EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.6.2015

COM(2015) 314 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

implisiittisistä vastuista, jotka saattavat vaikuttaa julkisen talouden talousarvioihin

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

implisiittisistä vastuista, jotka saattavat vaikuttaa julkisen talouden talousarvioihin

SISÄLLYSLUETTELO

1.    Tausta    

2.    Yleiskatsaus Eurostatin tiedonkeruuseen neuvoston direktiivin 2011/85/EU puitteissa    

2.1.    Raportointi neuvoston direktiivin 2011/85/EU 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti    

2.2.    Toimitusajat    

2.3.    Indikaattoreiden kuvaus    

2.3.1.    Valtion takaukset    

2.3.2.    Taseen ulkopuoliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet    

2.3.3.    Julkisyhteisöjen järjestämättömät lainat    

2.3.4.    Julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen julkisessa määräysvallassa olevien yhteisöjen (julkisten yritysten) velat    

3.    Ehdollisia velkoja koskevan Eurostatin ensimmäisen tiedonkeruun tulokset    

3.1.    Tietojen täydellisyys ja kattavuus    

3.1.1.    Valtion takaukset    

3.1.2.    Taseen ulkopuoliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet    

3.1.3.    Järjestämättömät lainat    

3.1.4.    Julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen julkisessa määräysvallassa olevien yhteisöjen velat    

3.2.    Tietojen vertailukelpoisuus    

4.    Muu Eurostatin tiedonkeruu    

4.1.    Rahoitussektoriin liittyvät julkisyhteisöjen ehdolliset velat    

4.2.    Muut Eurostatin tietolähteet    

5.    Päätelmät    

1.Tausta

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 1 (EKT 2010) 11 artiklan mukaan komissio antaa vuoteen 2014 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää olemassa olevia tietoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja muista julkisyhteisöjen ulkopuolisista implisiittisistä vastuista, ehdolliset sitoumukset mukaan lukien 2 .

Sitoumuksia kutsutaan ehdollisiksi, koska ne ovat luonteeltaan vain mahdollisia, eivätkä todellisia sitoumuksia. Tämänkaltaisten tietojen keruun merkitys tunnustetaan nimenomaisesti EKT 2010:n kohdassa 5.11: ”Vaikka ehdollisia varoja ja velkoja ei kirjata tileihin, niillä on merkitystä politiikan suunnittelun ja analyysien kannalta, joten niistä on kerättävä tiedot, jotka esitetään lisätiedoissa. Vaikka ehdollisista varoista ja veloista suoritettavat maksut eivät välttämättä toteudu, niiden huomattava osuus voi olla merkkinä ehdollisia varoja ja velkoja tarjoavien yksiköiden liiallisesta riskinotosta.” On korostettava, että ehdolliset velat eivät ole osa julkista velkaa sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2009 3 .

Tässä kertomuksessa esitetään katsaus Eurostatin käytettävissä oleviin tietoihin. Sen painopiste on tiedoissa, jotka Eurostat on kerännyt ehdollisista veloista vuonna 2011 hyväksytyn EU:n talouden ohjausjärjestelmän vahvistamista koskevan säädöspaketin (ns. ”six-pack”) sekä erityisesti jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8 päivänä marraskuuta annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU 4 puitteissa. Kyseisen direktiivin 14 artiklan 3 kohdassa vahvistettiin uudet jäsenvaltioihin sovellettavat tilastovaatimukset:

”Jäsenvaltioiden on kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta julkaistava asiaankuuluvat tiedot ehdollisista sitoumuksista, joilla on potentiaalinen tuntuva vaikutus julkisen talouden talousarvioihin, mukaan lukien valtion takaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut, niiden laajuus mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on myös julkaistava tiedot julkisyhteisöjen osallistumisesta yksityisten ja julkisten yritysten pääomaan taloudellisesti merkittävien määrien osalta”.

Edellä mainitun direktiivin mukaisesti kerätty tieto on jäsenvaltioiden ehdollisia velkoja koskevien tietojen pääasiallinen lähde. Lisäksi Eurostatilla on muita tiedonkeruumuotoja (muun muassa talouskriisiä koskeva lisätaulukko ja liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä koskeva kyselylomake), joilla saadaan rajoitettua ja/tai luottamuksellista tietoa tietyistä ehdollisen velan muodoista. Tässä kertomuksessa esitetään myös näistä lähteistä saatavilla olevan tiedon laajuus.

