This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52014DC0368
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS Regulatory Fitness and Performance Programme (REFIT): State of Play and Outlook
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (REFIT): Tilanne ja näkymät
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (REFIT): Tilanne ja näkymät
/* COM/2014/0368 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (REFIT): Tilanne ja näkymät /* COM/2014/0368 final */
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille,
neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva
ohjelma (REFIT):
Tilanne ja näkymät I.
Johdanto Euroopan
unionin sääntelyllä on keskeinen tehtävä kasvun ja työllisyyden tukemisessa.
Yritykset tarvitsevat EU:ta tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamiseksi
ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Ihmiset odottavat, että heidän etujaan
suojellaan Euroopan tasolla muun muassa terveyden ja
turvallisuuden, ympäristön laadun ja yksityisyyden suojan osalta. Yksi
yhteinen sääntö, jota noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa, voi olla paljon
yksinkertaisempi ja tehokkaampi kuin samasta asiasta kansallisella ja
alueellisella tasolla annetut erilaiset säännöt. Haasteena on pitää
lainsäädäntö yksinkertaisena eli säätää vain siitä, mikä on ehdottomasti
tarpeen politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja päällekkäisen sääntelyn
välttämiseksi. Euroopan
komissio vastaa haasteeseen sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta
koskevalla ohjelmalla (REFIT-ohjelma), jonka tavoitteena on saada aikaan
yksinkertainen, selkeä ja ennakoitavissa oleva sääntelykehys elinkeinoelämän
toimijoille ja kansalaisille.[1]
Ohjelman tarkoituksena on byrokratian vähentäminen, sääntelyn keventäminen,
lainsäädännön rakenteen ja laadun yksinkertaistaminen ja parantaminen, jotta politiikkatavoitteet saavutetaan ja EU:n
lainsäädännön tuomista hyödyistä voidaan nauttia mahdollisimman vähäisin
kustannuksin ja mahdollisimman pienellä
hallinnollisella rasituksella perussopimuksia ja erityisesti toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaatetta täysimääräisesti noudattaen.
REFIT-ohjelman puitteissa komissio käy jatkuvasti ja systemaattisesti läpi koko
EU:n lainsäädäntöä taakkojen, epäjohdonmukaisuuksien ja tuloksettomien
toimenpiteiden toteamiseksi ja korjaavien toimien määrittämiseksi. Lokakuussa 2013 antamassaan
REFIT-ohjelmaa koskevassa tiedonannossa[2] komissio esitti
kunnianhimoisen toimintasuunnitelman. Komissio määritti osa-alueet, joilla
suunniteltuja aloitteita ei vietäisi eteenpäin. Se peruutti useita ehdotuksia,
joiden käsittely lainsäädäntömenettelyssä oli jo kauan sitten jumiutunut, ja
kumosi useita säädöksiä. Yhteensä yksilöitiin yli sata toimea, joista puolet
oli uusia ehdotuksia, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa ja keventää
lainsäädännöstä johtuvaa hallinnollista rasitusta. Muut toimet ovat
toimivuustarkastuksia ja arviointeja, joiden tarkoituksena on arvioida EU:n
sääntelyn tehokkuutta ja tuloksellisuutta ja valmistella tulevia rasituksen keventämistä
koskevia aloitteita. Komissio on toteuttanut
sitoumuksiaan. Tässä tiedonannossa raportoidaan REFIT-ohjelman toteuttamista
koskevasta tilanteesta ja määritetään uusia toimia. Tiedonannossa kerrotaan,
miten komissio vahvistaa edelleen horisontaalisia sääntelyvälineitään – vaikutustenarviointia,
jälkiarviointia ja sidosryhmien kuulemisia. Siinä tarkastellaan myös, miten
EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan
sidosryhmät toimivat sääntelyn toimivuutta koskevan yhteisen vastuun osalta.
EU:n tason sääntelystä saadaan laajempaa hyötyä, kun 28 kansallista
toimenpidettä korvataan yhdellä EU:n toimenpiteellä, mikä johtaa yritysten ja
kansalaisten kannalta yksinkertaisempaan sääntely-ympäristöön kaikkialla
Euroopassa. Tätä hyötyä tehostetaan REFIT-toimilla, joilla säädösehdotuksia
perutaan ja säädöksiä muutetaan ja kumotaan. Tiedonantoon on liitetty
yksityiskohtainen tulostaulu, jossa esitetään kunkin yksittäisen
REFIT-aloitteen täytäntöönpanoa koskeva tilanne ja suunnitelmat jatkotoimiksi. Tiedonannon
ajoitus vaikuttaa uusien toimien toteuttamiseen. Uudet sitoumukset siirretään
seuraavan komission toimikaudelle, ja niitä on tässä yhteydessä tarkasteltu
huolellisesti. II.
Sääntelyn
toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) toteuttaminen REFIT-ohjelman
nopea ja perinpohjainen toteuttaminen on Euroopan komission ensisijainen
tavoite. Ehdotusten valmistelussa, niiden hyväksymisessä Euroopan parlamentissa
ja neuvostossa sekä niiden täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa on tapahtunut
huomattavaa edistystä. Seuraavassa tarkastellaan näitä toimia. ·
Komission
toteuttamat toimet Suurin osa viime
lokakuussa annetussa REFIT-tiedonannossa esitetyistä yksinkertaistamiseen ja
sääntelyn keventämiseen tähtäävistä lainsäädäntöehdotuksista on määrä hyväksyä
tänä vuonna.[3] Komissio on jo esittänyt
yritysten kannalta merkittäviä yksinkertaistamisehdotuksia, kuten EU:n tasolla
yhdenmukaistetun alv-ilmoituksen käyttöönotto[4] ja eurooppalaisen
vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn parantaminen[5], joista lainsäädäntövallan
käyttäjän on annettava päätöksensä. Parlamenttia
ja neuvostoa kuultuaan komissio on hyväksynyt 53:n vireillä olevan ehdotuksen
perumisen ja kaikki yhdeksän REFIT-aloitetta, kuten alv-velvoitteiden yksinkertaistamista, yksityisen
eurooppayhtiön sääntöjä[6] ja maaperän suojelua
koskevat aloitteet.[7] Komissio päätti olla
esittämättä tiettyjä nykyisen toimikautensa aikana valmisteltuja ehdotuksia,[8] ja se aikoo kumota
ehdotuksia suunnitellun mukaisesti[9]. Jätteitä,
lintujen ja luontotyyppien suojelua (Natura 2000) ja
matkustajalaivojen turvallisuutta koskevan lainsäädännön ja yleisen elintarvikelainsäädännön toimivuustarkastukset
on aloitettu. Niiden pohjalta voidaan kullakin osa-alueella esittää
lisää aloitteita sääntelytaakan yksinkertaistamiseksi ja keventämiseksi sekä
raportointivelvoitteiden vähentämiseksi ja järkeistämiseksi. Yleisen elintarvikelainsäädännön toimivuustarkastus: Toimivuustarkastuksessa tarkastellaan puiteasetuksen
tärkeimpiä periaatteita ja sen toteuttamista myöhemmin annetuilla asetuksilla
ja hallinnollisilla toimilla. Siinä keskitytään merkityksellisyyteen, EU:n
tuomaan lisäarvoon, tuloksellisuuteen, tehokkuuteen ja johdonmukaisuuteen. Myös
elintarviketurvallisuuden näkökohtia tarkastellaan. Toimivuustarkastus on esimerkki komission ja jäsenvaltioiden yhteisestä
arvioinnista.[10]
Komissio
soveltaa ”pienet ensin” -periaatetta[11] ja on myös ryhtynyt soveltamaan pk-yrityksiin
kevyempiä järjestelyjä ja mikroyrityksiin poikkeuksia aina, kun se on
tarkoituksenmukaista. Tulostaulun 17:ään REFIT-ohjelman toimeen sisältyy
mikroyrityksiin sovellettavia poikkeuksia ja pk-yrityksiin sovellettavia
kevyempiä järjestelyjä. Lisäksi
mikroyritysten rekisteröinti- ja lupamaksuja on alennettu
kemikaalien, terveyden ja kuluttajansuojan aloilla. Lokakuussa
2013 annetussa REFIT-tiedonannossa todettiin, että ottaen huomioon
lainsäädäntöprosessin kesto olisi tehtävä kaikki mahdollinen nykyisestä
sääntelykehyksestä
johtuvan
taakan keventämiseksi
erityisesti tukemalla pk-yrityksiä. Näin tapahtuu
esimerkiksi annettaessa elintarviketietoja kuluttajille.[12]
Elintarvikealan
toimijoilla ja erityisesti pk-yrityksillä on
vaikeuksia määrittää, mitä sääntöjä (EU:n ja/tai kansallisia, yleisiä tai
elintarvikeryhmäkohtaisia) sovelletaan heidän tilanteeseensa. Komissio on
julkaissut ohjeita
ja laatii parhaillaan
tietokantaa EU:n ja kansallisen tason merkintävaatimuksista.[13] Tämän pitäisi auttaa elintarvikealan toimijoita määrittämään nopeasti
niihin sovellettavat vaatimukset.
