PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Liikunta, säännöllinen urheilu ja kuntoilu mukaan luettuna, on yksi tehokkaimmista tavoista pysyä fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa, torjua ylipainoa ja liikalihavuutta sekä ehkäistä niihin liittyviä sairauksia. Lisäksi urheilun ja liikunnan harrastaminen korreloi muiden tekijöiden, kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden, kanssa. Liikunta on yksi tärkeimmistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä modernissa yhteiskunnassa, ja urheilu on keskeinen osa kaikkia julkisia toimia, joilla pyritään lisäämään liikuntaa.

Liikunnan koko elämän aikana tuomista monista hyödyistä on kattavaa tietoa[1], ja ne lisäävät yleisemminkin elämänlaatua, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) on vahvistanut. Tutkimustulokset tukevat urheilun ja liikunnan roolia lasten ja nuorten kehityksessä[2] ja viittaavat siihen, että urheilun ja liikunnan harrastamisella nuoruusiässä on myönteinen yhteys aikuisena harjoitettavan liikunnan määrään. On myös yhä enemmän näyttöä siitä, että liikunnan sekä mielenterveyden, psyykkisen kehityksen ja kognitiivisten prosessien välillä on positiivinen korrelaatiosuhde.[3] Euroopan unionissa liikunnan määrä korreloi myönteisesti elinajanodotteen kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että maissa, joissa liikuntaa harrastetaan enemmän, on yleensä korkeampi elinajanodote.[4]

Liikunnan puute sitä vastoin aiheuttaa useita haittoja, kuten ennenaikaisia kuolemia, ylipainoisuuden ja liikalihavuuden lisääntymistä, rinta- ja suolistosyöpiä, diabetesta ja iskeemisiä sydänsairauksia. Vuonna 2009 liikunnan vähäisyys määriteltiin neljänneksi tärkeimmäksi ennenaikaisia kuolemia ja sairauksia aiheuttavaksi riskitekijäksi korkean tulotason maissa kaikkialla maailmassa, ja se aiheuttaa yli miljoona kuolemaa pelkästään Euroopan alueella.[5] Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että vähäisestä liikunnasta johtuvat terveysongelmat aiheuttavat merkittäviä suoria ja epäsuoria taloudellisia kustannuksia sairauksien ja sairastavuuden, sairauslomien ja ennenaikaisten kuolemien vuoksi, etenkin kun otetaan huomioon Euroopan yhteiskuntien nopea ikääntyminen.[6] Tutkimuksissa on yritetty arvioida nämä kustannukset rahallisesti. Esimerkiksi eräässä Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen teettämässä tutkimuksessa tästä aiheutuvien kustannusten arvioitiin olevan Englannissa hieman yli 3 miljardia euroa vuodessa, eli 63 euroa asukasta kohti[7]. Nämä seikat huomioon ottaen liikunta on sisällytetty tarttumattomien tautien torjuntaa koskevien kansainvälisten toimien tavoitteisiin.[8]

Unionissa terveyttä edistävän liikunnan lisääminen on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla oleva asia. Koska tietoisuus liikunnan merkityksestä ja myönteisistä vaikutuksista sekä vähäisen liikunnan aiheuttamasta yhä suuremmasta taloudellisesta rasituksesta lisääntyy, monet viranomaiset ovat tehostaneet toimia terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi. Vuoden 2010 jälkeen useimmat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että niillä on käytössä ainakin jonkinlaisia liikuntaa koskevia suosituksia, ja monet ovat myös laatineet erityisiä strategioita antaakseen kansalaisilleen mahdollisuuksia liikkua enemmän ja kannustaakseen heitä siihen.[9] Eri politiikanaloilla ja sektoreilla, varsinkin urheilun, terveydenhoidon, liikenteen ja koulutuksen aloilla, on käynnistetty konkreettisia toimenpiteitä tätä varten, ja on olemassa monia esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joihin asianomaiset sidosryhmät osallistuvat.

Tukeakseen jäsenvaltioita unioni on edistänyt liikuntaa toimillaan ja rahoitusvälineillään erityisesti urheilun ja terveydenhoidon aloilla, ja se on antanut poliittisille päättäjille näyttöön perustuvia ohjeita EU:n liikuntaa koskevilla suuntaviivoilla[10]. Nämä suuntaviivat laati työryhmä, joka koostui 22:sta eri puolilta Eurooppaa tulleesta ja vakiintunutta tieteellistä käsitystä laajasti edustaneesta eri alojen asiantuntijasta, ja EU:n urheiluministerit vahvistivat ne vuonna 2008. Suuntaviivoissa toistetaan WHO:n suositukset liikunnan vähimmäismäärästä, painotetaan monialaista lähestymistapaa terveyttä edistävään liikuntaan ja annetaan 41 konkreettista toiminnan suuntaviivaa. Jo vuoden 2007 urheilun valkoisessa kirjassa[11] ja samana vuonna julkaistussa valkoisessa kirjassa ”Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia”[12] korostettiin terveyttä edistävän liikunnan merkitystä, ja ne ovat auttaneet tehostamaan poliittista keskustelua ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.

Huolimatta terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen kiinnitetystä yhä suuremmasta huomiosta sekä kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla käytettävissä olevista välineistä liikkumattomuus on unionissa edelleen liian yleistä (esim. vuonna 2010 eurooppalaisista 60 prosenttia vastasi harrastavansa kuntoilua tai urheilua harvoin tai ei koskaan[13]). WHO:n mukaan kaksi kolmannesta unionin aikuisikäisestä väestöstä ei saavuta suositeltuja liikuntamääriä. Tämän tuloksena vähäisen liikunnan arvioidaan vievän vuosittain eurooppalaisilta keskimäärin yli 8 miljoonaa tervettä elinpäivää.[14] Vaikka yksittäisten jäsenvaltioiden välillä on näytön mukaan valtavia eroja, useimmat maat eivät ole saavuttaneet tärkeintä poliittista tavoitetta eli pystyneet lisäämään niiden kansalaisten osuutta, jotka saavuttavat WHO:n suosittamat ja EU:n liikuntaa koskevissa suuntaviivoissa toistetut terveyttä edistävän liikunnan määrät. Koko unionin kannalta jäsenvaltioiden toteuttamat terveyttä edistävän liikunnan lisäämistoimet eivät ole olleet tehokkaita. Tämä tilanne on vastoin Eurooppa 2020 -strategiaa[15], jossa tunnustetaan tarve torjua terveyseroja kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksenä, ja lisäksi se on ristiriidassa unionin urheilun ja terveyden alalla asettamien poliittisten tavoitteiden kanssa. Tutkimustulokset vahvistavatkin näytön ja toimien välisen kuilun liikkumattomuuden torjunnassa, ja niiden perusteella on vaadittu pikaisia liikuntaa koskevia poliittisia toimia erillisenä kansanterveyteen liittyvänä prioriteettina.[16]

