassa muuttoliike- ja sisäasioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos, Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn ja Italian sisäasiainministeri Angelino Alfano. Kyseessä oli tärkeä symbolinen hetki, sillä siitä alkoi uusi vaihe turvapaikkahakemusten käsittelyä koskevissa unionin toimintatavoissa. Pelkkä symboliikka ei kuitenkaan enää riitä, vaan siirroista on tehtävä Italiassa ja Kreikassa arkirutiinia.

Ensimmäisen lennon toteuttamista edelsi intensiivinen valmistelutyö, josta vastasivat Italian ja Ruotsin viranomaiset, Frontex ja muut EU:n virastot, paikalliset kansalaisjärjestöt ja Euroopan komission lähettämät erityisryhmät. Väsymättömän työn avulla on varmistettu, että järjestelmä toimii ja että tarvittavat rekisteröinti- ja käsittelytoimet voidaan toteuttaa menettelyjen kaikissa vaiheissa.

Ensimmäisen siirron onnistumisen kannalta erityisen tärkeä tehtävä oli yhteydenotto eritrealaisryhmään. Turvapaikanhakijat olivat alun perin haluttomia rekisteröitymään, koska he eivät luottaneet järjestelmään. Komission lähettämät työntekijät tekivät kuluneiden viikkojen aikana yhdessä UNHCR:n ja paikallisten kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa paljon työtä vakuuttaakseen ensimmäisen ryhmän siitä, että heidät todella siirrettäisiin toiseen jäsenvaltioon.

Nyt kun ensimmäinen siirto on toteutettu, luottamus järjestelmään onkin lisääntymässä. Nyt Lampedusan saarella ja Villa Sikaniassa jonotetaan rekisteröitymään. Siirtoa odottaa jo yli 100 eritrealaista, joiden henkilöllisyys on selvitetty.

On erittäin tärkeää toteuttaa uusia siirtoja, jotta siirron odottamisesta ei muodostu pullonkaulaa.

Ensimmäisen ryhmän siirtäminen uuden järjestelmän perusteella on merkittävä askel. Siirtoja on nyt jatkettava riittävän nopeasti ja vakaassa tahdissa. Tilanteen haasteellisuus huomioon ottaen kaikkien jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle selkeä sitoumus siitä, minkä verran tulijoita ne voivat ottaa vastaan siirtojärjestelmän perusteella vuoden loppuun mennessä.

II.3 Uudelleensijoitus

Kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden uudelleensijoittaminen EU:n alueelle suoraan kolmansista maista on EU:n humanitaaristen velvoitteiden mukaista ja tarjoaa pakolaisille turvallisen vaihtoehdon verrattuna siihen, että he lähtisivät omin päin vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevassa foorumissa 1. lokakuuta jäsenvaltiot vahvistivat heinäkuussa antamansa sitoumuksen ottaa tällä tavoin vastaan kahden vuoden aikana yli 20 000 pakolaista. Uudelleensijoittamista käsittelevässä työpajassa 2. lokakuuta pohdittiin käytännön ratkaisuja uudelleensijoittamisohjelman tehokasta toteuttamista varten. Ensimmäiset uudelleensijoitukset on nyt toteutettu. 16 Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle, montako henkilöä ne voivat sijoittaa uudelleen seuraavien kuuden kuukauden aikana ja mistä nämä henkilöt voivat tulla.

II.4 Palauttaminen ja takaisinotto

EU:n turvapaikkajärjestelmä muodostuu erilaisista toisiaan täydentävistä mekanismeista. Yksi järjestelmän keskeisistä osista tähtää siihen, että ne, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, palautetaan. Tätä nykyä aivan liian pieni osa palauttamispäätöksistä pannaan täytäntöön käytännössä. Ihmissalakuljettajien verkostot käyttävät tätä hyväkseen ja houkuttelevat asiakkaikseen tulijoita, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Mitä tehokkaammin palauttamisjärjestelmä toimii, sitä pienemmät mahdollisuudet salakuljettajilla on saada potentiaaliset tulijat vakuuttuneiksi siitä, että he onnistuvat livahtamaan unionin alueelle siitä huolimatta, että eivät todellisuudessa tarvitse kansainvälistä suojelua.

Lokakuussa 2015 pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa jäsenvaltiot hyväksyivät komission esittämän palauttamista koskevan EU:n toimintaohjelman 17 . Nyt painopisteenä on sen nopea ja tehokas täytäntöönpano.

Italia on toteuttanut äskettäin kaksi palauttamisoperaatiota, joiden yhteydessä Italiasta palautettiin 28 tunisialaista Tunisiaan ja 35 egyptiläistä Egyptiin. Lokakuussa on tarkoitus toteuttaa yksi Frontexin koordinoima palauttamisoperaatio Italiasta ja kaksi Kreikasta. Tällaisia operaatioita on toteutettava nykyistä useammin.

Tehokkaiden palautusten toteuttaminen onkin osa muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien työtä hotspot-alueilla.

Tätä varten myös unionin sisällä tarvitaan tehokkaita järjestelmiä palauttamispäätösten tekemisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. Kuluneen kuukauden aikana on toteutettu konkreettisia toimia, joiden avulla pyritään luomaan palauttamisen hallintaa koskeva yhdennetty järjestelmä ja sisällyttämään palauttamispäätökset ja maahantulokiellot EU:n tiedonvaihtojärjestelmiin. Palauttamisesta vastaaville jäsenvaltioiden virastoille on myös annettava niiden tehtävien edellyttämät resurssit.

Palauttamiset voidaan toteuttaa vain jos lähtömaat suostuvat ottamaan palautettavat henkilöt takaisin. Takaisinotto onkin olennainen osa tehokasta muuttoliikepolitiikkaa. Palautettavat henkilöt on otettava takaisin lähtömaihin. Tämä edellyttää kolmansien maiden kanssa tiivistä kumppanuutta, jonka edistämiseksi on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia välineitä. Jäsenvaltioiden ja komission on pyrittävä yhdessä saavuttamaan herkkä tasapaino painostustoimien ja kannustimien välillä suhteissa kolmansiin maihin, jotta palautusten määrää voidaan lisätä. Toimien edistämiseksi on sovittu, että jäsenvaltiot lähettävät muuttoliikkeen eurooppalaisia yhteyshenkilöitä 11 maahan vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta tämä ei ole vielä toteutunut. 18 Korkea edustaja / varapuheenjohtaja on käynnistänyt ensimmäiset korkean tason vuoropuhelut sääntelemättömän muuttoliikkeen tärkeimpien lähtömaiden kanssa. Lisäksi on tarkoitus aloittaa erilaisia laajempia vuoropuheluja Etiopian, Somalian, Afrikan unionin ja Sahelin alueen maiden kanssa. Ennen muuta on varmistettava, että jo tehtyjä takaisinottosopimuksia sovelletaan käytännössä.

Tehoa takaisinottoon: käytännön yhteistyö Pakistanin kanssa

EU:n ja Pakistanin välinen takaisinottosopimus tuli voimaan vuonna 2012. Sopimus on erityisen merkittävä siksi, että Pakistan on ollut monena vuonna EU:n alueelta tavattujen paperittomien muuttajien lähtömaista neljänneksi yleisin (ks. liite 9). On kuitenkin arvioitu, että vain noin 54 prosenttia EU:ssa palauttamispäätöksen saaneista Pakistanin kansalaisista todella palautetaan. Takaisinottosopimuksen soveltamistehokkuus vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Palauttamisaste on ollut erityisen alhainen Kreikassa, mikä johtuu asiakirjoja koskevista erimielisyyksistä. Komissio sekä Kreikan ja Pakistanin viranomaiset ovat käyneet tässä kuussa keskusteluja takaisinottoon liittyvistä kysymyksistä, jotta palautusprosessi saataisiin uudelleen käyntiin:

Ateenassa on käsitelty EU:n ja Pakistanin takaisinottosopimuksen soveltamista komission sekä Kreikan ja Pakistanin viranomaisten kesken:

samana päivänä järjestettiin myös tapaaminen Islamabadissa toimivan EU:n edustuston ja Pakistanin ulkoasiainministeriön välillä;

komissaari Avramopoulos matkustaa Islamabadiin 29. lokakuuta keskustelemaan muuttoliikettä koskevasta yhteisestä suunnitelmasta.

Toimien tuloksena olisi oltava:

yhteisymmärrys EU:n takaisinottosopimuksen soveltamisesta Kreikan ja Pakistanin välillä;

Frontex toteuttaa marraskuussa yhteisen palauttamisoperaation, jossa pakistanilaisia palautetaan Kreikasta;

komissio esittää toimintasuunnitelman muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi Pakistanin kanssa.

II.5 Muita keinoja tukea jäsenvaltioita

EU:lla on käytössään useita keinoja tarjota jäsenvaltioille apua rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan. Kaikkia näistä keinoista ei ole vielä hyödynnetty tehokkaasti.

Jäsenvaltiot voivat pyytää nopeita rajainterventioryhmiä välittömäksi avuksi rajavartijoille, kun rajoille kohdistuu yllättävä tai poikkeuksellinen muuttopaine. Komission näkemyksen mukaan tilanne Kreikassa on muutamien viime kuukausien aikana ollut juuri sellainen, jota varten nämä ryhmät on perustettu. Siitä huolimatta sen enempää Kreikka kuin Italiakaan eivät ole pyytäneet tämän tukimekanismin aktivointia.

EU:n pelastuspalvelumekanismi 19 voidaan käynnistää, jos jokin maa katsoo, ettei selviä jostakin kriisistä omin voimin. Jäsenvaltiot voivat osallistua mekanismin toimintaan vapaaehtoispohjalta toimittamalla esimerkiksi asiantuntija-apua, varusteita, hätämajoitustarvikkeita ja lääkeapua. Jäsenvaltioita pyydettiin viime kuussa ilmoittamaan komissiolle, millaista apua ne voisivat varautua toimittamaan pakolaisille. Vain kahdeksan jäsenvaltiota 20 on ilmoittanut, että niillä on – rajallinen määrä – pelastuspalveluresursseja tai asiantuntijoita, jotka ne voisivat lähettää avuksi vielä tämän vuoden kuluessa, jos tällainen pyyntö esitetään. Komissio muistuttaa, että jäsenvaltioiden on tuettava mekanismin toimintaa merkittävällä panoksella.

Mekanismi on otettu vuonna 2015 käyttöön kahdesti Unkarin 21 pyynnöstä ja kerran Serbian 22 pyynnöstä odottamattoman suurten pakolais- ja muuttajavirtojen aiheuttamiin kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

Ei myöskään pidä unohtaa, että jäsenvaltiot tukevat edelleen päivittäin ulkorajojen valvontaa Frontexin yhteisten operaatioiden (Triton ja Poseidon) kautta. Tämän toiminnan avulla on pelastettu tuhansia siirtolaisia ja pakolaisia. Triton-operaatioon osallistuu tällä hetkellä 17 jäsenvaltiota ja Poseidon-operaatioon 18 jäsenvaltiota 23 . Niiden myöntämät resurssit eivät kuitenkaan riitä kattamaan tarpeita.

Tähän mennessä toteutetut toimet

Ensimmäinen järjestelykeskus on otettu käyttöön Lampedusan saarella (Italiassa).

Ensimmäinen järjestelykeskus Lesboksen saarella (Kreikassa) aloittaa toimintansa lähipäivinä.

Siirrot muihin jäsenvaltioihin on aloitettu.

Muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit ovat aloittaneet toimintansa.

Ensimmäiset uudelleensijoitukset on toteutettu.

Frontex tukee palauttamistoimia.

Seuraavat vaiheet

Italiassa otetaan käyttöön kaikkiaan kuusi järjestelykeskusta vuoden loppuun mennessä.

Kreikassa otetaan käyttöön kaikkiaan viisi järjestelykeskusta vuoden loppuun mennessä.

Jäsenvaltiot vastaavat asiantuntijoiden ja varusteiden toimittamista koskeviin pyyntöihin, jotta muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit voivat aloittaa toimintansa täydellä teholla.

Jäsenvaltiot ilmoittavat, minkä verran siirto- ja uudelleensijoituspaikkoja ne voivat tarjota, ja toimittavat tarkat tiedot vastaanottokapasiteetistaan.

Palautukset Kreikasta Pakistaniin aloitetaan uudelleen.

Jäsenvaltiot toimittavat riittävästi resursseja Frontexin yhteisiin operaatioihin Triton ja Poseidon.

III. Rahoitustuki

Kolme viikkoa sitten komissio lupasi myöntää pakolaiskriisin hoitoon välittömästi lisää rahoitustukea. Sen jälkeen komissio on laatinut lisätalousarvioita, joilla on myönnetty tähän tarkoitukseen lisärahoitusta 1,7 miljardia euroa vuosina 2015 ja 2016.

Tämä määrä muodostuu seuraavasti:

lisää hätäapua jo vuonna 2015 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta (rajat) (100 miljoonaa euroa) (ks. liite 8);

kolmeen keskeiseen EU-virastoon palkataan 120 työntekijää lisää (Frontexille 60, EASOlle 30 ja Europolille 30 työntekijää);

Euroopan naapuruusvälineen rahoitusta lisätään (300 miljoonaa euroa) ja muita EU:n varoja kohdennetaan uudelleen niin, että Syyrian elvytyksen erityisrahastoon saadaan tänä vuonna ainakin 500 miljoonaa euroa;

humanitaariseen apuun myönnetään 500 miljoonaa euroa lisää (200 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 300 miljoonaa euroa vuonna 2016), jotta UNHCR:n, Maailman elintarvikeohjelman ja muiden vastaavien organisaatioiden kautta voidaan vastata suoraan pakolaisten olennaisiin tarpeisiin toimittamalla esimerkiksi elintarvikkeita ja hätämajoitustarvikkeita;

vuoden 2016 maksusitoumuksia lisätään 600 miljoonalla eurolla, jotta voidaan lisätä muuttoliikkeeseen liittyvää hätärahoitusta (94 miljoonaa euroa), tukea sisäisiä siirtoja (110 miljoonaa euroa), myöntää Frontexille, EASOlle ja Europolille lisää henkilöstöä ja määrärahoja (noin 86 miljoonaa euroa palauttamisen tukemiseen ja hotspot-alueille sekä virastojen tukemiseen), ja lisärahoitusta pakolaiskriisin eniten koettelemille jäsenvaltioille (310 miljoonaa euroa).

Kaiken kaikkiaan tämä merkitsee sitä, että pakolaiskriisin hoitoon voidaan käyttää 9,2 miljardia euroa vuosina 2015 ja 2016.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset nopeassa tahdissa. Komissio on tehnyt tarvittavat muutokset vuoden 2016 talousarvioon ja kehottaa budjettivallan käyttäjää vahvistamaan myös vuoden 2016 talousarvion yhtä nopeasti.

