PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Turvallisuusvaatimuksilla on keskeinen sija Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä, sillä infrastruktuurien käyttö voi vaikuttaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat joutua vahingonteon kohteeksi. Satelliittinavigointia myös käytetään yhä enemmän lukuisilla eri toiminta-aloilla, joten palvelujen tarjoamisen keskeytyminen aiheuttaisi nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa.

Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 683/2008[1] säädetään, että komissio hallinnoi kaikkia sekä Galileo- että EGNOS -ohjelmaan perustuvan järjestelmän turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Järjestelmien turvallisuusjärjestelyihin sovelletaan kuitenkin myös hyväksyntämenettelyjä, joissa validoidaan järjestelmien yhdenmukaisuus asetettujen turvallisuusvaatimusten kanssa ja varmistetaan, että asiaa koskevia neuvostoon ja komissioon sovellettavia turvallisuussääntöjä noudatetaan. Kaikkien hyväksyntämenettelyjen tavoin myös molempien eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen on oltava riippumatonta erityisesti kaikista niiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön osallistuvista toimijoista.

Euroopan GNSS-virasto on vastuussa tästä hyväksyntämenettelystä asetuksen (EY) N:o 683/2008 sekä Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010[2] mukaisesti. Viimeksi mainitussa täsmennetään virastolle uskotun hyväksyntätehtävän toteuttamisedellytykset. Asetuksessa säädetään ennen kaikkea, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäpäätökset on tehtävä itsenäisesti suhteessa komissioon ja muihin tahoihin, jotka ovat vastuussa ohjelmien toteuttamisesta. Riippumattomuusvaatimusta on sovellettava myös suhteessa kaikkiin muihin virastolle osoitettuihin tehtäviin.

Sen varmistamiseksi, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet suoritetaan itsenäisesti, suurelta osin myös suhteessa muihin Euroopan GNSS-virastolle uskottuihin tehtäviin, asetuksella (EU) N:o 912/2010 virastoon perustettiin riippumaton elin, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, joka muodostaa viraston kolmannen elimen toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston ohella. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta on samantasoinen elin kuin hallintoneuvosto, ja se yksin on toimivaltainen tekemään turvallisuushyväksyntää koskevat päätökset. Hyväksyntäpäätökset kuitenkin tehdään, samalla tavoin kuin hallintoneuvostonkin päätökset, viraston nimissä, ja ne sitovat virastoa, joilla näistä ainoana on oikeudellinen vastuu.

Euroopan GNSS-virasto on näin ollen rakenteeltaan erityislaatuinen organisaatio, sillä viraston sisällä on erotettu toisistaan järjestelmien turvallisuutta koskevat hyväksyntätoimet ja viraston muut toimet, joita ovat turvallisuuskeskuksen hallinnointi, järjestelmien kaupallistamisen valmisteluun osallistuminen sekä kaikki muut tehtävät, jotka komissio voi virastolle osoittaa toimivallan siirrolla.

Komissio antoi 30. marraskuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien perustamisesta ja käytöstä[3]. Kyseisellä tulevalla GNSS-asetuksella on tarkoitus korvata asetus (EY) N:o 683/2008 1. tammikuuta 2014 lähtien sekä vahvistaa ohjelmien hallintopuitteet vuosiksi 2014–2020. Siinä säädetään erityisesti, että suurin osa sekä EGNOS- että Galileo-järjestelmän käyttöön liittyvistä tehtävistä uskotaan Euroopan GNSS-virastolle. Komission ehdotuksessaan ilmaisema aikomus siirtää nämä tehtävät virastolle on saanut myönteisen vastaanoton Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, jotka ovat käsitelleet ehdotusta vuoden 2012 alusta lähtien. Neuvosto hyväksyi 7. kesäkuuta 2012 osittaisen yleisnäkemyksen (11. kesäkuuta 2012 päivätty asiakirja nro 11105/12), jossa vahvistettiin tämä lähestymistapa.

Siihen, että Euroopan GNSS-viraston on määrä hallinnoida näiden kahden järjestelmän käyttöä vuoden 2013 jälkeen, liittyy kuitenkin kysymys hyväksyntätoimien tulevaisuudesta virastossa. Eturistiriitojen vuoksi ja koska ei ole mahdollista olla samanaikaisesti sekä arvioija että arvioitava, vaatimus turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevien päätösten riippumattomuudesta vaikuttaa olevan hieman ristiriidassa sen seikan kanssa, että kyseiset päätökset tehdään samaisessa elimessä, joka on vastuussa käytöstä. Näin siitäkin huolimatta, että asetuksessa (EU) N:o 912/2010, kuten edellä selvitettiin, säädetään edellytyksistä, joiden avulla turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle taataan tietty itsenäisyys. Tulevaa GNSS-asetusta koskevassa ehdotuksessaan komissio – tietoisena tästä ongelmasta – määritti, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen on yksi viraston tehtävistä ”enintään 30 päivään kesäkuuta 2016 asti”; kyseisenä päivämääränä käyttötoimet on määrä käynnistää täysmääräisesti. Komissio jätti näin kysymyksen hyväksyntätoimien tulevaisuudesta kyseisen päivämäärän jälkeiseen aikaan, jolloin on tehtävä asiaa koskeva uusi säädösehdotus.

Komission päivämäärää 30. kesäkuuta 2016 koskeva lähestymistapa sai laajaa kannatusta parlamentin eri valiokunnissa, kun ne käsittelivät komission tekstiä. Neuvostossa jäsenvaltiot ovat painottaneet, että hyväksyntätoimet on toteutettava riippumattomalla tavalla, ja ne toivoivat, että kysymys järjestelmien turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnän tulevaisuudesta 1. tammikuuta 2014 jälkeen ratkaistaan mahdollisimman nopeasti. Neuvosto hyväksyi lisäksi 7. kesäkuuta 2012 lausuman (asiakirja 11279/12 ADD 1), jossa se katsoo, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksymiseen liittyvät toimet olisi toteutettava tiukasti erillään muista Euroopan GNSS-virastolle asetetuista tehtävistä ja että siksi viimeistään 1. tammikuuta 2014 virastossa on toteutettava tarvittavat järjestelyt erityisesti sen varmistamiseksi, että kyseiset toimet pysyvät selvästi erillisinä rakenteellisesti ja toiminnallisesti, ja että turvallisuusjärjestelyjen hyväksymislautakunnan puheenjohtajan olisi oltava Euroopan GNSS-viraston ainoa viranomainen, jonka vastuulla on turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä. Neuvosto kehotti näin ollen komissiota hyvissä ajoin esittämään ehdotuksen asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta tämänsuuntaisesti.

Kysymys eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnän tulevaisuudesta uuden, vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen aikana on todella syytä ratkaista. Tämä edellyttää asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamista.

Asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttaminen tarjoaa lisäksi mahdollisuuden sisällyttää asetustekstiin muutoksia, joiden avulla asetus (EU) N:o 912/2010 saatetaan yhdenmukaiseksi niiden periaatteiden kanssa, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission hajautettuja virastoja koskevaan yhteiseen lähestymistapaan. Komissio hyväksyi lähestymistavan 12. kesäkuuta 2012.

Edellä mainittu tulevaa GNSS-asetusta koskeva ehdotus, jonka komissio hyväksyi 30. marraskuuta 2011 ja jossa säädetään mahdollisuudesta laajentaa Euroopan GNSS-viraston tehtäviä ja uskoa sille käyttöön liittyviä tehtäviä, aiheuttaa virastolle huomattavia henkilöstötarpeita ja vaikuttaa näin ollen sen tulevaan talousarvioon. Asetukseen (EU) N:o 912/2010 liittyvää rahoitusselvitystä on näin ollen muutettava.

2.           SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Komission ehdotuksesta ei ole tehty vaikutusten arviointia eikä siitä järjestetä virallista sidosryhmien kuulemista.

Koska kyse on muutoksista, joiden tarkoitus on saattaa asetuksen (EU) N:o 912/2010 säännökset hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan periaatteiden mukaisiksi, vaikutusten arviointi tai sidosryhmien virallinen kuuleminen ei ole tarpeellinen, sillä kyseinen lähestymistapa on juuri komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin välisen kuulemisen tulosta.

Koska kyse on eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää koskevista muutoksista, on syytä huomauttaa, että jäsenvaltiot, jotka ovat tiiviisti mukana kaikissa turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ovat tässä asiassa pääasialliset elleivät ainoat sidosryhmät unionin toimielinten ja Euroopan GNSS-viraston lisäksi. Jäsenvaltioita kuultiin perusteellisesti tästä kysymyksestä keskusteluissa, joita neuvostossa käytiin tulevasta GNSS-asetuksesta. Neuvosto toi julki kantansa edellä mainitussa, 7. kesäkuuta 2012 antamassaan lausumassa. Lisäksi Euroopan GNSS-viraston kanssa käytiin yksityiskohtaisia keskusteluja järjestelmän, johon lopulta päädyttiin, menettelytavoista. Euroopan parlamentille puolestaan on annettu käsiteltäväksi tulevaa GNSS-asetusta koskeva komission ehdotus, mutta se ei ole tähän mennessä antanut asiasta lausuntoa.

Lisäksi on tarkasteltu erilaisia teoriassa mahdollisia ratkaisuja sille, kuinka järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä olisi järjestettävä vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Erilaisia vaihtoehtoja on kaikkiaan kuusi.

1) Hyväksyntätehtävät annetaan yksityissektorille

Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen vaikuttaa suoraan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Jäsenvaltiot haluavat näin ollen olla tiiviisti mukana hyväksyntätoimissa ja niitä koskevassa päätöksenteossa. Siksi tämänkaltaisten hyväksyntätoimien antamista yksityissektorin hoidettavaksi ei voida harkita vakavasti.

2) Perustetaan uusi sääntelyvirasto, jonka tehtäväksi annetaan hyväksyntätoimet

Eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä huolehtivan sääntelyviraston perustaminen saattaa vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Se on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että unionin toimielimet ovat jo vuosia olleet yhtä mieltä siitä, että uusia sääntelyvirastoja ei pitäisi perustaa. Lisäksi tällaisesta ratkaisusta aiheutuisi huomattavia, jopa suhteettomia kustannuksia todellisiin tarpeisiin nähden. Järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastuussa oleva vakituinen henkilökunta käsittää noin kymmenen henkilöä.

3) Hyväksyntätehtävät annetaan jo olemassa olevalle sääntelyvirastolle

Yksi mahdollisuus olisi uskoa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen jollekin toiselle, jo olemassa olevalle sääntelyvirastolle. Unionin eri virastojen joukosta Euroopan lentoturvallisuusvirasto ja mahdollisesti Euroopan puolustusvirasto vaikuttaisivat ensi arviolta olevan ainoat, jotka kykenisivät huolehtimaan Galileon ja EGNOSin kaltaisten monimutkaisten järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä.

On kuitenkin syytä huomauttaa, että näillä virastoilla ei ole tällä hetkellä tämänkaltaisia hyväksyntätehtäviä. Euroopan lentoturvallisuusviraston pitäisi lisäksi keskipitkällä aikavälillä huolehtia EGNOSin sertifioinnista, joten tämän tulevan sertifiointitehtävän ja mahdollisen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätehtävän välillä on vakava eturistiriita. Galileon ja EGNOSin turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen uskominen Euroopan puolustusvirastolle, joka huolehtii jäsenvaltioiden välisen puolustusmateriaali- ja puolustusteollisuusyhteistyön edistämisestä, taas vaikuttaisi olevan ristiriidassa sen kanssa, että kyseiset kaksi järjestelmää ovat siviilihallinnon alaisia siviilikäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä.

4) Hyväksyntätehtävät annetaan komissiolle

Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen uskomista komissiolle harkittiin vuonna 2007, kun ohjelmien hallinnointia uudistavaa asetusta (EY) N:o 683/2008 valmisteltiin. Ratkaisu hylättiin tuolloin siitä syystä, että se vaikutti olevan ristiriidassa riippumattomuusvaatimuksen kanssa, sillä asetuksen mukaan komissio hallinnoi ”kaikkia järjestelmien turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä”. Sama ongelma on edelleen olemassa, sillä myös tulevassa GNSS-asetuksessa, jonka on määrä 1. tammikuuta 2014 alkaen korvata asetus (EY) N:o 683/2008, säädetään, että komissio varmistaa ohjelmien turvallisuuden, järjestelmien turvallisuusjärjestelyt mukaan luettuina. Lisäksi jäsenvaltiot ovat erittäin tyytyväisiä hyväksyntälautakuntaan sellaisena kuin se tällä hetkellä on Euroopan GNSS-viraston yhteydessä. Olisi myös hallinnollisesti vaikeaa integroida tällaista elintä komission yksikköihin.

5) Hyväksyntätehtävät annetaan neuvostolle

Eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen uskomisessa neuvostolle on useita etuja. Ensinnäkin neuvosto ei osallistu ohjelmien hallintaan, joten sen riippumattomuutta ei voitaisi asettaa kyseenalaiseksi. Toisekseen sillä on asiantuntemusta monimutkaisten järjestelmien hyväksynnästä, sillä se on hyväksynyt omiin tarpeisiinsa viitisenkymmentä järjestelmää. Se on lisäksi soveltuvin elin kantamaan poliittiset seuraukset hyväksyntää koskevista päätöksistä, joilla voi olla pitkälle ulottuvia seurauksia ohjelmien kustannuksiin ja aikatauluun. Luonnollisesti myös jäsenvaltiot, jotka haluavat olla tiiviisti mukana hyväksymisprosessissa, ovat neuvostossa huomattavasti paremmin edustettuina kuin missään muussa unionin elimessä.