Lisäksi
parhaillaan toteutetaan viranomaisia, yrityksiä ja kuluttajia hyödyttäviä
aloitteita, joilla internetiä on tarkoitus hyödyntää paremmin
sääntelyvaatimusten täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi. Nykyään
verkkokaupassa käytetään yhdenmukaisia energiamerkintöjä, ja tästä saatujen
kokemusten pohjalta tarkastellaan, voitaisiinko samanlaista lähestymistapaa
soveltaa esimerkiksi elintarviketietojen antamiseen kuluttajille. Lisäksi
elintarviketietojen antamista kuluttajille koskevaan lainsäädäntöön sisältyy
poikkeuksia, pieniin määriin ja vähittäismyyjiin sovellettavia kevyempiä
järjestelyjä[14] ja joustavuussäännöksiä,
joiden nojalla jäsenvaltiot voivat mukauttaa merkintäsäännökset pk-yritysten
erityistarpeisiin.[15] Lainsäädännössä säädetään
myös kunkin kalenterivuoden osalta vakiopäivämäärästä, jolloin uusien
toimenpiteiden soveltaminen alkaa, sekä edullisista siirtymävaiheen
toimenpiteistä. Kaikkien näiden toimien voidaan olettaa helpottavan ja
parantavan täytäntöönpanoa nykyisen oikeudellisen kehyksen puitteissa. •
Lainsäätäjän
toteuttamat toimet Lokakuusta
2013 alkaen lainsäätäjä (Euroopan parlamentti ja neuvosto) on antanut useita
tärkeitä sääntelyn yksinkertaistamista ja keventämistä koskevia ehdotuksia.
Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetulla muutetulla direktiivillä[16] yksinkertaistetaan
tunnustamismenettelyjä ja helpotetaan tiedonsaantia. Uusi julkisten hankintojen
lainsäädäntökehys sisältää toimenpiteitä julkisten hankintojen helpottamiseksi
ja hallinnollisen taakan keventämiseksi, ja sillä edistetään sähköisiä hankintoja.
Ajopiirtureista annetuilla uusilla säännöksillä kevennetään hallinnollista rasitusta ja tehostetaan
täytäntöönpanon valvontaa
satelliittinavigointijärjestelmiin liitetyn ja
valvonnasta vastaaviin viranomaisiin yhteydessä olevan ”digitaalisen ajopiirturin”
käyttöönoton avulla. Pienyrittäjien tilanteen huomioon ottamiseksi
alle 7,5 tonnin painoisiin, 100 kilometrin säteellä yrittäjien toimipaikasta
liikkuviin ajoneuvoihin ei sovelleta sosiaalisia sääntöjä ja ajopiirtureita
koskevia sääntöjä. Näiden ehdotusten
odotetaan tuovan merkittäviä kustannussäästöjä pk-yrityksille. Esimerkiksi
esitteen yksinkertaistamisesta ja julkistamisvaatimuksista arvopapereiden
sisämarkkinoiden osalta annetulla asetuksella[17]
voidaan säästää 20 prosenttia tai 20 000 – 60 000 euroa esitettä
kohti. Digitaalisia ajopiirtureita koskeva lainsäädäntö[18]
merkitsee kustannusten alenemista 20 prosentilla eli yhteensä
415 miljoonalla eurolla. Julkiset hankinnat: Julkisia hankintoja koskevat uudet direktiivit
hyväksyttiin tämän vuoden helmikuussa, ja ne tulevat voimaan huhtikuussa 2016.
Niillä edistetään sähköisten hankintojen käytön lisäämistä ja lisätoimenpiteitä,
joilla kevennetään sääntelyä ja yksinkertaistetaan pk-yritysten osallistumista
julkisiin hankintoihin siten, että virallisten asiakirjojen
esittämisvaatimuksia vähennetään ja kannustetaan pienempiin hankintoihin. Komissio
esimerkiksi arvioi, että lisäämällä oman varmennuksen käyttöä yritysten
hallinnollista rasitusta voitaisiin keventää 169 miljoonalla eurolla[19],
jolloin sähköisten hankintojen kautta saadut kokonaissäästöt voisivat olla 5–20
prosenttia hankintakustannuksista.[20] On myös
tapauksia, joissa vaikutustenarviointivaiheessa ennakoituja säästöjä ei ole
voitu toteuttaa lainsäädäntöprosessissa tehtyjen muutosten vuoksi. Tästä on
esimerkkinä tuottajien rekisteröinti sähkö- ja elektroniikkalaiteromun osalta[21]. Jätteen siirroista ja
ympäristövaikutusten arvioinnista annettuihin ympäristölainsäädäntöön
liittyviin ehdotuksiin sisältyvät yksinkertaistukset eivät saaneet tukea
lainsäätäjältä.[22] Liiketoimiin liittyvien
maksujen viivästymisen torjunta, yritysten tilinpitovaatimukset,
tilastotietojen kerääminen[23], alv:n koordinointi ja
alv-velvoitteiden yksinkertaistaminen ovat
myös osa-alueita, joilla jäsenvaltiot ovat olleet haluttomia sääntelyn
keventämiseen mainiten perusteluiksi toissijaisuuteen tai kansallisiin
toimenpiteisiin liittyvät syyt. Lainsäätäjä ei
myöskään ole vielä hyväksynyt eräitä merkittäviä yksinkertaistamisehdotuksia,
jotka toisivat huomattavia säästöjä, kuten komission ehdotusta yhtiöveropohjan
laskemista koskevista yhteisistä säännöistä, jolla alennettaisiin huomattavasti
verosäännösten noudattamisesta sisämarkkinoilla toimiville yrityksille
aiheutuvia kustannuksia.[24] On myös muita tapauksia,
joissa lainsäädäntöprosessissa käytävä keskustelu voi johtaa ennakoitujen
säästöjen vähenemiseen. Esimerkiksi yritysten arviolta 15 miljardin vuotuiset
säästöt, jotka sisältyvät komission ehdotukseen EU:n vakiomuotoisesta
alv-ilmoituksesta,
ovat
vaarassa olennaisesti vähetä, jos tietyt neuvostossa käsitellyt muutokset hyväksytään. •
Jäsenvaltioiden toteuttamat toimet Jäsenvaltiot ovat vastuussa EU:n
lainsäädännön oikea-aikaisesta täytäntöönpanosta ja täysimittaisesta
soveltamisesta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten vastuulla on käyttää
EU:n lainsäädännön tarjoamia yksinkertaistamismahdollisuuksia ja varmistaa,
että EU:n lainsäädäntöä sovelletaan kansallisella, alueellisella ja
paikallisella tasolla mahdollisimman tuloksellisesti ja tehokkaasti.