Nyt kun muuttoliikkeeseen liittyvää EU:n talousarviorahoitusta on merkittävästi lisätty, on erittäin tärkeää saada sen tueksi käyttöön myös kansallinen rahoitus, jotta voidaan vahvistaa Euroopan kokonaispanosta. EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet tunnustivat tämän 23. syyskuuta pidetyssä kokouksessa, jossa korostettiin, että jäsenvaltioiden hallitusten on yhdessä annettava käyttöön saman verran rahaa kuin EU:n talousarviosta on osoitettu, jotta voidaan toteuttaa seuraavat toimet:

Tukea pakolaisten kiireellisiä tarpeita UNHCR:n, Maailman elintarvikeohjelman 24 ja muiden erityisjärjestöjen kautta vähintään 1 miljardilla eurolla. EU:n talousarviosta myönnetään tähän tarkoitukseen lisätukea tänä vuonna 200 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 300 miljoonaa euroa, joten jäsenvaltioiden olisi osoitettava tähän yhteensä 500 miljoonaa euroa.

Syyskuun 23. päivä pidetyn kokouksen jälkeen kymmenen jäsenvaltiota 25 on sitoutunut myöntämään lisärahoitusta yhteensä 275 miljoonaa euroa. Yli 80 prosenttia tästä määrästä on kuitenkin peräisin vain kahdelta jäsenvaltiolta, Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ja Saksalta. Kokonaismäärästä puuttuu vielä 225 miljoonaa euroa.

Lisätä merkittävästi Syyrian elvytyksen erityisrahaston varoja. Komissio kehottaa jäsenvaltioita myöntämään rahastolle yhteensä saman verran rahoitusta kuin siihen on osoitettu EU:n talousarviosta eli 500 miljoonaa euroa.

Vaikka Syyria on vallitsevan kriisin keskiössä ja tämä rahasto tarjoaisi joustavan ja nopean toimintavälineen, jäsenvaltiot ovat osallistuneet sen rahoittamiseen hyvin niukasti: rahoitusta on saatu vain kahdelta jäsenvaltiolta eli Italialta 3 miljoonaa euroa ja Saksalta 5 miljoonaa euroa. Tavoitteesta puuttuu siis 492 miljoonaa euroa eli lähes koko määrä.

Osoittaa kansallista rahoitusta Afrikka-hätärahastoon vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. Komission näkemyksen mukaan kansallista rahoitusta olisi oltava saman verran kuin EU-rahoitusta eli 1,8 miljardia euroa. Tässäkin tapauksessa tukea on toistaiseksi luvattu hyvin vähän. Kolme jäsenvaltiota eli Luxemburg, Saksa ja Espanja ovat luvanneet kukin 3 miljoonaa euroa. Kuusi jäsenvaltiota 26 on ilmoittanut epävirallisesti osallistuvansa rahoitukseen, mutta ei ole vahvistanut tarkkoja määriä. Neljä jäsenvaltiota 27 on ilmoittanut osallistuvansa ”erittäin todennäköisesti” ja neljä muuta 28 harkitsee vielä. Kaksi EU:n ulkopuolista maata 29 on ilmoittanut epävirallisesti, että ne voisivat antaa rahastoon yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Näin ollen tavoitteesta puuttuu huikeat 1,791 miljardia euroa.

Rahoitus on välttämätön edellytys, jotta EU voi vastata pakolaisten välittömiin tarpeisiin ja puuttua kriisin taustalla oleviin syihin. Kuilu Eurooppa-neuvoston määrittämien tarpeiden ja vain muutamien jäsenvaltioiden antamien sitoumusten välillä on saatava korjatuksi nopeasti (ks. liite 7).

Tähän mennessä toteutetut toimet

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet komission ehdotuksen mukaisesti 800 miljoonan euron lisärahoituksen pakolais- ja muuttoliikepolitiikan tukemiseen vuonna 2015.

Lisäksi 900 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2016 on nyt budjettivallan käyttäjän hyväksyttävänä.

Seuraavat vaiheet

Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä komission esittämät muutokset vuoden 2016 talousarvioon.

Jäsenvaltioiden on osoitettava yhteensä 500 miljoonaa euroa pakolaisille myönnettävään humanitaariseen apuun, jotta kokonaisrahoitus voidaan nostaa 1 miljardiin euroon.

Jäsenvaltioiden on osoitettava 500 miljoonaa euroa eli saman verran kuin EU:n talousarviosta on osoitettu Syyrian elvytyksen erityisrahastoon ja vastaavasti 1,8 miljardia euroa Afrikka-hätärahastoon.

Tässä yhteydessä on noussut esiin kysymys pakolaiskriisiin liittyvien menojen käsittelystä kasvu- ja vakaussopimuksen yhteydessä. Komissio on luvannut tutkia, voitaisiinko nämä menot sovittaa jollakin tavalla yhteen vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevien sääntöjen kanssa, jos jokin jäsenvaltio sitä erikseen pyytää. Tässä yhteydessä voidaan ottaa huomioon sopimukseen sisältyvä joustavuus odottamattomien olosuhteiden ja epätavallisten tapahtumien varalta.

Tällainen arvio on tehtävä tapauskohtaisesti osana kansallisten julkistalouden ohjelma-asiakirjojen tarkastelua. Arviossa on otettava huomioon aiheutuneet nettokustannukset sopimuksen soveltamista koskevan menettelyn mukaisesti.

IV. EU:n lainsäädännön täytäntöönpano

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä perustuu siihen, että kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä autetaan, kun taas ne tulijat, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:n alueelle, palautetaan takaisin lähtömaahan. Jotta tämä toteutuisi käytännössä, EU:lla on nyt käytössä turvapaikkaa ja sääntelemätöntä muuttoliikettä koskevat vahvat yhteiset säännöt. Niitä on kuitenkin myös sovellettava asianmukaisella tavalla.

Komissio on pyrkinyt edistämään muun muassa palauttamista koskevien sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa selittämällä jäsenvaltioille sääntöjen seurauksia. Komissio on käynyt jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelua tästä aiheesta korostaakseen, mitä toimia palauttamisen täytäntöönpanoa koskevan velvoitteen noudattaminen edellyttää. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että palautettava henkilö on tavoitettavissa palauttamista varten turvautumalla tarvittaessa säilöönottoon viimeisenä keinona, jos muutoin on olemassa pakenemisen vaara. Niin kauan kuin maastapoistamisen todennäköisyys on kohtuullinen, mahdollisuuksia sen toteuttamiseen ei pitäisi vaarantaa lopettamalla säilöönotto ennenaikaisesti. Päätöksenteon nopeus sekä riittävän henkilöstön ja säilöönottokapasiteetin saatavuus voivatkin vaikuttaa ratkaisevalla tavalla palauttamispäätösten täytäntöönpanoon käytännössä.

Komissio on lähettänyt elokuusta lähtien viidelle jäsenvaltiolle hallinnolliset kirjeet, jotka koskevat sormenjäljistä annettua Eurodac-asetusta, ja kymmenen kirjettä palauttamisdirektiivin asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Kaikki Eurodac-asetusta koskevan kirjeen saaneet jäsenvaltiot ovat toimittaneet vastauksensa, ja komissio tutkii niitä parhaillaan selvittääkseen, riittävätkö vastaukset vai onko tarpeen aloittaa rikkomusmenettelyjä. Palauttamisdirektiiviä koskeviin kirjeisiin on saatu toistaiseksi vain yksi vastaus 30 . Komissio odottaa puuttuvia vastauksia ja arvioi tilanteen nopeasti saatuaan ne. Lisäksi yhdelle jäsenvaltiolle on lähetetty hallinnollinen kirje, joka koskee turvapaikkamenettelyjä ja vastaanotto-olosuhteita koskevien direktiivien sekä Schengenin rajasäännöstön noudattamista.

Komissio ei ole vielä saanut vastauksia syyskuussa tehtyihin 40 päätökseen, jotka koskevat potentiaalisia tai todettuja rikkomusmenettelyjä. Tapaukset liittyvät turvapaikkamenettelyjä, vastaanotto-olosuhteita ja aseman määrittelyä koskeviin direktiiveihin. Komissio oli jo aiemmin aloittanut 34 näihin kysymyksiin liittyvää menettelyä. Koska kyseessä on erityisen tärkeä lainsäädännön ala, jäsenvaltioita kehotetaan vastamaan mahdollisimman nopeasti kahden kuukauden määräajan puitteissa.

Komissio jatkaa rikkomusmenettelyjä tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti varmistaakseen, että tällä alalla annettua EU:n lainsäädäntöä noudatetaan (ks. liite 6).

Syyskuussa määritellyissä ensisijaisissa toimissa korostetaan, että on kiinnitettävä huomiota erityisesti Kreikkaan. Jäsenvaltiot eivät ole voineet palauttaa turvapaikanhakijoita Kreikkaan Dublin-järjestelmän mukaisesti vuosien 2010–2011 jälkeen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin nimittäin katsoi vuonna 2010, että Euroopan ihmisoikeussopimusta oli rikottu Kreikassa useaan otteeseen. Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti myöhemmin, ettei jäsenvaltioiden voida katsoa noudattavan turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia, jos ne palauttavat näitä Kreikkaan Dublin-järjestelmän mukaisesti.

Kuten edellä on esitetty, komissio on myöntänyt Kreikan avuksi huomattavan määrän resursseja. Myös jäsenvaltiot ovat nyt tulossa mukaan avustustoimiin. Lyhyessä ajassa onkin saatu aikaan merkittävää edistymistä. Kun muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit aloittavat toimintansa, Dublin-järjestelmän mukaisten siirtojen keskeyttämisen taustalla oleviin keskeisiin ongelmiin on tartuttu eli vastaanottokapasiteettia lisätään ja palauttamisesta tehdään osa kestävää turvapaikkahakemusten käsittelyä.

Edistyminen on tähän mennessä ollut lupaavaa, ja sitä on jatkettava. Komissio arvioi tilannetta tältä pohjalta 30. marraskuuta 2015 mennessä. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, se suosittaa, että Eurooppa-neuvosto vahvistaa joko joulukuussa 2015 tai maaliskuussa 2016, että Dublin-siirrot Kreikkaan voidaan aloittaa uudelleen.

Useat jäsenvaltiot ovat viime aikoina ottaneet sisärajoilla tehtävät tarkastukset väliaikaisesti uudelleen käyttöön Schengenin rajasäännöstön mukaisesti. Tämä voi olla perusteltua poikkeuksellisissa kriisitilanteissa ja erityisesti silloin kun yleinen järjestys tai sisäinen turvallisuus ovat jossakin jäsenvaltiossa uhattuina. Tarkastukset voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vain lyhyeksi ajaksi, kunnes tilanne rauhoittuu.

Komissio viimeistelee parhaillaan tilannearviotaan ja antaa lausunnon väliaikaisten rajatarkastusten jatkamisesta Saksassa, Itävallassa ja Sloveniassa Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.

Tähän mennessä toteutetut toimet

Komissio on tarttunut jäsenvaltioissa ilmenneisiin puutteisiin, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen asianmukaiseen soveltamiseen.

Kreikassa lisätään vastaanottokapasiteettia ja parannetaan edellytyksiä asianmukaisen turvapaikkajärjestelmän ja hakemusten käsittelyn varmistamiseksi.

Seuraavat vaiheet:

Komissio huolehtii siitä, että kaikissa turvapaikka- ja palauttamiskysymyksiä koskevissa rikkomusmenettelyissä toteutetaan jatkotoimia aktiivisesti ja nopeasti.

Komissio arvioi 30. marraskuuta 2015 mennessä Kreikkaan tehtävien Dublin-siirtojen tilannetta.

V. Ulkoinen ulottuvuus

Euroopan muuttoliikeagendassa korostetaan, että muuttoliikepolitiikan tavoitteisiin voidaan päästä vain jos se toimii paitsi unionin sisällä myös sen ulkopuolella. Euroopassa on aina otettava vastaan ne, jotka tarvitsevat suojelua. On kuitenkin kaikkien edun mukaista, että kriisit, jotka pakottavat ihmiset jättämään kotinsa ja lähtemään vaarallisille matkoille, pyritään ratkaisemaan siellä, missä ne ovat syntyneet.

Viime kuussa hyväksyttyjen ensisijaisten toimien ja komission ja korkean edustajan / varapuheenjohtajan yhteisen tiedonannon 31 keskeinen sanoma oli muuttoliikkeeseen liittyvien kysymysten nostaminen EU:n ulkoisten toimien asialistan kärkeen. Tästä ovat osoituksena edellä mainitut sitoumukset lisärahoituksen myöntämisestä tähän tarkoitukseen. Parhaillaan toteutettavien diplomaattisten toimien myötä muuttoliikekysymykset ovat nyt myös kahdenvälisen, alueellisen ja monenvälisen vuoropuhelun keskiössä.

Turkki on näissä kysymyksissä keskeinen kumppani. Libanonin ja Jordanian ohella se on kantanut suurimman vastuun Syyrian pakolaisten hyväksi toteutettavista humanitaarisista toimista. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Turkki on Länsi-Balkanille pyrkivien siirtolaisten keskeinen väylä. Turkki on osoittanut pystyvänsä toteuttamaan määrätietoisia toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi. Puheenjohtaja Junckerin Turkin presidentti Erdoganille 5. lokakuuta luovuttama yksityiskohtainen muuttoliikettä koskeva toimintasuunnitelma sisältää joukon konkreettisia toimenpiteitä, jotka kattavat sekä pakolaisille ja muille tulijoille ja heitä vastaanottaville yhteisöille annettavan tuen että sääntelemättömän muuttoliikkeen ehkäisemiseksi tehtävän yhteistyön vahvistamisen. Toimintasuunnitelmassa määritellään lyhyen, keskipitkän ja pidemmän aikavälin toimia. Komissio keskustelee parhaillaan Turkin viranomaisten kanssa toimintasuunnitelman viimeistelystä.

Yhteistyö Turkin kanssa oli keskeinen aihe myös Itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reittiä käsittelevässä korkean tason konferenssissa, jonka korkea edustaja / varapuheenjohtaja ja puheenjohtajavaltio Luxemburg kutsuivat koolle 8. lokakuuta. Tämän tapaamisen yhteydessä sovittiin useista käytännön toimista, joiden avulla voitaisiin tehostaa yhteistyötä reitin varrella sijaitsevien kumppanimaiden kanssa. Olisi muun muassa tuettava ensimmäisiä turvapaikka- ja kauttakulkumaita sekä pyrittävä tarttumaan laajemmin kriisien taustalla oleviin syihin ja torjumaan ihmissalakuljetusta. 32

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja on osallistunut laaja-alaisiin diplomaattisiin toimiin, joiden tavoitteena on löytää sovinto Libyan kriisissä. Näiden poliittisten ja rahoitustoimien tarkoituksena on tukea YK:n pääsihteerin erityisedustajaa Bernardino Léonia, joka esitti Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen lopullisen tekstin kaikille poliittisen vuoropuhelun osanottajille 8. lokakuuta. Keskeisenä tavoitteena on nyt saada osapuolet hyväksymään tämä sopimus. Jos siinä onnistutaan, EU on valmis myöntämään uudelle kansallisen sovinnon hallitukselle välittömästi huomattavan tukipaketin, josta on hyötyä koko Libyan väestölle. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi tätä koskevat päätelmät 12. lokakuuta.

