52013SC0258

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Oheisasiakirja

ehdotukseen NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Clean Sky 2 –yhteisyrityksestä

Tässä tiivistelmässä esitetään tärkeimmät tulokset ja päätelmät vaikutusten arvioinnista, joka liittyy komission ehdotukseen neuvoston asetukseksi Clean Sky ‑yhteisyrityksen tavoitteiden, oikeudellisen aseman ja toimintasääntöjen määrittelemiseksi ajalle 2014–2024.

Ehdotus noudattelee valkoista kirjaa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”, jossa korostetaan, että yhteisillä eurooppalaisilla toimilla saadaan eniten eurooppalaista lisäarvoa esimerkiksi puhtaiden, turvallisten ja hiljaisten kulkuneuvojen alalla kaikissa liikennemuodoissa, sekä komission tiedonantoa ”Kumppanuus tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa”, jossa korostetaan, että kumppanuuteen perustuva lähestymistapa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa voi auttaa ratkaisemaan suuria yhteiskunnallisia haasteita ja parantamaan Euroopan kilpailuasemaa.

Ehdotus perustuu Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen, joka muodostaa oikeusperustan uusille unionin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille tutkimuksessa ja innovoinnissa.

1.           Ongelman määrittely

1.1.        Toimia edellyttävä ongelma

1.1.1.     Lentoliikenteellä on merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka kasvavat lentoliikenteen lisääntymisen myötä

Lentoliikenne aiheuttaa nykyään noin 7 prosenttia kaikista liikennealan päästöistä ja noin 2 prosenttia koko maailmassa aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä, mutta sen osuus kasvaa nopeasti lentoliikenteen lisääntyessä. Euroopassa lentojen määrä kaksinkertaistuu ajalla 2009–2030, ja kasvu on tätäkin voimakkaampaa Euroopan ulkopuolella.

Jos lieventämistoimenpiteisiin ei ryhdytä, päästöt lisääntyvät merkittävästi. Lentoliikenteen ympäristövaikutuksia on vähennettävä radikaalisti, mikäli EU aikoo saavuttaa ilmasto- ja energiatavoitteensa.

1.1.2.     Kasvava kansainvälinen kilpailu uhkaa EU:n teollisuuden johtoasemaa

EU:n ilmailuala on maailman johtavia tuotannossa, työllistämisessä ja viennissä. Sen vuotuinen liikevaihto on yli 100 miljardia euroa ja se työllistää noin 500 000 henkilöä.

Tästä huolimatta EU:n ilmailuteollisuudella on yhä enemmän vahvoja perinteisiä ja uusia kansainvälisiä kilpailijoita, jotka investoivat voimakkaasti tutkimus- ja kehitysohjelmiin.

Kilpailukykynsä säilyttääkseen EU:n ilmailuteollisuuden tulisi keskittyä kehittämään innovatiivisia teknologioita, joissa on parempi ympäristönsuojelun taso ja polttoainetehokkuus, ja tarjota kilpailukykyisiä ja korkealaatuisia tuotteita.

1.1.3.     EU:n ilmailualan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kaipaa parantamista

Clean Sky ‑yhteisyritys, joka on Euroopan komission ja ilmailuteollisuuden välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, on edistänyt menestyksekkäästi strategisten ympäristötavoitteiden saavuttamista perustamisensa jälkeen vuonna 2008. Vuonna 2010 tehdyssä ensimmäisessä väliarvioinnissa[1] pääteltiin, että yhteisyritysperiaate soveltuu tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä myös todettiin selkeä tarve parantaa toiminta- ja lainsäädäntökehystä. Lisäksi Sherpa-ryhmässä[2] tunnistettiin tarve yksinkertaistaa lainsäädäntökehystä, jotta sen perusteella voitaisiin vastaisuudessa perustaa ja panna täytäntöön tutkimuksen alan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Ryhmä myös antoi toiminnallisia suosituksia, jotta kumppanuuden tehokkuutta ja toimintaa välineenä voitaisiin parantaa aloitteen hallinnoimiseksi.

