PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1. Rautatieliikennettä koskevan EU-politiikan kehitys viime aikoina

Valkoisessa kirjassaan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”, joka hyväksyttiin 28. maaliskuuta 2011, jäljempänä ’vuoden 2011 valkoinen kirja’, komissio esitti näkemyksensä yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta eli rautateiden sisämarkkinoista, joilla eurooppalaiset rautatieyritykset voisivat tarjota palveluja ilman tarpeettomia teknisiä ja hallinnollisia esteitä.

Myös Eurooppa-neuvoston tammikuussa 2012 esittämissä päätelmissä korostettiin, että on tärkeää päästä hyödyntämään täysin yhdentyneiden sisämarkkinoiden kasvua luovia mahdollisuuksia muun muassa verkkotoimialoilla[1]. Lisäksi vakauden, kasvun ja työllisyyden edistämisestä 30. toukokuuta 2012 annetussa komission tiedonannossa[2] korostetaan, että on tärkeää yhä vähentää sääntelytaakkaa ja markkinoillepääsyn esteitä rautatiealalla, ja annetaan maakohtaisia suosituksia tätä varten. Komissio myös hyväksyi sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantamisesta 6. kesäkuuta 2012 tiedonannon, jossa samoin korostetaan liikennealan merkitystä[3].

EU:n rautatiemarkkinoilla on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana suuria muutoksia. Ne on toteutettu asteittain rautatiealan kolmella lainsäädäntökokonaisuudella eli niin sanotuilla rautatiepaketeilla (ja eräillä täytäntöönpanoasetuksilla), joiden tarkoituksena on ollut kansallisten markkinoiden avaaminen sekä rautateiden kilpailukyvyn ja yhteentoimivuuden lisääminen EU:n tasolla korkeaa turvallisuustasoa vaarantamatta. Vaikka rautatieliikennepalvelujen sisämarkkinoita koskeva EU:n lainsäädäntö ja muut toimenpiteet (’EU:n säännöstö’) ovat kehittyneet huomattavasti, rautatieliikenteen osuus EU:n sisäisessä liikenteessä on edelleen pieni. Sen vuoksi komissio on esittänyt neljännen rautatiepaketin, jonka tarkoituksena on parantaa rautatieliikennepalvelujen laatua ja tehokkuutta poistamalla vielä jäljellä olevat markkinaesteet.

Tämä asetus on osa neljättä rautatiepakettia, joka keskittyy vielä jäljellä olevien hallinnollisten ja teknisten esteiden poistamiseen erityisesti vahvistamalla turvallisuutta ja yhteentoimvuutta koskeviin sääntöihin yhteisen lähestymistavan, jonka tarkoituksena on lisätä kaikkialla EU:ssa toimivien rautatieyritysten mittakaavaetuja, vähentää hallinnollisia kustannuksia ja nopeuttaa hallinnollisia menettelyjä sekä torjua piilosyrjintää. Toimet toteutetaan Euroopan unionin rautatieviraston, jäljempänä ’rautatievirasto’, välityksellä. Asetuksella on tarkoitus korvata alkuperäinen perustamisasetus ja antaa virastolle uusia tärkeitä tehtäviä, jotta siitä muodostuisi aito eurooppalainen rautatieviranomainen yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alalla.

1.2. Miksi nykyinen asetus (EY) N:o 881/2004 (sellaisina kuin se on muutettuna) on tarpeen korvata uudella säädöksellä?

Alkuperäinen perustamisasetus laadittiin vuonna 2004, ja Euroopan rautateiden ja rautatieviraston suhteen on tapahtunut sen jälkeen paljon kehitystä. Rautateiden EU:n sisämarkkinoiden toiminnasta on saatu yhä enemmän näyttöä, myös suhteessa yhteentoimivuuteen ja turvallisuuteen liittyvin näkökohtiin. On annettu uutta lainsäädäntöä, jolla on muutettu virastoasetusta (2008) tai kehitetty viraston nykyisiä tehtäviä itse asetusta muuttamatta (esimerkiksi päätös 2011/155/EU).

Tämän ehdotuksen ohessa esitettävässä vaikutusten arvioinnissa on yksilöity joukko toimenpiteitä, joilla virastolle annettaisiin uusia valtuuksia ja virtaviivaistettaisiin nykyisiä menettelyjä.

Lisäksi on tehtävä joukko viraston toimintaa parantavia muutoksia. Ne perustuvat rautatieviraston perustamisasetuksesta ja rautatievirastosta (2009–2010) tehtyyn arviointiin, erillisvirastoista annetussa komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä julkilausumassa (2012) esitettyihin suosituksiin sekä hallintoneuvoston viraston tulevaisuudesta laatimaan kannanottoon (2012). Tämä koskee erityisesti viraston sisäisen rakenteen, hallinnoinnin ja päätöksenteon parantamista ja viraston suhteita sidosryhmiin.

Uudella asetuksella myös autetaan selventämään säädöksen rakennetta (esimerkiksi poistamalla artikloita ja numeroimalla artikloita uudelleen) ja tehdään siitä loogisempi (esimerkiksi siirtämällä jotkin artiklat sellaisiin lukuihin, joihin ne sopivat paremmin, luomalla uusia lukuja ja poistamalla vanhentuneita lukuja). Lainsäädäntöpaketissa myös muutetaan yhteentoimivuus- ja turvallisuusdirektiivejä. Kyseiset direktiivit liittyvät läheisesti rautatieviraston tehtäviin, joten niiden muutokset on otettava asianmukaisesti huomioon tässä asetuksessa.

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon oikeudellisen yksikön lausunnon komissio aikoo ehdottaa uutta rautatievirastoasetusta, jolla korvataan alkuperäinen asetus (EY) N:o 881/2004. Asetukseen (EY) N:o 881/2004 nähden tehdään useita muutoksia, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään seuraavasti:

· Uudet säännökset: viraston uudet tehtävät (kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien antaminen, ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien ja turvallisuustodistusten antaminen), kansallisiin viranomaisiin kohdistuva tiukempi valvonta, nykyistä suuremmat valtuudet kansallisten sääntöjen suhteen, uusi rautatieviraston talousarviolähde (veloitettavat maksut) ja valituslautakunta. Jotkin uusista säännöksistä – erityisesti sisäisen organisaation osalta – perustuvat EU:n virastoihin sovellettavaan yhteiseen lähestymistapaan.

· Nykyisten säännösten selventäminen/yksinkertaistaminen: erityisesti työmenetelmät, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS), rautatiehenkilöstö, rekisterit ja muut tehtävät.

· Päivitykset, jotka johtuvat oikeudellisen ja poliittisen kehyksen muutoksesta: sisäistä rakennetta ja toimintaa koskevat säännökset sekä viittaukset komiteamenettelyihin ja delegoituihin säädöksiin.

· Toimitukselliset muutokset suhteessa alkuperäiseen asetukseen.

1.3. Tämän asetuksen sekä yhteentoimivuus- ja turvallisuusdirektiivien väliset yhteydet

Direktiivi 2008/57/EY (rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi) ja direktiivi 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) liittyvät läheisesti alkuperäiseen asetukseen (EY) N:o 881/2004. Neljännessä rautatiepaketissa ehdotetaan, että mainitut direktiivit laaditaan uudelleen. Ne ovat kuitenkin yhä kiinteästi yhteydessä tähän asetukseen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että virasto toimii rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden aloilla, joiden oikeusperustan kyseiset direktiivit muodostavat.

Tässä asetuksessa kyseiset yhteydet koskevat erityisesti seuraavia:

– yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE:t; yhteentoimivuusdirektiivi), yhteiset turvallisuustavoitteet (YTT:t; turvallisuusdirektiivi) ja yhteiset turvallisuusmenetelmät (YTM:t; turvallisuusdirektiivi): viraston vastuulla on laatia suosituksia, jotka komissio sitten hyväksyy, ja antaa komissiolle lausuntoja YTE:ien soveltamatta jättämisestä,

– turvallisuustodistukset: virasto on vastuussa todistusten antamisesta; menettelystä säädetään turvallisuusdirektiivissä,

– rekisterit: virasto on vastuussa rekisterien eritelmiä ja niiden tarkistamista koskevien suositusten antamisesta komissiolle (niihin viitataan yhteentoimivuusdirektiivissä) ja sen varmistamisesta, että suositukset ovat kaikkien saatavilla,

– kalustoyksikköjen markkinoille saattamista ja kalustoyksikkötyyppejä koskevat luvat ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottoluvat: virasto on vastuussa lupien antamisesta; menettelystä lupien hakemiseksi säädetään yhteentoimivuusdirektiivissä,

– telemaattiset sovellukset ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS): nämä ovat erityisaloja, joita hallinnoidaan yhteentoimivuusdirektiivin nojalla hyväksytyillä asianomaisilla YTE:illä, ja virastolla on tärkeä rooli järjestelmäviranomaisena,

– ilmoitetut vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset: viraston vastuulla on laitosten toiminnan tukeminen ja seuraaminen; laitokset perustetaan ja niille osoitetaan tehtävät yhteentoimivuusdirektiivillä,

– kansalliset turvallisuusviranomaiset: viraston vastuulla on kyseisten viranomaisten toiminnan tukeminen ja seuraaminen; viranomaiset perustetaan ja niille osoitetaan tehtävät turvallisuusdirektiivillä,

– kansalliset rautatiealan säännöt: viraston vastuulla on kyseisten sääntöjen tarkastelu, ja tarkoituksena on vähentää niiden määrää; sääntöjen ilmoittamismenettelystä säädetään turvallisuus- ja yhteentoimivuusdirektiiveissä.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Komission yksiköt ovat jatkuvasti keskustelleet yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen kehityssuunnista toimialan edustajien kanssa. Komissio teki vuosina 2010–2011 asetuksen (EY) N:o 881/2004 ja rautatieviraston toiminnan jälkiarvioinnin[4]. Kyseinen arviointi ja vuonna 2009 tehty EU:n erillisvirastojen yleinen arviointi osoittivat viraston tuoman lisäarvon ja yleensäkin sen, että sidosryhmillä on myönteinen käsitys rautatievirastosta ja sen tuotoksista. Arvioinnin tuloksia on käytetty hyväksi tärkeänä pohja- ja valmistelutyönä asetuksen tarkistamiseen liittyvässä myöhemmässä vaikutusten arvioinnissa.

Euroopan komissio teki yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamista yhteentoimivuuden ja turvallisuuden aloilla koskevien lainsäädäntöehdotusten tueksi perusteellisen vaikutusten arvioinnin. Kesäkuussa 2011 perustettiin vaikutusten arvioinnin ohjausryhmä, johon liikenteen ja liikkumisen pääosasto kehotti kaikkia pääosastoja osallistumaan.

Ulkopuolinen konsultti laati vaikutusten arviointia tukevan tutkimuksen ja kuuli sidosryhmiä kohdennetusti. Kohdennettu kuuleminen aloitettiin 18. marraskuuta 2011 internetissä toteutettavalla kyselyllä, joka päättyi 30. joulukuuta 2011. Sen jälkeen haastateltiin tärkeimpiä sidosryhmiä ja järjestettiin sidosryhmien työpajatapaaminen helmikuun 2012 lopussa.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto on myöhemmin osallistunut kahdenvälisiin tapaamisiin alan edustajien kanssa arvioidakseen niiden näkemyksiä siitä, miten neljännessä rautatiepaketissa pitäisi käsitellä yhteentoimivuutta ja turvallisuutta.

Aloitteen teknisen luonteen vuoksi julkista kuulemista ei tehty. Komissio on kuitenkin pitänyt huolen siitä, että kaikkia intressitahoja on kuultu oikeaan aikaan ja että keskusteluissa on käsitelty kaikkia aloitteen keskeisiä osia.

Vaikutustenarviointilautakunta:

Vaikutustenarviointilautakunta kokoontui 5. syyskuuta 2012 ja antoi sen jälkeen myönteisen lausunnon. Lautakunnan keskeiset suositukset sisällytettiin vaikutustenarviointiraporttiin seuraavasti:

– raporttiin lisättiin enemmän tilastoja ja tietoja sidosryhmien kuulemisesta,

– raportissa mainittiin, millaisia synergioita oli odotettavissa neljännen rautatiepaketin muiden osien kanssa, ja selvennettiin välillisiä vaikutuksia,

– vaihtoehdoille 2–5 yhteisiä keskeisiä toimenpiteitä kuvattiin tarkemmin ja niiden eroja selkeytettiin,

– vaikutusten arvioinnissa käytettyjä menetelmiä selvennettiin ja selitettiin paremmin; logiikkaa selkeytettiin paremmilla ristiinviittauksilla,

– talouden toimijoille (rautatieliikenteen harjoittajat) aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ja viranomaisille (kansalliset viranomaiset, rautatievirasto ja komissio) aiheutuvat kustannukset erotettiin selkeämmin toisistaan.

Mahdolliset vaihtoehdot:

Tarkasteltuaan yksittäisiä toimenpiteitä komissio on määritellyt perusskenaarion lisäksi viisi toimintavaihtoehtoa (vaihtoehdot 2–6) . Vaihtoehdot 2–5 liittyvät pääasiassa rautatieviraston ja kansallisten viranomaisten kanssakäymiseen, ja ne on hahmoteltu ottaen huomioon kolme toiminnallista tavoitetta. Vaihtoehto 6 muodostuu horisontaalisista toimenpiteistä, jotka ovat enimmäkseen riippumattomia rautatieviraston ja kansallisten viranomaisten kanssakäymisestä ja joita voida soveltaa minkä tahansa vaihtoehdoista 2–5 lisäksi lopullisen vaikutuksen tehostamiseksi.

Vaihtoehto 1: Perusskenaario (ei tehdä mitään) – jatketaan kuten alalla on tähän asti toimittu.

Vaihtoehto 2: Annetaan rautatievirastolle selvempi koordinointitehtävä johdonmukaisen lähestymistavan vahvistamisessa rautatieyritysten todistusten ja kalustoyksikköjen lupien myöntämiseen.

Vaihtoehto 3: Rautatievirasto toimii keskitettynä asiointipisteenä siten, että lopullinen päätöksenteko todistuksista ja luvista säilyy kansallisilla turvallisuusviranomaisilla, mutta rautatievirasto tekee hakemuksille ja päätöksille alku- ja lopputarkastukset.

Vaihtoehto 4: Rautatievirastolla ja kansallisilla turvallisuusviranomaisilla on jaettua toimivaltaa: rautatievirasto tekee lopullisen päätöksen todistusten ja lupien antamisesta.

Vaihtoehto 5: Siirretään kansallisten turvallisuusviranomaisten tehtävät rautatievirastolle rautatieyritysten todistusten ja kalustoyksikköjen lupien osalta.

Vaihtoehto 6: Horisontaaliset toimenpiteet, mukaan lukien muut lainsäädännölliset sekä ohjeelliset toimenpiteet (kansallisten viranomaisten ja rautatieviraston välisen vastuunjaon lisäksi), joilla voitaisiin parantaa rautatiealan kilpailukykyä, kuten rautatieviraston roolin edistäminen pyrittäessä levittämään rautateihin liittyvää tietoa ja koulutusta tai siirtymään kansallisista teknisistä ja turvallisuussäännöistä EU:n sääntöjärjestelmään (siten, että rautatievirasto ja kansalliset turvallisuusviranomaiset yksilöivät tarpeettomat säännöt ja kansalliset viranomaiset poistavat ne sen jälkeen, sekä rajoittamalla mahdollisuutta antaa uusia sääntöjä).

Vaihtoehtojen vaikutukset: Kaikkien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset arvioitiin myönteisiksi, vaikkakin vähäisiksi. Kaikkien vaihtoehtojen yhteiskunnalliset vaikutukset arvioitiin alhaisiksi/marginaalisiksi.