Arvioidaan, että jopa kolmannes EU:n lainsäädäntöön liittyvästä
hallinnollisesta rasituksesta johtuu kansallisista täytäntöönpanotoimista.[25] Esimerkkinä
jäsenvaltioiden käytäntöjen merkittävistä eroista voidaan mainita julkiset
hankinnat. Äskettäin tehdyssä arvioinnissa todettiin, että julkisia hankintoja
koskeva menettely kesti keskimäärin 11–34 viikkoa, ja keskimääräiset
kustannukset henkilötyöpäivää kohti vaihtelivat suuresti eri jäsenvaltioiden
välillä. Suurimmat keskimääräiset kustannukset olivat nelinkertaiset pienempiin
keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna.[26] Toinen esimerkki koskee
ympäristövaikutusten arviointiprosessia, jonka keskimääräinen kesto
jäsenvaltioissa on lyhimmillään alle 5 ja pisimmillään 27 kuukautta, ja
rakennuttajien keskimääräiset välittömät kustannukset vaihtelevat alle 4 000:n
ja 200 000 euron välillä hanketta kohti. Vuoden
2014 alussa tuli voimaan lukuisia yksinkertaistamisehdotuksia, jotka koskivat
teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontaa ja sähkö- ja
elektroniikkalaiteromun takaisin ottamista. Teollis- ja tekijänoikeuksia
koskeva asetus[27]
keventää hallinnollista rasitusta ja kustannuksia, parantaa riskien hallintaa
ja tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa. Sähkö- ja
elektroniikkalaiteromua koskevassa direktiivissä[28]
säädetään pieniin vähittäismyyjiin sovellettavasta sähkö- ja
elektroniikkalaiteromun takaisinottovelvollisuutta koskevasta poikkeuksesta. On
tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot panevat täysimääräisesti täytäntöön kyseisiin
ehdotuksiin sisältyvät yksinkertaistamista ja hallinnollisen rasituksen
keventämistä koskevat säännökset ja hyödyntävät niitä. On kuitenkin esimerkkejä tapauksista, joissa jäsenvaltiot eivät
käytä EU:n lainsäädännön tarjoamia yksinkertaistamismahdollisuuksia tai joissa
taakka muodostuu EU:n sääntöjen piiriin kuulumattomilla aloilla sovellettavan
kansallisen sääntelyn kautta. Näin on esimerkiksi elintarviketurvallisuuden
alalla, jossa
pienyrityksiä koskevia vaihtoehtoisia kevyempiä järjestelyjä ei aina käytetä,[29] maanteiden tavarakuljetuksen alalla, jossa tietyt kansalliset vaatimukset kirjata
kevyiden hyötyajoneuvojen ajoaika EU:n lainsäädännön piiriin kuulumattomilla
aloilla lisäävät pienyritysten sääntelytaakkaa,[30]
ja yritysten tilinpitovaatimusten alalla[31]. Pk-yritykset voivat
hyötyä myös merkittävästi, jos jäsenvaltiot käyttävät täysimääräisesti
hyväkseen elintarviketietojen antamista kuluttajille koskevan asetuksen
mahdollistamaa joustoa. Komissio seuraa, miten jäsenvaltiot toteuttavat nämä ja
muut REFIT-ohjelman mukaiset toimet käytännössä ja sisällyttää tilannekatsauksen
vuonna 2015 esitettäväksi suunniteltuun seuraavaan tulostauluunsa.[32] Komissio tekee toimien
toteuttamisessa läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa unionin säännöstön
kaikilla aloilla, ja sääntelyn horisontaalisia vaikutuksia on alettu valvoa samalla kun
sääntelyn toimivuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota. Komissio esimerkiksi
seuraa ABR+-ohjelmassa jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimia 12:n pisimmälle
edistyneen ensisijaisen toimenpiteen[33] osalta. Näihin on ryhdytty
vuosiksi 2007–2012 laaditun, hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevan
toimintaohjelman (ABR) puitteissa.[34] Tarkoituksena on jakaa
toteuttamista koskevia parhaita käytäntöjä ja tarkistaa, onko hallinnollinen
rasitus käytännössä keventynyt arvioiden mukaisesti. Alustavat tulokset osoittavat,
että arviot säästöistä voidaan vahvistaa joidenkin jäsenvaltioiden osalta
Intrastat-järjestelmän, teollisuustuotantoa koskevan tietojen keruun ja
digitaalisen ajopiirturin osalta. Riittävien ja yhdenmukaisten määrällisten
tietojen ja tilastojen saamisessa on ollut kuitenkin vaikeuksia, ja
toteuttamista koskevista parhaista käytännöistä ja
yksinkertaistamismahdollisuuksista kansallisella tasolla on ollut suhteellisen
vähän esimerkkejä. Kansallisten sääntelyasiantuntijoiden korkean tason työryhmä
on ilmaissut vahvan tukensa sille, että komissio ja jäsenvaltiot seuraavat
yhdessä EU:n lainsäädännön
käytännön vaikutuksia. Komissio jatkaa yhteistyötä
jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa saadakseen luotettavampaa tietoa EU:n
lainsäädännön vaikutuksista. Tämän työn tulokset otetaan huomioon seuraavassa
REFIT-ohjelman tulostaulussa. III.
Tulevia
REFIT-aloitteita EU:n
lainsäädännön pitäminen tarkoitukseen sopivana edellyttää jatkuvaa työtä. Tästä
syystä komissio päivittää REFIT-ohjelmaa säännöllisesti ja on
äskettäin päivittänyt EU:n lainsäädäntöä koskevan tarkastelun ja
kartoituksen, joka suoritettiin ensimmäisen kerran REFIT-ohjelman mukaisesti
vuonna 2013. Eri sidosryhmien lokakuusta 2013 alkaen esittämät komission
REFIT-ohjelmaa koskevat huomautukset ja ehdotukset
otettiin myös huomioon.[35] Tämän
analyysin perusteella komissio katsoo, että uudet, yksinkertaistamista ja
hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevat aloitteet ovat tarpeen useilla
osa-alueilla. Näihin aloitteisiin kuuluvat henkilö- ja matkustusasiakirjoja
koskevan EU:n lainsäädännön yksinkertaistaminen, uuden kattavan järjestelmän
kehittäminen yritystilastoja varten (ks. jäljempänä), keskitetyn
alv-palvelupisteen laajentaminen koskemaan kaikkea kuluttajakauppaa[36], EU:n
alv-verkkoportaalin kehittäminen yritysten informoimiseksi kansallisista ja
EU:n alv-säännöistä ja
kolmansien maiden luetteloita koskevan
viisumilainsäädännön kodifiointi[37]. EU:n yritystilastojen uusi rakenne: Komissio pyrkii virtaviivaistamaan
yritystilastojen viitekehyksen ja yksinkertaistamaan tietojen keruun. Vastauksena yritysten
valituksiin käynnistettiin EU:n sisäisiin kauppatilastoihin
liittyvä hanke (SIMSTAT). Sillä
testataan uusia, kerättyjen tilastotietojen hyödyntämistä helpottavia
tiedonkeruutekniikoita, jotka yksinkertaistavat ja vähentävät yritysten
raportointivelvoitteita. Tätä kustannustehokasta
lähestymistapaa on mahdollista soveltaa myös muihinkin tilastoihin (esim.
monikansallisia yrityksiä, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia
sijoituksia koskevat tilastot) ja jos testit ovat positiivisia, se otetaan
käyttöön laajemman yritystilastot yhteen
kokoavan puiteasetuksen (FRIBS) puitteissa. Komissio
valmistelee lainsäädännön kumoamista lisäksi seuraavilla osa-alueilla:
energiamerkinnät,[38] kuljetusmaksut ja -ehdot,[39] yhteinen maatalouspolitiikka ja yhdenmukainen
raportointi ympäristöalalla. Lisäksi
komissio tarkastelee unionin säännöstöä poliisiyhteistyön ja rikosasioita
koskevan oikeudellisen yhteistyön osalta niiden säädösten määrittämiseksi,
jotka voitaisiin kumota perussopimuksissa määrätyn siirtymäkauden päättymisen
yhteydessä.[40] Komissio
katsoo, että on hyvän lainsäädäntötavan mukaista perua ehdotukset, jotka eivät
edisty lainsäädäntöprosessissa,
jotta voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä tai soveltaa
vaihtoehtoisia tapoja suunnitellun lainsäädäntötavoitteen saavuttamiseksi.
Kaikkia vireillä olevia, lainsäätäjän käsiteltävinä olevia ehdotuksia on
tarkasteltu huolellisesti, ja tarkastelussa havaittiin
lisää ehdotuksia, jotka ovat joko
vanhentuneita tai ilman lainsäätäjän tukea ja jotka sen vuoksi olisi peruttava.
Näihin kuuluvat ehdotukset, jotka koskevat sijoittajien korvausjärjestelmiä,
ilmailun turvamaksuja, raskaana olevia työntekijöitä[41],
öljyvahinkojen korvausrahastoa ja mikroyritysten vapauttamista tiettyjen
elintarvikehygieniasäännösten noudattamisesta, vaikka viimeksi mainitusta olisi
ollut huomattavaa hyötyä pienemmille yrityksille.[42] Komission
vaihtumiseen liittyvien ajoituksellisten seikkojen vuoksi nykyinen komissio käsittelee tärkeimpiä kysymyksiä vuonna 2014.
Komissio on tarkastellut aloiteluetteloaan ja päättänyt säilyttää vain
tärkeimmät aloitteet. Komissio
suunnittelee myös käynnistävänsä
keskipitkällä aikavälillä useita
uusia, nykyisten EU:n sääntöjen arviointeja ja toimivuustarkastuksia ja arvioivansa
sopimusoikeuden soveltamista muun muassa seuraaviin: kuluttajien suojelu
lomaosakkeiden kaupassa, myöhästyneet maksut, esipakkauksia koskeva
oikeudellinen kehys, EU:n suunnittelujärjestelmä, esitteitä koskeva direktiivi,
vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen sen toimivuuden
parantamiseksi sisämarkkinoilla[43], hiilidioksidin
talteenotto ja varastointi, kevyiden hyötyajoneuvojen ja henkilöautojen
hiilidioksidipäästöt, televiestintä sekä laitonta maahantuloa, kauttakulkua ja
oleskelua koskeva lainsäädäntö[44]. Muilla keskeisillä
osa-alueilla, kuten digitaalisilla sisämarkkinoilla, joilla valmistellaan
laajempaa politiikan tarkastelua, on tärkeää määrittää jäljellä olevat esteet
ja arvioida sääntelykehystä kustannusten ja yksinkertaistamismahdollisuuksien
kannalta.[45] Kyseiset toimet ovat selkeästi
REFIT-ohjelman mukaisia. Kaikki
uudet aloitteet esitetään pääpiirteittäin komission yksiköiden
valmisteluasiakirjassa, ja ne on vahvistettava komission vuoden 2015
työohjelmassa. Kemikaalilainsäädäntö: Komissio katsoo, että toimia on jatkettava EU:n,
jäsenvaltioiden ja sidosryhmien tasoilla kemikaaleja koskevan lainsäädännön,
erityisesti REACH-asetuksen, täytäntöönpanon helpottamiseksi, ja sellaisten
osa-alueiden tarkastelemiseksi, joilla sääntöjä voitaisiin yksinkertaistaa ja
hallinnollista rasitusta keventää. Tämä on tehtävä siten, että saavutetaan
korkea terveyden ja ympäristön suojelun taso, mutta samalla taataan Euroopan teollisuuden
kilpailukyky ja innovointi alalla sekä
tavaroiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla. Komission REACH-asetusta
koskevassa uudelleentarkastelussa[46] vuonna 2013 havaittiin
joitakin mukauttamistarpeita, mutta kyseisen lainsäädännön pääteltiin toimivan
asianmukaisesti ja sitä ei näin ollen tarvitse tässä vaiheessa muuttaa. Komissio
kuitenkin myöntää, että on tarpeen keventää REACH-asetuksesta aiheutuvaa
pk-yritysten taloudellista ja hallinnollista rasitusta ja tehostaa
asetuksen täytäntöönpanoa kaikilla tasoilla. Asiaa koskevia korjaavia toimia on jo toteutettu, mukaan luettuna
maksujen huomattavat alennukset. Vuonna 2014 toteutetaan uusia toimenpiteitä:
pk-yrityksille annetaan erityisapua, jotta ne voivat rekisteröidä pienet
tuotantomäärät vuoden 2018 määräaikaan mennessä; tunnistetaan tehokkaampia
tapoja käsitellä erittäin vaarallisia aineita ja määritetään vaihtoehtoja
vaarallisille kemikaaleille; parannetaan yhteydenpitoa pk-yritysten kanssa; ja analysoidaan REACH-asetuksen vaikutuksia
pk-yrityksiin sekä kilpailukykyyn ja innovointiin. Keskipitkällä aikavälillä
harkitaan muita toimenpiteitä kemiallisten aineiden lupamenettelyn
parantamiseksi, jotta yritykset voivat paremmin ennakoida menettelyn tulosta.
