52014PC0024

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan unionin syrjäisimpiin alueisiin – joihin myös Ranskan merentakaiset departementit kuuluvat – sovellettavissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) määräyksissä ei sallita lähtökohtaisesti sitä, että paikallisia tuotteita verotetaan merentakaisissa departementeissa eri tavalla kuin Ranskan Euroopassa sijaitsevilta alueilta tai muista jäsenvaltioista lähtöisin olevia tuotteita. SEUT-sopimuksen 349 artiklassa (entinen EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta) määrätään kuitenkin mahdollisuudesta ottaa käyttöön kyseisten alueiden hyväksi toteutettavia erityistoimenpiteitä syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavien pysyvien haittojen vuoksi.

EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan nojalla 10. helmikuuta 2004 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2004/162/EY (sellaisena kuin se on muutettuna 9. kesäkuuta 2008 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2008/439/EY ja 19. heinäkuuta 2011 annetulla neuvoston päätöksellä 448/2011/EU) annetaan Ranskalle lupa soveltaa 1. heinäkuuta 2014 asti meriverosta vapautusta tai meriveron alennusta eräisiin Guadeloupen, Guayanan, Martiniquen ja Réunionin merentakaisissa departementeissa valmistettuihin tuotteisiin. Mainitun päätöksen liitteessä on luettelo tuotteista, joihin verovapautuksia tai veronalennuksia voidaan soveltaa. Ero paikallisesti valmistettujen tuotteiden ja muiden tuotteiden verotuksen välillä saa olla tuotteesta riippuen enintään 10, 20 tai 30 prosenttiyksikköä.

Päätöksessä 2004/162/EY ilmoitetaan syyt, joiden vuoksi erityistoimenpiteiden toteuttaminen on katsottu perustelluksi. Näitä ovat muun muassa syrjäinen sijainti, alueen raaka-aine- ja energiariippuvuus, laajempien varastojen perustamisen välttämättömyys, paikallisten markkinoiden pieni koko ja viennin kehittymättömyys. Kyseisten haittojen vuoksi paikallisesti valmistettujen tuotteiden tuotantokustannukset kasvavat. Tämä puolestaan nostaa tuotteiden omakustannushintaa. Ilman erityistoimenpiteitä paikalliset tuotteet eivät pystyisi kilpailemaan yhtä hyvin ulkopuolelta lähtöisin olevien tuotteiden kanssa, vaikka huomioon otettaisiin myös kustannukset, joita ulkopuolisten tuotteiden kuljettamisesta merentakaisiin departementteihin aiheutuu. Tämä vaikeuttaisi paikallisen tuotannon säilyttämistä. Päätökseen 2004/162/EY sisältyvät erityistoimenpiteet onkin suunniteltu siten, että ne lujittavat paikallista teollisuustuotantoa parantamalla sen kilpailukykyä.

Eurooppa-neuvosto päätti Mayotten aseman muuttamisesta Euroopan unioniin nähden antamallaan päätöksellä 2012/419/EU, että Mayotte saa 1. tammikuuta 2014 SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetun syrjäisimmän alueen aseman ja lakkaa olemasta SEUT-sopimuksen 355 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu merentakainen maa ja alue. Sen vuoksi Mayotte lisättiin mainitulla Eurooppa-neuvoston päätöksellä SEUT-sopimuksen 349 artiklassa lueteltujen syrjäisimpien alueiden luetteloon. Näin ollen Mayotteen sovelletaan unionin verolainsäädäntöä siitä alkaen, kun sen asema muuttuu.

Elokuun 7. päivänä 2013[1] annetun direktiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että Mayottea kohdellaan arvonlisäveron ja valmisteveron suhteen samalla tavalla kuin Ranskan muita syrjäisimpiä alueita jättämällä tämä kyseinen merentakainen departementti arvonlisäveroa ja valmisteveroja koskevien direktiivien alueellisen soveltamisalan ulkopuolelle 1. tammikuuta 2014 alkaen.