Tämän vaihtoehdon toteuttamisen haitat ovat kuitenkin suuremmat kuin sen edut. Neuvosto ei nimittäin ole hallintoelin. Sillä on kyllä kokemusta useiden erilaisten järjestelmien hyväksymisestä, mutta tähän asti kyseessä ovat olleet ainoastaan neuvoston sisäiset järjestelmät, joiden tarkoitus on varmistaa neuvoston toiminta. Lisäksi hyväksyntälautakunnasta ja sen alaisista elimistä ja niiden henkilöstöstä, johon kuuluu vakinaisia virkamiehiä, koostuvan yksikön siirtämisessä ja integroimisessa nykyisessä muodossaan suoraan neuvoston pääsihteeristön hallinto-osastoon on samat hallinnolliset ongelmat kuin sen siirtämisessä komissioon.

6) Euroopan GNSS-viraston eri tehtävien entistä selvempi erottaminen toisistaan

Tarkoituksena on muuttaa viraston sisäistä organisaatiota siten, että ei jää mitään epäilystä hyväksyntätoimien riippumattomuudesta muihin viraston tehtäviin nähden.

Tämä vaihtoehto, jossa Euroopan GNSS-viraston tehtävät erotetaan entistä selvemmin toisistaan ja vahvistetaan saman oikeudellisen ja institutionaalisen rakenteen alla olevan kahden eri kokonaisuuden itsenäisyyttä, mahdollistaa hyväksyntätoimien harjoittamisen varsin hyvän riippumattomuuden. Kyseinen vaihtoehto osoittautui lopulta myös halvimmaksi, yksinkertaisimmaksi ja helpoimmaksi toteuttaa. Lisäksi neuvosto suositti tätä vaihtoehtoa 7. kesäkuuta 2012 antamassaan lausumassa.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Jotta järjestelmien hyväksymiseen liittyvien toimien riippumattomuus voidaan varmistaa ja tämän vuoksi erottaa nämä toimet nykyistä selvemmin muista Euroopan GNSS-viraston toimista, ehdotuksessa esitetään ennen kaikkea turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja sen puheenjohtajan toimivallan lisäämistä niin, että ne osin vastaavat hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan toimivaltaa.

Näin ollen ehdotuksen mukaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta valmistelee ja hyväksyy viraston työohjelmien sen osan, jossa kuvataan järjestelmien turvallisuusjärjestelyn hyväksymiseen liittyvät operationaaliset toimet, sekä viraston toimintaa ja näkymiä koskevan vuosikertomuksen sen osan, joka liittyy järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin, ja toimittaa ne hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta ne voidaan sisällyttää viraston työohjelmaan ja vuosikertomukseen. Se myös käyttää puheenjohtajaansa nähden kurinpitovaltaa.

Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle puolestaan annetaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimissa vastaava rooli kuin toimitusjohtajalla on viraston muissa tehtävissä. Nykyisessä asetuksessa (EU) N:o 912/2010 säädetyn viraston edustamistehtävän lisäksi puheenjohtaja hallinnoi vastedes tuvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan alaisuudessa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia ja varmistaa viraston työohjelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvän osan täytäntöönpanon. Puheenjohtaja voi myös Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä esittää kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta sekä antaa lausunnon parlamentille ja neuvostolle.

Hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan toteuttamisen osalta yhdenmukaistaminen lähestymistavassa määriteltyjen periaatteiden kanssa koskee erityisesti hallintoneuvoston päätösten hyväksymistä koskevia sääntöjä, hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten sekä niiden puheenjohtajien toimikautta, monivuotisen työohjelman olemassa oloa, hallintoneuvoston toimivaltaa henkilöstöhallintoasioissa, asetuksen arviointia ja tarkistamista, eturistiriitojen ehkäisyä ja arkaluonteisten turvaluokittelemattomien tietojen käsittelyä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Edellä kohdassa 3 luetelluilla ehdotukseen liittyvillä oikeudellisilla näkökohdilla ei ole vaikutuksia talousarvioon.

Sitä vastoin asetukseen (EU) N:o 912/2010 liittyvässä rahoitusselvityksessä, joka on liitetty ehdotukseen, kuvataan uusien vaatimusten rahoitusvaikutukset: siinä on otettu huomioon uusiin tehtäviin, jotka voidaan uskoa virastolle, kuten eurooppalaisten GNSS-järjestelmien käyttö, liittyvät viraston uudet henkilöstötarpeet. Talousarviota ajatellen tarvittavat summat on jo sisällytetty komission ehdotukseen seuraavaksi, vuosien 2014–2020 rahoituskehykseksi. Uudet tarpeet, samoin kuin vuoden 2013 lisärahoitustarpeet, rahoitetaan kohdentamalla varoja uudelleen GNSS-ohjelmien budjettikohtien sisällä. Huomattakoon, että viraston uusiin henkilöstötarpeisiin liittyviä kustannuksia tasataan osittain vähentämällä komission henkilöstötaulukosta 30 virkaa samalla ajanjaksolla (2014­2020). Talousarvion yksityiskohdat on esitetty liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

Joka tapauksessa on huomattava, että rahoitusselvityksessä mainittujen lukujen edellytyksenä on se, että budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen ja että tuleva GNSS-asetus hyväksytään.

2013/0022 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[5],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008[6] 16 artiklan sekä Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 912/2010[7] 2 artiklan mukaan Euroopan GNSS-virasto, jäljempänä ’virasto’, hyväksyy eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien, jäljempänä ’järjestelmät’, turvallisuusjärjestelyt ja käynnistää tätä varten turvajärjestelyt ja seuraa niiden soveltamista sekä toteuttaa turvallisuustarkastuksia.

(2)       Asetuksen (EU) N:o 912/2010 ja erityisesti sen III luvun säännöksillä täsmennetään ne edellytykset, joiden puitteissa virasto suorittaa järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat tehtävänsä. Niissä säädetään erityisesti, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset tehdään lähtökohtaisesti komissiosta ja eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien, jäljempänä ’ohjelmat’, toteutuksesta vastaavista yksiköistä riippumattomalla tavalla ja että järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisestä vastaava viranomainen on siten virastossa toimiva riippumaton elin, joka tekee päätöksensä itsenäisesti.

(3)       Tämän periaatteen mukaisesti asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustetaan eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’, joka muodostaa viraston kolmannen elimen hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan ohella. Hyväksyntälautakunta suorittaa virastolle uskotut turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät tehtävät ja tekee viraston nimissä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset. Hyväksyntälautakunta vahvistaa työjärjestyksensä ja nimittää puheenjohtajansa.

(4)       Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (UE) n° xxx/2013[8], jolla korvataan asetus (EY) N:o 683/2008 ja joka tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014, määritellään ohjelmien julkinen hallinnointijärjestelmä vuosiksi 2014–2020. Asetuksella laajennetaan virastolle osoitettuja tehtäviä ja säädetään erityisesti, että virasto voi olla keskeisessä asemassa järjestelmien käytössä.

(5)       Tässä uudessa tilanteessa on ehdottomasti varmistettava, että hyväksyntälautakunta voi suorittaa sille uskotun tehtävän täysin riippumattomasti etenkin viraston muihin elimiin ja muuhun toimintaan nähden. Siksi on ensiarvoisen tärkeää erottaa viraston sisällä entistä selvemmin turvallisuusjärjestelyjen hyväksymiseen liittyvät viraston toimet sen muista toimista, kuten turvallisuuskeskuksen hallinnoinnista, järjestelmien kaupallistamiseen osallistumisesta sekä kaikista muista toimista, joita komissio voi virastolle uskoa toimivallan siirtämisellä, erityisesti sellaisista, jotka liittyvät järjestelmien käyttöön. Tämän vuoksi viraston eri tehtävät on konkreettisella tavalla ja tehokkaasti erotettava rakenteellisesti toisistaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014 mennessä.

(6)       Tämän toteuttamiseksi asetusta (EU) N:o 912/2010 on muutettava pääasiassa hyväksyntälautakunnan ja sen puheenjohtajan itsenäisyyden ja valtuuksien lisäämiseksi niin, että ne pääosin vastaavat viraston hallintoneuvoston ja sen toimitusjohtajan valtuuksia, kuitenkin siten, että säädetään viraston eri elimien välisestä yhteistyövelvoitteesta.

(7)       Hyväksyntälautakunnan, ei hallintoneuvoston, olisi laadittava ja hyväksyttävä viraston työohjelmien se osa, joissa kuvataan järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymiseen liittyviä operationaalisia toimia, sekä viraston toimintaa ja näkymiä koskevan vuosikertomuksen se osa, joka liittyy järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin, ja toimitettava ne hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta ne voidaan sisällyttää viraston työohjelmaan ja vuosikertomukseen. Sen olisi myös käytettävä puheenjohtajaansa nähden kurinpitovaltaa.

(8)       Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle puolestaan olisi hyvä antaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätehtävissä vastaava rooli kuin toimitusjohtajalla on viraston muissa tehtävissä. Niinpä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan olisi asetuksessa (EU) N:o 912/2010, sellaisena kuin se on hyväksyttynä 22 päivänä syyskuuta 2010, säädetyn viraston edustamistehtävän lisäksi hallinnoitava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia hyväksyntälautakunnan alaisuudessa ja huolehdittava viraston työohjelmien hyväksyntätoimia koskevan osan täytäntöönpanosta. Puheenjohtajan olisi Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä kyettävä esittämään kertomus tehtäviensä hoitamisesta ja antamaan lausuntonsa näille toimielimille.

(9)       Lisäksi hyväksyntälautakunnan itsenäisyyden säilyttämiseksi ja kaikenlaisten eturistiriitojen välttämiseksi olisi hyödyllistä, että hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu viraston henkilöstö suorittaisivat tehtäviään paikassa, jossa itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu, ja toisaalta että viraston henkilöstösäännöissä taattaisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilökunnan itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilökuntaan nähden.

(10)     Koska eurooppalaisiin GNSS-ohjelmiin, turvallisuutta koskevat asiat mukaan luettuina, osallistuu tiettyjä kolmansia maita, on syytä säätää nimenomaisesti, että kolmansien maiden edustajia voi osallistua hyväksyntälautakunnan työskentelyyn erikseen määriteltävin edellytyksin.

(11)     Lisäksi on syytä saattaa asetus (EU) N:o 912/2010 yhdenmukaiseksi periaatteiden kanssa, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission hajautettuja virastoja koskevaan yhteiseen lähestymistapaan, jonka nämä kolme toimielintä hyväksyivät 5 päivänä, 26 päivänä sekä 12 päivänä kesäkuuta 2012, erityisesti hallintoneuvoston päätösten hyväksymissääntöjen, hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten sekä niiden puheenjohtajien toimikauden, monivuotisen työohjelman olemassa olon, hallintoneuvoston henkilöstöhallintoon liittyvien valtuuksien, asetuksen arvioinnin ja tarkistuksen, eturistiriitojen ehkäisyn ja arkaluonteisten turvaluokittelemattomien tietojen käsittelyn osalta.

(12)     Unionin taloudellisia etuja olisi suojattava koko menosyklin ajan oikeasuhtaisin toimenpitein, mukaan luettuina sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa seuraamukset.

(13)     Koska asetuksen (EU) N:o xxx/2013 [tuleva GNSS-asetus] [8] artiklassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta myöntää lisärahoitusta eräiden ohjelman osa-alueiden rahoittamiseksi, viraston olisi myös voitava toteuttaa yhteisesti jäsenvaltioiden kanssa julkisia hankintamenettelyjä silloin, kuin se on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi.

(14)     Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 912/2010 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 912/2010 seuraavasti:

(1) Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Elimet

1.           Viraston elimet ovat

a) hallintoneuvosto

b) toimitusjohtaja

c) eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta.

2.           Viraston elimet hoitavat 6, 8 ja 11 artiklassa kullekin määritellyt tehtävät komission antamien suuntaviivojen mukaisesti, kuten asetuksen (EY) N:o 683/2008 16 artiklassa säädetään.

3.           Varmistaakseen viraston toiminnan hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja yhtäältä sekä eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ja sen puheenjohtaja toisaalta tekevät yhteistyötä viraston omien menettelysääntöjen mukaisesti, joita ovat hallintoneuvoston työjärjestys, hyväksyntälautakunnan työjärjestys, virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt ja asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt.”

(2) Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Oikeudellinen asema, paikallistoimistot

1.           Virasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2.           Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.           Virasto voi päättää perustaa paikallistoimistoja jäsenvaltioihin niiden suostumuksella tai kolmansiin maihin, jotka osallistuvat viraston toimintaan 23 artiklan mukaisesti.