2. Yleiskatsaus Eurostatin tiedonkeruuseen neuvoston direktiivin 2011/85/EU puitteissa

2.1.Raportointi neuvoston direktiivin 2011/85/EU 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Auttaakseen jäsenvaltioita direktiivin uusien tilastovaatimusten täytäntöönpanossa Eurostat perusti työryhmän yhteistyössä jäsenvaltioiden sekä talouden ja rahoituksen pääosaston kanssa 5 . Työryhmän loppuraportissa esitetään muun muassa useita malleja ja niihin liittyviä muistioita, joissa selvitetään ehdollisia velkoja koskevien tietojen julkaisemisen metodologiaa, pakollisten tietojen laajuutta, jaksotusta ja ajantasaisuutta jäsenvaltioiden ja Eurostatin osalta.

Raportissa täsmennetään, että Eurostat kerää ja julkaisee ehdollisiin velkoihin liittyviä valikoituja indikaattoreita, muun muassa valtion takaukset, taseen ulkopuoliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, julkisessa määräysvallassa olevien mutta julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen yhteisöjen (julkisten yritysten) velat sekä järjestämättömät lainat (julkinen varallisuus). Jäsenvaltioiden olisi julkaistava samat indikaattorit kansallisella tasolla sekä lisäksi tiedot julkisyhteisöjen osallisuuksista yritysten pääomaan.

Eurostatin tiedonkeruujärjestelmiin tarvittavat muutokset vahvistettiin ottamalla käyttöön liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kyselylomakkeen liite neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 8 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti. Malleja ja soveltamisohjeita annettiin 22 päivänä heinäkuuta 2013 annetussa Eurostatin päätöksessä, joka koski liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kyselylomakkeeseen liitettävää ehdollisia velkoja ja mahdollisia sitoumuksia koskevaa liitettä 6 . Päätöksessä täsmennetään myös, että Eurostat kokoaa julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen julkisessa määräysvallassa olevien yhteisöjen (julkisten yritysten) velkoja koskevia tietoja sen aineiston pohjalta, joka on kerätty vuonna 2011 käyttöönotetulla julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokitettuja julkisessa määräysvallassa olevia yhteisöjä koskevalla kyselylomakkeella 7 .

Kaikki indikaattorit on ilmoitettava Eurostatille miljoonina kansallisessa valuutassa yksittäisten julkisyhteisöjen alasektorien tasolla. Tietojen kattavuutta, määritelmiä, estimaattien käyttöä ja ajantasaisuutta koskeva metatieto on toimitettava Eurostatille tietojen mukana.

2.2.Toimitusajat

Kansallisen tilastoviranomaisen oli toimitettava ehdollisia velkoja koskevat tiedot Eurostatille vuosittain ennen seuraavan vuoden joulukuun 31. päivää (t + 12 kuukautta) yhdessä julkisessa määräysvallassa olevia julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltuja yhteisöjä koskevan kyselylomakkeen kanssa. Ensimmäinen tiedonkeruu toteutettiin joulukuussa 2014. Se koski vuotta 2013. Vuosia 2010–2012 koskevien tietojen toimittaminen oli vapaaehtoista. Takauksien osalta edellisten vuosien tietojen toimittaminen oli pakollista. Tavoitteena on koota vähitellen aikasarjoja ja myöhemmin kattaa säännöllisissä raporteissa kaikki indikaattorit neljän edellisvuoden ajalta.

2.3.Indikaattoreiden kuvaus

Tässä osassa esitetään sovitut käsitteet ja määritelmät ehdollisia velkoja koskevien tietojen julkaisua varten. Ohjeet niiden soveltamiseen jäsenvaltioiden toimittaessa tietoja Eurostatille on kuvattu kohdassa 3.

2.3.1.Valtion takaukset

Eurostat kerää tietoja julkisyhteisöjen velkojen takausten jäljellä olevista määristä. Tiedot kattavat vain julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokitetuille yhteisöille myönnetyt takaukset. Tiedot voidaan jakaa alasektoreittain, paitsi sosiaaliturvarahastojen osalta. Tiedot kuvaavat takausten kokonaismäärää, lukuun ottamatta velkoja, jotka valtio on jo siirtänyt itselleen EKT 2010 -kirjanpidossa. Tiedot ilmoitetaan nimellisarvona.

