This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0609
Proposal for a COUNCIL IMPLEMENTING DECISION authorising the Italian Republic to continue to apply a special measure derogating from Article 285 of Directive 2006/112/EC on the common system of value added tax
Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Italian tasavallalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavan erityistoimenpiteen soveltamista
Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Italian tasavallalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavan erityistoimenpiteen soveltamista
/* COM/2013/0609 final - 2013/0299 (NLE) */
Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Italian tasavallalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavan erityistoimenpiteen soveltamista /* COM/2013/0609 final - 2013/0299 (NLE) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto voi yhteisestä
arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun direktiivin
2006/112/EY, jäljempänä ”alv-direktiivi”, 395 artiklan 1 kohdan mukaisesti
myöntää yksimielisesti komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle luvan soveltaa
mainitun direktiivin säännöksistä poikkeavia erityistoimenpiteitä
arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten
veropetosten tai veron kiertämisen estämiseksi. Komissiossa 8. huhtikuuta 2013 vastaanotetuksi
kirjatussa kirjeessä Italian tasavalta haki lupaa jatkaa vapautuksen
myöntämistä verovelvollisille tietyn vuosittaista liikevaihtoa koskevan
enimmäismäärän rajoissa ja korottaa tätä raja-arvoa 30 000 eurosta 65 000
euroon. Komissio antoi alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan
mukaisesti Italian tasavallan hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 10.
kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti 14. kesäkuuta 2013
päivätyllä kirjeellä Italian tasavallalle, että sillä oli kaikki hakemuksen
arviointia varten tarvittavat tiedot. Yleinen tausta Alv-direktiivin XII osaston
1 luvussa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa pieniin
yrityksiin erityisjärjestelmiä, kuten mahdollisuutta myöntää verovapautus
verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto jää tietyn raja-arvon alle.
Tällainen vapautus merkitsee sitä, ettei verovelvollisen tarvitse veloittaa
arvonlisäveroa luovutuksistaan ja suorituksistaan, minkä vuoksi verovelvollinen
ei voi vähentää arvonlisäveroa tuotantopanoksistaan. Tämä toimenpide otettiin ensimmäistä kertaa
käyttöön neuvoston direktiivin 67/228/ETY[1]
14 artiklan säännösten mukaisesti. Jäsenvaltiot, jotka eivät käyttäneet
mainitussa säännöksessä säädettyä mahdollisuutta, pystyivät kuitenkin myöhemmin
direktiivin 77/388/ETY 24 artiklan 2 kohdan b alakohdan
(uudelleenlaatimisen jälkeen alv-direktiivin 285 artiklan ensimmäinen
kohta) nojalla myöntämään arvonlisäverovapautuksen verovelvollisille, joiden
vuosittainen liikevaihto on enintään 5 000 euroa. Italian tasavalta ei
käyttänyt hyväkseen neuvoston direktiivin 67/228/ETY 14 artiklassa
säädettyä mahdollisuutta. Koska Italian tasavallassa on paljon
verovelvollisia, joiden vuosittainen liikevaihto on erittäin alhainen, se haki
vuonna 2007 poikkeusta yksinkertaistaakseen pieniin toimijoihin sovellettavia
alv-velvoitteita ja tehdäkseen veronkannon helpommaksi kansalliselle
verohallinnolle. Kyseisen poikkeuksen mukaan vapautus myönnettäisiin
verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa.
Tämä poikkeus myönnettiin neuvoston päätöksellä 2008/737/EY[2] 31. joulukuuta 2010 saakka, ja
sen voimassaoloa jatkettiin myöhemmin neuvoston päätöksellä 2010/688/EU[3] 31. joulukuuta 2013 saakka.
