28.4.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/37

1.

on tyytyväinen, että komissio on pannut alulle joukon kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä (1). Ne muodostavat Euroopan unioniin yhteiset ja johdonmukaiset puitteet resurssien tehokasta käyttöä varten. Alueiden komitea korostaa, että niiden toteutus edellyttää poliittista muutosvalmiutta, pitkän aikavälin investointipolitiikkaa ja -suunnittelua, kansalaisten tietoisuuden lisääntymistä ja vahvempaa sitoutumista sekä asennemuutosta resurssien suhteen. Komitea tähdentää lisäksi paikallis- ja alueviranomaisten avainasemaa laajemmin kyseisten politiikkojen yhteydessä, mutta myös niiden toimeenpanossa ja arvioinnissa (2).

2.

pitää kiertotalouteen siirtymistä ehdottoman tarpeellisena sekä tiedostaa siirtymisen edut sellaisina kuin korkean tason eurooppalainen resurssitehokkuusfoorumi on asian esittänyt (3). Alueiden komitea muistuttaa, että tämä on loogista jatkoa sitoumuksille, jotka on tehty etenemissuunnitelman ”Kohti resurssitehokasta Eurooppaa” yhteydessä EU:n seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa. Komitea korostaa, että kiertotalouden luominen on välttämätöntä, jos kaikki resurssitehokkuustavoitteet halutaan saavuttaa ja jotta talous saadaan takaisin kasvu-uralle ja vähemmän riippuvaiseksi primaariraaka-aineista, siten että toiminnan tuloksena suojellaan ympäristöä paremmin.

3.

on siksi erittäin huolissaan komission joulukuussa ilmoittamasta aikeesta vetää pois säädösesitys, jolla edistetään kiertotaloutta muuttamalla useita jätealan direktiivejä. Komitea katsoo, että kyseinen ehdotus, jonka työstämiseksi kaikki EU:n toimielimet ja sidosryhmät ovat jo nähneet huomattavan paljon vaivaa, on kaiken kaikkiaan tasapainoinen kompromissiteksti. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että sekä Euroopan parlamentti että ministerineuvosto samoin kuin useat sidosryhmät ovat selkeästi ilmaisseet tukevansa lainsäädäntäprosessin jatkamista.

4.

kehottaa Euroopan komissiota muokkaamaan kiertotaloutta koskevan lähestymistavan yhdennetymmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Siirtyminen kiertotalouteen vaatii jätteen syntymisen ehkäisemisen ja uudelleenkäytön painottamisen ohella kattavaa ketjuajattelutapaa ja eri politiikanalojen ja aloitteiden yhteenkuuluvuuden parantamista. Viimeksi mainittuihin kuuluvat seuraavat: etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa, seitsemäs ympäristöä koskeva toimintaohjelma, energia- ja ilmastopaketti, ympäristöjalanjälki (elinkaariarviointi ja hiilijalanjälki) ja eurooppalainen biopohjainen strategia ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle”.

5.

ottaa huomioon tässä yhteydessä Euroopan komission aikomuksen esittää vuoden 2015 loppuun mennessä ”paranneltu” ja ”kunnianhimoisempi” ehdotuspaketti. Komitea epäilee kuitenkin suuresti, onko tämänhetkistä parempiin kompromisseihin pääseminen mahdollista lukuisissa monitahoisissa aiheissa ja suhteellisen lyhyessä ajassa. Komitea muistuttaa tarpeesta asettaa selkeät ja luotettavat oikeudelliset suuntaviivat paikallis- ja alueviranomaisille ja korostaa kiertotalouden tarjoamaa valtavaa potentiaalia edistää talouskasvua. Komitea suosittaakin, ettei hukata aikaa vaan jatketaan komission ehdotusten käsittelyä ja parantelua jo aloitetun lainsäädäntäprosessin puitteissa. Komitea kehottaa komissiota ja lainsäätäjiä ottamaan tulevassa työssään huomioon seuraavat huomiot ja suositukset, jotka koskevat muun muassa kiertotalouden aseman vahvistamista tuotteiden varhaisissa suunnittelu- ja valmistusvaiheissa.

