EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.7.2015

COM(2015) 355 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuosina 2013 ja 2014

KOMISSAARIN ESIPUHE

Marianne Thyssen

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari

SISÄLLYSLUETTELO

1.Johdanto

2.Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuosina 2013 ja 2014

3.EGR:n toiminnasta vuodelta 2012 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet

4.EGR:n toiminnan analyysi vuosina 2013 ja 2014

4.1.Vastaanotetut hakemukset

4.1.1.Vastaanotetut hakemukset aloittain

4.1.2.Vastaanotetut hakemukset haetun tukimäärän mukaan

4.1.3.Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan

4.1.4.Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan

4.1.5.Vastaanotetut hakemukset tukitoimen perusteen mukaan

4.2.Myönnetyt tuet

4.2.1.EGR:n tuella rahoitetut toimet

4.2.2.Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa

4.3.Tapaukset, jotka eivät täytä EGR:n rahoitusosuuden ehtoja

4.4.EGR:n avulla saavutetut tulokset

4.4.1.Yhteenveto vuosina 2013 ja 2014 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä

4.4.2.Kvalitatiivinen arvio

4.5.Ohjelmakausi 2014–2020 — Uusi EGR-asetus

4.6.Selvitys varainkäytöstä

4.6.1.EGR:n tukena myönnetyt varat

4.6.2.Tekniseen apuun käytetyt varat

4.6.3.Ilmoitetut tai loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet

4.6.4.EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen

4.6.5.Muut takaisinmaksut

4.7.Komission toteuttamat teknisen avun toimet

4.7.1.Tiedottaminen ja julkisuus

4.7.2.Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja EGR:n sidosryhmien kanssa

4.7.3.Tietopohjan luominen — EGR:n tietokanta ja vakiomenettelyt EGR-hakemuksia varten

4.7.4.EGR:n jälkiarviointi ohjelmakaudella 2007–2013

5.Kehityssuuntaukset

6.Päätelmät

1.Johdanto

Euroopan globalisaatiorahaston tehtävänä on tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille. EGR perustettiin asetuksella (EY) N:o 1927/2006 1 , ja sen avulla haluttiin tasapainottaa kaupan avoimuuteen liittyviä yleisiä kasvua ja työllisyyttä edistäviä pitkän aikavälin etuja ja niitä lyhyen aikavälin haitallisia vaikutuksia, joita globalisaatiolla voi olla erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja heikoimmin koulutettujen työntekijöiden työllisyyteen. EGR:stä yhteisrahoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamia aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimenpiteitä, joilla autetaan irtisanottuja työntekijöitä muuttamaan työmarkkina-asemaansa ja löytämään uuden työpaikan. EGR:n toimilla täydennetään kansallisia työmarkkinatoimenpiteitä, kun julkisiin työvoimapalveluihin kohdistuu äkkinäisten joukkoirtisanomisten vuoksi tavanomaista suurempi paine. EGRn toimet voidaan räätälöidä ja kohdentaa paremmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin irtisanottuihin työntekijöihin.

Jotta maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin voitaisiin reagoida tehokkaammin, EGR:stä annettuja sääntöjä muutettiin ensin asetuksella (EY) N:o 546/2009 2 ja asetuksella (EU) N:o 1309/2013 3 , jota sovelletaan tammikuusta 2014 alkaen.

Asetuksen (EY) N:o 1309/2013 19 artiklassa edellytetään, että komissio esittää joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle EGR:n kahden edellisen vuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksissa on käsiteltävä pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia ja annettava erityisesti seuraavat tiedot:

jätetyt hakemukset;

tehdyt päätökset;

rahoitetut toimet sekä niiden täydentävyys muista unionin välineistä, etenkin Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien suhteen;

myönnetyn rahoitustuen tilien päättäminen.

Kertomuksissa olisi myös eriteltävä hakemukset, jotka on hylätty määrärahojen riittämättömyyden tai tukikelvottomuuden vuoksi. Mainitun 19 artiklan sanamuodosta seuraa, että kertomuksissa tarkastellaan viiteajanjakson aikana toteutettuja toimia eikä niinkään seurata tapauksia niiden elinkaaren aikana (raportin kussakin jaksossa tarkastellaan eri tapauksia).

2.Yleiskatsaus EGR:n toimintaan vuosina 2013 ja 2014

Vuosina 2013 ja 2014 komissio vastaanotti 30 EGR-tukihakemusta, ja haettu määrä oli yhteensä 109 miljoonaa euroa. Yksityiskohtaiset tiedot hakemuksista esitetään kohdassa 4.1 ja taulukossa 1.

Budjettivallan käyttäjä teki vuosina 2013 ja 2014 EGR:n varojen käyttöönotosta 28 päätöstä, joiden määrä oli yhteensä 114,4 miljoonaa euroa EGR:n vuosien 2013–2014 talousarviosta. Myönnetty rahoitustuki kuvataan yksityiskohtaisesti kohdassa 4.2 sekä taulukoissa 2 ja 3.

Komissio vastaanotti 34 loppukertomusta EGR:n tukien täytäntöönpanosta vuosina 2013–2014. Tuloksista annetaan selvitys kohdassa 4.4 ja taulukossa 4. Edellisvuosina myönnetyn rahoitustuen tilejä päätettiin viiteajanjaksolla 34 (yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4.6.4 ja liitteessä olevassa taulukossa 3).

Komission aloitteesta annettua teknistä apua (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 8 artiklan 1 kohta ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 11 artikla) kuvataan kohdassa 4.6.2 ja taulukossa 5.

Ulkopuolinen palveluntarjoaja suoritti vuosien 2007–2013 jälkiarvioinnin kahdessa vaiheessa (lisätietoja kohdassa 4.7.4) ja lähetti sen jälkeen raporttinsa komissiolle.

Komissio esitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2011 ehdotuksensa vuosia 2014–2020 koskevaksi tulevaksi EGR-asetukseksi 4 . Ehdotuksesta keskusteltiin molemmissa toimielimissä ja se hyväksyttiin joulukuussa 2013 niin, että jäsenvaltiot voivat hakea EGR-yhteisrahoitusta uusien sääntöjen mukaisesti tammikuusta 2014 eteenpäin (lisätietoja kohdassa 4.5).