Ranskan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle aikeestaan ottaa Mayottessa käyttöön merivero samanlaisin edellytyksin kuin Guayanassa ja pyytäneet komissiolta lupaa soveltaa eriytettyä verotusta sen mukaan, onko tuotteet valmistettu paikallisesti vai ei. Tähän liittyen Ranskan viranomaiset toimittivat 24. toukokuuta 2013 esittämänsä pyynnön yhteydessä komissiolle luettelon noin sadasta tuotteesta, joihin ne toivoivat saavansa soveltaa eriytettyä verotusta sen mukaan, onko tuotteet valmistettu paikallisesti vai ei. Ranskan viranomaisia on pyydetty useita kertoja antamaan lisätietoja sekä esittämään pyynnön kohteena olevien eri tuotteiden osalta perusteluja tuotannon paikallisuudesta, paikallisen tuotannon markkinaosuudesta ja siihen liittyvistä lisäkustannuksista verrattuna muualta tuleviin samanlaisiin tuotteisiin.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Mayottea koskeva Ranskan viranomaisten pyyntö perustui asianomaisten elinkeinoalojen esittämiin toiveisiin.

Komissio ei ole tehnyt vaikutustenarviointia.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa neuvoston päätöstä 2004/162/EY siten, että sitä voidaan soveltaa Mayotteen. Lisäksi siinä esitetään luettelo mayottelaisista tuotteista, joihin Ranska saa luvan soveltaa tietyin rajoituksin paikallisesti valmistettuja tuotteita koskevaa vapautusta niin sanotusta meriverosta tai meriveron alennusta. Ehdotuksen mukaan eriytettyä verotusta saisi soveltaa 59 tuotteeseen, joita valmistetaan paikallisesti Mayottessa. Ranskan viranomaiset ovat osoittaneet kaikkien näiden tuotteiden osalta, että niitä tuotetaan paikallisesti, että merkittävä tuonti (mukaan luettuna tuonti Ranskan Euroopassa sijaitsevilta alueilta ja muista jäsenvaltioista) voisi vaarantaa paikallisen tuotannon ja että paikalliseen tuotantoon liittyy tuotuihin tuotteisiin verrattuna lisäkustannuksia, jotka vaarantaisivat paikallisesti valmistettujen tuotteiden kilpailukyvyn. Sallittu ero verotuksessa ei saa ylittää perusteltuja lisäkustannuksia. Neuvoston päätöksen 2004/162/EY liitteeseen ehdotetaan sisällytettäväksi tuotteita siten, että liitteen A osaan (sallittu ero verotuksessa 10 prosenttiyksikköä) 11 tuotetta, liitteen B osaan (sallittu ero verotuksessa 20 prosenttiyksikköä) 32 tuotetta ja liitteen C osaan (sallittu ero verotuksessa 30 prosenttiyksikköä) 16 tuotetta. Kyseiset tuotteet luetellaan neuvoston päätösehdotuksen johdanto-osan 5–7 kappaleessa.

Oikeusperusta SEUT-sopimuksen 349 artikla.

Toissijaisuusperiaate Ainoastaan neuvostolla on SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla valtuudet toteuttaa syrjäisimpien alueiden hyväksi erityistoimenpiteitä, joilla mukautetaan perussopimusten, mukaan lukien yhteisten politiikkojen, soveltamista kyseisiin alueisiin syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavien pysyvien haittojen vuoksi. Sen vuoksi ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa päätöstä 2004/162/EY siten, että sitä voidaan soveltaa Mayotteen. Se koskee ainoastaan tuotteita, joiden osalta on perusteltu paikallisen tuotannon lisäkustannukset. ||

Lisäksi tähän ehdotukseen sisältyviin tuotteisiin sovellettava suurin sallittu verokannan porrastus on myös rajattu siihen, mikä on välttämätöntä paikalliselle tuotannolle aiheutuvien lisäkustannusten kannalta. Ranskan merentakaisiin departementteihin tuotaviin tuotteisiin kohdistuva verorasitus ei sen vuoksi ylitä sitä, mikä on välttämätöntä kyseessä olevien paikallisesti valmistettujen tuotteiden heikomman kilpailukyvyn kompensoimiseksi.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston päätös

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavista syistä: Myös muutettava asiakirja on neuvoston päätös, joka on tehty saman oikeusperustan (silloinen EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohta) perusteella.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia Euroopan unionin talousarvioon.