Eteläisellä Välimerellä toteutettava EU:n sotilasoperaatio EUNAVFOR MED SOPHIA siirtyi 7. lokakuuta toiseen, kansainvälisillä vesillä toteutettavaan vaiheeseen täytettyään ensimmäiselle vaiheelle asetetut tavoitteet (salakuljetus- ja ihmiskauppaverkostojen valvonta ja arviointi) ja osallistuttuaan yli 3 000 ihmisen pelastamiseen. Nyt operaation avulla voidaan toteuttaa avomerellä sellaisille aluksille nousua, niiden tarkastamista, takavarikointia ja käännyttämistä, joita epäillään käytettävän ihmisten salakuljetukseen tai ihmiskaupan harjoittamiseen, niin että voidaan edistää salakuljetuksesta epäiltyjen saattamista oikeuden eteen. Tämä on merkittävä edistysaskel salakuljettajien/ihmiskauppiaiden liiketoiminnan horjuttamisessa, ja toiminnalle on saatu tärkeä poliittinen hyväksyntä myös 9. lokakuuta hyväksytyssä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2240.

Ulkoasiainneuvosto hyväksyi 12. lokakuuta korkean edustajan / varapuheenjohtajan toimiessa puheenjohtajana Syyrian kriisiä koskevat päätelmät, joiden nojalla EU vahvistaa osallistumistaan YK:n johdolla toteutettaviin kansainvälisiin toimiin poliittisen ratkaisun löytämiseksi tähän kriisiin. Korkea edustaja / varapuheenjohtaja on aktiivisesti yhteydessä kaikkiin keskeisiin alueellisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, joihin kuuluvat mm. Venäjä, Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Iran, Turkki ja Irak. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on toteuttanut toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa tukea sekä Syyriassa että maan ulkopuolella toimivalle poliittiselle oppositiolle, koska se on yksi muutosprosessin osapuolista. Lisäksi pyritään edelleen helpottamaan opposition lukuisten poliittisten ja sotilaallisten ryhmittymien lähentämistä ja yhdentämistä yhteisen strategian taakse. EUH ja YK:n erityislähettiläs Staffan de Mistura toteuttivat 7. ja 9. syyskuuta yksityiskohtaisia kuulemisia mm. Venäjän, Iranin, Egyptin ja Saudi-Arabian sovittelijoiden sekä jäsenvaltioiden Syyriassa olevien lähettiläiden kanssa. EU toimii aktiivisesti myös eräissä työryhmissä, jotka on perustanut Isisiä vastustava the Small Group of the Global Coalition against Daesh; aiheita ovat vakauttaminen, terrorismiin syyllistyvät vierastaistelijat ja terrorismin rahoituksen torjunta. Syyriaa ja Irakia sekä Isisin uhkaa koskevan EU:n alueellisen strategian täytäntöönpano on käynnissä.

Muuttoliike oli yksi EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden edustajien keskeisistä keskustelunaiheista syyskuussa pidetyssä 70:nnessä YK:n yleiskokouksessa. Tässä yhteydessä korostettiin, että kansainvälisen yhteisön on tartuttava nykyistä aktiivisemmin ja tehokkaammin muuttoliikkeen ja ihmisten liikkuvuuden aiheuttamiin haasteisiin erityisesti Syyrian pakolaiskriisin puitteissa.

Toukokuussa esitetty EU:n toimintasuunnitelma siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi 33 on edennyt täytäntöönpanovaiheeseen samoin kuin lainvalvontatoimet sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Esimerkiksi Etiopiassa ja Nigerissä toteutetaan kampanjoita ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseksi sen alkulähteillä.

Muuttoliikekysymysten uusi painoarvo on keskeisellä sijalla ensi kuussa Vallettassa pidettävässä huippukokouksessa (11. ja 12. marraskuuta). Huippukokousta valmistellaan tiiviisti yhdessä afrikkalaisten kumppanien kanssa. Siellä on tilaisuus osoittaa, että sekä EU että sen afrikkalaiset kumppanit pystyvät toteuttamaan konkreettisia toimia sääntelemättömän muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin puuttumiseksi ja varmistamaan, että muuttoliike ja ihmisten liikkuvuus voidaan toteuttaa järjestäytyneesti, turvallisesti, vastuullisesti ja sääntöjä noudattaen. Tällaisten kumppanuuksien kannalta on olennaista, että EU tukee kumppaneitaan antamalla niille rahoitustukea ja asiantuntija-apua ja valamalla uskoa yhteistyöhön ja yhteisten ponnistusten merkitykseen. Kumppanuustoiminnan menestyminen on erottamattomasti sidoksissa siihen, miten EU ja sen jäsenvaltiot onnistuvat yhdessä keräämään Afrikka-hätärahastoon tarvittavan huomattavan rahoituksen (ks. edellä III kohta).

Tähän mennessä toteutetut toimet

Korkean edustajan / varapuheenjohtajan ja komission jäsenten osallistuminen erilaisiin korkean tason tapaamisiin on korostanut muuttoliikettä koskevien uusien diplomaattisten toimien merkitystä.

EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio on täyttänyt ensimmäisen vaiheen tavoitteensa.

Seuraavat vaiheet

Viimeistellään toimintasuunnitelma Turkin kanssa.

Korkean edustajan / varapuheenjohtajan korkean tason vuoropuhelut Etiopian, Afrikan unionin ja Somalian kanssa 20. ja 21. lokakuuta.

EUNAVFOR MED SOPHIA -operaatio siirtyy toisen vaiheen toteuttamiseen.

EU tukee uutta kansallisen sovinnon hallitusta Libyassa.

EU lisää osallistumistaan YK:n johdolla toteutettaviin kansainvälisiin toimiin poliittisen ratkaisun löytämiseksi Syyrian kriisiin.

Muuttoliikekysymyksiä koskeva Vallettan huippukokous.

VI.Päätelmät

Edellä esitettyjen operatiivisten ja rahoitustoimien avulla on tarkoitus palauttaa EU:n muuttoliikejärjestelmä takaisin järjestyneeseen tilanteeseen, jossa sääntöjä sovelletaan asianmukaisella tavalla ja järjestelmä pystyy selviytymään muuttoliikkeeseen väistämättä liittyvästä tulijoiden määrän tilapäisestä vaihtelusta. Ulkoraja on vakauden palauttamisen kannalta olennainen tekijä. Sen vuoksi komissio lupaa esittää vuoden loppuun mennessä ehdotuksia, joilla perustetaan täysin toimintakykyinen eurooppalainen raja- ja rannikkovartiosto, sillä jäsenvaltiot tarvitsevat enemmän tukea selviytyäkseen unionin ulkorajojen hallintaan liittyvistä haasteista.

Yhteenveto aihekohtaisista päätelmistä

Jäsenvaltioiden olisi pikaisesti toimitettava vastauksensa EU:n virastojen tarpeiden täyttämiseksi hotspot-lähestymistavan toteuttamista varten.

Italian ja Kreikan olisi lisättävä vastaanottokapasiteettiaan.

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava, minkä verran siirrettäviä henkilöitä ne pystyvät ottamaan vastaan.

Jäsenvaltioiden olisi annettava selkeä sitoumus siitä, montako sisäistä siirtoa voidaan toteuttaa vuoden loppuun mennessä.

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle, montako henkilöä ne voivat sijoittaa uudelleen seuraavien kuuden kuukauden aikana ja mistä nämä henkilöt voivat tulla.

Jäsenvaltioiden olisi pantava nopeasti täytäntöön komission esittämä palauttamista koskeva EU:n toimintasuunnitelma, jotta EU:n tasolla saadaan aikaan tehokas palauttamisjärjestelmä.

EU:n olisi lähetettävä muuttoliikkeen eurooppalaisia yhteyshenkilöitä 11 maahan vuoden 2015 loppuun mennessä.

Jäsenvaltioiden olisi annettava EU:n pelastuspalvelumekanismille merkittävästi tukea.

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava riittävästi resursseja Frontexin yhteisiin operaatioihin Triton ja Poseidon.

Jäsenvaltioiden olisi osoitettava UNHCR:n, Maailman elintarvikeohjelman ja muiden kansainvälisten järjestöjen, Syyrian elvytyksen erityisrahaston ja Afrikka-hätärahaston tukemiseen omat panoksensa, joiden tulisi olla yhteensä yhtä suuri kuin EU:n talousarviosta myönnetty rahoitus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä komission esitys lisätalousarvioksi vuodelle 2016.

Komissio jatkaa tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti rikkomusmenettelyjä sen varmistamiseksi, että turvapaikkaa ja palauttamista koskevaa unionin lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti.

Komissio arvioi 30. marraskuuta 2015 mennessä edellytykset, joiden täyttyessä se voi suosittaa, että Eurooppa-neuvosto vahvistaa joko joulukuussa 2015 tai maaliskuussa 2016, että Dublin-siirrot Kreikkaan voidaan aloittaa uudelleen.

Komissio viimeistelee lausuntonsa väliaikaisten rajatarkastusten jatkamisesta Saksassa, Itävallassa ja Sloveniassa Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.

Komissio viimeistelee toimintasuunnitelman Turkin kanssa.

Liiteluettelo

Liite 1: Ensisijaisten toimien seuranta

Liite 2: Kreikka – Tilannekatsaus 11. lokakuuta 2015

Liite 3: Italia – Tilannekatsaus 11. lokakuuta 2015

Liite 4: Kartta Kreikan hotspot-alueista

Liite 5: Kartta Italian hotspot-alueista

Liite 6: Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen

Liite 7: Jäsenvaltioiden rahoitustuki muuttoliikkeen aiheuttamiin tarpeisiin vastaamiseksi

Liite 8: Rahoitustuki jäsenvaltioille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF)

Liite 9: EU:n ja Pakistanin takaisinottosopimuksen toiminta vuosina 2012–2014

(1)

Frontexin tiedot, julkaistu 13. lokakuuta 2015.

(2)

COM(2015) 240 final.

(3)

COM(2015) 490 final.

(4)

Julkilausuma on saatavilla osoitteessa http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/09/23-statement-informal-meeting .

(5)

Nämä ns. hotspot-alueet ovat sellaisia EU:n ulkorajojen osuuksia tai alueita, jotka niihin kohdistuvan poikkeuksellisen muuttopaineen vuoksi tarvitsevat vahvistettua ja koordinoitua tukea EU:n virastoilta.

(6)

Virastojen edustajat työskentelevät yhteisissä tiloissa, jotka sijaitsevat satamissa tai erityisissä vastaanottokeskuksissa. He koordinoivat kansallisille viranomaisille annettavaa EU:n apua, joka liittyy tulijoiden henkilöllisyyden selvittämiseen, rekisteröintiin ja palauttamiseen. Lisäksi toimintaan kuuluu tietojen ja tiedustelutiedon kerääminen, jakaminen ja analysointi, jotta voidaan tukea ihmissalakuljettajaverkostoihin kohdistuvaa rikostutkintaa.

(7)

Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Romania ja Slovakia.

(8)

Belgia, Liettua, Portugali, Romania, Ruotsi ja Tšekki.

(9)

Toimintayksikön muodostavat Frontex, EASO, Europol, EU:n merioperaatio EUNAVFORMED-SOPHIA sekä Italian viranomaiset.

(10)

Esimerkiksi Kosilla otetaan vuoden loppuun mennessä käyttöön väliaikainen majoituspaikka 300–400 hengelle.

(11)

Neuvoston päätös (EU) 2015/1523, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (EUVL L 239, 15.9.2015, s. 146).

(12)

Neuvoston päätös (EU) 2015/1601, annettu 22 päivänä syyskuuta 2015, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 80).

(13)

Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Unkari.

(14)

Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Itävalta, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, Tšekki ja Viro Italiaan ja Slovenia sekä Italiaan että Kreikkaan.

(15)

Espanja, Itävalta, Luxemburg, Ranska, Ruotsi ja Saksa.

(16)

EU:n naapurimaista on jo sijoitettu uudelleen 20. heinäkuuta 2015 sovitun järjestelyn perusteella yhteensä 132 syyrialaista Tšekkiin (16), Italiaan (96) ja Liechtensteiniin (20).

(17)

COM(2015) 453 final.

(18)

Neuvoston päätelmät, 8. lokakuuta 2015: ”Kolmansien lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtävä yhteistyö on ehdoton edellytys palauttamisoperaatioiden onnistumiselle. Lyhyellä aikavälillä EU selvittää, mitä synergiaa voidaan saada EU:n diplomaattisesta yhteistyöstä, jota tehdään paikan päällä EU:n edustustojen välityksellä ja erityisesti muuttoliikkeen eurooppalaisten yhteyshenkilöiden avulla, joita sijoitetaan vuoden 2015 loppuun mennessä Egyptiin, Marokkoon, Libanoniin, Nigeriin, Nigeriaan, Senegaliin, Pakistaniin, Serbiaan, Etiopiaan, Tunisiaan, Sudaniin, Turkkiin ja Jordaniaan.”

(19)

Mekanismin kautta voidaan toimittaa monenlaista luontoissuorituksiin perustuvaa apua, kuten asiantuntija-apua, varusteita, hätämajoitustarvikkeita ja lääkeapua.

(20)

Belgia, Kypros, Latvia, Liettua, Ruotsi, Slovakia, Suomi ja Tšekki.

(21)

Nämä toimet on nyt lopetettu.

(22)

Tämä toiminta on edelleen käynnissä.

(23)

Tritonia tukevat Malta, Portugali, Alankomaat, Ranska, Norja, Espanja, Kreikka, Puola, Romania, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Tanska, Tšekki, Bulgaria ja Latvia. Poseidonia tukevat Tanska, Tšekki, Norja, Ruotsi, Portugali, Puola, Latvia, Saksa, Kroatia, Alankomaat, Suomi, Italia, Ranska, Espanja, Belgia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Romania.

(24)

Maailman elintarvikeohjelman 10 suurimmasta rahoittajasta vuonna 2015 neljä on EU:n jäsenvaltioita: Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi (lähde: Maailman elintarvikeohjelma 6.10.2015).

(25)

Espanja, Italia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Puola, Saksa, Suomi, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(26)

Belgia, Italia, Malta, Ranska, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(27)

Alankomaat, Itävalta, Suomi ja Ruotsi.

(28)

Kreikka, Latvia, Tšekki ja Viro.

(29)

Norja ja Sveitsi.

(30)

Italia.

(31)

JOIN(2015) 40, 9.9.2015.

