Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013PC0853

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta

/* COM/2013/0853 final - 2013/0415 (COD) */

52013PC0853

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta /* COM/2013/0853 final - 2013/0415 (COD) */


PERUSTELUT

1.           Ehdotuksen tausta

Ehdottaessaan tätä muutosta asetukseen (EY) N:o 539/2001[1], sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1211/2010[2], komissio noudattaa tavoitettaan muokata asetuksen liitteitä, ottaen huomioon Moldovan tasavallassa tapahtuneen edistyksen viisumivapautta koskevassa vuoropuhelussa viimeisen kolmen vuoden aikana, ja siirtää tämä maa asetuksen liitteestä I (luettelo niistä kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään) liitteeseen II (luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske). Siirto noudattaa Euroopan unionin poliittista sitoumusta, jonka taustalla on kansalaisten liikkuvuuden ja viisumivapauden tärkeys turvallisessa ympäristössä, 7. toukokuuta 2013 Prahan huippukokouksessa hyväksytyn yhteisen lausuman mukaisesti. EU sitoutui etenemään vähitellen kohti kumppanimaiden täyttä, pitkäaikaista viisumipakon poistamista, mikäli ne pystyvät täyttämään hyvin valvotun ja turvallisen liikkuvuuden ehdot. EU:n ja Moldovan tasavallan yhteistyöneuvoston istunnossa 21. joulukuuta 2009 hyväksytyssä yhteisessä lausumassa sovittiin vuoropuhelun aloittamisesta Moldovan kansalaisten viisumivapaan EU:n alueelle matkustamisen reunaehtojen tutkimiseksi.

Ehdotuksen yleinen tausta ja perustelut

Neuvosto hyväksyi vuonna 2001 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i luetelmakohdan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 539/2001 luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään (nk. ”negatiivinen luettelo”), ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (nk. ”positiivinen luettelo”). Perustamissopimuksen 61 artiklan mukaan luetteloiden vahvistaminen kuuluu niihin rinnakkaistoimenpiteisiin, jotka liittyvät suoraan henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

Kuten asetuksen N:o 539/2001 johdanto-osan 5 kappaleessa todetaan, ”ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi, sekä ne maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, vahvistetaan muun muassa laitonta maahanmuuttoa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä Euroopan unionin ulkosuhteita näihin kolmansiin maihin koskevien perusteiden tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Samalla otetaan huomioon alueelliseen yhtenäisyyteen ja vastavuoroisuuteen liittyvät seikat”. Yleistä järjestystä ja laitonta maahanmuuttoa koskevien perusteiden osalta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kyseisten kolmansien maiden myöntämien asiakirjojen turvallisuuteen.

Koska nämä asetuksessa (EY) N:o 539/2001 vahvistetut kolmansia maita koskevat perusteet saattavat muuttua ajan kuluessa, negatiivisen ja positiivisen luettelon sisältöä olisi tarkistettava säännöllisesti.

Asetusta (EY) N:o 539/2001 muutettiin viimeksi vuonna 2010 (kahdesti) toisaalta Länsi-Balkanin maiden kanssa käytyjen viisumipakon poistamista koskevien vuoropuheluiden tuloksen vuoksi, minkä seurauksena Albania ja Bosnia ja Hertsegovina siirrettiin liitteeseen II, ja toisaalta luetteloiden säännöllisen tarkistuksen vuoksi, minkä seurauksena Taiwan siirrettiin liitteeseen II. Komissio ehdotti jälleen marraskuussa 2012[3] tarkistusta maiden luetteloihin. Tätä ehdotusta koskevat neuvottelut ovat käynnissä. Seuraavaa säännöllistä tarkistusta on suunniteltu vuoden 2014 alkuun, ja siinä otetaan huomioon viisumipakon poistamisen taloudelliset vaikutukset, kuten komissio ilmoitti marraskuussa 2012 tiedonannossaan[4] viisumeista ja kasvusta.

Tässä asetuksen tarkistuksessa pyritään varmistamaan, että kolmansien maiden luetteloiden sisältö on asetuksen johdanto-osan 5 kappaleen perusteiden mukainen Moldovan tasavallan viisumivapautta koskevassa vuoropuhelussaan saavuttaman edistyksen perusteella.