3.EGR:n toiminnasta vuodelta 2012 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet

Vuoden 2009 toukokuun alusta otettiin käyttöön tilapäinen ”kriisiajan poikkeus”, jolloin jäsenvaltiot voivat vedota rahoitus- ja talouskriisiin EGR-rahoitusta hakiessaan. Poikkeuksen voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2011, koska neuvostossa ei päästy sopimukseen sen voimassaolon jatkamisesta. EGR-asetuksen jäljellä olevan soveltamisajan eli 31. joulukuuta 2013 asti EGR-tukihakemusten perusteeksi ei siis enää voinut esittää rahoitus- ja talouskriisiä, vaan ainoastaan maailmankaupan rakenteissa tapahtuneet muutokset. Samalla yhteisrahoitusosuus palautettiin alkuperäiseen 50 prosentin osuuteen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Vuosia 2014–2020 koskevan uuden asetuksen mukaan rahoitus- ja talouskriisi voidaan jälleen esittää EGR-hakemuksen perusteena. Toinen merkittävä muutos uudessa asetuksessa on se, että siihen on sisällytetty uusia edunsaajaryhmiä, esimerkiksi väliaikais- ja vuokratyöntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja – vuoden 2017 loppuun saakka – nuoret, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa (ns. NEET-nuoret).

4.EGR:n toiminnan analyysi vuosina 2013 ja 2014

4.1.Vastaanotetut hakemukset

Vuosina 2013 ja 2014 komissio vastaanotti 30 EGR-rahoitushakemusta 5 (ks. taulukko 1). Hakijoina oli 10 jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Puola, Ranska, Saksa ja Suomi). Hakemukset, joissa pyydettiin yhteensä 108 733 976 euroa EGR-rahoitusta, koskivat 28 390:tä työntekijää, jotka olivat jääneet työttömiksi globalisaatiosta tai rahoitus- ja talouskriisistä johtuvien maailmankaupan huomattavien rakennemuutosten seurauksena. Kaikki 10 jäsenvaltiota olivat aiemmin hakeneet EGR-rahoitusta.

Vuoden 2013 hakemuksiin sovellettiin asetusta (EY) N:o 546/2009, jossa sallitaan 50 prosentin yhteisrahoitusosuus eikä ”kriisi” ole hyväksyttävä peruste. Vuoden 2014 hakemuksiin taas sovellettiin asetusta (EU) N:o 1309/2013, jossa sallitaan 60 prosentin yhteisrahoitusosuus ja mahdollisuus käyttää maailmanlaajuista rahoitus- ja talouskriisiä tukitoimen perusteena.

Taulukko 1 — Vuosina 2013 ja 2014 vastaanotetut hakemukset  

4.1.1.Vastaanotetut hakemukset aloittain

Tarkasteluajanjakson aikana vastaanotetut 30 hakemusta koskivat useita aloja (24 alaa) 6 . Kymmenellä alalla EGR-hakemuksia esitettiin ensimmäisen kerran. Hakemusten kohdealoja olivat seuraavat: – elintarvikkeet, teurastamot, kemikaalit, lasi, tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, korut, kuljetus/varastointi, lentoliikenne, ravitsemistoiminta, ohjelma- ja lähetystoiminta, koneiden ja laitteiden korjaus ja asennus sekä informaatio ja viestintä.

4.1.2.Vastaanotetut hakemukset haetun tukimäärän mukaan

Jokaisen EGR:n tukea hakevan jäsenvaltion on suunniteltava koordinoitu toimenpidepaketti, joka soveltuu parhaiten tuen kohteena olevien työntekijöiden profiileihin, ja päätettävä haettavan tuen määrä. EGR-asetuksessa vahvistetaan komission enimmäisrahoitusosuus EGR-tapauksissa 7 . Komission suorittamassa hakemusten arvioinnissa voi herätä kysymyksiä, joiden vuoksi jäsenvaltion on tarkistettava ehdotettua yksilöllisten palvelujen pakettia, mikä puolestaan voi vaikuttaa haettavan tuen määrään.

Vuosina 2013 ja 2014 EGR:stä haettujen tukien määrä vaihteli 115 205 eurosta 25 937 813 euroon (keskimääräinen määrä oli 3 624 466 euroa).

4.1.3.Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan

EGR:stä yhteisrahoitettaviksi ehdotettujen toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden kokonaismäärä oli 28 390, mikä on noin 76 prosenttia irtisanottujen kokonaismäärästä (kymmenen jäsenvaltiota ilmoitti toimitetuissa 30 hakemuksessa noin 37 000 irtosanomisesta).

Tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä vaihteli 50:stä 3 886:teen. Neljä hakemusta koski yli tuhatta ja 11 hakemusta alle 500:aa työntekijää. Irtisanottujen työntekijöiden määrä ja EGR:n tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä voivat poiketa toisistaan, sillä hakemuksen esittänyt jäsenvaltio voi päättää keskittää EGR-tuen vain tiettyihin työntekijäryhmiin, kuten niihin, joilla on erityisiä vaikeuksia pysyä työmarkkinoilla ja/tai jotka tarvitsevat eniten tukea. Jotkut irtisanotuista työntekijöistä voivat saada tukea muualta kuin EGR:stä, toiset taas saattavat löytää uuden työpaikan oma-aloitteisesti tai päättää jäädä varhaiseläkkeelle, minkä vuoksi EGR:n toimenpiteet eivät kohdistu heihin.

4.1.4.Vastaanotetut hakemukset haetun työntekijäkohtaisen tukimäärän mukaan

Jäsenvaltiot voivat päättää oman harkintansa mukaan niistä yksilöllisistä palveluista, joita ne tarjoavat työttömäksi jääneille työntekijöille, kunhan ne toimivat EGR-asetuksen ehtojen rajoissa. Haettavan tuen työntekijäkohtainen määrä voi sen vuoksi vaihdella irtisanomisten laajuuden, asianomaisilla työmarkkinoilla vallitsevan tilanteen, tuen kohteena olevien työntekijöiden yksilöllisten olosuhteiden, jäsenvaltion jo toteuttamien toimien sekä sen mukaan, kuinka paljon palveluiden tarjoaminen kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella maksaa. Tämä selittää sen, miksi ehdotetut työntekijäkohtaiset EGR-tukimäärät vaihtelivat vuosina 2013 ja 2014 noin 1 152 eurosta hieman yli 6 675 euroon (keskimääräinen määrä 3 352 euroa työntekijää kohti).

4.1.5.Vastaanotetut hakemukset tukitoimen perusteen mukaan

Tarkasteluajanjakson aikana 19 hakemusta koski sellaisten työntekijöiden tukemista, jotka oli irtisanottu globalisaatiosta johtuvien suurten maailmankaupan rakennemuutoksista vuoksi, kun taas 11 hakemusta koski talous- ja rahoituskriisin vuoksi irtisanottujen työntekijöiden tukemista. Neljää kauppaan liittyvää hakemusta perusteltiin poikkeuksellisilla olosuhteilla.

