19.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 458/7

Yleisesittelijä:

Giuseppe Iuliano

1.1

EU:n maahanmuuttopolitiikan uudessa vaiheessa on noudatettava strategista lähestymistapaa, joka sisältää keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymän, ja keskityttävä siihen, että edistetään kokonaisvaltaisella tavalla avoimia ja joustavia laillisia maahanmuuttokanavia. Käsillä olevassa lausunnossa kehotetaan ETSK:n ja Euroopan kotouttamisfoorumin tekemään työhön tukeutuen unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajia ottamaan huomioon työmarkkinaosapuolien ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli sen varmistamisessa, että unionin maahanmuuttopolitiikat sisältävät sosiaalisen näkökulman ja että niillä tuotetaan lisäarvoa, sekä ottamaan huomioon kyseisten politiikkojen vaikutukset työmarkkinoihin, elin- ja työoloihin ja perusoikeuksiin.

1.2

ETSK katsoo, että nyt kun eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan kehittämistyön käynnistämisestä on kulunut viisitoista vuotta, on aika siirtyä EU:n ja kansallisvaltioiden välisistä toimivaltaa koskevista keskusteluista käytännön toimiin ja panna Lissabonin sopimuksessa määritellyt arvot ja poliittiset periaatteet täytäntöön konkreettisten ja erityisten poliittisten toimien avulla. ETSK:n mielestä on saatava aikaan konkreettisia tuloksia, jotta voidaan kehittää todellinen yhteinen ja yhdistetty maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontapolitiikka.

1.3

EU voi tuottaa huomattavaa lisäarvoa yhteisen maahanmuuttopolitiikan avulla. ETSK toivoo, että toiminnassa asetetaan etusijalle esteiden poistaminen ja syrjimättömyys työmarkkinoilla. Unionin tulee luoda yhteinen eurooppalainen maahanmuuttosäännöstö ja laatia käsikirja yhteisistä suuntaviivoista säännöstön täytäntöönpanon ja käytettävyyden varmistamiseksi. Säännöstöön tulee yhdistää eurooppalainen strategia, jonka avulla EU:sta tehdään houkutteleva vaihtoehto lahjakkuuksille ja puututaan tutkintoja ja pätevyyksiä koskeviin esteisiin. EU:n tulisi perustaa pysyvä eurooppalainen työperäistä maahanmuuttoa käsittelevä foorumi. ETSK tarjoutuu hoitamaan tätä tehtävää ja toimimaan paikkana, jossa työmarkkinaosapuolet keskustelevat työperäistä maahanmuuttoa koskevista jäsenvaltioiden toimintalinjoista ja analysoivat niitä ja jossa vaihdetaan hyviä käytänteitä.

1.4

EU on käynnistänyt eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen. Jäsenvaltiot soveltavat kuitenkin edelleen erilaisia menettelyjä ja myöntävät eritasoista suojelua. On varmistettava solidaarisuuden ja jaetun vastuun periaatteen toteutuminen, jotta turvapaikkahakemukset jakautuisivat nykyistä tasapuolisemmin jäsenvaltioiden kesken. Dublinin yleissopimus tulee korvata nykyistä solidaarisemmalla järjestelmällä, jossa otetaan huomioon turvapaikanhakijoiden oma tahto ja jolla varmistetaan vastuun nykyistä oikeasuhtaisempi jakautuminen. On myös vahvistettava Euroopan turvapaikanhakijoiden tukiviraston toimivaltuuksia ja kiinnitettävä erityistä huomiota sen operatiiviseen tukitoimintaan sekä turvapaikka-asioiden tukiryhmien toimintaan sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka tarvitsevat erityistukea tai hätäapua. Unionin on olennaisen tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot käyttävät humanitaarisin perustein myönnettäviä viisumeja nykyistä yhtenäisemmin, johdonmukaisemmin, itsenäisemmin ja joustavammin viisumisäännöstön mukaisesti.