2.           Ehdotuksen pääkohdat

Chisinaussa 2. maaliskuuta 2010 käytyjen alustavien keskusteluiden seurauksena viisumeita koskeva vuoropuhelu avattiin virallisesti 15. kesäkuuta 2010 osana Luxemburgissa pidettyä EU:n ja Moldovan tasavallan välisen yhteistyöneuvoston istuntoa. Syyskuun 2010 aikana tehtiin asiantuntijavierailuja Moldovan tasavaltaan yksityiskohtaisen ”puuteanalyysin” tekemiseksi. Analyysi tarjosi kokonaisvaltaisen arvion tilanteesta viisumeita koskevan vuoropuhelun jokaisen aiheryhmän osalta (asiakirjaturvallisuus, biometriset tunnisteet mukaan lukien, laiton maahanmuutto, takaisinotto mukaan lukien, yleinen järjestys ja turvallisuus, ulkosuhteet ja perusoikeudet). Arvio esitettiin neuvostolle työryhmätasolla lokakuussa 2010. Neuvoston (ulkoasiat) 25. lokakuuta 2010 esittämien päätelmien mukaisesti Moldovan tasavaltaa ja itäistä kumppanuutta koskeva luonnos toimintasuunnitelmaksi Moldovan tasavallan viisumipakon poistamiseksi oli neuvoston käsittelyssä ja vahvistettiin 16. joulukuuta 2010.

Moldovan hallitus hyväksyi kansallisen kommentoidun toimintasuunnitelman 17. helmikuuta ja esitteli sen johtavien virkamiesten kokouksessa 18. helmikuuta 2011.

Ensimmäinen seurantakertomus[5] siitä, miten Moldovan tasavalta on edistynyt viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa, esitettiin 16. syyskuuta 2011.

Toinen seurantakertomus[6] Moldovan tasavallan edistymisestä viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa annettiin 9. helmikuuta 2012. Kertomus esiteltiin 27. helmikuuta 2012 pidetyssä johtavien virkamiesten kokouksessa, jossa keskusteltiin myös prosessin seuraavista vaiheista.

Kolmas seurantakertomus[7] Moldovan tasavallan edistymisestä viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa annettiin 22. kesäkuuta 2012. Se oli viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman ensimmäisen vaiheen kolmas ja viimeinen seurantakertomus, ja siinä esitettiin komission kokonaisarvio siitä, miten Moldovan tasavalta on edistynyt viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman ensimmäisen vaiheen edellytysten täyttämisessä. Nämä edellytykset liittyvät lainsäädäntö- ja toimintakehyksen sekä institutionaalisen kehyksen luomiseen.

Komissio antoi 3. elokuuta 2012 arvion mahdollisista muuttoliike- ja turvallisuusvaikutuksista, joita aiheutuu viisumivapauden myöntämisestä EU:hun matkustaville Moldovan tasavallan kansalaisille. Arviointiin osallistui asian kannalta merkityksellisiä EU:n virastoja ja sidosryhmiä.[8]

Neuvosto antoi 19. marraskuuta 2012 päätelmät, joiden mukaan se oli komission kanssa samaa mieltä siitä, että Moldovan tasavalta on täyttänyt kaikki viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman ensimmäisen vaiheen edellytykset. Vaadittava lainsäädäntö- ja toimintakehys sekä institutionaalinen kehys on saatu luotua. Tämän jälkeen käynnistettiin toisen vaiheen edellytysten arviointi.

Johtavien virkamiesten kokouksessa 28. tammikuuta 2013 esiteltiin toisen vaiheen tavoitteet yhdessä seuraavien arviointikäyntien valmistelun kanssa. Arviointikäynnit viisumivapauden toimintasuunnitelman aiheryhmiin 1, 2, 3 ja 4 järjestettiin 18. helmikuuta 2013 ja 15. maaliskuuta 2013 välisenä aikana. Arviointikäynnit olivat siihenastisista laajimmat ja yksityiskohtaisimmat. Ne kestivät neljä viikkoa, ja niihin osallistui 12 asiantuntijaa EU:n jäsenvaltioista sekä komission yksiköiden ja EUH:n virkamiehiä. Asiantuntijamatkojen tarkoituksena oli arvioida edistymistä viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman toisen vaiheen edellytysten täyttämisessä sekä lainsäädäntö- ja toimintakehyksen ja institutionaalisen kehyksen täytäntöönpanoa EU:n ja kansainvälisten normien mukaisesti. Asiantuntijalausunnot valmistuivat toukokuussa 2013. Neljäs seurantakertomus[9] julkaistiin 21. kesäkuuta 2013, ja siinä esitettiin tilannekatsaus lainsäädäntökehyksen ja institutionaalisen kehyksen täytäntöönpanosta sekä instituutioiden toiminnasta ja eri virastojen välisestä koordinoinnista.