(32)

Asiakirja on saatavilla osoitteessa http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/10/08-western-balkans-route-conference-declaration/

(33)

COM(2015) 285 final.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

LIITE 1

ENSISIJAISTEN TOIMIEN SEURANTA

Tilanne 14. lokakuuta 2015

OPERATIIVISET TOIMENPITEET EU:SSA

Komission ja EU:n virastojen toimenpiteet

Jäsenvaltioiden toimenpiteet

Seuraavat vaiheet

Hotspot-lähestymistavan ja siirtopäätösten täytäntöönpano

-Koordinointi paikalla:

-Komission järjestämiä teknisiä kokouksia virastojen ja Italian/Kreikan kesken

-Koordinointi kentällä toimivien kansainvälisten järjestöjen (IOM ja UNHCR) kanssa. Komission Italiaan ja Kreikkaan lähettämät erityisryhmät koordinoivat hotspot-lähestymistavan ja siirtojen toteutusta.

-Muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit toiminnassa:

-Italia: Cataniassa perustettu Euroopan unionin alueellinen toimintayksikkö; Frontexin yhteinen operaatio Triton, johon kuuluu suojelutarpeen arvioinnin ja kuulemisen asiantuntijaryhmien lähettäminen Sisiliaan ja Lampedusaan; EASOn asiantuntijoiden lähettäminen paikalle avustamaan tietojen toimittamisessa ja siirtomenettelyssä.

-Kreikka: Euroopan unionin alueellisen toimintayksikön perustaminen; Frontexin yhteinen operaatio Poseidon, johon kuuluu suojelutarpeen arvioinnin ja kuulemisen asiantuntijaryhmien lähettäminen Egeanmeren saarille. EASOn asiantuntijoita lähetetään pian tehtäviin, jotka liittyvät tietojen toimittamiseen ja hakemusten käsittelyyn.

Virastot

-Suojelutarpeen arviointia ja kuulemista varten lähetettyjen Frontexin asiantuntijaryhmien tehtävät ovat osa yhteistä operaatiota, jota isännöi se jäsenvaltio, jossa hotspot-lähestymistapaa noudatetaan

-Frontex ja EASO pyysivät 2.10.2015 asiantuntijoita ja varusteita muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien vahvistamiseksi Italiassa ja Kreikassa.

- Italiassa Eurojust tukee Euroopan unionin alueellista toimintayksikköä Cataniassa välittämällä keskinäistä oikeusapua koskevia pyyntöjä ja koordinoimalla jäsenvaltioiden toimintaa. Kreikassa kaksi kreikkalaista syyttäjää Pireuksen muutoksenhakutuomioistumesta on nimetty Eurojustin yhteyshenkilöiksi, jotka pitävät Eurojustin reaaliaikaisesti informoituna oikeudellisten jatkotoimien mahdollisesta tarpeesta ja koordinoinnista EU:n tasolla.

-Yhteydet jäsenvaltioihin siirtojen käytännön järjestelyjä varten:

-Komissio on toistanut kirjallisesti kaikille jäsenvaltioille kehotuksen nimetä yhteyshenkilöt ja ilmoittaa siirrettävien hakijoiden lukumäärä lähiaikoina.

-Kahdenväliset yhteydet ennen ensimmäistä siirtoa Italiasta ja Kreikasta.

-Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskeva foorumi 1.10.2015:

-Jäsenvaltioille on toimitettu tiedot siirtoa koskevien neuvoston päätösten täytäntöönpanotilanteesta.

-Italia ja Kreikka esittelivät etenemissuunnitelmansa, ja muut jäsenvaltiot kysyivät selventäviä kysymyksiä.

-Sopimus sisäisiä siirtoja käsitelleen, 21.9.2015 järjestetyn työpajan vuokaavion ja toimintaa koskevien päätelmien käytöstä toimintamallina siirtojärjestelmien toteutuksessa.

-Komissio selvensi sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevien järjestelmien rahoituskysymyksiä.

Ensimmäiset siirrot tehty 9.10.2015.

Italia

Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevalla foorumilla 1.10.2015 esiteltyä etenemissuunnitelmaa pannaan täytäntöön.

Ensimmäiset tukitiimit Lampedusalla.

Vastaanottokeskukset kolmessa paikassa Sisiliassa valmiina, ja tukitiimit voinevat pian aloittaa niissä toimintansa.

Toimistotilat osoitettu Villa Sikaniasta ja Cataniasta.

Yhteystoimistot nimetty kaikissa kansallisissa ja paikallisissa virastoissa.

Etenemissuunnitelmaan sisältyi arvio muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien henkilöstötarpeista.

Italia on pyytänyt Frontexilta avuksi kymmentä sormenjälkiasiantuntijaa.

Kreikka

Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevalla foorumilla 1.10.2015 esiteltyä etenemissuunnitelmaa pannaan täytäntöön.

Tukitiimi perustettu Lesbokselle ja perustettava neljälle muulle saarelle (Chios, Samos, Kos ja Leros). Frontex läsnä näillä viidellä saarella, ja EASOn asiantuntijat lähetetään pian.

Euroopan unionin alueelliselle toimintayksikölle osoitettu toimistotilat Pireuksessa Frontexin yhteystoimistosta.

Yhteystoimistot nimetty kaikissa asiaa käsittelevissä kansallisissa ja paikallisissa virastoissa.

Arvio muuttoliikkeen hallinnan tukitiimien tarpeista toimitettiin SCIFAlle 5.10.2015. Se on toimitettu myös komissiolle komission Kreikkaan lähettämien työntekijöiden välityksellä.

Muut jäsenvaltiot

Kansallisten yhteyspisteiden verkoston muodostaminen ja yhteyshenkilöiden lähettäminen Italiaan ja Kreikkaan

20 jäsenvaltiota on nimennyt yhteyspisteensä; 22 jäsenvaltiota on nimennyt tähän mennessä yhteyshenkilönsä Italiassa, mukaan lukien 1 jäsenvaltio, joka on nimennyt yhteyshenkilön sekä Italiaa että Kreikkaa varten.

Muutamat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet Italialle/Kreikalle/EASOlle henkilömäärät, jotka ne voisivat vastaanottaa siirrossa nopeasti.

Vastaus virastojen pyyntöihin

Kansallisia asiantuntijoita muuttoliikkeen hallinnan tukitiimejä varten vastauksena Frontexin pyyntöön (670 tammikuun 2016 loppuun mennessä) ja EASOn pyyntöön (370 vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen mennessä).

Toimitettu Italialle: 1) Frontex – 18 yksikköä teknisiä varusteita (aluksia, partioautoja jne.) ja 42 vierailevaa virkamiestä.

Toimitettu Kreikalle: 1) Frontex – 27 yksikköä teknisiä varusteita ja 53 asiantuntijaa (maa- ja merirajoille on lähetetty yhteensä 95 asiantuntijaa, mukaan lukien kreikkalaiset).

-Sisäiset siirrot: Jäsenvaltioiden vahvistettava, montako henkilöä ne voivat vastaanottaa siirrossa vuoden loppuun mennessä.

-Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallisia ohjelmia on tarkistettava kutakin siirrettävää henkilöä vastaavan lisätuen jakamiseksi jäsenvaltioille, kunhan jäsenvaltiot ovat 30.10.2015 mennessä virallisesti vahvistaneet 20.7.2015 antamansa lupaukset.

-Kreikkaa on tuettava turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston hätäavulla, jotta voidaan kattaa rekisteröityjen henkilöiden kuljetus Egeanmeren itäisiltä saarilta Manner-Kreikkaan (rahastosta ollaan myöntämässä hätäapua 5,99 milj. euroa; avustussopimus on tekeillä).

-On arvioitava Italian tuen tarve rekisteröityjen henkilöiden Lampedusasta Manner-Italiaan kuljettamista varten.

-Jäsenvaltioiden on päivitettävä säännöllisesti tietoja nopeasti siirrettävien henkilöiden lukumääristä.

-Jäsenvaltioiden on nimettävä kansalliset yhteyspisteet ja yhteyshenkilöt.

-Asiantuntijoita koskeva Frontexin ja EASOn pyyntö:

Jäsenvaltioiden vastauksia Frontexin pyyntöön odotetaan viimeistään 16.10.2015.

Tuki Frontexin yhteisille operaatioille Triton ja Poseidon

-Yhteisiä operaatioita Triton ja Poseidon on asteittain vahvistettu (Italiassa ja Kreikassa noudatetun hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanon yhteydessä).

-Triton: partiointikalustoa sekä suojelutarpeen arvioinnin ja kuulemisen asiantuntijaryhmiä on lisätty (18 yksikköä teknisiä varusteita – aluksia, partioautoja jne. – ja 42 vierailevaa virkamiestä)

-Poseidon-merioperaatio: Frontex on lisännyt kalustoa, suojelutarpeen arvioinnin ja kuulemisen asiantuntijoita ja tulkkeja (27 yksikköä teknisiä varusteita ja 53 asiantuntijaa). Lisäksi Frontex on tarjoutunut lähettämään 104 vierailevaa virkamiestä ja osallistumaan 31:n Kreikan poliisin ryhmänjohtajan rahoitukseen.

-Frontex esitti 2.10.2015 avoimen pyynnön lisäpanostuksesta muun muassa Triton- ja Poseidon-yhteisoperaatioita varten.

-Triton-operaation ja Poseiden-merioperaation operatiivista tukea Italialle ja Kreikalle oli mahdollista lisätä (ja etenkin tehostaa suojelutarpeen arviointia ja kuulemista), kun muut jäsenvaltiot antoivat resurssejaan käyttöön.

-Triton: Mukana 26 jäsenvaltiota ja Schengeniin assosioitunutta maata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Kalustoa ja/tai vierailevia virkamiehiä tarjoavat niistä tällä hetkellä 17: MT, PT, NL, FR, NO, ES, EL, PL, RO, UK, DE, DK, CZ, BG, LV,

-Poseidon: Mukana 25 valtiota (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Islanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta). Kalustoa ja/tai vierailevia virkamiehiä tarjoavat niistä tällä hetkellä 18 (DK, CZ, NO, SE, PT, PL, LV, DE, HR, NL, FI, IT, FR, ES, BE, UK, BG, RO).

-Jäsenvaltiot sitoutuvat säilyttämään meneillään oleville Italian ja Kreikan isännöimille yhteisille operaatioille antamansa tuen tason tai lisäämään sitä. Kaikkien jäsenvaltioiden olisikin vastattava myönteisesti Frontexin 2.10.2015 esittämään pyyntöön.

-Frontex ja Kreikka huolehtivat vierailevien virkamiesten määrän lisäämisestä.

Vastaanottokapasiteetti ja -olot

-Vastaanottokapasiteettia ja -oloja on valvottu ja valvonta johtaa tarvittaessa rikkomusmenettelyihin.

-Italia ja Kreikka pyrkivät lisäämään vastaanottokapasiteettiaan. Italia saavuttamassa vuoden loppuun mennessä kapasiteetin, jossa ensivaiheen vastaanottokeskuksiin voidaan ottaa 2 500 henkilöä. Kreikan 2 000 hengen kapasiteettia ollaan myös lisäämässä.

-Lisää ohjeita vastaanotto-olojen parantamiseksi (EASO)

-Kaikki kriisin koettelevat jäsenvaltiot ja etenkin Kreikka: vastaanottokapasiteetin lisäämiseksi alettava käyttää huomattaa rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista / Euroopan aluekehitysrahastosta / Euroopan investointipankista

Palauttaminen

-Ensimmäiset muuttoliikkeen hallinnan tukitiimin valvomat palautukset toteutettiin 10.10.2015.

-Schengenin tietojärjestelmän (SIS) arviointi aloitettiin 5.10.2015 tavoitteena kaikkien palauttamispäätösten ja maahantulokieltojen sisällyttäminen SIS-järjestelmään.

-Muuttoliikkeen eurooppalaiset yhteyshenkilöt: 15.9.2015 esiteltyyn malliin sisältyi erityisiä palauttamiseen liittyviä tehtäviä.

-Palauttamisen hallintaa koskevan yhdennetyn järjestelmän perustaminen: komissio, virastot (Frontex ja EASO) sekä asiaan liittyvät verkostot aloittivat prosessin 15.9.2015.

-Vuonna 2015 tehtiin Schengen-arviointi jäsenvaltioiden AT, BE, DE ja NL palauttamisjärjestelmistä sekä yksi kyselylomakkeeseen perustuva arviointi (LI).

-Jäsenvaltioiden reaktio vahvisti palauttamisen tärkeyden.

-Jäsenvaltioita (ja assosioituneita valtioita), jotka eivät kuulu nykyisiin verkostoihin, kehotettiin harkitsemaan osallistumista tai assosioitumista.

-Ensimmäiset muuttoliikkeen eurooppalaiset yhteyshenkilöt rekrytoidaan ja lähetetään toimipaikkoihinsa vuoden 2015 loppuun mennessä.

-Frontex järjestää operatiivisen seurantakokouksen 28.10.2015.

-Kuuden jäsenvaltion (IT, EL, LU, FR, MT, HR) palauttamisjärjestelmät arvioidaan vuonna 2016.

Uudelleensijoittaminen

Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskeva foorumi 1.10.2015:

-UNHCR esitteli uudelleensijoittamista koskevia vuoden 2016 suuntauksia ja prioriteetteja ja mainitsi aloja, joilla pitäisi tehdä yhteistyötä uudelleensijoitusmaiden kanssa.

-IOM esitteli asiantuntemusaloja uudelleensijoitusprosessissa ja tukea, jota se voi antaa uudelleensijoitusmaille.

-Komissio esitteli rahoitustukea koskevan ohjeasiakirjan.

Uudelleensijoittamista käsittelevä EASOn työpaja 2.10.2015:

-UNHCR esitteli oman toimintansa piiriin kuuluvia uudelleensijoitusprosessin vaiheita.

-IT, NL, SE esittelivät uudelleensijoitusohjelmiensa eri puolia hyvien käytäntöjen jakamiseksi.

-EU-FRANK-uudelleensijoitushankkeen esittely uudelleensijoittamisen ja pakolaisten vastaanottamisen helpottamiseksi tietoja jakamalla.

-ICMC:n esitys kotouttamiskäytännöistä.

-Jäsenvaltioiden operatiivisten tarpeiden kartoitus uudelleensijoittamisen alalla ja operatiivisten tukitoimien määrittely näihin tarpeisiin vastaamiseksi.

-Sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskeva foorumi 1.10.2015:

-Kaikki jäsenvaltiot vahvistivat 20.7.2015 antamansa sitoumukset. Monet niistä ilmoittivat tekevänsä prosessissa läheistä yhteistyötä UNHCR:n ja IOM:n kanssa.

-Kaikki valtiot vahvistivat noudattavansa sovittuja, uudelleensijoitusalueita koskevia prioriteetteja. Useimmat keskittyvät Libanonissa, Jordaniassa tai Turkissa oleviin syyrialaispakolaisiin. Muutamat ilmoittivat lisäksi ottavansa vastaan uudelleensijoituksia muilta alueilta, kuten Afrikan sarvesta (Sudan) tai Pohjois-Afrikasta (Egypti).

-Eräät jäsenvaltiot (IT, CZ) ovat jo hiukan aloittaneet järjestelmän mukaista uudelleensijoittamista. Liechtenstein ilmoitti jo toteuttaneensa sitoumuksensa uudelleensijoittamalla 20 syyrialaista Turkista.