1.5

EU:n rajavalvontapolitiikka tulee ankkuroida rajojen valvontaa ja tarkastuksia koskevan jaetun vastuun vahvistamiseen sekä periaatteiden ja oikeuksien toteutumisen turvaamiseen niiden hallinnossa. Ne jäsenvaltiot, jotka muodostavat unionin yhteisen ulkorajan, joutuvat vastaamaan maahanmuuttovirtoihin ja turvapaikanhakijoiden virtoihin liittyviin vaikeisiin tilanteisiin. EU:n on otettava käyttöön taloudelliseen ja toiminnalliseen solidaarisuuteen perustuvia vastaanottomenettelyjä. Frontexin roolia tulee vahvistaa, ja virastosta tulee kehittää eurooppalaisesta rajavartijajoukosta koostuva EU:n yhteinen rajavartioyksikkö jäsenvaltioiden tueksi. Samalla on kehitettävä nykyistä tehokkaampi ja järjestelmällisempi vastuuvelvollisuusmenettely, joka koskee Frontexin toimintaa ja niiden säännösten täytäntöönpanoa, jotka sisältyvät asetukseen (EU) N:o 656/2014 Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston koordinoiman operatiivisen yhteistyön puitteissa suoritettavaa ulkoisten merirajojen valvontaa koskevista säännöistä.

1.6

EU:n on ajettava kansainvälisen siirtolaislainsäädännön kehittämistä ja ryhdyttävä edistämään maahanmuuttajien ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten standardien ja välineiden ratifioimista ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. EU:n tulee solmia strateginen kumppanuus ihmisten liikkuvuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvien kysymysten parissa toimivien muiden kansainvälisten toimijoiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston, kanssa.

1.7

Henkilöiden rajatylittävän liikkuvuuden aiheuttamien haasteiden käsittelyssä ei voi keskittyä pelkästään rajatarkastusten ja -valvonnan ulkoistamiseen. Maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa on jatkettava tästä näkökulmasta. EU:n tulisi tarjota asianomaisille maille ja niiden kansalaisille muita mahdollisuuksia työ- tai opiskeluperäiseen maahanmuuttoon laillisten, joustavien ja avoimien menettelyjen avulla. Liikkuvuuskumppanuuksien tulee olla nykyistä tasapainoisempia ja osapuolia oikeudellisesti sitovia. Euroopan ulkosuhdehallinnon on parannettava koordinointia ulkopolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan painopisteiden välillä ja sovellettava lähestymistapaa, jossa ihmisoikeudet ovat keskeisellä sijalla.

2.1

EU:n puheenjohtajavaltio Italia on pyytänyt Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (ETSK) laatimaan valmistelevan lausunnon EU:n tulevasta maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikasta. ETSK haluaa osallistua aiheen käsittelyyn muotoilemalla strategisia ehdotuksia maahanmuuttokysymyksiä koskevien aiempien lausuntojensa pohjalta (1). Työmarkkinaosapuolien ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien roolin tulee näkyä ja sosiaalisen vuoropuhelun tulee olla mukana kaikissa EU:n vuoteen 2020 tähtäävän maahanmuuttopolitiikan seuraavaa vaihetta edeltävissä keskusteluissa. ”Sosiaalisella näkökulmalla” on keskeinen merkitys pyrittäessä varmistamaan kyseisten politiikkojen tuottama lisäarvo ja arvioitaessa niiden oikeasuhtaisuutta ja vaikutusta.

2.2

ETSK on todennut useissa yhteyksissä, että unionin maahanmuuttopolitiikassa on noudatettava strategista lähestymistapaa, joka sisältää keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymän, ja keskityttävä siihen, että edistetään kokonaisvaltaisella ja kattavalla tavalla avoimia ja joustavia laillisia maahanmuuttokanavia, varmistetaan perusoikeuksien turvaaminen, tarjotaan kestäväpohjaisia ja solidaarisia ratkaisuja kansainvälisen suojelun myöntämiseen, otetaan huomioon työmarkkinatilanne ja ryhdytään käsittelemään kotouttamispolitiikkoihin olennaisesti kuuluvia haasteita ja niiden vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin sekä rasismiin ja muukalaisvihaan.