Viraston perustamista ja toimintaa vastaanottavissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa samoin kuin kyseisten jäsenvaltioiden ja maiden viraston toimitusjohtajalle, hallintoneuvoston jäsenille ja viraston henkilöstölle sekä näiden perheenjäsenille myöntämiä etuuksia koskevista määräyksistä sovitaan viraston ja jäsenvaltioiden tai viraston ja kolmansien maiden välisillä erityisjärjestelyillä. Hallintoneuvosto hyväksyy nämä erityisjärjestelyt.

Vastaanottavat jäsenvaltiot ja kolmannet maat tarjoavat parhaat mahdolliset toimintapuitteet viraston moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

a)       toimitilojen sijainti

b)       henkilöstön jäsenten ja kansallisten asiantuntijoiden lapsille soveltuva päiväkoti- ja opetusinfrastruktuuri

c)       henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden perheenjäsenten pääsy työmarkkinoille sekä sosiaaliturvajärjestelmän ja terveydenhuollon piiriin

4.           Virastoa edustaa sen toimitusjohtaja, jollei 11 a artiklan 1 kohdan d alakohdasta muuta johdu.”

(3) Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

« 2. Hallintoneuvosto koostuu

a)          kunkin jäsenvaltion nimittämästä yhdestä edustajasta

b)         komission nimittämistä viidestä edustajasta

c)          Euroopan parlamentin nimittämästä yhdestä edustajasta, jolla ei ole äänioikeutta.

Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on neljä vuotta, joka voidaan uusia.

Eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan edustaja, ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, edustaja ja Euroopan avaruusjärjestön, ’jäljempänä ESA’, edustaja kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina.”

b) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

« 4. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estynyt suorittamaan tehtäviään. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, joka voidaan uusia kerran, ja päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.”

c) Korvataan 6 kohta seuraavasti:

« 6. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitseminen sekä talousarvion ja työohjelmien hyväksyminen edellyttävät kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.”

(4) Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.           Hallintoneuvosto varmistaa, että virasto suorittaa sille annetut tehtävät tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja tekee kaikki tässä suhteessa tarpeelliset päätökset sanotun kuitenkaan rajoittamatta hyväksyntälautakunnan toimivaltaa III luvun mukaisissa toimissa.

2.           Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on

a) hyväksyä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun rahoituskehyksen ensimmäisenä toteutusvuonna viraston monivuotisen työohjelman monivuotisen rahoituskehyksen kattamaksi ajanjaksoksi sen jälkeen, kun se on liittänyt työohjelmaan hyväksyntälautakunnan 11 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti laatiman osan ja saatuaan komissiolta lausunnon;

b) hyväksyä viimeistään joka vuoden 15 päivänä marraskuuta viraston seuraavan vuoden työohjelman sen jälkeen, kun se on liittänyt työohjelmaan hyväksyntälautakunnan 11 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti laatiman osan ja saatuaan komissiolta lausunnon;

c) hoitaa 13 artiklan 5, 6, 10 ja 11 kohdassa ja 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut talousarvioon liittyvät tehtävät;

d) valvoa Galileon turvallisuuskeskuksen, jäljempänä ’Galileon turvallisuuden valvontakeskus’ tai ’GSMC’, toimintaa asetuksen (EY) N:o 683/2008 16 artiklan a kohdan ii alakohdan mukaisesti;

e) hyväksyä 21 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(*) soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

f) hyväksyä viraston toimintaa ja näkymiä koskevan vuosikertomuksen sen jälkeen, kun se on liittänyt vuosikertomukseen hyväksyntälautakunnan 11 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti laatiman osan, ja toimittaa sen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle sekä tilintarkastustuomioistuimelle;

g) varmistaa 26 artiklassa tarkoitettujen arviointien, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten sekä sisäisten ja ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmien ja suositusten edellyttämien asianmukaisten jatkotoimien toteuttaminen ja toimittaa budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta tärkeä tieto;

h) antaa toimitusjohtajalle lausunto komission ja viraston välillä [tuleva GNSS] asetuksen 15 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti tehtävistä tehtävien siirtoa koskevista sopimuksista ennen niiden allekirjoittamista;

i) hyväksyä työjärjestyksensä.

3.           Hallintoneuvosto käyttää viraston henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan (”nimittävän viranomaisen toimivalta”).

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos edellistä kohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, hallintoneuvoston edellytetään siirtävän hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle ensimmäisessä alakohdassa säädetyt valtuudet III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisen, arvioinnin ja uudelleenluokituksen samoin kuin kyseiseen henkilöstöön kohdistuvien kurinpidollisten seuraamusten osalta.

Hallintoneuvosto vahvistaa Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto kuulee hyväksyntälautakuntaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen havainnot päättäessään III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisesta, arvioinnista, uudelleenluokituksesta ja tähän henkilökuntaan kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista.

Hallintoneuvosto vahvistaa myös 15 c artiklassa tarkoitettujen kansallisten asiantuntijoiden siirtämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sen jälkeen, kun se on kuullut hyväksyntälautakuntaa ja ottanut asianmukaisesti huomioon sen havainnot.

4.           Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan, ja se voi jatkaa toimitusjohtajan toimikautta tai voi päättää sen 15 b artiklan 4 kohdan mukaisesti. Hallintoneuvosto käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpidollista toimivaltaa.

_________________

(*)     EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. ”

(5) Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Toimitusjohtaja

Virastoa johtaa sen toimitusjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä hallintoneuvoston alaisuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan nojalla hyväksyntälautakunnalle ja 11 a artiklan nojalla hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle annettua toimivaltaa.”

(6) Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Toimitusjohtajan tehtävät

Toimitusjohtajan tehtävät ovat seuraavat:

a) toimitusjohtaja edustaa virastoa lukuun ottamatta toimia ja päätöksiä, joita toteutetaan ja jotka tehdään II ja III luvun mukaisesti, ja vastaa sen hallinnosta. Hän allekirjoittaa komission ja viraston välillä [tuleva GNSS] asetuksen 15 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti tehdyt tehtävien siirtoa koskevat sopimukset;

b) hän valmistelee hallintoneuvoston työskentelyn ja osallistuu hallintoneuvoston työskentelyyn ilman äänioikeutta;

c) hän huolehtii viraston työohjelmien täytäntöönpanosta hallintoneuvoston valvonnassa, lukuun ottamatta III luvun kattamia työohjelmien osia;

d) hän toteuttaa kaikki viraston tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;

e) hän laatii viraston tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen 13 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 14 artiklan mukaisesti;

f) hän valmistelee vuosittain luonnoksen yleiskertomukseksi ja ottaa tässä asianmukaisesti huomioon hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan huomiot III luvun kattamista toimista sekä toimittaa sen hallintoneuvostolle;

g) hän varmistaa, että virasto pystyy GSMC:n operaattorina toimimaan yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti;

h) hän määrittelee viraston organisaatiorakenteen ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

i) hän käyttää viraston henkilöstön suhteen 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia sikäli kun nämä valtuudet on hänelle siirretty saman kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

j) hän voi hallintoneuvoston suostumuksella päättää tarpeellisista toimenpiteistä paikallistoimistojen perustamiseksi jäsenvaltioihin 4 artiklan mukaisesti;

k) hän varmistaa, että hyväksyntälautakunnan ja 11 artiklan 11 kohdassa tarkoitettujen elinten asianmukaisen toiminnan kannalta tarvittavat sihteeristö ja resurssit ovat käytettävissä;

l) hän laatii toimintasuunnitelman tehtyjen arviointien mukaisten päätelmien ja suositusten edellyttämien jatkotoimien varmistamiseksi ja toimittaa komissiolle puolivuosittain kertomuksen tapahtuneesta edistymisestä;

m) hän toteuttaa seuraavat unionin taloudellisia etuja suojaavat toimet:

i) hän toteuttaa toimenpiteitä petoksien, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi sekä toteuttaa tehokkaita valvontatoimia;

ii) jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, hän perii aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa soveltaa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

n) Hän laatii virastolle petostentorjuntastrategian ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.”

(7) Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Työohjelmat ja vuosikertomus

1.           Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa viraston monivuotisessa työohjelmassa vahvistetaan toimet, joita viraston on suoritettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen kattamalla ajanjaksolla ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla oleviin kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Monivuotisessa työohjelmassa määritetään kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöresurssit. Siinä otetaan huomioon 26 artiklassa tarkoitetut arviointien tulokset.

2.           Edellä 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa viraston vuotuisessa työohjelmassa vahvistetaan monivuotisen työohjelman pohjalta toimet, jotka viraston on suoritettava seuraavan vuoden aikana ja joihin kuuluu muun muassa viraston vastuulla oleviin kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Monivuotisessa työohjelmassa määritetään kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöresurssit. Siinä annetaan tiedoksi tehtävät, jotka komissio on tarvittaessa siirtänyt virastolle asetuksen (tuleva GNSS) asetuksen 15 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

3.           Edellä 8 artiklan f alakohdassa tarkoitetussa vuotuisessa yleiskertomuksessa selostetaan viraston työohjelmien täytäntöönpanoa.”

(8) Korvataan 10 artiklan g kohta seuraavasti:

”g) eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaava viranomainen on virastossa toimiva riippumaton elin, joka tekee päätöksensä ehdottoman itsenäisesti myös komissioon ja muihin ohjelmien toteuttamisesta vastaaviin elimiin samoin kuin viraston hallintoneuvoston toimitusjohtajaan nähden;”

(9) Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

o) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

« 3. Hyväksyntälautakunnan tehtävänä on

a)       hyväksyä järjestelmien turvallisuusjärjestelyt validoimalla järjestelmien yhdenmukaisuus asetuksen (EY) N:o 683/2008 13 artiklassa mainittujen turvallisuusvaatimusten kanssa ja varmistamalla, että asiaa koskevia neuvostoon ja komissioon sovellettavia turvallisuussääntöjä noudatetaan;

b)      laatia ja hyväksyä 8 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman se osa, joka liittyy tämän luvun kattamiin operatiivisiin toimiin sekä niiden toteuttamiseen tarvittaviin taloudellisiin ja henkilöresursseihin, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää edellä mainittuun monivuotiseen työohjelmaan;

c)       laatia ja hyväksyä 8 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman se osa, joka liittyy tämän luvun kattamiin operatiivisiin toimiin sekä niiden toteuttamiseen tarvittaviin taloudellisiin ja henkilöresursseihin, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää edellä mainittuun työohjelmaan;

d)      laatia ja hyväksyä 6 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen se osa, joka koskee tämän luvun kattamia viraston toimintaa ja näkymiä ja niiden toteuttamiseen tarvittavia taloudellisia ja henkilöresursseja, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää edellä mainittuun vuosikertomukseen;

e)       käyttää puheenjohtajaansa nähden kurinpitovaltaa;

f)       vahvistaa työjärjestyksensä.”

p) korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:

« 7. Hyväksyntälautakunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi edustaja komissiosta ja yksi korkean edustajan edustaja. Hyväksyntälautakunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, joka voidaan uusia. ESAn edustaja kutsutaan hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Kolmansien maiden edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 23 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen avulla.

8. Hyväksyntälautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estynyt suorittamaan tehtäviään.

Hyväksyntälautakunnalla on valta erottaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Se tekee tätä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, joka voidaan uusia kerran. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hyväksyntälautakunnassa päättyy.”

q) Poistetaan 9 kohta.

r) Korvataan 10 kohta seuraavasti:

« 10. Hyväksyntälautakunnalla on oltava käytettävissään kaikki tarvittavat henkilö- ja materiaaliresurssit asianmukaisten hallinnollisten tukitoimintojen suorittamiseksi ja jotta se pystyy yhdessä 11 kohdassa tarkoitettujen elinten kanssa toteuttamaan tehtävänsä itsenäisesti, erityisesti käsitellessään asiakirjoja, aloittaessaan ja seuratessaan turvallisuusmenettelyjen toteuttamista ja suorittaessaan järjestelmien turvallisuustarkastuksia, valmistellessaan päätöksiä sekä järjestäessään kokouksiaan. Sillä on oltava käytössään kaikki virastossa oleva tieto, jota se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan g alakohdassa tarkoitettuja itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita.”

s) Lisätään 17 kohta seuraavasti:

« 17. Hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu viraston henkilöstö suorittavat tehtävänsä siten, että itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu.”

(10) Lisätään 11 artiklan jälkeen 11 a artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävät

1.           Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävänä on

a)       hallinnoida turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia hyväksyntälautakunnan alaisuudessa;

b)      huolehtia hyväksyntälautakunnan valvonnassa viraston työohjelmien tähän lukuun liittyvien osien täytäntöönpanosta;

c)       tehdä yhteistyötä toimitusjohtajan kanssa ja auttaa tätä laatimaan 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu henkilöstötaulukkoa koskeva esitys;

d)      edustaa virastoa tähän lukuun kuuluvien toimien ja päätösten osalta;

e)       käyttää tämän luvun mukaisiin toimiin osallistuvan viraston henkilöstön suhteen 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä valtuuksia, jotka on hänelle siirretty kyseisen kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

2.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää hyväksyntälautakunnan puheenjohtajaa antamaan kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta ja antamaan lausunnon näille toimielimille.”

(11) Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

t) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

« 3. Toimitusjohtaja laatii, III luvun kattamien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa, viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle ja hyväksyntälautakunnalle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.”

u) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

« 5. Hallintoneuvosto laatii vuosittain tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen perusteella ja III lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.”