Kyseisiin menettelyihin kuuluu esimerkiksi lupamenettelyjen alaisten aineiden
luettelon muuttaminen harvemmin, lupamenettelyn yksinkertaistaminen joidenkin erityisten vähäriskisten tapausten
osalta ja sosioekonomisten näkökohtien parempi huomioon ottaminen lisättäessä
uusia aineita luvanvaraisten aineiden luetteloon.[47] On tärkeää, että teollisuudella ja jäsenvaltioilla on aktiivinen
rooli REACH-asetuksen täytäntöönpanossa. Tähän voisi sisältyä esimerkiksi
kansallisten yhteyspisteiden ja/tai kauppakamarien
valmiuksien parantaminen, jotta ne voivat antaa REACH-asetuksen
täytäntöönpanoon liittyvää neuvontaa sekä varmistaa paremman koordinoinnin
jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä. Vuonna 2014 käynnistetään joukko aloitteita, jotka liittyvät
sääntelyn toimivuuteen kemian alalla. Tarkoitus on tehdä muun muassa
kumulatiivinen kustannusten arviointi ja toimivuustarkastus tärkeimmän
kemikaalilainsäädännön osalta,
REACH-asetusta lukuun
ottamatta. Päätelmät kyseisistä toimista, kuten meneillään olevasta
työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön arvioinnista ja REACH-asetuksen
aiemman uudelleentarkastelun tuloksista, antavat kokonaiskäsityksen sääntelyn
toimivuudesta tällä osa-alueella ja mahdollisuuksista parantaa sitä. Komissio
kehottaa sidosryhmiä ja jäsenvaltioita käynnistämään yhteisen pohdinnan
kyseisistä kysymyksistä ja sisällyttämään sen vuonna 2016 laadittavaan
kertomukseen. IV.
Horisontaaliset
toimet REFIT-ohjelma on osa
komission laajempaa järkevän sääntelyn toimintatapaa, johon sisältyy myös
vaikutustenarviointi, sidosryhmien kuuleminen ja jälkiarviointi. Komissio on
sitoutunut edelleen vahvistamaan kyseisiä välineitä ja muita horisontaalisia
toimia, esim.
painottamalla
enemmän sääntelyn kustannusten ja hyötyjen arviointia ja vähentämällä hallinnollisia velvoitteita, kuten
raportointivaatimuksia.[48] •
Vaikutustenarviointi Komission
vaikutustenarviointijärjestelmä toimii toimintasyklin alkuvaiheessa, jolloin
laaditaan uusia ehdotuksia, joilla kerätään tietoja päätöksentekoa varten, ja
varmistetaan, että komission ehdotukset ovat toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaatteiden mukaisia. Järjestelmää on vahvistettu ja parannettu
jatkuvasti vuodesta
2012 lähtien, jolloin se perustettiin. Vuonna 2009 julkaistiin tarkistetut suuntaviivat ja useilla osa-alueilla (kilpailukyky ja mikroyritykset,
perusoikeudet, sosiaalinen ja alueita koskeva vaikutus) on annettu lisäohjeita.
Tietopohjaa (parempia tietoja ja tieteellisiä lausuntoja) vahvistetaan
jatkuvasti vaikutustenarviointiprosessissa. Vaikutustenarvioinnin tulosten,
sekä hyötyjen ja kustannusten, nopean määrittämisen helpottamiseksi komissio on
ottanut käyttöön vakiomuotoisen kahden sivun mittaisen tiivistelmän vuoden 2013
vaikutustenarviointiraporteissaan. Saatujen kokemusten perusteella (yli 350
vaikutustenarviointia vuodesta 2010 lähtien) komissio on sitoutunut
tarkistamaan vaikutustenarviointia koskevia ohjeitaan, ja se ottaa huomioon
sidosryhmien näkemykset
julkisessa kuulemisessa, joka on tarkoitus käynnistää
kesäkuussa 2014. •
Jälkiarviointi EU:n sääntelyn
järjestelmällinen jälkiarviointi toteutetaan sen selvittämiseksi, onko EU:n
sääntelyn odotetut tulokset ja vaikutukset saavutettu. Arviointien suunnittelua
on parannettu ja arviointien ennakkosuunnitelmat julkaistaan
Europa-sivustolla.[49] Jälkiarvioinnin
parantamiseksi edelleen komissio järjesti uusia arviointisuuntaviivoja koskevan
julkisen kuulemisen marraskuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana. Tulokset
otetaan huomioon arviointisuuntaviivojen tulevan tarkistuksen yhteydessä.[50] Suuntaviivoissa viitataan
vuonna 2010 käyttöön otettuihin toimivuustarkastuksiin kattavina politiikan
arviointivälineinä, joilla arvioidaan yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta
sääntelyalojen välillä ja niiden sisällä ja sitä, onko koko politiikanalaa
koskeva laajempi sääntelykehys tarkoituksenmukainen. Toimivuustarkastukset on
saatu päätökseen useilla politiikan aloilla, kuten ympäristön (EU:n makean
veden politiikka), työllisyys- ja sosiaalipolitiikan (tiedottaminen ja
työntekijöiden kuuleminen), teollisuuspolitiikan (moottoriajoneuvojen
tyyppihyväksyntä) ja liikenteen (sisäiset ilmailualan markkinat) aloilla,[51] ja niiden perusteella on
mahdollista valmistella useita lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat
yksinkertaistamista ja hallinnollisen rasituksen keventämistä.[52] •
Sidosryhmien
kuuleminen Kansalaisten, työmarkkinaosapuolten sekä
elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa käytävä
vuoropuhelu auttaa varmistamaan, että EU:n lainsäädäntötyö on selkeää, hyvin
kohdennettua ja johdonmukaista. Työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien
kuuleminen on kirjattu perussopimuksiin, ja se on erityisen tärkeää
oikeasuhteisuus- ja toissijaisuuskysymysten kannalta.[53] Komissio toteuttaa kuulemista kaikissa toimintasyklin
vaiheissa. Jotta kuulemisten laatua, laajuutta ja kohdistamista voitaisiin
edelleen parantaa, komissio jatkaa kuulemisten suunnittelun parantamista
laatimalla kuulemisstrategioita politiikan valmisteluvaiheessa ja jatkuvalla
arviointien ennakkosuunnitelmien julkaisemisella. Komissio antaa kuulemisten
laadun parantamiseksi sisäiset suuntaviivat ja neuvoo ja tukee komission
henkilöstöä, joka järjestää sidosryhmien kuulemiset EU:n toimielinten ulkopuolella.
Kyseiset suuntaviivat julkaistaan julkista kuulemista varten ennen kuin
komissio hyväksyy ne. Komissio jatkaa myös talousarvion rajoissa pyrkimyksiään järjestää
kuulemiset useammilla kielillä kuulemisten kattavuuden lisäämiseksi. Komissio
aikoo vahvistaa kuulemisten käyttöä jälkiarvioinneissa ja
toimivuustarkastuksissa soveltamalla kuulemista koskevia vähimmäisvaatimuksia
samaan tapaan kuin vaikutustenarvioinnin osalta.[54]
Komissio suosittelee, että virastot soveltavat vähimmäisvaatimuksia kuulemisia
järjestäessään. Komissio
tarkastelee myös, miten täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä
koskevia julkisia kuulemisia voidaan parantaa. Komissio ryhtyy toimenpiteisiin palautteenannon
parantamiseksi.
Sidosryhmät voivat jo kommentoida sekä
kuulemissuunnitelmaa Sinun äänesi Euroopassa -sivustolla[55] että etenemissuunnitelmia, jotka komissio
julkaisee antaakseen viitteitä tulevasta lainsäädännöstään. Sähköinen
varoitusjärjestelmä on otettu hiljattain käyttöön.[56]
Verkkosivuja parannetaan kommenttien ja palautteen annon helpottamiseksi.