Syyt siihen, että liikunnan vähenemissuuntausta ei ole pystytty kääntämään, löytyvät lähinnä puutteista terveyttä edistävän liikunnan lisäämistoimien laadinnassa ja toteutuksessa. Kun otetaan huomioon tehokkaalle terveyttä edistävää liikuntaa tukevalle politiikalle tieteellisten välineiden avulla asetetut kriteerit, voidaan todeta, että näyttö, asiantuntijoiden näkemykset ja kuulemistulokset ovat osoittaneet seuraavia puutteita: terveyttä edistävää liikuntaa koskevien riittävän monialaisten lähestymistapojen puute (mm. terveyttä edistävästä liikunnasta vastaavien eri ministeriöiden ja elinten yhteistyö); terveyttä edistävää liikuntaa koskevien toimien epäselvät tavoitteet; sekä terveyttä edistävän liikunnan määrää ja sitä koskevien toimien seurantaa ja arviointia koskevien säännösten riittämättömyys. Luotettavaa tietoa on saatavilla harvoin, vaikka se on arvokasta politiikan muotoilun ja parantamisen kannalta.

Terveyttä edistävä liikunta on vasta alkamassa muuttua omaksi politiikanalakseen ja saada tunnustusta monitahoisena poliittisena alana, joka edellyttää EU:n liikuntaa koskevissa suuntaviivoissa esitettyjen kaltaisia monialaisia toimia. Liikunnalla ei ole tähän asti ollut sitä puolustavia voimia, jotka varmistaisivat, että se saa asianmukaisen poliittisen huomion.[17] Koska terveyttä edistävä liikunta on varsin uusi aihe hallitusten asialistoilla[18], on tarpeen parantaa siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärrystä, koska tämä on välttämätöntä liikuntaa lisäävien toimien suunnittelemiseksi samoin kuin terveyttä edistävää liikuntaa lisäävien institutionaalisten valmiuksien kannalta.

Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman 2011–2014[19] täytäntöönpanon yhteydessä tehdyn asiantuntijoiden työn sekä muiden alojen ja tasojen (esim. terveys- ja liikennealojen) antaman asiantuntijapalautteen perusteella neuvosto kehotti tämän tilanteen ratkaisemiseksi marraskuussa 2012 antamissaan terveyttä edistävää liikuntaa koskevissa päätelmissä komissiota tekemään ehdotuksen neuvoston suositukseksi, jolla edistetään EU:n liikuntaa koskeviin suuntaviivoihin perustuvaa monialaista lähestymistapaa ja joka sisältää kevyen seurantakehyksen.

Aloitteen onnistuminen riippuu viime kädessä merkittävästi siitä, että varsinkin ne sidosryhmät, jotka liittyvät suorimmin liikuntaan ja joilla on vahva kyky saavuttaa kansalaiset, saadaan mukaan. Näin ollen urheiluala on erityisesti ruohonjuuritason toimintansa ja liikuntaa kaikille ‑lähestymistapansa vuoksi keskeinen toimija kaikissa onnistuneissa terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen tähtäävissä toimissa.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Ehdotus perustuu komission ja jäsenvaltioiden urheilualan työsuunnitelman 2011–2014 täytäntöönpanon yhteydessä tekemään työhön. Ehdotuksen sisällöstä, seurantakehys mukaan lukien, on suoritettu laajoja kuulemisia jäsenvaltioiden, asiantuntijoiden, sidosryhmien ja eri aloja, kuten urheilu-, terveys-, koulutus- ja liikennealoja, edustavien kansalaisten kanssa. Intressitahoja on kuultu eri tasoilla niiden näkemyksistä siitä, onko liikuntaa tarpeen edistää unionin tasolla ja missä laajuudessa. Tammikuussa 2011 annettu urheilua koskeva tiedonanto[20] sisälsi toimintakohdan tällaisen ehdotuksen harkitsemisesta, ja sen jälkeen komissio on säännöllisesti esittänyt tätä aloitetta koskevat suunnitelmansa ja meneillään olevan työn poliittisille päättäjille ja sidosryhmille sekä pyrkinyt saamaan palautetta eri foorumeilla. Helmikuun 2. päivänä 2012 antamassaan päätöslauselmassa urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta Euroopan parlamentti kehotti EU:ta ja jäsenvaltioita helpottamaan osallistumista urheiluun ja edistämään terveellisiä elämäntapoja sekä käyttämään täysin hyväksi urheiluun liittyviä mahdollisuuksia ja siten vähentämään terveydenhuoltomenoja.[21]

Jäsenvaltiot ovat korostaneet tarvetta jatkaa terveyttä edistävää liikuntaa koskevien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ja tukeneet unionin uutta poliittista aloitetta. Jäsenvaltiot ovat vahvistaneet, että asianomaisten alojen mukaan saaminen kansallisella tasolla on ollut vaikeaa ja että luotettavista tiedoista on puutetta, mutta korostaneet myös tarvetta rajoittaa tietojen keräämisen aiheuttamaa rasitusta. Urheilualan sidosryhmät, muun muassa urheiluliike mutta myös urheiluun liittyvät organisaatiot, kuten urheiluvälineteollisuus, ovat kannustaneet voimakkaasti unionin lisätoimia terveyttä edistävän liikunnan alalla. Unionin toimielinten, nykyisten urheilu- ja terveysalan unionin tason yhteistyörakenteiden, asiantuntijoiden ja urheilualan sidosryhmien lisäksi myös suuri osa unionin kansalaisista on sitä mieltä, että unionilla on oma roolinsa terveyttä edistävän liikunnan lisäämisessä, kuten vuonna 2010 verkossa toteutettu kuuleminen osoitti.

Vaikutustenarviointilautakunta antoi myönteisen lausunnon vaikutustenarvioinnin luonnoksesta 7. joulukuuta 2012. Lautakunnan huomiot otetaan huomioon vaikutustenarviointikertomuksen lopullisessa versiossa.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Oikeusperusta

Ehdotetussa aloitteessa sovelletaan kohdennettua lähestymistapaa terveyttä edistävään liikuntaan, joka on suhteellisen uusi ala, jolla tieteellinen kehitys on nopeaa. Alassa yhdistyvät yhtäältä urheiluun ja kuntoiluun läheisesti liittyvä liikunta ja toisaalta kansanterveys. Ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja jäsenvaltioiden tukemiseksi niiden pyrkiessä lisäämään terveyttä edistävää liikunta unioni voi toimia kahden oikeusperustan pohjalta: ne ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 165 ja 168 artikla, joissa molemmissa unionille annetaan tukevaa toimivaltaa. SEUT-sopimuksen 165 artiklan mukaan unioni ”myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen” ja tällaisella toiminnalla pyritään ”kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta”. Sopimuksen 168 artiklan mukaan ”unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen […] sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan”.

