18.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 177/28

Esittelijä:

Carmelo CEDRONE

1.1

ETSK katsoo, että komission tiedonanto toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi voi tarjota erinomaisen tilaisuuden aloittaa vuoropuhelu sekä poliittisella että kansalaisyhteiskunnan tasolla rehellisen keskustelun käymiseksi kaikista euroalueeseen liittyvistä kysymyksistä unohtamatta, mitä on tapahtunut Maastrichtin jälkeen ja erityisesti euroalueeseen kohdistuneen rahoitus- ja talouskriisin puhjettua, jotta kyetään laatimaan ratkaisuehdotuksia, joissa mennään tiedonannon nykyistä sisältöä pidemmälle. Keskeisiä kohtia ovat seuraavat:

1.2

EU-ohjausjakso: Olisi tarkoituksenmukaisempaa sisällyttää ehdotus EU-ohjausjaksoksi talouden ohjausjärjestelmää koskevaan kattavaan sopimukseen, jossa mentäisiin tähänastisia toimia pidemmälle muuttamalla makrotaloudellista ehdollisuutta ja vahvistamalla parlamenttien välisen kokouksen roolia, kuten ETSK on jo suosittanut.

1.3

Talouden ohjausjärjestelmä: Kattavassa euroalueen talouden (makro- ja mikrotaloudellisessa, rahapoliittisessa jne.) ohjausjärjestelmässä on mentävä huomattavasti komission ehdottamaa pidemmälle. Talouden nykyisiä paradigmoja on muutettava perusteellisesti. Kansallisten kilpailukykykomiteoiden tulisi erityisesti ottaa huomioon myös koheesiopolitiikat sekä sosiaaliset ja työllisyyteen liittyvät seuraukset, jotka johtuvat osittain epätasapainosta ja kriisin takia kasvaneista maiden välisistä eroista (1). Euroopan komission ja kilpailukykykomiteoiden olisi lisäksi otettava huomioon uudet tekijät ja parametrit, jotka muodostavat nyt ja vastaisuudessakin perustan kilpailukyvylle ja maailman taloudellisten yhteenliittymien väliselle kilpailulle. Neuvoa-antavassa finanssipoliittisessa komiteassa tulisi noudattaa avoimempaa ja demokraattisempaa menettelytapaa sekä nimitettäessä sen jäseniä että käytettäessä sen ohjeita, jotka ovat vaarassa jäädä vaille minkäänlaista demokraattista valvontaa.

1.4

Euroalueen ulkoinen edustus: Ehdotus on aiheellinen ja tarpeellinen, mutta liian pitkien määräaikojen ohella ongelmana ovat tämän tehtävän demokraattinen valvonta sekä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotta voidaan tunnustaa talous- ja rahaliiton rooli euroalueeseen liittyvissä kysymyksissä (2).

1.5

Rahoitusunioni: Ehdotus on myönteinen, vaikka poliittisesti ja aikataulullisesti otollisin hetki on jo menetetty. Kyseessä on merkittävin aloite, tosin sillä edellytyksellä, että se toteutetaan nopeasti ja että unionin yhteiset sääntöjärjestelmät pannaan lähitulevaisuudessa täysimääräisesti täytäntöön suunniteltujen mekanismien – yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja talletussuojajärjestelmän (3) – sekä pääomamarkkinaunionin (4) avulla. Tältä osin olisi erittäin hyödyllistä, jos komissio esittäisi – kuten ETSK on jo aiemmin tehnyt (5) – ehdotuksen, joka koskee kysymystä julkisesta ja yksityisestä velasta riskien ja keinottelun vähentämiseksi euroalueen rahoitusjärjestelmässä.

1.6

Demokraattinen oikeutus: Tämä on tiedonannon heikoin kohta ainakin sen nykyisessä muodossa, odotettaessa vaihetta 2. Demokraattista oikeutusta käsitellään hyvin pinnallisesti ja epämääräisesti, vaikka se on kuitenkin kaiken ydin ja olennainen seikka eurooppalaisen suuren yleisön käymässä keskustelussa ja esille tuomissa huolenaiheissa erityisesti viime kuukausina. Siitä riippuu viime kädessä euroalueen ja EU:n tulevaisuus. Kysymystä demokraattisesta valvonnasta ei käsitellä vakavasti missään komission esittämistä toimintaehdotuksista, kuten edellä todetaan.