-Osa jäsenvaltioista on ilmoittanut, minkä määrän koko sitoumuksestaan ne aikovat uudelleensijoittaa vuosina 2016 ja 2017.

-Jäsenvaltioiden vahvistettava 20.7.2015 sovitussa uudelleensijoitusjärjestelyssä luvattujen määrien mukaisesti komissiolle 30.10.2015 mennessä virallisesti niiden henkilöiden määrä, jotka ne aikovat uudelleensijoittaa.

-Komissio tarkistaa sen perusteella turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallisia ohjelmia.

-Jäsenvaltioiden yhteistyö UNHCR:n kanssa uudelleensijoitettavien henkilöiden valitsemiseksi.

Siirtolaisten salakuljetus

-Yhteisen operatiivisen Mare-ryhmän käyttö tärkeimpänä siirtolaisten salakuljetusta koskevana tietopisteenä jäsenvaltioiden suorittaman tutkinnan ja salakuljettajien syytteeseenpanon tukemiseksi.

-Tuki XX tutkinnalle ja XX yhteiselle operaatiolle siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi XX jäsenvaltiossa.

-XX jäsenvaltiota lähettänyt XX yhteiseen operatiiviseen Mare-ryhmään.

-Siirtolaisten salakuljettamisen vastaista yhteistyötä virastojen välillä edelleen lisättävä.

-Yhteisten tutkintaryhmien ja yhteisten operaatioiden hyödyntämistä siirtolaisten salakuljetuksen torjunnassa lisättävä.

Pelastuspalvelu

-Komissio pyysi 24.9.2015 kirjallisesti kaikkia jäsenvaltioita tarkentamaan, mitä resursseja ne voivat tarjota, jos mekanismi aktivoidaan pakolaiskriisin yhteydessä.

-Viimeisin koordinointikokous 8.10.2015.

-Tähän mennessä on vastannut 19 jäsenvaltiota, joista 8 tarjosi resursseja (BE, CY, FI, LT, SE, SK, CZ, LV). Neljä muuta (AT, BG, SI, UK) saattaa kyetä toimittamaan resursseja tapauksesta riippuen.

-Unkari aktivoi pelastuspalvelumekanismin 18.6.2015 ja 11.9.2015.

-Serbia aktivoi pelastuspalvelumekanismin 21.9.2015.

-Apua tarvitsevat jäsenvaltiot voivat aktivoida mekanismin.

-Jäsenvaltioiden valmiussuunnitelma sen varalta, minkälaista pelastuspalvelua eri tilanteissa saatetaan tarvita ja mitä resursseja voitaisiin toimittaa.

Nopeat rajainterventioryhmät (RABIT)

-Frontex lähetti 18.9.2015 viraston hallintoneuvostolle kirjeen, jossa se korosti valmiuttaan reagoida kaikkiin sellaisten jäsenvaltioiden toimittamiin nopean intervention pyyntöihin, joiden ulkorajoihin suuntautuu äkillinen ja erityinen sääntelemättömän maahanmuuton paine, ja pyysi tukea tällaisille interventioille sekä meneillään olevien tehostettujen yhteisten operaatioiden toteutukselle.

-Komissio kiinnitti pakolaiskriisin hallintaa koskevassa tiedonannossaan huomiota mahdollisuuteen aktivoida RABIT-mekanismi.

-13 jäsenvaltiota vastasi pääjohtajan kirjeeseen.

-Toistaiseksi (tilanne 7.10.2015) yksikään jäsenvaltio ei ole ilmaissut Frontexille haluavansa pyytää nopeaa interventiota.

-Kuusi jäsenvaltiota ilmoitti valmiudesta toimittaa henkilö- tai teknisiä resursseja tänä vuonna [pyydettäessä].

-Mikä tahansa jäsenvaltio, johon kohdistuu äkillinen ja poikkeuksellinen paine, koska sen alueelle pyrkii luvatta suuri, kyseisen valtion kapasiteetin ylittävä joukko siirtolaisia, voi pyytää nopeaa interventiota, jota Frontex koordinoi.

-Frontex valvoo yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jatkuvasti tilanteen kehitystä EU:n ulkorajoilla ja etenkin niissä jäsenvaltioissa, joihin kohdistuu erityinen ja kohtuuton paine.

RAHOITUSTUKI EU:N SISÄISILLE TOIMILLE

EU:n toimenpiteet

Jäsenvaltioiden toimenpiteet

Seuraavat vaiheet

Lisää rahoitustukea muuttoliikkeen hallintaan: rajatarkastukset, turvapaikkajärjestelmät, vastaanotto, palauttaminen (lisätalousarvion nro 7/2015 sekä oikaisukirjelmän nro 2/2016 mukaisesti)

-Komission esityksestä ja budjettivallan käyttäjän kiirehtimänä 100 miljoonaa euroa lisää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä sisäisen turvallisuuden rahaston hätäapua varten vuonna 2015.

-Toisen siirtoehdotuksen (120 000 pakolaista siirtokuluineen) talousarviovaikutus yhteensä 780 miljoonaa euroa vuonna 2016; sisällytetty oikaisukirjelmään nro 2, jonka komissio aikoo hyväksyä 14.10.2015.

-Oikaisukirjelmään nro 2 sisältyy myös toinen komission ehdotus yhteensä 600 miljoonan euron lisärahoituksesta, johon sisältyvät seuraavat:

-310 miljoonaa euroa rakenteellisempiin keskipitkän aikavälin toimiin sekä ensivaiheen vastaanottoon kriisin eniten koettelemissa jäsenvaltioissa;

-94 miljoonaa euroa lisää hätäapua;

-110 miljoonaa euroa ensimmäisen siirtoehdotuksen (40 000 pakolaista) talousarvion mukauttamiseen toisen ehdotuksen kanssa;

-lisää varoja virastoille (ks. jäljempänä).

-Meneillään oleva hätäapu:

-turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta myönnettiin 5.10.2015 Itävallalle 6,3 miljoonaa euroa hätäapua. Unkarin, Kreikan, Saksan ja Kroatian yhteensä yli 60 miljoonan euron hakemusten käsittely on vielä kesken.

-Sisäisen turvallisuuden rahastosta (rajat) myönnettiin lokakuun alussa Kreikalle 10,7 miljoonaa euroa ja Ranskalle 1,7 miljoonaa euroa. Kreikan ja Kroatian yhteensä yli 8 miljoonan euron lisärahoituspyyntöjen käsittely on vielä kesken.

-Jäsenvaltiot (ja kolme Schengeniin assosioitunutta maata) on nimennyt vastuuviranomaiset.

-75 prosenttia jäsenvaltioista on muodostanut täytäntöönpanorakenteen ja aloittanut kansallisten ohjelmien täytäntöönpanon.

-Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahat Italian kansallisille ohjelmille ovat noin 560 miljoonaa euroa kaudella 2014–2020. Ensimmäiset, noin 39 miljoonan euron ennakkorahoitusmaksut suoritettiin elokuussa 2015. Lisäksi Italialle on myönnetty 19,12 miljoonaa euroa hätäapua.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahat Kreikan kansallisille ohjelmille ovat noin 474 miljoonaa euroa kaudella 2014–2020. Ensimmäiset, noin 33 miljoonan euron ennakkorahoitusmaksut suoritettiin syyskuun puolivälissä 2015. Lisäksi Kreikalle on myönnetty 19,5 miljoonaa euroa hätäapua (mukaan luettuna UNHCR:lle maksettava avustus).

-Jäsenvaltioiden olisi käytettävä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta käytettävissä olevaa kansallisten ohjelmien rahoitusta. Tätä varten joidenkin jäsenvaltioiden on vielä nimettävä vastuuviranomaisensa.

-Komissio arvioi, onko jäsenvaltioiden rahoitusta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta (rajat) syytä tarkistaa tilanteen mukaiseksi muun muassa vastaanottokapasiteetin osalta.

-Komissio aikoo pitää tiiviisti yhteyttä suurimman paineen kohteena oleviin jäsenvaltioihin, jotta se voi viimeistellä tarvearvioinnin ja huolehtia jäsennellystä lähestymistavasta (toimet, ajoitus) niiden tilanteisiin kansallisten ohjelmien ja hätäavun avulla.

-Yhdeksän vielä hyväksymätöntä kansallista ohjelmaa on tarkoitus hyväksyä marraskuun loppuun mennessä.

-Euroopan investointipankin hallintoneuvoston kokouksessa marraskuussa käsitellään pakolaisiin liittyvien hankkeiden erityisehtoja; tarvearvio marraskuun loppuun mennessä

Tuki EU:n virastoille

-Virastojen henkilöresursseja lisättiin vuosiksi 2015 ja 2016

-Frontexille 60 työntekijää,

-EASOlle 30 työntekijää,

-Europolille 30 työntekijää.

-50 miljoonaa euroa tukea palauttamiseen liittyville Frontexin toimille vuonna 2016 ja 20 miljoonaa euroa järjestelykeskusten toiminnan tukemiseen.