Perussopimuksessa määrätään, että molemmilla aloilla (urheilu ja kansanterveys) neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa suosituksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi perussopimuksessa annetaan nimenomaisesti komissiolle oikeus tehdä ”aiheellisia aloitteita” jäsenvaltioiden politiikan yhteensovittamiseksi kansanterveyden alalla ja etenkin ”aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten”. Ehdotetulla suosituksella pyritään tehostamaan jäsenvaltioiden toimia terveyttä edistävän liikunnan alalla ja tukemaan niitä tarjoamalla kehys niiden toimien seuraamiseksi. Suosituksella pyritään vahvistamaan yhteistyötä ja politiikan koordinointia jäsenvaltioiden välillä sekä säätämään hyvien käytäntöjen vaihdon jatkamisesta asianomaisissa urheilun ja terveyden alan unionin tason rakenteissa.

Tässä suosituksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

Ehdotetun aloitteen lyhyt kuvaus

Neuvoston pyynnön mukaisesti tässä suosituksessa määritellään johdonmukaisten, monialaisten ja näyttöön perustuvien terveyttä edistävää liikuntaa lisäävien toimien tärkeimmät osatekijät ja pyritään siten auttamaan jäsenvaltioita niiden ponnistuksissa saada kansalaiset harrastamaan (enemmän) liikuntaa.

Suosituksessa otetaan huomioon selvä näyttö siitä, että terveyttä edistävää liikuntaa lisäävien toimien on onnistuakseen perustuttava monialaiseen lähestymistapaan. Siinä otetaan huomioon, että vaikka jäsenvaltioilla on yhteisiä tavoitteita ja ne kunnioittavat perusoikeuksia, niillä on erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen toimintaympäristöjen vuoksi erilaisia terveyttä edistävää liikuntaa koskevia prioriteetteja ja siksi ne noudattavat erilaisia poliittisia lähestymistapoja. Politiikan koordinointia unionin tasolla koskevilla säännöksillä on tarkoitus tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä laatia ja panna täytäntöön tehokkaita terveyttä edistävää liikuntaa koskevia toimia. Seurantakehys, mukaan lukien sen sisältämät liikunta-alan asiantuntijoiden laatimat indikaattorit, on suunniteltu riittävän joustavaksi välineeksi tuottamaan tietoa politiikan suunnittelua varten tässä yhteydessä. Ehdotukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään yksityiskohtainen kuvaus indikaattorien ja tietolähteiden käyttöönotosta.

Suosituksessa kehotetaan jäsenvaltioita

· laatimaan kansallinen strategia ja vastaava toimintasuunnitelma sekä riittäviä välineitä terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi eri aloilla EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti

· seuraamaan liikunnan määrää ja terveyttä edistävää liikuntaa koskevien toimien täytäntöönpanoa käyttämällä seurantakehystä ja suosituksen liitteessä asetettuja indikaattoreita kansallisten olosuhteiden mukaan

· tekemään toistensa ja komission kanssa tiivistä yhteistyötä osallistumalla terveyttä edistävän liikunnan lisäämistä koskevien tietojen ja hyvien käytäntöjen säännölliseen vaihtamiseen asianomaisissa unionin tason rakenteissa.

Suosituksessa kehotetaan komissiota

· auttamaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä lisäämään tehokkaasti terveyttä edistävää liikuntaa ja laatimaan ja panemaan täytäntöön EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen mukaisia toimia

· tarjoamaan tukea seurantakehyksen perustamista ja toimintaa varten tämän alan nykyisten seuranta- ja tiedonkeruumuotojen pohjalta

· raportoimaan säännöllisesti jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella tämän suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä.

Vaikka suositus on ensisijaisesti kohdennettu terveyttä edistävän liikunnan edistämisestä vastaaville jäsenvaltioiden viranomaisille, se auttaa viime kädessä saavuttamaan kaikki unionin kansalaiset (esim. lapset, työikäiset ja ikääntyneet) kannustamalla toteuttamaan monialaisia toimia, joilla luodaan mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Aloite perustuu myös sidosryhmien mukaan saamiseen, suorimmin liikuntaan liittyvät sidosryhmät, kuten urheiluorganisaatiot, mukaan lukien.

Toissijaisuusperiaate

Vaikka päävastuu terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä ja urheilu- ja terveysalan toimien määrittämisestä on jäsenvaltioilla, unionin toiminta voi tuottaa merkittävää lisäarvoa sen lisäksi, mitä jäsenvaltiot voivat yksinään saavuttaa. Unioni voi antaa uutta poliittista muutosvoimaa kohti terveyttä edistävää liikuntaa koskevia kohdennettuja toimia. Tehokkaammat terveyttä edistävää liikuntaa koskevat toimet auttavat edistämään muita politiikanaloja, joilla jäsenvaltiot ovat sopineet asettavansa yhteisiä tavoitteita. Auttamalla vähentämään vähäisen liikunnan huomattavia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia ja puuttumalla aktiivista ja tervettä ikääntymistä, tervettä työvoimaa ja viime kädessä suurempaa tuottavuutta edistäviin keskeisiin tekijöihin ne vahvistavat jäsenvaltioiden kykyä saavuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut kasvutavoitteet. Niillä puututaan myös strategiassa hahmoteltuihin terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin, mikä on kasvun ja kilpailukyvyn edellytys. Paremmilla terveyttä edistävää liikuntaa koskevilla toimilla vastataan myös neuvoston ja parlamentin viime aikoina esittämiin vaatimuksiin toimista, joilla tuetaan terveellisiä elämäntapoja, kuten liikuntaa ja urheilua, keinona vähentää ennenaikaista kuolleisuutta, sairastavuutta ja toimintarajoitteisuutta EU:ssa. Neuvoston marraskuussa 2012 hyväksymissä terveyttä edistävää liikuntaa koskevissa päätelmissä nämä vaatimukset esitetään vielä selväsanaisemmin. Myös ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanon äskettäisessä arvioinnissa tuetaan unionin tason poliittista aloitetta, sillä siinä kannustetaan komissiota kohottamaan tulevien liikuntaan keskittyvien aloitteiden profiilia.[22]

Suosituksen painopiste, jossa keskitytään parantamaan politiikan koordinointia jäsenvaltioiden välillä – kokemusten vaihtamisen, vertaisoppimisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen avulla – vaikuttaa erityisen hyödylliseltä, koska tällä hetkellä terveyttä edistävälle liikunnalle eri jäsenvaltioissa annettava painoarvo, valitut toimintavavat ja kansalliset toimien koordinointimekanismit ovat hyvin erilaisia. Unionin tuki ja koordinointi auttaa parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia lisätä terveyttä edistävää liikuntaa eri aloilla ja muotoilemaan politiikkaa, jolla taataan paremmat toimet. Unioni on hyvässä asemassa tehostamaan terveyttä edistävän liikunnan ja sitä koskevien toimien seurantaa ja arviointia ja auttamaan siten jäsenvaltioita seuraamaan ajan mittaan tapahtuvaa kehitystä. Seurantakehys antaa jäsenvaltioille näyttöä, jolla voidaan perustella kohdennetummat lähestymistavat terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen.