2.3

Komitea on sitoutunut merkittävällä tavalla sen takaamiseen, että maahanmuuttajat pääsevät osallistumaan maahanmuuttopolitiikkojen alullepanoon etenkin Euroopan kotouttamisfoorumissa  (2), jonka komissio päätti perustaa vuonna 2009 ja jonka tukikohtana toimivat ETSK:n toimitilat. Kotouttamisfoorumi on vakiinnuttanut asemansa eurooppalaisena yhteyspisteenä, joka helpottaa laajapohjaista vuoropuhelua sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja maahanmuuttajien aktiivista osallistumista eurooppalaisia kotouttamispolitiikkoja koskeviin tärkeisiin keskusteluihin. Foorumi käy parhaillaan läpi muutosprosessia, tavoitteena maahanmuuttopolitiikkojen käsittely kokonaisuutena. ETSK aikoo vahvistaa sitoutumistaan foorumiin sen toiminnasta ja tuloksista tehdyn arviointitutkimuksen pohjalta ja etenkin tiivistää suhteitaan maahanmuuttajaorganisaatioihin, varmistaa osallistumisensa politiikkojen seurantaan ja parantaa yhteistyötä parlamentin ja alueiden komitean kanssa.

3.1

On kulunut 15 vuotta siitä, kun ensimmäiset askeleet kohti yhteistä maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajapolitiikkaa otettiin Amsterdamin sopimuksen tullessa voimaan vuonna 1999. ETSK katsoo, että EU:n tulevia maahanmuuton toimintalinjoja suunniteltaessa on palattava perusperiaatteisiin, jotka määriteltiin Tampereen ohjelmassa vuonna 1999  (3), ja otettava huomioon etenkin periaate kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta, solidaarisuuden ja jaetun vastuun periaate, Euroopan perusoikeuskirjassa määritellyt perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Lissabonin sopimus toimii yhteisenä toimintaohjeena. Nämä perussopimuksiin sisältyvät yleisperiaatteet on pantava täytäntöön täysimittaisesti.

3.2

ETSK toteaa, että unionin pyrkimykset ja arvot rajoittuvat usein retorisiin ilmaisuihin ja että käytännöt ja lainsäädännöt ovat ristiriidassa näiden arvojen kanssa (4). ETSK kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioiden edustajia ottamaan ratkaisevan askeleen, joka ei jää pelkästään retoriikan ja periaatejulistusten asteelle, ja tekemään konkreettisia aloitteita, jotka täytäntöön pantuina tuottavat todellisia tuloksia. Tämän tulee tapahtua tiiviissä toimielinten välisessä yhteistyössä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa, mutta niiden lisäksi myös työmarkkinaosapuolet ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta ovat tässä yhteydessä tärkeitä kumppaneita.

3.3

Maahanmuuttoon liittyvistä haasteista, joita kohdataan Välimeren alueella ja pitkin EU:n yhteisiä ulkorajoja, on kirjoitettu paljon, ja niistä käydään viestimissä ja poliittisella tasolla keskustelua, joka toisinaan hipoo järjenvastaisuutta ja kansallismielistä populismia. ETSK vetoaa rationaalisen, tosiasioihin ja objektiivisiin ja riippumattomiin tutkimuksiin pohjautuvan keskustelun puolesta. On pantava selvästi etusijalle sen selvittäminen, mitä todella tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa ja kehittää todellista yhteistä ja yhdistettyä maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontapolitiikkaa. ETSK:n mielestä on aika laatia yhteistä eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa koskeva uusi eurooppalainen strategia, joka nivotaan Eurooppa 2020 -strategiaan ja jossa keskitytään periaatteiden täytäntöönpanoon.