Sidosryhmiltä saadut vastaukset julkaistaan
tavallisesti 15 työpäivän kuluessa
kuulemisen päättymisestä, ja yhteenvetokertomus julkaistaan viimeistään
silloin, kun komissio hyväksyy ehdotuksen. Jotkin jäsenvaltiot keräävät
myös järjestelmällisesti kommentteja ja ehdotuksia sidosryhmiltä, jotka voivat
tarjota arvokkaan panoksen komission toimiin sääntelyn toimivuuden
parantamiseksi Euroopan tasolla. Lisäksi
komissio aikoo tehdä ehdotuksia yhteyksien laajentamisesta työmarkkinaosapuoliin
ja sidosryhmiin, erityisesti pk-yrityksiin, olemalla niihin suoraan yhteydessä
jäsenvaltioissa pidettävissä konferensseissa ja kuulemalla eurooppalaisia ja
kansallisia pk-järjestöjä ja Yritys-Eurooppa-verkostoa. •
Sääntelyn
kustannusten ja hyötyjen mittaaminen Kustannusten ja hyötyjen
mittaaminen on tärkeä osa järkevää sääntelyä.
Komissio julkaisi äskettäin sääntelyn
kustannusten ja hyötyjen
arviointimenetelmää koskevan ulkopuolisen
selvityksen tulokset, joita
voidaan hyödyntää vaikutustenarviointia koskevien
suuntaviivojen päivittämisessä.[57] Sääntelyn kustannusten ja
hyötyjen mittaaminen on etusijalla
myös toimivuustarkastuksissa ja jälkiarvioinneissa. Yksittäisillä teollisuudenaloilla aiheutuneiden
sääntelykustannusten arvioimiseksi komissio toteuttaa kumulatiivisia
kustannusten arviointeja. Teräs- ja alumiiniteollisuuden osalta on jo
tehty kaksi kumulatiivista kustannusten arviointia,[58] kemianteollisuuden osalta
on aloitettu kumulatiivinen kustannusten arviointi ja arviointeja on tarkoitus
toteuttaa metsäteollisuudessa, keramiikka- ja lasiteollisuudessa ja
rakennusalalla. Kumulatiivisilla kustannusten arvioinneilla voidaan arvioida tärkeimpiä kustannustekijöitä
koko teollisuudenalan laajuisesti.
Koska kumulatiivisten kustannusten
arviointien soveltamisala on rajallinen ja niissä keskitytään hyötyjen sijaan
sääntelyyn liittyviin kustannuksiin, ne eivät voi olla ainoa
politiikkasuositusten perusta. Niiden tulokset otetaan huomioon
jälkiarvioinneissa, toimivuustarkastuksissa ja vaikutustenarvioinneissa. EU:n tason sääntelyn
kustannusten mittaaminen asettaa erityisiä haasteita, koska komission
lainsäädäntöehdotusten arvioidut kustannukset muuttuvat usein
lainsäädäntöprosessin aikana ja kustannukset riippuvat jäsenvaltioiden
täytäntöönpanotoimista. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentin ja
neuvoston on saatettava arviot kustannuksista ja hyödyistä ajan tasalle, jos
ehdotukset muuttuvat lainsäädäntömenettelyssä.[59] Lisäksi kustannusten ja hyötyjen mittaamisen tarkkuus vaikutustenarviointien
ja jälkiarviointien osalta riippuu jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja
sidosryhmien antamien tietojen laadusta. Todellisten kustannusten
jälkiarviointi voi osoittaa huomattavia eroja ennakkoarviointiin verrattuna.
Kustannukset ja myös kustannussäästöt voidaan arvioida liian suuriksi.[60] Komissio tarkastelee jälkiarvioinnissaan yhä enenevässä määrin
sitä, missä määrin todelliset kustannukset ja hyödyt vastaavat aiemmissa
vaikutustenarvioinneissa tehtyjä arvioita. •
Raportointivaatimukset Sääntelyä
voidaan keventää parantamalla tehokkuutta,
yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä
vähentämällä raportointivaatimuksia.[61] Uusia ehdotuksia
tehdessään komissio pyrkii minimoimaan raportointivaatimuksia ja
yhdenmukaistamaan niitä. Raportointivaatimusten virtaviivaistamista ja yhdistämistä
koskevat toimet olisi toteutettava yhteistyössä Euroopan parlamentin ja
neuvoston kanssa, sillä raportointivaatimuksia lisätään usein
lainsäädäntöprosessin aikana.[62] Myös kansallisella,
alueellisella ja paikallistasolla olisi tehtävä tarkastuksia, jotta voitaisiin
määrittää velvoitteet, jotka ylittävät EU:n lainsäädännössä asetetut
vaatimukset. Komissio on
käynyt läpi raportointia (sekä sille annettavia raportteja että siltä
edellytettyä raportointia) ympäristön[63] ja työterveyden ja
-turvallisuuden[64] aloilla. Raportointivaatimukset
on virtaviivaistettu muun muassa koheesiopolitiikan ja energian aloilla[65]. Toimet voidaan laajentaa koskemaan muita aloja
vuonna 2015. V.
Sääntelyn toimivuus: yhteinen tavoite Komissio on tyytyväinen
jäsenvaltioiden ja sidosryhmien REFIT-ohjelmaa kohtaan osoittamasta
kiinnostuksesta ja erityisesti neuvoston ja Euroopan parlamentin tuesta.[66] Sen jälkeen, kun komission
REFIT-ohjelma julkaistiin viime lokakuussa, jäsenvaltiot[67]
ja sidosryhmät ovat saaneet suuren määrän kommentteja ja ehdotuksia. Niitä on
tarkasteltu vuonna 2014 REFIT-ohjelman mukaisesti suoritetussa sääntelyn
seulontaa koskevassa päivityksessä, ja ne julkaistaan komission järkevän
sääntelyn verkkosivuilla yhteisestä pohdinnasta, keskustelusta ja toiminnasta
informoimiseksi.[68] Komissio on myös tyytyväinen
elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kantaan, jonka mukaan
sääntelyn toimivuus on välttämätöntä ja tärkeää. Vastauksena joidenkin sidosryhmien huoleen
komissio vahvistaa, että REFIT-ohjelmassa ei kyseenalaisteta vahvistettuja
politiikkatavoitteita eikä sitä toteuteta kansalaisten, kuluttajien,
työntekijöiden ja ympäristön terveyden ja turvallisuuden kustannuksella.
Tiedottaminen on tärkeää, jotta kaikki sidosryhmät voivat nähdä ohjelmasta
aiheutuvat hyödyt, eli sen että komissio pyrkii varmistamaan, että EU:n
lainsäädäntötoimet toteutetaan tuloksellisella ja tehokkaalla tavalla, oikealla
tasolla, ja siten, että EU:n lisäarvo tulee selkeästi esiin. REFIT-ohjelman
täytäntöönpanosta saatu kokemus on osoittanut, että sääntelyn toimivuus voidaan
saavuttaa vain EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden (kansallinen, alueellinen ja
paikallinen taso) sekä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien
välisellä yhteistyöllä. Sääntelyn toimivuudelle olisi annettava etusija, ja
kaikkien EU:n toimielinten olisi arvioitava politiikkavalintojensa vaikutuksia
sekä valmisteluvaiheessa että lainsäädäntöprosessin aikana. Yhteistyö
jäsenvaltioiden kanssa on olennaisen tärkeää tietojen keräämiseksi ja sen
arvioimiseksi, onko EU:n lainsäädännöllä ollut odotettuja vaikutuksia. Myös jäsenvaltioiden
parlamentit antavat komissiolle palautetta politiikan suunnittelun
alkuvaiheessa ja valvovat komission ehdotuksia toissijaisuusperiaatteen
valvontamekanismin puitteissa[69]. Työmarkkinaosapuolten,
sidosryhmien, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten panos on myös olennaisen
tärkeä, jotta edistyminen järkevän sääntelyn soveltamisessa jatkuu. Tukea yhteiselle
pyrkimykselle ovat viime vuosina antaneet kaksi korkean tason työryhmää,
parempaa sääntelyä käsittelevä ja hallinnollista rasitusta käsittelevä, jotka
ovat antaneet panoksensa järkevää sääntelyä koskevaan toimintaohjelmaan.
Komissio katsoo, että kyseinen tuki ja asiantuntemus on hyödyllisintä yhdistää
yhteen ryhmään, jonka tarkistettuna toimeksiantona on arvioida EU:n sääntelyn
vaikutusta kentällä jäsenvaltioissa ja siten tukea vuosittain
REFIT-tulostaulussa julkaistavia tuloksia. Tämän työn avulla voitaisiin myös
määrittää sääntelyaloja, jotka ovat valmiita arvioitaviksi, sekä edistää
jälkiarviointeja ja toimivuustarkastuksia tiettyjen keskeisten kysymysten
osalta. Ehdotus uuden korkean tason työryhmän perustamiseksi tulevaa työtä
varten tehdään seuraavien kuukausien aikana. VI.