Ehdotettu suositus perustuu nykyisiin kansainvälisellä tasolla kehitettyihin strategioihin ja välineisiin, erityisesti WHO:n toukokuussa 2004 käynnistämään ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä koskevaan maailmanlaajuiseen strategiaan[23], vuoden 2010 maailmanlaajuisiin suosituksiin, joissa suositellaan aikuisille vähintään 150 minuuttia kohtuullisen rasittavaa liikuntaa viikossa[24], sekä Maailman terveyskokouksessa 27. toukokuuta 2013 saavutettuun yksimielisyyteen, joka kirjattiin yhteiseen päätöslauselmaan tarttumattomista taudeista[25]. Siinä otetaan huomioon WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevan eurooppalaisen strategian yhteydessä tehty yhteistyö sekä kyseisen strategian vuonna 2013 tehty arviointi[26]. Sen tarkoituksena on parantaa edelleen liikunnan seuraamista varten kehitettyjä välineitä, etenkin WHO:n ravitsemusta, lihavuutta ja liikuntaa koskevaa eurooppalaista tietokantaa (NOPA)[27]. Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on tässä yhteydessä määrä toimittaa, ovat suureksi osaksi jo saatavilla, ja niitä on kerätty osana aikaisempia tutkimuksia tai hankkeita; monet indikaattoreista ovat jo käytössä. Tietojen kerääminen edellyttää lisätoimia vain siinä tapauksessa, että indikaattoreita on hyvin vähän, varsinkin seurantakehyksen alkuvaiheessa. Sen odotetaan kehittyvän ajan mittaan, kun valmiudet jäsenvaltioissa lisääntyvät. Seurantakehys olisi pantava täytäntöön tiiviissä yhteistyössä WHO:n kanssa ja liikunta-alan asiantuntijoiden tuella.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

On vaikeaa laskea terveyttä edistävää liikuntaa koskeviin toimiin tällä hetkellä osoitettujen määrärahojen määrää, koska liikunnan edistämisen kustannukset jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille sekä erilaisille kansalaisjärjestöille ja yksityissektorille. Lisäksi terveyttä edistävään liikuntaan käytettävistä menoista ei pidetä kattavasti kirjaa kaikkialla EU:ssa. Tätä ongelmaa kärjistää se, että terveyttä edistävä liikunta on luonnostaan monialaista, että monet toimet liittyvät sivuavasti terveyttä edistävään liikuntaan, ja että terveyttä edistävää liikuntaa lisäävien toimien päätavoitteena on usein jokin muu kuin terveyttä edistävän liikunnan lisääminen. Jäsenvaltiot maksaisivat viime kädessä tähän aloitteeseen perustuvista terveyttä edistävää liikuntaa koskevista toimista aiheutuvat kustannukset.

Jäsenvaltioille aiheutuvat hallintokustannukset johtuisivat lähinnä kevyen seurantakehyksen raportointivaatimuksista. Ne olisivat alhaiset jo ensimmäisenä vuonna ja laskisivat edelleen, kun mekanismi on täysin toimintakuntoinen, kun henkilöstö tottuu seurantaan ja kun tietojen saatavuus paranee ajan mittaan.[28]

Unionin talousarviosta maksettavat kustannukset liittyvät seurantamekanismin perustamiseen ja toimintaan sekä jäsenvaltioiden tukemiseen seurantatoiminnassa valmiuksia kehittämällä. Nämä kustannukset maksettaisiin kauden 2014–2020 Erasmus+-ohjelman urheilua koskevasta luvusta.[29] Lisäksi unionin talousarviosta maksettaisiin asiantuntijaryhmän kokousten järjestäminen unionin tasolla.

2013/0291 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä eri aloilla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 ja 168 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Liikunnan ja kuntoilun hyödyt koko elämän ajan ovat huomattavat, ja niitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitautien, eräiden syöpälajien ja diabeteksen riskin pieneneminen sekä tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja painonhallinnan paraneminen samoin kuin myönteiset vaikutukset mielenterveyteen ja kognitiivisiin prosesseihin. Liikunta, sellaisena kuin Maailman terveysjärjestö (WHO) sitä suosittaa, on tärkeää kaikille ikäryhmille, ja erityisen tärkeää lapsille, työikäisille ja ikääntyneille.

(2)       Koska liikunta on terveellisten elämäntapojen ja terveen työvoiman edellytys, se edistää Eurooppa 2020 -strategiassa[30] määriteltyjen, etenkin kasvua, tuottavuutta ja terveyttä koskevien keskeisten tavoitteiden saavuttamista.

(3)       Vaikka eräissä jäsenvaltioissa viranomaiset ovat viime vuosina tehostaneet toimia terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi, liian vähän liikkuvien määrä on Euroopan unionissa edelleen liian suuri. Suurin osa eurooppalaisista ei harrasta riittävästi liikuntaa, ja 60 prosenttia heistä urheilee tai kuntoilee harvoin tai ei koskaan[31]. Vapaa-ajan liikunnan puute on yleisempää alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että kielteinen kehitys olisi kääntymässä koko EU:n osalta.

(4)       Riittämätön liikunta on määritelty suurimmaksi ennenaikaisia kuolemia ja sairauksia aiheuttavaksi riskitekijäksi korkean tulotason maissa kaikkialla maailmassa, ja se aiheuttaa yli miljoona kuolemaa pelkästään Euroopan alueella[32]. Liikunnan puutteen aiheuttamista haitoista Euroopan unionissa on paljon näyttöä, samoin kuin siihen liittyvistä huomattavista suorista ja epäsuorista taloudellisista kustannuksista ja terveysongelmista, varsinkin kun otetaan huomioon, että useimmat eurooppalaiset yhteiskunnat ikääntyvät nopeasti.

