20.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 415/5

Esittelijä

Markku Markkula (FI, EPP), Espoon kaupunginvaltuuston jäsen

1.

Uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemejä ei voida suunnitella ja hahmotella etukäteen kuin ehkä osittain. Ekosysteemissä on paljon muuttujia, joita ei voida hallita. Yksilöitävissä on kuitenkin tekijöitä, jotka helpottavat yrittäjien toimintaa. Näihin kuuluvat mm. luotonsaantimahdollisuuksien parantaminen, tehokas sääntely ja verotusjärjestelmä sekä yrittäjyyskulttuurin edistäminen ja yritysten riskivalmiuksien parantaminen. Euroopan komissio on korostanut näitä näkökohtia useissa yhteyksissä, erityisesti Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmassa (3). Samoin infrastruktuuri, jolla varmistetaan mahdollisuus laajakaistayhteyden käyttöön, on perusedellytys yritystoiminnan edistämiseksi huipputeknologia-alalla.

2.

Ei ole siis mahdollista määritellä etukäteen, mihin ekosysteemi muodostuu. Poliittiset päättäjät eivät valitse sitä, mihin uudet yritykset sijoittautuvat, vaan sen tekevät yritykset itse sen perusteella, missä on tarjolla kehitykselle suotuisat olosuhteet.

3.

Tällaisten ekosysteemien edistämiseksi tarvitaan toimia julkishallinnolta, poliittisilta päättäjiltä, yritysmaailmalta, tiedeyhteisöltä, opiskelijoilta ja kaikilta muilta toimijoilta, ja niille tulee tarjota tarvittava yhteinen perusta ja kulttuuri. Koulutuksella on tässä ratkaiseva merkitys, sillä huippuosaaminen ja innovointi tulevat ihmisiltä.

4.

Jotta voidaan minimoida epäonnistumisen ja tyhjäkäynnin riskit, toimia tulee koordinoida valtiotasolla ja voimavarat tulee koota ja keskittää tiettyihin, tarkoin kriteerein valittuihin ekosysteemeihin. Voimavarojen yhdistämistä koskevat pohdinnat tulee tehdä aluetasolla.

5.

Sekä valtio- että aluetason aloitteet ovat Euroopassa liian hajanaisia. Tarvitaan yhteinen viitekehys.

6.

Laaditaan arvio tähän mennessä konkreettisesti toteutetuista toimista ottaen huomioon, että useilla eurooppalaisilla alueilla on jo tai ne ovat käynnistämässä toimia uusien huipputeknologiayritysten tukemiseksi. Tämän perusteella voitaisiin koostaa helppo- ja nopeatulkintainen tulostaulu.

7.

Ryhmitellään tiedot ja poimitaan niistä tärkeimmät, jotta voidaan tarkastella analyyttisesti alueilla jo toteutettuja toimenpiteitä ja yksilöidä yleisesti käytettyjä toimintatapoja.

8.

Muodostetaan tarkoituksenmukainen tietokanta, jonka puitteissa hajautetun hallinnon eri tasot voivat jakaa parhaita käytäntöjä. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden soveltaa vertailuanalyysimenetelmiä, jotka ovat erittäin hyödyllisiä etenkin sellaisille alueille, missä sääntely on heikoimmin kehittynyttä.

9.

Otetaan käyttöön toimien tehokkuuden arviointimekanismi, jonka avulla voidaan tehdä säännöllisiä välitarkastuksia saavutettujen tulosten kartoittamiseksi.

10.

Selvitetään tarkasti aluetason merkittävimmät sidosryhmät ja niiden vastuualueet aloittelevien yritysten tukemisessa. Tähän tarkoitukseen tulee käyttää myös muissa eurooppalaisissa hankkeissa käytettävissä olevia ja hyödynnettäviä välineitä, joista mainittakoon Dynamic Mapping of Web Entrepreneurs and Startups' ecosystem ja Cluster Observatory.

11.

Kun otetaan huomioon, että joustavuus on aloitteleviin yrityksiin oleellisesti liittyvä tekijä, hallinnollinen taakka olisi minimoitava. Byrokratia mainitaan yhä edelleen yhtenä suurimpana ratkaisua vaativana ongelmana. AK ehdottaa tähän liittyen seuraavaa:

11.1

Yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään alueellisia säännöksiä, jotta ne eivät lisäisi taakkaa valtiotason säännöksiin nähden.

11.2

Tarjotaan verkossa mahdollisimman paljon hyödyllistä tietoa jäsennetyssä muodossa tietosuojasääntöjä noudattaen.

11.3

Määritetään tarjottavia tietoja koskevat vähimmäisvaatimukset, jotta tietojen vastaanottajat voivat itse tehdä arviointeja ja vertailuja.