3.4

Kun on kyse aiheista, joihin liittyvät jäsenvaltioiden edustajien poliittiset intressit ovat niin merkittäviä, on olennaisen tärkeää, että kaikkien näiden politiikkojen kohteena olevien kolmansien maiden kansalaisten (paperittomat siirtolaiset mukaan luettuina) perusoikeudet ovat kaiken tulevan politiikan kulmakivi (5). Etusijalle on asetettava niiden ongelmien ratkaiseminen, jotka liittyvät EU:ssa työskentelevien miljoonien maahanmuuttajien elin- ja työolojen parantamiseen (6). ETSK pitää erityisen tärkeinä kysymyksiä, jotka liittyvät maahanmuuttopolitiikkojen sosiaali- ja työllisyyspoliittisiin vaikutuksiin, ja on tukenut lähestymistapaa, jossa analysoidaan työllisyyttä ja sitä, minkälaisia vaikutuksia maahanmuuttopolitiikoilla on työntekijöiden ja heidän perheidensä sosioekonomiseen syrjäytymiseen ja integroitumiseen (7).

3.5

Kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelun edellytyksiä koskevat politiikat kuuluvat jäsenvaltioiden ja EU:n jaetun toimivallan piiriin. Lissabonin sopimuksessa määrätään, että EU:n tulee kehittää kaikki vaiheet kattavaa yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. ETSK katsoo, että EU voi tuottaa merkittävää lisäarvoa kehittämällä työllisyyden ja koulutuksen alalla sellaista yhteistä politiikkaa ja jaettua lainsäädäntöä, joka on pitkälle yhdenmukaistettua ja jossa toteutetaan laaja-alaista lähestymistapaa alakohtaisen sääntelyn sijaan (8). Nykyinen lainsäädäntökehys on epäyhtenäinen, vaikeaselkoinen ja hajanainen. Tämä tilanne luo oikeudellista epävarmuutta ja poliittista epäjohdonmukaisuutta, joihin on puututtava mahdollisimman pian.

3.6

ETSK katsoo, että nykyinen lainsäädäntö on tarpeen konsolidoida maahanmuuttosäännöstön muotoon. Säännöstöllä tulisi lisätä EU:ssa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia ja vapauksia koskevaa avoimuutta ja oikeudellista selkeyttä sekä vahvistaa lainsäädäntöä yhteisiä oikeuksia ja standardeja koskevan yhtenäisen ja avoimen kehyksen avulla, joka kattaa myös paperittomat maahanmuuttajat (9). Säännöstössä tulisi niin ikään tarkastella EU:ssa oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden sosioekonomista tilannetta (10). Ensisijainen toimi olisi myös eurooppalaisten oikeuksien ja standardien saavutettavuuden parantaminen sekä syrjinnän ja rasismin torjunta työmarkkinoilla yhteisistä eurooppalaisista suuntaviivoista laadittavan käsikirjan avulla.

3.7

On myös ratkaistava yksi kiperimmistä ongelmista, jonka useat maahanmuuttajat ja yritykset kohtaavat Euroopassa, nimittäin korkeakoulu- ja ammattitutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen puute  (11). ETSK kehottaa laatimaan eurooppalaisen strategian, jonka avulla EU:sta tehdään kansainvälisesti houkutteleva vaihtoehto lahjakkuuksille, sekä puuttumaan ammattipätevyyksiä ja korkeakoulututkintoja koskeviin perusteettomiin esteisiin. Tähän liittyen tulisi myös antaa horisontaalista lainsäädäntöä (12).