Päätelmät ja
tulevaisuudennäkymät Komissio on noudattanut sääntelyn toimivuutta koskevia sitoumuksiaan
joulukuusta 2012. Tässä tiedonannossa esitetään REFIT-ohjelman tulokset ja
nimetään alat, joille tulevat toimet olisi keskitettävä. REFIT-ohjelman täytäntöönpanosta tähän mennessä saaduista
kokemuksista voidaan tehdä useita päätelmiä. Ensinnäkin järkevä sääntely ja sääntelyn toimivuus edellyttävät
vankkaa poliittista sitoutumista ja siihen liittyviä politiikkojen ja
menettelyjen muutoksia kaikilla tasoilla: komissiossa, Euroopan unionin
toimielinten välillä ja jäsenvaltioissa. Sääntelyn toimivuus ei ole
kertaluonteinen pikaratkaisu eikä rasti ruutuun -harjoitus. Se edellyttää, että
hallintoelimille annetaan valtuudet toteuttaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa
ja siihen tarvittavat välineet, ja että sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti
politiikkaprosessiin kaikissa sen vaiheissa vaikutustenarvioinnista
jälkiarviointiin. Toiseksi tarvitaan sääntelymenettelyjen valvontaa.
Vaikutustenarviointilautakunnalla on merkittävä laadunvalvontatehtävä. Sen
tukena ovat olleet menettelysäännöt, joilla on varmistettu, että ainoastaan ne
ehdotukset, joihin on liitetty asianmukainen vaikutustenarviointi, voidaan
jättää kollegion käsiteltäväksi. Valvontaa toteuttavat myös Euroopan
parlamentti ja yhä useammin neuvosto arvioidessaan komission
vaikutustenarvioinnin asianmukaisuutta. Kyseessä on ainutlaatuinen tilanne:
harvat sääntelyviranomaiset soveltavat tai niihin sovelletaan samanlaista
laadunvalvontaa ja tarkastelua kuin Euroopan komission osalta. Jotkut ovat
ehdottaneet, että olisi perustettava ulkoinen laadunvalvontayksikkö. Komissio
ei tue tätä ajatusta, koska se olisi haitaksi sen päätöksenteolle ja
lainsäädännölliselle tehtävälle. Jotta komissio voi tehdä hyviä ja
tasapainoisia ehdotuksia, sen on tehtävä itse omat vaikutustenarviointinsa. Sen
jälkeen, kun komissio on julkistanut arviointinsa, ne voidaan asettaa
valvontaan ja julkisesti kommentoitaviksi. Kolmanneksi, kokemus on osoittanut, että kustannusten ja hyötyjen
määrällinen tarkastelu on välttämätön osa sääntelyn arviointia. Huomioon on
kuitenkin otettava myös määrällisen tarkastelun rajat. Komissio tarkastelee
järjestelmällisesti kustannuksia ja hyötyjä vaikutustenarvioinneissaan, jotka
kattavat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Ne ilmoitetaan
mahdollisuuksien mukaan määrinä. Kustannusten ja hyötyjen laskeminen ei ole
eksaktia tiedettä. Tarvittavia tietoja ei useinkaan ole saatavilla. Vaikutustenarvioinnissa
parhaaksi arvioidun vaihtoehdon odotetut kustannukset ja hyödyt lisääntyvät tai
vähenevät riippuen siitä, millaisia valintoja Euroopan parlamentti ja neuvosto
ovat tehneet lainsäädäntöprosessin aikana ja jäsenvaltiot täytäntöönpanon
aikana. Todelliset kustannukset voidaan laskea vain jälkikäteen. Sen vuoksi
REFIT-ohjelman yhtenä painopisteenä olisi oltava kustannusten ja hyötyjen
ilmaiseminen määrällisesti siinä määrin kuin mahdollista koko sääntelyprosessin
aikana soveltamalla asianmukaisia seuranta- ja jälkiarviointipuitteita.
Kustannuksia ja hyötyjä olisi tarkasteltava uudelleen ja mukautettava aina, kun
lainsäädäntöä tarkistetaan merkittävästi. Näin varmistetaan, että käytettävissä
on tarvittavat tiedot todellisten kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi. Neljänneksi, pikaratkaisut ja näppärät järjestelmät lainsäädännön
keventämiseksi eivät ole mahdollisia kun otetaan huomioon oikeusvarmuuden ja
ennustettavuuden tarve sekä aika, jonka lainsäädännön muuttaminen EU:n tasolla
kestää. Jokaisella muutoksella on hintansa ja muutoksesta aiheutuvia
siirtymäkuluja ei ole aina otettu riittävästi huomioon. Siirtymäkuluja on
punnittava huolellisesti suhteessa toimien toteuttamatta jättämisestä
aiheutuviin kustannuksiin. Viidenneksi, ne, joihin lainsäädäntö suoraan vaikuttaa, voivat
tuoda esiin tarpeettomia taakkoja ja kustannuksia, ja näin voidaan täydentää
merkittävästi määrällistä arviointia. Kuulemiset ja keskustelut ovat sen vuoksi
olennaisen tärkeitä. Kun nämä seikat otetaan huomioon, komissio aikoo tulevaisuudessa edelleen antaa etusijan
sääntelyn toimivuudelle ja edistää sitä. Se aikoo vastaisuudessakin keskittyä
osa-alueisiin, joilla EU:n lisäarvo on huomattava, toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaatetta kunnioittaen. Se aikoo saattaa päätökseen
vaikutustenarviointia, sidosryhmien kuulemista ja jälkiarviointia koskevien
suuntaviivojen tarkistusta koskevat valmistelut seuraavien
kuukausien aikana. Se aikoo ankkuroida REFIT-ohjelman tukevasti osaksi
komission menettelyjä ja käytäntöjä. Komissio
tekee edelleen tiivistä yhteistyötä Euroopan
parlamentin ja neuvoston kanssa sen varmistamiseksi, että yksinkertaistamisesta
ja hallinnollisen rasituksen keventämisestä saatavat hyödyt varmistetaan
lainsäädäntöprosessissa, ja kehottaa lainsäätäjää ja jäsenvaltioita kehittämään
riittävät valmiudet olla mukana tässä työssä omilla alueillaan ja toteuttamaan
vaikutusten ennakkoarviointeja silloin, kun komission ehdotuksia muutetaan
huomattavasti lainsäädäntömenettelyssä.[70] Lisäksi komissio aikoo
jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa, varsinkin
ABR+-ohjelman puitteissa, varmistaakseen arvioidut kustannussäästöt, kartoittaakseen täytäntöönpanoon liittyviä parhaita
toimintatapoja
ja
parantaakseen sääntelyn kustannuksia ja hyötyjä koskevien, EU:n sääntelyn
käytännön vaikutusten arvioinnissa tarvittavien tietojen laatua ja niiden
keruuta.[71] Euroopan komission ja jäsenvaltioiden
välistä yhteistyötä sääntelyn kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa olisi
vahvistettava. Olisi aloitettava yhteistyö EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon
arvioimiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Euroopan parlamentin ja
komission tänä
vuonna alkavat uudet toimikaudet tarjoavat mahdollisuuden
kaikille EU:n toimielimille
vahvistaa sitoutumisensa järkevään sääntelyyn ja sääntelyn
toimivuuteen. Komissio pyytää
työmarkkinaosapuolilta ja sidosryhmiltä näkemyksiä, tietoja ja näyttöä tässä
tiedonannossa ja sen ohessa julkaistavassa komission yksiköiden
valmisteluasiakirjassa esitetyistä REFIT-ohjelman tilanteesta ja näkymistä. [1] SWD(2013) 401 lopullinen, 1.8.2013. [2] COM(2013) 625 final, 2.10.2013. [3] Komissio sitoutui tekemään yhteensä 23 ehdotusta, joilla pyritään
yksinkertaistamaan ja keventämään sääntelytaakkaa; ehdotuksista 2 hyväksyttiin
vuonna 2013 ja vuonna 2014 on tarkoitus hyväksyä 15 ehdotusta. [4] COM(2013)721. [5] COM(2013)794. [6] Yhden henkilön yritystä koskeva ehdotus, joka hyväksyttiin 9.