Italian tasavalta pyytää nyt, että tätä verovelvolliselle vapaaehtoisen
toimenpiteen voimassaoloa jatkettaisiin 31. joulukuuta 2016 saakka. Italian
tasavalta on myös pyytänyt, että vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoa
korotettaisiin 65 000 euroon. Raja-arvoa korottamalla Italia mahdollistaa
sen, että toimenpidettä voidaan soveltaa useampiin pk-yrityksiin. Tämä vastaa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa
”Pienet ensin” -aloitetta koskevan komission tiedonannon (KOM(2008) 394,
25.6.2008) tavoitteita. Tiedonannossa kehotetaan jäsenvaltioita ottamaan
lainsäädännön valmistelussaan huomioon pk-yritysten erityispiirteet ja sen
vuoksi yksinkertaistamaan voimassa olevaa sääntely-ympäristöä. Lisäksi toimenpiteen soveltamisessa ja sen
soveltamisalaan kuuluvien yritysten valvonnassa ei ole todettu ongelmia. Komissio sisällytti 29. lokakuuta 2004
annettuun alv-velvoitteiden yksinkertaistamista koskevaan
direktiiviehdotukseensa (KOM(2004) 728 lopullinen)[4] säännöksiä, joiden
tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus myöntää verovapautus
verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 100 000 euroa,
ja mahdollisuus tarkistaa tämä määrä vuosittain. Neuvosto ei kuitenkaan ole
vielä tässä vaiheessa päässyt ehdotuksesta yhteisymmärrykseen. Italian tasavallan toimittamista tiedoista
ilmenee, että toimenpiteen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kerättyihin
verotuloihin on vähäinen. Sen vuoksi ehdotetaan, että poikkeuksen
voimassaoloa jatkettaisiin ainakin 13. joulukuuta 2016 saakka tai siihen asti,
kun tulee voimaan direktiivi vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoista, joiden
alittuessa verovelvolliset voidaan vapauttaa arvonlisäverosta, ja että
raja-arvo korotettaisiin 65 000 euroon. Voimassa olevat aiemmat säännökset Komissio teki vuonna 2004 ehdotuksen,
jossa mm. annettaisiin jäsenvaltioille mahdollisuus korottaa verovelvollisille
annettavan arvonlisäverovapautuksen vuosittaisen liikevaihdon raja-arvo
100 000 euroon (KOM(2004) 728 lopullinen)[5].
Ehdotus on edelleen käsiteltävänä neuvostossa. Keskipitkällä aikavälillä komissio katsoo,
että kyseisen ehdotuksen hyväksyminen olisi soveltuvampi tapa edetä asiassa
kuin yksittäisiin poikkeuksiin perustuva hajanainen lähestymistapa. Sen vuoksi
komissio pyytää neuvostoa jatkamaan neuvotteluja kyseisestä ehdotuksesta. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun
politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Toimenpide on eurooppalaisia pk-yrityksiä
tukevaa ”Pienet ensin” -aloitetta koskevassa komission tiedonannossa (KOM(2008)
394, 25.6.2008) vahvistettujen pieniä yrityksiä koskevien unionin tavoitteiden
mukainen. 2. KUULEMISTEN JA
VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Intressitahojen kuuleminen Ei sovelleta. Asiantuntijatiedon käyttö Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut
tarpeen. Vaikutusten arviointi Päätöksen tarkoituksena on yksinkertaistaa
toimenpidettä, jolla poistetaan useita velvoitteita vuosittaiselta liikevaihdoltaan
tietyn raja-arvon alapuolelle jääviltä yrityksiltä, ja korottaa kyseinen
raja-arvo 30 000 eurosta 65 000 euroon. Koska poikkeuksen soveltamisala on suppea ja
sen voimassaoloaika rajallinen, sen vaikutukset ovat joka tapauksessa
rajallisia. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN
SISÄLTÖ Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Luvan antaminen Italian tasavallalle jatkaa
sellaisen direktiivistä 2006/112/EY poikkeavan toimenpiteen soveltamista,
jolla otetaan käyttöön vuosittaiselta liikevaihdoltaan tietyn raja-arvon alapuolelle
jääviä yrityksiä koskeva yksinkertaistus, ja korottaa kyseinen raja-arvo
65 000 euroon. Oikeusperusta Alv-direktiivin 395 artikla. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin
talousarvioon, koska Italia tekee kompensaatiolaskelman neuvoston asetuksen
(ETY, Euratom) N:o 1553/89[6]
6 artiklan mukaisesti. 5. LISÄTIEDOT Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. 2013/0299 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Italian tasavallalle jatkaa
yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 285
artiklasta poikkeavan erityistoimenpiteen soveltamista EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon yhteisestä
arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston
direktiivin 2006/112/EY[7]
ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Italia haki komissiossa 8
päivänä huhtikuuta 2013 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä lupaa direktiivin
2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavaan toimenpiteeseen jatkaakseen vapautuksen
myöntämistä tietyille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto jää
alle tietyn raja-arvon, ja korottaakseen tätä raja-arvoa 30 000 eurosta
65 000 euroon. Kyseisellä toimenpiteellä nämä verovelvolliset saisivat
vapautuksen tietyistä tai kaikista direktiivin 2006/112/EY XI osaston 2–6
luvussa tarkoitetuista arvonlisäveroon (alv) liittyvistä velvoitteista. (2) Komissio antoi Italian hakemuksen
tiedoksi muille jäsenvaltioille 10 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä.