6.

painottaa, että on välttämätöntä sisällyttää biotalous kiertotaloutta koskevaan EU:n tarkastelutapaan kokonaisuudessaan. Biotalouden vuotuinen liikevaihto on 22 miljardia euroa, ja se antaa tärkeän panoksen vihreään ja kestävään kasvuun ja edistää uusia työllistämis- ja markkinamahdollisuuksia. Biopohjaiset investoinnit tehdään useimmiten alue- ja paikallistasolla, missä luodaan uusia arvoketjuja ja työpaikkoja sikäläisten lukuisien alhaalta ylöspäin rakentuvien aloitteiden ansiosta.

7.

muistuttaa tässä yhteydessä ennen kaikkea kiertotalouden tarjoamista erinomaisista mahdollisuuksista tuoda säästöjä EU:n yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille. Komitea korostaa, että säästöt voitaisiin ohjata laajamittaisiin pitkän aikavälin investointeihin, jotka kohdistuvat EU:n talouteen ja jotka sitä kautta luovat pysyviä työpaikkoja EU:hun.

8.

painottaa tarvetta jatkaa kiertotaloudelle suotuisan poliittisen kehyksen luomista kaikilla tasoilla – EU-, valtio- ja aluetasolla – toteuttamalla toimenpiteitä, joissa yhdistyvät järkevä sääntely, markkinapohjaiset välineet – joiden osalta erityinen paino on kierrätysmateriaalien käytön edistämisessä –, tutkimus ja innovointi, kannustinmekanismit, tiedonvaihto ja vapaaehtoisuuteen perustuvien lähestymistapojen tukeminen. Komitea katsoo, että suunnittelu ja innovointi ovat olennaisia kiertotalouteen siirtymistä nopeuttavia tekijöitä, ja kehottaa komissiota tukemaan innovointia erityisesti EU:n innovointi- ja tutkimusohjelman (Horisontti 2020) puitteissa, tukemaan yhä useampien, tuotteisiin ja palveluihin soveltuvien kiertotalousmallien kehittelyä erityisesti johdonmukaisemman tuotepolitiikan puitteissa, jatkamaan ekosuunnitteludirektiivin tarkistamista ja soveltamista ottamalla käyttöön resurssitehokkuuskriteerit ja määrittämään, miten ympäristövaikutusten arviointia on tarkoitus käyttää tuotteiden ja prosessien suunnittelussa.

9.

kannattaa ekosuunnittelua käsittelevän direktiivin soveltamista kestävyyteen, modulaarisuuteen, uudelleenkäytettävyyteen ja kierrätettävyyteen liittyviin resurssitehokkuuskriteereihin. Tähän on myös sisällytettävä asianmukainen kuluttajaneuvonta, joka käsittää myös tulevat ensisijaiset tuoteryhmät vuosien 2015–2017 työsuunnitelmassa. Komitea on kehottanut tarkistamaan ekologista suunnittelua koskevan direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimet perusteellisesti. Resurssitehokkuutta tulisi tässä yhteydessä edistää laajentamalla direktiivin soveltamisalaa muihin kuin energiatuotteisiin, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia (4).

10.

painottaa sen merkitystä, että jo tuotantoprosessien varhaisissa vaiheissa kiinnitetään erityistä huomiota komposiittimateriaaleista valmistettuihin pakkauksiin, jotta voidaan vähentää tällaisista materiaaleista syntyvää jätettä, jota ei voida kierrättää lainkaan tai vain monimutkaisen ja kalliin tekniikan avulla. Komitea ehdottaa, että ympäristömerkki ulotettaisiin yhä useampiin palveluihin ja tuotteisiin, jotta sekä varmistetaan jätteiden vähentämistoimien helpompi toteuttaminen että tarjotaan kuluttajille hyödyllisempiä ja selkeämpiä ohjeita tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