-Jäsenvaltioiden tuki Frontexin ja EASOn toiminnalle

-Vuoden 2016 talousarviota koskeva tukiehdotus

OPERATIIVISET JA RAHOITUSTA KOSKEVAT TOIMENPITEET: ULKOISET TOIMET

	EU:n toimenpiteet	Jäsenvaltioiden toimenpiteet	Seuraavat vaiheet
Muuttoliikettä koskevat diplomaattiset toimet	-Välimeren itäosan / Länsi-Balkanin reittiä käsitellyt korkean tason konferenssi Luxemburgissa 8.10.2015. Määritelty (julistuksessa) toiminnan viisi keskeistä alaa: 1) Jordanian, Libanonin ja Turkin tukeminen; 2) kauttakulkumaiden tukeminen; 3) järjestäytyneen rikollisuuden / siirtolaisten salakuljetuksen torjunta; 4) taustasyihin vaikuttaminen; 5) yhteydenpito luvattomien siirtolaisten lähtömaihin. -Turkille esitettiin muuttoliikettä koskeva EU:n ja Turkin toimintasuunnitelma, johon sisältyy toimenpiteitä Turkin tukemiseksi pakolaiskriisissä ja laittomien lähtöjen vähentämiseksi.	-Saksa on ilmoittanut muuttoliikettä koskevan korkean tason vuoropuhelun aloittamisesta Turkin kanssa.	Korkean tason konferenssi - olemassa olevien kahdenvälisten ja alueellisten puitteiden hyödyntäminen vuoropuhelussa ja yhteistyössä; - sopiminen täytäntöönpanoa koskevista toimintasuunnitelmista; - yhteistyö YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa; - EU:n ja Länsi-Balkanin maiden oikeus- ja sisäasioiden ministerien foorumi (vuoden 2015 loppuun mennessä). Seuranta: Vuoden 2016 alussa korkeiden virkamiesten kokous, jossa käsitellään konferenssin julistuksen täytäntöönpanoa. Vallettan huippukokous 11. ja 12.11.2015 -Poliittinen julistus ja toimintasuunnitelma -Kohdennettuun apuun, lailliseen maahanmuuttoon, salakuljetuksen torjuntaan ja palauttamisten/takaisinoton tuntuvaan edistämiseen liittyvät jatkotoimet. -Jäsenvaltioilta rahoitusta Afrikka-hätärahastoon vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi. EU ja Afrikka: - Korkea edustaja vierailulle Etiopiaan ja Afrikan unionin komissioon 20.10.2015 muuttoliikettä koskevan korkean tason vuoropuhelun käynnistämiseksi. Vierailun yhteydessä sitoumus maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan yhteisen toimintasuunnitelman, Etiopiaa koskevien muuttoliikkeeseen liittyvien toimien sekä palauttamista koskevan tehostetun yhteistyön käynnistämiseen. -Korkea edustaja osallistuu Sahelin maiden seuraavaan ministerikokoukseen. -Sahelin aluetta koskevan EU:n alueellisen toimintasuunnitelman muuttoliikettä koskevan osan täytäntöönpano vuosina 2015–2020. Turkki: -Toimintasuunnitelma viimeisteltävä.
Takaisinotto kolmansiin maihin	-Takaisinottoa koskevien valmiuksien kehittämistä koskeva rahoitusväline (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston työohjelma 2015).	-	-Jäsenvaltiot ehdottavat välineestä rahoitettavia hankkeita, myös resurssien käyttöä vapaaehtoisen paluun tukemiseen. -Sellaisten hankkeiden määrittely, joilla tehostetaan takaisinottoon liittyvää yhteistyötä keskeisten kumppaneiden kanssa. Riittävän taloudellisen tuen järjestäminen uudelleenkotouttamista ja paluuseen liittyvää toimintaa varten kolmansissa maissa.
	-Brysselissä järjestetiin 28. ja 29.9.2015 takaisinottoa käsitellyt työpaja AKT-maiden kanssa.	-Työpajaan osallistui jäsenvaltioita.	-Takaisinottoon liittyvien asioiden kansallisten yhteyspisteiden nimeäminen AKT-maissa.
	-Muuttoliikkeen eurooppalaisten yhteyshenkilöiden nimeäminen.	-Yhteisymmärrys tehtävänmäärityksestä muuttoliikkeen eurooppalaisille yhteyshenkilöille, joita ollaan lähettämässä keskeisissä maissa sijaitseviin EU:n edustustoihin.	-Valmistelut muuttoliikkeen eurooppalaisten yhteyshenkilöiden lähettämiseksi mahdollisesti Egyptiin, Libanoniin, Nigeriin, Nigeriaan, Senegaliin, Pakistaniin, Serbiaan, Etiopiaan, Tunisiaan, Sudaniin, Turkkiin ja Jordaniaan (hakuilmoitusten laatiminen, valintamenettely,
			komennukselle lähettäminen).
	-Takaisinottoa käsitelleet kahdenväliset kokoukset Saharan eteläpuolisen Afrikan ja/tai muiden lähtömaiden kanssa: -G5 Sahel – 17.6.2015. -Kokoukset Burkina Fason, Malin, Mauritanian, Nigerin ja Tšadin ulkoministerien kanssa. -Korkean edustajan vierailu Algeriaan 17.9.2015 ja sitä edeltänyt komission valmisteleva kokous Algerissa 9. ja 10.9.2015. -Korkean edustajan vierailu Nigeriin 18.9.2015.	-Italia johtaa Pohjois-Afrikan alueellisen kehitys- ja suojeluohjelman ryhmää. Italia tarvitsee PO COMMilta lisää tukea vuoropuheluun Algerian viranomaisten kanssa.	-Järjestetään korkean tason vuoropuheluja. Tulevia kokouksia: -Senegal 19.–21.10.2015. -Etiopia 20.10.2015. - Jatkona korkean edustajan Nigerin-vierailulle: Niger esittelee uudet toimenpiteet Vallettan huippukokouksessa. -Sellaisia kolmansia maita varten, jotka eivät vielä tee täysimääräisesti yhteistyötä takaisinottoon liittyvissä kysymyksissä, olisi räätälöitävä painostustoimien ja kannustimien kokonaisuuksia. -Uudelleen käynnistettyjä neuvotteluja takaisinottosopimuksista Pohjois-Afrikan maiden kanssa olisi jatkettava. -Mahdollisesti käynnistetään uusia neuvotteluja muiden maiden kanssa.
	- Pakistan: Takaisinottoa koskeva kokous Kreikan, Pakistanin ja komission välillä. Takaisinoton sekakomitea kokoontui kolme kertaa vuosina 2014 ja 2015 ja laati toimintasuunnitelman, jolla autetaan Pakistania täyttämään kesäkuussa 2015 sovitut sitoumukset. -Ateenassa järjestettiin 8.10.2015 Kreikan viranomaisten ja Pakistanin suurlähetystön erityiskokous, jossa kartoitettiin erityisongelmia ja päästiin yhteisymmärrykseen tilanteen korjaamisesta.	-	- Pakistan: Kokousten jatkotoimet: takaisinoton sekakomiteoissa vuosina 2014 ja 2015 sovittujen sitoumusten toteuttamisen jatkaminen. EU:n ja Pakistanin mahdolliseen muuttoliikettä koskevaan toimintasuunnitelmaan mukaan takaisinotto, siirtolaisten salakuljetuksen torjuminen sekä tuki, josta keskustellaan komissaari Avramopouloksen vierailulla 29. lokakuuta. -Seuraava takaisinoton sekakomitean kokous Brysselissä vuoden 2016 alkupuoliskolla.
Humanitaarinen rahoitus	-Eurooppa-neuvosto sitoutui antamaan EU:n ja kansallisista talousarvioista vähintään miljardi euroa lisää pakolaisten kiireellisiin tarpeisiin UNHCR:n, Maailman ruokaohjelman (WFP) ja muiden humanitaaristen järjestöjen välityksellä. -Komissio ehdotti jo tänä vuonna 200 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun pakolaisia varten ja 300 miljoonaa euroa vuonna 2016. -Budjettivallan käyttäjä: Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat nopeuttaneet käsittelyä. -YK:n erityisjärjestöjen ja muiden humanitaaristen järjestöjen (esim. ICRC) kanssa on allekirjoitettu 50 miljoonan euron arvoiset sopimukset, jotka mahdollistavat ennakkorahoituksen.	-Rahoitusta luvattu 275 miljoonaa euroa 23. syyskuuta jälkeen.	-Jäsenvaltioiden annettava oma, EU:n rahoitusta vastaava osuutensa humanitaariseen apuun. -Marraskuun loppuun mennessä neuvoteltava 200 miljoonan euron humanitaarista apua koskevat sopimukset.
Rahastot	Afrikka-hätärahasto -Komission ehdotus antaa 1,8 miljardia euroa EU:n rahoitusta (EU:n talousarvioon sisältyvät välineet + EKR) vakauden lisäämiseksi sekä sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden ehkäisemiseksi Afrikassa. Rahasto kattaa maantieteellisesti yhdeksän maata Sahelin ja Tšad-järven alueella, yhdeksän Afrikan sarven maata sekä viisi Pohjois-Afrikan maata.	- Tähän mennessä kolme jäsenvaltiota (ES, DE ja LU) on luvannut yhteensä 9 miljoonaa euroa. Muut jäsenvaltiot sekä NO ja CH ovat ilmaisseet haluavansa osallistua. - EKR-komitean myönteinen lausunto.	-Rahastoa koskevat komission päätökset hyväksytään ennen Vallettan huippukokousta. -Varmistettava EU:n jäsenvaltioiden merkittävä ja pitkäjänteinen osallistuminen rahaston rahoitukseen EU:n rahoitusta vastaavalla määrällä sekä muiden kansainvälisten kumppaneiden rahoitus.
	Syyrian kriisin johdosta perustettu EU:n alueellinen erityisrahasto: -500 miljoonaa euroa EU:n talousarviosta	- Kaksi jäsenvaltiota on luvannut yhteensä 8 miljoonaa euroa lisätukea (IT 3 milj. ja DE 5 milj. euroa).
Valmiuksien kehittäminen	-Turkki – toimintasuunnitelma (ks. edellä) -Serbia / Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia: erityistoimenpide 10 miljoonaa euroa. Tukea valmiuksien kehittämiseen kummassakin maassa (mukaan lukien varusteet) ja humanitaarinen apu pakolaisille. -Valmisteilla 8 miljoonan euron ohjelma liittymistä valmistelevan välineen alueellisesta ohjelmasta. Tavoitteena on kehittää valmiuksia (muun muassa pakolaisten rekisteröimiseksi) Länsi-Balkanin maissa. - Afrikka, Niger: Vahvistetaan Agadezin monitoimikeskuksen toimintaa (suora apu ja tiedotus siirtolaisille, rekisteröinti, mahdollisuuksien tarjoaminen turvalliseen ja vapaaehtoiseen paluuseen, uudelleenkotouttaminen yhteistyössä lähtömaiden kanssa). Tähän kuuluu myös tuki paikallisyhteisöille (vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä rahoitettu ensimmäinen vaihe, 1,5 milj. euroa).	-Yhteisen tutkintaryhmän käynnistäminen Nigerissä (EU:n rahoitus, Espanjan ja Ranskan toteutus) sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen torjuntavalmiuksien parantamiseksi.	-Turkki – toimintasuunnitelma (ks. edellä) -Serbia / Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia: Sopimuksia valmistellaan; maksuja ja täytäntöönpanon aloitus lähiviikkoina. -Käynnistetään hanke, jolla parannetaan Itä-Afrikan maiden valmiuksia torjua ihmiskauppaa ja siirtolaisten salakuljetusta (suunniteltu aloitusajankohta: tammikuu 2016). -Valmistellaan EU:n alueellista kehitys- ja suojeluohjelmaa Afrikan sarvessa, jotta voidaan kehittää Kenian, Etiopian ja Sudanin valmiuksia suojella pakolaisia ja ottaa heitä vastaan. -Käynnistetään hanke, jolla kehitetään merkittävillä muuttoreiteillä sijaitsevien maiden valtiojohdon valmiuksia, jotka liittyvät maastamuuttaneiden paluuseen ja kestävään uudelleenkotouttamiseen (pääpaino Afrikassa) – suunniteltu aloitusajankohta: tammikuu 2016. -Käynnistetään hanke, jolla tuetaan muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevaa AU:n ja EU:n vuoropuhelua, Rabatin prosessia ja Khartumin prosessia – suunniteltu aloitusajankohta: joulukuu 2015. -Esitetään luonnos liikkuvuuskumppanuutta koskevaksi julistukseksi vuoropuhelun käynnistämiseksi Libanonin kanssa. Jäsenvaltioilta enemmän aktiivisuutta EU:n ja Jordanian liikkuvuuskumppanuuden sekä EU:n ja Libanonin tulevan sopimuksen täytäntöönpanossa. -Pohjois-Afrikkaa ja Afrikan sarvea koskevien alueellisten kehitys- ja suojeluohjelmien suunnittelu ja täytäntöönpanon aloitus vuoden 2016 alussa.

EU:N LAINSÄÄDÄNNÖN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Säädös	EU:n toimenpiteet	Jäsenvaltioiden toimenpiteet	Seuraavat vaiheet
Turvapaikkamenettelydirektiivi 2013/32/EU	-18 rikkomusmenettelyä vireillä, koska täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu tai on ilmoitettu vain osittain. Jäsenvaltioille on lähetetty viralliset ilmoitukset. -6 rikkomusmenettelyä vireillä, koska virallisen ilmoituksen vaiheessa sääntöjenvastaisuus / virheellinen soveltaminen. -Yhdelle jäsenvaltiolle lähetetty hallinnollinen kirje, jossa tuodaan esiin huoli hiljattain annetun lainsäädännön ja direktiivin säännösten yhteensopivuudesta.	Yksi jäsenvaltio (FR) on ilmoittanut panneensa direktiivin kokonaan täytäntöön. Ilmoitus on arvioitavana.	-Jos jäsenvaltiot eivät pane direktiiviä kokonaan täytäntöön, tästä saattaa seurata perustellun lausunnon antaminen ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. -Jos jäsenvaltiot eivät pane direktiiviä kokonaan täytäntöön, tästä saattaa seurata perustellun lausunnon antaminen ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Direktiivi 2013/33/EU vastaanotto-olosuhteista	-19 rikkomusmenettelyä vireillä, koska täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu tai on ilmoitettu vain osittain. Jäsenvaltioille on lähetetty viralliset ilmoitukset. -8 rikkomusmenettelyä vireillä, koska virallisen ilmoituksen vaiheessa sääntöjenvastaisuus / virheellinen soveltaminen. -Yhdelle jäsenvaltiolle lähetetty hallinnollinen kirje, jossa tuodaan esiin huoli hiljattain annetun lainsäädännön ja direktiivin säännösten yhteensopivuudesta.	Kaksi jäsenvaltiota (FR, ES) on ilmoittanut direktiivin täydellisestä täytäntöönpanosta. Ilmoitukset ovat arvioitavina.	-Jos jäsenvaltiot eivät pane direktiiviä kokonaan täytäntöön, tästä saattaa seurata perustellun lausunnon antaminen ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. -Jos jäsenvaltiot eivät noudata direktiiviä, tästä saattaa seurata perustellun lausunnon antaminen ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Direktiivi 2011/95/EU aseman määrittelystä	-13 rikkomusmenettelyä vireillä, koska täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu tai on ilmoitettu vain osittain. -11 jäsenvaltiolle on lähetetty viralliset ilmoitukset. -Kahdelle jäsenvaltiolle on lähetetty perustellut lausunnot. -Yksi rikkomusmenettely vireillä sääntöjenvastaisuuden / virheellisen soveltamisen vuoksi.		-Jos jäsenvaltiot eivät pane direktiiviä kokonaan täytäntöön, tästä saattaa seurata perustellun lausunnon antaminen ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. -Jos jäsenvaltio ei noudata direktiiviä, tästä saattaa seurata perusteltu lausunto ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Dublin-asetus EU/604/2013	-Yksi rikkomusmenettely vireillä sääntöjenvastaisuuden vuoksi. Jäsenvaltiolle on lähetetty virallinen ilmoitus.		-Jos jäsenvaltio ei noudata direktiiviä, tästä saattaa seurata perusteltu lausunto ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Eurodac-asetus EU/603/2013	-Viidelle jäsenvaltiolle on lähetetty hallinnollinen kirje, jossa pyydetään selvennystä sormenjälkien toimittamista koskevien sääntöjen noudattamisesta.	Jäsenvaltiot ovat vastanneet hallinnollisiin kirjeisiin.	-Hallinnollisiin kirjeisiin saatujen vastausten arvioinnin tuloksista riippuen saatetaan käynnistää viralliset rikkomusmenettelyt.
Pitkäaikaista oleskelua koskeva direktiivi 2011/51/EU	-7 rikkomusmenettelyä vireillä, koska täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu tai on ilmoitettu vain osittain. Jäsenvaltioille on lähetetty viralliset ilmoitukset.		-Jos jäsenvaltiot eivät pane direktiiviä kokonaan täytäntöön, tästä saattaa seurata perustellun lausunnon antaminen ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Palauttamisdirektiivi 2008/115/EU	-Neljä rikkomusmenettelyä vireillä sääntöjenvastaisuuden vuoksi. Jäsenvaltioille on lähetetty viralliset ilmoitukset; kolmelle jäsenvaltiolle on lähetetty hallinnollinen kirje, jossa pyydetään selvennystä sääntöjenvastaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista koskevien päätösten tekemisestä. -Seitsemälle jäsenvaltiolle on lähetetty hallinnollinen kirje, jossa pyydetään selvennystä sääntöjenvastaisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista koskevien päätösten täytäntöönpanosta. Yhdelle jäsenvaltiolle on lähetetty hallinnollinen kirje, jossa tuodaan esiin huoli hiljattain annetun lainsäädännön ja direktiivin säännösten yhteensopivuudesta.	-	-Jos jäsenvaltiot eivät noudata direktiiviä, tästä saattaa seurata perustellun lausunnon antaminen ja asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. -Hallinnollisiin kirjeisiin saatujen vastausten arvioinnin tuloksista riippuen saatetaan käynnistää viralliset rikkomusmenettelyt.
Schengenin rajasäännöstö – Asetus (EY) N:o 562/2006	-Yhdelle jäsenvaltiolle lähetetty hallinnollinen kirje, jossa tuodaan esiin huoli hiljattain annetun lainsäädännön ja direktiivin säännösten yhteensopivuudesta.	-	-Hallinnolliseen kirjeiseen saatujen vastausten arvioinnin tuloksista riippuen saatetaan käynnistää viralliset rikkomusmenettelyt.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

Liite 2: Kreikka – Tilannekatsaus 11. lokakuuta 2015

I. Hotspot-alueet

Jo toteutetut toimet

1.Kreikan viranomaiset ja Frontex ovat lähettäneet lisähenkilöstöä etulinjassa oleville saarille (Lesbos, Chios, Samos, Kos ja Leros).

2.Lesboksella on huomattavasti lisätty ensivaiheen vastaanottokapasiteettia (1 480 majoituspaikkaa ensivaiheen vastaanottokeskuksessa, suojelutarpeen arviointikeskuksessa ja Karatepen väliaikaistiloissa). Toiminnan odotetaan pääsevän täyteen vauhtiin lähiaikoina.

3.Frontex ja EASO ovat pyytäneet lisähenkilöstöä ja varusteita sisäisiä siirtoja ja järjestelykeskuksia koskevan Kreikan etenemissuunnitelman pohjalta. Pyynnöt täydentävät viime heinäkuussa julkaistua pyyntöä, joka koski Eurodac-varusteiden täydentämistä.

4.Frontex ja EU-Lisa ovat käynnistäneet pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa rekisteröinti- ja tiedonsiirtovalmiuksia.

5.Komissio ja EU:n virastot ovat jatkuvasti yhteydessä jäsenvaltioihin luontoissuoritusten toimittamiseen liittyvissä asioissa (asiantuntijat ja varusteet). Jäsenvaltiot ovat tähän mennessä sitoutuneet antamaan [3 prosenttia] pyydetystä avusta [to be finalized before the EUCO]. Kaikki apu olisi toimitettava asianomaisten EU:n rakenteiden välityksellä (EURTF).

6.Komissio on suorittanut ennakkomaksuja tämän alan EU-rahastoista (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF ja sisäisen turvallisuuden rahasto ISF) mm. hätäapua varten.

7.Kreikka on lisännyt Eurodacin käyttöä siirtämällä laitteita mantereen yksiköistä etulinjassa oleville saarille.

8.Kreikka on alkanut korjata EU:n varojen käyttöä vaikeuttavia sisäisiä ongelmia perustamalla AMIF- ja ISF-rahastojen hallinnosta vastaavan viranomaisen.