Tiedot kattavat sekä kertaluonteiset että standarditakausvastuut. Kertaluonteiset takaukset ovat yksittäisiä takauksia, eivätkä takaajat pysty luotettavasti arvioimaan maksuvaatimuksiin liittyviä riskejä. Kertaluonteiset takaukset liittyvät velkainstrumentteihin (kuten lainat ja joukkovelkakirjat). Julkisille yrityksille ja rahoituslaitoksille myönnetyistä kertaluonteisista takauksista on saatavilla lisäjaottelu. Standarditakaukset ovat takauksia, joita annetaan suuria määriä yleensä suhteellisen pienille nimellissummille ja samanlaisin ehdoin. On mahdotonta arvioida tarkkaan, kuinka suuri on tiettyyn yhteen lainaan liittyvä takaisinmaksuriski, mutta suuresta määrästä tällaisia lainoja on mahdollista arvioida, kuinka monen takaisinmaksu laiminlyödään. Esimerkkejä ovat muun muassa asuntolainojen takaukset ja opintolainojen takaukset.

2.3.2.Taseen ulkopuoliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Taseen ulkopuolinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus 8 tarkoittaa, ettei varoja pidetä julkisen vallan taloudelliseen omistukseen kuuluvina eikä kiinteän pääoman bruttomuodostusta kirjata julkisiin menoihin silloin, kun ne aiheutuvat.

Eurostat kerää tietoja taseen ulkopuolisista maksamattomien velkojen kokonaismäärästä. Ne olisi ilmoitettava tarkistettuna pääoman arvona, joka vastaa alkuperäistä sopimuksen mukaista pääoma-arvoa, josta vähennetään asteittain sopimuskauden aikana ”taloudellisen arvon alenemisen” määrä, joka lasketaan estimaattien tai toteutuneiden tietojen perusteella. Tarkistettu pääoman arvo kuvaa varallisuuserän käypää arvoa ilmoitusajankohtana. Määrä on arvio kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta ja velan vaikutuksista siinä tapauksessa, että valtio olisi ottanut varat haltuunsa sopimuksen voimassaoloaikana. Tiedot kerätään julkisyhteisöistä ja kaikista alasektoreista ja ilmoitetaan nimellisarvona.

2.3.3.Julkisyhteisöjen järjestämättömät lainat

Tiedot kerätään julkisyhteisöjen tarjoamien järjestämättömien lainojen kannasta (julkisyhteisöjen varat). Laina on järjestämätön silloin, kun koron tai lainapääoman maksut ovat erääntyneet vähintään 90 päivää sitten, tai vähintään 90 päivän koronmaksut on sopimuksen nojalla pääomitettu, uudelleenrahoitettu tai lykätty yhteisestä sopimuksesta, tai kun maksut ovat alle 90 päivää myöhässä mutta on muita perusteltuja syitä (kuten velallisen konkurssihakemus) epäillä maksujen täysimääräistä suorittamista. Tiedot ilmoitetaan nimellisarvona. Konsolidoitu luku julkisyhteisöistä ja yksityiskohtaiset tiedot alasektoreista ovat saatavilla.

2.3.4.Julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen julkisessa määräysvallassa olevien yhteisöjen (julkisten yritysten) velat

Julkisessa määräysvallassa oleva yhteisö on yksikkö, jonka osalta julkisyhteisöillä on mahdollisuus päättää sen toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta (EKT 2010, kohta 20.18) 9 . Nämä julkisessa määräysvallassa olevat yhteisöt luokitellaan useimmissa tapauksissa julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle johtuen niiden toiminnasta markkinayksikköinä.

Julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen julkisessa määräysvallassa olevien yritysten (julkisten yritysten) velat määritellään velkavarantoina vuoden lopussa yritysten liikekirjanpidon perusteella. Jäsenvaltiot voivat valita, mitä perustetta ne käyttävät tietoja ilmoittaessaan: joko yrityksen liikekirjanpitoa (mukaan lukien kaikki velat yrityksen tilinpäätöksistä) tai kansantalouden tilinpitoa (muut velat pois luettuina). Myös EMU-kriteerien mukaisia velkoja koskevat tiedot voitaisiin ilmoittaa, jos ne ovat saatavilla.