4.2.Myönnetyt tuet

Vuosina 2013 ja 2014 budjettivallan käyttäjä teki 28 päätöstä EGR:n varojen myöntämisestä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin jäsenvaltioiden hakemusten perusteella. Ks. taulukot 2 ja 3, joissa on yhteenveto myönnetyistä tuista ja asianomaisten työntekijöiden profiili. Näistä yhdeksän päätöstä koski vuonna 2013 ja 11 vuonna 2014 tehtyjä hakemuksia. Kahdeksan muuta päätöstä liittyi vuonna 2011 (4) ja vuonna 2012 (4) tehtyihin hakemuksiin. Neljän vuonna 2011 jätetyn hakemuksen osalta sovellettiin suurempaa 65 prosentin yhteisrahoitusosuutta kriisin perusteella. Vuosina 2012 ja 2013 jätettyjen 13 hakemuksen osalta yhteisrahoitusosuus oli 50 prosenttia ja loppujen vuonna 2014 jätettyjen 11 hakemuksen osalta 60 prosenttia.

Myönnettyjen 28 tuen kohteena oli 27 610 irtisanottua työntekijää 13 jäsenvaltiossa, ja tukea maksettiin EGR:stä yhteensä 114 427 463 euroa.

Taulukko 2 – Tiedot vuosina 2013 ja 2014 myönnetyistä tuista

Taulukko 3 – Vuosina 2013 ja 2014 myönnetyt EGR-tuet: Työntekijöiden profiili (NEET-nuoret pois luettuina) 8  

4.2.1.EGR:n tuella rahoitetut toimet

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklassa säädetään, että EGR:stä voidaan myöntää yhteisrahoitusta aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on auttaa työttömiksi jääneitä työntekijöitä työllistymään uudelleen. Lisäksi mainituissa asetuksissa säädetään, että EGR:stä voidaan rahoittaa jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimia eli rahoituksen käyttöön liittyviä valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvontatoimia.

Vuosina 2013 ja 2014 myönnettyjen 28 EGR-tuen puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden tavoitteena oli saada 27 610 irtisanottua työntekijää takaisin työmarkkinoille. Toimenpiteet olivat pääasiassa seuraavanlaisia:

intensiivinen yksilöllinen työnhakuneuvonta ja tapausten hallinnointi;

erilaiset ammatillisen koulutuksen muodot sekä täydennys- ja uudelleenkoulutustoimenpiteet;

erilaiset väliaikaiset taloudelliset kannustimet/avustukset aktiivisten tukitoimenpiteiden ajan siihen asti, kun työntekijät palasivat tosiasiallisesti työelämään;

aloitusvaiheen mentorointi uudessa työpaikassa;

muunlaiset toimet, kuten yrittäjyyden/yrityksen perustamisen edistäminen sekä kertaluonteiset työllistymis-/työhönottokannustimet.

Tukipakettejaan suunnitellessaan jäsenvaltiot ottivat huomioon yksittäisten työntekijöiden taustan, kokemuksen ja koulutustason, näiden mahdollisuudet liikkuvuuteen sekä kyseisten alueiden nykyiset tai odotettavissa olevat työllistymismahdollisuudet.

4.2.2.Täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettavien toimien kanssa

Euroopan globalisaatiorahasto on suunniteltu parantamaan työllistettävyyttä ja varmistamaan irtisanottujen työntekijöiden nopea uudelleentyöllistyminen aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden avulla. Se täydentää näin ESR:ää, joka on EU:n tärkein väline työllisyyden tukemisessa. Näiden kahden rahaston täydentävyys perustuu tukitoimien erilaisiin aikajänteisiin: EGR antaa räätälöityä tukea tietyissä joukkoirtisanomisissa vähennetyille työntekijöille, kun taas ESR tukee strategisia pitkän aikavälin tavoitteita (esim. osaamispääoman lisäämistä, muutoksen hallintaa) monivuotisilla ohjelmilla, joiden varoja ei tavallisesti voida osoittaa uudelleen joukkoirtisanomisten aiheuttamien kriisitilanteiden selvittämiseen. EGR:n ja ESR:n toimia käytetään joskus toisiaan täydentävästi tarjoamaan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin ratkaisuja. Ratkaiseva peruste on se, miten hyvin käytettävissä olevilla välineillä pystytään auttamaan työntekijöitä, ja on jäsenvaltioiden tehtävä valita – ja ohjelmoida – välineet ja toimet, jotka parhaiten sopivat tavoiteltavien päämäärien saavuttamiseen.

EGR:stä yhteisrahoitettavaksi esitettävän ”yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin” sisällön olisi oltava tasapainossa muiden toimien kanssa ja täydennettävä niitä. EGR:stä yhteisrahoitettavat toimenpiteet voivat olla paljon muutakin kuin tavanomaisia kursseja ja toimia. Käytäntö on osoittanut, että EGR antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tarjota irtisanotuille työntekijöille räätälöidympää ja perusteellisempaa tukea kuin mitä olisi mahdollista ilman sitä, myös sellaisin toimenpitein, joita työntekijöillä ei tavanomaisesti olisi mahdollisuus hyödyntää (esim. toisen tai kolmannen asteen koulutus). EGR:n turvin jäsenvaltiot voivat keskittyä erityisesti heikossa asemassa oleviin, esimerkiksi heikosti koulutettuihin tai siirtolaistaustaisiin työntekijöihin, ja tarjota tukea lisäten neuvojien määrää työntekijöihin nähden ja/tai pidemmän ajan kuin mihin ne pystyisivät ilman EGR:ää. Tämä kaikki lisää työntekijöiden mahdollisuutta parantaa omaa tilannettaan. Uudessa EGR-asetuksessa annetaan jäsenvaltioille vuoden 2017 loppuun asti poikkeuksellisesti mahdollisuus laajentaa korkean nuorisotyöttömyyden alueilla tuki koskemaan nuoria, jotka eivät ole työssä eivätkä koulutuksessa (NEET-nuoret). Tavoitteena on tukea neuvoston huhtikuussa 2013 hyväksymän nuorisotakuun 9 täytäntöönpanoa.

Kaikkien jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 6 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 9 artiklan 5 kohdan mukaan otettava käyttöön tarvittavat järjestelmät, joilla vältetään riski kaksinkertaisen tuen myöntämisestä EU:n rahoitusvälineistä.

4.3.Tapaukset, jotka eivät täytä EGR:n rahoitusosuuden ehtoja

Komissio ja budjettivallan käyttäjä eivät hylänneet yhtään jäsenvaltioiden toimittamista EGR-tukihakemuksista.

4.4.EGR:n avulla saavutetut tulokset

EGR:n avulla saavutettuja tuloksia koskevat tiedot saadaan pääasiallisesti loppukertomuksista, jotka jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1927/2006 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 19 artiklan nojalla esitettävä. Kertomusten lisäksi tietoja saadaan jäsenvaltioiden ja komission välisessä suorassa yhteydenpidossa sekä kokouksissa ja konferensseissa.