1.6.1

Oman panoksensa tähän aiheeseen voisi antaa kolmikantainen työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu edellyttäen, että sitä viedään eteenpäin järjestelmällisellä tavalla ja että velvoitetaan panemaan täytäntöön osapuolten välillä aikaansaadut sopimukset.

1.7

Vaihe 2 – talous- ja rahaliiton viimeistely: Vaihe 2 on ensisijainen ja perustavanlaatuinen jo esitettyjen muiden ehdotusten uskottavuuden varmistamiseksi. Valitettavasti tämä vaihe perustuu pääasiassa valkoisen kirjan julkaisemiseen vuoden 2017 lopulla. Se, että kaikki jätetään valkoisen kirjan varaan ”kuulemalla kansalaisia” selittämättä, miten se toteutetaan ja kutsumatta edes ETSK:ta mukaan, vaikuttaa komiteasta hyvin epäjohdonmukaiselta, kun otetaan huomioon, että kyse on tärkeimmästä ja keskeisestä tiedonannon aiheesta – demokratiasta ja euroalueen poliittisen pilarin rakentamisesta – siitä huolimatta, että vaihetta 2 vielä odotetaan.

1.8

ETSK katsoo lisäksi, ettei myöskään komission esittämä toteuttamissuunnitelma ole asianmukainen, kun ajatellaan käsiteltävien kysymysten merkitystä ja sitä, kuinka kiireellisesti ne olisi ratkaistava (jatkuvat lykkäykset ja täsmällisen aikataulun puuttuminen). ETSK sitoutuukin esittämään oman suunnitelmansa vaiheesta 2 mahdollisesti yhdessä komission kanssa ottamalla lähtökohdaksi myös oman toteuttamissuunnitelmansa, jonka se on laatinut jo kauan sitten, keskustellakseen näistä kysymyksistä EU:n jäsenvaltioissa euroalueen maista aloittaen.

1.9

Ehdotukset: ETSK on tehnyt useissa kriisin alkamisen jälkeen laatimissaan lausunnoissa ehdotuksia finanssikriisin eri näkökohdista sekä EU:n käyttöön ottamien talouspoliittisten toimenpiteiden rajoituksista. ETSK on laatinut myös useissa oma-aloitteisissa lausunnoissaan erityisiä ehdotuksia esimerkiksi talous-, finanssi- ja rahapolitiikan ohjauksesta talous- ja rahaliitossa sekä euroalueen poliittisesta ohjauksesta jo paljon ennen komissiota. Komitea viittaakin tässä tarkasteltavassa tiedonannossa käsiteltäviä aihealueita koskevien puite-ehdotusten osalta jo laatimiinsa lausuntoihin (6) sekä komission erityisistä ehdotuksista parhaillaan valmisteilla oleviin lausuntoihin (7).

2.1

Tässä lausunnossa on tarkoitus esittää kokonaisnäkemys euroaluetta käsittelevästä komission tiedonannosta. Erityisnäkökohtia tarkastellaan ETSK:n muissa lausunnoissa.

2.2

Komission tiedonannon lähtökohtana on tarve panna täytäntöön viiden puheenjohtajan laatima toinen kertomus talous- ja rahaliitosta, sillä Barroson komissio jätti ensimmäisen kertomuksen täysin huomiotta. Näiden kahden kertomuksen tavoitteena on korjata talous- ja rahaliiton puutteet, jotka finanssi- ja talouskriisi – kuten tiedetään – paljasti ja toi kaikkien eurooppalaisten – eikä vain heidän – tietoisuuteen. Nämä puutteet, jotka ovat helpottaneet ja ohjanneet eurolla keinottelua, olivat ja ovat pääasiallinen syy kriisiin ja sen jatkumiseen euroalueella.