Tiedot kattavat julkisessa määräysvallassa olevat yksiköt, jotka ilmoittavat veloista, jotka ylittävät 0,01 % BKT:stä, ja jotka luokitellaan EKT 2010: n mukaan sektoreihin yritykset ja rahoituslaitokset sekä ulkomaat. Tiedot ilmoitetaan yksittäisistä yksiköistä, ei sulautetusta konsernitilinpäätöksestä.

Tiedot veloista esitetään jaoteltuina rahoitustoimintaan osallistuvien yksiköiden 10 mukaan ja muulla alalla toimivien yksiköiden mukaan; näihin kuuluvat tappiolliset muiden alojen yksiköt. Lisäksi tiedoista on mahdollista tunnistaa valvontaa suorittava julkisyhteisöjen alasektori.

3.Ehdollisia velkoja koskevan Eurostatin ensimmäisen tiedonkeruun tulokset

Eurostat keräsi ensimmäisen kerran tiedot ehdollisista veloista joulukuussa 2014. Kaikki jäsenvaltiot toimittivat tiedot Eurostatille lähestulkoon määräajassa. Eurostat julkaisi ensimmäiset luvut 10. helmikuuta 2015 miljoonina kansallisessa valuutassa sekä prosentteina BKT:sta 11 tietokannassaan 12 . Samalla julkaistiin asiaan liittyviä metatietoja ja maakohtaisia alaviitteitä 13 . Julkaisun yhteydessä annettiin myös lehdistötiedote 14 . Tärkeimmät tulokset esitetään tämän kertomuksen liitteessä 1.

3.1.Tietojen täydellisyys ja kattavuus

Kaikki jäsenvaltiot toimittivat ehdollisia velkoja ja mahdollisia sitoumuksia koskevan liitteen täytettynä sekä vastauksen kyselyyn, joka koski julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltuja julkisessa määräysvallassa olevia yhteisöjä. Tietojen kattavuus vaihtelee indikaattoreittain ja jäsenvaltioittain.

3.1.1.Valtion takaukset

Kaikki jäsenvaltiot toimittivat luvut, jotka koskevat valtion takausten kokonaismäärää julkisyhteisöjen osalta vuosina 2010–2013. Ranskan, Kroatian ja Slovenian osalta tämä aggregaatti ei kata paikallishallinnon alasektoreita, joista tietoja ei ole saatavilla. Tanskan osalta paikallishallintoa koskevat tiedot ovat saatavilla vasta vuodesta 2013 eteenpäin.

Standarditakauksia koskevat tiedot puuttuvat Belgian, Kroatian ja Portugalin kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta. Tanskan, Ranskan ja Puolan osalta standarditakauksia koskevia tietoja ei ole saatavilla paikallishallinnon tasolla. Italian osalta paikallishallintoa koskevat tiedot sisältävät sekä kertaluonteiset takaukset että standarditakaukset, eikä niitä ole jaettu. Saksan tapauksessa standarditakausten kattamien lainojen kokonaiskanta on saatavilla ainoastaan suurimman takausjärjestelmän osalta, jonka keskushallinto järjestää. Tietoja kahden muun standarditakausjärjestelmän kattamista lainakannoista ei ole saatavilla. 

3.1.2.Taseen ulkopuoliset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet

Kaikki maat toimittivat taseen ulkopuolisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevat tiedot vuodelta 2013. Suurin osa maista ilmoitti myös vuosien 2010–2012 luvut. Tiedot eivät ole täydellisiä Itävallan osalta, jossa ne eivät kata keskushallintoa, eikä Yhdistyneen kuningaskunnan osalta, jossa paikallishallinnon tietoja ei ole saatavilla. Saksassa kaikkien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden varat kirjataan valtion taseeseen.

3.1.3.Järjestämättömät lainat

Vuoden 2013 osalta 23 maata 28:sta toimitti tietoja julkisyhteisöjen järjestämättömistä lainoista. Puuttuvat maat ovat Belgia, Kroatia, Kypros, Ranska ja Slovakia.

Tiedot eivät ole täydelliset Espanjan osalta, sillä ne eivät kata paikallishallinnon alasektoria. Sama koskee Italiaa ja Suomea, joissa paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen järjestämättömiä lainoja ei ilmoiteta.