11.

pitää tervetulleena Euroopan komission esittämiä aloitteita ympäristöä säästävien julkisten hankintojen edistämiseksi. Tämä koskee erityisesti ohjeita mahdollisuuksista, joita uudet julkisia hankintoja koskevat direktiivit tarjoavat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen alalla, ja suositusta, joka koskee seurantaa siitä, miten jäsenvaltiot onnistuvat saavuttamaan ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevan ohjeellisen 50 prosentin tavoitteen, sekä tukea ympäristöä säästävien julkisten hankintojen verkostojen luomiseksi viranomaisten keskuuteen. AK toistaa kuitenkin ehdotuksensa, jonka mukaan jäsenvaltioiden hallituksille ja EU:n toimielimille tulisi määrätä ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia sitovia tavoitteita (5).

12.

toistaa, että on välttämätöntä seurata Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeen ”Resurssitehokas Eurooppa” edistymistä Eurooppa 2020 -strategian sekä siihen liittyvien EU-ohjausjakson ja vuotuisen kasvuselvityksen puitteissa. Resurssitehokkuudesta on tehtävä erottamaton osa Eurooppa 2020 -strategiaa koskevien kansallisten raporttien järjestelmää, kansallisia uudistusohjelmia sekä maakohtaisia suosituksia. Komitea kehottaa tässä yhteydessä Eurooppa-neuvostoa sisällyttämään Eurooppa 2020 -strategian väliarviointiin uuden resurssituottavuuden yleistavoitteen, jonka mukaan resurssituottavuutta tulee vuoteen 2030 mennessä lisätä vähintään 30 prosenttia mitattuna BKT:n ja raaka-aineiden kulutuksen välisenä suhteena, mutta kansallisella tasolla jo olemassa olevat tavoitteet samanaikaisesti huomioon ottaen (6).

13.

panee merkille, että jätehuollossa on edistytty ennakoivaan toimintatapaan perustuvan unionin säädöskehyksen ansiosta. Alueiden komitea korostaa, että tietyt jäsenvaltiot ja paikallis- alueviranomaistahot ovat saavuttaneet EU:n tavoitteet tällä alalla ja ylittävät ne. Komitea katsoo, että tulevassa lainsäädännössä tulee ottaa huomioon erilaiset lähtötilanteet ja auttaa erityisesti heikoiten suoriutuvia jatkamaan ja lisäämään tämänsuuntaisia ponnistelujaan.

14.

katsoo, että vastuullisessa ja kestäväpohjaisessa jätehierarkiapolitiikassa on pyrittävä vähentämään mahdollisimman paljon jätteen tuottamista ja supistamaan jätteistä ja jätehuollosta ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia mutta myös vähentämään resurssien kulutusta ja palauttamaan talouden kiertoon jätteiden sisältämät raaka-aineet. Alueiden komitean mielestä jätehierarkian noudattaminen on tehokkain keino vähentää jätehuollosta aiheutuvia taloudellisia ja rahoituskustannuksia, ja siksi onkin harmillista, ettei komission tiedonannossa tarkastella mahdollisuutta sisällyttää jätteisiin liittyvään puitedirektiiviin sitovaa yleistä jätteiden määrän vähentämistavoitetta.

15.

katsoo, että olisi helpotettava niiden mekanismien soveltamista, joiden avulla määritellään, että tuote on sivutuote tai että sitä ei enää luokitella jätteeksi. Tämä on näet yksi suorimmista tavoista edistää materiaalien palauttamista tuotantosykliin ja siten siirtymistä kohti kiertotaloutta.