2.3

Tästä samaisesta syystä ETSK ryhtyi ennen komissiota ja muita EU:n toimielimiä laatimaan aiheesta yksityiskohtaisia ehdotuksia, jotka ovat vasta hiljattain saaneet vastakaikua ja asiaankuuluvaa huomiota ja tunnustusta (8). Tähän liittyen komitea pitää myönteisenä ja korostaa sitä, että komissio ilmaisee eräässä seurantakertomuksessaan tyytyväisyytensä erinäisiin ETSK:n äskettäin hyväksymiin lausuntoihin, sekä erityisesti sitä, että komissio kiittää Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa tämän yksityiskohtaisesta ja kattavasta lausunnosta, jossa tarkastellaan talous- ja rahaliiton poliittista pilaria ja jossa ei rajoituta analysoimaan talous- ja rahaliiton nykytilannetta ja puutteita vaan esitetään myös erittäin mielenkiintoisia ehdotuksia talous- ja rahaliiton täydentämiseksi.

2.4

Viiden puheenjohtajan laatima toinen kertomus – ja näin ollen myös komission tiedonanto, jonka pohjalta kertomus tulisi panna täytäntöön – on ensimmäistä, jo sinällään riittämätöntä kertomusta ponnettomampi ja kunnianhimottomampi mahdollisesti johtuen euroalueen kriisiin liittyvien jännitteiden vähentymisestä tai jäsenvaltioiden vaikeuksista jakaa valtaa keskenään, mikä ei ole myönteinen merkki.

2.5

Lisäksi islamististen terrori-iskujen jälkeen kysymys maahanmuuttajista, pakolaisista ja turvallisuudesta on saanut kansalaiset ja eurooppalaiset poliitikot paniikkiin, kärjistänyt jäsenvaltioiden välisiä jakolinjoja ja voimistanut paluuta nationalismiin ja on johtamassa rajojen sulkemiseen muiden seurausten ohella. Kiireellinen suunnitelma talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi on näin jäänyt taka-alalle tai pantu pöytälaatikkoon. Se on kadonnut poliittisesta keskustelusta ja tiedotusvälineistä, ehkä helpotukseksi monille poliitikoille, ei vain EU:n vastustajille, jotka katsovat näin ”välttäneensä suuren vaaran”.

2.6

ETSK:n mielestä tämän tilanteen johdosta on sen sijaan yhä ilmeisempää, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tartuttava uudelleen ohjaimiin, mikä on entistäkin kiireellisempää, jotta voidaan kehittää EU:ta elvyttämällä perustamissopimuksessa vahvistetut perusperiaatteet ja -arvot (rauha, vauraus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus). Tämä on tehtävä kaikkien yhteisen edun nimessä, sillä Euroopan maiden ja niiden kansalaisten on löydettävä jälleen yhteisvastuun tunne ja rakennettava uudelleen keskinäinen luottamus. Ei ole varaa siihen, että jakaudutaan uudelleen, kuten on tapahtunut aina menneisyydessä. Se veisi mantereen vaarallisesti viettävälle tielle.

3.1

Sekä kielellisesti että ehdotuksiltaan tiedonannon lähtökohtana on valitettavasti nykytilanteeseen perustuva lähestymistapa. Tiedonanto voisi jäädä, kuten on tapahtunut niin monia kertoja aiemmin, pelkäksi hyvien aikomusten julistukseksi ja muuttua näin ”bumerangiksi”. Suuri osa sisällöstä noudattaa kriisin jälkeen toteutettujen toimintapolitiikkojen logiikkaa. Näitä politiikkoja kehotetaan tiedonannossa vahvistamaan, vaikka tiedetään, että eräät niistä ovat olleet syynä taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen heikkenemiseen monissa EMU-maissa. Vaille huomiota on jätetty syyt, jotka ovat johtaneet siihen, että kaikki tähänastiset yritykset toteuttaa todellinen talous- ja rahaliitto ovat epäonnistuneet (vuoden 1970 Wernerin raportista vuoden 2012 neljän puheenjohtajan kertomukseen). Kaikki nämä yritykset, kuten myös tämänkertainen, ovat perustuneet pienin askelin etenevään byrokraattiseen lähestymistapaan.