(12) Korvataan 14 artiklan 10 kohta seuraavasti:

”Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta toimitusjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta; Poikkeuksena tästä on talousarvion toteuttamisen se osa, johon kuuluvat virastolle asetuksen [tuleva GNSS-asetus] 15 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti tarvittaessa uskotut tehtävät, joihin sovelletaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 164 ja 165 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

_________________

(*)     EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.”

(13) Lisätään IV luvun jälkeen IV a luku seuraavasti:

«IV a LUKU

HENKILÖSTÖ

15 a artikla

Henkilöstö

1.           Viraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.           Viraston omissa menettelysäännöissä, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä, hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä, virastoon sovellettavissa varainhoitoa koskevissa säännöksissä, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöissä ja asiakirjojen saatavuutta koskevissa säännöissä taataan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilöstöön nähden 10 artiklan g alakohdan mukaisesti.

15 b artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen ja toimikausi

1.           Toimitusjohtaja nimitetään viraston väliaikaiseksi toimihenkilöksi muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.           Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta ehdokkaiden listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa virastoa toimitusjohtajan työsopimuksen tekemisen yhteydessä.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan nimittämistä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

3.           Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio tekee arvioinnin toimitusjohtajan tehtävänhoidosta sekä viraston tulevista tehtävistä ja haasteista.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään viiden vuoden jaksoksi.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan toimikauden jatkamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Mikäli toimitusjohtajan toimikautta on jatkettu, hän ei voi osallistua samaa tointa koskevaan valintamenettelyyn jatketun toimikauden päätyttyä.

4.           Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä toimitusjohtajan erottamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

5.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää toimitusjohtajaa antamaan kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta sekä antamaan lausunnon näille toimielimille.

15 c artikla

Kansalliset asiantuntijat

Virasto voi käyttää myös kansallisia asiantuntijoita. Kansallisista asiantuntijoista on oltava asianmukaiset turvallisuusselvitykset.”

(14) Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Petosten torjunta

1.           Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999(*) säännöksiä. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemään toimielinten väliseen sopimukseen(**) ja antaa kyseisen sopimuksen liitteenä olevan mallipäätöksen mukaisesti säännöt, jotka koskevat viraston työntekijöitä ja kansallisia asiantuntijoita.

2.           Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet valvoa viraston rahoituksen edunsaajia sekä viraston kautta unionin varoja vastaanottaneita toimeksisaajia ja alihankkijoita sille toimitettujen asiakirjojen perusteella tai paikan päällä suoritettavin tarkastuksin.

3.           Euroopan petostentorjuntavirasto voi asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (***) säännösten mukaisesti suorittaa viraston myöntämään tukeen tai viraston tekemiin sopimuksiin liittyviä tutkimuksia, joihin voi kuulua paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, torjuakseen petoksia, lahjontaa ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa muuta laitonta toimintaa.

4.           Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä yhteistyösopimuksissa, viraston kolmansien maiden kanssa tekemissä avustussopimuksissa ja -päätöksissä sekä kaikissa viraston rahoituspäätöksissä on nimenomaisesti annettava tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä toimivaltuuksiensa mukaisesti tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

_________________

(*)     EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(**)   EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(***) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.”

(15) Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilökuntaan sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa nro° 7.”

(16) Poistetaan 18 artikla;

(17) Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

Arkaluonteisia tai turvaluokiteltuja tietoja koskevat turvallisuussäännöt

Virasto soveltaa unionin turvaluokitellun tiedon suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä, jotka on vahvistettu komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/844/EY, EHTY, Euratom) (*) liitteessä. Virasto soveltaa niitä myös arkaluonteisiin turvaluokittelemattomiin tietoihin. Kyseessä ovat muun muassa tällaisten tietojen vaihtoa, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset.

_________________

(*)     EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.”

(18) Lisätään 22 artiklan jälkeen 22 a artikla seuraavasti:

”22 a artikla

Eturistiriidat

1.           Toimitusjohtajan sekä niiden toimihenkilöiden, jotka on otettu palvelukseen jäsenvaltioiden ja komission väliaikaisesti lähettäminä virkamiehinä, on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he toteavat, ettei heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia ole. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena palvelukseen ottamisen yhteydessä, ja se on uusittava henkilökohtaisen tilanteen muuttuessa.

2.           Tilapäisiin työryhmiin osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden on ilmoitettava kirjallisesti ennen jokaista kokousta esityslistalla oleviin asioihin liittyvistä etunäkökohdistaan, jotka saattavat vaarantaa heidän riippumattomuutensa.

3.           Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan on toteutettava politiikkaa, jonka avulla eturistiriidat voidaan välttää.”

(19) Lisätään 23 artiklan jälkeen 23 a artikla seuraavasti:

”23 a artikla

Yhteiset julkiset hankintamenettelyt jäsenvaltioiden kanssa

Virasto voi tehtäviensä hoitamiseksi toteuttaa jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä julkisia hankintamenettelyjä unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (*) säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

_________________

(*)     EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.”

(20) Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

Asetuksen arviointi ja tarkistaminen

1.           Komissio tekee viimeistään vuonna 2016 ja sen jälkeen viiden vuoden välein virastosta arvioinnin, jossa arvioidaan etenkin viraston vaikutusta, tehokkuutta, sen toiminnan moitteettomuutta, sen työskentelymenetelmiä, sen tarpeita sekä sille osoitettujen resurssien käyttöä. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti viraston tehtävien mahdollista muuttamista ja tällaisen muutoksen rahoitusvaikutuksia.

2.           Komissio toimittaa arviointikertomuksen sekä arviointikertomuksen sisällöstä tekemänsä päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä viraston hallintoneuvostolle ja hyväksyntälautakunnalle. Arvioinnin tulokset ovat julkisia.

3.           Joka toinen arviointi sisältää tutkimuksen siitä, miten virasto on suoriutunut tehtävistään tavoitteisiin nähden. Jos komissio toteaa, että viraston toiminnan jatkaminen ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet ja tehtävät, se voi ehdottaa tämän asetuksen kumoamista.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset [elimen]henkilöresursseihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

              3.4.    Arvioidut vaikutukset komission henkilöresursseihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan GNSS-viraston perustamisesta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta – rahoitusselvityksen muuttaminen

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[9]

Toimintalohko(t): Yritys- ja teollisuustoiminta

Luku 02 05: Eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat (EGNOS ja Galileo)

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[10].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

þ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Tuki EU:n avaruustutkimukselle ja satelliitteihin liittyvien palvelujen kehittämiselle

Satelliittinavigointiohjelmat, jäljempänä ’ohjelmat’, ovat unionin lippulaivahankkeita. Niiden avulla tarjotaan navigointipalveluja ja saadaan aikaan huomattavaa kehitystä useilla eri toimialoilla, edistetään teknistä innovointia, lisätään Euroopan talouden kilpailukykyä ja luodaan uusia työpaikkoja, kauppatuloja ja sosioekonomista hyötyä. Ne ovat näin ollen osa Eurooppa 2020 -strategiaa ja kestävän kehityksen politiikkaa.

Tarkemmin sanottuna Galileo-ohjelman tavoitteena on perustaa maailmanlaajuisesti toimiva eurooppalainen satelliittinavigointijärjestelmä, jäljempänä ’GNSS’. Sen avulla voidaan tarjota käyttäjille kaikkialla maailmassa paikannus-, ajanmääritys- ja navigointipalveluja useita eri sovelluksia varten; niitä ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, arvopaperikauppa, sähkönjakelu, sääennusteet ja tietullit.

EGNOS on eurooppalainen järjestelmä, joka on kehitetty parantamaan amerikkalaisen GPS-järjestelmän tarkkuutta Euroopan alueella. Sen avulla on mahdollista käyttää nykyisiä satelliittinavigointipalveluja elintärkeissä turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa. Lento- ja meriliikenteen alan sovellusesimerkkejä ovat muun muassa lentokoneiden ohjaus ja laskeutuminen sekä laivojen ohjaaminen kanavan läpi.

Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä annettavaa asetusta koskevassa komission ehdotuksessa[11] esitetty hallinnointirakenne sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston kannattama hallinnointirakenne (neuvoston 7. kesäkuuta 2012 vahvistama osittainen yleisnäkemys) osoittavat, että Euroopan GNSS-virasto, jäljempänä ’virasto’ tulee olemaan tärkeä toimija järjestelmien käyttövaiheessa.

Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä annettavaa asetusta (jäljempänä ’GNSS-asetus’) ei ole vielä hyväksytty. Asetus on lainsäädäntövallan käyttäjien käsiteltävänä ja riippuu seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä tehtävästä lopullisesta päätöksestä. Siksi on mahdollista, että tietyt tämän rahoitusselvityksen laadinnassa käytetyt oletukset muuttuvat.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Virasto on entistä vahvemmin mukana ohjelmien käyttövaiheessa, ja siksi nyt annettavassa ehdotuksessa on tavoitteena lujittaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan (yksi viraston kolmesta elimestä) riippumattomuutta ja varmistaa, että viraston käyttöön asetetaan riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi hoitaa sille uskotut tehtävät.

1. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä

Eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen merkityksensä vuoksi elintärkeitä infrastruktuureja. Niiden väärinkäyttö saattaa olla mahdollista, ja se uhkaisi EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta. Niiden tarjoamien palvelujen keskeytyminen voisi aiheuttaa suuria menetyksiä Euroopan taloudelle, sillä yhä useammat toimialat ovat riippuvaisia satelliittinavigoinnista.

Järjestelmien turvallisuuden takaamiseksi on suoritettava riippumaton turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä. Se on järjestelmien kannalta erittäin tärkeää. Hyväksyntä antaa takeet siitä, että järjestelmä on suojattu uhilta ja haavoittumiselta riittävin turvatoimin, että järjestelmään itsessään ei kohdistu kohtuuttomia riskejä sen elinkaaren aikana ja että järjestelmä voi käsitellä, tallentaa ja siirtää arkaluonteisia tai turvaluokiteltuja tietoja ennalta määritettyjen edellytysten mukaisesti ja ilman kohtuuttomia riskejä.

Uuden hallinnointirakenteen mukaan virasto osallistuu enemmän ohjelmien toteuttamiseen. Siksi turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät tehtävät on pidettävä entistä tiukemmin erillään muista tehtävistä, jotta näiden kahden tehtävätyypin välille ei syntyisi eturistiriitaa ja jotta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä säilyisi riippumattomana.

2. Markkinoiden ja sovellusten kehittäminen:

Viraston olisi osallistuttava Galileo- ja EGNOS-palvelujen kaupallistamiseen edistääkseen niiden markkinoille pääsyä. Palvelujen kaupallistaminen on erittäin tärkeää, jotta järjestelmistä odotettavissa oleva sosioekonominen hyöty olisi mahdollisimman suuri.

3. Galileon turvallisuuden valvontakeskusten käyttö ja julkisesti säännellyn palvelun sovellusten kehittäminen:

Virasto tulee vastaamaan Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen (GSMC) käytöstä.

GSMC on Galileo-järjestelmän ”aivot” kaikkien turvallisuuskysymysten osalta. Kyse on järjestelmän kannalta kriittisestä operatiivisesta keskuksesta. Sillä tulee olemaan valmiudet analysoida ja torjua erilaisia uhkia tai hyökkäyksiä. Näin ollen sen tulee olla toimintakykyinen ennen kuin Galileon palvelujen käyttö alkaa. Sen on toimittava 7 päivänä viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa pätevien asiantuntijoiden voimin. Sillä on kaksi toimipistettä, yksi Saint-Germain-en-Layessä, Ranskassa ja toinen Swanwickissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

4. Järjestelmien käyttö:

Järjestelmien käytön tavoitteena on käyttäjien tarpeisiin vastaamiseksi tuottaa korkealaatuisia palveluja ja ryhtyä kaikkiin toimiin sen varmistamiseksi, että palvelut otetaan käyttöön mahdollisimman laajalti ja nopeasti. Käytön asianmukainen jäsentäminen on välttämätöntä järjestelmien pitkän aikavälin toiminnan varmistamiseksi ja sosioekonomisen hyödyn maksimoimiseksi.

Hallintopuitteita on mukautettava eri ohjelmiin (Galileo ja EGNOS) sen mukaan, missä kehitysvaiheessa ohjelmat ovat. Niitä on myös mukautettava ohjelmien eri vaiheisiin palvelujen tarjoamisen keskeytymisvaaran välttämiseksi. EGNOS on jo toiminnassa ja käyttövaiheessa, ja Galileossa siirrytään pian sen kehityksen ratkaisevan tärkeään vaiheeseen, palvelujen tarjoamiseen, josta käynnistyy sen käyttövaihe.

EGNOSin osalta

– käyttövaihe alkoi lokakuussa 2009;

– komissio vastaa tällä hetkellä EGNOSin käytön hallinnoinnista. Tämä vastuu siirretään virastolle 1 päivänä tammikuuta 2014. Vastuun siirto on tarkoitus aloittaa asteittain vuodesta 2012 alkaen;

– ehdotetuissa uusissa hallintopuitteissa (vuodesta 2014 alkaen) virasto hallinnoi kaikkia EGNOSin käyttöön liittyviä tehtäviä ja ulkoistaa tiettyjä operatiivisia tehtäviä muille tahoille, erityisesti EGNOS-järjestelmän operaattorille.