11.4

Tarjotaan verkossa tietoa kaikista vaadittavista menettelyistä ja minimoidaan niiden päällekkäisyys sekä mahdollistetaan hallintomenettelyjen hoitaminen suoraan verkossa.

11.5

Tarjotaan verkossa tiedot sekä paikallisella kielellä että englanniksi.

12.

Kohtien 11.1–11.5 toteutuksessa tulee myös hyödyntää jo olemassa olevia välineitä, kuten portaalia http://ec.europa.eu/internal_market/eu-go/

13.

Tulee antaa koulutusta alueellisen ja paikallisen julkishallinnon henkilöstölle. Niille, joiden tehtävänä on hahmotella talouden tulevaa kehitystä, on annettava mahdollisimman hyvät pohjatiedot, ja heidän tulee olla selvillä innovoinnin viimeisimmästä kehityksestä.

14.

Tulee kehittää paikallis- ja alueviranomaistahojen ja yleensä ihmisten kykyä tehdä suunnitelmia ja siis kykyä laatia ohjelma, jonka avulla päästään tuloksiin. Myös yrittäjyyskoulutus on tarpeellista.

15.

Tulee luoda tarjottavien palvelujen laadunarviointimekanismeja, jotta julkishallintoa voidaan kannustaa parhaisiin mahdollisiin suorituksiin.

16.

Tulee varmistaa, että valtiohallinnon lisäksi myös alueilla aletaan siirtyä digitaaliseen ajatteluun. Tämä lisäisi kansalaisille tarjottavien palvelujen tehokkuutta mutta myös niiden vaikuttavuutta.

17.

Tulee lisätä ponnisteluja sen puolesta, että jokaiselle alueelle – ja myös jokaiselle jäsenvaltiolle – palkattaisiin digitaaliasioista vastaava johtava virkamies (Chief Digital Officer, CDO). Tällaisten pysyvien, kokopäiväisessä työsuhteessa olevien henkilöiden palkkaaminen auttaisi varmistamaan, että digitaalisilla uudistuksilla on mahdollisimman laaja ja tehokas vaikutus.

18.

Tulee julkistaa aluetasoa koskevia tietoja tietosuojasääntöjä noudattaen. Tällaiset tiedot ovat aloitteleville yrityksille elintärkeitä. Aluetason tietojen julkistaminen lisäisi avoimuutta ja luottamusta sekä innovatiivisten yritysten mahdollisuuksia saada tietoa tarjoutuvista tilaisuuksista.

19.

Kaikkien alueiden tulisi asettaa ainakin muutamia määrällisiä tavoitteita, kun kyse on älykkäästä kasvusta ja uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemien luomisesta, tai vaihtoehtoisesti niiden tulisi määritellä laadullinen lähestymistapa, jonka lähtökohtana on tavoitteiden saavuttamista edistävä ”myönteisen muutoksen tie”.

20.

Politiikkojen seuranta ja arviointi olisi osoitettava riippumattomista asiantuntijoista koostuvan erityisen teknisen komitean tehtäväksi. Kunkin alueen olisi julkaistava seurantatoimien perusteella säännöllisin väliajoin (vähintään kerran vuodessa) kertomus asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä. Tässä kertomuksessa tulee tarkastella ennen kaikkea alueen älykkään erikoistumisen strategian RIS3 toteutumista etenkin sen osalta, miten hyvin innovaatioekosysteemin kehitys on edennyt ja miten kasvua ja uusia menestyviä yrityksiä on saatu aikaan. Samalla arvioinnin tehtävänä on edistää aihepiirin toimien eurooppalaista yhteistyötä. Kertomus ei kuitenkaan saa lisätä paikallis- ja aluetoimijoiden hallintotaakkaa.

21.

Tulee kehittää ajoissa riittävä alue- ja paikallistason tilastoperusta ja määritellä alueellisen edistyksen indikaattoreita hyödynnettäväksi saavutettujen tulosten seurannassa. Tavoitteena on selvittää tulevien politiikkojen suunnan määrittämiseksi, mitkä politiikat ovat olleet tehokkaita ja mitkä eivät.

22.

Tulee olla olemassa tietty taho, joka edistää jatkuvasti yrittäjyyskulttuuria. Tätä tulee edistää kokoamalla kokemuksia tosielämän onnistuneista hankkeista. Nuorille kaikkialla Euroopassa tulee kertoa uuden teknologian nykyisin tarjoamista mahdollisuuksista.

23.