3.2.1

On kuitenkin myönteistä, että komissio on viiden puheenjohtajan kertomuksen puutteista huolimatta – sen lisäksi, että kertomuksesta puuttuu todellinen toteuttamissuunnitelma – päättänyt lähteä panemaan sitä täytäntöön tilanteessa, jossa monet jäsenvaltiot ovat käytännössä sitä vastaan. Tämän vakavan ja vaarallisen asennoitumisen johdosta ETSK kehottaa erityisesti euroalueen jäsenvaltioita muuttamaan suhtautumistaan ja tukemaan komission aloitetta parantamalla tässä lausunnossa esiin tuotuja puutteita komitean muissa lausunnoissa esitettyjen ehdotusten mukaisesti.

3.2.2

Niin ikään myönteistä on, että komission asiakirjassa kiinnitetään huomiota rahoitusunioniin sen eri muodoissa. Tämä on varmasti pankkiunionin viimeistelyn ohella merkittävin aloite, joka on syntynyt kriisin seurauksena, sillä edellytyksellä, että se toteutetaan nopeasti ja että suunniteltujen mekanismien – yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja talletussuojajärjestelmän – sekä pääomamarkkinaunionin avulla pannaan täysimääräisesti täytäntöön unionin yhteiset sääntöjärjestelmät, joilla vähennetään säästäjien/tilinomistajien ja veronmaksajien riskejä rahoittaa pankkisektorin velkoja sekä sijoittajien ja yritysten riskejä jatkaa toimintaa rahoitusmarkkinoilla, joiden avoimuus on puutteellinen ja jotka eivät tarjoa monipuolisia rahoituslähteitä. Tässä mielessä olisi ollut tarkoituksenmukaista, kuten ETSK on suosittanut, erottaa liikepankit ja investointipankit toisistaan (mikä mahdollistaisi väliaikaisratkaisuna roskapankin perustamisen aiemmin ilmenneiden tilanteiden ratkaisemiseksi).

3.2.3

Ehdotus EMUn ulkoisen edustuksen yhtenäistämiseksi on tärkeä mutta rajallinen, sillä se on tarkoitus toteuttaa pitkällä aikavälillä vuoteen 2025 mennessä (9). Lyhyen aikavälin toimenpiteiksi ehdotetaan vain jo vuonna 2007 käyttöön otettujen koordinointijärjestelyjen vahvistamista euroalueen edustajien ja Kansainvälisen valuuttarahaston välillä.

3.3.1

Asiakirjassa pidetään kiinni koko kriisin ajan noudatetusta lähestymistavasta siinä määrin, että tekstiä lukiessa vaikutelmana on, että sen on lukenut jo monia kertoja aiemmin. ETSK on itse asiassa jo useaan otteeseen ilmaissut kantansa samoista näkökohdista ja tehnyt komission ja jäsenvaltioiden ehdotuksista poikkeavia ehdotuksia. Siitä huolimatta edelleen väitetään ja annetaan ymmärtää esimerkiksi, että a) talous- ja rahaliitossa pysymisen ongelmassa on kyse ainoastaan ”taloudenpitoa” koskevien sääntöjen noudattamisesta, b) talouspoliittisessa ohjauksessa on kyse vain ”koordinoinnista”, c) euroalueen makrotaloudellisessa ja rahoituksellisessa kestävyydessä on kyse ainoastaan avoimuuteen liittyvästä ongelmasta ja d) työttömyyttä koskeva erittäin vakava ongelma voidaan ratkaista vain ”muodollisten” ehdotusten avulla, kuten on tehty jo vuosia. ETSK katsoo, että näiden ja muiden kysymysten kohdalla komission on käytettävä aloiteoikeuttaan täysimääräisesti ja nykyistä vakuuttavammin.