1.2.        Poliittiset puitteet

Eurooppa 2020 ‑strategiassa esitetään EU:n sitoumus vähentää kaikkia kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen valkoisessa kirjassa tunnustetaan liikenteen aiheuttavan suuren osan päästöistä, ja ehdotetaan niiden vähentämistä 60 prosentilla ajalla 1990–2050. Eurooppa 2020 ‑strategiassa myös ehdotetaan ”innovaatiounionia” yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi ja erityisesti edistetään resurssitehokkaampaa, vihreämpää ja kilpailukykyisempää taloutta. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ehdotetaan älykästä, ympäristöystävällistä ja yhdentynyttä liikennettä, jossa tavoitteena on varmistaa sekä ympäristöystävällinen resurssitehokas liikenne että EU:n liikennealan johtoasema maailmanmarkkinoilla.

Tulevat haasteet huomioon ottaen ilmailututkimuksen korkean tason työryhmä laati vuonna 2011 asiakirjan ”Flightpath 2050”, joka on uusi visio EU:n ilmailualalle ja joka on kehitetty Eurooppa 2020 ‑strategian ja liikenteen valkoisen kirjan tavoitteiden mukaisesti yhteisymmärryksessä suurten eurooppalaisten julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Siinä käsitellään ympäristöä ja kilpailukykyä koskevia haasteita ja ehdotetaan kunnianhimoisia tavoitteita kestävän ja kilpailukykyisen ilmailualan luomiseksi vuoteen 2050 mennessä[3]. Sitä täydentää ilmailualan eurooppalaisen teknologiayhteisön (ACARE) strateginen tutkimus- ja innovointilinjaus, ja sillä ohjataan tulevia toimia julkisissa ja yksityisissä rahoitusohjelmissa yhteisen etenemissuunnitelman puitteissa.

2.           Toissijaisuusanalyysi

2.1.        EU:n toimivalta

EU:lle on annettu SEUT-sopimuksen 187 artiklassa toimivalta perustaa yhteisyrityksiä tai muita välineitä, joiden avulla voidaan panna tehokkaasti täytäntöön unionin tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmia.

2.2.        Julkisen tuen, toissijaisuuden ja eurooppalaisen lisäarvon tarve

Ilmailuteknologian ympäristönsuojelun tason parantaminen on monitahoinen ja kallis prosessi, joka edellyttää resurssien pitkäaikaista sitomista. Teollisuus ei pysty vastaamaan teknologiseen haasteeseen yksin, koska tutkimuksesta ja kehityksestä aiheutuu kustannuksia ja riskejä ja koska puhtaampaan lentoliikenteeseen investoivat yritykset eivät voi rahoittaa kaikkia saatavia yhteiskunnallisia etuja.

Lisäksi ilmailualan innovatiivisten ratkaisujen edellyttämät teknologiset valmiudet ovat pitkälle erikoistuneita ja toisiaan täydentäviä, ja niiden jakautuminen eri jäsenvaltioiden välillä on hyvin epätasaista. Ilma-alusten ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtäävä tutkimuslinjaus ylittää yksittäisten jäsenvaltioiden valmiudet sekä rahoitussitoumusten että tutkimusvalmiuksien osalta.

Kun käytössä on laajamittainen ohjelma, jossa on julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden kesken sovittu hyvin jäsennetty ja kohdennettu tutkimuslinjaus, joka tuo yhteen osaamisen ja toimijat eri puolilta Eurooppaa ja joka saa EU:n tasolla julkista ja yksityistä rahoitusta, voidaan saavuttaa tarvittavat teknologiset edut ja suuria yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristötavoitteita.