Seuraavassa taulukossa esitetään taloudelliset hyödyt (tehokkuus) ja saavutettujen tavoitteiden lukumäärä (vaikuttavuus) yhdistetyissä vaihtoehtoissa:

Vaihtoehto || Tehokkuus (nettohyöty yhteensä milj. euroa) || Vaikuttavuus (saavutettujen toiminnallisten tavoitteiden lukumäärä)

Vaihtoehto 2+6: Rautatieviraston harjoittaman koordinoinnin lisääminen + horisontaaliset toimenpiteet || 411 || 1

Vaihtoehto 3+6: Rautatievirasto keskitettynä asiointipisteenä + horisontaaliset toimenpiteet. || 461 || 2

Vaihtoehto 4+6: Rautatieviraston ja kansallisten turvallisuusviranomaisten jaettu toimivalta + horisontaaliset toimenpiteet || 497 || 3

Vaihtoehto 5+6: Kansallisten turvallisuusviranomaisten lupa- ja todistusmenettelyihin liittyvien tehtävien siirtäminen rautatievirastolle + horisontaaliset toimenpiteet || 476 || 3

Todettiin, että vaihtoehto 4 (johon on yhdistetty vaihtoehto 6) on suositeltavin vaihtoehto, koska se tarjoaa tuotosten suhteen parhaan tasapainon seuraavilta osin:

– toimiala, koska turvallisuustodistusten, kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja muiden osajärjestelmien käyttöönottolupien antamiseen liittyvät kustannukset alenevat sekä näiden todistusten ja lupien antamiseen kuluva aika lyhenee,

– kustannusvaikutukset EU:n talousarvioon,

– kustannusvaikutukset kansallisiin laitoksiin,

– toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen,

– havaittuihin ongelmiin puuttuminen, ja

– tavoitteiden saavuttaminen.

Lisätietoja vaikutusten arvioinnista ja sidosryhmien kuulemisesta on komission yksiköiden oheisasiakirjassa lainsäädäntöehdotuksiin EU:n rautatiemarkkinoilla jäljellä olevien yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alojen hallinnollisten ja teknisten esteiden poistamiseksi. Valmisteluasiakirja julkaistaan komission pääsihteeristön verkkosivuilla sen jälkeen, kun tämä säädös on hyväksytty.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Tässä jaksossa selitetään ja kommentoidaan uuden rautatievirastoasetuksen keskeisiä säännöksiä. Tarpeen mukaan selitetään, mitä muutoksia on tehty suhteessa asetuksen (EY) N:o 881/2004 alkuperäiseen tekstiin.

1 LUKU – PERIAATTEET:

1 artikla: Tavoitteita on tarkistettu vastaamaan viraston uusia tehtäviä, ja ne on siirretty johdanto-osaan. Sen sijaan esitetään selkeyden vuoksi ”Kohde ja soveltamisala”.

2 artikla: On tarkoituksenmukaisempaa mainita oikeudellinen asema jo tässä kohtaa (aikaisemmin 22 artiklassa).

3 artikla: Artiklaa on muutettu, jotta voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon viraston uudentyyppiset asiakirjat.

2 LUKU – TYÖMENETELMÄT:

Lisätään uusi luku kattamaan kysymykset, joita alun perin käsiteltiin muissa luvuissa mutta jotka itse asiassa liittyvät menetelmiin, joilla rautatievirasto pyrkii tavoitteisiinsa.

4 artikla: Työryhmiä koskeva artikla on muotoiltu uudelleen oikeudellisen selkeyden vuoksi erityisesti seuraavilta osin: viittaus AEIF:iin on vanhentunut, ja se voidaan poistaa; alkuperäinen 24 artiklan 4 kohta on siirretty tähän sen sijaan, että se olisi sisällytetty rautatieviraston henkilöstöä koskevaan artiklaan; työjärjestys, jonka hallintoneuvosto hyväksyy.

7 artikla: Vaikutusten arviointi. Alkuperäisessä tekstissä kustannus-hyötyanalyysi rajoitettiin turvallisuuteen (6 artiklan 4 kohta). Tämän tehtävän ei pitäisi olla osa jotakin viraston erityistä tehtävää, joten se on tarpeen siirtää yleiseen jaksoon, tehdä siitä yleisesti sovellettava ja osoittaa selkeät tehtävät. Näin noudatetaan hallintoneuvoston viraston tulevaisuudesta laatimaa kannanottoa sekä toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteita.

8 artikla: Tutkimukset. Entinen 20 artikla – siirretään tähän kohtaan, koska tutkimukset ovat keino saavuttaa tavoitteet eivätkä sinällään tehtäviä.

9 artikla: Lausunnot. Entinen teknisiä lausuntoja koskeva 10 artikla. Sana ”tekninen” poistetaan direktiivien mukaisesti; 2 a kohdan b alakohta poistetaan vanhentuneena; 3 kohtaa (alun perin 2 b kohta) muutetaan sen soveltamisalan laajentamiseksi (aiemmin soveltamisala oli rajattu YTE:iin ilman selkeää perustelua).

10 artikla: Tarkastuskäynnit jäsenvaltioissa. Aiemmin 33 artikla — siirretty tähän jaksoon, koska tarkastuskäynnit ovat keino saavuttaa viraston tavoitteet.

3 LUKU – RAUTATEIDEN TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT:

11 artikla: Tekninen tuki – turvallisuus. Vähäisiä muutoksia, joilla selvennetään viraston tehtäviä.

12 artikla: Turvallisuustodistukset. Rautatieviraston uusi rooli (turvallisuustodistusten antaminen), kuten vaikutustenarviointiraportissa ehdotetaan tarkistetun turvallisuusdirektiivin mukaisesti.

13 artikla: Kalustoyksikköjen kunnossapito. Uusi artikla – peräisin aiemmasta 3 a luvusta, yksinkertaistettuna ja siirrettynä turvallisuusosaan, johon se sopii parhaiten.

14 artikla: Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset. Uusi artikla, jolla virallistetaan se, mitä rautatievirasto tosiasiallisesti jo tekee vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten alalla.

4 LUKU – YHTEENTOIMIVUUTEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT:

15 artikla: Tekninen tuki – yhteentoimivuus. Muutettu hieman, jotta voidaan ottaa huomioon yhteentoimivuusdirektiivin muutokset (b ja c alakohta) ja selventää rautatieviraston nykyisiä tehtäviä.

16 artikla: Kalustoyksikköjen markkinoillesaattamisluvat. Uusi artikla – kattaa rautatieviraston uuden roolin kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien antamisessa, kuten vaikutustenarviointiraportissa ehdotetaan tarkistetun yhteentoimivuusdirektiivin mukaisesti.

17 artikla: Kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvat. Uusi artikla – kattaa rautatieviraston uuden roolin kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupien antamisessa ja on linjassa tarkistetun yhteentoimivuusdirektiivin kanssa.

18 artikla: Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottoluvat. Uusi artikla – kattaa rautatieviraston uuden roolin ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien antamisessa. Sidoksissa rautatieviraston rooliin järjestelmäviranomaisena ja viraston uuteen tehtävään, jonka mukaan se antaa kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupia Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS) varten (jotta voidaan varmistaa, että kalustoyksikköjen, joissa on ERTMS-laitteita, markkinoillesaattamisluvat ovat radanvarsijärjestelmien mukaisia).

19 artikla: Telemaattiset sovellukset. Lisätään uusi artikla, jolla virallistetaan rautatievirastolla jo nykyisin oleva rooli henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia / tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n mukaisesti ja linjassa vaikutustenarviointiraportin kanssa.

20 artikla: Tuki ilmoitetuille vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille. Muutettu – komission harjoittamaa ilmoitettujen laitosten seurantaa koskevat säännökset on siirretty uuteen seurantaa koskevaan jaksoon. Jäljelle jää tuki ilmoitetuille laitoksille (komissio osoitti virastolle NB Rail -ryhmän tekniseen sihteeristöön liittyvät tehtävät 20. päivästä huhtikuuta 2011 alkaen; toiminta on jo käynnissä; tämä seikka on otettava asianmukaisesti huomioon lainsäädännössä).

5 LUKU – KANSALLISIIN SÄÄNTÖIHIN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT (siirretty yhteentoimivuutta koskevan luvun perään):

21, 22 ja 23 artikla: Kansalliset säännöt. Uudet artiklat, joihin on sisällytetty alkuperäiset 9 a ja 9 b artikla; muutettu, jotta menettelyt voidaan yhdenmukaistaa yhteentoimivuus- ja turvallisuusdirektiivien kanssa ja ottaa huomioon kansallisia sääntöjä koskevat rautatieviraston laajennetut valtuudet, jotka juontavat juurensa vaikutustenarviointiraportista ja kansallisia turvallisuussääntöjä käsittelevän työryhmän raporttiluonnoksesta; tietotekniikkatietokannan hallinta osoitetaan selkeästi rautatievirastolle, jotta aiemmin toisiinsa sekoittuneita vastuualueita (komissio ja rautatievirasto) voidaan selventää ja ratkaista nykyiset tekniset sekä koordinointiin ja omistajuuteen liittyvät ongelmat.

6 LUKU – EUROOPAN RAUTATIELIIKENTEEN HALLINTAJÄRJESTELMÄÄN (ERTMS) LIITTYVÄT TEHTÄVÄT: ERTMS:ää koskeva jakso ansaitsee uuden erillisen luvun.

24–28 artikla: ERTMS:n tehtävät. Näihin sisältyy alkuperäinen 21 a artikla, jota on muutettu viraston vastuualueiden ja muiden ERTMS:ään liittyvien seikkojen tarkentamiseksi, ERTMS:n käytön parantamiseksi ja sen tosiseikan huomioimiseksi, miten rautatievirasto jo nykyään toimii tällä alalla; 27 artiklaa on muutettu sen perusteella, että komission alustavana arviona on neljän vuoden tekninen seuranta.

7 LUKU – YHTENÄISEN EUROOPPALAISEN RAUTATIEALUEEN SEURANTAAN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT Uusi luku – seurantaan liittyvät erilaiset tehtävät on nyt yhdistetty yhdeksi luvuksi selkeyden ja näkyvyyden parantamiseksi.

29 artikla: Kansallisiin turvallisuusviranomaisiin kohdistuva seuranta. Uusi artikla – rautatieviraston uusi tehtävä: kansallisten turvallisuusviranomaisten valvonta, kuten ehdotetaan vaikutustenarviointiraportissa (ja rautatievirastoasetuksesta tehdyssä arvioinnissa).

30 artikla: Ilmoitettujen laitosten seuranta. Uusi artikla – rautatieviraston uusi tehtävä: ilmoitettujen laitosten seuranta, kuten vaikutustenarviointiraportissa ehdotetaan.

31 artikla: Yhteentoimivuudessa ja turvallisuudessa tapahtuvan edistymisen seuranta. Perustuu alkuperäiseen 9 artiklaan (uudet 1 ja 2 kohta, joissa selvennetään turvallisuuden seurantaan liittyviä rautatieviraston tehtäviä) ja alkuperäiseen 14 artiklaan (uudet 3 ja 4 kohta; yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevat kaksi erillistä kertomusta yhdistetään nyt yhdeksi ainoaksi kertomukseksi); 5 kohta – perustuu 21 b artiklan 2 kohdan a alakohtaan vaikutustenarviointiraportin ja rautatievirastoasetuksesta tehdyn arvioinnin mukaisesti.

8 LUKU – MUUT TEHTÄVÄT: Uusi luku, jossa yhdistetään rekistereitä, rautatiehenkilöstöä ja muita tehtäviä koskevat aiemmat luvut.

32 artikla: Rautatiehenkilöstö. Yhdistetään alkuperäiset 16 b, 16 c ja 17 artikla seuraavien yksinkertaistusten tekemiseksi: eräät tehtävät ovat vanhentuneita, ja toisia kuvataan direktiivissä 2007/59; muutettu, jotta voidaan välttää oikeudellista epäselvyyttä ja toistoa.

33 artikla: Rekisterit. Tässä artiklassa yhdistetään alkuperäiset 18 ja 19 artikla, jotka saatetaan ajan tasalle ja yhdenmukaistetaan lainsäädännön kanssa.

34 artikla: Kansallisten turvallisuusviranomaisten, tutkintaelinten ja edustavien elinten verkostot. Aiemmin osittain 6 artiklan 5 kohdassa ja 9 artiklassa. Edustavien elinten verkosto on lisätty (2 kohta), jotta sidosryhmien koordinointia viraston tasolla voidaan parantaa ja jäsentää; 3 kohta on lisätty, jotta kaikkien sidosryhmien kuulemisia voidaan parantaa ja jäsentää ja jotta virasto viime kädessä tuottaisi laadukkaampia tuotoksia (rautatievirastoasetuksesta tehdyn arvioinnin ja rautatieviraston tulevaisuutta käsittelevän kannanoton mukaisesti).

35 artikla: Viestintä ja tiedottaminen. Uusi artikla, jolla virallistetaan rautatieviraston nykyiset tehtävät ja joka perustuu vaikutustenarviointiraporttiin, rautatievirastoasetuksesta tehtyyn arviointiin ja viraston tulevaisuutta käsittelevään kannanottoon.

36 artikla: Tutkimustoiminta ja innovoinnin edistäminen. Alkuperäinen artikla, johon on lisätty tutkimus. Näin virallistetaan se, mitä rautatievirasto jo suuressa määrin tekee; linjassa hallintoneuvoston rautatieviraston tulevaisuudesta laatiman kannanoton kanssa.

37 artikla: Komission avustaminen. Muutettu hieman.

38 artikla: Avustaminen rautatiehankkeiden arvioinnissa. Alun perin 15 artikla, soveltamisalaa laajennettu kattamaan turvallisuus.

39 artikla: Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien avustaminen. Uusi artikla, perustuu vaikutustenarviointiraporttiin (vaihtoehdosta 6 peräisin oleva toimenpide) ja rautatievirastoasetuksesta tehdyn arvioinnin tuloksiin.

40 artikla: Kansainväliset suhteet. Uusi artikla, jossa virallistetaan se, mitä rautatievirasto jo suuressa määrin tekee; linjassa vaikutustenarviointiraportin ja hallintoneuvoston rautatieviraston tulevaisuudesta laatiman kannanoton kanssa.

41 artikla: Varaosat. Uusi artikla – uusi vaikutustenarviointiraportin kanssa linjassa oleva tehtävä.

9 LUKU – VIRASTON ORGANISAATIO: Laadinnassa on suurelta osalta noudatettu erillisvirastoista hyväksyttyä komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä julkilausumaa ja yhteistä lähestymistapaa (2012) erityisesti seuraavilta osin: hallintoneuvoston toimivaltaa on laajennettu; perustetaan johtokunta; monivuotinen työohjelma; muut henkilöresursseja ja talousarviokysymyksiä koskevat vakiomuotoiset säännökset.

Muut tärkeät muutokset:

48 artikla: Vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat. Työohjelmia koskeva uusi erillinen artikla katsottiin hyödylliseksi selkeyden kannalta; linjassa yhteisen julkilausuman ja tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan parlamentin, rautatievirastoasetuksesta tehdyn arvioinnin ja rautatieviraston hallintoneuvoston viraston tulevaisuudesta laatiman kannanoton suositusten kanssa (monivuotinen näkökulma, toimintoperusteinen johtamis- ja budjetointijärjestelmä, suhteet sidosryhmiin).