3.3.2

Tämä koskee myös työttömyyden aiheuttamia vakavia sosiaalisia seurauksia monissa euroalueen maissa – aihe, jonka tulisi olla talous- ja rahaliiton kannalta ensisijaisen tärkeä kilpailukyvyn ja talouspoliittisen ja poliittisen ohjauksen ohella. Konkreettisia ehdotuksia ei esitetä, minkäänlaista solidaarisuusvälinettä ei ehdoteta, eikä ole selvää, mitä tarkoitetaan ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla” (mahdollisesti jo olemassa olevat oikeudet yksittäisissä maissa?).

3.3.3

EU-ohjausjakson osalta tiedonannossa pitäydytään tähänastisissa päätöksissä tekemättä merkittäviä muutoksia (ei myöskään menetelmään), joita ETSK on toivonut erityisesti makrotaloudellisen ehdollisuuden muuttamiseen ja parlamenttien välisen kokouksen vahvistamiseen liittyen. Ilman näitä muutoksia jäsenvaltioiden talousarviot ovat vaarassa jäädä kaikenlaisen demokraattisen valvonnan ulkopuolelle.

3.3.4

Tiedonannossa otetaan esille talous- ja rahaliiton talousarvio käsiteltäessä talous- ja rahaliiton vakautta. Todellisuudessa kyse on jäsenvaltioiden talousarvioiden summasta tai yksittäisten jäsenvaltioiden talousarvioista, joilla ei ole mitään tekemistä euroalueen todellisen talousarvion kanssa. Minkäänlaista mainintaa ei myöskään ole nykyisistä valtionveloista tai mahdollisista yhteisistä valtionveloista, mikäli niille on tarvetta, tai eurooppalaisesta verotuksesta maahanmuutosta, pakolaisista ja turvallisuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Demokraattista oikeutusta koskevien ehdotusten puuttuminen on kuitenkin koko ehdotetun tiedonannon todellinen ”heikko lenkki” (luku 6) (10).

3.3.5

Yhteiskunnan ”välittäjinä toimivat elimet” jätetään suurelta osin huomiotta kuulemisvaiheen keskusteluosapuolina ETSK:ssa edustetuista organisaatioista alkaen, puhumattakaan poliittisesta tasosta, josta ei käytännössä ole mainintaa tai johon viitataan vain ohimennen kuin kyse olisi epäolennaisesta seikasta.

3.3.6

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio mainitsee työmarkkinaosapuolten osallistumisen muiden politiikkojen yhteydessä. Se katsoo kuitenkin, että poliittisella ja menettelyllisellä tasolla tarvitaan laadullinen harppaus, jotta siirrytään ”muodollisesta” osallistumisesta merkitykselliseen osallistumiseen kolmikantaisessa työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa, jota on säänneltävä, jotta varmistetaan saavutettujen sopimusten täytäntöönpano. Tämä myös edistäisi keskinäistä luottamusta ja lisäisi kunkin vastuuvelvollisuutta.

3.3.7

Vaiheen 2 (talous- ja rahaliiton viimeistely) – joka on ensisijainen ja perustavanlaatuinen muiden ehdotusten uskottavuuden varmistamiseksi – valmistelu perustuu täysin valkoisen kirjan julkaisemiseen, jota edeltävät kuulemistilaisuudet ja kansalaisvuoropuhelut. Sitä ei kuitenkaan selitetä, millä tavoin ne toteutetaan, sen lisäksi, ettei ETSK:ssa edustettuina olevia tahoja kutsuta mukaan. Tämä ei riitä. Olisi kutsuttava mukaan myös esimerkiksi kansalliset parlamentit yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.

3.4.1

Komission aikomukset ovat ilman muuta hyviä, mutta lähestymistapa ei ole kovin uskottava, vaikka ehdotukset vaihetta 2 varten puuttuvat vielä. Tiedonanto ei merkitse todellista käännekohtaa nykyisen perustamissopimuksen valossa, jotta Maastrichtin epäkohdat saataisiin korjattua ainakin osittain. Siitä puuttuu kokonaisvaltainen ”hanke”, joka olisi merkkinä muutoksesta ja tarjoaisi euroalueelle ja EU:n kansalaisille vision tulevaisuudesta.