Tulee raivata kulttuurisia ja psykologisia esteitä, jotka rajoittavat yrittäjäksi ryhtymistä, ja kannustaa nuoria toimimaan oma-aloitteisesti. Tämän vuoksi on otettava käyttöön kattava yrittäjyyskoulutusstrategia, kuten AK on jo painottanut aiheesta ”Koulutuksen uudelleenajattelu” antamassaan lausunnossa (6).

24.

Ihmisiin tulee valaa yrittämisen intoa. Menestyneille yrittäjille, joiden toiminnalla on todellista vaikutusta ihmisten elämään, olisi annettava kiitosta, ja heidät olisi nostettava malliesimerkeiksi. Tarvitsemme sekä yrittäjyyteen että innovointiin kannustavia toimia.

25.

Yrityshautomoista tulee tehdä opetusohjelmien erottamaton osa, ja koulutuksen ja yritysmaailman välille on luotava yhteyksiä. Näin opiskelijat saisivat tuntumaa siitä, mitä yrityksen perustaminen ja johtaminen merkitsee. Heidän ei kuitenkaan tarvitsisi luopua opiskelusta, vaan opinnot toimisivat turvaverkkona, jos yritys menee konkurssiin.

26.

Tulee tukea yhteistyössä yritysmaailman kanssa toteutettavia startup- ja kasvuyritysten kansainvälisesti suuntautuneita koulutusohjelmia, joissa yhdistetään uusin teknologia-, bisnes- ja designkehitys yrittäjälähtöiseen oivaltamiseen. Niistä on alueelle hyötyä ja niistä on kokemusten mukaan saatu erinomaisia tuloksia.

27.

Yksi hyvä ja suositeltava kriteeri sen varmistamiseksi, että erilaiset koulutusohjelmat ja ammatillisen kehittymisen ohjelmat vastaavat markkinoiden tarpeisiin, voisi olla omaa investointia ja/tai kustannusten osittaista kattamista koskeva kriteeri: yritykset voisivat ja osassa ohjelmia niiden tulisi osittain käyttää omia varojaan osoittaakseen uskovansa aidosti hankkeeseen. Parhaimmillaan nämä ohjelmat saattavat yhteen eri alueilla ja bisnessektoreilla toimivien yritysten henkilöitä, tuovat heidän käyttöönsä uusinta tietoa ja teknologiaa sekä synnyttävät yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kumppanuushankkeita.

28.

Tällaisiin ohjelmiin liittyviä hyväksymismenettelyjä tulee lisäksi sujuvoittaa.

29.

Vaatimus synergioiden luomisesta EU:n erilaisten yrittäjyyttä tukevien hankkeiden välille on tärkeä. Kyseisistä hankkeista mainittakoon erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelma, COSME ja ERI.

30.

EU:n neuvosto on korostanut olennaista roolia, joka älykkäällä erikoistumisella on Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. EU:n oppaassa älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3) kyseiset strategiat määritellään integroiduiksi paikkakohtaisiksi taloudellisiksi muutossuunnitelmiksi.

31.

Älykkään erikoistumisen foorumille (S3-foorumille) tulee antaa lisää tukea alue- ja paikallistason toimintaan painottaen erityisesti kehityksessä jälkeen jääneitä alueita. Näin ollen tulee erityisesti tukea kullakin alueella prosesseja, joilla yksilöidään suurta arvonlisää tuottavaa toimintaa alueella. Tämä merkitsee parhaiden tilaisuuksien tarjoamista alueen kilpailukyvyn parantamiseksi ja politiikkakokonaisuutta, jota tarvitaan älykkään erikoistumisen strategioiden laatimiseen.

32.

AK painottaa EU:n ja aluetason rahoituksen merkitystä innovaatio- ja tuotantoekosysteemeille, joilla on vahvoja paikallisia, alueellisia tai alueiden rajat ylittäviä ominaispiirteitä.

33.

koordinoimaan ekosysteemin eri osapuolten toimia. Ekosysteemin eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja verkottumisen edistäminen on julkishallinnon pääasiallinen tehtävä.

34.

tekemään enemmän hankintoja pienistä ja keskisuurista huipputeknologiayrityksistä. Kaikkialla EU:ssa suuret, monikansalliset yhtiöt saavat suurimman osan julkisista hankintasopimuksista. Olisi ryhdyttävä viipymättä soveltamaan pk-yritysten markkinoillepääsyä huomattavasti parantavien uusien julkisia hankintoja koskevien direktiivien (8) säännöksiä.

35.

edistämään johtavien huipputeknologiayritysten sijoittautumista, jotta voidaan kartuttaa tekniikan alan lahjakkuusvarantoa ja saada aikaan oheisvaikutuksia. Kaikki tämä tulee suunnitella pelkkää paikallistasoa laajemmissa puitteissa.