(5)       Liikunnan määrässä on valtavia eroja jäsenvaltioiden välillä. Jotkin niistä ovat onnistuneet kasvattamaan huomattavasti niiden kansalaisten osuutta, jotka saavuttavat liikunnan suositellun vähimmäistason, mutta monet muut eivät ole edistyneet tässä lainkaan tai ne ovat jopa taantuneet. Nykyiset toimet ovat osoittautuneet tehottomiksi vähentämään vähän liikkuvien määrää koko EU:ssa. Mahdollisuudet ottaa opiksi terveyttä edistävää liikuntaa koskevien toimien laatimisen ja täytäntöönpanon onnistuneista toimintavoista ovat suuret.

(6)       Monet politiikanalat, erityisesti urheilu ja terveysala, voivat edistää liikunnan lisäämistä ja tarjota unionin kansalaisille uusia mahdollisuuksia aloittaa liikunta. Jotta tämä potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja siten lisätä liikuntaa, tarvitaan välttämättä terveyttä edistävää liikuntaa koskeva monialainen lähestymistapa, johon osallistuvat kaikki asiaan kuuluvat ministeriöt, elimet ja organisaatiot. Se, että käytettävissä on nykyistä enemmän ja parempia tietoja liikunnan määrästä ja terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen tähtäävistä toimista, on tärkeä tätä prosessia tukeva tekijä; se on myös edellytys politiikan arvioinnille, jolla pyritään tehostamaan politiikan laatimista ja täytäntöönpanoa tulevaisuudessa. Nämä tiedot ovat kuitenkin paljolti puutteellisia.

(7)       EU:n liikuntaa koskevissa suuntaviivoissa[33], jotka vahvistettiin EU:n urheiluministerien epävirallisessa kokouksessa joulukuussa 2008 ja neuvostossa marras- ja joulukuussa 2012[34], kannatetaan monialaista lähestymistapaa, joka kattaa kaikki terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä vastaavat aihealueet. Näiden suuntaviivojen täytäntöönpano jäsenvaltioissa on toistaiseksi ollut hajanaista.

(8)        Vuonna 2011 annetussa tiedonannossa[35] urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä kehotettiin komissiota ja jäsenvaltioita edistämään liikuntaa koskeviin EU:n suuntaviivoihin perustuvien, uudelleentarkastelu- ja koordinointiprosessin sisältävien kansallisten suuntaviivojen laatimista ja ottamaan huomioon neuvoston suosituksen tällä alalla.

(9)       Neuvoston päätöslauselmassa Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta vuosiksi 2011–2014[36] tunnustettiin tarve tehostaa komission ja jäsenvaltioiden välistä urheilualan yhteistyötä muutamilla ensisijaisilla aloilla, muun muassa terveyttä edistävän liikunnan lisäämisessä. Heinäkuussa 2012 urheilua, terveyttä ja osallistumista käsittelevä asiantuntijaryhmä ilmaisi tukensa uudelle unionin aloitteelle terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseksi.

(10)      Neuvoston 27 päivänä marraskuuta 2012 antamissa päätelmissä terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä myönnettiin, että unionin tason lisätoimet ovat tarpeen, ja kehotettiin komissiota tekemään ehdotus neuvoston suositukseksi, joka sisältää EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen aihealueet kattaviin indikaattoreihin perustuvan kevyen seurantakehyksen,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1)           Jäsenvaltioiden olisi

– pyrittävä luomaan tehokkaita terveyttä edistävää liikuntaa koskevia toimia laatimalla monialainen lähestymistapa, joka kattaa muun muassa urheilun, terveydenhoidon, koulutuksen, ympäristön ja liikenteen politiikanalat EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen mukaisesti, kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen. Tähän olisi sisällyttävä

– kansallisen terveyttä edistävää liikuntaa lisäävän strategian hyväksyminen ottaen huomioon eri yhteiskuntaryhmät ja kunnioittaen syrjimättömyyden sekä miesten ja naisten tasa-arvon periaatteita;

– vastaavan toimintasuunnitelman hyväksyminen;

– seurattava liikunnan määrää ja terveyttä edistävää liikuntaa koskevia toimia käyttämällä kevyttä seurantakehystä[37] ja tämän suosituksen liitteessä esitettyjä indikaattoreita kansallisten olosuhteiden mukaan;

– nimettävä kuuden kuukauden kuluessa tämän suosituksen hyväksymisestä kansallisia terveyttä edistävän liikunnan tiedonvaihtopisteitä, jotka tukevat edellä mainittua seurantakehystä, ja ilmoitettava komissiolle niiden nimeämisestä.    Kansallisten terveyttä edistävän liikunnan tiedonvaihtopisteiden tehtävänä on erityisesti koordinoida liikuntaa koskevien tietojen asettamista seurantakehyksen saataville; tietoja olisi hyödynnettävä nykyisessä WHO:n ravitsemusta, lihavuutta ja liikuntaa koskevassa NOPA-tietokannassa; niiden olisi myös helpotettava eri ministeriöiden välistä yhteistyötä terveyttä edistävää liikuntaa koskevissa toimissa;

– tehtävä toistensa ja komission kanssa tiivistä yhteistyötä osallistumalla terveyttä edistävän liikunnan edistämistä koskevien tietojen ja hyvien käytäntöjen säännölliseen vaihtamiseen asianomaisissa urheilu- ja terveysalan unionin tason rakenteissa politiikan koordinoinnin tehostamisen perustana.

2)           Komission olisi toteutettava seuraavat toimenpiteet:

– autettava jäsenvaltioita hyväksymään kansallisia strategioita, kehittämään monialaisia poliittisia lähestymistapoja terveyttä edistävään liikuntaan ja panemaan täytäntöön vastaavia toimintasuunnitelmia helpottamalla tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, tehokasta vertaisoppimista, verkostoitumista ja terveyttä edistävän liikunnan lisäämisen menestyksellisten toimintatapojen määrittämistä;

– edistettävä terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksen perustamista ja toimintaa tämän alan nykyisten seuranta- ja tiedonkeruumuotojen pohjalta seuraavin tavoin:

– antamalla tieteellisten asiantuntijoiden avulla kohdennettua tukea valmiuksien kehittämiselle ja kansallisten terveyttä edistävän liikunnan tiedonvaihtopisteiden sekä tarvittaessa muiden asiaan kuuluvien viranomaisten edustajien koulutukselle;

– tutkimalla mahdollisuutta käyttää kerättyjä tietoja mahdollisesti liikunnan määrää koskevien eurooppalaisten tilastojen[38] tuottamiseksi joka toinen vuosi;