3.4.2

Jatkaminen tähänastisten toimenpiteiden tiellä on niin talouspolitiikkojen kuin sosiaalipolitiikkojen kannalta epätarkoituksenmukaista. Ei voida tarkastella yksinomaan työmarkkinoita ja palkkoja järjestelmän ainoina muuttujina ja jättää huomiotta kotimainen kysyntä, makro- ja mikrotalouden epätasapaino, sosiaalinen epätasapaino ja vaihtotaseen epätasapaino tai aliarvioida niitä.

3.4.3

Kun otetaan huomioon meneillään olevat – vanhat ja uudet – kriisitilanteet, poliittisen asialistan lykkääminen myöhempään vaiheeseen sen sijaan, että se otettaisiin lähtökohdaksi tai ainakin että sitä ryhdyttäisiin toteuttamaan samanaikaisesti, tuo jäsenvaltioiden taholta esiin liiallisen pelon ja poliittiset tarkoitusperät, jotka murentavat Eurooppaa sen sijaan, että sitä kehitettäisiin, mikä antaisi uskoa tulevaisuuteen.

3.4.4

Pinnallinen tapa, jolla eurooppalaisen ohjausjakson, talous- ja rahaliiton muiden politiikkojen ja ehdotettujen välineiden demokraattista oikeutusta käsitellään, on enteellinen. Monien maiden kanta huomioon ottaen kyse on vain latteista toteamuksista, pelkästä demokratian korvikkeesta. Tämä on ehkä koko ehdotuksen heikoin kohta ainakin sen nykyisessä muodossa, odotettaessa vaihetta 2, joka on laadittava kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten toimijoiden tekemien aloitteiden ja osallistumisen pohjalta.

3.4.5

On vähintäänkin pinnallista ja kuvitteellista ajatella, että euroalueen demokratiaongelma voidaan ratkaista ”kuulemalla kansalaisia” täsmentämättä sovellettavia menettelytapoja, osallistumismenettelyjä ja käytettäviä välineitä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Sen sijaan on löydettävä konkreettisempi tapa lisätä Euroopan väestön kiinnostusta ja osallistumista talous- ja rahaliiton viimeistelemistä koskeviin kysymyksiin niin, että järjestetään suuria yleisötapahtumia kaikissa kaupungeissa tai toimitetaan äänestys ehdotuksista – myös vaihtoehtoisista ehdotuksista – kansallisissa parlamenteissa.

3.5.1

Tässä tarkasteltavan tiedonannon julkaisemista tulisi hyödyntää tarttumalla tilaisuuteen ja kertomalla EU:n kansalaisille selkeästi siitä, mitä nykyisestä perustamissopimuksesta ei ole vielä pantu täytäntöön, mitkä ovat sen mahdollisuudet ja mitä on tapahtunut euron käyttöönottamisen jälkeen. Olisi arvioitava, mitkä ovat olleet kriisin seuraukset, sekä virheitä, joita on tehty EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden tulisi toiminnassaan asettaa entistä enemmän etusijalle politiikat, joissa huomioidaan ihmisarvo. Olisi tarkasteltava menetettyjä mahdollisuuksia sekä todellisia riskejä, joita EU:n kansalaisille – ei abstraktille ”Euroopalle” – seuraa, mikäli eräät maat jatkavat nykyisellä tiellä.

3.5.2

Tämä avoin ja rehellinen keskustelu on entistä pakottavampi, ja sitä voidaan edistää siltä pohjalta, että on vastattava asianmukaisesti kahden muun sellaisen ilmiön kärjistymiseen, jotka ovat vaarantamassa EU:n kaikkien kansalaisten turvallisuuden: maahanmuuttaja- ja pakolaiskriisi sekä islamistisen terrorismin uhka ja turvallisuusongelma.