2014/0010 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

päätöksen 2004/162/EY muuttamisesta sen soveltamiseksi Mayotteen 1 päivästä tammikuuta 2014

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 349 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2],

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Ranskan viranomaisilla on päätöksen 2004/162/EY[3] mukaan lupa soveltaa meriverosta vapautusta tai meriveron alennusta paikallisesti Ranskan merentakaisissa departementeissa valmistettaviin tuotteisiin, jotka on lueteltu päätöksen liitteessä. Nämä vapautukset ja alennukset ovat toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korvata syrjäisimpien alueiden erityisiä haittoja, jotka lisäävät paikallisten yritysten tuotantokustannuksia ja vaikeuttavat niiden tuottamien tuotteiden kilpailukykyä verrattuna Ranskan Euroopassa sijaitsevilla alueilla tai muissa jäsenvaltioissa tuotettuihin samanlaisiin tuotteisiin. Mayotte on samassa tilanteessa kuin Ranskan muut syrjäisimmät alueet.

(2)       Päätöksen 2012/419/EU[4] mukaan Mayotte on 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettu syrjäinen alue. Kaikkia perussopimuksen määräyksiä sovelletaan näin ollen Mayotteen kyseisestä päivämäärästä alkaen.

(3)       Ranskan viranomaiset ovat pyytäneet meriveroa koskevan päätöksen 2004/162/EY soveltamista Mayotteen 1 päivästä tammikuuta 2014 ja toimittaneet luettelon tuotteista, joihin ne toivovat sovellettavan eriytettyä verotusta sen perusteella, onko tuotteet valmistettu paikallisesti vai ei.

(4)       Tämän päätöksen tarkoitus on antaa Ranskan viranomaisille oikeus soveltaa eriytettyä verotusta tuotteisiin, joiden osalta niiden on ensinnäkin osoitettava tuotannon olevan paikallista ja toiseksi se, että merkittävä tavarantuonti (myös Ranskan Euroopassa sijaitsevilta alueilta ja muista jäsenvaltioista) voisi vaarantaa paikallisen tuotannon säilymisen. Lisäksi on perusteltava ylimääräiset kustannukset, joiden vuoksi paikallisen tuotannon omakustannushinnat nousevat muualta tuleviin tuotteisiin verrattuna niin korkeiksi, että paikallisesti tuotettujen tuotteiden kilpailukyky vaarantuu. Sallittu ero verotuksessa ei saisi ylittää perusteltuja lisäkustannuksia. Näiden periaatteiden soveltaminen mahdollistaa perussopimuksen 349 artiklan täytäntöönpanon ylittämättä sitä, mikä on tarpeen, ja tuottamatta perusteetonta etua paikalliselle tuotannolle.

(5)       Tuotteet, joiden osalta Ranskan viranomaiset ovat esittäneet kyseiset kolme perustelua, luetellaan neuvoston päätöksen 2004/162/EY liitteen A, B ja C osassa Päätöksen liitteessä olevassa A osassa (sallittu ero verotuksessa 10 prosenttiyksikköä) luetellut tuotteet, joita asia koskee, ovat pippuri (tuotteet 0904 11 ja 0904 12[5]), vanilja (tuote 0905), suklaa (tuote 1806), eräät muovitavarat (tuotteet 3925 10 10, 3925 90 80, 3926 90 90 ja 3926 90 97), tiilet (6901 ja 6902) ja hammasproteesit (tuote 9021 21 90).