– tukemalla WHO:ta sen kehittäessä edelleen NOPA-tietokannan liikuntaa koskevia näkökohtia mukauttamalla se tämän suosituksen liitteessä esitettyyn seurantakehykseen;

– tukemalla WHO:ta ja tekemällä tiivistä yhteistyötä sen kanssa laadittaessa ja julkaistaessa maakohtaisia katsauksia terveyttä edistävästä liikunnasta ja analysoitaessa terveyttä edistävän liikunnan kehityssuuntauksia;

– raportoitava joka kolmas vuosi tämän suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä seurantakehyksessä määriteltyjen raportointijärjestelyjen puitteissa toimitettujen tietojen sekä jäsenvaltioiden toimittamien muiden terveyttä edistävää liikuntaa koskevien toimien laatimista ja täytäntöönpanoa koskevien merkityksellisten tietojen pohjalta;

– tehtävä arviointi neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta kuuden vuoden kuluttua.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Ehdotetut indikaattorit EU:n liikuntaa koskevien suuntaviivojen (SV) täytäntöönpanon arvioimiseksi

Suuntaviivojen aihealueet || Ehdotetut indikaattorit

Kansainväliset liikuntasuositukset ja -suuntaviivat (SV 1–2) || 1. Terveyttä edistävää liikuntaa koskeva kansallinen suositus

2. Terveyttä edistävää liikuntaa koskevan WHO:n vähimmäissuosituksen saavuttavien aikuisten määrä

3. Terveyttä edistävää liikuntaa koskevan WHO:n vähimmäissuosituksen saavuttavien lasten ja nuorten määrä

Monialainen lähestymistapa (SV 3–5) || 4. Terveyttä edistävän liikunnan lisäämisen kansallinen koordinointimekanismi

5. Nimenomaisesti terveyttä edistävän liikunnan lisäämiseen osoitettu rahoitus

”Liikunta” (SV 6–13) || 6. Kansallinen ”liikuntaa kaikille” -politiikka ja/tai -toimintasuunnitelma

7. Sport Clubs for Health -ohjelma

8. Kehys, jolla tuetaan alempien sosioekonomisten ryhmien mahdollisuuksia käyttää vapaa-ajan- tai kuntoilutiloja

9. Kansallisen terveyttä edistävää liikuntaa koskevan politiikan kohderyhmät

”Terveys” (SV 14–20) || 10. Liikunnan seuranta

11. Liikuntaa koskeva neuvonta

12. Liikuntaa koskeva koulutus terveydenhoidon ammattilaisten koulutusohjelmissa

”Koulutus” (SV 21–24) || 13.  Liikunnanopetus peruskoulussa ja keskiasteen oppilaitoksissa

14. Järjestelmät kouluun liittyvän liikunnan edistämiseksi

15. Terveyttä edistävä liikunta liikunnanopettajien koulutuksessa

16. Järjestelmät, joilla edistetään kävellen tai pyöräillen tehtäviä koulumatkoja

”Ympäristö, kaupunkisuunnittelu, yleinen turvallisuus” (SV 25–32) || 17. Pyöräilyn/kävelyn yleisyys

18. Eurooppalaiset suuntaviivat vapaa-ajan liikunnan infrastruktuurien parantamiseksi

”Työympäristö” (SV 33–34) || 19. Järjestelmät, joilla edistetään kävellen tai pyöräillen tehtäviä työmatkoja

|| 20. Järjestelmät, joilla edistetään työpaikkaliikuntaa

”Ikäihmiset” (SV 35–37) || 21. Järjestelmät, joilla tuetaan paikallisyhteisöjen toimia ikääntyneiden liikunnan lisäämiseksi

”Indikaattorit/seuranta” (SV 38) || 22. Kansalliset terveyttä edistävää liikuntaa koskevat toimet, joihin sisältyy arviointia koskeva suunnitelma

”Yleinen tietoisuus” (SV 39) || 23. Liikuntaa koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseen tähtäävä kansallinen kampanja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi: Ehdotus neuvoston suositukseksi terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä kaikilla aloilla

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[39]

Koulutus ja kulttuuri: Urheilu / Budjettikohta 15 01 02 11

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

■ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[40].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Tämän ehdotuksen yleisenä tavoitteena on edistää terveempää ja tuottavampaa yhteiskuntaa lisäämällä terveyttä edistävää liikuntaa EU:ssa.

Ehdotetusta neuvoston suosituksesta aiheutuvat toimintakustannukset katetaan Erasmus+-ohjelman urheilua koskevasta luvusta (ks. asianomainen rahoitusselvitys). Tämä rahoitusselvitys koskee vain ehdotetun asiantuntijaryhmän kustannuksia eli hallintomenoja.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite: asiantuntijaryhmän tavoitteena on

– antaa kohdennettua tukea valmiuksien kehittämiselle ja kansallisten terveyttä edistävän liikunnan tiedotuspisteiden sekä tarvittaessa muiden asiaan kuuluvien viranomaisten edustajien koulutukselle;

– tukea WHO:ta sen kehittäessä edelleen NOPA-tietokannan liikuntaa koskevia näkökohtia mukauttamalla se tämän suosituksen liitteessä määritettyyn seurantakehykseen;

– tukea WHO:ta ja tehdä tiivistä yhteistyötä sen kanssa laadittaessa ja julkaistaessa maakohtaisia katsauksia terveyttä edistävästä liikunnasta ja analysoitaessa terveyttä edistävän liikunnan kehityssuuntauksia.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä:

Toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminto 15.05: Nuoriso- ja urheilualan yhteistyön edistäminen

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

Asiantuntijaryhmän toiminnalla

– tuetaan valmiuksien kehittämistä ja kansallisten terveyttä edistävän liikunnan tiedonvaihtopisteiden sekä muiden asiaan kuuluvien viranomaisten edustajien koulutusta;

– tuetaan WHO:ta sen kehittäessä edelleen NOPA-tietokannan liikuntaa koskevia näkökohtia;

– tuetaan WHO:ta laadittaessa ja julkaistaessa maakohtaisia katsauksia terveyttä edistävästä liikunnasta ja analysoitaessa terveyttä edistävän liikunnan kehityssuuntauksia.

Tässä rahoitusselvityksessä huomioon otetut menot kattavat suositukseen liittyvien asiantuntijaryhmän kokousten kustannukset ja siksi ne ovat vain hallinnollisia menoja. Toimintamenot katetaan Erasmus+-ohjelman urheilua koskevasta luvusta.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

– Terveyttä edistävän liikunnan seurantakehyksen perustaminen ja toiminta EU:n tasolla;

– Säännöllinen raportointi terveyttä edistävästä liikunnasta jäsenvaltioille.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Asiantuntijaryhmän osalta ei ole erityisiä tarpeita, joihin olisi vastattava.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Ilman EU:n osallistumista tällaista asiantuntijaryhmää ei voitaisi perustaa. Kuten aloitteen vaikutustenarvioinnissa selitetään, EU:n toiminnalla voidaan tuottaa merkittävää lisäarvoa siihen nähden, mitä jäsenvaltiot voivat saada aikaan yksinään.