3.5.3

On hyödynnettävä tilaisuutta epävirallisen ja vakavan pohdinnan käynnistämiseksi yhteisistä arvoista (kansalaisarvot, eettiset arvot, uskonnolliset arvot), jotka ovat identiteettimme perusta ja joita pelkäämme tuoda esille ja puolustaa: ne ovat euroalueen uudistumisen ja/tai sitä haluavien maiden todellinen perusta. Kyse on ainutlaatuisesta yhdentymisestä, joka on avoin paitsi 19 euromaalle mutta myös kaikille muille – uusillekin – EU:n jäsenvaltioille, jotka haluavat kuulua poliittiseen ytimeen. Sen on tarkoitus vähitellen kasvaa, kuten tapahtui ensi alkuun Euroopan talousyhteisössä (1957), joka koostui kuudesta perustajavaltiosta. Ne osoittivat tuolloin todellista rohkeutta ja ilman niitä EU:ta ei tänään olisi puhumattakaan 28 jäsenvaltiosta!

3.5.4

Tätä varten voisi olla erittäin hyödyllistä ottaa toimintaan mukaan yhteiskunnan välittäjinä toimivat elimet ja etenkin työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat, jotka antaisivat osaltaan voimakkaan uuden sysäyksen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle ja kansalaisvuoropuhelulle EU- ja jäsenvaltiotasolla. Ne voisivat toimia yhdyssiteenä ja käynnistää ETSK:n ja komission avulla informatiivisen vuoropuhelun ja keskustelun nykytilanteen riskeistä ja vaaroista, EU:n eräiden politiikkojen todellisen muuttamisen tarjoamista mahdollisuuksista sekä tarpeesta pysyä yhdessä niin, että vahvistetaan yhteisen talon perustaa ja rakennetaan puuttuva katto purkamatta tähän mennessä jo rakennettua.

4.1

Komission päätöksessä ei tuoda esiin hyötynäkökohtia, joilla perustellaan sitä, että perustetaan tämä komitea (11), jonka tehtävänä on esittää arviointi unionin finanssipoliittisen kehyksen täytäntöönpanosta, erityisesti julkisen talouden valvontaa koskevien päätösten horisontaalisesta johdonmukaisuudesta. Euroopan finanssipoliittisen komitean perustaminen johtaa sellaisten tehtävien ja vastuualueiden päällekkäisyyteen, jotka jo kuuluvat komissiolle eurooppalaisen hallintotavan uusien tehtävien puitteissa.

4.2

Onkin epäselvää, mitä lisäarvoa voisi tarjota tämä elin, joka koostuu viidestä ulkopuolisesta asiantuntijasta ja jota pyydettäisiin analysoimaan tarkemmin finanssipolitiikkoja sekä jäsenvaltioiden että euroalueen tasolla. Vaikutelmana on, että kyseessä on jälleen yksi EU:n valvontakomitea, joka antaa talousarvioihin liittyviä neuvoja sekä EU:n että euroalueen maiden elimille ilman että sillä on tosiasiallisia toimintavaltuuksia noudattamatta jättämisen tai riittämättömien finanssipolitiikkojen tapauksessa kansallisella ja euroalueen tasolla.

4.3

ETSK on yllättynyt tähän neuvoa-antavaan komiteaan kuuluvien jäsenten nimeämismenettelystä. Muistutettakoon, että yhteensä viidestä jäsenestä kolme nimeää puheenjohtaja ilman että Euroopan parlamentti osallistuu millään tavoin tähän päätökseen, kuten se aiheellisesti toteaa päätöslauselmassaan (12). Näin ollen se ei niinkään vaikuta komitealta, joka tukee komissiota sen päätöksissä, vaan ennemminkin eräänlaiselta neuvoston asettamalta ”toimeksisaajalta” tehtävään, jota nykyisin hoitaa komissio itse. Tämä voi johtaa nykyisen tilanteen – joka perustuu jo nyt hyvin epävakaaseen tasapainoon – heikkenemiseen.

4.4

Komission tiedonannossa viitataan myös mahdolliseen neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen komitean ja kansallisten finanssipoliittisten neuvostojen väliseen yhteydenpitoon täsmentämättä tavoitteita, jotka pyritään saavuttamaan, määrittelemättä asianomaisia toiminta-aloja ja määrittämättä vastuualueita ja yhteistyöaloja näiden kahden elimen välillä.