huhtikuuta 2014, sisältää keskeisiä osia tästä aiemmasta ehdotuksesta. [7] REFIT-ohjelman mukaisesti peruutetut muut
ehdotukset koskivat lääkkeitä koskevaa yleisölle tiedottamista, Euroopan
rikosturvallisuustilastoista annettavaa asetusta, mallien oikeudellista suojaa,
yhteisöpatenttia (ehdotuksen sijaan yhteistyötä tiivistettiin) ja ajokorttia,
johon sisältyy kuljettajakortti. [8] Ehdotukset koskivat kampaajien työterveyttä ja -turvallisuutta, tuki-
ja liikuntaelimistön sairauksia, ympäristön tupakansavua sekä syöpää ja perimän
muutoksia aiheuttavia aineita. [9] Tähän kuuluvat säädökset, jotka koskevat vaarallisten aineiden
luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä, tieteellistä yhteistyötä elintarvikkeita
koskevista kysymyksistä, terästilastoja, rahanpesun selvittelykeskusten välistä
yhteistyötä ja peilien jälkiasennusta raskaisiin ajoneuvoihin. [10] Arviointia valvoo parempaa sääntelyä käsittelevä korkean tason ryhmä,
jossa on kansallisia sääntelyasiantuntijoita. Ryhmä toimii yhdessä komission
kanssa järkevää sääntelyä koskevan toimintaohjelman tarkastelemiseksi ja
kehittämiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. [11] http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/small-business-act/think-small-first/
[12]
Asetusta N:o 1169/2011 sovelletaan joulukuusta 2014 alkaen
lukuun ottamatta pakollisia ravintoarvomerkintöjä, joita aletaan soveltaa
joulukuusta 2016. [13] http://ec.europa.eu/food/food/labellingnutrition/foodlabelling/proposed_legislation_en.htm [14] Poikkeuksia sovelletaan esim. suoraan maatiloilta myytäviin
elintarvikkeisiin tai pieniin paikallisiin vähittäismyyjiin. Kevyempiä
järjestelyjä sovelletaan eräissä muissa pk-yrityksiä koskevissa tapauksissa eli
esim. ravintoarvotiedot voidaan laskea yleisesti tunnettujen ja hyväksyttyjen
tietojen perusteella, jolloin vältetään kalliit laboratoriotutkimukset. [15] Näiden säännösten nojalla jäsenvaltiot voivat säätää, että esimerkiksi
allergeeneja tai ruokaintoleransseja koskevat tiedot annetaan pakkaamattomien
elintarvikkeiden osalta ja ravintoloissa ainoastaan suullisesti tai pyynnöstä. [16] Direktiivi 2013/55/EU, julkaistu 28.12.2013 (EUVL L 354). [17] Komission delegoitu asetus (EU) N:o 862/2012. [18]
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU)
N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä
käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun
neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen
sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta. [19] Direktiivit 2014/24/EU ja 2014/25/EU: Omien lausuntojen hyväksyminen
alustavaksi näytöksi ja sen lähestymistavan omaksuminen, että asiakirjanäyttöä
edellytetään vain tarjouskilpailun voittaneelta tarjoajalta, voisi keventää
julkisiin tarjouskilpailuihin liittyvää hallinnollista rasitusta 80 prosentilla.
Ks. myös vaikutustenarviointi: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52011SC1585&from=EN. [20] Sähköisten
hankintojen käyttöön jo siirtyneet hankintaviranomaiset ja -yksiköt ovat
yleensä saavuttaneet 5–20 prosentin säästöt. Kokemukset osoittavat myös, että
investointikustannukset saadaan katettua nopeasti. Kun otetaan huomioon EU:n
hankintamarkkinoiden koko, jokainen viiden prosentin säästö voisi merkitä noin
100 miljardin euron palautusta julkiseen kassaan. (Sähköisiä hankintoja koskeva
strategia (KOM(2012)179 lopullinen). [21] Direktiivi 2012/19/EU: Ehdotukseen sisältyvien kansallisten
tuottajarekistereiden yhteentoimivuuden ja rekistereiden välisen tiedonsiirron
odotettiin tuovan tuottajille vuosittain noin 66 miljoonan euron
kustannussäästöt. Lainsäätäjä ei hyväksynyt tätä osaa komission ehdotuksesta. [22]
Lainsäätäjä vastusti arviointimenettelyjen
koordinoimiseksi ja integroimiseksi käyttöön otettavaa pakollista keskitettyä
asiointipistettä sekä toimenpiteitä ympäristövaikutusten arviointia koskevan
direktiivin (2011/92/EU) mukaisen päätöksenteon nopeuttamiseksi. Tämä vähensi
yritysten tehokkuusetuja. Lainsäätäjä vastusti myös jätteiden siirtoon
liittyvää pakollista sähköistä tietojenvaihtoa, jonka ansiosta yritykset
olisivat saaneet 44 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt. [23] Katso jäljempänä oleva III kohta: EU:n liiketoimintaa koskevien
tilastojen uusi rakenne. [24] Komission ehdotus yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)
(KOM(2011)121) on ollut lainsäädäntömenettelyssä maaliskuusta 2011 alkaen. [25] KOM(2009) 544: ”Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen
keventämiseksi Euroopan unionissa – Alakohtaiset keventämissuunnitelmat ja
toimet vuonna 2009”. [26] http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/modernising_rules/executive-summary_en.pdf
[27] Asetus(EU) N:o 608/2013. [28] Direktiivi 2012/19/EU. [29] Elintarviketurvallisuutta koskevassa EU:n lainsäädännössä
jäsenvaltioiden viranomaisten sallitaan ottaa käyttöön kevyempiä järjestelyjä,
jotka koskevat tiettyjä pienyritysten investointeja lihanjalostusalalla. [30] EU:n lainsäädännössä edellytetään, että vähintään 3,5 tonnia painavien
kevyiden hyötyajoneuvojen ajoaika kirjataan, ja säädetään asiaa koskevasta
poikkeuksesta pienyrittäjien osalta, jotka ajavat lyhyitä matkoja enintään 7,5
tonnin painoisilla ajoneuvoilla. Tietyissä kansallisissa säännöissä
edellytetään kuitenkin ajoajan kirjaamista vähintään 2,8 tonnin painoisilta
ajoneuvoilta. [31] Direktiivi 2006/46/EY. [32] Yhdessä tämän tiedonannon kanssa esitettävään REFIT-ohjelman
ensimmäiseen tulostauluun ei vielä sisälly tietoja jäsenvaltioiden
toteuttamista toimista. [33] 1) Pk-yrityksille annetaan enemmän mahdollisuuksia hyötyä
yksinkertaistetuista kirjanpito/tilinpäätösjärjestelmistä – direktiivi
2006/46/EY, annettu 14. kesäkuuta 2006; 2) Jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus
olla soveltamatta tiettyjä tilinpäätösdirektiivien säännöksiä mikroyrityksiin –
direktiivi 2012/6/EU, annettu 14. maaliskuuta 2012; 3) Jätteen siirtojen
ilmoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen – komission
suosituskirje jäsenvaltioille, heinäkuu 2010; 4) Ainoastaan tarjouskilpailun
voittaneen yrityksen on annettava hankintamenettelyssä asiakirjat, jotka
todistavat yrityksen soveltuvuuden tarjoajaksi – KOM(2011) 896; 5) Vastaajien
määrän vähentäminen kerättäessä tilastotietoja EU:n sisäisestä kaupasta –
asetus (EY) N:o 638/2004, annettu 31. maaliskuuta 2004; 6) EU:n
teollisuustuotantoa koskevien raportointivaatimusten keventäminen – neuvoston
asetus (ETY) N:o 3924/91, annettu 19. joulukuuta 1991, ja komission asetus (EY)
N:o 36/2009, annettu 11. heinäkuuta 2008; 7) Laskuja koskevien lisävaatimusten
poistaminen ja sähköisten laskujen laajemman käytön mahdollistaminen –
neuvoston direktiivi 2010/45/EU, annettu 13. heinäkuuta 2010; 8)
Alv-palautusmenettelyssä vaaditun velvollisuuden poistaminen, joka koskee
vaatimusta täyttää paperinen lomake sen jäsenvaltion kielellä, jossa alv
palautetaan – neuvoston direktiivi 2008/9/EY, annettu 12. helmikuuta 2008; 9)
Digitaaliset ajopiirturit, erityisesti digitaalisten ajopiirturien käyttöönotto
ja niiden käytön yksinkertaistaminen, ottaen huomioon sen, että pienyrittäjiin
sovellettavaa poikkeusta ajopiirtureita koskevista vaatimuksista laajennetaan
tulevaisuudessa, ja että yksinkertaistamista jatketaan – asetus (ETY) N:o
3821/85, annettu 19. heinäkuuta 2011; 10) Kuljetustariffeja koskevan
ilmoituksen poistaminen/asiakirjatodisteiden ajoneuvossa pitämistä koskevan
velvollisuuden keventäminen – neuvoston asetus (EY) N:o 569/2008 (asetuksen
11/60 muuttamisesta), annettu 12. heinäkuuta 2008; 11) Tieliikennettä ja
maanteiden henkilöliikennettä koskevien velvoitteiden yksinkertaistaminen –
asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, ja asetus (EY) N:o
1072/2009, annettu 21. lokakuuta 2009; ja 12) Kananmunien merkintöjen
yksinkertaistaminen – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o
1308/2013, annettu 17. joulukuuta 2013. [34] Ks. hallinnollisen rasituksen keventämistä Euroopan unionissa koskevan
toimintaohjelman loppuraportti SWD (2012) 423 lopullinen. [35] Komissio on saanut huomautuksia ja ehdotuksia jäsenvaltioiden (Suomi,
Saksa, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta) viranomaisilta, elinkeinoelämän
sidosryhmiltä, ammattiliitoilta ja kansalaisjärjestöiltä. Niihin voi tutustua