Asiantuntijaryhmä on tärkein elin, joka keskustelee suosituksen täytäntöönpanosta ja ohjaa sitä, sekä foorumi, jolla terveyttä edistävän liikunnan lisäämistoimia koordinoidaan.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ensimmäisessä EU:n urheilualan työsuunnitelmassa, jonka EU:n neuvosto hyväksyi toukokuussa 2011 ja joka kattaa kauden 2011–2014, asetettiin kuusi urheilualan asiantuntijaryhmää. Yhdellä näistä ryhmistä, urheilua, terveyttä ja osallistumista käsittelevällä asiantuntijaryhmällä, on ollut aktiivinen rooli tuotettaessa ideoita, joihin komission ehdotus neuvoston suositukseksi terveyttä edistävästä liikunnasta perustuu. Näin ollen tämä aloite perustuu suorasti näihin kokemuksiin.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotus on täysin sopusoinnussa Erasmus+-ohjelman sekä EU:n urheilualan työsuunnitelman kanssa. Terveyttä edistävä liikunta sisältyy niihin molempiin ensisijaisena toiminta-alana.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

■ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ■   Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)[41]

Vuoden 2014 talousarviosta lähtien

■ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– ■ yksiköitään (koulutuksen ja kulttuurin pääosasto)

– ¨  toimeenpanovirastoja;

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

– ¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava);

– ¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

– ¨ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille;

– ¨ julkisoikeudellisille elimille;

– ¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

– ¨ jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

– ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Asiantuntijat kokoontuvat kolme kertaa vuodessa; kunkin kokouksen jälkeen laaditaan raportti.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit – sovelletaan asiantuntijaryhmien hallinnointia koskevia komission yleisohjeita.

2.2.2.     Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä – sovelletaan asiantuntijaryhmien hallinnointia koskevia komission yleisohjeita.

2.2.3.     Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta – sovelletaan asiantuntijaryhmien hallinnointia koskevia komission yleisohjeita.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet – sovelletaan asiantuntijaryhmien hallinnointia koskevia komission yleisohjeita.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moni-vuotisen rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä-rahalaji || Rahoitusosuus

Numero […][Nimi………………………………………...……….] || JM/EI-JM[42] || EFTA-mailta[43] || ehdokas-mailta[44] || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| Koulutuksen ja kulttuurin pääosaston kokonaismäärärahat 15.01.02.11 (asiantuntijoiden kokoukset) || EI-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – ei sovelleta

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moni-vuotisen rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuus

Numero […][Nimi………………………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| […][XX.YY.YY.YY] || || EI || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

Aloitteen toimintaosan kustannukset katetaan Erasmus+-ohjelman urheilua koskevasta luvusta (budjettikohta 15.02.03); tämä rahoitusselvitys koskee vain hallintomenoja.

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || Lukumäärä || […][Nimi……………...……………………………………………………………….]

PO || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || 2018 2019 2020 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 15. || Sitoumukset || (1) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Maksut || (2) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Maksut || (2a) || || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[45] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || ||

<….> PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Maksut || =2+2a +3 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 ||

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Maksut || =5+ 6 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen: ei sovelleta

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Maksut || =5+ 6 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || 2018 2019 2020 || YHTEENSÄ

Koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Ÿ Muut hallintomenot || 0,028 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,532

KOULUTUKSEN JA KULTTUURIN PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,028 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,532

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,028 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,532

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || 2018 2019 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEIDEN 1–5 määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,028 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,532

Maksut || 0,028 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,532

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ■   Tämän rahoitusselvityksen kattama ehdotuksen/aloitteen osa ei edellytä toimintamäärärahoja. Ehdotetun suosituksen aiheuttamat toimintamäärärahat kuuluvat Erasmus+ohjelman rahoitusselvityksen piiriin (ks. edellä).

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi n || Vuosi n+1 || Vuosi n+2 || Vuosi n+3 || Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (katso 1.6 kohta) || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[46] || Keskimääräiset kustannukset || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä yhteensä || Kustan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[47] || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– ■   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || 2018 2019 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta

Muut hallintomenot || 0,028 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,532

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 5 välisumma || 0,028 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,532

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[48] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta || Ei sovelleta

Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömien välisumma || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 0,028 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,084 || 0,532

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ■   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

|| || vuosi n || vuosi n+1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (katso 1.6 kohta)

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustusto) || || || || || || ||

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[49] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[50] || - päätoimipaikassa || || || || || || ||

|| - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (täsmennettävä) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || || || || || || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ■   Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[51].

Selvitys tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat otsakkeet ja budjettikohdat ja määrät.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– ■ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi n || Vuosi n+1 || Vuosi n+2 || Vuosi n+3 || Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (katso 1.6 kohta) || Yhteensä

Nimeä rahoittava elin || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ■   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨            vaikutukset omiin varoihin

– ¨            vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito¬vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[52]

Vuosi n || Vuosi n+1 || Vuosi n+2 || Vuosi n+3 || Ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (katso 1.6 kohta)

Momentti ……. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä:

[1]               Niitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitautien, eräiden syöpälajien ja tyypin 2 diabeteksen riskin pieneneminen sekä tuki- ja liikuntaelinten terveyden ja painonhallinnan paraneminen. Ks. esimerkiksi: The Lancet, vuosikerta 380, numero 9838, s. 219–229, 21. heinäkuuta 2012.

[2]               Health at a glance, Europe 2012, OECD.

[3]                      Yhdysvaltain terveys- ja sosiaalipalveluministeriön liikuntaa koskevia suuntaviivoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean raportti, 2008.

[4]               Global Health Risks, Mortality and Burden of Disease Attributable to Selected Major Risks, WHO 2009.

[5]               http://www.euro.who.int/en/what-we-do/health-topics/disease-prevention/physical-activity/facts-and-figures/10-key-facts-on-physical-activity-in-the-who-european-region

[6]               Jäsenvaltioissa toteutetuissa tutkimuksissa saatu näyttö on sisällytetty tähän ehdotukseen liittyvään vaikutustenarviointiin.