51–57 artikla: Valituslautakunta. Uudet artiklat – valituslautakunta on tarpeen, sillä rautatieviraston valtuuksia on laajennettu (kalustoyksikköjen markkinoillesaattamisluvat ja turvallisuustodistukset). Vaikutustenarviointiraportissa suositetaan riippumattoman muutoksenhakuelimen perustamista viraston ulkopuolelle, mutta vaikuttaa siltä, että Euroopan lentoturvallisuusvirastossa (EASA) jo käytössä oleva ratkaisu on tarkoituksenmukaisempi. Perustuu EASA-asetuksen asianomaisiin säännöksiin.

10 LUKU – VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET:

58 artiklan 2 kohta: Uusi c alakohta – lisätään rautatieviraston uudet tulolähteet (kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja turvallisuustodistusten antamisesta (uusia tehtäviä) veloitettavat maksut); uusi e alakohta – jotta oltaisiin linjassa EASA-asetuksen kanssa.

11 LUKU – HENKILÖSTÖ: Uusi luku, suurelta osin vakiomuotoisia säännöksiä, joiden perusteena on virastoista hyväksytty yhteinen lähestymistapa (62 ja 63 artikla).

61 artikla: Henkilöstö – yleiset säännökset. Alun perin 24 artikla, jota on muutettu virastoista annetun yhteisen julkilausuman, rautatievirastoasetuksesta tehdyn arvioinnin ja rautatieviraston hallintoneuvoston viraston tulevaisuudesta laatiman kannanoton mukaisesti; aiemmat työsopimuksen enimmäiskestoa koskevat rajoitukset poistetaan.

12 LUKU – YLEISET SÄÄNNÖKSET:

64 artikla, 66–68 artikla, 70–72 artikla: siirretty alkuperäisen asetuksen muista osista, tarpeen mukaan tarkistettu virastoista annetun yhteisen julkilausuman perusteella.

65 artikla: Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset. Uusi artikla, perustuu erillisvirastoista annettuun yhteiseen julkilausumaan (2012).

69 artikla: Yhteistyö kansallisten viranomaisten ja elinten kanssa. Uudet artiklat, jotka perustuvat rautatieviraston uusiin valtuuksiin antaa todistuksia ja lupia; yhteistyö kansallisten elinten ja viranomaisten kanssa on joissakin tapauksissa katsottu tarpeelliseksi niiden asiantuntemuksen vuoksi; mahdollisuus toteuttaa osa rautatieviraston tehtävistä (ali)hankintamenettelyinä.

13 LUKU – LOPPUSÄÄNNÖKSET: uusi luku

73 ja 74 artikla: Delegoidut säädökset. Uudet artiklat – koska rautatievirastolle on annettu uusia valtuuksia (turvallisuustodistusten ja kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien antaminen; omat varat), on tarpeen hyväksyä delegoituja toimenpiteitä. Näin on toimittu myös EASAn osalta.

75 artikla: Komiteamenettely. Uusi artikla, jottei viitata muihin säädöksiin (yhteentoimivuusdirektiivi).

76 artikla: Arviointi ja uudelleentarkastelu. Alkuperäistä artiklaa on muutettu virastoista annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti.

ARTIKLAT, JOTKA EIVÄT MUUTU ASETUKSESTA (EY) N:o 881/2004: 5, 6, 58, 59 ja 60.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Uusi asetus muodostaa oikeusperustan Euroopan unionin rautatievirastoon liittyville talousarvio- ja henkilöstösitoumuksille. Yksityiskohtaiset laskelmat esitetään liitteessä olevassa säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

On tärkeää huomauttaa, että rautatieviraston henkilöstön osalta säädös sisältää seuraavat:

1. kahdessa edellisessä rahoitusselvityksessä eli alkuperäiseen asetukseen (EY) N:o 881/2004 liitetyssä ja asetukseen vuonna 2008 tehtyyn muutokseen (asetus (EY) N:o 1335/2008) liitetyssä rahoitusselvityksessä tehdyt resurssilaskelmat, joiden mukaisesti rautatievirasto saa käyttöönsä 104 väliaikaista toimihenkilöä;

2. vuosien 2005–2013 talousarviomenettelyt, joiden ansiosta budjettivallan käyttäjä myönsi rautatievirastolle ylimääräiset 39 toimea kattamaan lisätehtävät, joita ei mainita perustamisasetuksessa: tämän seurauksena väliaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä vuonna 2013 on yhteensä 143;

3. uudessa asetuksessa suunniteltujen uusien tehtävien ja rautatieviraston lisääntyneiden valtuuksien arviolta vaatimat resurssit eli 43 työntekijää.

Kohdan 2 osalta on syytä huomauttaa, että toimien määrä on kasvanut vähitellen siitä lähtien, kun rautatievirasto perustettiin vuonna 2005. Muutosta on tarkasteltu vuosittain yksityiskohtaisesti, ja budjettivallan käyttäjä on joka vuosi hyväksynyt sen komission ehdottamien toimien määrän mukaisesti. Tärkein selitys 1 ja 2 kohdan väliselle erolle on se, että useista tehtävistä ja toiminnoista, kuten oikeudelliset asiat, tietosuojavaltuutettu, hallintoneuvoston sihteeristötehtävät, sisäinen tarkastus, laadun ja liiketoiminnan suunnittelu, taloudellinen arviointi (vaikutusten arviointi), hankinnat, toimitilojen hoito ja hallintopäällikkö, ei säädetty perustamisasetuksessa – tai ainakaan ei ollut tarkoitus, että työhön osoitettu henkilöstö suorittaisi ne. Joillakin toiminta-aloilla, kuten henkilöresurssit, tietotekniikka ja rahoitus, resurssitarpeet arvioitiin aivan liian pieniksi.

Taloudellisen arvioinnin osalta voidaan todeta kyseisen toiminnan olevan seurausta siitä, että rautatievirasto perustettiin edistämään kokonaisvaltaista ja kilpailukykyistä rautatiealuetta. Se on ollut olennainen osa viraston toimintaa alusta alkaen – siitä huolimatta, ettei rahoitusselvityksessä työhön osoitettu henkilöstöä. Tämän toiminnan tarve on kiistaton, ja toiminta on viime aikoina lisääntynyt toimintoperusteiseen budjetointiin sovellettavan lähestymistavan mukaisesti. Tämän vuoksi ehdotetaan, että uuteen rautatievirastoasetukseen sisällytetään asiaa koskeva uusi artikla.

Tämän kehityksen lisäksi virastolle on komission eri säädöksillä annettu lisätehtäviä, jotka vaikuttavat resursseihin, ilman, että niitä olisi otettu asianmukaisesti huomioon rahoitusselvityksessä. Direktiivin 2008/57/EY 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vertailuasiakirjan julkistamisesta ja hallinnoinnista annetulla komission päätöksellä 2011/155/EU virastolle on esimerkiksi annettu lisätehtäviä, joilla pyritään yksinkertaistamaan raideliikenteen kalustoyksikköjen ja osajärjestelmien lupien antamisessa käytettyjä menetelmiä ja sovellettuja sääntöjä sekä tekemään niistä avoimempia. Tarkemmin sanottuna rautatieviraston tehtävänä on jäsenvaltioiden lupamenettelyjen dokumentointi, raideliikenteen kalustoyksikköjen lupiin sovellettavien kansallisten sääntöjen dokumentointi ja tietojen johdonmukaisuuden tarkastaminen, kansallisten turvallisuusviranomaisten tukeminen sekä tietojen hallinnointi ja ylläpito.

Kohdan 3 osalta on tarpeen todeta, että uusien ja laajennettujen tehtävien talousarvio- ja henkilöstövaikutukset pääosin perustuvat vaikutusten arvioinnissa tehtyihin laskelmiin, erillisvirastoista annetussa komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisessä julkilausumassa esitettyjen suositusten täytäntöönpanoon, tilintarkastustuomioistuimen ja sisäisen tarkastuksen yksikön suosituksiin ja rautatievirastoasetuksesta tehtyyn arviointiin. Kaikki lainsäädäntöön tehtävät muutokset on suurelta osin selitetty näiden perustelujen 3 kohdassa. Näihin uusiin ja laajennettuihin tehtäviin tarvitaan arviolta yhteensä 70 henkilöä eli 43 uutta henkilöä viraston nykyiseen henkilöstömäärään verrattuna. Kyseiset 43 uutta henkilöä toimivat lupien ja todistusten antamisen parissa, ja aiheutuvat kulut katetaan veloitettavilla maksuilla. Loput 27 henkilöä katetaan viraston nykyisen henkilöstön sisäisillä uudelleenjärjestelyillä. Sen vuoksi ehdotuksella ei ole lisävaikutuksia EU:n talousarvioon (lukuun ottamatta vuosia 2015 ja 2016, jolloin maksuja ei ole vielä veloiteta).

Suunniteltu 43 henkilön suuruinen lisähenkilöstö koostuu seuraavasti:

· Tekniset asiantuntijat (41 henkilöä), jotka työskentelevät kalustoyksikköjen ja kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupien (30), ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien (6) ja turvallisuustodistusten (5) antamisen parissa.

· Asiaan liittyvä hallintohenkilöstö (2) (mukaan lukien kirjanpitäjä), joka hoitaa maksujen veloittamista ja myös yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa.

Veloitettavilla maksuilla katettaisiin myös asiaan liittyvät lisäkustannukset eli lähinnä seuraavat:

· rautatieviraston tekemien päätösten kääntäminen kansallisille kielille;

· tietotekniikkajärjestelmä kirjanpitoa varten (veloitettavat maksut).

Loput 27 henkilöä, jotka katetaan nykyisen henkilöstön sisäisillä uudelleenjärjestelyillä, hoitaisivat seuraavia tehtäviä:

· Kansallisten turvallisuusviranomaisten ja ilmoitettujen laitosten seuranta ja kansallisen yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon seuranta.

· Kansallisten sääntöjen määrän vähentäminen.

· Neuvot ja tuki jäsenvaltioille ja sidosryhmille, rautateihin liittyvän tiedon levittäminen ja koulutus sekä varaosien mahdollisten standardointitarpeiden koordinoiminen.

Rautatievirastosta EU:n talousarvioon vuosina 2015–2020 aiheutuvaksi kokonaisvaikutukseksi arvioidaan 157,113 miljoonaa euroa. EU:n talousarvioon uusista tehtävistä aiheutuvat kustannukset ovat 0,4113 miljoonaa euroa, sillä vuodesta 2017 alkaen ne katetaan toimialalta veloitettavilla maksuilla.

Ehdotus vaikuttaa myös komission resursseihin (liikenteen ja liikkumisen pääosastossa). Tältä osin asetukseen on sisällytetty seuraavat:

4. kahdessa edellisessä rahoitusselvityksessä eli alkuperäiseen asetukseen (EY) N:o 881/2004 liitetyssä ja asetukseen vuonna 2008 tehtyyn muutokseen (asetus (EY) N:o 1335/2008) liitetyssä rahoitusselvityksessä tehdyt resurssilaskelmat, joiden mukaisesti komissio saa käyttöönsä kaksi virkamiestä / väliaikaista toimihenkilöä;

5. vuosien 2005–2013 muutokset, joiden mukaisesti komissio saa kolme ylimääräistä rautatievirastoon liittyviä kysymyksiä käsittelevää henkilöstön jäsentä hoitamaan lisätehtäviä, joita ei mainita perustamisasetuksessa.

Nykyiseen aloitteeseen liittyvä komission kokonaismäärä on viisi henkilöä, eikä uutta henkilöstöä pyydetä.

2013/0014 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[5],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[6],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Rajattoman eurooppalaisen rautatiealueen asteittainen perustaminen edellyttää unionin toimia rautateihin sovellettavan teknisen sääntelyn alalla niin tekniikkaan (yhteentoimivuus) kuin turvallisuuteenkin liittyvien näkökohtien osalta, koska näitä näkökohtia ei voi erottaa toisistaan ja ne edellyttävät suurempaa yhdenmukaisuutta unionin tasolla. Asiaa koskeva rautatiealan lainsäädäntö – erityisesti kolme rautatiepakettia – on annettu kahden viime vuosikymmenen aikana. Keskeisimmät säädökset ovat yhteisön rautateiden turvallisuudesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY.

(2)       Rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskeviin tavoitteisiin pyrkiminen samanaikaisesti edellyttää paljon teknistä työtä, jonka johdossa olisi oltava erikoistunut elin. Tämän vuoksi oli tarpeen osana vuonna 2004 annettua toista rautatiepakettia perustaa unionin olemassa oleviin toimielinjärjestelmän puitteisiin ja toimivaltarakenteen tasapaino huomioon ottaen Euroopan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevä virasto, jäljempänä ’virasto’.

(3)       Euroopan rautatievirasto perustettiin alun perin 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 881/2004[7] tavoitteena edistää rajattoman eurooppalaisen rautatiealueen luomista ja elvyttää rautatiealaa sekä samalla vahvistaa rautatiealan keskeisiä etuja turvallisuuden osalta. Asetus (EY) N:o 881/2004 olisi korvattava uudella säädöksellä, koska viraston tehtävät ja sisäinen organisaatio edellyttävät huomattavia muutoksia.

(4)       Neljännessä rautatiepaketissa ehdotetaan merkittäviä muutoksia, joilla parannetaan yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toimintaa. Ehdotetut muutokset sisältyvät uudelleenlaadittuihin direktiiveihin 2004/49/EY ja 2008/57/EY, jotka molemmat liittyvät suoraan viraston tehtäviin. Kyseisissä direktiiveissä sekä tässä asetuksessa säädetään erityisesti kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja turvallisuustodistusten antamista koskevien tehtävien hoitamisesta unionin tasolla. Tämä merkitsee laajempia tehtäviä virastolle.

(5)       Viraston olisi edistettävä rajattoman yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen perustamista ja tehokasta toimintaa, turvallisuuden korkean tason takaamista ja rautatiealan kilpailuaseman parantamista. Tähän olisi pyrittävä edistämällä teknisten kysymysten osalta Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa parantamalla rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta. Lisäksi olisi kehitettävä Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskeva yhteinen lähestymistapa. Viraston olisi myös toimittava eurooppalaisena viranomaisena, jonka tehtävänä on antaa kalustoyksikköjen ja kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupia sekä rautatieyritysten turvallisuustodistuksia ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupia. Lisäksi sen olisi seurattava kansallisia rautatiealan sääntöjä ja kansallisten viranomaisten toimintaa rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alalla.

(6)       Tavoitteisiinsa pyrkiessään viraston olisi otettava täysimääräisesti huomioon unionin laajentumisprosessi ja rautatieyhteyksiin kolmansien maiden kanssa liittyvät erityisrajoitukset. Viraston olisi oltava yksin vastuussa tehtäviinsä ja toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.

(7)       Viraston olisi tehtäviään hoitaessaan ja erityisesti suosituksia laatiessaan otettava huolellisesti huomioon ulkoinen rautatiealan asiantuntemus. Tämän asiantuntemuksen olisi koostuttava pääasiassa rautatiealan ammattilaisista ja asianomaisista kansallisista viranomaisista. Niiden olisi muodostettava viraston päteviä ja edustavia työryhmiä.

(8)       Jotta virasto voisi antaa selvän kuvan rautatiealan taloudellisista vaikutuksista ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, antaa muille osapuolille tilaisuuden tehdä tietoihin perustuvia päätöksiä ja hallinnoida viraston toiminnalle asetettuja painopistealueita ja resurssien kohdentamista tehokkaammin, viraston olisi kehittävä lisää osallistumistaan vaikutustenarviointitoimintaan.