Mitä on vielä tehtävä

1.Kreikan on pantava täytäntöön toimintasuunnitelma kaikkien järjestelykeskusten käyttöön ottamiseksi marraskuun 2015 loppuun mennessä.

2.Kreikan olisi edelleen kehitettävä rekisteröintivalmiuksiaan Eurodac-järjestelmässä Frontexin ja EU-Lisan pilottihankkeen tulosten perusteella.

3.Jäsenvaltioiden olisi vastattava Frontexin julkaisemaan Eurodac-laitteita koskevaan pyyntöön.

4.Kreikan olisi edelleen lisättävä väliaikaista majoituskapasiteettia hotspot-alueilla.

5.Kreikan on varmistettava, että hotspot-alueilla on riittävästi henkilöstöä, ja tutkittava mahdollisuuksia siirtää henkilöstöä toisiin tehtäviin virkamieskunnan sisällä.

6.Kreikan on tehostettava ensivaiheen vastaanottoon ja rekisteröintiin liittyviä toimia Lesboksella perustamalla lisää rekisteröintiyksiköitä maihinnousupaikkojen läheisyyteen.

7.Kreikan on perustettava kriisinhallinnan komentorakenne, jotta voidaan varmistaa hotspot-alueiden ja sisäisten siirtojen päivittäinen valvonta.

8.Komission on varmistettava, että jäsenvaltioiden apu ohjataan vakiintuneiden EU:n rakenteiden kautta (mm. EU:n alueelliset toimintayksiköt).

9.Jäsenvaltioiden olisi viipymättä vastattava Frontexin ja EASOn pyyntöihin lisähenkilöstön lähettämiseksi hotspot-alueille.

II. Palauttaminen

Jo toteutetut toimet

1.Frontex on järjestänyt yhteisen palauttamislennon Nigeriaan 15. lokakuuta. Se oli ensimmäinen palautus sen jälkeen kun palauttamisohjelma keskeytettiin 30. kesäkuuta 2015.

2.Komissio on auttanut Kreikkaa pääsemään yhteisymmärrykseen Pakistanin Ateenan-lähetystön kanssa palauttamismenettelyjen selkeyttämisestä ja sujuvoittamisesta EU:n ja Pakistanin takaisinottosopimuksen pohjalta.

3.Tämän viikon lopulla julkaistaan ISF:n rahoittama tarjouspyyntö palauttamisohjelman uudelleen käynnistämistä varten.

4.Suunnitteilla on myös Frontexin järjestämä palauttamislento Pakistaniin. Pakistanin suurlähetystö on luvannut myöntää tarvittavat matkustusasiakirjat 26:lle Pakistanin kansalaiselle.

5.Kreikalla on tällä hetkellä riittävästi palauttamisen valmistelua varten tarvittavaa säilöönottokapasiteettia, jotta pakkoon perustuva palauttamisohjelma voidaan toteuttaa.

Mitä on vielä tehtävä

1.Kreikan on nopeasti viimeisteltävä palauttamista koskeva tarjouspyyntö ja ryhdyttävä toteuttamaan palauttamisohjelmaansa viipymättä.

2.Komission ja jäsenvaltioiden on autettava Kreikkaa takaisinottosopimuksiin liittyvässä yhteydenpidossa lähtömaihin.

III. Sisäiset siirrot

Jo toteutetut toimet

1.Komissio on auttanut Kreikkaa luomaan siirtopäätösten tehokasta täytäntöönpanoa varten tarvittavat hallintomenettelyt.

2.Kreikka on aloittanut tiedotustoimet, joilla mahdollisesti siirrettäville turvapaikanhakijoille kerrotaan sisäisiä siirtoja koskevan ohjelman tarjoamista eduista.

3.Valmisteilla on ensimmäinen lento 30 syyrialaisen siirtämiseksi Luxemburgiin.

4.Kreikka on kesäkuusta 2015 alkaen lisännyt turvapaikkavirastonsa henkilöstöä 30 prosentilla palkkaamalla lähinnä määräaikaisia työntekijöitä ETA-maksuosuuksien turvin.

5.Kreikka on perustanut turvapaikkavirastoonsa erityisen yksikön sisäisten siirtojen käsittelyä varten.

6.Turvapaikkavirasto ja EASO ovat sopineet toimintasuunnitelmasta, jossa vahvistetaan järjestelyt hotspot-alueilla tehtävää yhteistyötä ja sisäisiä siirtoja koskevaa ohjelmaa varten.

Mitä on vielä tehtävä

1.Kreikan on tehostettava siirto-ohjelmaa koskevia tiedotustoimia.

2.Jäsenvaltioiden on viipymättä nimettävä Kreikkaan yhteyshenkilöt.

3.Jäsenvaltioiden olisi laadittava tietopaketteja jaettavaksi mahdollisesti siirrettäville henkilöille.

4.Jäsenvaltioiden on perustettava asianmukaiset vastaanotto- ja kotouttamisrakenteet (majoitus, sairaanhoito, koulutus, kielikurssit jne.) hyödyntämällä täysipainoisesti yhteistyössä hallinnoitavia välineitä (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF, Euroopan sosiaalirahasto ESR, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto FEAD, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto EAFRD ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).

5.Kreikan olisi lisättävä avoimien vastaanottotilojen kapasiteettia.

6.Kreikan olisi parannettava turvapaikkaviranomaisensa käsittelykapasiteettia EASOn ja UNHCR:n lähettämän lisähenkilöstön avulla.

IV. Keskipitkän aikavälin toimet

1.Kreikan olisi komission ja jäsenvaltioiden antaman teknisen avun turvin varmistettava, että sen maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien systeemiset ja rakenteelliset puutteet korjataan kestävällä tavalla seuraavien kuuden kuukauden aikana.

2.Kreikan on parannettava koordinointia kaikilla hallintotasoilla ja myös hajautetun hallinnon osalta.

3.Kreikan olisi edelleen parannettava kykyään käyttää EU:n varoja tehokkaasti.

4.Kreikan olisi edelleen lisättävä majoituskapasiteettiaan sekä etulinjassa olevilla alueilla että mantereella tulijavirroissa ilmenevien uusien piikkien varalta.

5.Komission ja jäsenvaltioiden olisi autettava Kreikkaa vahvistamaan alalla toimivien ministeriöiden ja virastojen toimintavalmiuksia, jotta käytettävissä olevien varojen käyttöä voidaan tehostaa komission antaman teknisen avun turvin.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

Liite 3: Italia – Tilannekatsaus 11. lokakuuta 2015

I. Hotspot-alueet

Jo toteutetut toimet

1.Italian viranomaiset avasivat ensimmäisen järjestelykeskuksen Lampedusan saarella kaksi viikkoa sitten. Järjestelykeskus toimii täydellä teholla, ja toimintaan osallistuvat sekä EASO että Frontex. Sormenjälkien ottaminen järjestelykeskuksessa on lisääntynyt, vaikka tulijat monissa tapauksissa vastustavat sitä edelleen.

2.Kaikkien muiden järjestelykeskusten sijoituspaikka on jo päätetty. Useimmat niistä voivat aloittaa toimintansa lähiviikkoina. Taranton ja Augustan järjestelykeskukset aloittavat kuitenkin toimintansa vasta vuoden 2015 lopussa.

3.Kaikkien järjestelykeskusten perusvarustukseen kuuluu 10 Frontexin sormenjälkilaitetta, 2 kuulemisesta ja 2 suojelutarpeen arvioinnista vastaavaa tiimiä sekä tiedonhankintatiimi, johon kuuluu 3 asiantuntijaa EASOsta. Kaikkien järjestelykeskusten asiantuntijatarpeet pitäisi voida täyttää Frontexin ja EASOn pyyntöjen perusteella, jos jäsenvaltiot lähettävät näihin tehtäviin riittävästi asiantuntijoitaan.

4.Euroopan unionin alueellinen toimintayksikkö (EURTF) on toiminut Cataniassa jo heinäkuusta lähtien. Se toimii täydellä teholla, ja mukana ovat kaikki kriisin hoitoon osallistuvat EU:n virastot. Europolin toiminta olisi kuitenkin integroitava paremmin järjestelykeskusten toimintaan, etenkin jotta voitaisiin tehostaa tiedonkulkua Italian syyttäjä- ja lainvalvontaviranomaisilta Europolille.

5.Jotta hotspot-lähestymistapa saataisiin toimintaan täysipainoisesti, Italian viranomaiset laativat parhaillaan kattavaa tarvearviointia, jonka perusteella ne aikovat pyytää tukipakettia EU:n rahastoista. Tätä koskeva tekninen kokous komission kanssa on tarkoitus pitää 16. lokakuuta.

Mitä on vielä tehtävä

1.Muutkin järjestelykeskukset on otettava käyttöön suunnitelmien mukaisesti, jotta voidaan varmistaa järjestelmän täysipainoinen toiminta ja lieventää Lampedusaan kohdistuvaa painetta. Hotspot-alueiden tulo- ja lähtövirtoja on seurattava jatkuvasti, jotta voidaan arvioida tarve mahdollisten uusien järjestelykeskusten perustamiseen.

2.Italian olisi huolehdittava siitä, että olemassa olevia säilöönottotiloja käytetään tehokkaasti, jotta voidaan varmistaa henkilöllisyyden selvittämistä koskevien sääntöjen noudattaminen. Säilöönottokeskuksiin olisi myös avattava lisää paikkoja, jotta saadaan käyttöön riittävä kapasiteetti tehokasta henkilöllisyyden selvittämistä ja palauttamista varten.

3.Jäsenvaltioiden olisi lähetettävä välittömästi asiantuntijoita Frontexin ja EASOn pyyntöjen perusteella. Näiden asiantuntijoiden tulisi olla valmiit pitkiin komennuksiin, jotta heidän toimintansa olisi mahdollisimman tehokasta.

4.Italian olisi harkittava säilöönottoa koskevien nykyisten sääntöjen uudistamista, jotta voidaan varmistaa, että pitkäaikainen säilöönotto on mahdollista silloin kun se on tarpeen henkilöllisyyden selvittämiseksi hankalissa tapauksissa.

5.Italian viranomaisten tulisi antaa lisäohjeita oikeasuhteisesta voimankäytöstä tilanteissa, joissa tulijat kieltäytyvät henkilöllisyytensä selvittämisestä, komission antamien alustavien ohjeiden pohjalta.

6.Jotta voitaisiin varmistaa tulijoiden nopea siirtäminen hotspot-alueilta toisen vaiheen vastaanottokeskuksiin tai säilöönottotiloihin, komissiolta pyydetään todennäköisesti lähiaikoina logistista tukea ottamalla käyttöön erityinen ECHOn puitesopimus lentokoneiden vuokrausta varten.

II. Palauttaminen

Jo toteutetut toimet

1.Italian viranomaiset ovat käyttäneet huomattavasti resursseja palauttamiseen, ja menettely on nyt vakiintunut monissa tapauksissa (egyptiläiset, tunisialaiset). Tämän vuoden alusta lähtien on järjestetty 72 palauttamislentoa.

2.Italia neuvottelee parhaillaan useiden Saharan eteläpuolisten maiden kanssa operatiivisista sopimuksista, joiden avulla varmistettaisiin kolmansien maiden kansalaisten nopea palauttaminen (etenkin Länsi-Afrikkaan). Gambian kanssa sopimus on jo tehty, ja sopimuksia on ehdotettu myös muille kolmansille maille. Myös Nigerian kanssa tehtävää yhteistyötä on tehostettu.

3.Italia osallistuu säännöllisesti Frontexin organisoimiin yhteisiin palauttamislentoihin.

Mitä on vielä tehtävä

1.Italian olisi tehostettava toimiaan luvattomien tulijoiden palauttamiseksi Saharan eteläpuolisiin maihin. Komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon olisi autettava Italian viranomaisia tekemään operatiiviset sopimukset Saharan eteläpuolisten maiden kanssa, jotta voidaan varmistaa luvattomien tulijoiden tehokas ja tuloksellinen palauttaminen. Tähän voi sisältyä taloudellisen tuen antaminen takaisinoton alalla tehtävää Italian ja Saharan eteläpuolisten maiden yhteistyötä varten.

2.Italian olisi tehtävä puitesopimus pitkistä (Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan suuntautuvista) palauttamislennoista, jotka edellyttävät tarjouskilpailumenettelyä, jos kustannukset ovat yli 250 000 euroa. Komissio voi tukea tällaisia lentoja, ja niiden toteuttamisessa voidaan hyödyntää myös Frontexin palauttamislentoja.

3.Italian olisi varmistettava, että turvapaikkahakemukset, joiden tarkoituksena on selvästi vain tehdä palauttamisesta vaikeampaa, käsitellään nopeasti. Tällaiset tapaukset voitaisiin tätä varten käsitellä erikseen. Voitaisiin myös harkita uudistuksia sääntöihin, joiden mukaan myös ilmeisen perusteettomia hakemuksia koskevalla muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus.

4.Italian olisi esitettävä Frontexille ja komissiolle selkeä arvio palauttamiseen liittyvistä tarpeista hyvissä ajoin ennen 16. lokakuuta 2016 pidettävää teknistä kokousta.

5.Frontexin organisoimilla yhteisillä palauttamislennoilla olisi mahdollisuuksien mukaan tehtävä välilasku Italiassa, etenkin jos määränpäänä ovat Saharan eteläpuoliset maat.

III. Sisäiset siirrot

Jo toteutetut toimet

1.Ensimmäinen sisäinen siirto toteutettiin 9. lokakuuta, kun 19 eritrealaista lensi Ruotsiin. Se on konkreettinen osoitus siitä, että siirtojärjestelmä on nyt valmis käyttöönotettavaksi.

2.Italia on osoittanut erilliset keskukset niitä tulijoita varten, jotka voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin. Näistä Villa Sikania on jo käytössä, ja EASOn henkilöstöä voidaan käyttää siirtohaastattelujen tekemisessä. Kaksi muuta keskusta Crotonessa ja Barissa on otettava käyttöön viipymättä.

3.Roomassa on järjestetty kokouksia yhteyshenkilöiden ja muiden eurooppalaisten Dublin-yksiköiden sekä komission edustajien kanssa. Tarkoituksena on helpottaa menettelyä ja selittää kaikille jäsenvaltioille siihen liittyviä teknisiä yksityiskohtia.

4.Jotta tähän mennessä kertynyt suma voitaisiin purkaa nopeasti, EASOn tiimejä on lähetetty tärkeimpiin kauttakulkukaupunkeihin (Roomaan ja Milanoon) avustamaan Italian viranomaisia unionin sisäistä siirtoa hakeneiden henkilöiden rekisteröinnissä.

5.EASO on pyytänyt jäsenvaltioilta asiantuntijoita Italian Dublin-yksikön vahvistamiseksi (tavoitteena on saada 10 asiantuntijaa, joista 3 on jo saanut komennuksen ja 2 saa sen lähiaikoina).