2.3.        Aiemmista ohjelmista saatu kokemus

Kaikki tärkeimmät sidosryhmät, muun muassa useat pk-yritykset, ovat osallistuneet laajasti Clean Sky ‑yhteisyritykseen. Yhteensä 12 vetäjää, 74 assosiaatiojäsentä ja yli 400 kumppaniyritystä tekee yhteistyötä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi sekä tarvittavien teknologisten innovaatioiden demonstroimiseksi ja validoimiseksi yhdessä määritetyllä tavalla. Ohjelmassa keskitytään radikaaleihin uusiin teknologisiin ratkaisuihin, joihin yksityinen sektori ei muuten voisi riskien vuoksi ryhtyä, ja taataan tarvittava taloudellinen vakaus, jotta voidaan investoida mullistaviin innovaatioihin muuten mahdottomien aikataulujen puitteissa. Ohjelmalla on myös yhteyksiä SESAR-yhteisyritykseen, jossa kehitetään EU:n ”Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila” -aloitteen mukaisia ilmaliikenteen hallintateknologioita. Menestyksestä huolimatta vastaisuudessa on syytä puuttua paremmin useisiin seikkoihin, esimerkiksi toiminnan avoimuuden parantamiseen, avoimien pyyntöjen lisäämiseen ja lainsäädäntökehyksen räätälöimiseen tehokkaan hallinnoinnin ja kustannustehokkuuden tukemiseksi.

3.           Tavoitteet

Aloitteen tavoitteena on parantaa ilmailuteknologioiden kilpailukykyä ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia Eurooppa 2020 ‑strategian ja liikenteen valkoisen kirjan tavoitteiden sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman älykkään, ympäristöystävällisen ja yhdentyneen liikenteen tavoitteen mukaisesti.

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tavoitteena on

1.           edistää asetuksen (EY) N:o 71/2008 nojalla käynnistettyjen tutkimustoimien loppuunsaattamista sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman perustamisesta… 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/2013 täytäntöönpanoa ja erityisesti vastaamista älykästä, ympäristöystävällistä ja integroitua liikennettä koskevaan haasteeseen [Horisontti 2020 -erityisohjelman perustamisesta … 2013 annetun neuvoston] päätökseen (EU) N:o …/2013/EU sisältyvässä ”Yhteiskunnalliset haasteet” -pilarissa;

2.           edistää yhteisen Clean Sky 2 -teknologia-aloitteen tavoitteita, joilla pyritään erityisesti ottamaan käyttöön, demonstroimaan ja validoimaan teknologioita, joilla pystytään

(a) parantamaan ilma-alusten polttoainetehokkuutta ja vähentämään näin hiilidioksidipäästöjä 20−30 prosenttia verrattuna uusimman tekniikan mukaisiin ilma-aluksiin, jotka otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen

(b) vähentämään ilma-alusten typen oksidien päästöjä ja melupäästöjä 20−30 prosenttia verrattuna uusimman tekniikan mukaisiin ilma-aluksiin, jotka otetaan käyttöön vuodesta 2014 alkaen[4].

4.           Toimintavaihtoehdot

Horisontti 2020 ‑ohjelma pannaan täytäntöön yhteisillä tutkimushankkeilla, joita täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.

Harkitut vaihtoehdot ovat seuraavat:

1. Toiminnan jatkaminen nykyisellään (ns. BAU-skenaario). Tämä vaihtoehto tarkoittaa voimassa olevan Clean Sky ‑aloitteen jatkamista Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja toiminnan laajentamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Clean Sky ‑yhteisyritystä tulee jatkaa nykyisessä muodossaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa niin, että sen täytäntöönpanojärjestelyt säilytetään.

2. Perustetaan sopimuspohjainen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus uuden ohjelman täytäntöönpanemiseksi. Ohjelman tarkoituksena on perustaa yhdessä teollisuuden kanssa yhteinen ohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Se pannaan täytäntöön sopimuspohjaisella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella käyttäen yhteisiä tutkimushankkeita, joita hallinnoivat komission yksiköt tai toimeenpanovirasto. Seitsemännen puiteohjelman alainen Clean Sky ‑ohjelma päättyy suunnitellusti vuonna 2017.