Viides seurantakertomus[10] annettiin 15. marraskuuta 2013. Siinä esitettiin, miten neljännessä seurantakertomuksessa annettuja suosituksia on pantu täytäntöön ja miten viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman toisen vaiheen edellytyksistä on suoriuduttu. Erityistä huomiota kiinnitettiin uudistusten ja saavutettujen tulosten kestävyyteen sekä asianmukaisten henkilöresurssien ja määrärahojen merkitykseen tulosten saavuttamisessa. Kertomuksessa arvioidaan myös, miten Moldovan tasavallalle elokuussa 2012 osoitetussa vaikutustenarviointikertomuksessa annetut suositukset on täytetty. Komissio katsoi kertomuksessa, että Moldovan tasavalta on täyttänyt asetetut edellytykset viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman neljän eri aiheryhmän kohdalla toisen vaiheen aikana, ja että Moldovan tasavalta on kohdentanut riittävästi taloudellisia ja henkilöresursseja varmistaakseen, että uudistukset ovat kestäviä.

Sen jälkeen kun EU:n ja Moldovan tasavallan välinen viisumiasioita koskeva vuoropuhelu käynnistettiin kesäkuussa 2010 ja viisumivapautta koskeva toimintasuunnitelma esiteltiin Moldovan tasavallan viranomaisille tammikuussa 2011, komissio on raportoinut Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti siitä, miten Moldovan tasavalta on edistynyt viisumivapautta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien, ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen kuuluvissa neljässä aiheryhmässä asetettujen edellytysten täyttämisessä.

Viisumivapautta koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvän tiiviin raportoinnin lisäksi komissio on jatkanut Moldovan tasavallan edistyksen seuraamista myös merkityksellisillä viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman osa-alueilla, seuraavien rakenteiden kautta:

· EU:n ja Moldovan tasavallan viisumivuoropuhelua käsittelevä johtavien virkamiesten kokous,

· EU:n ja Moldovan tasavallan alasekakomitea nro 3,

· EU:n ja Moldovan tasavallan liikkuvuuskumppanuutta käsittelevä johtavien virkamiesten kokous,

· EU:n ja Moldovan tasavallan ihmisoikeusvuoropuhelu,

· EU:n ja Moldovan tasavallan takaisinottoa käsittelevä sekakomitea ja

· EU:n ja Moldovan tasavallan viisumien myöntämisen helpottamista käsittelevä sekakomitea.

Kaikissa edellä mainituissa komiteoissa ja vuoropuheluissa käsitellään säännöllisesti EU:n ja Moldovan tasavallan välisen yhteistyön tilaa. Viisumien myöntämisen helpottamista käsittelevän sekakomitean ja takaisinottoa käsittelevän sekakomitean viimeisimmissä kokouksissa, jotka pidettiin Brysselissä 12. kesäkuuta 2013 ja joihin osallistuivat myös EU:n jäsenvaltiot, komissio totesi, että molempien sopimusten täytäntöönpanossa oli yleisesti ottaen edistytty erittäin tyydyttävästi.

EU:n ja Moldovan tasavallan välinen viisumien myöntämisen helpottamista koskeva alkuperäinen sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2008. Sopimuksella taattiin kaikille Moldovan tasavallan kansalaisille, jäljempänä ’Moldovan kansalaiset’, alennettu viisumimaksu ja nopeutettu käsittely, erityisiä viisumimaksusta vapaita viisumiluokkia moldovalaisille hakijoille sekä laajemmat mahdollisuudet saada pidempään voimassa olevia toistuvaisviisumeja ja yksinkertaistettiin vaatimuksia, jotka koskevat matkan tarkoituksen todistamiseksi esitettäviä liiteasiakirjoja. Sopimuksella myös taattiin viisumivapaus diplomaattipassin haltijoille.