Vuoden 2014 loppuun mennessä komissio oli vastaanottanut loppukertomukset 34:stä EGR:n yhteisrahoitusta saaneesta tapauksesta, jotka 13 jäsenvaltiota oli pannut täytäntöön vuoden 2014 puoliväliin mennessä 10 .

Jäsenvaltioiden ilmoittamat tärkeimmät tulokset ja tiedot vuosilta 2013 ja 2014 esitetään tiivistetysti tässä kohdassa ja taulukossa 4. Näistä 34 tapauksesta 13 oli mukana myös EGR:n jälkiarvioinnissa. Jälkiarvioinnin tavoitteena on mitata EGR:n lisäarvo ja sen vaikutus työmarkkinoiden ja irtisanottujen työntekijöiden kannalta (ks. kohta 4.7.4).

Komissio oli 31. joulukuuta 2012 mennessä vastaanottanut loppukertomukset kaikkiaan 91 EGR-tapauksesta. Niiden osuus on 68 prosenttia kaikista kyseiseen päivämäärään mennessä vastaanotetuista hakemuksista (134).

Jäsenvaltioiden loppukertomuksiin sisältyvien tietojen perusteella voidaan päätellä, että EGR tuo lisäarvoa siihen nähden, mitä jäsenvaltiot voisivat muuten tehdä auttaakseen irtisanottuja työntekijöitä löytämään uusia työpaikkoja tai muuttamaan työmarkkina-asemaansa. EGR antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tarjota laadukkaampia toimenpiteitä useammalle irtisanotuista työntekijöistä ja pidempään kuin olisi mahdollista ilman EGR-rahoitusta.

4.4.1.Yhteenveto vuosina 2013 ja 2014 ilmoitetuista tuloksista ja hyvistä käytännöistä

Asianomaisten 13 jäsenvaltion esittämät loppukertomukset osoittavat, että EGR:n toteuttamiskauden lopussa 7 656 työntekijää (44,9 prosenttia EGR-tukea saaneista 18 848 työntekijästä) oli löytänyt uuden työpaikan tai työllistänyt itsensä. Tämä on hyvä tulos erityisesti siksi, että EGR:stä yhteisrahoitetuilla toimenpiteillä tuetut työntekijät ovat yleensä niitä, joilla on suurimpia vaikeuksia työmarkkinoilla. Noin 6 prosenttia oli yhä joko yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa ja 39,1 prosenttia oli työttömänä tai työelämän ulkopuolella henkilökohtaisista syistä. Yksityiskohtaisemmat tiedot. esitetään taulukossa 4.

Kuten vuonna 2012, uudelleentyöllistyneiden määrään vaikutti se, että paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden vastaanottokyky oli heikentynyt maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jälkimainingeissa. On kuitenkin huomattava, että kunkin täytäntöönpanokauden lopussa todettu uudelleentyöllistymisaste antaa ainoastaan tilannekuvan työntekijöiden työllisyystilanteesta tietojen keräämishetkellä. Se ei kerro mitään löydettyjen työpaikkojen tyypistä ja laadusta, ja tilanne voikin muuttua merkittävästi lyhyessäkin ajassa. Useilta jäsenvaltioilta saatujen tietojen mukaan uudelleentyöllistymisaste on usein korkeampi jo muutama kuukausi loppukertomusten antamisen jälkeen ja kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä etenkin tapauksissa, joissa työntekijät saavat räätälöityä tukea vielä EGR-kauden jälkeenkin jäsenvaltion omalla kustannuksella tai ESR:n avulla. Tämä osoittaa, että EGR:stä yhteisrahoitetulla tuella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös pitemmällä aikavälillä.

4.4.2.Kvalitatiivinen arvio

Tukipaketteihin, joita asianomaiset 13 jäsenvaltiota laativat irtisanotuille työntekijöille, sisältyi monia erilaisia yksilöllisiä työnhaku-, uudelleensijoittumis- ja (uudelleen)pätevöitymistoimenpiteitä. Suurimmat summat käytettiin kahdentyyppisiin toimenpiteisiin: koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen (noin 56,5 miljoonaa euroa eli 32 prosenttia kaikkien 34 tapauksen yksilöllisistä palveluista) ja taloudellisiin avustuksiin, joita maksetaan työntekijöille sinä aikana, kun he osallistuvat aktiivisen työmarkkinapolitiikan toimenpiteisiin (noin 68,5 miljoonaa euroa eli 38,8 prosenttia kaikkien 34 tapauksen yksilöllisistä palveluista). Vuoden 2013 EGR-asetuksen tultua voimaan avustusten osuus on rajoitettu enintään 35 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Yksilöllinen ohjaus ja yrittäjyyden edistäminen olivat myös usein käytettyjä toimenpiteitä.

Pätevöitymis- ja ammattikoulutusohjelmat räätälöitiin työntekijöiden tarpeiden ja toivomusten mukaan ottaen huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden vaatimukset ja lupaavien tulevaisuuden alojen tarjoamat mahdollisuudet.

Toukokuussa 2014 julkaistussa jälkiarvioinnissa 11 todetaan, että EGR vaikutti myönteisesti laajamittaisista irtisanomismenettelyistä johtuvien merkittävien sosiaalisten ja työmarkkinoihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. EGR on antanut jäsenvaltioille mahdollisuuden toimia tuettujen henkilöiden lukumäärän sekä tuen laajuuden, keston ja laadun suhteen päättäväisemmin alueilla, joihin työntekijävähennykset olivat vaikuttaneet, kuin mitä olisi ollut mahdollista ilman EGR-rahoitusta. Arvioinnissa todetaan myös, että EGR:n tehokas ja räätälöity tuki johtaa useammin uudelleentyöllistymiseen kuin standardoidut paketit, joita käytetään kansallisissa aktiivisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Sen lisäksi, että EGR voi tarjota intensiivisempää tukea irtisanotuille työntekijöille, joissakin maissa EGR mahdollisti myös sen, että kansalliset viranomaiset pystyivät tavoittamaan työntekijöitä, joita ei muuten olisi tavoitettu, ja tukemaan toimenpiteitä, joita olisi muutoin ollut mahdoton tukea, ja näin edistämään rakenneuudistusta, aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja ammatillista koulutusta koskevien politiikkojen kehittämistä.

Taulukko 4 – vuosina 2013 ja 2014 vastaanotetut loppukertomukset – yleiskatsaus tuloksiin

4.5.Ohjelmakausi 2014–2020 — Uusi EGR-asetus

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 20 artiklan mukaisesti EGR-asetusta tarkistettiin vuonna 2013 vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Komission ehdotuksen pohjalta neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät EGR:n toiminnan jatkamisen keinona tarjota erityistä kertaluonteista tukea työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi globalisaatiosta johtuvien merkittävien rakennemuutosten tai maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät uuden EGR-asetuksen (asetus (EU) N:o 1309/2013) 17. joulukuuta 2014.