3.8

Tässä yhteydessä on otettava asianmukaisesti huomioon väestötilanne, väestön ikääntyminen sekä työmarkkinatilanne jäsenvaltioissa. Vuonna 2011 antamassaan valmistelevassa lausunnossa (13) maahanmuuton roolista EU:n väestötilanteessa ETSK huomauttaa, että kolmansista maista tulevien työntekijöiden ja perheiden maahanmuuttoa olisi tulevina vuosina lisättävä. EU tarvitsee avointa ja joustavaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa sekä korkeakoulutettujen ja keskitason koulutuksen hankkineiden työntekijöiden että vähäistä koulutusta edellyttävillä aloilla työskentelevien henkilöiden työperäisen maahanmuuton laillisia ja avoimia kanavia pitkin, kunhan jäsenvaltiot voivat edelleen vapaasti määrätä maahan päästämiensä henkilöiden lukumäärän. ETSK toivoo, että toiminnassa asetetaan etusijalle heikossa asemassa olevia siirtotyöntekijöitä, kuten naisia, koskevien esteiden ja syrjinnän poistaminen työmarkkinoilla. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, ettei maahanmuutto ole ainoa vastaus työvoiman puutteeseen ja että jäsenvaltiot voivat pohtia myös muita ratkaisuvaihtoehtoja, jotka saattavat olla tarkoituksenmukaisempia.

3.9

EU:n tulisi perustaa ETSK:n puitteissa pysyvä eurooppalainen työperäistä maahanmuuttoa käsittelevä foorumi, jossa työmarkkinaosapuolet, jäsenvaltioiden julkiset työvoimapalvelut, rekrytointitoimistot ja muut sidosryhmät keskustelisivat työperäistä maahanmuuttoa koskevista jäsenvaltioiden toimintalinjoista ja analysoisivat niitä ja jossa vaihdettaisiin käytänteitä työmarkkinoiden tarpeiden sekä tasapuolista taloudellista ja sosiaalista osallisuutta haittaavien esteiden määrittämiseksi. ETSK ilmaisee toistamiseen tukensa komissiolle (14) ja ehdottaa, että neuvosto pyytää foorumin perustamisesta valmistelevan lausunnon.

4.1

ETSK on hyvillään Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen hyväksymisestä. Pitkälle yhdenmukaistetusta lainsäädännöstä huolimatta kansalliselle lainsäädännölle jää kuitenkin vielä liiaksi liikkumavaraa, mikä mahdollistaa sen, että jäsenvaltioiden politiikat ja filosofiat poikkeavat suuresti toisistaan (15). Erilaiset perinteet ovat pysyneet ennallaan, ja suojelun taso vaihtelee vielä jäsenvaltiosta toiseen (16). EU:n tulee ensisijaisesti pyrkiä saavuttamaan suojelun korkea taso ja vähentämään nykyistä harkintavaltaa sekä takaamaan turvapaikanhakijoiden pääsy tehokkaan oikeussuojan piiriin, jotta oikeudet ja periaatteet olisivat käytännössä sovellettavissa.

4.2

Dublinin yleissopimuksessa määritellään, mikä jäsenvaltio on vastuussa kulloisenkin turvapaikkahakemuksen käsittelystä, mutta ETSK:n mielestä järjestelmästä puuttuu EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus. Järjestelmää laadittaessa lähtökohtana oli, että jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmät ovat samanlaiset. Näin ei kuitenkaan vielä ole. Dublinin yleissopimus tulee korvata järjestelmällä, jolla parannetaan EU:n sisäistä solidaarisuutta nykyiseen verrattuna, jossa otetaan huomioon turvapaikanhakijoiden oma tahto ja jolla varmistetaan vastuun nykyistä oikeasuhtaisempi jakautuminen jäsenvaltioiden kesken (17).

4.3

Maltassa toimivalla Euroopan turvapaikanhakijoiden tukivirastolla on oltava nykyistä paremmat valmiudet määrittää ja arvioida selkeästi turvapaikka-asioiden tilanne EU:ssa (18), jäsenvaltioiden turvapaikkakäytännöissä vallitsevat erot sekä lainsäädännölliset erot ja tehdä ehdotuksia erityisistä muutoksista, joita Euroopan yhteiseen turvapaikkajärjestelmään tarvitaan. Tukivirastoa tulisi kehittää entistä enemmän keskukseksi, joka seuraa ja analysoi yhteisen turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen tuloksia tiiviissä yhteistyössä EU:n perusoikeusviraston kanssa. ETSK suosittelee tukiviraston valtuuksien vahvistamista pysyvän teknisen tai operatiivisen tuen tarjoamiseksi turvapaikka-asioiden tukiryhmien (asylum support teams) avulla sellaisten jäsenvaltioiden viranomaisille, jotka tarvitsevat turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmissään erityistukea tai hätäapua.