Galileon osalta

– ohjelman eri vaiheet ovat lähivuosina päällekkäisiä;

– tällä hetkellä käynnissä olevan rakennus- ja käyttöönottovaiheen aikana nykyinen järjestelmä pidetään ennallaan kyseisen vaiheen jatkuvuuden ja yhtenäisyyden varmistamiseksi. Näin ollen komissio vastaa edelleen Galileo-ohjelman infrastruktuurin valmiiksi saattamisesta;

– käyttövaiheen, jonka pitäisi ensimmäisten palvelujen tarjoamisen myötä alkaa vuonna 2014, aikana virastolle siirretään asteittain käyttövaiheeseen liittyvien toimintojen hallinnointi komission kanssa tehtävällä tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella. Virasto tulee vastaamaan kaikkien järjestelmän käyttöön liittyvien tehtävien koordinoinnista. Tällaisia ovat ylläpito, järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistavat toimet, palvelujen tarjoaminen sekä uusien järjestelmäsukupolvien käyttöön ottaminen. Se osallistuu niin ikään uusille järjestelmille asetettavien vaatimusten määrittelyyn antamalla palautetta operationaalisten ja käyttäjien tarpeiden kehityksestä. Käyttövaihe on kokonaan uusi vaihe ohjelmassa, ja sen hallinnointi siirretään komissiolta virastolle.

Jotta virasto voi hoitaa kyseiset järjestelmien käyttöön liittyvät tehtävät, sillä on oltava riittävästi henkilökuntaa. Palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi ja sen takaamiseksi, että Galileon käyttövaihe lähtee hyvin käyntiin vuonna 2014, on ensisijaisen tärkeää ottaa käyttöön tarvittavat siirtymäkaudet ennen vuotta 2014.

Erityistavoite

Satelliittinavigointiin (Galileo) perustuvan infrastruktuurin ja palvelujen kehittäminen ja tarjonta

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

02 05 EROOPPALAISET SATELLIITTINAVIGOINTIOHJELMAT (GALILEO JA EGNOS)

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat käynnistettiin yli kymmenen vuotta sitten. Poliittisena tavoitteena on sellaisen maailmanlaajuisen järjestelmän kehittäminen ja käyttö, jonka avulla Euroopan unioni saa strategista ja taloudellista hyötyä ja pystyy tuottamaan siviilikäyttöön parhaiten sopivia satelliittinavigointipalveluja.

Galileo ja EGNOS tuottavat Euroopan unionille merkittäviä sosioekonomisia etuja, joita ovat seuraavat:

i) suorat edut, jotka ovat seurausta GNSS-tuotantoketjun loppupään markkinoiden (vastaanottimet ja sovellukset) kasvamisesta. Esimerkiksi jos useammissa lentokoneissa on GNSS-vastaanottimet, kyseisten vastaanotinten valmistajien tulot kasvavat;

ii) välilliset edut, jotka syntyvät uusien sovellusten kehittämisestä. Jos lentoajat lyhenevät paremman navigoinnin ansiosta, lentokoneet saastuttavat vähemmän ja matkustajat säästävät arvokasta aikaa. Lisäksi turvallisemmat kuljetusmuodot ja tehokkaammat hätäpalvelut mahdollistavat useampien henkien pelastamisen;

iii) suorat edut, jotka ovat seurausta tuotantoketjun alkupään markkinoiden kasvamisesta ja vaikutuksista muiden alojen teknologiaan. GNSS-segmentin tuotantoketjun alkupäässä tehdyt investoinnit hyödyttävät teollisuutta. Myös muut toimialat hyötyvät avaruusalalla saavutettavasta edistyksestä. Esimerkiksi kantorakettien ja polttoainesäiliöiden rakenteen kunnon arvioimiseen ja seurantaan suunniteltuja välineitä voidaan käyttää myös ajoneuvoteollisuuden, rakennusalan ja energia-alan yrityksissä ja julkisia palveluja tuottavissa yrityksissä.

Vaikka Galileo-ohjelmassa toteutettava järjestelmä on itsenäinen, sen palvelut voidaan optimoida, koska se on yhteentoimiva muiden järjestelmien eli esimerkiksi amerikkalaisen GPS-järjestelmän ja venäläisen GLONASS-järjestelmän kanssa. Näin ollen yhteistyö muiden satelliittinavigointipalveluja tuottavien maiden kanssa mahdollistaa käyttäjien, kansalaisten ja koko talouden etujen optimoimisen.

Järjestelmien käytön ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen hallinnoijana virasto on keskeisessä asemassa palvelujen tarjoamisessa. Se on niin ikään tärkeä toimija, joka edistää loppupään markkinoiden kehittämistä. Näin ollen viraston toiminnan tehokkuus vaikuttaa suoraan järjestelmistä odotettavissa olevaan sosioekonomiseen hyötyyn.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Indikaattorit, joilla seurataan viraston toiminnan tuloksellisuutta, määritellään toimintatyypin mukaan, kuten seuraavassa selostetaan.

1. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä

Viraston on varmistettava, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet suoritetaan hyvissä ajoin jokaisessa Galileo-ohjelman vaiheessa (jotta esimerkiksi kaikki satelliitit saadaan laukaistua). Toimien toteuttamista arvioidaan sen perusteella, miten virasto on edesauttanut infrastruktuurin käyttöönoton onnistumista, sekä vuosittain suoritettujen todentamisten ja turvallisuustarkastusten lukumäärän perusteella.

Nämä todentamiset ja tarkastukset koostuvat asianomaisen viranomaisen suorittamasta tai sille suoritetusta tai sen nimettyjen pätevien edustajien suorittamasta järjestelmien sekä salaus- tai tietotekniikkatuotteen turvallisuuteen liittyvien näkökohtien yksityiskohtaisesta teknisestä tutkimuksesta. Arvioinnissa varmistetaan, että vaadittava turvallisuustoiminta on olemassa ja tutkitaan, onko kyseinen toiminta suojattu luvattomalta muuttamiselta. Arvioinnissa määritetään, missä määrin järjestelmän turvallisuusvaatimukset on täytetty sekä se, kuinka luotettava järjestelmä on.

Todentamisten ja tarkastusten määrä riippuu maa-asemien toiminnasta ja käyttöönotosta.

Todentamisia ja tarkastuksia arvioidaan tehtävän joka vuosi noin kymmenen vuosien 2013 ja 2015 välillä ja vuosittain noin viisi vuosien 2016 ja 2020 välillä.

2. Markkinoiden ja sovellusten kehittäminen:

Viraston toimintaa palvelujen kaupallistamisessa arvioidaan sen perusteella, miten EGNOSin ja Galileon tarjoamia palveluita on otettu käyttöön markkinoilla. Tässä käytetään indikaattoreita, jotka kehitetään palveluille sen jälkeen, kun ne ovat toiminnassa, kuten sellaisten lentoasemien määrä, jotka käyttävät EGNOSiin perustuvia lähestymisjärjestelmiä, EGNOS-vastaanottimilla varustettujen traktorien määrä tai arvio järjestelmistä koituvasta sosioekonomisesta kokonaishyödystä.

Tähän mennessä 82 lentokenttää on kehittänyt EGNOS-järjestelmää käyttäviä lähestymisjärjestelmiä. Tavoitteena on, että 50 prosenttia lentokentistä, jotka soveltuvat EGNOS-järjestelmän käyttämiseen ja joille järjestelmän käyttäminen on tarkoituksenmukaista, on kehittänyt tällaisia lähestymisjärjestelmiä vuoteen 2020 mennessä.

3. Galileon turvallisuuden valvontakeskusten käyttö ja julkisesti säännellyn palvelun sovellusten kehittäminen:

Näiden toimien tehokkuutta voidaan mitata käytössä olevien toimintamenettelyiden määrällä. Tavoitteena on 500 menettelyä vuonna 2016. Tällä hetkellä näitä menettelyitä ei ole käytössä, sillä keskukset eivät ole vielä toiminnassa.

4. Järjestelmien käyttö:

Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamista ja käyttöä koskevan asetusehdotuksen mukaisesti järjestelmien käyttöön liittyvät toimet perustuvat komission ja viraston väliseen tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen. Siirtoa koskevassa sopimuksessa esitetään yksityiskohtaisesti toiminnalliset indikaattorit, joilla seurataan kyseisten toimien toteuttamista, kuten tällä hetkellä tehdään EGNOSin kohdalla.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Ehdotuksen/aloitteen perustelut

Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Viraston kehittämistä koskevat nykyiset määrät eivät ole riittäviä eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamista ja käyttöä koskevassa asetusehdotuksessa säädettyjen uusien, etenkin käyttöön liittyvien tehtävien suorittamiseen. Rahoitusselvitystä on siis syytä tarkistaa, jotta se vastaisi viraston todellisia henkilöstötarpeita.

Lisäksi on syytä mainita, että ehdotetun hallintomallin toteuttaminen edellyttää, että virastolla on asianmukainen tekninen ja operatiivinen henkilökunta, jolla on huipputason osaamista tällä erityisalalla. Myös viraston organisaatiorakenteen olisi perustuttava suoritettavien tehtävien erityisluonteeseen.

Vaikka virasto ei hoidakaan kaikkia tehtäviään sisäisesti, vaan ulkoistaa monia palvelujen tarjoamiseen sekä suurten uudistusten ja uusien järjestelmäsukupolvien kehittämiseen liittyviä tehtäviä, sillä on kuitenkin oltava asianmukaisia teknisiä asiantuntijoita tarvittavien julkisten hankintamenettelyiden hoitamiseen, ulkoistettujen toimien valvomiseen ja korkeatasoisten raporttien laatimiseen komissiolle. Koska ohjelmat ovat monimutkaisia, on niin ikään tärkeää välttää kaikenlaisia tietoriskejä, jotka voivat haitata operaatioiden onnistumisen kannalta olennaisen tiedon vastaanottamista, viestintää, hyödyntämistä ja soveltamista ja joka näin olen voi vaarantaa ohjelmien tasapainoisen, järkevän ja tehokkaan toiminnan.

Lisähenkilöstö rahoitetaan kohdentamalla määrärahoja uudelleen eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien budjettikohtien välillä.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n oikeus toteuttaa toimia perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklaan ja GNSS-asetukseen.

Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien puitteissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi ja joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjotut palvelut edistävät osaltaan Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä erityisesti liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

Yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty toteuttamaan satelliittinavigointijärjestelmiä, sillä niiden taloudellinen ja tekninen kapasiteetti ei riitä siihen. Sen vuoksi järjestelmät voidaan toteuttaa ainoastaan EU:n tason toimin.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ei sovelleta.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Muiden nykyisten tai tulevien avaruusohjelmien kanssa on mahdollista saavuttaa synergiaetuja esimerkiksi käyttäjäsegmenttien laajentamiseksi (loppupään markkinoiden sovellukset).

Tutkimuksessa ja innovoinnissa olisi pyrittävä synergiaetuihin yhdessä komission muiden pääosastojen kanssa. Satelliittinavigointijärjestelmiä käyttävillä sovelluksilla ja teknologialla voi olla vaikutusta talouden ja yhteiskunnan eri aloilla, kuten liikenteessä, energiataloudessa, paikannuspalveluissa, pankkipalveluissa, maataloudessa jne. On tärkeää varmistaa, että tutkimus- ja innovointiohjelmia koordinoidaan komission tasolla, jotta näillä aloilla sovellettavista järjestelmistä odotettavissa oleva sosioekonominen hyöty olisi mahdollisimman suuri.

Lisäksi yhteistyötä yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa olisi tiivistettävä. Ohjelmissa voitaisiin hyödyntää yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellistä ja teknistä asiantuntemusta sekä sen huippumoderneja testaus- ja mittausvälineitä GNSS-järjestelmien turvallisuuteen liittyvissä toimissa ja niiden sovellusten kehittämisessä.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2014 ja päättyy vuonna 2016,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[12]

þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– þ  Euroopan unionin perustamille elimille[13]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Nykyiset hallintopuitteet on luotu Galileon suunnittelu-, rakennus- ja käyttöönottovaihetta sekä EGNOS-järjestelmän käytön alkuvaihetta varten eli vuosiksi 2008–2013. Puitteita on tarpeen tarkistaa, sillä Galileon rakennus- ja käyttöönottovaihe jatkuu vuoden 2013 yli ja ohjelman uusi vaihe käynnistyy vuonna 2014, kun ensimmäisten palvelujen tarjoaminen alkaa. Myös EGNOS-järjestelmän hallintotapa olisi syytä määritellä, koska järjestelmän operationaalinen vaihe on käynnistynyt. Parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä olevan GNSS-asetusehdotuksen tavoitteena on määritellä ohjelmille uudet hallintopuitteet tässä uudessa tilanteessa.