16.

tähdentää, että EU:n alueiden ja jäsenvaltioiden väliset erot voimassa olevassa jätehuoltolainsäädännössä asetettujen tavoitteiden noudattamisessa (7) huomioon ottaen on erittäin tärkeää kannustaa yhteistyön tekemiseen ja hyvien käytänteiden levittämiseen tällä alalla, jolloin autetaan heikommin edistyneitä saavuttamaan lopulliset päämäärät. On kuitenkin otettava huomioon, että haja-asutusvaltaisilla ja harvaan asutuilla alueilla sekä alueilla, missä etäisyydet jätteenkäsittelylaitoksiin ovat pitkät, jätehuoltokustannukset nousevat ja jätteettömyyden lopullinen tavoite on hyvin vaikea saavuttaa.

17.

huomauttaa, että on syytä luoda markkinat jätteistä saataville materiaaleille ja niistä valmistetuille tuotteille laatimalla yhdenmukainen oikeudellinen kehys ja takaamalla lisäksi tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille toimijoille, jotka hyödyntävät näitä materiaaleja ja palauttavat ne talouden kiertoon.

18.

korostaa alue- ja paikallisyhteisöjen keskeistä roolia tämän alan lainsäädännön täytäntöönpanossa, jätteiden käsittely- ja varastointi-infrastruktuurin luomisessa ja rahoittamisessa sekä jätevirtojen toimivan hallinnoinnin varmistamisessa; viimeksi mainittu tehtävä on yksi laajimmista alue- ja paikallisyhteisöjen vastuulla olevista haasteista. Alueiden komitea toivoo edelleen, kuten se on todennut aiemmassakin lausunnossaan (8), että paikallis- ja alueyhteisöt otettaisiin tiiviimmin mukaan tarkistamaan tavoitteita, jotka asetetaan niiden noudatettavaksi. Komitea pyytää tässä yhteydessä EU:ta varmistamaan, että paikallis- ja alueyhteisöt saavat tukea ja niiden kanssa tehdään yhteistyötä tasolla, joka noudattaa täysin toissijaisuusperiaatetta.

19.

pitää valitettavana, että ehdotetulla direktiivillä ei edistetä riittävästi energian tuottamista kierrätettäväksi kelpaamattomista jätteistä – jätteen hyödyntämisprosessin viimeisenä vaiheena –, vaikka se parantaisi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia vastata niille kaikille asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja vahvistaisi samalla Euroopan unionin energiaomavaraisuutta.

20.

katsoo, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotukseen liitetyn vaikutuksenarvioinnin tulokset (9) ovat varsin optimistisia, ja kehottaa komissiota täsmentämään tietoja, joiden pohjalta arviointi on laadittu. Tämä koskee etenkin tieteellisiä perusteita, joiden nojalla komissio on valinnut tietyn lähestymistavan, kyseisen menettelyn kustannuksia ja sitä, onko järkevää valita kriteeriksi parhaiten suoriutuvien jäsenvaltioiden tilanne.

21.

katsoo aiempien suositustensa (10) mukaisesti, että jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten on nopeutettava taloudellisten välineiden järjestelmällistä käyttöönottoa jätehuollossa, esimerkiksi edistämällä tällaisten välineiden sisällyttämistä jätehuoltosuunnitelmiin ja sääntöjen noudattamista koskeviin suunnitelmiin (osana varhaisvaroitusjärjestelmää) ja edistämällä laajennettua tuottajan vastuuta. Komitea korostaa näiden välineiden mahdollisuuksia tuottaa paikallis- ja alueyhteisöille tuloja, joita ne voivat käyttää jätetavoitteiden täytäntöönpanoon ja noudattamisen valvontaan liittyvien hallinnollisten kustannusten (osittaiseen) kompensoimiseen ja jotka antaisivat myös varat roskien siivoamiseen liittyviä toimia, kierrätystä ja muita ympäristöhankkeilta varten.

22.

kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia säilyttämään direktiiviehdotuksen liitteessä VI yhdyskuntajätteen yksiselitteisen määritelmän. Määritelmää olisi selvennettävä niin, ettei se enää perustu jätteen kerääjätahoon vaan kerätyn jätteen laatuun. Yhteinen selkeä määritelmä tarvitaan, jotta voidaan varmistaa toimien yhdenmukaisuus ja asianmukainen täytäntöönpano sekä vertailla eri paikallis- ja alueyhteisöjen ja jäsenvaltioiden saavutuksia.