4.4

Komitea on useissa yhteyksissä esittänyt toiveensa, että Euroopan unioni käynnistäisi yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa EU:n rahoittamia alueellisia suojelu- ja vastaanotto-ohjelmia, joissa noudatetaan YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) määrittämiä suuntaviivoja (19) ja tehdään tiivistä yhteistyötä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa (20). Tuen jatkaminen tälle politiikalle edellyttää kuitenkin, että kaikista näistä ohjelmista ja niiden täytäntöönpanoon varatusta rahoituksesta toteutetaan ensin riippumaton arviointi, ennen kuin ohjelmia laajennetaan ja ennen kuin niistä muokataan uusi EU:ta sitova mekanismi. Vaikuttaa siltä, että turvapaikkahakijoiden pääsyn estämistä unionin alueelle ja kansainvälisen suojelun piiriin pidetään nykyisissä ohjelmissa tärkeämpänä kuin pyrkimystä pakolaisten suojelun todelliseen parantamiseen (21).

4.5

Kyseisiä alueellisia ohjelmia voitaisiin vahvistaa uudelleensijoittamisohjelmilla, joilla käynnistetään vastaanottojärjestelmä sellaisia henkilöitä varten, joille kolmannet maat ovat myöntäneet pakolaisaseman, jotta he asettuvat pysyvästi asumaan johonkin EU:n jäsenvaltioon. Myös tällöin on välttämätöntä analysoida järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten järjestöjen kokemuksia ennen ohjelmien kehittämistä. ETSK ehdottaa, että EU:n sisäistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa parannetaan jakamalla velvollisuudet asianmukaisesti ja käynnistämällä siirto-ohjelmia. Samassa yhteydessä olisi pohdittava järjestelmän luomista turvapaikkahakemusten yhteistä käsittelyä varten EU:n sisällä sekä mahdollisuutta ottaa käyttöön hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten vastavuoroista tunnustamista ja suojelua saavien henkilöiden vapaata liikkumista koskeva periaate.

4.6

ETSK pitää niin ikään tarpeellisena helpottaa suojelua tarvitsevien henkilöiden pääsyä EU:hun ja suosittelee, että jäsenvaltiot käyttävät viisumisäännöstön mukaisesti humanitaarisin perustein myönnettäviä viisumeja nykyistä yhtenäisemmin, johdonmukaisemmin, itsenäisemmin ja joustavammin. Komitea suosittaa myös, että perustetaan mekanismi, jonka avulla seurataan kyseisen viisumin soveltamista käytännössä, hakijoiden mahdollisuuksia turvautua tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sekä oikeutta hakea muutosta kielteiseen päätökseen (22). ETSK kannattaa komission uutta ehdotusta viisumisäännöstön tarkistamiseksi (23) ja toivoo, että neuvotteluissa turvataan humanitaarisin perustein myönnettävien viisumien käyttö.

5.1

Schengenin alueen luominen on yksi Euroopan yhdentymishankkeen tärkeimmistä saavutuksista. EU:n ulkorajat ovat yhteiset kaikille Schengenin sopimukseen osallistuville valtioille, ja myös rajojen valvontaa ja tarkastuksia koskevan jaetun vastuun sekä järjestelmää ohjaavien periaatteiden ja oikeuksien turvaamisen sen hallinnossa tulee olla yhteiset. Jäsenvaltiot, jotka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi muodostavat unionin yhteisen ulkorajan, joutuvat vastaamaan maahanmuutto- ja turvapaikanhakijoiden virtoihin liittyviin vaikeisiin tilanteisiin. ETSK korostaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa määrätyn yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen merkitystä. Euroopan unionin on otettava käyttöön taloudelliseen ja toiminnalliseen solidaarisuuteen perustuvia vastaanottomenettelyjä, joissa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, ja tarjottava tukea niille jäsenvaltioille, joiden pakolaisjärjestelmiin kohdistuu suurimmat paineet.