Kuten GNSS-asetusehdotuksessa todetaan, on aiheellista määritellä vakaat, kestävät, pitkän aikavälin hallintopuitteet. Näillä puitteilla optimoidaan ja järkeistetään nykyisten rakenteiden hyödyntämistä ja varmistetaan vähittäin tapahtuva siirtyminen rakennus- ja käyttöönottovaiheesta käyttövaiheeseen huolehtien palveluiden jatkuvuudesta.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Varsinaisia tehtäviään suorittaessaan virasto soveltaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission hyväksymässä hajautettuja virastoja koskevassa yhteisessä lähestymistavassa määriteltyjä seuranta- ja raportointisääntöjä. Virasto esittää näin ollen

– strategiset puitteet (monivuotinen työohjelma), jotka kattavat sen tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät keskeiset toimet, alustavan talousarvion ja aikataulun, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014;

– vuotuisen työohjelman, jossa esitetään strategisia tavoitteita vastaavat tarkat toimenpiteet ja indikaattorit, jotka on esitettävä viimeistään kutakin vuotta edeltävän marraskuun 15 päivänä;

– vuosikertomuksen, jossa arvioidaan vuotuisen työohjelman toteuttamista.

Lisäksi joka viides vuosi arvioidaan sitä, miten virasto on saavuttanut tavoitteensa ja täyttänyt tehtävänsä. Viraston oikeutusta arvioidaan uudestaan joka kymmenes vuosi.

Näiden tavanomaisten toimenpiteiden lisäksi viraston olisi komission virastolle siirtämien tehtävien osalta huolehdittava siitä, että kaikissa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien puitteissa tehdyissä sopimuksissa määrätään seurannasta ja varainhoidon valvonnasta. Kaikkien seuranta- ja arviointimenettelyjen puitteissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ohjelmien kustannusten hallintaan samalla kun palvelut tarjotaan asetetun aikataulun mukaisesti.

Lisäksi komissio aikoo – käyttäessään Galileo- ja EGNOS-ohjelmien poliittista seurantaa koskevaa toimivaltaansa – tehostaa seuranta- ja arviointijärjestelmiä pyytämällä yksityiskohtaiset vuotuiset hallinnointisuunnitelmat ja täytäntöönpanokertomukset ja järjestämällä säännöllisiä kokouksia, joissa käsitellään ohjelmien etenemistä, sekä suorittamalla rahoitusta ja teknologiaa koskevia tarkastuksia.

Lisäksi virasto ottaa päivittäishallinnoinnin puitteissa käyttöön riskinhallintajärjestelmän ja käyttää hallinnointivälineitä, joilla voidaan hillitä ohjelmiin liittyviä kustannuksia parempien kustannusarviointien pohjalta tekemällä johtopäätökset saadun kokemuksen ja järjestelmän tosiasiallisen täytäntöönpanon perusteella.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Virasto vastaa järjestelmiin sekä niiden turvallisuuteen ja niiden markkinoille pääsyyn liittyvistä olennaisista toimista.

Jos virastolla ei ole tehtäviensä suorittamiseen tarvittavaa organisaatiorakennetta ja henkilökuntaa, ohjelmat vaarantuvat kokonaisuudessaan.

Suurimmat riskit ovat seuraavat:

• Markkinariskit: Eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien tarjoamien palveluiden markkinoille pääsy riippuu kahdesta merkittävästä tekijästä: tarjottavien palveluiden laadusta ja markkinoiden valmiudesta tällaisille palveluille. Luvattua heikompi tekninen suoriutuminen tai palvelujen keskeytyminen aiheuttavat kielteisen reaktion käyttäjissä ympäri maailmaa, ja johtavat siihen, että infrastruktuuria ei käytetä. Näin ollen on oleellisen tärkeää, että järjestelmien käyttö on tehokasta. Lisäksi kaikkia Galileon tarjoamia palveluja, etenkin julkisesti säänneltyjä palveluja (PRS) varten on varmistettava luotettavien vastaanottimien saatavuus sekä tiedotettava käyttäjille Galileon ja EGNOSin tarjoamista palveluista, jotta mahdollisuudet markkinoille pääsyyn ja siten järjestelmistä odotettavissa oleva sosioekonominen hyöty olisivat mahdollisimman suuret.

• Teknologiset riskit: Satelliittinavigointi edellyttää huipputeknologiaa, joka on vielä validoimatonta ja jota koskevat eritelmät muuttuvat jatkuvasti. On luotava tehokkaita menettelyjä sen varmistamiseksi, että järjestelmien kehitys ja uudet järjestelmäsukupolvet perustuvat käyttäjien uusimpiin tarpeisiin ja tehokkaimpiin mahdollisiin tekniikkoihin. Virastolla on oltava käytössään tarvittavat resurssit tällaisten menettelyjen luomiseen ja tarvittavien tietojen toimittamiseen komissiolle, jotta komissio voi määrittää hankkeen kehittämisen painopisteet.

• Teolliset riskit: Infrastruktuurien toteuttamiseen tarvitaan useissa maissa lukuisia teollisuuden toimijoita, joiden työtä on tärkeä koordinoida tehokkaasti, jotta järjestelmistä saadaan luotettavia ja täysin yhtenäisiä ennen kaikkea turvallisuusnäkökohdiltaan. Resurssien puute virastossa voi aiheuttaa myöhästymisiä ja lisäkustannuksia, jos ohjelmia ei voida koordinoida tehokkaasti.

• Turvallisuusriskit: Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden varmistamiseksi viraston on huolehdittava, että järjestelmien turvallisuus taataan tehokkaasti.

• Hallintotapaan liittyvä riski: Järjestelmien hallinnointi edellyttää, että useat eri tahot työskentelevät yhdessä, joten asianmukainen vakaus ja organisaatio on taattava. Virastolla on tärkeä rooli ohjelmien käytössä. Näin ollen olisi suuri hallinnollinen riski, jos se ei kykenisi toimimaan tehokkaasti.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Viraston tilit toimitetaan tilintarkastustuomioistuimen hyväksyttäviksi, ja niihin sovelletaan vastuuvapausmenettelyä. Komission sisäisen tarkastuksen yksikkö on viraston sisäinen tarkastaja. Lisäksi virasto pyrkii saamaan keskeisiä toimintojaan varten laatu- ja turvallisuussertifioinnin, jota on määrä soveltaa vuodesta 2014 alkaen.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petostentorjuntavirasto valvoo tätä virastoa.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi:……………………………………..] || JM/EI-JM[14]) || EFTA-mailta[15] || ehdokasmailta[16] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 || 02.0502.01 Euroopan GNSS-virasto (GSA) – osastot 1 ja 2 02.0502.02 Euroopan GNSS-virasto (GSA) – osasto 3 || JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi:……………………………………..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| Uusia budjettikohtia ei pyydetä. || || || || ||

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

Ennen tämän ehdotuksen arvioitujen vaikutusten yksityiskohtaista kuvausta on syytä täsmentää, että arvio on tässä vaiheessa väliaikainen, sillä se riippuu budjettivallan käyttäjän hyväksymästä seuraavasta, vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä[17].

Lisäksi eräät tätä rahoitusselvitystä laadittaessa tehdyt oletukset saattavat muuttua. Ohjelmien hallintopuitteita ja niistä johtuvia viraston tehtäviä ei määritellä tässä lainsäädäntöehdotuksessa, vaan se tehdään GNSS-asetuksessa, jota käsitellään parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Lisähenkilöstön tarve johtuu virastolle GNSS-asetuksella osoitetuista uusista tehtävistä.

Näin ollen komissio varaa itselleen oikeuden muuttaa ehdotustaan siinä tapauksessa, että rahoitukseen tai tulevassa GNSS-asetuksessa ehdotettuihin hallintopuitteisiin tehdään merkittäviä muutoksia. Näin ollen siinä tapauksessa, että budjettivallan käyttäjä päättää pienentää huomattavasti ohjelmille osoitettua talousarviota, virastolle osoitettuja tehtäviä ja henkilöstön määrää on arvioitava uudelleen. Vastaavasti jos budjettivallan käyttäjä päättää osoittaa virastolle uusia tehtäviä, viraston henkilöstötarvetta on arvioitava uudelleen. Esimerkiksi eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä annettua asetusta koskevassa Euroopan parlamentin mietintöluonnoksessa[18] (esittelijä: Marian-Jean Marinescu) esitetään, että virasto hallinnoisi komission sille GNSS-asetusehdotuksessaan osoittamien tehtävien lisäksi huippuosaamiskeskuksia, joiden tarkoitus on edistää GNSS-sovellusten kehittämistä ja käyttämistä.

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || Otsake 1 - Älykäs ja osallistava kasvu

[Viranomainen]: <…….> || || || 2013[19][20] || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ 2014–2020

Budjettikohta 02 05 02 01 Euroopan GNSS-virasto (GSA) – osastot 1 ja 2 || Sitoumukset || (1) || 11,087[21] || 18,632 || 21,495 || 22,710 || 22,272 || 24,623 || 24,497 || 25,239 || 159,468

Maksut || (2) || 11,087 || 18,632 || 21,495 || 22,710 || 22,272 || 24,623 || 24,497 || 25,239 || 159,468

Budjettikohta 02 05 02 02 Euroopan GNSS-virasto (GSA) – osasto 3 || Sitoumukset || (1a) || 2,363 || 6,550 || 6,150 || 6,100 || 6,150 || 6,800 || 6,800 || 6,300 || 44,85

Maksut || (2a) || 2,363 || 6,550 || 6,150 || 6,100 || 6,150 || 6,800 || 6,800 || 6,300 || 44,85

|| || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || ||

Viraston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a -3a || 13,450 || 25,182 || 27,645 || 28,810 || 28,422 || 31,423 || 31,297 || 31,539 || 204,318

Maksut || =2+2a -3b || 13,450 || 25,182 || 27,645 || 28,810 || 28,422 || 31,423 || 31,297 || 31,539 || 204,318

 Viraston vuosien 2014–2020 talousarvio on jo sisällytetty uutta, vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevaan komission ehdotukseen. Uudet tehtävät ja niihin liittyvät kustannukset rahoitetaan kohdentamalla määrärahoja uudelleen GNSS-ohjelman sisällä, sellaisena kuin se alun perin kaavailtiin vuosiksi 2013–2020. Vaikutus on 117,1 miljoonaa euroa, ja se jakautuu seuraavasti:

Budjettikohta 02.0501 eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat (EGNOS ja Galileo) || Sitoumukset || (3a) || -1,750 || -13,482 || -15,645 || -16,610 || -16,022 || -18,723 || -18,297 || -18,339 || -117,118

|| Maksut || (3b) || -1,750 || -13,482 || -15,645 || -16,610 || -16,022 || -18,723 || -18,297 || -18,339 || -117,118

Euroopan GNSS-viraston määrärahat nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3a || || 11,700 || 12,000 || 12,200 || 12,400 || 12,700 || 13,000 || 13,200 || 87,200

Maksut || =2+2a +3b || || 11,700 || 12,000 || 12,200 || 12,400 || 12,700 || 13,000 || 13,200 || 87,200

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

PO: <…….> ||

Ÿ Henkilöresurssit || || || || || || || || 0

Ÿ Muut hallintomenot || || || || || || || || 0

<….> PO YHTEENSÄ || Määrärahat || || || || || || || || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || || || || || || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi N[22] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1­5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || || || || || || || 0

Maksut || || || || || || || || 0

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset GSA-viraston määrärahoihin ­ jakautuminen tavoitteiden ja osastoiden mukaan

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Täsmennettävä tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || || vuosi 2020

|| TUOTOKSET

|| Tuotoksen laji || Keskimääräiset kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä || Lukumäärä || Kustannukset yhteensä

|| Tavoite 1: GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä || ||

Osastot 1 ja 2 || || || || 2,123 || || 2,749 || || 2,804 || || 2,762 || || 2,637 || || 2,878 || || 2,845 || || 2,912 ||

3 osasto || || || || 1,043 || || 1,400 || || 1,400 || || 1,400 || || 1,400 || || 1,400 || || 1,400 || || 1,400 ||

Välisumma, erityistavoite 1 || || 3,166 || || 4,149 || || 4,204 || || 4,162 || || 4,037 || || 4,278 || || 4,245 || || 4,312 ||

Tavoite 2: Markkinoiden ja sovellusten kehittäminen, laatusertifiointi ja GNSS-järjestelmistä tiedottaminen mukaan luettuna || ||

Osastot 1 ja 2 || || || || 1,415 || || 1,833 || || 1,869 || || 1,688 || || 1,612 || || 1,759 || || 1,739 || || 1,780 ||

3 osasto || || || || 664 || || 3,750 || || 3,250 || || 3,200 || || 3,250 || || 3,750 || || 3,750 || || 3,250 ||

Välisumma, erityistavoite 2 || || 2,079 || || 5,583 || || 5,119 || || 4,888 || || 4,862 || || 5,509 || || 5,489 || || 5,030 ||

Tavoite 3: Galileon turvallisuuden valvontakeskusten käyttö ja julkisesti säännellyn palvelun sovellusten kehittäminen || ||

Osastot 1 ja 2 || || 3,303 || || 5,193 || || 5,763 || || 6,138 || || 5,861 || || 6,396 || || 6,322 || || 6,472 ||

3 osasto || || 656 || || 1,400 || || 1,500 || || 1,500 || || 1,500 || || 1,650 || || 1,650 || || 1,650 ||

Välisumma, erityistavoite 3 || || 3,959 || || 6,593 || || 7,263 || || 7,638 || || 7,361 || || 8,046 || || 7,972 || || 8,122 ||

Tavoite 4: GNSS-järjestelmien käyttö || ||

Osastot 1 ja 2 || || 1,750 || || 6,567 || || 8,878 || || 9,974 || || 10,110 || || 11,352 || || 11,379 || || 11,811 ||

Tukevat toimet (julkiset hankintamenettelyt, taloushallinto, henkilöstöresurssit, projektin hallinta ja valvonta, oikeudelliset asiat, viestintä) || ||

Osastot 1 ja 2 || || 2,496 || || 2,291 || || 2,181 || || 2,148 || || 2,051 || || 2,238 || || 2,213 || || 2,265 ||

VIRASTON KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 13,450 || || 25,182 || || 27,645 || || 28,810 || || 28,422 || || 31,423 || || 31,297 || || 31,539 ||

Viraston talousarvio ajanjaksolle 2013–2020 on laskettu seuraavien olettamusten perusteella:

– Uusi GNSS-asetus, jota Euroopan parlamentti ja neuvosto parhaillaan käsittelevät, hyväksyttäneen komission ehdotuksen mukaisesti. Mikäli näin tapahtuu, EGNOSin käyttövaiheen hallinta olisi siirrettävä virastolle ja Galileo-ohjelman käyttövaiheen hallinnointi olisi siirrettävä virastolle 1. tammikuuta 2014. Nämä tärkeät tehtävät edellyttävät riittävää henkilöstöä ja asianmukaisia talousarviovaroja, joita virasto tarvitsee ohjelmien eri vaiheiden toteuttamiseksi. GNSS-ohjelmien vaatimusten ja niiden kehittämisen olisi johdettava viraston nopeaan laajentumiseen aina vuoteen 2016 asti, jonka jälkeen virasto kasvaisi hitaammin.