(9)       Viraston olisi tarjottava riippumatonta ja puolueetonta teknistä tukea, pääasiassa komissiolle. Direktiivi ... [yhteentoimivuusdirektiivi] tarjoaa perustan yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) laatimiselle ja tarkistamiselle, ja direktiivi … [rautatieturvallisuusdirektiivi] tarjoaa puolestaan perustan yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuustavoitteiden laatimiselle ja tarkistamiselle. Työn jatkuvuus ja YTE:ien, yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuustavoitteiden kehittäminen ajan mittaan edellyttävät pysyvää teknistä kehystä ja erikoistuneen elimen tähän työhön osoittamaa henkilöstöä. Tätä varten viraston olisi vastattava siitä, että se antaa komissiolle suosituksia, jotka liittyvät YTE:ien, yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuustavoitteiden laatimiseen ja tarkistamiseen. Turvallisuudesta vastaavien kansallisten elinten ja kansallisten sääntelyelinten olisi myös voitava pyytää riippumaton tekninen lausunto virastolta.

(10)     Rautatieyritykset ovat kohdanneet useita ongelmia, kun ne ovat hakeneet turvallisuustodistuksia toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta. Ongelmina on ollut muun muassa pitkittyneet menettelyt, kohtuuttomat kustannukset ja epäoikeudenmukainen kohtelu, erityisesti kun kyse on ollut uusien toiminnanharjoittajien tulosta markkinoille. Todistuksia, jotka on annettu yhdessä jäsenvaltiossa, ei ole tunnustettu varauksitta muissa jäsenvaltioissa, mistä on aiheutunut haittaa yhtenäiselle eurooppalaiselle rautatiealueelle. Jotta menettelyt turvallisuustodistusten antamiseksi rautatieyrityksille olisivat tehokkaammat ja puolueettomat, on olennaisen tärkeää, että siirrytään kohti yhteistä turvallisuustodistusta, joka on viraston antama ja voimassa kaikkialla unionissa. Tarkistettu direktiivi ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] tarjoaa tälle perustan.

(11)     Kun kyse on raideliikenteen kalustoyksiköistä, tällä hetkellä direktiivissä 2008/57/EY säädetään kussakin jäsenvaltioissa annettavasta käyttöönottoluvasta, lukuun ottamatta erityistapauksia. Komission vuonna 2011 perustamassa kalustoyksikköjen käyttöönottolupia käsittelevässä erityistyöryhmässä on keskusteltu useista tapauksista, joissa valmistajat ja rautatieyritykset ovat kärsineet lupamenettelyn liiallisesta kestosta ja kustannuksista, mistä syystä työryhmä on ehdottanut useita parannuksia. Koska jotkin ongelmat johtuvat nykyisen kalustoyksikköjen käyttöönottolupamenettelyn monimutkaisuudesta, sitä olisi yksinkertaistettava. Kullekin raideliikenteen kalustoyksikölle olisi annettava vain yksi lupa, ja viraston olisi vastattava tämän kalustoyksikön ja kalustoyksikkötyypin markkinoillesaattamisluvan antamisesta. Tämä toisi konkreettista hyötyä alalle kustannussäästöinä, lyhentämällä lupamenettelyyn tarvittavaa aikaa ja vähentämällä syrjinnän riskiä, erityisesti kun kyse on uusista yrityksistä, jotka haluavat päästä rautatiemarkkinoille. Tarkistettu direktiivi ... [yhteentoimivuusdirektiivi] tarjoaa tälle perustan.

(12)     Jotta voitaisiin edelleen kehittää yhtenäistä eurooppalaista rautatiealuetta, erityisesti kun kyse on asianmukaisten tietojen antamisesta henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaille, ja ottaen huomioon viraston tämänhetkinen toiminta, on välttämätöntä antaa virastolle vahvempi asema telemaattisten sovellusten alalla. Näin varmistettaisiin niiden johdonmukainen kehittäminen ja nopea käyttöönotto.

(13)     Ottaen huomioon Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) merkitys yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen moitteettoman kehittämisen ja turvallisuuden kannalta ja ottaen huomioon sen tähänastinen pirstoutunut kehitys, on tarpeen parantaa ERTMS:n yleistä koordinointia unionin tasolla. Näin ollen virastolle olisi unionin toimivaltaisimpana elimenä annettava merkittävämpi asema tällä alalla, jotta voidaan varmistaa ERTMS:n johdonmukainen kehittäminen, varmistaa, että ERTMS-laitteet ovat voimassa olevien teknisten eritelmien mukaiset ja varmistaa, että ERMTS:ään liittyvät eurooppalaiset tutkimusohjelmat koordinoidaan ERTMS-järjestelmän teknisten eritelmien kehittämisen kanssa. Jotta ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupamenettelyjä voitaisiin tehostaa ja tehdä ne puolueettomammiksi, on erittäin tärkeää siirtyä kohti yhteistä lupaa, jonka antaa virasto ja joka on voimassa koko unionin alueella. Tarkistettu direktiivi ... [yhteentoimivuusdirektiivi] tarjoaa tälle perustan.

(14)     Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat yleensä veloittaneet maksun antamistaan kalustoyksikköjen käyttöönottoluvista ja turvallisuustodistuksista. Kun toimivaltaa siirrettäisiin unionin tasolle, virastolla olisi oltava valtuudet veloittaa maksu hakijoilta antaessaan niille edellä olevissa johdanto-osan kappaleissa mainittuja todistuksia ja lupia. Kyseisten maksujen suuruuden olisi oltava yhtä suuri tai pienempi kuin se on unionissa keskimäärin tällä hetkellä, ja se olisi määritettävä komission antamassa delegoidussa säädöksessä.

(15)     Yleisenä tavoitteena on, että tehtävien ja toimintojen siirto jäsenvaltioilta virastolle tapahtuu tehokkaasti ilman että nykyinen turvallisuuden korkea taso heikkenee. Virastolla olisi oltava riittävät resurssit uusien tehtäviensä hoitamiseen, ja näiden resurssien myöntämisen aikataulun olisi perustuttava selkeästi määriteltyihin tarpeisiin. Ottaen huomioon kansallisten viranomaisten, erityisesti kansallisten turvallisuusviranomaisten, taitotieto, virastolla olisi oltava mahdollisuus käyttää asianmukaisesti tätä asiantuntemusta asiaa koskevia lupia ja todistuksia antaessaan. Tätä varten kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä siirtoa virastoon olisi kannustettava.

(16)     Direktiivissä … [rautatieturvallisuusdirektiivi] ja direktiivissä … [yhteentoimivuusdirektiivi] säädetään kansallisten toimenpiteiden tarkastelusta turvallisuuden ja yhteentoimivuuden sekä kilpailusääntöjen mukaisuuden kannalta. Direktiiveissä myös rajoitetaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia kansallisia sääntöjä. Nykyinen järjestelmä, jossa edelleen sovelletaan suurta määrää kansallisia sääntöjä, saattaa johtaa ristiriitaan unionin sääntöjen kanssa ja aiheuttaa riskin siitä, että avoimuus on riittämätöntä ja että ulkomaisiin toimijoihin, erityisesti pienempiin ja uusiin toimijoihin, kohdistuu peiteltyä syrjintää. Jotta voidaan siirtyä kohti aidosti avoimia ja tasapuolisia rautatiesääntöjä unionin tasolla, kansallisten sääntöjen asteittaista vähentämistä olisi lisättävä. Riippumattomaan ja puolueettomaan asiantuntemukseen perustuva näkemys on välttämätön unionin tasolla. Sen vuoksi viraston asemaa olisi vahvistettava.

(17)     Kansallisten turvallisuusviranomaisten ja ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toiminnassa, organisaatiossa ja päätöksentekomenettelyissä rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla on huomattavia eroja, mikä haittaa yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen moitteetonta toimintaa. Tästä voi olla haittaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka haluavat päästä toisen jäsenvaltion rautatiemarkkinoille. Sen vuoksi on välttämätöntä tehostaa koordinointia, jotta voidaan saavuttaa parempi yhdenmukaisuus unionin tasolla. Tätä varten viraston olisi seurattava kansallisten turvallisuusviranomaisten ja ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimintaa tekemällä niissä tarkastuksia.

(18)     Turvallisuuden alalla on tärkeää taata mahdollisimman laaja avoimuus ja tehokas tiedonkulku. Yhteisiin indikaattoreihin perustuva tuloksellisuuden analyysi, jossa olisivat mukana kaikki alan toimijat, on tärkeä, ja se olisi toteutettava. Tilastoasioissa on tarpeen tehdä tiivistä yhteistyötä Eurostatin kanssa.

(19)     Jotta voidaan seurata edistymistä rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden alalla, viraston olisi vastattava asiaa koskevan kertomuksen julkaisemisesta joka toinen vuosi. Ottaen huomioon viraston tekninen asiantuntemus ja puolueettomuus sen olisi myös avustettava komissiota rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon seuraamisessa.

(20)     Euroopan laajuisen verkon yhteentoimivuutta olisi parannettava, ja unionin tukea saavien uusien investointihankkeiden valinnassa olisi noudatettava yhteentoimivuuden tavoitetta, joka on vahvistettu yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY[8]. Virasto on oikea elin myötävaikuttamaan näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

(21)     Liikkuvan kaluston kunnossapito on tärkeä osa turvallisuusjärjestelmää. Rautatiekaluston kunnossapitoon ei ole syntynyt todellisia eurooppalaisia markkinoita, koska kunnossapitokonepajoilla ei ole sertifiointijärjestelmää. Tilanteesta on aiheutunut alalle lisäkustannuksia ja liikennettä tyhjillä vaunuilla. Sen vuoksi olisi kehitettävä asteittain eurooppalainen kunnossapitokonepajojen sertifiointijärjestelmä ja pidettävä sitä ajan tasalla. Virasto on tarkoituksenmukaisin elin ehdottamaan komissiolle asianmukaisia ratkaisuja.

(22)     Veturinkuljettajien ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset ovat tärkeä tekijä sekä turvallisuuden että unionin alueella toteutuvan yhteentoimivuuden kannalta. Ne ovat myös edellytys rautatiealan työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle. Tätä kysymystä olisi käsiteltävä sosiaalisen vuoropuhelun nykyisissä puitteissa. Viraston olisi annettava tarvittavaa teknistä tukea, jotta tämä kysymys voidaan ottaa huomioon unionin tasolla.

(23)     Viraston olisi huolehdittava kansallisten turvallisuusviranomaisten, kansallisten tutkintaelinten ja Euroopan tasolla toimivien edustavien rautatiealan elinten välisestä yhteistyöstä ja helpotettava sitä, jotta voidaan edistää hyviä käytäntöjä, vaihtaa asiaa koskevia tietoja, kerätä rautatiealaan liittyviä tietoja ja seurata rautatiejärjestelmän yleistä turvallisuustasoa.

(24)     Rautateiden yhteentoimivuuden saavuttamiseen ja turvallisuuteen pyrkiviin prosesseihin liittyvien asiakirjojen olisi oltava yleisön saatavilla, jotta varmistettaisiin mahdollisimman laaja avoimuus ja kaikkien asianosaisten yhtäläinen oikeus saada asiaankuuluvia tietoja. Sama koskee rautatiealan toimilupia, turvallisuustodistuksia ja muita asiaa koskevia asiakirjoja. Viraston olisi huolehdittava näiden tietojen tehokkaasta vaihdosta ja julkaisemisesta.

(25)     Olisi tärkeää, että virasto maineensa ja asemansa turvin edistäisi innovaatio- ja tutkimustoimintaa rautatiealalla. Viraston toiminnan puitteissa tähän liittyen annettava taloudellinen tuki ei saisi johtaa asianomaisten markkinoiden vääristymiseen.

(26)     Jotta voidaan parantaa unionin rahoitustuen tehokkuutta, laatua ja yhteensopivuutta asiaa koskevien teknisten määräysten kanssa, virastolla, joka on unionin ainoa elin, jolla on tunnustettu toimivalta rautatiealalla, olisi oltava aktiivinen rooli rautatiehankkeiden arvioinnissa.

(27)     Rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskeva lainsäädäntö, täytäntöönpano-ohjeet tai viraston suositukset saattavat toisinaan aiheuttaa tulkinta- ja muita ongelmia sidosryhmille. Näiden säädösten ja asiakirjojen asianmukainen ja yhdenmukainen ymmärtäminen on edellytys unionin rautatiesäännöstön tehokkaalle täytäntöönpanolle ja rautatiemarkkinoiden toiminnalle. Sen vuoksi viraston olisi asiaan liittyen järjestettävä aktiivisesti koulutusta ja opastustoimintaa.

(28)     Jotta virasto voisi hoitaa asianmukaisesti sille osoitetut tehtävät, sillä olisi oltava oikeushenkilön asema ja oma talousarvio, joka rahoitetaan pääasiassa unionin rahoitusosuuden ja hakemusten esittäjien suorittamien maksujen avulla. Jotta voitaisiin varmistaa viraston riippumattomuus päivittäisessä johtamisessa ja sen antamissa lausunnoissa, suosituksissa ja päätöksissä, viraston organisaation olisi oltava avoin ja pääjohtajalla olisi oltava täysi vastuu. Viraston henkilöstön olisi oltava riippumaton ja sen rakenteessa olisi noudatettava asianmukaista tasapainoa lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten työsopimusten välillä, jotta viraston organisaatiotietämys ja toiminnan jatkuvuus pystytään säilyttämään, samalla kun toteutetaan välttämätöntä ja jatkuvaa asiantuntemuksen vaihtoa rautatiealan kanssa.

(29)     Jotta voidaan tehokkaasti varmistaa, että virasto hoitaa tehtävänsä, jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina viraston hallintoneuvostossa, jolla olisi oltava tarvittava toimivalta, mukaan lukien valtuudet vahvistaa talousarvio ja hyväksyä vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat.

(30)     Hallintoneuvoston päätösten avoimuuden varmistamiseksi olisi asianomaisten alojen edustajien oltava läsnä sen kokouksissa. Näillä edustajilla ei kuitenkaan olisi äänioikeutta, koska äänioikeus on varattu julkisen vallan edustajille, jotka ovat toimistaan vastuussa demokraattisille valvontaelimille. Komission olisi nimitettävä kunkin alan edustajat käyttäen perusteena sitä, kuinka he unionin tasolla edustavat rautatieyrityksiä, rataverkon haltijoita, rautatiealan teollisuutta, työntekijäliittoja sekä henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaita.

(31)     Jotta hallintoneuvoston kokoukset voitaisiin valmistella asianmukaisesti ja neuvoa hallintoneuvostoa päätöksenteossa, olisi perustettava neuvoa-antava johtokunta.

(32)     On tarpeen varmistaa, että osapuolilla, joita viraston tekemät päätökset koskevat, on käytettävissään tarvittavat riippumattomat ja puolueettomat muutoksenhakukeinot. Asianmukainen muutoksenhakumekanismi olisi järjestettävä niin, että pääjohtajan päätökseen voidaan hakea muutosta erikoistuneelta valituslautakunnalta, jonka päätöksiin voidaan puolestaan hakea muutosta unionin tuomioistuimessa.

(33)     Viraston toimintaan liittyvä laajempi strateginen näkökulma voisi auttaa suunnittelemaan ja hallinnoimaan sen resursseja tehokkaammin ja parantaisi sen toiminnan laatua. Sen vuoksi hallintoneuvoston olisi asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan vahvistettava monivuotinen työohjelma ja saatettava se ajan tasalle säännöllisesti.

(34)     Viraston olisi toimittava avoimesti. Euroopan parlamentin harjoittama tehokas valvonta olisi varmistettava, ja tätä varten Euroopan parlamentilla olisi oltava mahdollisuus kuulla viraston pääjohtajaa ja Euroopan parlamenttia olisi kuultava monivuotisesta työohjelmasta. Viraston olisi myös sovellettava soveltuvaa unionin lainsäädäntöä, joka koskee asiakirjojen julkista saatavuutta.