5.2

Schengenin rajasäännöstössä säännellään rajojen ylitystä ja rajatarkastuksia ottaen huomioon vaatimukset, jotka muiden kuin EU-kansalaisten on täytettävä voidakseen tulla maahan ja oleskella siellä. EU laatii luettelon valtioista, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin, ja soveltaa lyhytaikaisia viisumeja koskevaa yhteistä politiikkaa, joka on määritelty viisumisäännöstössä. ETSK suosittaa, että etusijalle asetetaan molempien säännöstöjen johdonmukaisen, joustavan ja tehokkaan soveltamisen varmistaminen ja siitä huolehtiminen, että kolmansien maiden kansalaisilla on mahdollisuus käyttää heille tarkoitettuja oikeuksia ja takuita.

5.3

EU:n tulee ottaa nykyistä suurempi vastuu ulkorajojen valvonnasta. Frontexin (EU:n jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto) roolia tulee vahvistaa, eikä vain yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta, vaan on vahvistettava myös sen toimivaltuuksia ja toiminnallisia edellytyksiä. ETSK toistaa suosituksensa (24) siitä, että Frontexista tulisi kehittää eurooppalaisesta rajavartijajoukosta (25) koostuva EU:n yhteinen rajavartioyksikkö  (26) jäsenvaltioiden tueksi. Samalla on kehitettävä nykyistä tehokkaampi ja järjestelmällisempi Frontexin toimintaa ja sen yhteisiä operaatioita koskevaa vastuuvelvollisuutta (accountability) sekä tiedonvaihtoa koskeva menettely, joka kattaa myös Eurosurin (Euroopan rajavalvontajärjestelmä). Perusoikeuksia käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän roolia on vahvistettava (27) ja on kehitettävä valitusmekanismi (complaint mechanism) (28).

5.4

ETSK on ilmaissut tukensa älykkäämpien rajojen käyttöönotolle ja etenkin rajanylitystietojärjestelmälle ja rekisteröityjen matkustajien ohjelmalle (29). Ennen muunlaisten suuren mittakaavan IT-järjestelmien kehittämistä olisi viisumitietojärjestelmästä ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmästä (SIS II) toteutettava riippumaton analyysi (30). Kyseisten järjestelmien ja ”älykkäät rajat” -paketin väliset yhteydet ovat epäselvät, ja on erittäin tärkeää, ettei kehitetä lisää järjestelmiä, joiden tarpeellisuutta, oikeasuhtaisuutta ja yhteensopivuutta perusoikeuksien kanssa ei ole tutkittu (31).

5.5

Ulkoisten merirajojen valvontaoperaatioiden yhteydessä mahdollisesti eteen tuleviin etsintä- ja pelastustilanteisiin sovellettavat säännöt muodostavat keskeisen yhteisen haasteen. Jäsenvaltioilla on kansainvälisen oikeuden perusteella velvoitteita, jotka edellyttävät turvapaikanhakijoiden ja paperittomien maahanmuuttajien ihmisoikeuksien kunnioittamista. ETSK pitää tervetulleena Frontexin koordinoiman operatiivisen yhteistyön puitteissa suoritettavaa ulkoisten merirajojen valvontaa koskevista säännöistä annetun asetuksen (32) hyväksymistä ja voimaantuloa. ETSK:n mielestä etusijalle on asetettava kyseisten pelastustoimintaa koskevien sääntöjen tehokas täytäntöönpano käytännössä.