[7]               Game Plan: a strategy for delivering Government’s sport and physical activity objectives, http://www.cabinetoffice.gov.uk/media/cabinetoffice/strategy/assets/game_plan_report.pdf. Eräässä tuoreemmassa tieteellisessä julkaisussa vähäisen liikunnan aiheuttamat välittömät terveydenhuoltokustannukset ja epäsuorat kustannukset henkeä kohden (Australiassa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa) arvioitiin korkeammiksi, mutta siinä huomautettiin myös, että liikunnan taloudellisten vaikutusten mittasuhteita on tällä hetkellä vaikea vertailla. The Lancet: ”The pandemic of physical inactivity: global action for public health”; vuosikerta 380, numero 9838, s. 219–229, 21. heinäkuuta 2012.

[8]               YK:n tarttumattomien tautien ehkäisyä ja torjuntaa käsittelevän korkean tason kokouksen poliittinen julistus (päätöslauselma 66/2), 2011, ja Genevessä toukokuussa 2013 pidetyssä 66:nnessa Maailman terveyskokouksessa sovitut jatkotoimet.

[9]               Valmisteluasiakirja: Table to track the implementation of the EU Physical Activity Guidelines: http://ec.europa.eu/health/nutrition_physical_activity/docs/implementation_report_a6_en.pdf

[10]             EU:n liikuntaa koskevat suuntaviivat – Suosituksia terveyttä edistävää liikuntaa tukeviksi toimenpiteiksi, lokakuu 2008; http://ec.europa.eu/sport/library/documents/c1/eu-physical-activity-guidelines-2008_fi.pdf

[11]             Euroopan komissio: Urheilun valkoinen kirja, KOM(2007) 391 lopullinen, 11.7.2007.

[12]             Euroopan komissio: Valkoinen kirja – Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia, KOM(2007) 279 lopullinen, 30.5.2007.

[13]             Euroopan komissio: Special Eurobarometer 334, Sport and Physical Activity, maaliskuu 2010.

[14]             http://www.euro.who.int/en/what-we-do/health-topics/disease-prevention/physical-activity/facts-and-figures/is-physical-activity-a-reality-for-all

[15]             Euroopan komissio: Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[16]             The Lancet, vuosikerta 380, numero 9838, s. 219–229, 21. heinäkuuta 2012.

[17]             ”Liikunnan osalta yksilöiden käyttäytymisen muuttamista koskeva tutkimus on jättänyt varjoonsa pyrkimykset ymmärtää todellista väestönmuutosta. Tämän epätasapainoisen painotuksen vuoksi väestön keskuudessa harjoitettavan liikunnan lisäämiseksi tarvittavia eri alojen rakenteellisia ja systeemisiä muutoksia (…) ei ole käsitelty järjestelmällisesti. (…) Vastaavia kokemuksia on saatu myös tupakoinnin torjunnasta, jossa vastuu sälytettiin aluksi vain yksittäisille henkilöille. Kun näkökulmaa laajennettiin niin, että siinä otettiin huomioon myös yhteiskunnallinen vastuu, saatiin aikaan koko väestön kattavia toimia ja muutoksia tupakoinnin yleisyydessä.” The Lancet, vuosikerta 380, numero 9838, s. 219–229, 21. heinäkuuta 2012.

[18]             Tämä vahvistetaan muun muassa äskettäisessä tutkimuksessa, jonka mukaan liikuntaa koskevia kansallisia poliittisia asiakirjoja on – muutamaa huomattavaa poikkeusta lukuun ottamatta – alettu Euroopassa laatia vasta viime vuosina. Ks. Daugbjerg ja muut: Promotion of Physical Activity in the European Region: Content Analysis of 27 National Policy Documents. Journal of Physical Activity and Health, 2009, 6, s. 805–817.

[19]             Neuvoston päätöslauselma Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta vuosiksi 2011–2014, EUVL C 162, 1.6.2011.

[20]             Euroopan komissio: Tiedonanto urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä, KOM(2011) 12 lopullinen, 18.1.2011.

[21]             Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. helmikuuta 2012 urheilun eurooppalaisesta ulottuvuudesta (2011/2087(INI)).

[22]             http://ec.europa.eu/health/nutrition_physical_activity/docs/pheiac_nutrition_strategy_evaluation_en.pdf

[23]             WHO:n ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä koskeva maailmanlaajuinen strategia: http://www.who.int/dietphysicalactivity/strategy/eb11344/strategy_english_web.pdf

[24]             WHO:n terveyttä edistävää liikuntaa koskevat maailmanlaajuiset suositukset: http://www.who.int/dietphysicalactivity/factsheet_recommendations/en/index.html

[25]             http://ncdalliance.org/sites/default/files/rfiles/A66_WHA%20Final%20Resolution.pdf

[26]             Ks. alaviite 22.

[27]             WHO:n NOPA-tietokanta: http://data.euro.who.int/nopa/

[28]             Vaikutustenarvioinnissa (liite V) on laskettu keskimääräiset kustannukset jäsenvaltiota kohti.

[29]             Vaikutustenarvioinnissa (liite V) on laskettu unionin talousarviosta maksettavat kokonaiskustannukset. Osana vuoden 2013 valmistelutoimea urheilun alalla komissio testaa yhteistyössä WHO:n kanssa tapoja tukea jäsenvaltioiden toimia, jotka liittyvät terveyttä edistävää liikuntaa koskevien toimien laatimisen ja täytäntöönpanon seurantaan.

[30]             KOM(2010) 2020.

[31]             Euroopan komissio: Special Eurobarometer 334, Sport and Physical Activity, maaliskuu 2010.

[32]             http://www.euro.who.int/en/what-we-do/health-topics/disease-prevention/physical-activity/facts-and-figures/10-key-facts-on-physical-activity-in-the-who-european-region

[33]             http://ec.europa.eu/sport/library/documents/c1/eu-physical-activity-guidelines-2008_fi.pdf

[34]             Neuvoston päätelmät terveyttä edistävän liikunnan lisäämisestä: http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/educ/133870.pdf; Neuvoston päätelmät terveenä ikääntymisestä: http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/trans/134097.pdf

[35]             KOM(2011) 12 lopullinen.

[36]             EUVL C 162, 1.6.2011.

[37]             Seurantakehyksessä asetetaan raportointia koskevat vähimmäisvaatimukset terveyttä edistävän liikunnan lisäämisen yleisistä näkökohdista, joita kaikki jäsenvaltiot voivat käsitellä. Seurantakehystä kuvataan lähemmin tähän suositukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

[38]             Ks. komission päätös Eurostatista, annettu 17 päivänä syyskuuta 2012 (2012/504/EU): http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:251:0049:0052:FI:PDF

[39]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[40]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[41]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[42]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[43]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[44]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[45]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[46]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluja (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[47]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[48]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[49]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

[50]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[51]             Katso (vuodet 2007–2013 kattavan) toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[52]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.