Uudessa asetuksessa hyväksytään jälleen kriisiperuste eli EGR-rahoitushakemuksen perusteena voi olla nykyinen tai uusi talous- ja finanssikriisi. Siinä myös laajennetaan EGR:n soveltamisalaa niin, että tukea voidaan myöntää määräaikaisille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Nuorisotakuun täytäntöönpanon tukemiseksi uusi asetus sisältää vuoden 2017 loppuun asti voimassa olevan poikkeuksen, jolla mahdollistetaan NEET-nuorten mukaantulo alueilla, jotka ovat tukikelpoisia nuorisotyöllisyysaloitteen 12 mukaisesti. Uudella asetuksella rajoitetaan myös 7 artiklan b alakohdan mukaisten toimenpiteiden (esim. avustukset ja kannustimet) osuudeksi 35 prosenttia kokonaiskustannuksista, ja yrittäjäavustusten enimmäismääräksi asetetaan enintään 15 000 euroa työntekijää kohti. Lisäksi uudessa asetuksessa otetaan käyttöön määräajat, joiden tarkoituksena on lyhentää aikaa, joka kuluu hakemusten jättämisestä siihen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät päätöksen varojen käyttöönotosta.

4.6.Selvitys varainkäytöstä

4.6.1.EGR:n tukena myönnetyt varat

Vuosina 2013 ja 2014 budjettivallan käyttäjä hyväksyi 28 EGR-rahoitusosuutta, joiden kokonaismäärä oli 114 427 463 euroa (ks. taulukko 2). Varat otettiin vuosien 2013 ja 2014 talousarvioista. Budjettivallan käyttäjä hyväksyi neljä viimeisintä tukea joulukuussa 2014, ja ne maksettiin vuoden 2015 alussa.

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 13 vahvistetaan EGR:n talousarviokehys vuoden 2013 loppuun asti. Sopimuksen 28 artiklan mukaan EGR:n varojen vuosittainen enimmäismäärä (maksusitoumusmäärärahoina) on 500 miljoonaa euroa. Tämä määrä voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta ja/tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeen 1B määrärahoja. Vuonna 2013 otettiin käyttöön koko 500 miljoonan euron määrä EGR-varauksesta. Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 14 12 artiklassa vahvistetaan kauden 2014–2020 vuotuiset enimmäismäärät vuodesta 2014 vuoteen 2020, ja sen mukaan EGR:n sallittu vuotuinen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). Vuonna 2014 tämä tarkoitti sitä, että EGR-varauksesta oli saatavilla 159 181 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina. Molempina vuosina myönnettyihin tukiin tarvittavat maksusitoumusmäärärahat siirrettiin EGR-varauksesta EGR:n budjettikohtaan sen jälkeen, kun budjettivallan käyttäjä oli hyväksynyt kunkin hakemuksen.

EGR:n budjettikohtaan osoitettiin sekä vuoden 2013 että vuoden 2014 alussa 50 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoja. Vuonna 2013 se riitti myönnettyihin tukiin, joiden määrä oli 35 748 557 euroa. Vuonna 2014 hyväksyttyihin EGR-rahoitushakemuksiin tarvittiin lisämäärärahoja, koska hakemusten kokonaismäärä oli 78 678 907 euroa. Lisämäärärahat saatiin takaisin perityistä määristä, joiden jäsenvaltiot ilmoittivat päättämisvaiheessa jääneen käyttämättä.

4.6.2.Tekniseen apuun käytetyt varat

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 8 artiklan 1 kohdan mukaan enintään 0,35 prosenttia rahoitukseen varatusta vuotuisesta määrästä (1,75 miljoonaa euroa vuonna 2013) voidaan komission aloitteesta käyttää teknisen avun muodossa EGR-asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavaan tietopohjan valmisteluun, seurantaan ja luomiseen, hallinnolliseen ja tekniseen tukeen sekä tilintarkastukseen, valvontaan ja arviointiin. Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 11 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan komission aloitteesta annettavan teknisen avun enimmäismääräksi 0,5 prosenttia vähennetystä kokonaismäärästä (noin 0,75 miljoonaa euroa vuonna 2014). Budjettivallan käyttäjä hyväksyi komission ehdotukset teknisen avun määrärahoiksi, jotka olivat 750 000 euroa vuonna 2013 15 ja 330 000 euroa vuonna 2014 16 .

Taulukko 5 – Tekniseen apuun käytetyt varat vuosina 2013 ja 2014

4.6.3.Ilmoitetut tai loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet

Komissiolle ei ilmoitettu sääntöjenvastaisuuksia EGR-asetuksen perusteella vuosina 2013 ja 2014 eikä yhtään EGR:ään liittyvää sääntöjenvastaisuutta käsitelty loppuun vuosina 2013 ja 2014.

4.6.4.EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen

Menettelyt EGR:n rahoitustukien tilien päättämiseksi vuonna 2013 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1927/2006 15 artiklan 2 kohdassa ja vuonna 2014 asetuksen (EU) N:o 1309/2013 15 artiklan 2 kohdassa. Vuosina 2009–2013 täytäntöönpantujen hanketapausten tilejä päätettiin 34 vuosina 2013 ja 2014. Tapaukset on lueteltu liitteessä olevassa taulukossa 3.

EGR-tapauksen tilit päätetään, kun komissio on hyväksynyt loppukertomuksen, kaikki takaisinmaksut on maksettu, eikä jäsenvaltiolta tai komissiolta edellytetä enää mitään jatkotoimenpiteitä, lukuun ottamatta velvollisuutta säilyttää kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet kolmen vuoden ajan siltä varalta, että komissio tai tilintarkastustuomioistuin niitä pyytävät (asetuksen (EU) N:o 1309/2013 21 artiklan 5 kohta).

Keskimääräinen talousarvion toteutumisaste tapauksissa, joiden tilit päätettiin, oli 49,8 prosenttia. Toteutumisessa oli suuria eroja niin, että joissain tapauksissa varoja ei ollut käytetty lainkaan ja toisissa ne taas oli käytetty kokonaan. Komissiolle palautettiin näistä 34 tapauksesta käyttämättömiä varoja takaisin yhteensä 67,1 miljoonaa euroa (50,2 prosenttia näiden tapausten EGR-rahoituksesta).