5.6

Maahanmuuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa on taattava aina, että uhreja suojellaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien suojaamiseksi tehtyjen eurooppalaisten yleissopimusten mukaisesti. Komitea katsoo, että ”paperiton” henkilö ei ole henkilö vailla oikeuksia tai rikollinen henkilö. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on suojeltava heidän perusoikeuksiaan. Ilmausta ”laiton maahanmuutto” ei pidä käyttää silloin, kun puhutaan maastaan muuttavista henkilöistä, jotka ovat vailla vaadittavia asiakirjoja. Luvattoman maahanmuuton samaistaminen rikollisuuteen lietsoo pelkoa ja muukalaisvihaa.

6.1

ETSK on ehdottanut (33), että EU:n olisi ryhdyttävä ajamaan kansainvälistä siirtolaislainsäädäntöä, joka perustuisi ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Tähän kansainväliseen lainsäädäntökehykseen tulee sisältyä ILO:n tärkeimmät yleissopimukset ja Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen yleissopimus kaikkien siirtotyöntekijöiden ja heidän perheidensä oikeuksista, jota EU:n jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet (34).

6.2

ETSK kehottaa unionin toimielimiä solmimaan strategisen kumppanuuden ihmisten liikkuvuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvien kysymysten parissa toimivien muiden kansainvälisten toimijoiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston, kanssa. EU:n tulee edistää näissä kansainvälisissä järjestöissä hyväksyttyjä, maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeudet ja vapaudet kattavia yhteisiä kansainvälisiä standardeja YK:n, Euroopan neuvoston ja ILO:n kaltaisissa organisaatioissa.

6.3

ETSK on useissa yhteyksissä tukenut maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa  (35) sekä erilaisten liikkuvuuskumppanuuksien solmimista. Henkilöiden rajatylittävän liikkuvuuden aiheuttamia haasteita käsiteltäessä ei voida rajoittua pohtimaan pelkästään rajavalvontaa tai kyseisen valvonnan ”ulkoistamista” kolmansiin maihin. ETSK on toistanut usein pitävänsä kokonaisvaltaista lähestymistapaa sopivimpana toimintamallina. Yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa tulee soveltaa ”kattavaa lähestymistapaa” eikä tarkastella asioita pelkästään turvallisuuskysymysten tai poliisitoiminnan sanelemasta näkökulmasta, jossa ihmisten liikkuvuus nähdään rikollisena ja jossa se kytketään keinotekoisesti muihin EU:n kohtaamiin uhkiin.

6.4

Liikkuvuuskumppanuuksiin tulee sisällyttää nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja tasapainoisemmin liikkuvuuteen ja lailliseen maahanmuuttoon liittyvät näkökohdat, ja laillisen maahanmuuton tulisi kuulua niiden tärkeimpiin painopistealoihin. ETSK kannattaa liikkuvuuskumppanuuksia, joita on solmittu joidenkin lähtömaiden kanssa (36), mutta katsoo, että kyseisten kumppanuuksien tulisi olla nykyistä tasapainoisempia ja osapuolia oikeudellisesti sitovia. Toistaiseksi painopistealat ovat painottuneet turvallisuuteen, palauttamiseen, paperittomien maahanmuuttajien takaisinottoon ja rajavalvontaan. EU:n tulisi tarjota myös näille maille ja niiden kansalaisille mahdollisuuksia työ- tai opiskeluperäiseen maahanmuuttoon laillisten, joustavien ja avoimien menettelyjen avulla.

6.5

ETSK ehdottaa eritoten, että EU:n tulee avata kumppanimaille kanavia, jotka helpottavat ihmisten liikkuvuutta, viisumien saamista ja uusien maahanmuuttajien maahanpääsyä. Komitea kannattaa sitä, että uusiin kumppanuuksiin sisällytetään muita näkökohtia, kuten

6.6

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa on varmistettava entistä parempi koordinointi EU:n ulkopolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan painopisteiden välillä. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tulee täyttää tehtävänsä ja sisällyttää maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontapolitiikat toimintaansa parantaakseen niiden johdonmukaisuutta jäsenvaltioiden sisäministeriöiden näkökulmaa laajemmin. Myös parlamentin roolia alalla olisi vahvistettava demokraattisen valvonnan parantamisen osalta (37).