(35)     Kun viime vuosina on perustettu lisää erillisvirastoja, budjettivallan käyttäjä on pyrkinyt parantamaan avoimuutta ja unionin niille myöntämän rahoituksen hallinnoinnin valvontaa, erityisesti kun kyse on veloitettavien maksujen budjetoinnista, varainhoidon valvonnasta, vastuuvapauden myöntämisoikeudesta, eläkejärjestelmään suoritettavista maksuista ja sisäisestä talousarviomenettelystä (käytännesäännöt). Samoin olisi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[9] sovellettava rajoituksetta virastoon, ja viraston olisi liityttävä 25 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista[10].

(36)     Ehdotetun toimen tavoitteita, erityisesti sellaisen erikoistuneen elimen perustamista, jonka tehtävänä on laatia rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevia yhteisiä ratkaisuja, ei voida toiminnan yhteisen luonteen vuoksi saavuttaa riittävällä tavalla jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan siksi toteuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(37)     Jotta voidaan määrittää asianmukaisesti niiden maksujen taso, joita virastolla on oikeus velvoittaa, valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti pitäisi delegoida komissiolle, kun kyse on artikloista, jotka koskevat ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien, kalustoyksikköjen ja kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupien ja turvallisuustodistusten antamista ja uusimista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.         Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(38)     Jotta kansallisten sääntöjen luonnosten ja voimassa olevien kansallisten sääntöjen tarkastelua koskevien tämän asetuksen 21 ja 22 artiklan täytäntöönpano voidaan varmistaa, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle.

(39)     Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen 29, 30, 31 ja 51 artiklan täytäntöönpanolle, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(40)     On tarpeen panna täytäntöön tiettyjä periaatteita, jotka koskevat viraston hallintoa, jotta voidaan noudattaa EU:n erillisvirastoja käsittelevässä toimielinten välisessä työryhmässä heinäkuussa 2012 hyväksyttyä yhteistä julkilausumaa ja yhteistä lähestymistapaa, joiden tarkoituksena on tehostaa virastojen toimintaa ja parantaa niiden tuloksellisuutta.

(41)     Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

PERIAATTEET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin rautatievirasto, jäljempänä ’virasto’.

2. Tässä asetuksessa säädetään

a)      viraston perustamisesta ja tehtävistä;

b)      jäsenvaltioiden tehtävistä.

3. Tätä asetusta sovelletaan

a)      unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen, josta säädetään direktiivissä ../../EU [yhteentoimivuusdirektiivi];

b)      unionin rautatiejärjestelmän turvallisuuteen, josta säädetään direktiivissä ../../EU [rautatieturvallisuusdirektiivi];

c)      veturinkuljettajien hyväksymiseen, josta säädetään vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä 23 päivänä lokakuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/59/EY [veturinkuljettajadirektiivi].

2 artikla

Oikeudellinen asema

1. Virasto on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2. Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3. Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

3 artikla

Viraston antamien asiakirjojen lajit

Virasto voi antaa

a)           suosituksia komissiolle 11, 13, 14, 15, 23, 24, 26, 30, 32, 31, 33 ja 41 artiklan soveltamisesta;

b)           suosituksia jäsenvaltioille 21, 22 ja 30 artiklan soveltamisesta;

c)           lausuntoja 9, 21, 22 ja 38 artiklan nojalla komissiolle ja 9 artiklan nojalla jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille;

d)           päätöksiä 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla;

e)           lausuntoja, jotka ovat hyväksyttäviä menetelmiä vaatimusten täyttämiseksi 15 artiklan mukaisesti;

f)            teknisiä asiakirjoja 15 artiklan nojalla;

g)           tarkastuskertomuksia 29 ja 30 artiklan nojalla;

h)           suuntaviivoja ja muita ei-sitovia asiakirjoja, joilla helpotetaan rautatieliikenteen yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevan lainsäädännön soveltamista, 11, 15 ja 24 artiklan nojalla.

2 LUKU

TYÖMENETELMÄT

4 artikla

Työryhmien perustaminen ja kokoonpano

1. Virasto perustaa rajoitetun määrän työryhmiä laatimaan suosituksia, jotka liittyvät erityisesti yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin (YTE), yhteisiin turvallisuustavoitteisiin ja yhteisiin turvallisuusmenetelmiin.

Virasto voi perustaa työryhmiä muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kuultuaan ensin komissiota.

2. Virasto nimittää asiantuntijoita työryhmiin.

Virasto nimittää työryhmiin edustajia, joita toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat nimenneet niihin työryhmiin, joihin ne haluavat osallistua.

Virasto nimittää työryhmiin rautatiealan ammattilaisia 3 kohdassa tarkoitetusta luettelosta. Se varmistaa toimialan sellaisten sektoreiden ja käyttäjien asianmukaisen edustuksen, joihin komission viraston sille antamien suositusten perusteella mahdollisesti ehdottamat toimenpiteet voisivat vaikuttaa.

Virasto voi tarvittaessa nimittää työryhmiin riippumattomia asiantuntijoita ja asianomaisella alalla päteviksi tunnustettujen kansainvälisten järjestöjen edustajia. Työryhmiin ei saa nimittää viraston henkilöstöön kuuluvia henkilöitä.

3. Kunkin 34 artiklassa tarkoitetun edustavan elimen on toimitettava virastolle luettelo pätevimmistä asiantuntijoista, joilla on valtuudet edustaa niitä kussakin työryhmässä.

4. Jos tällaisten työryhmien työskentelyllä on suora vaikutus toimialan työntekijöiden työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen, työntekijöiden ammattijärjestöjen edustajien on osallistuttava asianomaisiin työryhmiin varsinaisina jäseninä.

5. Virasto vastaa työryhmien jäsenten matka- ja oleskelukuluista hallintoneuvoston vahvistamien sääntöjen ja tariffien mukaisesti.

6. Työryhmien puheenjohtajana toimii viraston edustaja.

7. Työryhmien työskentelyn on oltava avointa. Hallintoneuvosto vahvistaa työryhmien työjärjestyksen.

5 artikla

Työmarkkinaosapuolten kuuleminen

Virasto kuulee työmarkkinaosapuolia päätöksen 98/500/EY[11] mukaisesti perustetussa alakohtaisessa neuvottelukomiteassa aina, kun tämän asetuksen 11, 12, 15 ja 32 artiklassa säädetyillä toimilla on suora vaikutus rautatiealan sosiaaliseen ympäristöön tai työolosuhteisiin.

Nämä kuulemiset toteutetaan ennen kuin virasto toimittaa suosituksensa komissiolle. Virasto ottaa nämä kuulemiset asianmukaisesti huomioon ja on aina valmis antamaan lisäperusteluja suosituksilleen. Virasto toimittaa alakohtaisen neuvottelukomitean esittämät näkemykset komissiolle, joka toimittaa ne edelleen 75 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

6 artikla

Rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaiden kuuleminen

Virasto kuulee rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaita edustavia järjestöjä aina, kun tämän asetuksen 11 ja 15 artiklassa säädetyillä toimilla on välittömästi kyseisiin asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Komissio laatii 75 artiklassa tarkoitetun komitean avustuksella luettelon järjestöistä, joita on kuultava.

Nämä kuulemiset toteutetaan ennen kuin virasto toimittaa ehdotuksensa komissiolle. Virasto ottaa nämä kuulemiset asianmukaisesti huomioon ja on aina valmis antamaan lisäperusteluja ehdotuksilleen. Virasto toimittaa asianomaisten järjestöjen esittämät näkemykset komissiolle, joka toimittaa ne edelleen 75 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

7 artikla

Vaikutusten arviointi

1. Virasto tekee suosituksistaan ja lausunnoistaan vaikutustenarvioinnin. Hallintoneuvosto hyväksyy vaikutustenarvioinnissa käytettävät menetelmät, jotka perustuvat komission menetelmiin. Virasto toimii yhteistyössä komission kanssa sen varmistamiseksi, että asiaan liittyvä komissiossa tehty työ otetaan asianmukaisesti huomioon.

2. Ennen kuin virasto alkaa toteuttaa työohjelmaan sisältyvään toimea, se tekee varhaisen vaiheen vaikutustenarvioinnin, jossa käsitellään

a)      ratkaistavaa ongelmaa ja sen todennäköisiä ratkaisutapoja;

b)      sitä, missä määrin erityiset toimet, muun muassa viraston antama suositus tai lausunto, olisivat tarpeen;

c)      virastolta odotettua panosta ongelman ratkaisemiseksi.

Lisäksi työohjelman kustakin toimesta ja hankkeesta tehdään tehokkuusanalyysi erikseen ja yhdessä, jotta voidaan hyödyntää viraston talousarviota ja resursseja parhaalla mahdollisella tavalla.

3. Virasto voi toteuttaa suosituksiinsa perustuvan lainsäädännön jälkiarvioinnin.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle tarvittavat tiedot vaikutustenarviointia varten.

8 artikla

Tutkimukset

Silloin, kun se on tarpeen viraston tehtävien suorittamiseksi, se voi teettää tutkimuksia ja rahoittaa ne talousarviostaan.

9 artikla

Lausunnot

1. Virasto antaa direktiivin 2012/34/EU [direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaadittu)] 55 artiklassa tarkoitettujen kansallisten sääntelyelinten pyynnöstä lausuntoja niiden tietoon saatettujen kysymysten turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyvistä näkökohdista.

2. Virasto antaa komission pyynnöstä lausuntoja direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] tai direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] perusteella annettujen säädösten muutoksista, erityisesti jos mahdollisista puutteista on ilmoitettu.

3. Virasto antaa edellisissä kohdissa ja tämän asetuksen muissa artikloissa tarkoitetut lausunnot kahden kuukauden kuluessa, jollei toisin sovita. Virasto julkistaa lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa niin, että siitä on poistettu liikesalaisuudet.

10 artikla

Tarkastuskäynnit jäsenvaltioissa

1. Virasto voi tehtäviensä, erityisesti 12, 16, 17, 21, 22, 27, 29, 30, 31 ja 38 artiklassa tarkoitettujen tehtäviensä, hoitamiseksi tehdä tarkastuskäyntejä jäsenvaltioihin hallintoneuvoston määrittelemien toimintaperiaatteiden mukaisesti.

2. Virasto ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle suunnitellusta tarkastuskäynnistä, sitä suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten nimet ja tarkastuskäynnin alkamispäivämäärän. Käyntejä suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten on tehtävänsä suorittaakseen esitettävä pääjohtajan päätös, jossa määritellään heidän tarkastuskäyntinsä kohde ja tarkoitus.

3. Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on helpotettava viraston henkilöstön työtä.

4. Virasto laatii kustakin tarkastuskäynnistä kertomuksen ja toimittaa sen komissiolle ja kyseiselle jäsenvaltiolle.

5. Edelliset kohdat eivät rajoita 29 artiklan 6 kohdassa ja 30 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten toteuttamista kyseisissä kohdissa säädettyä menettelyä noudattaen.

3 LUKU

Rautateiden turvallisuuteen liittyvät tehtävät

11 artikla

Tekninen tuki – rautateiden turvallisuutta koskevat suositukset

1. Virasto antaa suosituksia komissiolle direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 6 ja 7 artiklassa säädetyistä yhteisistä turvallisuusmenetelmistä ja yhteisistä turvallisuustavoitteista. Lisäksi virasto antaa komissiolle suosituksia yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuustavoitteiden määräajoin toteutettavasta tarkistamisesta.

2. Virasto antaa komissiolle sen pyynnöstä tai oma-aloitteisesti suosituksia muista turvallisuutta koskevista toimenpiteistä.

3. Virasto voi antaa suuntaviivoja ja muita ei-sitovia asiakirjoja rautateiden turvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon helpottamiseksi.

12 artikla

Turvallisuustodistukset

Virasto antaa yhteisiä turvallisuustodistuksia direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 10 ja 11 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Kalustoyksikköjen kunnossapito

1. Virasto avustaa komissiota direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmään liittyvissä asioissa.

2. Virasto antaa suosituksia komissiolle ottaen huomioon direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 14 artiklan 7 kohdan.

3. Virasto analysoi direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 15 artiklan mukaisesti päätetyt vaihtoehtoiset toimenpiteet tämän asetuksen 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa.

14 artikla

Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset

Virasto seuraa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/68/EY[12] tarkoitettuja vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan lainsäädännön kehitystä ja vertaa sitä rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta, erityisesti olennaisia vaatimuksia, koskevaan lainsäädäntöön. Tässä tarkoituksessa virasto avustaa komissiota ja voi antaa suosituksia komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

4 LUKU

Yhteentoimivuuteen liittyvät tehtävät

15 artikla

Tekninen tuki rautateiden yhteentoimivuuden alalla

1. Virasto antaa

a)      direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 5 artiklan mukaisesti komissiolle suosituksia YTE:ien laatimisesta ja niiden tarkistamisesta;

b)      direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 15 artiklan mukaisesti komissiolle suosituksia EU-tarkastusvakuutuksen ja siihen liitettävien teknisten asiakirjojen malleiksi;

c)      direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 43, 44 ja 45 artiklan mukaisesti komissiolle suosituksia rekistereiden teknisistä eritelmistä ja niiden tarkistamisesta;

d)      direktiivin .... [yhteentoimivuusdirektiivi] 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausuntoja, jotka ovat hyväksyttäviä menetelmiä vaatimusten täyttämiseksi ja jotka koskevat YTE:ien puutteita, ja toimittaa ne komissiolle;

e)      direktiivin .... [yhteentoimivuusdirektiivi] 7 artiklan mukaisesti komissiolle lausuntoja jäsenvaltioiden pyynnöistä olla soveltamatta YTE:iä;

f)       direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 4 artiklan 9 kohdan mukaisesti teknisiä asiakirjoja;

g)      komissiolle suosituksia, jotka liittyvät turvallisuuteen olennaisesti liittyviä tehtäviä suorittavan henkilöstön työoloihin.

2. Laatiessaan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja suosituksia virasto varmistaa, että

a)      YTE:t ja rekistereiden tekniset eritelmät mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinasuuntauksiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin;

b)      toisaalta YTE:ien kehittäminen ja ajan tasalle saattaminen ja toisaalta yhteentoimivuuden kannalta tarpeellisiksi osoittautuvien eurooppalaisten standardien kehittäminen koordinoidaan ja että virasto pitää yllä asianmukaisia yhteyksiä eurooppalaisiin standardointielimiin.

3. Virasto voi antaa suuntaviivoja ja muita ei-sitovia asiakirjoja rautateiden yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon helpottamiseksi.

16 artikla

Kalustoyksikköjen markkinoillesaattamisluvat

Virasto antaa raideliikenteen kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupia direktiivin ... [yhteentoimivuusdirektiivi] 20 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamisluvat

Virasto antaa kalustoyksikkötyyppien markkinoillesaattamislupia direktiivin ... [yhteentoimivuusdirektiivi] 22 artiklan mukaisesti.

18 artikla

Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottoluvat

Virasto antaa käyttöönottolupia ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmille, jotka voivat sijaita ja joita voidaan käyttää missä tahansa unionin alueella, direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 18 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Telemaattiset sovellukset

1. Virasto toimii järjestelmäviranomaisena, jolla on vastuu telemaattisten sovellusten teknisten eritelmien ylläpidosta asiaa koskevien YTE:ien mukaisesti.

2. Virasto määrittelee ja julkaisee näiden teknisten eritelmien muuttamista koskevien pyyntöjen hallinnointia koskevan menettelyn ja soveltaa sitä. Tätä varten virasto perustaa telemaattisten sovellusten teknisten eritelmien muutospyyntöjä ja niiden tilaa koskevan rekisterin ja pitää sitä yllä.