Uusi viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus Moldovan tasavallan kanssa tuli voimaan 1. heinäkuuta 2013. Uudella sopimuksella tarjotaan Moldovan kansalaisille lisähelpotuksia ja huomattavia etuja : erityisesti 1) useammat viisuminhakijat hyötyvät alkuperäisen sopimuksen mukanaan tuomista helpotuksista, 2) pitkään voimassa olevien toistuvaisviisumien myöntämisen ehdot eräille vilpittömässä mielessä matkustaville henkilöille jättävät vähemmän harkintavaltaa konsuleille, 3) jäsenvaltioiden yhteistyö ulkoisten palveluntuottajien kanssa on selkeän lainsäädäntökehyksen alaista, ja 4) biometristen virkapassien haltijat on vapautettu viisumivaatimuksesta.

Liikkuvuuskumppanuus Moldovan tasavallan kanssa käynnistettiin virallisesti syyskuussa 2008 Chisinaussa. Liikkuvuuskumppanuuteen kuuluu 15 jäsenvaltiota (Bulgaria, Tšekki, Saksa, Kreikka, Ranska, Italia, Kypros, Latvia, Unkari, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia ja Ruotsi) sekä kaksi EU:n virastoa (Frontex ja Euroopan koulutussäätiö), jotka ovat työskennelleet yhdessä esittääkseen johdonmukaista lähestymistapaa yhteistyöhön kumppanimaan kanssa. Kumppanuuden yhteydessä toteutetaan monenlaisia aloitteita, mikä heijastaa täysin maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan neljää ulottuvuutta, jotka ovat laillisen muuttoliikkeen tehostaminen ja liikkuvuuden helpottaminen, laittoman muuttoliikkeen ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja torjuminen, muuttoliikkeen ja liikkuvuuden kehitysvaikutusten maksimoiminen sekä kansainvälisen suojelun edistäminen.

Transnistrian kysymyksen ratkaiseminen ei viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman mukaan ole ehto viisumivapaudelle. Lisäksi viisumivapautta koskeva toimintasuunnitelma ei sisällä viittausta sen alueelliseen soveltamisalaan. Viisumivapaus koskee kansalaisia, joilla on Moldovan tasavallan biometrinen passi.

Tämä ehdotus heijastaa edellä mainittujen prosessien tulosta: koska Moldovan tasavallan kanssa tehdyt viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset on pantu täytäntöön tyydyttävällä tavalla, komissio ehdottaa, että kaikki viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman edellytykset täyttänyt Moldovan tasavalta siirretään negatiiviselta listalta positiiviselle listalle sillä rajoituksella, että viisumivapaus koskee vain henkilöitä, joilla on kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien mukainen biometrinen passi.

3.           Seuraavat vaiheet

EU:n ja Moldovan tasavallan välinen viisumiasioita koskeva vuoropuhelu on osoittautunut tärkeäksi ja erittäin tehokkaaksi välineeksi sekä oikeus- ja sisäasioihin liittyvien että muiden uudistusten edistämisessä, mutta myös laajemmin, kuten oikeusvaltioperiaatetta ja oikeuslaitosta koskevien uudistusten alalla, mukaan lukien puoluerahoituksen vakiinnuttaminen, syytesuojan arviointi ja hallinnon nykyaikaistaminen. Moldovan tasavallan saavuttama edistys viimeisen kolmen vuoden aikana viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman neljällä eri aihealueella on ollut vakaata ja tuloksellista. Se kertoo Moldovan hallitusten ja kaikkien valtion toimielinten sitoutuneisuudesta ja jatkuvista ponnisteluista sen varmistamiseksi, että viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman edellytysten noudattaminen olisi kansallinen prioriteetti.

On syytä muistaa, että uudistukset useilla viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman avainalueilla saavutettiin vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla huolimatta epävakaasta poliittisesta tilanteesta, joka kesti useita kuukausia. Tämä on osoitus hyvän hallinnon oikeanlaisesta tasosta ja julkishallinnon kypsyydestä.