23.

on tyytyväinen ehdotukseen muuttaa sellaisen jätteen määritelmää, jota pidetään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten valmisteltuna. Vaikka määritelmä ei vielä aivan täysin perustu tuloksiin, se vastaa pyyntöjä, joita alueiden komitea oli aiemmin esittänyt kierrätystehokkuudelle ja tosiasiallisesti kierrätetyille jätemäärille tarkoitetun yhteisen laskentamenetelmän käyttöön ottamiseksi (11).

24.

suosittelee komissiolle, että se tarkistaa keräystä ja erilliskeräystä koskevat määritelmät, koska niistä on jäsenvaltioittain toisistaan eriäviä tulkintoja. Lisäksi alueiden komitea suosittaa, että myös lajittelun käsite määritellään, sekä tilastoihin ja viestintään että materiaalien laatuun liittyvistä syistä, sillä useat jäsenvaltiot mittaavat ja laskevat lajitteluasemille toimitetut jätemäärät, ja niissä voi olla jopa 30 prosenttia epäpuhtauksia.

25.

korostaa ja tukee ajatusta, että on tärkeää ottaa käyttöön yhteinen kierrätystavoitteiden laskentamenetelmä ja on tyytyväinen komission ehdotukseen. Tämä yksinkertaistaminen ja ”tulossuuntautuneen menetelmän” valinta mahdollistavat erilaisen suoriutumisen paremman vertailemisen EU:ssa ja edistävät jätteen muuntamista käyttökelpoisiksi resursseiksi. Komitea korostaa, että ehdotettuun laskentamenetelmään liittyy kuitenkin vielä avoimia kysymyksiä. Tiettyjen jätevirtojen osalta saattaa osoittautua varsin vaikeaksi saavuttaa tavoitteet nykyisiä tekniikoita soveltamalla. Komitea kehottaa Euroopan komissiota selvittämään menetelmää ja siinä käytettyjä määritelmiä ja tarpeen vaatiessa ehdottamaan mukautuksia.

26.

panee merkille, että ”jätehierarkian” tärkeysjärjestyksen kärjessä on jätteiden syntymisen estäminen, ja jätehierarkian periaatteiden noudattamiseksi tämä olisikin asetettava kaikkien muiden asioiden edelle ottaen myös huomioon, että jätteet ovat olennainen osa kiertotaloutta. Sen vuoksi komission olisi ensi sijassa ehdotettava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia velvoittavia tavoitteita, joihin liittyy saastuttaja maksaa -periaatteen kokonaisvaltaisen soveltamisen lisäksi myös taloudellisia kannustimia.

27.

toistaa pyyntönsä, että asetetaan sitova tavoite yhdyskuntajätteen syntymisen ehkäisemiselle tai sen vähentämiselle EU:ssa, jotta yhdyskuntajätteen määrä henkeä kohden olisi vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia pienempi kuin se oli vuonna 2010 (12).

28.

suosittaa, että toteutetaan muun muassa seuraavanlaisia lisätoimenpiteitä jätteiden erilliskeräyksen ja kierrätyksen parantamiseksi: edistetään kotitalousjätteen imukuljetusta erillisiin keräyssäiliöihin; sijoitetaan rakennustyömaille monilokeroisia säiliöitä, joilla helpotetaan eri tyyppisen rakennus- ja purkujätteen erottelua ja siitä huolehtimista; kehitetään hallintamalleja ja välineistöä aurinkopaneeleista syntyvän jätteen – jonka ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa – kierrättämiseksi sekä perustetaan infrastruktuuriverkosto käyttöikänsä loppuun tulleiden ajoneuvojen puhdistusta ja hyödyntämistä varten.