3. Virasto kehittää ja pitää yllä teknisiä apuvälineitä, joiden avulla voidaan hallinnoida telemaattisten sovellusten teknisten eritelmien eri versioita.

4. Virasto avustaa komissiota sen seuraamisessa, että telemaattisten sovellusten käyttöönotto tapahtuu asiaa koskevien YTE:ien mukaisesti.

20 artikla

Tuki ilmoitetuille vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille

1. Virasto tukee direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 27 artiklassa tarkoitettujen ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimia. Tällainen tuki käsittää erityisesti suuntaviivojen laatimisen direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 9 artiklassa tarkoitetun yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioimiseksi ja direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 10 artiklassa tarkoitettua EY-tarkastusmenettelyä varten.

2. Virasto helpottaa ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten yhteistyötä; se erityisesti toimii niiden koordinointiryhmän teknisenä sihteeristönä.

5 LUKU

Kansallisiin sääntöihin liittyvät tehtävät

21 artikla

Kansallisten sääntöjen luonnosten tutkiminen

1. Virasto tutkii kahden kuukauden kuluessa vastaanottamisesta kansallisten sääntöjen luonnokset, jotka on toimitettu sille

a)      direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)      direktiivin ... [yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan mukaisesti.

2. Jos virasto 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen jälkeen katsoo, että kansalliset säännöt mahdollistavat yhteentoimivuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttymisen, yhteisten turvallisuusmenetelmien noudattamisen ja yhteisten turvallisuustavoitteiden saavuttamisen, ja että ne eivät johda mielivaltaiseen syrjintään tai rautatieliikennetoiminnan peiteltyyn rajoittamiseen jäsenvaltioiden välillä, virasto ilmoittaa myönteisestä arviostaan komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio voi vahvistaa säännöt 23 artiklassa tarkoitetussa tietoteknisessä järjestelmässä.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettu tutkimus johtaa kielteiseen arvioon, virasto

a)      antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetun suosituksen, jossa mainitaan syyt, miksi tiettyä sääntöä ei pitäisi saattaa voimaan ja/tai soveltaa;

b)      ilmoittaa komissiolle kielteisestä arviostaan.

4. Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut toimia kahden kuukauden kuluessa 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun viraston suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ilmoituksen saatuaan ja asianomaisen jäsenvaltion perustelut kuultuaan tehdä päätöksen, joka osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja jossa sitä pyydetään muuttamaan kyseistä sääntöluonnosta tai keskeyttämään sen hyväksyminen, voimaan saattaminen tai täytäntöönpano.

22 artikla

Voimassa olevien kansallisten sääntöjen tutkiminen

1. Virasto tutkii kahden kuukauden kuluessa vastaanottamisesta kansalliset säännöt, jotka on toimitettu sille direktiivin ... [yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Jos virasto 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen jälkeen katsoo, että kansalliset säännöt mahdollistavat yhteentoimivuutta koskevien olennaisten vaatimusten täyttymisen, yhteisten turvallisuusmenetelmien noudattamisen ja yhteisten turvallisuustavoitteiden saavuttamisen, ja että ne eivät johda mielivaltaiseen syrjintään tai rautatieliikennetoiminnan peiteltyyn rajoittamiseen jäsenvaltioiden välillä, virasto ilmoittaa myönteisestä arviostaan komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle. Komissio voi vahvistaa säännöt 23 artiklassa tarkoitetussa tietoteknisessä järjestelmässä.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettu tutkimus johtaa kielteiseen arvioon, virasto

a)      antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetun suosituksen, jossa mainitaan syyt, miksi tiettyä sääntöä olisi muutettava tai se olisi kumottava;

b)      ilmoittaa komissiolle kielteisestä arviostaan.

4. Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut toimia kahden kuukauden kuluessa 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun viraston suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan ja asianomaisen jäsenvaltion perustelut kuultuaan tehdä päätöksen, joka osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle ja jossa sitä pyydetään muuttamaan kyseistä sääntöä tai kumoamaan se.

5. Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvattua menettelyä sovelletaan soveltuvin osin, jos viraston tietoon tulee tiedoksi annettu tai tiedoksi antamatta jätetty kansallinen sääntö, joka on tarpeeton tai ristiriidassa YTE:ien, yhteisten teknisten menetelmien, yhteisten teknisten tavoitteiden tai muun rautatiealaa koskevan unionin lainsäädännön kanssa.

23 artikla

Kansallisten sääntöjen tiedoksianto- ja luokittelutarkoituksiin käytettävä tietotekninen järjestelmä

1. Virasto ottaa käyttöön 21 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt sisältävän erityisen tietoteknisen järjestelmän, hallinnoi sitä ja antaa sen sidosryhmien ja yleisön käyttöön.

2. Jäsenvaltioiden on annettava 21 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt tiedoksi virastolle ja komissiolle 1 kohdassa tarkoitetun tietoteknisen järjestelmän välityksellä. Virasto julkaisee säännöt tässä järjestelmässä ja käyttää sitä 21 ja 22 artiklan mukaiseen komissiolle ilmoittamiseen.

3. Virasto luokittelee tiedoksi annetut kansalliset säännöt direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Tätä varten se käyttää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää.

4. Virasto luokittelee direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiedoksi annetut kansalliset säännöt ottaen huomioon EU:n lainsäädännön kehittymisen. Tätä varten virasto kehittää sääntöjen hallinnointivälineen, jota jäsenvaltioiden on käytettävä kansallisia sääntöjä koskevien järjestelmien yksinkertaistamiseksi. Virasto julkaisee sääntöjen hallinnointivälineen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää käyttäen.

6 LUKU

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmään (ERTMS) liittyvät tehtävät

24 artikla

ERTMS:n järjestelmäviranomaisena toimiminen

1. Virasto toimii järjestelmäviranomaisena, joka vastaa Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) teknisten eritelmien ylläpidosta.

2. Virasto määrittelee ja julkaisee näiden teknisten eritelmien muuttamista koskevien pyyntöjen hallinnointia koskevan menettelyn ja soveltaa sitä. Tätä varten virasto perustaa ERTMS:n teknisten eritelmien muutospyyntöjä ja niiden tilaa koskevan rekisterin ja pitää sitä yllä.

3. Virasto suosittaa ERTMS:n teknisten eritelmien uuden version hyväksymistä. Se tekee kuitenkin niin vain, jos edellisen version käyttöönottoaste on riittävän korkea. Uusien versioiden kehittäminen ei saa haitata ERTMS:n käyttöönottoastetta, ERTMS-laitteiden tuotannon optimointiin tarvittavien teknisen eritelmien vakautta, rautatieyritysten tekemistä investoinneista saatavaa tuottoa eikä ERTMS:n käyttöönoton tehokasta suunnittelua.

4. Virasto kehittää ja pitää yllä teknisiä välineitä ERTMS:n eri versioiden hallinnoimiseksi, jotta voidaan varmistaa eri versioita käyttävien verkkojen ja kalustoyksikköjen tekninen ja toiminnallinen yhteensopivuus ja tarjota kannustimia voimassa olevien versioiden nopeaan täytäntöönpanoon.

5. Virasto varmistaa direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 5 artiklan 10 kohdan mukaisesti, että ERTMS-laitteiden myöhemmät versiot ovat teknisesti yhteensopivia aikaisempien versioiden kanssa.

6. Virasto laatii ja levittää sidosryhmille tarkoitettuja asianomaisia soveltamista koskevia suuntaviivoja ja ERTMS:n teknisiin eritelmiin liittyviä selventäviä asiakirjoja.

25 artikla

Ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tilapäinen ERTMS-työryhmä

1. Virasto perustaa direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 27 artiklassa tarkoitettujen ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tilapäisen ERTMS-työryhmän ja toimii sen puheenjohtajana.

Työryhmä tarkistaa direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 9 artiklassa tarkoitetun yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevan menettelyn soveltamisen johdonmukaisuuden ja direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 10 artiklassa tarkoitettujen, ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toteuttamien EY-tarkastusmenettelyjen soveltamisen johdonmukaisuuden.

2. Virasto antaa komissiolle joka toinen vuosi kertomuksen 1 kohdassa tarkoitetun työryhmän toiminnasta, mukaan lukien tilastot ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten edustajien osallistumisesta työryhmän toimintaan.

3. Virasto arvioi yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja ERTMS-laitteiden EY-tarkastusmenettelyn soveltamisen ja antaa joka toinen vuosi komissiolle kertomuksen, jossa se tarvittaessa ehdottaa parannuksia.

26 artikla

ERTMS:n veturi- ja ratalaitteiden osajärjestelmien teknisen ja toiminnallisen yhteensopivuuden tukeminen

1. Virasto voi avustaa rautatieyrityksiä niiden pyynnöstä ERTMS:n juna- ja ratalaitteiden osajärjestelmien teknisen ja toiminnallisen yhteensopivuuden tarkastamisessa ennen kalustoyksikön käyttöönottoa.

2. Jos virasto toteaa yksittäisten ERTMS-hankkeiden yhteydessä, että on olemassa vaara, etteivät rataverkot ja ERTMS-laitteilla varustetut kalustoyksiköt ole teknisesti ja toiminnallisesti yhteensopivia, se voi pyytää asianomaisia toimijoita, erityisesti valmistajia, ilmoitettuja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia, rautatieyrityksiä, rataverkon haltijoita ja kansallisia turvallisuusviranomaisia, toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat merkityksellisiä EY-tarkastuksissa ja käyttöönotossa sovellettavien menettelyjen sekä toiminnallisten edellytysten kannalta. Virasto ilmoittaa komissiolle tällaisesta riskistä ja tarvittaessa antaa komissiolle suosituksia asianmukaisista toimenpiteistä.

27 artikla

ERTMS:n käyttöönoton ja ERTMS-hankkeiden tukeminen

1. Virasto seuraa ERTMS:n käyttöönottoa päätöksessä 2012/88/EU[13] säädetyn käyttöönottosuunnitelman mukaisesti ja ERTMS:n asentamisen koordinoimista Euroopan laajuisen liikenneverkon käytäviin ja rautateiden tavaraliikennekäytäviin asetuksen (EU) N: o 913/2010[14] mukaisesti.

2. Virasto huolehtii unionin rahoittamien ERTMS:n käyttöönottoa koskevien hankkeiden teknisestä seurannasta, mukaan lukien soveltuvin osin tarjousasiakirjojen analysointi tarjouskilpailun yhteydessä. Virasto myös avustaa tarvittaessa unionin varojen saajia sen varmistamiseksi, että hankkeiden yhteydessä toteutetut tekniset ratkaisut ovat täysin ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien YTE:ien mukaiset ja näin ollen täysin yhteentoimivat.

28 artikla

Laboratorioiden akkreditointi

1. Virasto tukee, erityisesti antamalla asianmukaiset suuntaviivat akkreditointielimille, ERTMS-laboratorioiden yhdenmukaista akkreditointia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008[15] mukaisesti.

2. Virasto voi osallistua tarkkailijana vertaisarviointeihin, joita edellytetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008.

7 LUKU

Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen seurantaan liittyvät tehtävät

29 artikla

Kansallisiin turvallisuusviranomaisiin kohdistuva seuranta

1. Virasto seuraa kansallisten turvallisuusviranomaisten toimintaa ja päätöksentekoa tarkastusten avulla.

2. Virastolla on oikeus tarkastaa

a)      kansallisten turvallisuusviranomaisten valmiudet suorittaa tehtävät, jotka liittyvät rautatieliikenteen turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen;

b)      direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 16 artiklassa tarkoitettujen kansallisten turvallisuusviranomaisten harjoittaman toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien seurannan tehokkuus.

Hallintoneuvosto vahvistaa tarkastusten suorittamista koskevan menettelyn.

3. Virasto antaa tarkastuskertomukset ja toimittaa ne asianomaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle ja komissiolle. Jokaiseen tarkastuskertomukseen sisältyy erityisesti luettelo viraston havaitsemista puutteista ja parannusehdotukset.

4. Jos virasto katsoo, että 3 kohdassa tarkoitetut puutteet estävät kansallista turvallisuusviranomaista suorittamasta rautateiden turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyvänsä tehtävänsä tehokkaasti, virasto suosittelee, että kansallinen turvallisuusviranomainen toteuttaa tarvittavat toimet määräajassa, jota asetettaessa otetaan huomioon puutteiden merkittävyys.

5. Jos kansallinen turvallisuusviranomainen vastustaa 4 kohdassa tarkoitettua viraston suositusta tai se ei ole toteuttanut mitään toimia viraston suosituksen johdosta kolmen kuukauden kuluessa suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi tehdä päätöksen kuuden kuukauden kuluessa 75 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

6. Virastolla on myös oikeus toteuttaa kansallisten turvallisuusviranomaisten tiloissa tarkastuksia, joista voidaan ilmoittaa etukäteen tai jotka voivat olla yllätyskäyntejä, kyseisten viranomaisten toimien ja toiminnan tarkastamiseksi tietyillä aloilla; tässä yhteydessä voidaan erityisesti tarkastella kyseisten viranomaisten direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 16 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyviä asiakirjoja, menettelyjä ja kirjanpitoa. Tarkastukset voidaan toteuttaa tapauskohtaisesti tai viraston laatiman suunnitelman mukaisesti. Tarkastus ei saa kestää yli kahta päivää. Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on helpotettava viraston henkilöstön työtä. Virasto antaa komissiolle kertomuksen kustakin tarkastuksesta.

30 artikla

Ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten seuranta

1. Virasto seuraa ilmoitettuja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia avustamalla akkreditointielimiä ja toteuttamalla tarkastuksia 2–5 kohdan mukaisesti.

2. Virasto tukee ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten yhdenmukaistettua akkreditointia erityisesti antamalla asianmukaista neuvontaa arviointiperusteista ja menettelyistä, joiden avulla voidaan arvioida, täyttävätkö ilmoitetut elimet direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 27 artiklassa tarkoitetut akkreditointielimiä koskevat vaatimukset; tämä tukeminen tapahtuu kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N: o 765/2008 14 artiklassa tunnustettua eurooppalaisen akkreditoinnin rakennetta hyödyntäen.

3. Jos kyse on ilmoitetuista vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksista, joita ei ole akkreditoitu direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 24 artiklan mukaisesti, virasto voi tarkastaa niiden valmiudet täyttää mainitun direktiivin 27 artiklassa tarkoitetut vaatimukset. Hallintoneuvosto vahvistaa tarkastusten suorittamista koskevan menettelyn.

4. Virasto antaa tarkastuskertomukset, jotka käsittävät 3 kohdassa tarkoitetut toimet, ja toimittaa ne asianomaiselle ilmoitetulle vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja komissiolle. Jokaiseen tarkastuskertomukseen sisältyy erityisesti viraston havaitsemat puutteet ja parannusehdotukset. Jos virasto katsoo, että nämä puutteet estävät asianomaista ilmoitettua laitosta suorittamasta rautateiden turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen liittyviä tehtäviään tehokkaasti, virasto antaa suosituksen, jossa se kehottaa jäsenvaltiota, johon ilmoitettu laitos on sijoittautunut, toteuttamaan tarvittavat toimet määräajassa.