– Galileon turvallisuuden valvontakeskuksien perustamista Ranskaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan valmistellaan parhaillaan. Niiden toiminnan pitäisi käynnistyä täysimääräisesti vuosien 2013 ja 2014 välillä, mitä edeltää 24 kuukauden operationaaliset validointitestit, mikä selittää lisähenkilöstön tarpeen ja eräät kertaluonteiset kustannukset vuonna 2014. Valvontakeskuksen tarve tuli ilmi valmisteltaessa palveluja yksityiskohtaisemmin. Valvontakeskukseen on palkattava päteviä työntekijöitä, jotka käyttäessään ohjelmistoja ja laitteita tuntevat tarkkaan järjestelmän turvallisuusnäkökohdat. Heidät olisi koulutettava palvelujen käyttöönottovaiheessa ja palvelujen asteittaisessa toimittamisvaiheessa. Heidän on erityisesti kyettävä vastaamaan PRS-palvelujen (julkisesti säännelty palvelu) käyttäjien kyseiseen palveluun pääsyä koskeviin tarpeisiin. Heidän on niin ikään laadittava kirjallisia toimintamenettelyjä sekä vastattava turvallisuuden vaarantumistapausten seurannasta ja hoitamisesta koko järjestelmässä.

– Prahaan perustettavasta toimistosta ei aiheudu vuokrakuluja vuoden 2017 kesäkuuhun asti. Tämän jälkeen viraston pitää maksaa toimistoista Tšekin viranomaisille vuokrakuluja 25 prosenttia niiden kaupallisesta markkina-arvosta. Arvio tehtiin Prahan kaupungin hintojen pohjalta. Lisäksi viraston on katettava vuokrakulut myös muissa toimipaikoissa, joissa se suorittaa tehtäviään, kuten Ranskassa (Saint-Germain-en-Laye, Toulouse), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Swanwick) ja Alankomaissa (Euroopan avaruustutkimus ja -teknologiakeskus, Euroopan avaruusjärjestö).

– Viraston henkilöstökustannukset lasketaan komission keskimääräisten kustannusten perusteella. Laskelmissa henkilöstön vaihtuvuus on melko alhainen ja uusi henkilöstö aloittaa palveluksen keskimäärin joka vuoden huhtikuussa. Elinkustannuksiin sovellettavat korjauskertoimet on myös huomioitu (Prahan korjauskerroin on 15 prosenttia Brysselin kerrointa pienempi, Brysselin kerroin on taas 16 prosenttia pienempi kuin Ranskan).

– Palkkoihin, vuokrakuluihin, tietotekniikkaan ja komission tarjoamiin palveluihin liittyvissä kustannuksissa sekä postitus- ja tietoliikennekuluissa vuosittaisen inflaation aiheuttaman kasvun arvioidaan olevan 3 prosenttia. Inflaatio ei vaikuta muihin laskettuihin kustannuksiin, mikä johtaa viraston todellisten kulujen pienenemiseen.

– Nykyiset hallintokulut on laskettu vuosien 2011 ja 2012 todellisten kulujen perusteella ilman inflaatiokorotusta.

– Viraston atk-laitteet ja tietoverkot uudistetaan kokonaan vuosina 2012 ja 2013, kun viraston toimipaikka siirretään Prahaan syyskuussa 2012. Laitteistojen vanhentumiseen ja kulumiseen perustuvan arvion mukaan ne on olisi uusittava vuonna 2018 sekä viraston päätoimipaikassa että Galileon turvallisuuden valvontakeskuksissa.

– Vuosien 2014 ja 2020 välisenä aikana olisi toteutettava eräitä tärkeimpiä tiedotustoimia, jotka koskevat Galileon alkuvaiheen palvelujen käynnistämistä vuosina 2014–2015 ja Galileon täysimääräisen käyttövaiheen käynnistämistä vuosina 2018–2019. Nämä tärkeimmät vaiheet edellyttävät useampien markkinasegmenttien sisällyttämistä viraston yleisiin tiedotuskampanjoihin sekä olemassa olevien verkkosivujen ja viestintävälineiden uudelleensuunnittelua (reaaliaikaisen sisältöpalvelun parantaminen mukaan luettuna).

– Kustannukset on laskettu sen olettamuksen perusteella, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvien tehtävien entistä selkeämpi erottaminen viraston muista toimista ei johda hallinnollisten keskuspalveluiden kaksinkertaistumiseen.

Viraston yksityiskohtainen talousarvio vuosiksi 2013–2020 esitetään seuraavassa taulukossa:

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset viraston henkilöresursseihin ja viraston talousarvioon

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2013 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Virkamiehet (AD-ura-alue) || || || || || || || || ||

Virkamiehet (AST-ura-alue) || || || || || || || || ||

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || || 1,125 || 1,276 || 1,376 || 1,393 || 1,435 || 1,478 || 1,522 || 9,606

Väliaikaiset toimihenkilöt || || 9,768 || 11,081 || 13,071 || 12,960 || 13,550 || 14,061 || 14,599 || 89,090

Kansalliset asiantuntijat || || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || || 10,893 || 12,357 || 14,447 || 14,353 || 14,985 || 15,539 || 16,122 || 98,696

Henkilöstökulut on laskettu seuraavien tärkeimpien olettamusten perusteella:

– väliaikaisten toimihenkilöiden kustannukset: komission keskimääräiset kustannukset (95 000 EUR + inflaatio);

– sopimussuhteisten toimihenkilöiden kustannukset: komission keskimääräiset kustannukset (tehtäväryhmä III ja tehtäväryhmä IV yhteensä = 40 000 EUR + inflaatio);

– 3 prosentin vuosittainen inflaatio;

– 3 prosentin vähennys henkilöstökuluissa kierron ansiosta;

– 25 prosentin vähennys uuden henkilöstön palkkaamiseen liittyvissä kuluissa – palveluksen aloittamispäivä keskimäärin 1. huhtikuuta;

– henkilöstösäännösten mukaiset asettautumiskustannukset: asettautumiskorvaus, päiväraha (vain kolmen kuukauden ajan), muuttokulut, matkakulut.

Virastossa tarvittavan henkilöstön määrä vuosina 2013–2020 (henkilömäärä)

|| 2013 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Väliaikaiset toimihenkilöt || 77 || 97 || 109 || 117 || 121 || 123 || 124 || 125

Kansalliset asiantuntijat/ sopimussuhteiset toimihenkilöt || 17 || 25 || 29 || 31 || 31 || 31 || 31 || 31

YHTEENSÄ || 94 || 122 || 138 || 148 || 152 || 154 || 155 || 156

Viraston henkilöstömäärä tehtävän mukaan jaettuna (henkilömäärä)

|| 2013 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

GNSS-järjestelmien käyttötehtäviin suoraan osoitettu henkilöstö || 20 || 43 || 57 || 65 || 69 || 71 || 72 || 73

Galileon turvallisuuden valvontakeskukseen (GSMC) suoraan osoitettu henkilöstö || 28 || 34 || 37 || 40 || 40 || 40 || 40 || 40

Viraston varsinaisiin tehtäviin osoitettu henkilöstö (nykyiset tehtävät) || 46 || 45 || 44 || 43 || 43 || 43 || 43 || 43

YHTEENSÄ || 94 || 122 || 138 || 148 || 152 || 154 || 155 || 156

Viraston henkilöstömäärä tehtävän mukaan jaettuna (prosentteina kokonaistarpeesta)

|| 2013 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Käytöstä vastaavan henkilöstön osuus prosentteina viraston henkilöstöstä || 21 % || 35 % || 41 % || 44 % || 45 % || 46 % || 46 % || 47 %

Galileon turvallisuuden valvontakeskukseen osoitetun henkilöstön osuus prosentteina viraston henkilöstöstä || 30 % || 29 % || 27 % || 26 % || 26 % || 26 % || 26 % || 26 %

Viraston varsinaisiin tehtäviin (nykyiset tehtävät) osoitetun viraston henkilöstön osuus prosentteina || 49 % || 36 % || 32 % || 30 % || 29 % || 28 % || 28 % || 27 %

YHTEENSÄ || 100 % || 100 % || 100 % || 100 % || 100 % || 100 % || 100 % || 100 %

Kuten edellä esitettiin, virasto vastaa erilaisten tehtävien suorittamisesta, joista jotkut ovat uusia ja jotkut jatkoa sen nykyisille tehtäville. Viraston nykyisten tehtävien hoitoon osallistuvan henkilöstön 5 prosentin vähennys on jo toteutettu, mikä tarkoittaa kolmen täysiaikaisen toimen (FTE) vähennystä näiden tehtävien hoitamisesta niin, että kunakin vuonna 2014, 2015 ja 2016 vähennetään 1 kokoaikainen toimi.

Komissio on arvioinut viraston henkilöstötarpeen viraston kuulemisen ja tutkimuksen perusteella, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti kaikki ohjelmien käytön puitteissa toteutettavat tehtävät[23].

Kuvaus suoritettavista tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || 1. GNSS -järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä (viraston varsinainen tehtävä) 2. Galileon turvallisuuden valvontakeskusten hallinnointi (viraston varsinainen tehtävä, jota edelleen vahvistetaan lähinnä vuonna 2014, sen jälkeen kun ensimmäiset virat on perustettu vuosina 2012 ja 2013) 3. GNSS-järjestelmien markkinoiden ja sovellusten kehittäminen, myös julkisesti säännellyn palvelun käyttäjille suunnattu tekniikka (viraston varsinainen tehtävä, jota mahdollisesti täydennetään uusilla siirretyillä tehtävillä) 4. GNSS-järjestelmästä tiedottaminen (viraston varsinainen tehtävä) 5. GNSS-järjestelmien käyttö (komission virastolle siirtämä uusi tehtävä – EGNOSin käytön kohdalla kyseessä on komission toimivallan siirto virastolle, kun taas Galileo-ohjelman järjestelmän käytön kohdalla kyseessä on ohjelman hallinnointivaltuuksien siirtäminen komissiolta virastolle) Ohjelmien käyttövaiheen tehtävät kartoitettiin, ja ne jaoteltiin tehtäväkohtaiseen kaavioon. Vastuu kaikista käyttöön liittyvistä toimista siirretään virastolle, joka vastaa niiden koordinoinnista mutta ei välttämättä niiden suorittamisesta. On huomautettava, että valtaosa näistä tehtävistä pohjautuu tarpeeseen varmistaa palvelujen tarjoamiseen liittyvät operaatiot ja että niitä ei ole huomioitu ohjelmien tämänhetkisessä organisaatiossa. Tehtäväkohtaisessa kaaviossa kaikki käyttöön liittyvät tehtävät voidaan jaotella viiteen eri osioon: -           Ohjelmien toteuttamisen hallinta, joka koostuu pääosin seuraavasta: o          Komission asettamien tai kansainvälisillä tai hallitustenvälisillä sopimuksilla asetettujen yleistavoitteiden sekä turvallisuusedellytysten yksityiskohtainen kuvaus järjestelmävaatimuksista laaditussa asiakirjassa (Mission Requirement Document); o          Ohjelmien suunnittelun, kustannusten ja riskien valvonta; o          Ohjelmien käytön edellyttämien sopimusten tekemisen ja niiden seurannan varmistaminen; -           Ohjelmien tekninen hallinta, johon kuuluu tulevien kehityssuuntien suunnittelu järjestelmävaatimuksista laaditun asiakirjan mukaisesti, järjestelmän standardointimenettelyjen koordinoiminen, uusien infrastruktuurien kehittäminen ja validointi (ohjelmistot mukaan luettuina), ohjelmien tekniikasta huolehtiminen ja järjestelmän suorituskyvyn arviointi; -           Infrastruktuurien hallinta, johon kuuluu infrastruktuurihankkeen hallinta, järjestelmän teknisestä suunnittelusta huolehtiminen, avaruus- ja maainfrastruktuurien rakentaminen sekä järjestelmän ajantasaistaminen; -           Palvelujen käyttöönotto ja tarjoaminen, joihin kuuluu palvelujen tarjoamiseen liittyvien toimien hallinta, infrastruktuurien käyttö sekä sen seuranta, että operaatiot toteutetaan moitteettomasti; -           Palvelujen käyttö markkinastrategian määrittämisen ja sen ylläpitämisen avulla, edistämällä palvelujen käyttöönottoa ja käyttöä ja tukemalla uusien sovellusten suunnittelua ja kehittämistä.