29.

korostaa, että kiertotalouteen siirryttäessä on paitsi tarkasteltava jätehuoltoa myös otettava mukaan tuotekehitykseen ja -valmistukseen liittyvät alat. Jotta tuotteita pystyttäisiin helposti kierrättämään ja asettamaan saataville, on edistettävä ympäristön huomioon ottavaa tuotesuunnittelua sekä sellaisten teknologioiden yleistämistä, jotka tuottavat vain vähän tai ei ollenkaan jätettä.

30.

kehottaa neuvostoa ja parlamenttia hyväksymään jätteitä koskevan puitedirektiivin 8 artiklaan tehdyn muutosehdotuksen, joka liittyy laajennettuun tuottajan vastuuseen ja jonka mukaan jäsenvaltiot velvoitetaan jatkossa – eikä vain kehoteta – kannustamaan tuotteiden ekotehokkuuden varmistamiseen ja ekosuunnitteluun, jotta tuotteet muun muassa ovat kestäviä ja kierrätykseen soveltuvia, ja ottamaan huomioon tuotteiden vaikutukset koko niiden elinkaaren ajan.

31.

panee merkille, että ehdotetussa direktiivissä ei ole asetettu yhtään määrällistä tavoitetta ympäristön huomioon ottavan tuotesuunnittelun edistämiseksi, ja edellyttää talouden toimijoiden kantavan entistä suuremman vastuun ympäristöstä. Niin ollen komitea toivoo, että annetaan konkreettisia suosituksia markkinoille saatettavien tavaroiden koostumukseen lisättävien kierrätysmateriaalien prosenttiosuudesta. Komitea kiinnittää huomiota myös ympäristömerkkiin hyödyllisenä välineenä.

32.

toteaa, että laajennetun tuottajan vastuun periaate, jota sovelletaan valmistajiin ja maahantuojiin, on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi jätteiden syntymisen ehkäisemiseen tarkoitettuja toimia painottavassa politiikassa. Alueiden komitea toivoo kuitenkin liitännäistoimien toteuttamista sen varmistamiseksi, etteivät kustannukset koidu lopullisen käyttäjän ja kuluttajan maksettaviksi ja että saatu tuotto sijoitetaan takaisin jätehuoltoprosessiin.

33.

tukee edelleen laajennetun tuottajan vastuun periaatteen lujittamista EU:n lainsäädännössä (13) vähimmäisvaatimusten käyttöönottoa koskevan ehdotuksen avulla (keräyskustannusten kattaminen, jätevirtojen hallinnointi ja käsittely, kansalaistiedotuksesta ja tuotesuunnittelun muokkaamisesta ympäristömyötäisemmäksi koituvat kulut).

34.

kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa pysymään kunnianhimoisina komission ehdottaman yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteen suhteen. Alueiden komitea on myös tyytyväinen uuteen säännökseen, jonka mukaan jäsenvaltioiden on sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiinsa kriittisiä raaka-aineita merkittävästi sisältävien jätteiden kierrätystä koskevia toimenpiteitä.

35.

suosittaa, että unionin lainsäädännöstä tehdään samalla kertaa sekä kunnianhimoista että realistista. Alueiden komitea korostaa, että yhteistä laskentamenetelmää koskevaan ehdotukseen yhdistettyinä tavoitteiden muuttamista koskevat ehdotukset voivat osoittautua raskaaksi haasteeksi useille jäsenvaltioille ja paikallis- ja alueyhteisöille, varsinkin mikäli niillä on ollut vaikeuksia panna nykyistä lainsäädäntöä täytäntöön. Uudet tavoitteet pitäisi asettaa sen jälkeen, kun on analysoitu yksityiskohtaisesti voimassa olevien tavoitteiden noudattamatta jättämisen syyt ja niiden vaikutuksia aluetasoon, sillä demografiset ominaispiirteet ovat erityisen merkittävä tekijä eräillä alueilla, missä väestötiheys on äärimmäisen alhainen. Komitea ehdottaa, että määritetään samalla kertaa sekä kunnianhimoisia että realistisia kierrätystavoitteita, jotka pohjautuvat jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueviranomaistahojen kanssa käytyyn perusteelliseen keskusteluun toimenpiteistä, joiden avulla voidaan taata niiden tehokas seuranta ja onnistunut toteutus.