Useat maat toimittivat vapaaehtoisesti järjestämättömiä lainoja koskevat tiedot myös vuosilta 2010–2012. Näin tekivät seuraavat maat: Alankomaat, Kreikka, Latvia, Luxemburg, Malta, Puola, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

3.1.4.Julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen julkisessa määräysvallassa olevien yhteisöjen velat

Kaikki maat vastasivat julkisessa määräysvallassa olevia yhteisöjä koskevaan Eurostatin kyselylomakkeeseen, jonka perusteella lasketaan julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen julkisessa määräysvallassa olevien yhteisöjen velkoja koskevat tietosarjat. Useimmissa maissa tiedot ovat vuodelta 2013 lukuun ottamatta Saksaa, Kyprosta ja osittain Irlantia, joiden tiedot koskevat vuotta 2012. Suurin osa maista on toimittanut täydelliset tiedot, jotka kattavat kaikki valvontaa suorittavat julkisyhteisöjen alasektorit. Joidenkin jäsenvaltioiden tiedot eivät kuitenkaan ole täydellisiä, sillä niihin ei sisälly rahoituslaitosten velkoja ja/tai paikallishallinnon määräysvallassa olevien yksiköiden velkoja.

Erityisesti Kreikassa ja Irlannissa tietojen kattavuus rajoittuu valtionhallinnon valvonnassa oleviin julkisiin yrityksiin. Kreikassa ja Kyproksessa on myös joitakin valtionhallinnon valvonnassa olevia yksiköitä, joista ei ole ilmoitettu tietoja. Puolan tietoihin ei sisälly yksiköitä, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää.

Belgian ja Kyproksen osalta paikallishallintoa koskevat tiedot eivät ole täydelliset.

Lisäksi jotkin maat (Belgia, Kreikka, Espanja, Kypros ja Luxemburg) eivät ole toimittaneet ollenkaan tietoja julkisessa määräysvallassa olevista rahoituslaitoksista tai ovat toimittaneet niistä vain osittaiset luvut.

3.2.Tietojen vertailukelpoisuus

Ehdollisia velkoja koskevat tiedot ovat maakohtaisia, ja ne liittyvät kiinteästi maan talous-, rahoitus- ja oikeudellista rakennetta koskeviin kansallisiin erityispiirteisiin. Kuten edellä on kuvattu ja tietojen yhteydessä julkaistuissa maakohtaisissa alaviitteissä on tarkennettu, tiedot eivät ole täydellisiä kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Tästä syystä tietoja olisi tulkittava varoen.

Yleisesti ottaen valtion takauksia, järjestämättömiä lainoja ja taseen ulkopuolisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevien tietojen vertailukelpoisuus on tyydyttävällä tasolla. Sen sijaan julkisten yritysten velkoja koskevien tietojen vertailukelpoisuus on rajallinen. Kuten edellä todettiin, joidenkin jäsenvaltioiden tiedot eivät tämän indikaattorin osalta ole täydellisiä, sillä niihin ei sisälly rahoituslaitosten velkoja ja/tai paikallishallinnon määräysvallassa olevien yksiköiden velkoja. Merkittäviä maiden välisiä eroja etenkin rahoituslaitosten velkoja koskevien tietojen osalta, joista jotkin maat (kuten Saksa, Irlanti, Alankomaat ja Slovenia) toimittivat täydelliset tiedot ja jotkin maat toimittivat vain osittaiset tiedot tai eivät toimittaneet lainkaan tietoja (Belgia, Kreikka, Espanja, Kypros ja Luxemburg).

Sitä paitsi julkisten yritysten velkoja koskevia tietoja ei konsolidoida, mikä tarkoittaa, että näiden yksiköiden velkojen velkojina saattaisivat olla saman yritysryhmän yksiköt (saman ryhmän yksiköiden väliset velat eivät ole erotettavissa ilmoitetuista tiedoista). Lisäksi tietojen keruu koskee ainoastaan yhteisöjen velkoja, joita ei nettouteta saatavilla. Tämä seikka on erittäin tärkeä rahoituslaitosten tapauksessa, sillä näillä on yleensä huomattavia määriä sekä velkaa että varoja. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa suurin osa rahoituslaitosten ilmoittamista veloista koskee talletuksia.

On myös syytä mainita, että kootessaan julkisten yritysten velkoja jäsenvaltiot voisivat valita, mitä perustetta ne käyttävät tietoja ilmoittaessaan: joko liikekirjanpitoa tai kansantalouden tilinpitoa. Liikekirjanpidon määritelmien mukaan maat ottivat mukaan kaikki yrityksen tilinpäätökseen sisältyvät velat, mukaan lukien myös erä ”muut velat”. Useimmat maat ilmoittivat velat tämän lähestymistavan mukaisesti. Eräät muut maat (Belgia, Espanja, Alankomaat, Portugali ja Slovakia) käyttivät kansantalouden tilinpidon käsitettä (johon ei sisälly erää ”muut velat”) tai ilmoittivat EMU-kriteerien mukaiset velkaa koskevat erät, toisin sanoen käteisrahan ja talletukset, velkapaperit ja lainat.