Ulkopuolinen henkilöstö || Pääasiallisesti tuki- ja hallinnollisia tehtäviä, joiden tarkoitus on varmistaa operaatioiden sujuvuus. Vuodesta 2015 lähtien tukihenkilöstön osuus on 16 prosenttia viraston koko henkilöstöstä, mikä on vähemmän kuin tavallisesti muissa unionin virastoissa ja toimielimissä (muissa täydessä toiminnassa olevissa unionin virastoissa luvun arvioidaan olevan 25 prosenttia, komissiossa osuus on vielä tätäkin suurempi).

Viraston henkilöstö vuosiksi 2013–2020 esitetään yksityiskohtaisesti seuraavassa taulukossa:

Järjestelmien käyttöön tarvittava lisähenkilöstö palkataan lähinnä AD-virkoihin, joista alle 10 prosenttia on johtotehtäviä (palkkaluokat AD10–AD12). Koska pitkälle erikoistunutta teknistä asiantuntemusta omaavan, kokeneen henkilöstön palkkaaminen on vaikeaa, valtaosa muista paikoista täytetään rekrytoimalla palkkaluokkiin AD6–AD9.

3.2.3.2.  Vastaavan pääosaston arvioidut henkilöstötarpeet

– þ  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

Ehdotus/aloite ei edellytä ylimääräisiä henkilöresursseja komissiossa; tarkoitus on päinvastoin vähentää henkilöstöä. Nämä vähennykset ovat kokonaisuudessaan eriteltyinä myös kohdassa 3.4.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– þ  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen vuoden 2013 osalta ja seuraavien vuosien osalta komission vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskehyksen ehdotuksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[24].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– þ  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨            vaikutukset omiin varoihin

– ¨            vaikutukset sekalaisiin tuloihin

3.4.        Arvioidut vaikutukset komission henkilöresursseihin

Vaikka tässä rahoitusselvityksessä keskitytään vaikutuksiin, joita GNSS-ohjelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvien uusien tehtävien siirtämisestä virastolle koituu, on hyödyllistä käsitellä myös sitä, minkälaisia vaikutuksia GNSS-ohjelmien tulevalla hallinnoinnilla saattaa olla komission henkilöresursseihin.

Kuten edellä selvitettiin, virastolle hiljattain osoitetut tehtävät ovat valtaosin uusia tehtäviä, eikä vastaavanlaisia tehtäviä ole nykyisessä GNSS-ohjelmien jaottelussa. Galileo-ohjelman avulla toteutetun järjestelmän käyttöön liittyvät virastolle toimivallan siirrolla annettavat tehtävät – toisin kuin EGNOSin käyttöön liittyvät komissiolta virastolle siirrettävät tehtävät – ovat uusia tehtäviä, sillä järjestelmä ei ole vielä toiminnassa. Tämän vuoksi Galileo ei vielä tarjoa palveluita, ja komissiossa ja virastossa työskentelevät työryhmät ovat keskittyneet infrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöönottoon. Siirtyminen toiminnassa olevaan infrastruktuuriin ja sellaisten palvelujen tarjoamiseen, joista ihmishenget ovat riippuvaisia, edellyttää aivan uudenlaisia toimia ja lisähenkilöstöä. Komission ja viraston henkilöstö kasvaa yhteensä 31 prosenttia, minkä vuoksi keskimääräinen hallinnoitu talousarvio kasvaa 103 prosenttia vuosina 2007–2013 ja 2014–2020.

Komissio on edelleen muutaman tulevan vuoden ajan vastuussa Galileon infrastruktuurin rakentamisesta ja käyttöönotosta aina siihen asti, kunnes kyseinen vaihe on päättynyt, ja siksi kyseistä työtä valvovien työryhmien on edelleen toimittava komissiossa. Tämän jälkeen komission rooli rajoittuu ohjelmien poliittiseen seurantaan, minkä vuoksi komissio ehdottaa 30 viran vähentämistä henkilöstötaulukosta vuosien 2014­2020 aikana. Henkilöstön vähentämisessä on huomioitu seuraavat seikat:

2) EGNOSin käyttöön liittyvien toimien (Galileo-ohjelman käyttövaihe muodostaa uuden tehtävän) siirtäminen virastolle, mikä johtaa GNSS-henkilöstön 3 kokoaikaisen toimen vähentämiseen komissiosta (3,3 prosenttia);

3) Komission päätös vähentää edelleen henkilöstöä nykyisissä toimissa, mikä johtaa 12 kokoaikaisen toimen vähentämiseen (13 prosenttia).

4) 15:ta kokoaikaisen toimen lisävähennys komission sisäisin uudelleenjärjestelyin.

Näin ollen komissiossa GNSS-palvelujen parissa työskentelevän henkilömäärän muutos on seuraavanlainen:

GNSS-tehtäviin osoitettu komission henkilöstö || 2013 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Vähennykset yhteensä

Vähennys || 0 || -3 || || || -3 || -4 || -5 || 0 || -15

YHTEENSÄ || 92 || 89 || 89 || 89 || 86 || 82 || 77 || 77 ||

Edellä kohdassa 3 tarkoitettu henkilöstön lisävähennys jaetaan määrältään vaihdellen seitsemän vuoden ajanjaksolle. Kyseiset 30 virkaa vähennetään riippumatta koko komissiossa vuosien 3012–2017 välisenä aikana tehtävästä virkojen vähentämisestä viidellä prosentilla, joten kyseiset vähennykset tulevat näiden lisäksi. Viimeksi mainitut poistetaan kokonaan komission henkilöstötaulukosta.

Komission henkilöstön lisävähennykset

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Vähennykset yhteensä

Komission henkilöstön lisävähennykset YHTEENSÄ || -2 || -3 || -3 || -2 || -2 || -2 || -1 || -15

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Vähennys tehdään huolimatta siitä, että komissio vastaa edelleenkin yleisesti GNSS-ohjelmista ja että neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat osoittaneet komissiolle useita uusia tehtäviä (kuten uuden GNSS-asetuksen käsittelyn aikana kävi ilmi), kuten uusien teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien toimintatapojen määrittely, hankkeen kehittäminen ja tiukat raportointivaatimukset GNSS-komitealle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Komissio pyrkii mukautumaan näihin uusiin tehtäviin sisäisillä siirroilla.

Komission tuleva rooli voidaan tiivistää kuuteen tehtäväkenttään:

– EU:n laajempien strategisten tavoitteiden edistäminen. Tavoitteena on edistää GNSS- teknologian sisällyttämistä tutkimuksen eri aloille ja niiden huomioimista alakohtaisissa strategisissa aloitteissa, jotka koskevat muun muassa liikennemuotoja, maataloutta, henkilöiden liikkuvuutta, ajanmääritystä tai energia-asioita. Tarkoituksena on varmistaa, että EU:n näitä koskevassa politiikassa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien innovointipotentiaalia ja lisäarvoa.

– Ohjelmien yleistavoitteiden määrittäminen ja niiden kehittäminen edelleen siten, että ne vastaavat poliittisia vaatimuksia ja muiden toimijoiden ja käyttäjien tarpeita, sekä strategian ja teknisten määräyksien laatiminen näiden vaatimusten ja tarpeiden huomioon ottamiseksi.

– Toteuttamisen edellytysten määrittely ja niiden mukauttaminen. Ohjelmia koskevien komission strategisten tavoitteiden mukaisesti on määriteltävä ohjelmien toteutukseen tarvittavat toimenpiteet, kuten tehtävien siirtoa koskevat sopimukset, laadittava sijoituspaikkaa koskevat sopimukset ja kehitettävä asianmukaiset normit. Komissio on lisäksi edelleen vastuussa järjestelmien turvallisuudesta. Sen on näin ollen määriteltävä turvallisuusvaatimukset ja varmistettava turvallisuuskysymysten koordinointi.

– Maailmanlaajuiseen satelliittinavigointijärjestelmään liittyvien toimintalinjojen määrittely ja kehittäminen sekä sellaisen sääntely-ympäristön ja kansainvälisen ympäristön luominen, joka edesauttaa GNSS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamista. Osana GNSS-ohjelmien lainsäädäntökehyksen laatimista komissio tarkastelee kysymystä GNSS-järjestelmän käyttäjien suojaamisesta ja turvallisuudesta, arvioi satelliittinavigointijärjestelmien ja -laitteiden haavoittuvuutta ja ehdottaa sitä kompensoivia toimia, huolehtii eurooppalaisten satelliittinavigointipalveluiden yhdenmukaistamisesta, pyrkii lisäämään vakautta, jotta teollisuus pystyy suunnittelemaan tulevia investointeja, sekä vahvistaa suojaa ja turvallisuutta (esimerkiksi ottamalla käyttöön toimia, joilla riippuvuutta GPS-järjestelmästä voidaan vähentää). Kansainvälisellä tasolla komissio laatii kansainvälisiä sopimuksia ja neuvottelee niistä sekä sovittaa toimintansa yhteen kansainvälisten elinten kanssa, jotta yhteensopivuus ja yhteentoimivuus muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa voidaan varmistaa.

– Ohjelmien toteutuksen seuranta. Vaikka komissio ei vastaa ohjelmien operatiivisesta hallinnoinnista, se on edelleenkin yleisesti vastuussa niiden moitteettomasta etenemisestä ja vastaa kaikista kustannusten tai määräaikojen ylityksistä. Näin ollen on oleellisen tärkeää, että komissio seuraa tiiviisti ohjelmien toteuttamista Euroopan avaruusjärjestön (rakennus- ja käyttöönottovaiheen loppuunsaattaminen) ja Euroopan GNSS-viraston (käyttövaihe) osalta. Lisäksi jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti ovat esittäneet erittäin tiukkoja raportointivaatimuksia GNSS-asetusehdotuksen parhaillaan käynnissä olevassa yhteispäätösmenettelyssä. Komissio niin ikään huolehtii tällaisten raporttien laatimisesta, esittelystä sekä niiden toimittamisesta GNSS-komitealle ja etenkin budjettivallan käyttäjille.

– Suhteiden hoitaminen eri osapuoliin toimittamalla niille ajantasaista, myönteistä, yhdenmukaista ja hyödyllistä tietoa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien edistymisestä sekä laatimalla säännöllisesti sekä sisäiseen käyttöön että suurelle yleisölle tarkoitettuja asiantuntevia raportteja.

[1]               EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.

[2]               EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.

[3]               KOM(2011) 814 lopullinen.

[4]               EUVL C […], […], s. […].

[5]               EUVL C […], […], s. […].

[6]               EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.

[7]               EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11.

[8]               EUVL L ,…2013, s. (Huomautettakoon, että niin kauan kuin kyseistä asetusta sekä asetusta tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ei ole hyväksytty, Euroopan GNSS-virastolle uskottuja tehtäviä ja niiden hoitamiseen myönnettyjä talousarviomäärärahoja ei voi pitää lopullisina.)

[9]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen (Activity-Based Management); ABB: toimintoperusteinen budjetointi (Activity-Based Budgeting).

[10]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[11]             KOM(2011) 814 lopullinen.

[12]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[13]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[14]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[15]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[16]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[17]             Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500.

[18]             PE489.561v02-00

[19]             Kyseinen määrä poikkeaa virastolle vuodelle 2013 varatusta talousarviosta, sillä siinä on huomioitu 20 uuden toimen rahoitus vuonna 2013. Toimet rahoitetaan kohdentamalla GNSS-ohjelmien varoja uudelleen. Komissio esittää budjettivallan käyttäjille ehdotuksen vuoden 2013 kuluessa.

[20]             Tähän määrään lisätään talousarvion toteutumalaskelman palautus (0,709) ja kolmansien maiden osuus (0,325). Näin ollen vuoden 2013 käytettävissä olevat kokonaismäärärahat ovat yhteensä 14,484.

[21]             20 uuden viran täyttämiseen tarvittavan ajan vuoksi, kyseiseen summaan sisältyy 1,75 miljoonaa euroa yhteensä 20 lisäviran rahoittamiseen vuonna 2013, tähän arvioon on laskettu mukaan kuuden kuukauden palkkakulut vuonna 2013

[22]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[23]             Tutkimuksen teki konsultointiyritys Roland Berger vuonna 2011 EGNOSia koskien ja vuonna 2012 Galileota koskien. Tutkimuksessa jaoteltiin järjestelmien käyttöön vaadittavat tehtävät sekä niiden toteuttamiseen tarvittava henkilöstön määrä tehtäväkohtaiseen kaavioon. Tiivistelmä näistä tehtävistä on sisällytetty taulukkoon, jossa kuvataan suoritettavat tehtävät.

[24]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.