On useita syitä siihen, miksi jäsenvaltiot eivät käyttäneet kaikkea niille myönnettyä tukea. Vaikka jäsenvaltioita toistuvasti rohkaistaan tekemään realistisia talousarviolaskelmia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin osalta, suunnittelu ei välttämättä ole riittävän täsmällistä ja oikeaan tietoon perustuvaa. Alkuperäisiin laskelmiin on saatettu sisällyttää liian paljon liikkumavaraa, joka osoittautuu tarpeettomaksi. Ehdotettuihin toimenpiteisiin osallistumaan halukkaiden työntekijöiden määrä on voitu yliarvioida suunnitteluvaiheessa. Jotkut työntekijät ovat saattaneet valita halvempia toimenpiteitä kalliimpien sijaan tai lyhytaikaisia toimenpiteitä pidempiaikaisten sijaan tai he ovat löytäneet uuden työpaikan arvioitua nopeammin. Muita syitä varojen vähäiseen käyttöön voivat olla viivästykset toimenpiteiden käynnistämisessä ja kyvyttömyys hyödyntää täysimääräisesti joustoa, joka saadaan siirtämällä varoja eri budjettikohtien välillä yksilöllisten palvelujen paketin täytäntöönpanon yhteydessä.

Komissio on tehnyt paljon työtä avustaakseen jäsenvaltioita säännöllisellä tiedotuksella ja neuvonnalla ja järjestämällä erityisseminaareja optimaaliseen rahastonhoitoon kannustamiseksi. Takaisinperintäasteet täytäntöönpanon päättyessä ovat kuitenkin pysyneet sinnikkäästi korkeina. Alun perin korkea takaisinperintäaste, joka oli ensimmäisissä tapauksissa yli 60 prosenttia, on alentunut huomattavasti (50,2 prosenttiin) mutta sen olisi edelleen laskettava huomattavasti.

Toimenpiteiden budjetoinnin ja työntekijöiden osallistumisen ennakoinnin pidennetyn 24 kuukauden jakson aikana odotetaan kokemuksen myötä paranevan. Myös EGR:n varojen kohdealueille saapumisen ajoittamisessa, eri koordinointi- ja täytäntöönpanorakenteiden valmiuksissa sekä kansallisen ja alueellisen/paikallisen tason välisen viestinnän laadussa on havaittavissa parannusta. Jäsenvaltiot hyödyntävät paremmin mahdollisuutta tarkistaa budjetteja ja osoittaa uudelleen menoja eri toimenpiteiden ja/tai täytäntöönpanomenojen välillä. Sen lisäksi myös EU:n toimielimet pyrkivät kovasti nopeuttamaan päätöksentekomenettelyjä ja EGR:n varojen maksamista, niin että käytettävissä oleva aika ja varat voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Uudessa EGR-asetuksessa asetetaan hyvin tiukat määräajat EGR-hakemusten arvioinnille ja hyväksymiselle, jotta varat saadaan käyttöön aikaisemmin. Komission suostumuksella jäsenvaltiot voivat myös tehdä uudelleenbudjetointia ja ottaa käyttöön uusia tukikelpoisia toimenpiteitä täytäntöönpanon aikana.

4.6.5.Muut takaisinmaksut

Vuonna 2014 ei suoritettu muita takaisinmaksuja.

4.7.Komission toteuttamat teknisen avun toimet

4.7.1.Tiedottaminen ja julkisuus

Internetsivusto

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 9 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 12 artiklan 2 kohdan mukaan komissio luo kaikilla EU-kielillä saatavilla olevan Internet-sivuston, jossa annetaan tietoa EGR:stä sekä ohjeita hakemusten jättämiseen ja ajantasaista tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista korostaen budjettivallan käyttäjän roolia. Komissio myös ylläpitää tätä sivustoa.

EGR:ää koskevaa komission internetsivustoa 17 päivitettiin vaatimusten mukaisesti uusilla tiedoilla vuosina 2013 ja 2014. Sivustolla kirjattiin 72 418 sivunäyttöä vuonna 2013 ja 38 753 vuonna 2014, ja sitä tarkasteli 52 968 yksittäistä vierailijaa vuonna 2013 ja 28 994 vuonna 2014 18 .

4.7.2.Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja EGR:n sidosryhmien kanssa

Jäsenvaltioiden EGR-yhteyshenkilöistä koostuvan Euroopan globalisaatiorahaston yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän 11., 12., 13. ja 14. kokoukset pidettiin vuosien 2013 ja 2014 maalis- ja lokakuussa Brysselissä. Kaikissa kokouksissa keskusteltiin myös komission ehdotuksesta EGR-asetukseksi, joka kattaa monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020, ehdotuksesta Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käytävistä neuvotteluista sekä tulevaisuuden täytäntöönpanoasioista. Jäsenille tiedotettiin myös EGR:n kauden 2007–2013 jälkiarvioinnista ja muista esityslistan kohdista.

Vuosina 2013 ja 2014 järjestetyissä kahdessa verkostoitumisseminaarissa keskityttiin uuteen EGR-asetukseen ja siihen, miten se vaikuttaa hakijoihin. Molempiin seminaareihin osallistui runsaasti jäsenvaltioiden edustajia, jotka ovat mukana EGR-tapausten täytäntöönpanossa.

4.7.3.Tietopohjan luominen — EGR:n tietokanta ja vakiomenettelyt EGR-hakemuksia varten

Jotta EGR-tapauksia koskevat määrälliset tiedot voidaan kirjata tilastointia varten, komissio teki vuosina 2013 ja 2014 parannuksia EGR-tietokantaan ja mukautti useita lomakkeita, jotta tapauskohtaisten tietojen tallentaminen tietokantaan helpottuisi. Hakemusten valmistelu ja jättäminen on nyt helpompaa jäsenvaltioille. ja EGR-tapauksia koskevien tietojen ja lukujen analysointi, kokoaminen ja vertailu on helpompaa komissiolle. Valmisteleva työ uuden sähköisen hakemuslomakkeen kehittämiseksi alkoi aikataulun mukaisesti marraskuussa 2013. Työssä otettiin huomioon ulkopuolisten asiantuntijoiden vuonna 2011 tekemät aiemmat valmistelutyöt, jotka rahoitettiin vuoden 2011 teknisen avun talousarviosta.

Vuonna 2014 komissio pyrki edelleen yksinkertaistamaan käytäntöjä liittämällä EGR:n komission ja jäsenvaltioiden tietokonejärjestelmään eli yleiseen yhteistyössä toteutettavaan rahaston hallinnoinnin järjestelmään (SFC). Tulevaisuudessa jäsenvaltiot käyttävät tätä järjestelmää ja jättävät hakemukset sähköisesti ohjattua hakumenettelyä noudattaen. Tämän pitäisi johtaa siihen, että jätetyt hakemukset ovat virheettömiä ja täydellisiä ja komission on helpompi valmistella ehdotuksensa. Myös EGR:n tuloksista raportoiminen helpottuu. Parannetun menettelyn on määrä lyhentää aikaa, joka kuluu siitä, kun jäsenvaltio toimittaa hakemuksensa, siihen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät komission esittämän ehdotuksen.