4.Muu Eurostatin tiedonkeruu

4.1.Rahoitussektoriin liittyvät julkisyhteisöjen ehdolliset velat

Eurostat on lokakuusta 2009 lähtien kerännyt säännöllisesti (kaksi kertaa vuodessa osana kunkin liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaista ilmoitusta 15 ) tietoa julkisyhteisöjen ehdollisista veloista ’talouskriisiä koskevan lisätaulukon’ 16 avulla. Siinä annetaan tietoja, jotka liittyvät todellisiin ja mahdollisiin vaikutuksiin, joita rahoituslaitosten rahoitusmarkkinoiden kuohunnan yhteydessä antamalla tuella on julkisen talouden alijäämään ja velkaan.

Tiedot rahoitussektoriin liittyvistä julkisyhteisöjen ehdollisista veloista julkaistaan Eurostatin verkkosivustolla 17 kustakin EU:n jäsenvaltiosta – mukaan luettuna yhteenveto, jossa on aggregoidut tiedot EU:n ja euroalueen osalta – ja ne kattavat vuodet 2007–2014.

4.2.Muut Eurostatin tietolähteet

Eurostat on kerännyt jotkin tiedot valtion takauksista ja taseen ulkopuolisista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista myös liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvän kyselylomakkeen taulukoista (jotka eivät ole julkisia), joita on toimitettu liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisessa ilmoituksessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Kerättyjä tietoja ei julkaista, mutta Eurostat käyttää niitä sisäisiin tarkoituksiin eli liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn raportoinnin laadunvarmistukseen. Lisäksi valtion takauksia koskevia aggregoituja tietoja on aiemmin kerätty osana vuotuista julkisen velan rakennetta koskevaa ”Structure of government debt” -kyselylomaketta, joka julkaistaan Eurostatin verkkosivustolla noin t + 6 kuukauden kuluttua viitejakson päättymisestä 18 .

EKT 2010:n toimittamisohjelman mukaan Eurostatille on toimitettava myös eläkevastuita koskevat lisätaulukot. EKT-taulukon 29 tiedot kerätään t + 24 kuukauden kuluttua viitejakson päättymisestä ja kolmen vuoden välein. Ensimmäinen vapaaehtoinen keruu toteutettiin vuoden 2014 lopulla, kun taas ensimmäinen pakollinen keruu järjestetään vuoden 2017 lopussa.

5.Päätelmät

Ehdollisia sitoumuksia koskevien tietojen keräämisellä neuvoston direktiivin 2011/85/EU yhteydessä pyritään lisäämään saatavilla olevaa tietoa julkisyhteisöjen implisiittisistä vastuista. Ennen direktiivin täytäntöönpanoa Eurostat keräsi vain osittaisia ja pääosin julkaisemattomia tietoja takauksista ja taseen ulkopuolisista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista. Työryhmän raportin mukaan jäsenvaltioiden olisi julkaistava asianomaisia tietoja yhdenmukaisella ja kattavalla tavalla. Eurostatin ensimmäisen tiedonkeruun tulokset osoittavat, että jäsenvaltioissa on jo toteutettu merkittäviä toimia. Useimpien maiden osalta on useimmista indikaattoreista saatavilla täydelliset tiedot, joiden kattavuus on hyvä. Eräiden maiden on vielä parannettava tietojen täydellisyyttä ja kattavuutta, jotta tiedot kattaisivat kaikki julkisyhteisöjen yksiköt. Erityisesti on parannettava niiden ilmoitettavien tietojen kattavuutta, joita käytetään perustana laskettaessa julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle luokiteltujen julkisessa määräysvallassa olevien yritysten velkojen kokonaismäärää. Tällä hetkellä useat maat eivät ilmoita julkisessa määräysvallassa olevien rahoituslaitosten ja/tai paikallishallinnon määräysvallassa olevien yksiköiden velkoja. Lisäksi mukana toimitettavien metatietojen saatavuutta voitaisiin edelleen parantaa, jotta käyttäjille voitaisiin tiedottaa paremmin tietojen ominaisuuksista ja rajoituksista. Eurostat käy jäsenvaltioiden kanssa vuoropuhelua tässä asiassa seuraavaksi toteutettavista toimista. Tässä yhteydessä korostetaan tarvetta parantaa joulukuussa 2015 toteutettavan seuraavan tiedonkeruun kattavuutta ja täydellisyyttä. Metatietojen yhdenmukaistetun keruun mahdollisuutta tarkastellaan myös.