Välittömät muutokset EU:n viisumisääntöihin tuovat mukanaan uuden viisumivapauden keskeytysmekanismin, joka turvaa viisumivapautusprosessin eheyden ja antaa viime kädessä takeet siitä, että viisumivapaa matkustaminen ei johda sääntöjenvastaisuuksiin tai väärinkäytöksiin.

Komissio katsoo, että Moldovan tasavalta on viime kesäkuusta lähtien edistynyt vaaditulla tavalla niiden uudistusten tehokkaan ja kestävän täytäntöönpanon varmistamiseksi, jotka sen piti tehdä täyttääkseen viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman asettamat edellytykset. Kaikki viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman neljännen seurantakertomuksen julkaisun jälkeen vaaditut toimet on toteutettu. Lainsäädäntö- ja toimintakehyksen toimivuus, institutionaalisten ja organisatoristen periaatteiden tausta ja menettelyiden täytäntöönpano ovat kaikissa neljässä asiakokonaisuudessa eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia.

Tämänhetkisen arvioinnin perusteella ja EU:n ja Moldovan tasavallan välisen viisumivuoropuhelun aloittamisesta lähtien jatkuvasti toteutetun seurannan tulosten pohjalta komissio katsoo, että Moldovan tasavalta täyttää kaikki viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman toisen vaiheen neljässä aiheryhmässä asetetut edellytykset. Kun otetaan huomioon EU:n ja Moldovan tasavallan väliset suhteet ja niiden dynamiikka, komissio esittää tarvittavan lainsäädäntöehdotuksen komission asetuksen 539/2001 muuttamiseksi viisumivapautta koskevassa toimintasuunnitelmassa sovittujen toimintatapojen mukaisesti.[11]

Tässä yhteydessä kannattaa katsoa myös saatavilla olevia tilastotietoja. Voimassaolevien oleskelulupien määrän perusteella noin 230 000 Moldovan kansalaista oleskeli vuoden 2012 lopussa laillisesti EU:n alueella[12]. Tilastotiedot osoittavat, että EU:n alueelle suuntautuvan Moldovan kansalaisten laittoman muuttoliikkeen riski on vähentynyt viime vuosina: vuodesta 2008, jolloin otettiin kiinni 6 830 laitonta moldovalaista maahanmuuttajaa, määrä on vähentynyt joka vuosi, ja vuonna 2012 se oli laskenut 55 prosenttiin (3 070). Myös turvapaikkahakemusten määrä on puolittunut (–48 prosenttia) saman ajanjakson kuluessa: vuonna 2012 Moldovan kansalaiset tekivät 435 turvapaikkahakemusta, kun hakemuksia vuonna 2008 tehtiin 837. Toteutettujen palautusten määrä verrattuna palautuspäätösten määrään on parantumassa ja saavutti 73 prosenttia vuonna 2012 verrattuna noin 50 prosenttiin neljän edellisen vuoden aikana. Siinä missä lyhytaikaisten Schengen-viisumien hakemusmäärä on pysynyt vakaana viimeisen kolmen vuoden aikana (50 000–55 000), hylättyjen viisumihakemusten määrä on laskenut jyrkästi 11,4 prosentista vuonna 2010 6,5 prosenttiin vuonna 2012. Yhdessä nämä tiedot vahvistavat, että Moldovan kansalaisten maahanmuuttoriski on vähentynyt huomattavasti. Muutokset EU:n viisumisääntöihin tuovat mukanaan uuden viisumivapauden keskeytysmekanismin asetukseen 539/2001. Mekanismi turvaa viisumivapautusprosessin eheyden ja antaa viime kädessä takeet siitä, että viisumivapaa matkustaminen ei johda sääntöjenvastaisuuksiin tai väärinkäytöksiin.

Komissio jatkaa viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman neljän aihealueen alaisten edellytysten täytäntöönpanon aktiivista seurantaa Moldovan tasavallassa olemassa olevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen rakenteiden ja vuoropuheluiden puitteissa ja tarvittaessa tilapäisten seurantamekanismien kautta.