komission järkevän sääntelyn verkkosivustossa osoitteessa: http://ec.europa.eu/smart-regulation/refit/index_en.htm. [36] Aloitteen tavoitteena on vähentää rajat ylittävän kaupan esteitä ja
turvata jäsenvaltion alv-tulot tekemällä EU:n arvonlisäverojärjestelmästä
yksinkertaisempi, neutraali ja nykyistä vankempi. [37]
Muita aloitteita ovat ydinalan lainsäädännön tarkastelu,
tilapäisiä matkustusasiakirjoja koskeva ehdotus ja tekstiilituotteiden tuontia
ja kaksikäyttötuotteita koskevien asetusten tarkastelu. [38] Jääkaappien (direktiivi 2003/66/EY), kotitalouksien astianpesukoneiden
(direktiivi 1999/9/EY) ja pesukoneiden (direktiivi 1995/12/EY) energiamerkinnät
uusien täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymisen jälkeen. [39]
Neuvoston asetus N:o 11 Euroopan talousyhteisön
perustamissopimuksen 79 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta syrjinnän
poistamiseksi kuljetusmaksuista ja -ehdoista, annettu 16. elokuuta 1960. [40] Siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 oleva 10 artikla. [41]
KOM(2008) 6004. [42] KOM(2007) 90 lopullinen. [43] Neuvosto esitti joulukuussa 2013 pyynnön vastavuoroisen tunnustamisen
periaatteen soveltamista koskevan kertomuksen antamisesta vuoden 2015
puoliväliin mennessä (ks:
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/intm/139846.pdf). [44]
Muita aloja ovat muun muassa vasikanlihaa koskevat kaupan
pitämisen vaatimukset, naudanlihaa koskevat merkinnät, syrjäisimpiä alueita
koskeva ohjelma, polttoaineiden laatua koskeva direktiivi (kun se on saatettu
osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu täysimääräisesti täytäntöön),
öljyvarastot, kalastuksen valvontaa koskeva asetus, ydinturvallisuus,
standardointi, asbestin aiheuttama ympäristön pilaantuminen, eläinkokeet,
strateginen ympäristöarviointi, tulvavaara, haihtuvat orgaaniset yhdisteet,
vakuutukset (kun täytäntöönpanosta on saatu tarvittavaa kokemusta), koulutus,
tieliikenteen, meriliikenteen ja meriturvallisuuden pätevyysvaatimukset ja
toimiluvat, aluksilla syntyvän jätteen vastaanottolaitteet satamissa, sähköinen
alv-laskutus, keskitetty minipalvelupiste sekä rakennus, lasi- ja
keramiikkateollisuus. [45] Tähän sisältyy verkkopalveluja koskevan lainsäädännön tarkastelu –
ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen
oikeussuojasta annettu direktiivi 98/84/EY ja tietoyhteiskunnan
palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista
tietyistä oikeudellisista näkökohdista annettu direktiivi
2000/31/EY. [46] COM(2013)49, liitteenä komission valmisteluasiakirja SWD (2013)25. [47] Ks. lisätietoja oheisasiakirjoina julkaistuissa komission yksiköiden
valmisteluasiakirjoissa. [48] Ks. KOM(2012) 746. [49] Ks. komission järkevän sääntelyn verkkosivusto:
http://ec.europa.eu/smart-regulation/evaluation/index_en.htm. [50] Viranomaisilta,
sidosryhmiltä ja kansalaisilta on saatu julkisen kuulemisen yhteydessä 53
vastausta. Vastaukset ja yhteenvetokertomus julkaistaan komission järkevän
sääntelyn verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/smart-regulation/index_en.htm. [51] Loppuraportti saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/smart-regulation/evaluation/documents_en.htm.
[52] Tiedottamista ja työntekijöiden kuulemista koskeva toimivuustarkastus
voisi työmarkkinaosapuolten kuulemisen tulokset huomioon ottaen johtaa kolmen
direktiivin konsolidoimiseen, ja puitedirektiivi 2007/46/EY tarkistetaan
moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan toimivuustarkastuksen jälkeen,
ks. täydelliset tiedot REFIT- ohjelman tulostaulussa. [53] Kuulemisesta
määrätään SEU-sopimuksen 11 artiklassa ja toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2.
Työmarkkinaosapuolten kuulemisesta sosiaalipolitiikan yhteydessä määrätään
SEUT-sopimuksen 153, 154 ja 155 artiklassa, joissa niille tarjotaan myös
mahdollisuus osallistua REFIT-ohjelmaan. [54]
Ei koske erityisiä kuulemisjärjestelyjä, jotka on
määritelty perussopimuksissa, EU:n muussa lainsäädännössä tai kansainvälisissä
sopimuksissa (esim. työmarkkinaosapuolten kuulemiset). [55] http://ec.europa.eu/yourvoice/index_fi.htm. [56] Kirjautua voi osoitteessa https://webgate.ec.europa.eu/notifications/homePage.do?locale=en. [57] Ks. selvitys ”Assessing the costs and benefits of regulation”
osoitteessa http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/commission_guidelines/docs/131210_cba_study_sg_final.pdf. [58] Ks: http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/metals-minerals/files/steel-cum-cost-imp_en.pdf
ja: http://ec.europa.eu/enterprise/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=7124&lang=en&title=Final-report.
[59] Esimerkkinä tästä voidaan mainita kasvien ja kasvituotteiden tuontia
EU:hun koskevat säännöt, joiden osalta on vaarana, että
lainsäädäntömenettelyssä parhaillaan käsiteltävänä olevat muutokset komission
ehdotukseen lisäävät yritysten kustannuksia (COM(2013)267 – Komission ehdotus
asetukseksi kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, ks. myös siihen
liittyvä tulostaulu). [60] Jälkikäteen lasketut todelliset kustannukset
voivat erota ennakkoarvioinneista tekniikan edistymisen ja yritysten
innovoinnin ja tehokkuuden vuoksi. Esimerkiksi terästeollisuuden alalla
ympäristönsuojelukustannukset tuotetonnia kohti ovat pysyneet vakaina tai
laskeneet viimeisten noin 20 vuoden aikana siitä huolimatta, että alan
ympäristötehokkuus on parantunut. (Terästeollisuuden kumulatiivisten
kustannusten arviointi: http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/metals-minerals/files/steel-cum-cost-imp_en.pdf). [61] Raportointivaatimukset
ovat usein yhteydessä toisiinsa, minkä vuoksi esimerkiksi vaatimus,
jonka mukaan komission on raportoitava neuvostolle ja Euroopan parlamentille,
voi tuoda uusia raportointivelvoitteita jäsenvaltioiden viranomaisille,
sidosryhmille ja yrityksille. [62] Koheesiopolitiikkaa koskevista yleisistä säännöksistä annetussa
asetuksessa luetellaan 28 yksittäistä raportointivaatimusta 11 alalla; kuusi
niistä edellyttää säännöllistä raportointia. Lähetettyjä työntekijöitä
koskevaan lopulliseen direktiiviin sisältyy jäsenvaltioita koskevia
lisäraportointivaatimuksia, jotka on lisätty lainsäädäntöprosessin aikana (ks.
REFIT-ohjelman tulostaulu). [63]
Aiemmin
erillisten raportointimenettelyjen virtaviivaistamisen osalta on edistytty
huomattavasti vesialalla (meristrategiadirektiivin, vesipolitiikan
puitedirektiivin ja luontotyyppi- ja lintudirektiivien välillä) siten, että
tiedot on ilmoitettava vain kerran eri direktiiveissä asetettuja vaatimuksia
vastaavasti, mikä keventää huomattavasti hallinnollista rasitusta. Yhdyskuntajätevesien
alan raportointivaatimusten vähentämistä koskevan erillisen pilottihankkeen
tulosten johdosta raportointivaatimukset yksinkertaistuvat ja niistä tulee
tehokkaampia. [64] Vuodesta
2007 alkaen jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle 24:n työterveys ja
-turvallisuusalan direktiivin käytännön täytäntöönpanosta yhden raportin
erillisten raporttien sijaan (direktiivi 2007/30/EY, annettu puitedirektiivin
89/391/ETY muuttamisesta). [65]
Vuonna 2013 komissio
suoritti raportointivelvoitteiden kartoituksen energian ja koheesiopolitiikan
aloilla vaatimusten yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Yksistään
energia-alalla tämä mahdollisti 43 raportointivelvoitteen yhdistämisen, jolloin
velvoitteiden määrä väheni 14:ään. [66] Ks. 24.
– 25. lokakuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joulukuussa
2013 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät ja Euroopan parlamentin 17.
huhtikuuta 2014 antama päätöslauselma ”Top 10” -kuulemisesta ja pk-yrityksiin
kohdistuvan sääntelytaakan keventämisestä. [67] Erityisesti Suomi, Saksa, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat
vastaanottaneet huomautuksia. [68] http://ec.europa.eu/smart-regulation/refit/index_en.htm
(varmistettava). [69] Perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti. [70] Ks. myös tämän tiedonannon ohessa julkaistava REFIT-ohjelman
tulostauluun sisältyvä analyysi yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen
rasituksen keventämiseen tähtäävien ehdotusten muutoksista
lainsäädäntöprosessissa. [71] Arvioiden mukaan kolmannes EU:n lainsäädännöstä aiheutuvasta taakasta
liittyy lainsäädännön täytäntöönpanoon kansallisella tasolla.