36.

korostaa, että nykyisten tavoitteiden soveltaminen vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain ja alueittain. Se kiinnittää kuitenkin huomion siihen, että tietyissä jäsenvaltioissa saadut myönteiset tulokset osoittavat myös, että kunnianhimoisetkin tavoitteet ovat saavutettavissa tai ainakin niitä voidaan lähestyä, kunhan olosuhteet ovat suotuisat ja tarvittava hallintokapasiteetti on saatu aikaan sinne, missä sitä ei vielä ole lainkaan (14).

37.

vetoaa ponnekkaasti sen puolesta, että uudessa direktiivissä asetetut tavoitteet korreloivat kierrätettyjen tai talteen otettujen aineiden laadun kanssa siten, että kierrätetyt materiaalit eivät ole vahingollisia ympäristölle eivätkä ihmisten terveydelle ja voidaan varmistaa kyseisten aineiden tasavertainen kilpailu markkinoilla primaariraaka-aineiden kanssa. Lisäksi olisi määriteltävä yhdenmukaiset ja selkeät laskentaperusteet todellisten kierrätyskiintiöiden selvittämiseksi.

38.

kehottaa säilyttämään pakkausjätteen kierrätykselle vuosiksi 2020, 2025 ja 2030 kunnianhimoisen tavoitetason ja kannattaa ehdotettua kierrätysasteen laskentatavan yhtenäistämistä, jonka mukaan kierrätysaste rajataan koskemaan vain kierrätystoimintaa sen sijaan, että se koskisi talteenottoa ja kierrätystä kuten nykyisin. . Määrälliset kierrätystavoitteet tulee asettaa ehdotetun laskentatavan muutosten vaikutustarkastelujen jälkeen. Myös pakkausten suora uudelleenkäyttö tulee ottaa laskentamenetelmissä ja tavoitteissa huomioon. AK on aiemmin pyytänyt, että tarkastellaan mahdollisuuksia nostaa muovipakkausten kierrätysaste 70 prosenttiin ja lasin, metallin, paperin, pahvin ja puun kierrätysaste 80 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

39.

toistaa esittämänsä pyynnön, että EU:n tarkistettuun direktiiviin sisällytetään uusi biojätteen kierrätystavoite alan kehittämiseksi ja määrällisten tavoitteiden käyttöön ottamiseksi (15). Lisäksi komissio voisi myös asettaa pakollisia kompostin laatukriteereitä biojätteen kierrätysmarkkinoiden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi (16). Tätä varten voisi olla hyödyllistä laatia kansalaisille jaettavia ohjeita, jotta parannettaisiin kerättyjen ja kompostointiin tarkoitettujen biojätteiden laatua.

40.

kehottaa jälleen painokkaasti asettamaan uudelleenkäytön valmistelua koskevia täydentäviä tavoitteita, jotka ovat sitovia ja kullekin jätevirralle erillisiä ja ominaisia ja jotka koskevat erityisesti kalusteita, tekstiilejä ja sähkö- ja elektroniikkalaitejätettä, semminkin kun tällaisia tavoitteita on eräissä maissa jo asetettu valtakunnallisella tai alueellisella tasolla (17).

41.

on – Euroopan parlamentin kehotettua ottamaan asteittain käyttöön kiellon viedä jätteitä kaatopaikalle (18) – vaatinut, että kaiken kierrätettävän jätteen ja biojätteen kaatopaikoille sijoittaminen kielletään vuoteen 2020 mennessä (19). Alueiden komitea toistaa asian suhteen Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämänsä pyynnön, että säilytetään ainakin ehdotettu tavoite, jonka mukaan 1. tammikuuta 2025 alkaen ei mitään biojätettä saa enää viedä kaatopaikoille ja kierrätyskelpoiset jätteet kerätään erikseen ja tosiasiallisesti kierrätetään aina kun se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa.