4.7.4.EGR:n jälkiarviointi ohjelmakaudella 2007–2013

Jälkiarvioinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin 33 tapausta (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 17 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti). Tapaukset valittiin sillä perusteella, että komissio oli vastaanottanut niitä koskevat lopulliset täytäntöönpanokertomukset viimeistään 20. syyskuuta 2012. Jälkiarvioinnin loppuvaiheessa analysoitiin vielä 25 EGR-tapauksen erä. Näissä tapauksissa loppukertomukset oli vastaanotettu joulukuun 2013 loppuun mennessä. Jälkiarvioinnin ensimmäisen vaiheen tulokset esiteltiin toukokuussa 2014, ja toisen vaiheen tulokset toimitettiin komissiolle toukokuussa 2015. Luettelo molemmissa jälkiarvioinnin vaiheissa tarkastetuista tapauksista on liitteessä olevassa taulukossa 4.

5.Kehityssuuntaukset

EGR:stä tuettujen tapausten määrän kasvaessa saadaan käyttöön enemmän tietoa hakemuksissa ilmenevien suuntausten kartoittamiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi rahaston toiminnan suunnasta. Jäljempänä olevissa kaavioissa ja liitteissä esitetyt tiedot koskevat jäsenvaltioiden vuosien 2007 ja 2014 välillä toimittamia 134:ää hakemusta 19 . Tukea on tähän asti haettu yhteensä 561,1 miljoonaa euroa 122 121 työntekijää varten (jäsenvaltioiden arvioima tuettavien työntekijöiden määrä).

Kaavio 1:
Vastaanotettujen hakemusten määrä 2007–2014

Vuonna 2009 toteutettuun EGR-asetuksen tarkistukseen sisällytetyllä kriisiperusteella oli huomattava vaikutus komission vastaanottamien hakemusten lukumäärään: hakemusten määrä kasvoi huomattavasti vuoden 2009 toukokuusta (kun kyseistä muutosta alettiin soveltaa) vuoden 2011 loppuun. Vuosina 2007–2014 toimitettiin 76 kriisiin liittyvää hakemusta ja 58 kauppaan liittyvää hakemusta. Vuoden 2009 toukokuusta vuoden 2011 loppuun mennessä jätetyistä hakemuksista 82 prosenttia liittyi maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin.

Kuten liitteessä olevasta taulukosta 2 voidaan havaita, eniten EGR:n rahoitusta koskevia hakemuksia toimitti Espanja (20 hakemusta) ja seuraavaksi eniten Alankomaat (16 hakemusta), Italia (12 hakemusta) ja Tanska (10 hakemusta). Seuraavat kahdeksan jäsenvaltiota eivät olleet hakeneet EGR-tukea 31. joulukuuta 2014 mennessä: Viro, Kypros, Latvia, Luxemburg, Unkari, Slovakia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kroatia (joka liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013).

Kaavio 2:
Haetun EGR-tuen määrä jäsenvaltioittain 2007–2014

miljoonaa euroa

Vuosina 2007–2014 20 jäsenvaltiota haki EGR:stä tukea yhteensä 561,1 miljoonaa euroa (ks. myös liitteessä oleva yhteenvetotaulukko). Eniten EGR:n yhteisrahoitusta haki Ranska (84,6 miljoonaa euroa, 7 hakemusta), seuraavaksi eniten Irlanti (67,3 miljoonaa euroa, 9 hakemusta), Tanska (63,7 miljoonaa euroa, 10 hakemusta) ja Italia (62,5 miljoonaa euroa, 12 hakemusta).

Kaavio 3:
Tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä jäsenvaltioittain 2007–2014

Ranska on hakenut EGR:n tukea suurimmalle määrälle irtisanottuja työntekijöitä (15 454 henkilöä, 7 hakemusta), ja sitä seuraavat Espanja (14 863 henkilöä, 20 hakemusta), Italia (13 367 henkilöä, 12 hakemusta) ja Saksa (11 957 henkilöä, 9 hakemusta). Vastaavat luvut vaihtelivat 13 muussa maassa yli 1 800:sta Puolassa lähes 11 000:een Irlannissa. Kolmessa muussa hakemuksia jättäneessä jäsenvaltiossa hakemukset koskivat vähempää kuin 1 000:ta työntekijää.

Kaavio 4:
Hakemusten määrä aloittain (NACE Rev. 2) 2007–2014

Vuosina 2007–2014 EGR vastaanotti hakemuksia 45 alalla irtisanotuista työntekijöistä (ks. myös liitteessä oleva yhteenvetotaulukko). Useimmat näistä ovat valmistusteollisuuden aloja, mutta rakennustoiminta ja palvelualat olivat myös edustettuina. Suurin hakemusmäärä koski neljää valmistusteollisuuden alaa: autoteollisuutta (20 hakemusta eli 15 prosenttia kokonaismäärästä), koneita ja laitteita (1 hakemus eli 10 prosenttia kokonaismäärästä), tekstiilejä (11 hakemusta eli 8 prosenttia kokonaismäärästä) ja painoteollisuutta (9 hakemusta eli 7 prosenttia kokonaismäärästä).

Noin 6 prosenttia hakemuksista (8 hakemusta) koski rakennusalaa, jonka katsotaan laaja-alaisesti kattavan talonrakentamisen, erikoistuneen rakennustoiminnan sekä arkkitehti- ja insinööripalvelut. Jos liitännäisalat, kuten rakennusaineet, rakennuspuusepäntuotteet ja keramiikka, otetaan huomioon, luku nousisi 13:een eli noin 10 prosenttiin hakemuksista. Yli puolet näistä aloista (45 toimialasta 28) on sellaisia, joilta EGR sai vain yhden hakemuksen.

Kaavio 5:
Tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä aloittain (NACE Rev. 2) 2007–2014

Kahdenkymmenen jäsenvaltion jättämien 134 hakemuksen kohteena oli yhteensä 122 121 irtisanottua työntekijää. Hakemukset koskivat ennen kaikkea autoteollisuutta, jossa tukea haettiin liki 29 000 työntekijälle (23,0 prosenttia kaikkiin hakemuksiin sisältyvästä kokonaismäärästä), ja sen jälkeen tulivat matkapuhelimet (lähes 12 000 tuen kohteena olevaa työntekijää eli 9,4 kokonaismäärästä), tekstiilit (hieman yli 11 500 tuen kohteena olevaa työntekijää eli 9,2 prosenttia kokonaismäärästä) sekä kone- ja laiteala (lähes 10 000 tuen kohteena olevaa työntekijää eli 8,0 prosenttia kokonaismäärästä).