Komissio ilmoitti Italialle 14 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä
kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä
tiedot. (3) Jäsenvaltioilla on jo
käytettävissään direktiivin 2006/112/EY XII osaston mukainen pienten yritysten
erityisjärjestelmä. Tämä toimenpide, jonka voimassaolon jatkamista haetaan,
poikkeaa mainitun direktiivin 285 artiklasta ainoastaan siltä osin, että
Italian soveltamassa järjestelmässä vuosittaisen liikevaihdon raja-arvo on yli
5 000 euroa. (4) Italialle annettiin 15
päivänä syyskuuta 2008 annetulla neuvoston päätöksellä 2008/737/EY[8] lupa myöntää 31 päivään
joulukuuta 2010 poikkeustoimenpiteenä vapautus verovelvollisille, joiden
vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Tämän poikkeuksen
soveltamista pidennettiin 31 päivään joulukuuta 2013 neuvoston päätöksellä
2010/688/EU[9].
Koska tämä raja-arvo on vähentänyt pienten yritysten alv-velvoitteita,
Italialle olisi annettava lupa soveltaa toimenpidettä vielä pidemmän ajan ja
korottaa raja-arvo 65 000 euroon. Verovelvolliset voivat edelleen
halutessaan valita tavanomaiset alv-järjestelyt. (5) Jotta toimenpide olisi
useampien pk-yritysten käytettävissä ja jotta eurooppalaisia pk-yrityksiä
tukevaa ”Pienet ensin” -aloitetta koskevan komission tiedonannon (KOM(2008)
394, 25.6.2008) tavoitteet voitaisiin saavuttaa, Italialle olisi annettava lupa
korottaa vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoa, jonka alittuessa tietyille verovelvollisille
myönnetään vapautus arvonlisäverosta, 30 000 eurosta 65 000 euroon. (6) Komissio sisällytti
alv-velvoitteiden yksinkertaistamisesta annetun neuvoston direktiivin
77/388/ETY muuttamisesta 29 päivänä lokakuuta 2004 antamaansa ehdotukseen[10] säännöksiä, joiden nojalla
jäsenvaltiot voisivat vahvistaa alv-vapautusjärjestelmässä sovellettavaksi
vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoksi enintään 100 000 euroa tai sen
vasta-arvo kansallisena valuuttana ja tarkistaa tämän määrän vuosittain.
Italian esittämä toimenpiteen jatkamista koskeva hakemus vastaa mainittua
ehdotusta, josta neuvosto ei vielä ole päässyt yhteisymmärrykseen. (7) Italian toimittamista
tiedoista ilmenee, että raja-arvon korottamisella on vain vähäinen vaikutus
lopullisessa kulutusvaiheessa kerättävien verotulojen kokonaismäärään. (8) Poikkeus ei vaikuta
arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Poiketen siitä, mitä direktiivin 2006/112/EY
285 artiklassa säädetään, Italialle annetaan lupa vapauttaa arvonlisäverosta
verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 65 000 euroa. Italia saa korottaa tätä raja-arvoa
vapautuksen reaaliarvon säilyttämiseksi. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se
annetaan tiedoksi. Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä
tammikuuta 2014 sellaisen direktiivin voimaantulopäivään, jolla muutetaan
vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoja, joiden alittuessa verovelvollisille
voidaan myöntää alv-vapautus, tai enintään 31 päivään joulukuuta 2016 riippuen
siitä, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi. 3 artikla Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL 71, 14.4.1967, s. 1303–1312. [2] EUVL L 249, 18.9.2008, s. 13–14. [3] EUVL L 294, 12.11.2010, s. 12–13. [4] EUVL C 24, 29.1.2005, s.10. [5] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2004:0728:FIN:FI:PDF. [6] EYVL L 155, 7.6.1989, s. 9–13. [7] EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1. [8] EUVL L 249, 18.9.2008, s. 13–14. [9] EUVL L 294, 12.11.2010, s. 12–13. [10] KOM(2004) 728 lopullinen, EUVL C 24, 29.1.2005, s. 10.