42.

pyytää tarkistamaan vähennystavoitteiden muotoilua, koska esitetyssä laskennassa ja suhteutuksessa on sekoitettu käsitteet ”tavanomaisen jätteen kaatopaikka” ja ”yhdyskuntajäte”, vaikka tavanomaisen jätteen kaatopaikoille voidaan viedä muutakin kuin yhdyskuntajätettä. AK ehdottaa myös, että ehdotettuun vapaaehtoiseen tavoitteeseen, jonka mukaisesti kaatopaikalle vietävän jäännösjätteen osuus saa olla enintään 5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, voitaisiin lisätä joustavampia elementtejä. Komitea korostaa kuitenkin, että se tulee muuttaa sitovaksi kyseisten jätteiden kaatopaikalle viennin vähentämistä koskevaksi tavoitteeksi. Tämä vastaisi paremmin seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa esitettyyn tehtävänantoon ja olisi enemmän alueiden komitean aiempien suositusten mukainen (20).

43.

kehottaa komissiota toimimaan edelleen rakennus- ja purkujätteen kierrätysasteen parantamisen puolesta ja erityisesti arvioimaan, onko yksi ainoa rakennus- ja purkujätettä koskeva tavoite riittävä kannustamaan erilaisen rakennusjätteen keräämiseen, lajitteluun ja kierrätykseen vai olisiko tarpeen määritellä omat tavoitteet niille rakennusmateriaaleille, joiden rakennus- ja purkujätteen määrä on pienempi.

44.

on tyytyväinen siihen, että on otettu käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, jonka avulla on tarkoitus valvoa uudessa direktiivissä ehdotettujen kierrätystavoitteiden noudattamista. Tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät suunnitelmat ovat samansuuntaisia kuin alueiden komitean suositukset kullekin jäsenvaltiolle laadittavista erityisistä etenemissuunnitelmista. Komitea kehottaa kuitenkin komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille metodologista tukea mainittujen suunnitelmien laatimisessa.

45.

komitea kannattaa lisäksi velvoitetta laatia vuosittain kertomus, jota täydennetään laadunvalvontakertomuksella ja jonka riippumaton kolmas osapuoli todentaa. Tämä säännös voisi luoda tarvittavat edellytykset sille, että jokaisen jäsenvaltion tavoitteistaan selviytymistä arvioidaan paremmin ja että mahdollistetaan toimenpiteitä tulosten parantamiseksi tässä asiassa.

46.

esittää, että vuosikertomuksen toimittamisen kolmannen osapuolen todennettavaksi tulisi olla pakollista vain, mikäli epäillään kertomuksen käsittelemän aineiston luotettavuutta. Komitea suosittelee, että komissio määrittelee objektiiviset kriteerit ja tarjoaa metodologista tukea tällaisen todentamisen suorittamiseksi.

47.

katsoo, että yhdyskuntajätteen, pakkausjätteen ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätystä koskevat uudet tavoitteet, kierrätettävän jätteen kaatopaikalle vientikielto ensin vuoteen 2025 ja sen jälkeen vuoteen 2030 mennessä, varhaisvaroitusjärjestelmä tai kertomusvelvoitteiden muuttaminen eivät anna syytä huoleen toissijaisuusperiaatteen toteutumista ajatellen. Erot nykyisten tavoitteiden saavuttamisen asteessa sekä komission uusille tavoitteille esittämä aikataulu tuottavat kuitenkin tiettyjä vaikeuksia suhteellisuusperiaatteen kannalta (21).

48.

panee huolestuneena merkille useat uuden direktiivin säännökset, jotka oikeuttavat komission hyväksymään delegoituja säädöksiä.