Kaavio 6:
Keskimääräinen haettu EGR:n rahoituksen määrä kohteena olevaa työntekijää kohti jäsenvaltioittain 2007–2014

euroa    

Kaaviosta 6 käy ilmi EGR:n keskimääräinen tuki kohteena ollutta työntekijää kohti jäsenvaltioittain. Kahdenkymmenen jäsenvaltion kohteena olleet 122 121 työntekijää saivat tukea keskimäärin 4 060 euroa. EGR:n tuki työntekijää kohti oli suurin Itävallassa (noin 14 000 euroa) ja Tanskassa (noin 10 000 euroa). Liettuassa, Sloveniassa ja Tšekissä haettu työntekijäkohtainen tuki oli alle 1 000 euroa.

6.Päätelmät

Tähänastiset suuntaukset osoittavat, että EGR-hakemuksia jätetään yhä useammilla aloilla: raportointijaksolla uusia aloja oli 10. Jäsenvaltioille on kertynyt enemmän kokemusta sopivimpien toimenpiteiden valinnasta, irtisanotuille työntekijöille tarjottavan tuen tehokkaasta kohdentamisesta ja EGR:n hyödyntämisestä uusien toimintatapojen testaamisessa. Jäsenvaltiot käyttävät myös yhä useammin mahdollisuutta osoittaa varoja uudelleen eri toimenpiteiden välillä hankkeen täytäntöönpanon aikana, jotta hyväksytty rahoitustuki saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla.

Neuvostossa ei saavutettu määräenemmistöä EGR:n tilapäisestä ”kriisiajan poikkeuksesta” eikä sitä sen vuoksi voitu enää jatkaa vuoden 2011 lopusta. Tämä rajoitti mahdollisuuksia saada EU:n apua työntekijöille vuosina 2012 ja 2013, vaikka kriisillä oli monille yhä merkittäviä vaikutuksia.

Tästä syystä jäsenvaltiot myönsivät vuodesta 2012 vuoden 2013 loppuun saakka edelleen tukea työntekijöille, jotka olivat jääneet työttömiksi maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi. Talous- ja rahoituskriisin käyttö perusteena otettiin kuitenkin taas mukaan uuteen EGR-asetukseen (asetus (EU) N:o 1309/2013). Uudessa asetuksessa laajennettiin lisäksi tukikelpoisten työntekijöiden luokat kattamaan myös itsenäiset ammatinharjoittajat ja tilapäisillä sopimuksilla työskentelevät työntekijät sekä – poikkeuksellisesti vuoteen 2017 saakka – työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. Näillä muutoksilla laajennetaan EGR:n tuen soveltamisalaa. Uuden, selkeytetyn hyväksymisaikataulun avulla toimenpiteet, joilla autetaan työntekijöitä, on tarkoitus panna täytäntöön nopeammin.

Jos EGR:ää hyödynnetään täysimääräisesti muita käytettävissä olevia välineitä täydentäen ja tärkeimpiä sidosryhmiä kuullen, EGR:n tukeen oikeutettuja irtisanottuja työntekijöitä voidaan auttaa räätälöidyillä ja yksilöllisillä toimilla. Tämä parantaa heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä markkinoiden edelleen toipuessa kriisistä.

(1) Asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1), sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 48, 22.2.2008, s. 82 kaikkien kielten osalta ja EUVL:ssä L 202, 31.7.2008, s. 74 ainoastaan englannin osalta.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855).

(4) KOM(2011) 608 lopullinen, 6.10.2011.

(5) Hakemus EGF/2012/009 BE/Carsid, joka peruttiin, esitettiin uudelleen 2. huhtikuuta 2013 tarkistetussa muodossa.

(6) Autoteollisuus (3), perusmetallit (3), koneet ja laitteet (2), vähittäiskauppa (2), matkapuhelimet (1), rakennusmateriaalit (1), tekstiilit (1), rakennuspuusepäntuotteet (1), lentoliikenne (1), elintarvikkeet (1), talonrakentaminen (1), ravitsemistoiminta (1), metalliteollisuus (1) teurastamo (1), korut (1), laivanrakentaminen (1), kodinkoneet (1), tiedotus ja viestintä (1), koneiden ja laitteiden korjaus ja asennus (1), radio- ja televisiotoiminta (1), kemikaalit (1), lasi (1), tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus (1) sekä kuljetus/varastointi (1).

(7) Yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä vuonna 2013 esitettyjen hakemusten osalta oli 50 prosenttia, kun se vuonna 2014 esitettyjen hakemusten osalta oli 60 prosenttia.

(8) Viiteajanjakson aikana hyväksyttiin hakemusta ’EGF/2012/004 ES/Grupo Santana’ koskeva lisäehdotus, mutta tätä ei ole otettu huomioon tässä kertomuksessa, koska Espanja veti hakemuksen myöhemmin pois.

(9) Neuvoston suositus nuorisotakuun perustamisesta, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013. EGR:stä tuettujen NEET-nuorten määrä ei saa olla suurempi kuin kohteena olevien edunsaajien määrä.

(10) Loppukertomukset on toimitettava kuuden kuukauden kuluttua täytäntöönpanon päättymisestä.

(11) Euroopan komissio: Ex-post evaluation of the European Globalisation Adjustment Fund (first phase).

(12) COM(2013) 144: Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Nuorisotyöllisyysaloite (12.3.2013).

(13) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(14) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(15) EUVL L 209, 3.8.2013, s. 16.

(16) EUVL L 292, 8.10.2014, s. 14.

(17) http://ec.europa.eu/egf — on saatavilla kaikilla 23 EU-kielellä, myös iiriksi.

(18) Seurantavälineistä hävisi jonkin verran tietoja vierailuista vuonna 2014 evästeitä koskevan lainsäädännön vuoksi. Sivustolla kävijöitä, jotka ohittavat kysymyksen evästeiden käytöstä tai eivät hyväksy niiden käyttöä, ei lasketa vierailijoiksi.

(19) Hakemusten lukumäärä nousee 149:ään, jos otetaan huomioon ne 15 tapausta, jotka hakijajäsenvaltiot peruuttivat. Peruutetut tapaukset eivät ole mukana tilastoissa.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.7.2015

COM(2015) 355 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuosina 2013 ja 2014

Liite – Taulukko 1 – 31. joulukuuta 2014 mennessä esitetyt EGR-hakemukset toimialaluokituksen mukaan jaoteltuina

Liite – Taulukko 3 – Vuosina 2013–2014 päätetyt tapaukset

Liite – Taulukko 4 – Jälkiarviointi – Tarkastellut tapaukset

Vaihe 1

Vaihe 2