(6)       Neuvoston päätöksen 2004/162/EY liitteessä B (sallittu ero verotuksessa 20 prosenttiyksikköä) luetellut tuotteet, joita asia koskee, ovat kalat (tuotteet 0301, 0302, 0303, 0304 ja 0305), eräät puusta valmistetut tavarat (tuotteet 4407, 4409, 4414, 4418, 4419, 4420 ja 4421), eräät paperista tai pahvista valmistetut tavarat (tuotteet 4819 ja 4821), eräät lehdet ja painotuotteet (tuotteet 4902, 4909, 4910 ja 4911) eräät tasolasia olevat tuotteet (tuotteet 7003 ja 7005), eräät rautatavarat (tuotteet 7210, 7301, 7312, 7314, 9406 00 31 ja 9406 00 38), eräät alumiinitavarat (tuotteet 7606, 7610 10 ja 8310) ja eräät istuimet (tuotteet 9401 69, 9401 90 30 ja 9403 40).

(7)       Neuvoston päätöksen 2004/162/EY liitteessä C (sallittu ero verotuksessa 30 prosenttiyksikköä) luetellut tuotteet, joita asia koskee, ovat maito ja meijerituotteet (tuotteet 0401, 0403 ja 0406), eräät jalostetut lihavalmisteet (tuotteet 1601 ja 1602) eräät leipomatuotteet (tuotteet 1901 ja 1905), jäätelö (tuote 2105), mineraalivedet ja virvoitusjuomat (tuotteet 2201 ja 2202), olut (tuote 2203), ylang-ylang (tuotteet 3301 29 11 ja 3301 29 31), saippua ja pesuvalmisteet (tuotteet 3401 ja 3402) sekä vaahtomuovipatjat (tuote 9404 29 90).

(8)       Sen vuoksi päätöstä 2004/162/EY olisi muutettava.

(9)       Kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Lissabonin sopimukseen liitetyn kansallisten parlamenttien asemaa Euroopan unionissa koskevassa pöytäkirjassa nro 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2004/162/EY seuraavasti:

1) Korvataan 1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä perustamissopimuksen 28, 30 ja 110 artiklassa säädetään, Ranskan viranomaisille annetaan lupa soveltaa 1 päivään heinäkuuta 2014 meriverosta vapautusta tai meriveron alennusta liitteessä tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka valmistetaan paikallisesti Guadeloupen, Guyanan, Martiniquen, Mayotten ja Réunionin Ranskan merentakaisissa departementeissa. ”

2) Muutetaan liite seuraavasti:

a) Lisätään A osaan 5 kohta seuraavasti:

”5. Mayotten departementti

0904 11, 0904 12, 0905,1806, 3925 10 00, 3925 90 80, 3926 90 90, 3926 90 97, 6901, 6902, 9021 21 90. ”

b) Lisätään B osaan 5 kohta seuraavasti:

”5. Mayotten departementti

0301, 0302, 0303, 0304, 0305, 4407, 4409, 4414, 4418, 4419, 4420, 4421, 4819, 4821, 4902, 4909, 4910, 4911, 7003, 7005, 7210, 7301, 7312, 7314, 7606, 7610 10, 8310, 9401 69, 9401 90 30, 9403 40, 9406 00 31, 9406 00 38. ”

c) Lisätään C osaan 5 kohta seuraavasti:

”5. Mayotten departementti

0401, 0403, 0406, 1601, 1602, 1901, 1905, 2105, 2201, 2202, 2203, 3301 29 11, 3301 29 31, 3401, 3402, 9404 29 90. ”

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta (COM(2013) 577 final, 7.8.2013).

[2]               EUVL C , s. .

[3]               Neuvoston päätös 2004/162/EY, tehty 10 päivänä helmikuuta 2004, Ranskan merentakaisten departementtien meriverojärjestelmästä ja päätöksen 89/688/ETY voimassaoloajan jatkamisesta (EUVL L 52, 21.1.2004, s. 64).

[4]               EUVL L 204, 31.7.2012, s. 131.

[5]               Yhteisen tullitariffin nimikkeistön luokittelun mukaan.