3. Parannellussa yhteisyrityksessä perustetaan uusi yhteinen teknologia-aloite, jolla uusi ohjelma (Clean Sky 2) pannaan täytäntöön. Tässä vaihtoehdossa yhteisen teknologia-aloitteen muodossa perustetaan uusi ohjelma, jonka panee täytäntöön yhteisyritys. Sen tarkoituksena on saavuttaa asetetut tavoitteet keskittymällä integroitujen teknologioiden demonstraatioihin laajalla järjestelmätasolla. Hallintoa ja ohjelman rakennetta parannetaan ja muokataan tehokkuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi.

4.1.        Hylätyt vaihtoehdot

”Ei EU:n rahoitusta” – ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin julkisen tuen lakkauttaminen EU:n tasolla – hylättiin, koska se on ristiriidassa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman säännösten kanssa, joissa lentoliikennettä käsitellään yhtenä haasteena.

”Vain sääntely” -vaihtoehdossa ilmailualan kunnianhimoiset tavoitteet olisi vaikeampaa saavuttaa, koska sen täytäntöönpano edellyttäisi maailmanlaajuista sopimusta, minkä vuoksi sen tavoitteet jäisivät vähemmän kunnianhimoiselle tasolle.

”Ei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia” ‑vaihtoehtoa pidettiin riittämättömänä tavoitteiden saavuttamiseen, koska useiden pienempien hankkeiden toteuttaminen laajamittaisten integroitujen demonstrointiohjelmien sijaan voisi viivästyttää teknologisen kypsyyden saavuttamista vähintään kymmenellä vuodella muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Niin suuren viiveen vuoksi tuloksia ei ehdittäisi hyödyntää uuden sukupolven ilma-aluksissa ennen niiden käyttöönottoa[5] ja vaikutus jäisi pieneksi.

5.           Vaihtoehtojen vertailu

5.1.        Miten vaihtoehtoja vertailtiin

Arviointimenetelmä perustuu arviolta vuonna 2025–2030 käyttöön otettavien uuden sukupolven ilma-alusten teknologioiden vaikutukseen[6]. Kukin vaihtoehto arvioidaan suhteessa sen tarjoamien teknologioiden aikaansaamaan päästöjen vähentämiseen.

Kolmen toimintavaihtoehdon vertailussa tarkasteltiin seuraavia keskeisiä vaikutuksia ja kriteereitä:

· taloudellinen vaikutus (työpaikat, pk-yritykset, kilpailukyky)

· ympäristövaikutus (päästöt)

· yhteiskunnallinen vaikutus (kansanterveys, yhteiskunnalliset edut)

· hallinnollinen vaikutus (toimintakulut, yksinkertaistettu rakenne, hallinnon tehokkuus)

· vaikutus tutkimukseen ja kehitykseen (teknologia, demonstrointi, jatkuvuus, pirstaloituminen, integraatio, ajoitus, kustannustehokkuus).

5.2.        Vaihtoehtojen vertailu ja kustannustehokkuuden arviointi

Arvioinnissa todetaan, että Clean Sky ‑vaihtoehto tarjoaa parhaat mahdollisuudet tavoitteiden saavuttamiseen. Sen ja voimassa olevan tutkimusohjelman välillä on hyvä synergia, ja se voidaan rakentaa Clean Sky ‑aloitteessa kehitettyjen teknologioiden ja demonstraatioiden varaan, millä varmistetaan sujuva siirtyminen.