Samoin kuin Länsi-Balkanin maiden siirtyessä viisumivapausjärjestelmään, viisumivapauden täytäntöönpanon ehdoksi Moldovan tasavallassa ei ole tarpeen asettaa viisumivapaussopimusta EU:n kanssa, sillä Moldovan tasavalta on jo vapauttanut kaikki EU:n kansalaiset viisumivaatimuksesta. Jos viisumivapauteen kohdistuu väärinkäytöksiä, keskeytysmekanismi on tehokas ratkaisu ongelmiin.

4.           Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu

Jäsenvaltioita on kuultu.

5.           Vaikutusten arviointi

Ei edellytetä.

6.           Oikeusperusta

Ehdotuksella kehitetään yhteistä viisumipolitiikkaa SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

7.           Suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet

Asetuksessa (EY) N:o 539/2001 luetellaan kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään (negatiivinen luettelo), ja maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (positiivinen luettelo).

Päätös muuttaa näitä luetteloita ja siirtää maita negatiivisesta luettelosta positiiviseen luetteloon tai päinvastoin kuuluu SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

8.           Sääntelytavan valinta

Asetus (EY) N:o 539/2001 on muutettava asetuksella.

9.           Talousarviovaikutukset

Ehdotettu muutos ei vaikuta Euroopan unionin talousarvioon.

2013/0415 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001[13] liitteissä I ja II olevien kolmansien maiden luetteloiden sisällön olisi oltava asetuksessa esitettyjen perusteiden mukainen ja pysyttävä sellaisena. Kolmannet maat, joiden tilanne näiden perusteiden osalta on muuttunut, olisi siirrettävä liitteestä toiseen.

(2)       Prahan huippukokouksessa 7 päivänä toukokuuta 2009 hyväksytyn yhteisen lausuman ja Moldovan tasavallan viisumivapautta koskevan toimintasuunnitelman loppuun saattamisen perusteella komissio katsoo, että Moldovan tasavalta täyttää kaikki viisumivapautta koskevassa toimintasuunnitelmassa asetetut edellytykset.

(3)       Koska Moldovan tasavalta täyttää kaikki edellytykset, se tulisi siirtää asetuksen (EY) N:o 539/2011 liitteeseen II. Tämän viisumivapauden tulisi koskea henkilöitä, joilla on Moldovan tasavallan myöntämä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien mukainen biometrinen passi.

(4)       Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön[14] täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen[15] yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(5)       Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön[16] täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B ja C kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY[17] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(6)       Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön[18] täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen, ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU[19] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(7)       Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön[20] määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(8)       Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön[21] määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/192/EY mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(9)       Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(10)     Bulgarian ja Romanian osalta tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(11)     Kroatian osalta tämä asetus on vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 539/2001 seuraavasti:

1.           Poistetaan liitteessä I olevasta 1 osasta viittaus Moldovaan.

2.           Lisätään liitteessä II olevaan 1 osaan seuraavat maininnat:

”Moldovan tasavalta*

______________

*        Viisumivapaus on rajoitettu henkilöihin, joilla on Moldovan tasavallan myöntämä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien mukainen biometrinen passi.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1.

[2]               EUVL L 339, 22.12.2010, s. 6.

[3]               COM(2012) 650 final.

[4]               COM(2012) 649 final.

[5]               SEC(2011) 1075 final.

[6]               SWD(2012) 12 final.

[7]               COM(2012) 348 final.

[8]               COM(2012) 443 final.

[9]               COM(2013) 459 final.

[10]             Ei vielä julkaistu, viittaus lisätään myöhemmin.

[11]             (*)Viidennen seurantakertomuksen teksti on tällä hetkellä komission sisäisellä lausuntokierroksella. Jos johtopäätösten sanamuoto muuttuu, tekstiä täytyy muokata niiden mukaisesti.

[12]             Tässä osiossa esitettävät tiedot kattavat kaikki EU-jäsenvaltiot lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia ja Kroatiaa. Tiedot kattavat myös Sveitsin, Norjan, Islannin ja Liechtensteinin. Kaikki tiedot ovat Euroopan yhteisöjen tilastotoimistosta, Eurostatista, lukuun ottamatta viisumihakemusten ja hylättyjen hakemusten määrää, joista tiedot oli kerännyt sisäasioiden pääosasto.

[13]             Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1).

[14]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[15]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

[16]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[17]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

[18]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

[19]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

[20]             EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

[21]             EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

Top