6.Kaikille Italian prefektuurinvirastoille on lähetetty kiertokirje, jossa kerrotaan sisäisten siirtojen aloittamisesta. Näin varmistetaan, että viranomaiset kaikkialla Italiassa ovat tietoisia järjestelystä ennen kuin yksittäiset tulijat ottavat niihin yhteyttä.

Mitä on vielä tehtävä

1.Kaikkien jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava, minkä verran paikkoja ne tarjoavat sisäisiä siirtoja varten vuoden loppuun mennessä. Paikkoja olisi tarjottava aluksi rajoitetusti, jotta niiden määrää voidaan vähitellen lisätä, kunnes toiminta pääsee täyteen vauhtiin.

2.Italian olisi varmistettava, että ensimmäisen kerran Ruotsin kanssa toteutetusta siirrosta muodostuu vakiintunut toimintatapa, jota noudatetaan kaikkialla maassa. Italian olisi vahvistettava Dublin-yksikköään, jotta menettely voidaan ottaa nopeasti käyttöön.

3.Italian olisi perustettava Dublin-yksikköön erityinen tietokanta täsmäyttämismenettelyn tueksi ja varmistettava, että tarvittavat tietotekniset päivitykset tehdään nopeasti.

4.Italian olisi avattava kaksi siirtoja varten osoitettua keskusta, ja EASOn olisi nopeasti lähetettävä niihin tarvittavat asiantuntijat.

5.Italian olisi EASOn ja UNHCR:n avustuksella kehitettävä mahdollisesti siirrettäville henkilöille tarkoitettua tiedotusta. Komissio voisi tukea tätä työtä esimerkiksi rahoittamalla kulttuurivälittäjien palkkaamista tähän tehtävään.

6.Jäsenvaltioiden olisi harkittava tietopakettien laatimista mahdollisesti siirrettäviä henkilöitä varten.

IV. Keskipitkän aikavälin toimet

Italian olisi kiireellisesti pohdittava keinoja parantaa turvapaikkamenettelyjensä kokonaistehokkuutta, jotta niiden henkilöiden hakemukset, joilla ei ole edellytyksiä sisäiseen siirtoon, voidaan käsitellä nopeasti, ja varmistaa päätösten johdonmukaisuus. Tätä varten saattaa olla tarpeen keventää muutoksenhakujärjestelmää, jotta toisen vaiheen päätöksentekoa voidaan nopeuttaa.

Italian olisi myös pohdittava, miten vastaanotto-olosuhteiden laatua voitaisiin yhdenmukaistaa eri puolilla maata, jotta voidaan kehittää edelleen monilla alueilla toteutettuja hyviä käytäntöjä ja levittää niitä muille alueille.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

Liite 4 – Kartta Kreikan hotspot-alueista

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

Liite 5 – Kartta Italian hotspot-alueista

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

Liite 6: Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen

	Turvapaikkamenettelydirektiivi 2013/32/EU	Direktiivi 2013/33/EU vastaanotto-olosuhteista	Direktiivi 2011/95/EU aseman määrittelystä	Eurodac-asetus EU/603/2013	Palauttamisdirektiivi 2008/115/EU
	Menettelyn vaihe	Menettelyn vaihe	Menettelyn vaihe	Menettelyn vaihe	Menettelyn vaihe
Itävalta		Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu) Osittaisesta täytäntöönpanosta ilmoitettu
Belgia	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)			Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
Bulgaria	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty perusteltu lausunto (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)		Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
Kypros	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu) Osittaisesta täytäntöönpanosta ilmoitettu	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu) Osittaisesta täytäntöönpanosta ilmoitettu		Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta) Vastaus saatu
Kroatia
Tšekki	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)			Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
Tanska	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta
Viro	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)
Suomi
Ranska	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu) Direktiivin täydellisestä täytäntöönpanosta ilmoitettu – arvioitavana	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu) Direktiivin täydellisestä täytäntöönpanosta ilmoitettu – arvioitavana			Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
Saksa	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)		Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta) Vastaus saatu	Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
Kreikka	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)		Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta) Vastaus saatu	Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
	Lähetetty toinen täydentävä virallinen ilmoitus (virheellinen soveltaminen)
Unkari	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)		Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta) Vastaus saatu
	Lähetetty hallinnollinen kirje (uuden lainsäädännön vaatimustenmukaisuus)
Irlanti	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta		Ei sovelleta
Italia				Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta) Vastaus saatu	Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta) Vastaus saatu
Latvia	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)
Liettua	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)
Luxemburg	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)
Malta	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)			Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
Alankomaat					Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
Puola	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)
Portugali					Lähetetty hallinnollinen kirje (pyydetään lisäselvityksiä soveltamisesta)
Romania	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)
Slovakia
Slovenia	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)
Espanja	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu) Direktiivin täydellisestä täytäntöönpanosta ilmoitettu – arvioitavana	Lähetetty perusteltu lausunto (täytäntöön-panosta ei ole ilmoitettu) Osittaisesta täytäntöönpanosta ilmoitettu
Ruotsi	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)	Lähetetty virallinen ilmoitus (täytäntöönpanosta ei ole ilmoitettu)
Yhdistynyt kuningaskunta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	Ei sovelleta		Ei sovelleta

40 uutta päätöstä 23. syyskuuta 2015 jälkeen

HUOM: päivitykset koskevat ajanjaksoa 24.9.–10.10.2015

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

Liite 7: Jäsenvaltioiden 23. syyskuuta 2015 alkaen lupaama rahoitus, miljoonia euroja

	Jäsenvaltiot	Syyrian elvytyksen erityisrahasto	Afrikka-hätärahasto	23.9.2015 alkaen luvattu humanitaarinen apu					Yhteensä
				Maailman elintarvikeohjelma		UNHCR		Muu
	CY			0,02					0,02
	CZ			0,20					0,20
	DE	5,00	3,00	40,00	60,00				108,00
	ES		3,00	3,50					6,50
	FI						7,60		7,60
	IT	3,00		1,00			22,21		26,21
	LU		3,00	0,20	0,10		0,76		4,06
	LV			0,05					0,05
	PL			1,00	1,00				2,00
	UK			137,00					137,00
Yhteensä		8	9	274,64					291,64
EU:n lisärahoitus		500	1 800	500,00
Tarve yhteensä		1 000	3 600	1 000,00
Rahoitusvaje		492	1 791	225,36

Huom: 12.10.2015 mennessä ilmoitetut erityissitoumukset

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

LIITE 8

Rahoitustuki jäsenvaltioille turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF)

	Pitkäaikainen rahoitus kaudella 2014–2020				Pitkäaikaisen rahoituksen ensimmäiset erät vuonna 2015		Hätärahoitus
	AMIF	ISF-rajat	ISF-poliisitoiminta	AMIF + ISF YHTEENSÄ	AMIF-ennakkomaksu (vihreä = maksettu)	ISF-ennakkomaksu (vihreä = maksettu)	AMIF: hätäapu	ISF-rajat: hätäapu
Itävalta	70 533 977 €	14 383 227 €	12 162 906 €	97 080 110 €	4 937 378,39 €	1 858 229,31 €	6 280 000 €
Belgia	98 264 742,12 €	21 317 321 €	17 903 270 €	137 485 333,12 €	6 878 531,95 €	2 745 441,37 €
Bulgaria	10 006 777 €	40 757 630 €	32 002 293 €	82 766 700 €	700 474,39 €	5 093 194,61 €	4 100 000 €
Kroatia	17 133 800 €	35 609 771 €	19 095 426 €	71 838 997 €	1 199 366,00 €	3 829 363,79 €	Lisäpyyntöjä vireillä	Lisäpyyntöjä vireillä
Kypros	32 308 677 €	34 507 030 €	8 117 257 €	74 932 964 €	2 261 607,39 €	2 983 700,09 €	940 000 €
Tšekki	27 685 177 €	15 155 484 €	17 029 012 €	59 869 673 €	1 937 962,39 €	2 252 914,72 €
Tanska	–	10 322 133 €	–	10 322 133 €	–	722 549,31 €
Viro	10 156 577 €	21 781 752 €	13 480 269 €	45 418 598 €	710 960,39 €	2 468 341,47 €
Suomi	44 138 777 €	37 294 528 €	15 682 348 €	97 115 653 €	3 089 714,39 €	3 708 381,32 €
Ranska	286 590 577 €	107 049 342 €	70 114 640 €	463 754 559 €	20 061 340,39 €	12 401 478,74 €	8 980 000 €	1 730 000 €
Saksa	221 416 877 €	54 948 437 €	79 504 401 €	355 869 715 €	15 499 181,39 €	9 411 698,66 €	7 030 000 € Lisäpyyntöjä vireillä
Kreikka	259 348 877 €	194 354 388 €	20 489 650 €	474 192 915 €	18 154 421,39 €	15 039 082,66 €	1 180 000 € Lisäpyyntöjä vireillä	18 300 700 € Lisäpyyntöjä vireillä

	Pitkäaikainen rahoitus kaudella 2014–2020				Pitkäaikaisen rahoituksen ensimmäiset erät vuonna 2015		Hätärahoitus
	AMIF	ISF-rajat	ISF-poliisitoiminta	AMIF + ISF YHTEENSÄ	AMIF-ennakkomaksu (vihreä = maksettu)	ISF-ennakkomaksu (vihreä = maksettu)	AMIF: hätäapu	ISF-rajat: hätäapu
Unkari	24 113 477 €	40 829 197 €	20 663 922 €	85 606 596 €	1 687 943,39 €	4 304 518,33 €	5 210 000 € Lisäpyyntöjä vireillä	1 490 000 €
Irlanti	22 679 077 €	–	9 243 080 €	31 922 157 €	1 587 535,39 €	647 015,60 €
Italia	315 355 777 €	188 256 897 €	56 631 761 €	560 244 435 €	22 074 904,39 €	17 142 206,06 €	13 660 000 €	5 460 000 €
Latvia	13 751 777 €	15 971 704 €	16 941 431 €	46 664 912 €	962 624,39 €	2 303 919,45 €
Liettua	9 632 277 €	179 829 873 €	16 120 656 €	205 582 806 €	674 259,39 €	13 716 537,03 €
Luxemburg	7 960 577 €	5 400 129 €	2 102 689 €	15 463 395 €	557 240,39 €	525 197,26 €
Malta	17 178 877 €	65 698 597 €	8 979 107 €	91 856 581 €	1 202 521,39 €	5 227 439,28 €
Alankomaat	127 724 077 €	34 119 543 €	31 540 510 €	193 384 130 €	8 940 685,39 €	4 596 203,71 €	2 090 000 €
Puola	69 393 621,20 €	73 268 980 €	39 294 220 €	181 956 821,20 €	4 857 553,48 €	6 188 514,71 €
Portugali	33 856 377 €	19 956 048 €	18 693 124 €	72 505 549 €	2 369 946,39 €	2 631 520,29 €
Romania	24 430 877 €	61 331 568 €	37 150 105 €	122 912 550 €	1 710 161,39 €	6 893 717,11 €
Slovakia	13 076 477 €	10 092 525 €	13 891 478 €	37 060 480 €	915 353,39 €	1 678 880,21 €
Slovenia	14 725 477 €	31 304 143 €	9 882 037 €	55 911 657 €	1 030 783,39 €	2 883 032,60 €
Espanja	259 701 877 €	207 894 875 €	54 227 207 €	521 823 959 €	18 179 131,39 €	18 348 545,74 €
Ruotsi	154 146 877 €	11 518 706 €	21 057 201 €	186 722 784 €	10 790 281,39 €	2 280 313,49 €
Yhdistynyt kuningaskunta	392 625 577 €	–	–	392 625 577 €	27 483 790,39 €	–
YHTEENSÄ	2 577 937 911,32 €	1 532 953 828 €	662 000 000 €	4 772 891 739,32 €	180 455 653,79 €	151 881 858,67 €	49 470 000 €	26 980 700 €

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2015

COM(2015) 510 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

Liite 9: EU:n ja Pakistanin takaisinottosopimuksen toiminta vuosina 2012–2014

	Pakistanilaisia koskevat palauttamispäätökset				Pakistanilaisten palautukset				Pakistanilaisten palautusaste
	2012	2013	2014	Total	2012	2013	2014	Total	2012	2013	2014	Keskiarvo
EU yhteensä	35 460	25 360	19 945	80 765	13 565	13 705	10 725	37 995	38,3	54,0	53,8	47,0
Yhd.kk.	7 125	8 240	9 790	25 155	5 625	6 210	5 605	17 440	78,9	75,4	57,3	69,3
Kreikka	18 010	7 620	3 525	29 155	5 135	4 835	3 565	13 535	28,5	63,5	101,1	46,4
Ranska	1 915	2 180	2 240	6 335	505	555	590	1 650	26,4	25,5	26,3	26,0
Belgia	1 420	1 535	1 005	3 960	125	175	145	445	8,8	11,4	14,4	11,2
Espanja	2 540	1 370	1 800	5 710	220	155	125	500	8,7	11,3	6,9	8,8
Itävalta	1 205	1 035	:	2 240	80	230	:	310	6,6	22,2	:	13,8
Unkari	790	665	90	1 545	690	585	95	1 370	87,3	88,0	105,6	88,7
Saksa	375	545	810	1 730	220	185	170	575	58,7	33,9	21,0	33,2
Italia	400	520	330	1 250	35	30	25	90	8,8	5,8	7,6	7,2
Alankomaat	280	390	:	670	70	60	:	130	25,0	15,4	:	19,4
Kypros	295	330	240	865	415	290	165	870	140,7	87,9	68,8	100,6
Ruotsi	220	255	215	690	55	100	100	255	25,0	39,2	46,5	37,0
Kroatia	:	185	85	270	:	55	75	130	:	29,7	88,2	48,1
Portugali	235	105	100	440	25	5	10	40	10,6	4,8	10,0	9,1
Tanska	90	85	110	285	60	45	60	165	66,7	52,9	54,5	57,9
Irlanti	190	70	45	305	55	20	10	85	28,9	28,6	22,2	27,9
Bulgaria	60	65	220	345	25	30	40	95	41,7	46,2	18,2	27,5
Puola	95	45	45	185	45	20	35	100	47,4	44,4	77,8	54,1
Romania	100	35	30	165	90	50	30	170	90,0	142,9	100,0	103,0
Suomi	15	30	25	70	10	5	5	20	66,7	16,7	20,0	28,6
Slovenia	50	25	45	120	55	45	30	130	110,0	180,0	66,7	108,3
Liettua	5	10	10	25	5	5	5	15	100,0	50,0	50,0	60,0
Tšekki	5	5	5	15	-	-	-	-	-	-	-	-
Viro	10	5	-	15	5	5	-	10	50,0	100,0	ei tap.	66,7
Malta	25	5	-	30	-	5	-	5	-	100,0	ei tap.	16,7
Latvia	5	-	10	15	5	-	10	15	100,0	ei tap.	100,0	100,0
Slovakia	-	-	10	10	-	-	-	-	ei tap.	ei tap.		100,0

Lähde: Eurostat, 2015.

Top

Choose the experimental features you want to try