Clean Sky 2 ‑vaihtoehdolla on parhaat valmiudet integroida ja validoida hyvissä ajoin uusia teknologioita korkeammalla järjestelmätasolla, ja siksi sen odotetaan edistävän merkittävästi ympäristö- ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista. BAU-vaihtoehto tuottaisi pienemmän vaikutuksen, koska uusien teknologioiden kehittäminen alkaisi myöhemmin ja tarvittaisiin lisää investointeja ja paljon integrointi- ja kypsyysponnisteluja. Sopimuspohjainen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ‑vaihtoehdossa tarvittava teknologinen läpimurto olisi vaikeampaa ja hitaampaa saavuttaa täytäntöönpanojärjestelyjen, vuotuisten talousarviopäätösten ja monivuotisen etenemissuunnitelman sisällön sekä teollisuuden alhaisemman sitoutumisen tason vuoksi.

Taloudellisen vaikutuksen osalta Clean Sky 2 ‑vaihtoehdon odotetaan tuottavan muita vaihtoehtoja suurempia etuja. Lisäksi kustannus-hyötyanalyysi osoittaa, että yhteisyrityksellä täytäntöönpantu Clean Sky 2 on vähintään kustannusneutraali tai marginaalisesti edullisempi kuin komission tai toimeenpanovirastojen puiteohjelmassa täytäntöönpanema ohjelma, kun hallintokulut jaetaan tasan julkisten ja yksityisten osakkaiden kesken.

Clean Sky 2 on myös julkisen kuulemisen tulosten perusteella paras vaihtoehto. Teollisuus tukee sitä toiminnan jatkamista koskevalla alustavalla ehdotusluonnoksella.

5.3.        Vaikutusten vertailu

Taulukossa on yhteenveto vaihtoehdoista. Vertailukohtana käytettiin BAU-skenaariota.

Vaihtoehto Perusteet || Toiminnan jatkaminen nykyisellään (BAU) || Sopimuspohjainen yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus || Uudistettu yhteinen teknologia-aloite (Clean Sky 2)

Tehokkuus || || ||

Kriittinen massa || = || - || +

Vaikutukset pk-yrityksiin || = || - || =

Vipuvaikutus || = || - || =

Innovaatiovaikutus || = || = || +

Ympäristövaikutukset || = || = || +

Taloudellinen vaikutus || = || = || +

Yhteiskunnallinen vaikutus || = || - || +

Tuloksellisuus || || ||

Hallintokulut || = || - || +

Hallinnon yksinkertaistaminen || = || = || +

Yhtenäisyys || || ||

Yhtenäisyys jäsenvaltioiden ohjelmien kanssa || = || - || =

6.           Clean Sky 2 ‑yhteisyrityksen soveltamisala

Clean Sky 2 ‑vaihtoehdossa tarkastellaan lupaavimpia uusia ilma-alusteknologioita, joilla voidaan parantaa EU:n ilmailualan ympäristönsuojelun tasoa ja kilpailukykyä, ja se perustuu Clean Sky ‑yhteisyrityksessä kehitettyihin teknologioihin ja demonstraatioihin.

Clean Sky 2 ‑yhteisyritykseen ehdotetaan kahta toisiaan täydentävää demonstraatiotyyppiä:

· Kolme demonstraatiota (innovatiivisten ilma-alusten demonstraatioalustat) kokonaisten ilma-alusalustojen korkeammalla integraatiotasolla. Ne suorittavat lopullisen järjestelmätestauksen kaikilla lentoliikenteen osa-alueilla (suuret ilma-alukset, syöttöliikenteen ilma-alukset ja pyöriväsiipiset ilma-alukset) korkeimmalla tutkimustasolla.

· Kolme laaja-alaista integroitujen teknologioiden demonstraatiota, joissa keskitytään ilma-aluksen runkoon, moottoreihin ja järjestelmiin, mukaan lukien sähkökäyttöinen rullaus ja kestävä elinkaari.

Teknologian arviointielimellä varmistetaan tieteellisen ja teknologisen kehityksen ja niiden mahdollisten ympäristövaikutusten jatkuva arviointi.