Uusi tietojenkeruu on kuitenkin jo tässä vaiheessa askel eteenpäin kohti suurempaa avoimuutta Euroopan unionin julkisen talouden tilan suhteen, sillä se antaa kattavamman käsityksen EU:n jäsenvaltioiden rahoitustilanteesta osoittamalla mahdolliset vaikutukset julkisiin talousarvioihin.

Liite 1. Julkisyhteisöjen ehdollisten velkojen sekä järjestämättömien lainojen kokonaismäärä EU:n jäsenvaltioissa vuonna 2013 (% suhteessa BKT:hen)

a     Maakohtaiset alaviitteet ovat nähtävissä Eurostatin verkkosivuilla (englanniksi); : tieto ei ole saatavilla                - ei sovelleta

(1)

EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.

(2)

 Kertomus laaditaan asetuksessa ilmoitetun määräajan jälkeen, jotta mukaan saadaan Eurostatin vuoden 2014 joulukuun lopussa toteuttaman ehdollisia sitoumuksia koskevan ensimmäisen tiedonkeruun tulokset.

(3)

 EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

(4)

EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.

(5)

Vuonna 2012 järjestettiin kolme työryhmän tapaamista. 29. kesäkuuta, 5. syyskuuta ja 6. marraskuuta.

(6)

  http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/2041337/ESTAT-decision-Suppl-on-conting-liab-EDP-Q.pdf/0b35165a-ee53-470a-a15a-7beaa98aac8b

(7)

Raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitea antoi kyselylomakkeesta myönteisen lausunnon vuonna 2011. Tiedot kerätään vuosittain. Ensimmäinen tiedonkeruu toteutettiin joulukuussa 2012.

(8)

 Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, sellaisena kuin ne on määritelty EKT 2010:n kohdassa 20.276 ja yksityiskohtaisemmin julkistalouden alijäämää ja velkaa koskevan Eurostatin ohjeen ( Eurostat Manual on Government Deficit and Debt ) osassaVI.4.

(9)

Julkista määräysvaltaa määritettäessä on otettava huomioon tietyt indikaattorit (yksityiskohtaiset tiedot kustakin arviointiperusteesta esitetään EKT 2010:n kohdassa 20.309).

(10)

Rahoitustoimintaan osallistuvien yksiköiden velat käsittävät seuraavat NACE-pääluokat: 64) Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta), 65) Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta ja 66) Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta.

(11)

Indikaattoreiden laskennassa käytetään liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä lokakuussa 2010 ilmoitettuja BKT-lukuja.

(12)

  http://ec.europa.eu/eurostat/web/government-finance-statistics/data/database

(13)

  http://ec.europa.eu/eurostat/cache/metadata/en/gov_cl_esms.htm ja http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/6611302/Contingent-Liabilities-Footnotes.pdf

(14)

  http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/6616449/2-10022015-AP-EN.pdf/d75df6fe-100b-4ae7-a09e-00400edb183a

(15)

http://ec.europa.eu/eurostat/web/government-finance-statistics/excessive-deficit-procedure/edp-notification-tables  

(16)

’Lisätaulukko’ kerätään finanssilaitosten ja -markkinoiden tukemiseksi finanssikriisin aikana toteutettujen julkisten tukitoimien tilastoinnista 15 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyn Eurostatin päätöksen mukaan. Lisätietoja ks. ”Eurostat supplementary table for the financial crisis: Background note (April 2015)” http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/2022710/Background-note-fin-crisis-Apr-2015-final.pdf

(17)

http://ec.europa.eu/eurostat/web/government-finance-statistics/excessive-deficit/supplemtary-tables-financial-crisis  

(18)

Tämä tietojenkeruu kattaa kaksi vuotta. Ks. http://ec.europa.eu/eurostat/data/database , collection gov_dd_sgd. EKT 2010:n tiedot tulevat saataville kesäkuussa 2015.