Ohjelma rakentuu Clean Sky ‑yhteisyrityksen menestyksekkäisiin ominaisuuksiin, esimerkiksi sen hankkeenomaiseen luonteeseen, mikä tarkoittaa suhteellisen pientä määrää hyvin kohdennettuja demonstraatiota ja selkeitä määräaikoja. Siirtyminen Clean Sky ‑yhteisyrityksestä Clean Sky 2:een tapahtuu asteittain, ja tekninen ja hallinnollinen jatkuvuus varmistetaan.

Teollisuuden tämänhetkinen arvio ohjelman kustannuksista on 4,05 miljardia euroa. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman talousarviosta suoritettava EU:n osuus on 1,8 miljardia euroa. Teollisuuskumppaneiden osuus on 2,25 miljardia euroa, josta 1 miljardia täydentävien toimien kautta.

7.           Seuranta ja arviointi

Clean Sky 2 ‑yhteisyrityksen edistymisen seurannasta ja arvioinnista vastaavat sekä ulkoiset että sisäiset seurantaelimet.

Edistymisen sisäinen seuranta tapahtuu seuraavasti: Ensin yhteisyrityksen toimeenpanoryhmä seuraa talousarvion toteuttamista ja teknistä edistymistä, toiseksi riippumattomat ulkoiset asiantuntijat suorittavat vuosittain teknisen tarkastuksen ja kolmanneksi neuvoa-antava tiede- ja teknologiakomitea analysoi tarkastuksen tulokset ja laatii arvioinnin. Näiden arviointien pohjalta laaditaan vuotuinen toimintakertomus, joka julkaistaan hallintoneuvoston hyväksynnän jälkeen.

Euroopan komissio teettää riippumattomilla asiantuntijoilla arvioinnin, jossa käytetään tarkkaan määritettyjä tekniikan, hallinnon ja rahoituksen keskeisiä suorituskykyindikaattoreita: ennakkoarviointi ennen ohjelman käynnistämistä, väliarvioinnit ja jälkiarviointi ohjelman päätyttyä.

Voimassa olevan Clean Sky ‑ohjelman teknologian arviointielin on tärkeä vaikutusten arviointiväline. Se otetaan myös uuteen ohjelmaan entisestään vahvistettuna. Teknologian arviointielin arvioi yksityiskohtaisesti uusien teknologioiden ympäristöhyödyt ja mittaa eri alueiden teknologisten edistysaskelten vaikutuksen asetettuihin tavoitteisiin nähden.

[1]               http://ec.europa.eu/research/jti/pdf/clean_sky_interim_evaluation_15-12-2010.pdf

[2]               http://ec.europa.eu/research/jti/pdf/jti-sherpas-report-2010_en.pdf

[3]               Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 75 prosentilla henkilökilometriä kohti, typen oksidipäästöjen vähentäminen 90 prosentilla ja melupäästöjen vähentäminen 65 prosentilla vuoteen 2050 mennessä suhteessa vuoden 2000 vertailuarvoon.

[4]               Uusimman tekniikan mukainen ilma-alus on uusissa aloitteissa käytettävä vertailukohta. Tällä hetkellä Clean Sky ‑aloitteen tuloksia verrataan vuoden 2000 ilma-aluksiin. Uusimman tekniikan mukaiset ilma-alukset (esimerkiksi Airbus A320-NEO, Boeing 737-MAX, Boeing 787, Airbus A350) aiheuttavat jo nyt 15 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vuoden 2000 ilma-alukset.

[5]               Arvioitu käyttöönottoaika 2025–2030

[6]               Ilma-alusten kehityksen erityispiirteiden vuoksi uudessa sukupolvessa hyödyntämättä jäävät uudet teknologiat otetaan käyttöön sitä seuraavassa sukupolvessa. Kahden sukupolven välinen aika on yleensä 10–15 vuotta (uutta sukupolvea seuraava sukupolvi otetaan käyttöön noin 2040–2045).