5. Jos jäsenvaltio vastustaa 4 kohdassa tarkoitettua suositusta tai ilmoitettu laitos ei toteuta mitään toimia viraston suosituksen perusteella kolmen kuukauden kuluessa suosituksen vastaanottamisesta, komissio voi antaa lausunnon kuuden kuukauden kuluessa 75 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

6. Virasto voi, myös yhteistyössä asianomaisten kansallisten akkreditointielinten kanssa, toteuttaa ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden tarkastuslaitosten tiloissa tarkastuksia, joista voidaan ilmoittaa etukäteen tai jotka voivat olla yllätyskäyntejä, kyseisten elinten toimien ja toiminnan tarkastamiseksi tietyillä aloilla; tässä yhteydessä voidaan erityisesti tarkastella kyseisten elinten direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 27 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyviä asiakirjoja, menettelyjä ja kirjanpitoa. Tarkastukset voidaan toteuttaa tapauskohtaisesti tai viraston laatiman suunnitelman mukaisesti. Tarkastus ei saa kestää yli kahta päivää. Ilmoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on helpotettava viraston henkilöstön työtä. Virasto antaa komissiolle kertomuksen kustakin tarkastuksesta.

31 artikla

Yhteentoimivuudessa ja turvallisuudessa tapahtuvan edistymisen seuranta

1. Virasto kerää yhdessä kansallisten tutkintaelinten kanssa merkityksellisiä tietoja onnettomuuksista ja vaaratilanteista ja seuraa, kuinka kansalliset tutkintaelimet myötävaikuttavat rautatiejärjestelmän yleiseen turvallisuuteen.

2. Virasto seuraa rautatiejärjestelmän yleistä turvallisuustasoa. Virasto voi erityisesti pyytää apua 34 artiklassa tarkoitetuilta verkostoilta, tietojen keruu mukaan luettuna. Virasto myös hyödyntää Eurostatin keräämiä tietoja ja tekee sen kanssa yhteistyötä estääkseen päällekkäisyydet ja varmistaakseen, että yhteisissä turvallisuusindikaattoreissa ja muiden liikennemuotojen indikaattoreissa noudatetaan yhdenmukaisia menetelmiä.

3. Virasto antaa komission pyynnöstä suosituksia siitä, kuinka rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta voidaan parantaa, erityisesti helpottamalla koordinointia rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä tai rataverkon haltijoiden välillä.

4. Virasto seuraa rautatiejärjestelmien turvallisuuden ja yhteentoimivuuden edistymistä. Se antaa komissiolle ja julkaisee kahden vuoden välein kertomuksen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen turvallisuudessa ja yhteentoimivuudessa tapahtuneesta edistymisestä.

5. Virasto antaa komission pyynnöstä kertomuksia turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen tilasta yksittäisessä jäsenvaltiossa.

8 LUKU

Muut tehtävät

32 artikla

Rautatiehenkilöstö

1. Virasto suorittaa asianmukaiset rautatiehenkilöstöön liittyvät tehtävät, jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/59/EY[16] 4, 20, 22, 23, 25, 28, 33, 34, 35 ja 37 artiklassa.

2. Komissio voi pyytää direktiivin 2007/59/EY mukaisesti virastoa suorittamaan muita tehtäviä, jotka koskevat rautatiehenkilöstöä.

3. Virasto kuulee 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin liittyen viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia rautatiehenkilöstöön liittyvissä asioissa. Virasto voi edistää kyseisten viranomaisten välistä yhteistyötä muun muassa järjestämällä asiaan liittyviä kokouksia niiden edustajien kanssa.

33 artikla

Rekisterit ja niiden saatavuus

1. Virasto perustaa ja pitää yllä direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 43, 44 ja 45 artiklassa säädettyjä eurooppalaisia rekistereitä. Virasto toimii kaikkien turvallisuus-, yhteentoimivuus- ja veturinkuljettajadirektiiveissä tarkoitettujen rekistereiden ja tietokantojen järjestelmäviranomaisena. Tämä käsittää erityisesti

a)      rekistereiden teknisten eritelmien kehittämisen ja ylläpidon;

b)      jäsenvaltioissa rekistereiden osalta tapahtuneen kehityksen koordinoinnin;

c)      rekistereitä koskevan neuvonnan tarjoamisen asianomaisille sidosryhmille;

d)      olemassa olevien rekistereiden teknisten eritelmien parantamista ja uusien rekistereiden käyttöönottotarvetta koskevien suositusten antamisen komissiolle.

2. Virasto asettaa seuraavat asiakirjat ja rekisterit, joista säädetään direktiivissä … [yhteentoimivuusdirektiivi] ja direktiivissä … [rautatieturvallisuusdirektiivi], yleisön saataville:

a)      osajärjestelmien EY-tarkastusvakuutukset;

b)      yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukset ja yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutukset;

c)      toimiluvat, jotka on annettu direktiivin ... [direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaadittu)] mukaisesti;

d)      turvallisuustodistukset, jotka on annettu direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 10 artiklan mukaisesti;

e)      tutkintaselostukset, jotka on toimitettu virastolle direktiivin ... [rautatieturvallisuusdirektiivi] 24 artiklan mukaisesti;

f)       kansalliset säännöt, jotka on annettu tiedoksi komissiolle direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 8 artiklan ja direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 14 artiklan mukaisesti;

g)      kalustoyksikkörekisterit, myös linkit asianomaisiin kansallisiin rekistereihin;

h)      infrastruktuurirekisterit, myös linkit asianomaisiin kansallisiin rekistereihin;

i)       hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalainen rekisteri;

j)       ERTMS:n teknisten eritelmien muutospyyntöjen ja suunniteltujen muutosten rekisteri;

k)      henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevien YTE:ien muutospyyntöjä ja suunniteltuja muutoksia koskeva rekisteri;

l)       viraston käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan YTE:n mukaisesti pitämä rekisteri kalustoyksikköjen haltijoiden tunnuksista;

m)     laaturaportit, jotka on laadittu asetuksen (EY) N:o 1371/2007 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Komissio ja jäsenvaltiot keskustelevat ja päättävät 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen toimittamista koskevista käytännön järjestelyistä viraston laatiman luonnoksen perusteella.

4. Toimittaessaan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja asianomaiset laitokset voivat ilmoittaa, mitä asiakirjoja ei turvallisuussyistä saa antaa julkisuuteen.

5. Edellä 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen toimilupien ja todistusten antamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten on ilmoitettava virastolle kuukauden kuluessa jokaisesta päätöksestä antaa, uusia, muuttaa tai kumota asianomainen toimilupa tai todistus.

6. Virasto voi sisällyttää tämän asetuksen tavoitteiden kannalta merkityksellisen julkisen asiakirjan tai linkin julkiseen tietokantaan ottaen huomioon sovellettavan unionin tietosuojalainsäädännön.

34 artikla

Kansallisten turvallisuusviranomaisten, tutkintaelinten ja edustavien elinten verkostot

1. Virasto perustaa kansallisten turvallisuusviranomaisten verkoston ja direktiivin … [rautatieturvallisuusdirektiivi] 21 artiklassa tarkoitettujen tutkintaelinten verkoston. Virasto huolehtii niiden sihteeristöpalveluista. Verkostojen tehtävänä on erityisesti

a)      vaihtaa tietoja rautateiden turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta;

b)      edistää hyviä toimintatapoja;

c)      toimittaa virastolle rautateiden turvallisuutta koskevia tietoja, erityisesti tietoja yhteisistä turvallisuusindikaattoreista.

Virasto helpottaa näiden verkostojen välistä yhteistyötä; se voi erityisesti päättää järjestää molempien verkostojen yhteisiä kokouksia.

2. Virasto perustaa unionin tasolla toimien edustavien rautatiealan elinten verkoston. Näiden elinten luettelo vahvistetaan komission antamassa täytäntöönpanosäädöksessä 75 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Virasto huolehtii verkoston sihteeristöpalveluista. Verkoston tehtävänä on erityisesti

a)      vaihtaa tietoja rautateiden turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta;

b)      edistää hyviä toimintatapoja;

c)      toimittaa virastolle tietoja rautateiden yhteentoimivuudesta ja turvallisuudesta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut verkostot voivat antaa ei-sitovia lausuntoja 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista suositusluonnoksista.

4. Virasto voi perustaa muita verkostoja rautatiejärjestelmän jostakin osasta vastaavien laitosten, elinten tai viranomaisten kanssa.

5. Komissio voi osallistua tässä artiklassa tarkoitettujen verkostojen kokouksiin.

35 artikla

Viestintä ja tiedottaminen

Virasto viestii ja tiedottaa asianomaisille sidosryhmille rautatiealan lainsäädännön, standardien ja ohjeiden eurooppalaisista puitteista hallintoneuvoston hyväksymien asianomaisten viestintä- ja tiedotussuunnitelmien mukaisesti. Hallintoneuvosto saattaa nämä tarveanalyysiin perustuvat suunnitelmat säännöllisesti ajan tasalle.

36 artikla

Tutkimustoiminta ja innovoinnin edistäminen

1. Virasto edistää komission pyynnöstä rautatieliikenteen tutkimustoimintaa unionin tasolla muun muassa antamalla tukea asianomaisille komission yksiköille ja edustaville elimille. Tämä tukeminen ei rajoita muun unionin tason tutkimustoiminnan harjoittamista.

2. Komissio voi antaa virastolle tehtäväksi edistää innovointia, jolla pyritään parantamaan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta, erityisesti uuden tietotekniikan sekä paikannus- ja seurantajärjestelmien käyttöä.

37 artikla

Komission avustaminen

1. Virasto avustaa komissiota sen pyynnöstä sellaisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa, jolla pyritään tehostamaan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta ja kehittämään Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuutta koskeva yhteinen lähestymistapa.

2. Tähän apuun voi sisältyä

a)      tekninen neuvonanto erityistä asiantuntemusta vaativissa asioissa;

b)      tietojen keruu 34 artiklassa tarkoitettujen verkostojen avulla.

38 artikla

Avustaminen rautatiehankkeiden arvioinnissa

Virasto tarkastelee komission pyynnöstä turvallisuuden ja yhteentoimivuuden näkökulmasta osajärjestelmän suunnittelun, rakentamisen, uudistamisen tai parantamisen käsittäviä hankkeita, joille on haettu unionin rahoitustukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin … [yhteentoimivuusdirektiivi] 9 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamista.

Virasto antaa komission kanssa hankkeen merkittävyyden ja käytettävissä olevien resurssien perusteella sopimassaan määräajassa, joka ei saa ylittää kahta kuukautta, lausunnon siitä, onko hanke asianomaisen rautateiden turvallisuus- ja yhteentoimivuuslainsäädännön mukainen.

39 artikla

Jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja sidosryhmien tukeminen

1. Virasto huolehtii omasta aloitteestaan tai komission, jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden tai 34 artiklassa tarkoitettujen verkostojen pyynnöstä koulutus- ja muista asianmukaisista toimista, jotka koskevat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevan lainsäädännön ja siihen liittyvien viraston tuotteiden, kuten rekistereiden, täytäntöönpano-ohjeiden tai suositusten, soveltamista ja selittämistä.

2. Hallintoneuvosto päättää 1 kohdassa tarkoitettujen toimien luonteesta ja laajuudesta, ja ne sisällytetään työohjelmaan.

40 artikla

Kansainväliset suhteet

1. Siltä osin kuin se on tarpeen, jotta saavutetaan tämän asetuksen tavoitteet, ja jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten, Euroopan ulkosuhdehallinto mukaan lukien, toimivaltaa kuitenkaan rajoittamatta, virasto voi luoda yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä viraston vastuulle kuuluvissa asioissa toimivaltaisten valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, jotta pysytään tieteen ja tekniikan kehityksen mukana ja edistetään Euroopan unionin rautatielainsäädäntöä ja ‑standardeja.

2. Näillä järjestelyillä ei saa luoda oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eikä niillä saa estää jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahdenvälisiä tai monenvälisiä sopimuksia tällaisten valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa. Kyseiset järjestelyt ja yhteistyö edellyttävät edeltävää keskustelua komission kanssa ja säännöllistä raportointia komissiolle.

3. Hallintoneuvosto hyväksyy strategian, joka koskee viraston suhteita kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin asioissa, joissa virasto on toimivaltainen. Strategia sisällytetään viraston vuotuiseen ja monivuotiseen työohjelmaan, ja siinä eritellään asiaan liittyvät resurssit.

41 artikla

Varaosia koskeva koordinointi

Virasto osallistuu rautateiden sellaisten varaosien yksilöimiseen, jotka voidaan mahdollisesti standardoida. Tätä varten virasto voi perustaa työryhmän, jotta voidaan koordinoida sidosryhmien toimet, ja luoda yhteyksiä eurooppalaisten standardointielinten kanssa. Virasto antaa komissiolle asianmukaisia suosituksia.

9 LUKU

Viraston organisaatio

42 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

Viraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

a)           hallintoneuvosto, jonka tehtävät luetellaan 47 artiklassa;

b)           johtokunta, jonka tehtävät luetellaan 49 artiklassa;

c)           pääjohtaja, jonka velvollisuudet luetellaan 50 artiklassa;

d)           valituslautakunta, jonka velvollisuudet luetellaan 54–56 artiklassa.

43 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1. Hallintoneuvosto koostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta ja neljästä komission edustajasta, joilla kaikilla on äänioikeus.

Hallintoneuvostoon kuuluu myös kuusi äänioikeudetonta edustajaa, jotka edustavat Euroopan tasolla seuraavia ryhmiä:

a)      rautatieyritykset;

b)      rataverkon haltijat,

c)      rautatieteollisuus,

d)      ammattijärjestöt;

e)      henkilöliikenteen asiakkaat;

f)       tavaraliikenteen asiakkaat.

Komissio nimittää kunkin ryhmän edustajan ja varaedustajan asianomaisen eurooppalaisen järjestön tekemän neljän henkilön nimen sisältävän ehdotuksen perusteella.

2. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän viraston keskeisiä tehtäviä koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon asianmukaiset johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Kaikkien osapuolten on pyrittävä rajoittamaan hallintoneuvoston jäsentensä vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

3. Komissio ja jäsenvaltiot nimittävät hallintoneuvoston jäsenensä sekä varajäsenen, joka edustaa jäsentä hänen poissa ollessaan.

4. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

5. Kolmansien maiden edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 68 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen avulla.

44 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1. Hallintoneuvosto valitsee äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä jäsenvaltioiden edustajien keskuudesta puheenjohtajan ja jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan.

Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja.

2. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

45 artikla

Kokoukset

1. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin.

2. Hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Se kokoontuu lisäksi myös puheenjohtajan aloitteesta, komission pyynnöstä, jäsentensä enemmistön pyynnöstä tai jos yksi kolmasosa jäsenvaltioiden hallintoneuvostossa olevista edustajista sitä pyytää.

46 artikla

Äänestys

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä. Kullakin äänivaltaisella jäsenellä on yksi ääni.

47 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1. Sen varmistamiseksi, että virasto huolehtii tehtävistään, hallintoneuvosto

a)      hyväksyy viraston edellisen vuoden toimintaa käsittelevän vuosikertomuksen, toimittaa sen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle ja julkistaa sen;

b)      hyväksyy vuosittain äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä komissiolta lausunnon saatuaan ja 48 artiklan mukaisesti viraston vuotuisen työohjelman seuraavaa vuotta varten ja strategisen monivuotisen työohjelman;

c)      hyväksyy äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä viraston vuotuisen talousarvion ja hoitaa muita tehtäviä, jotka liittyvät viraston talousarvioon, 10 luvun mukaisesti;

d)      vahvistaa päätöksentekomenettelyt, joita pääjohtajan on noudatettava;

e)      vahvistaa 10 artiklan nojalla tehtäviä tarkastuskäyntejä koskevat toimintamallit;

f)       vahvistaa työjärjestyksensä;

g)      vahvistaa ja saattaa ajan tasalle 35 artiklassa tarkoitetut viestintä- ja tiedotussuunnitelmat;

h)      vahvistaa 29 ja 30 artiklassa tarkoitettujen tarkastusten suorittamista koskevat menettelyt;

i)       käyttää 2 kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimuksia tekemään oikeutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia (”nimittävän viranomaisen valtuudet”);

j)       vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;

k)      nimittää pääjohtajan ja voi jatkaa hänen toimikauttaan tai erottaa hänet äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 62 artiklan mukaisesti;

l)       hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden toteutettavien toimenpiteiden kustannustehokkuus huomioon ottaen;

m)     huolehtii asianmukaisista jatkotoimista, joita toteutetaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin ja erilaisiin sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja sisäisiin tai ulkoisiin arviointeihin perustuvien tulosten ja suositusten perusteella;

n)      hyväksyy hallintoneuvoston ja valituslautakunnan jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevat säännöt.

2. Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos edellistä kohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

48 artikla

Vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat

1. Viraston hallintoneuvosto hyväksyy työohjelman vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta ottaen huomioon komission lausunnon ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja 34 artiklassa tarkoitetuille verkostoille.

2. Työohjelman hyväksyminen ei vaikuta unionin vuosittaiseen talousarviomenettelyyn. Jos komissio ilmoittaa 15 päivän kuluessa työohjelman hyväksymisestä vastustavansa työohjelmaa, hallintoneuvosto tutkii työohjelman uudelleen ja hyväksyy sen tarvittaessa muutettuna kahden kuukauden kuluessa toisessa käsittelyssä joko äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, johon kaikki komission edustajat kuuluvat, tai jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä.

3. Viraston työohjelmassa on määriteltävä kunkin toimen tavoitteet. Pääsääntöisesti kullakin toimella ja hankkeella on oltava selkeä yhteys niiden toteuttamiseksi tarvittaviin resursseihin toimintoperusteisen budjetoinnin ja 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn varhaisen vaiheen vaikutustenarviointia koskevan menettelyn mukaisesti.

4. Hallintoneuvosto muuttaa tarvittaessa hyväksyttyä työohjelmaa, kun uusi tehtävä annetaan virastolle. Tällaisen uuden tehtävän sisällyttäminen edellyttää henkilöstö- ja budjettivaroihin kohdistuvien vaikutusten analyysiä ja saattaa edellyttää päätöstä siirtää muiden tehtävien toteuttamista myöhemmäksi.

5. Hallintoneuvosto myös hyväksyy ja saattaa ajan tasalle strategisen monivuotisen työohjelman vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta. Komission lausunto on otettava huomioon. Euroopan parlamenttia ja 34 artiklassa tarkoitettuja verkostoja on kuultava luonnoksesta. Hyväksytty monivuotinen työohjelma toimitetaan jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle sekä 34 artiklassa tarkoitetuille verkostoille.

49 artikla

Johtokunta

1. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta.

2. Johtokunta laatii päätökset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi. Se tekee tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, erityisesti hallinnollisista ja talousarvioon liittyvistä kysymyksistä.

Se huolehtii yhdessä hallintoneuvoston kanssa OLAFin tutkimuksiin ja erilaisiin sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja sisäisiin tai ulkoisiin arviointeihin perustuviin tuloksiin ja suosituksiin liittyvistä jatkotoimista.

Johtokunta avustaa ja neuvoo pääjohtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 50 artiklassa lueteltuja pääjohtajan velvollisuuksia.

3. Johtokunta muodostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta, komission edustajasta ja [neljästä] muusta hallintoneuvoston jäsenestä. Hallintoneuvosto nimittää johtokunnan jäsenet ja sen puheenjohtajan.

4. Johtokunnan jäsenten toimikausi on sama kuin hallintoneuvoston jäsenten.

5. Johtokunta kokoontuu vähintään joka kolmas kuukausi. Johtokunnan puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisiä kokouksia johtokunnan jäsenten pyynnöstä.

6. Hallintoneuvosto vahvistaa johtokunnan työjärjestyksen.

50 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1. Virastoa johtaa sen pääjohtaja, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti. Pääjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

2. Pääjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, hallintoneuvoston tai johtokunnan toimivaltaa.

3. Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi kehottaa pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

4. Pääjohtaja on viraston laillinen edustaja. Hän hyväksyy päätökset, suositukset, lausunnot ja viraston muut viralliset asiakirjat.

5. Pääjohtaja vastaa viraston hallinnollisesta johtamisesta ja sille tällä asetuksella asetettujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)      viraston päivittäisen toiminnan hallinnointi;

b)      hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

c)      vuotuisen työohjelman ja strategisen monivuotisen työohjelman valmistelu ja niiden toimittaminen hallintoneuvostolle komissiota kuultuaan;

d)      vuotuisen työohjelman ja strategisen monivuotisen työohjelman täytäntöönpano ja mahdollisuuksien mukaan vastaaminen komission avunpyyntöihin, jotka liittyvät tämän asetuksen mukaisiin viraston tehtäviin;

e)      raportointi hallintoneuvostolle strategisen monivuotisen työohjelman täytäntöönpanosta;

f)       tarvittavien toimien toteuttaminen, erityisesti sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, sen varmistamiseksi, että virasto toimii tämän asetuksen mukaisesti;

g)      tehokkaan seurantajärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto, jotta voidaan verrata viraston tuloksia sen toimintatavoitteisiin, ja tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaisen säännöllisen arviointijärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto;

h)      vuosittainen yleiskertomusluonnoksen valmistelu g alakohdassa tarkoitettujen seuranta- ja arviointijärjestelmien perusteella ja sen toimittaminen hallintoneuvostolle;

i)       viraston tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion valmistelu 58 artiklan mukaisesti ja talousarvion toteuttaminen 59 artiklan mukaisesti;

j)       viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle arviointia varten;

k)      toimintasuunnitelman laatiminen jälkiarviointien päätelmien perusteella ja raportointi komissiolle edistymisestä kahdesti vuodessa;

l)       unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia;

m)     viraston petostentorjuntastrategian valmistelu ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;

n)      viraston varainhoitoa koskevien sääntöjen valmistelu hallintoneuvoston hyväksyttäviksi 60 artiklan mukaisesti ja niiden täytäntöönpanosääntöjen valmistelu.

51 artikla

Valituslautakuntien perustaminen ja kokoonpano

1. Virasto perustaa yhden tai useamman valituslautakunnan.

2. Valituslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Heillä on varajäsenet, jotka edustavat heitä heidän poissa ollessaan.

3. Hallintoneuvosto nimittää valituslautakunnan puheenjohtajan, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä komission vahvistamasta pätevien ehdokkaiden luettelosta.

4. Jos valituslautakunta katsoo, että muutoksenhaun luonne niin vaatii, se voi pyytää, että hallintoneuvosto nimittää kaksi lisäjäsentä ja heidän varajäsenensä 3 kohdassa tarkoitetusta luettelosta.

5. Komissio vahvistaa viraston ehdotuksesta valituslautakunnan työjärjestyksen hallintoneuvostoa kuultuaan 75 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

52 artikla

Valituslautakunnan jäsenet

1. Valituslautakunnan jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

2. Valituslautakunnan jäsenten on oltava riippumattomia, ja he eivät saa hoitaa muita tehtäviä virastossa. Heitä ei päätöksenteossa sido mitkään ohjeet.

3. Valituslautakunnan jäsenet voidaan vapauttaa tehtävistään tai heidän nimensä voidaan poistaa pätevien ehdokkaiden luettelosta heidän toimikautensa kestäessä vain, jos tähän on painavat syyt ja jos komissio tekee tätä koskevan päätöksen saatuaan hallintoneuvostolta asiaa koskevan lausunnon.

53 artikla

Esteellisyys ja jäävääminen

1. Valituslautakunnan jäsen ei voi osallistua muutoksenhakumenettelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jompaakumpaa menettelyn osapuolista tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota muutoksenhaku koskee.

2. Valituslautakunnan jäsenen, joka katsoo, ettei hänen tulisi osallistua johonkin muutoksenhakumenettelyyn jostain 1 kohdassa tarkoitetusta syystä tai jostain muusta syystä, on ilmoitettava asiasta valituslautakunnalle, joka päättää esteellisyydestä vastaavasti.

54 artikla

Päätökset, joihin voidaan hakea muutosta

1. Valituslautakunnassa voidaan hakea muutosta päätöksiin, jotka virasto on tehnyt 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla.

2. Edellä olevan 1 kohdan nojalla tehdyllä muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta. Virasto voi kuitenkin lykätä sellaisen päätöksen soveltamista, johon on haettu muutosta, jos se katsoo olosuhteiden edellyttävän sitä.

55 artikla

Henkilöt, joilla on muutoksenhakuoikeus, sekä muutoksenhaun määräaika ja muoto

1. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi hakea muutosta päätökseen, jonka virasto on osoittanut kyseiselle henkilölle 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla.

2. Muutoksenhaku ja sen perusteet on toimitettava virastolle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toimenpide on annettu tiedoksi kyseiselle henkilölle, tai jos henkilöllä ei ole ilmoitettu toimenpiteestä, kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona henkilö on saanut tiedon asiasta.

56 artikla

Muutoksenhaun tutkiminen ja muutoksenhakua koskeva päätös

1. Valitusta tutkiessaan valituslautakunnan on toimittava ripeästi. Se kehottaa muutoksenhakumenettelyn osapuolia aina tarvittaessa esittämään asetettuja määräaikoja noudattaen huomautuksensa valituslautakunnalta tai muilta muutoksenhakumenettelyn osapuolilta vastaanotetuista tiedoksiannoista. Muutoksenhakumenettelyn osapuolilla on oikeus esittää suullisia huomautuksia.

2. Valituslautakunta voi joko käyttää viraston asianomaista toimivaltaa tai siirtää asian viraston toimivaltaisen yksikön hoidettavaksi. Valituslautakunnan tekemä päätös on mainittua yksikköä sitova.

57 artikla

Asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi

1. Kumoamiskanteet, jotka koskevat 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla tehtyjä viraston päätöksiä, voidaan saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi vasta sen jälkeen, kun on käytetty kaikki viraston sisäiset muutoksenhakukeinot.

2. Virasto toteuttaa kaikki Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

10 LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

58 artikla

Talousarvio

1. Viraston kaikki tulot ja menot arvioidaan etukäteen kunkin varainhoitovuoden osalta, joka on kalenterivuosi, ja ne otetaan viraston talousarvioon. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

2. Viraston tulot koostuvat

a)      unionin rahoitusosuudesta;

b)      viraston toimintaan 68 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuuksista;

c)      viraston 12, 16, 17 ja 18 artiklan nojalla antamien todistusten ja lupien hakijoiden ja haltijoiden suorittamista maksuista;

d)      julkaisuista, koulutuksesta ja kaikista muista viraston tarjoamista palveluista veloitettavista maksuista;

e)      jäsenvaltioiden, kolmansien maiden tai muiden yhteisöjen mahdollisista vapaaehtoisista rahoitusosuuksista, edellyttäen että tällainen rahoitusosuus ei vaaranna viraston riippumattomuutta eikä puolueettomuutta.

3. Viraston menoihin kuuluvat henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut.

4. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5. Hallintoneuvosto laatii vuosittain pääjohtajan toimintoperusteisen budjetoinnin perusteella laatimaan luonnokseen perustuvan ennakkoarvion viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta.

6. Komissio toimittaa ennakkoarvion unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhdessä ’budjettivallan käyttäjä’.

7. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, ja toimittaa esityksen budjettivallan käyttäjälle perussopimuksen 314 artiklan mukaisesti ja liittää oheen kuvauksen ja perustelut kaikista viraston ennakkoarvion ja yleisestä talousarviosta maksettavan tuen välisistä eroista.

8. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa avustusta koskevat määrärahat. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

9. Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Viraston talousarviosta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Viraston talousarviota muutetaan tarvittaessa unionin yleisen talousarvion mukaisesti.

10. Hallintoneuvosto ilmoittaa mahdollisimman nopeasti budjettivallan käyttäjälle, jos se aikoo toteuttaa hankkeen, jolla saattaa olla huomattavia vaikutuksia talousarvion rahoitukseen; tämä koskee erityisesti hankkeita, jotka liittyvät kiinteään omaisuuteen, kuten rakennusten vuokraamiseen tai ostamiseen. Se ilmoittaa tästä komissiolle. Jos yksi budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikovansa antaa hankkeesta lausunnon, se toimittaa lausuntonsa hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa päivästä, jona hanke annettiin sille tiedoksi.

59 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1. Pääjohtaja toteuttaa viraston talousarvion.

2. Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä ’yleinen varainhoitoasetus’, 147 artiklan mukaisesti.

3. Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa nämä tilit perussopimuksen 287 artiklan mukaisesti. Se julkaisee vuosittain kertomuksen viraston toiminnasta.

4. Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 148 artiklan mukaisesti, pääjohtaja vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5. Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6. Pääjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8. Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen huomautuksiin viimeistään kutakin varainhoitovuotta seuraavan syyskuun 30 päivänä. Hän toimittaa sen myös hallintoneuvostolle.

9. Pääjohtaja antaa yleisen varainhoitoasetuksen 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille sen pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

10. Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä tekemällä päätöksellä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivään mennessä vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

60 artikla

Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002[17] ainoastaan, jos viraston toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

11 LUKU

HENKILÖSTÖ

61 artikla

Yleiset säännökset

1. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden säännösten täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

2. Virasto ottaa palvelukseensa oman etunsa huomioiden henkilöstöä,

a)      jonka kanssa on mahdollista tehdä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus; ja

b)      jonka kanssa ei ole mahdollista tehdä toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta.

Tämän kohdan asianmukaiset täytäntöönpanosäännökset annetaan henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Virasto toteuttaa asianmukaiset hallinnolliset toimenpiteet järjestääkseen toimintansa siten, että vältytään eturistiriidoilta.

62 artikla

Pääjohtaja

1. Pääjohtaja otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2. Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon perusteella.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistään kutsua antamaan selvitys Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio toteuttaa arvioinnin, jossa otetaan huomioon pääjohtajan toiminnan arviointi ja viraston tulevat tehtävät ja haasteet.

4. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

5. Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan selvitys Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6. Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua jatketun toimikautensa lopussa toiseen kertaan saman toimen valintamenettelyyn.

7. Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan komission ehdotuksen perusteella toimivan hallintoneuvoston päätöksellä.

63 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö

Virasto voi myös käyttää kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, jotka eivät ole henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisessa palvelussuhteessa virastoon.

Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa annetaan säännökset kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä viraston palvelukseen.

12 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

64 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

65 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

1. Vastaanottavan jäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja vastaanottavan jäsenvaltion välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt ja viimeistään vuonna 2015.

2. Vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava viraston moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja Eurooppa-suuntautuneet koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

66 artikla

Vastuut

3. Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

4. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

5. Jos kyseessä on sopimussuhteeseen perustumaton vastuu, virasto korvaa jäsenvaltioiden lakeihin sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstöön kuuluvat ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

6. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista 3 kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat.

67 artikla

Kielijärjestelyt

1. Virastoon sovelletaan säännöksiä, joista on säädetty Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetussa asetuksessa N:o 1[18].

2. Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

68 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen viraston toimintaan

1. Viraston toimintaan voivat osallistua ne kolmannet maat, erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat maat, laajentumispolitiikan maat ja EFTA-maat, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksen, jolla kyseiset maat ovat ottaneet käyttöön ja soveltavat unionin lainsäädäntöä tai sen vastaavia kansallisia toimenpiteitä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan soveltamista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti viraston ja kolmansien maiden välillä on tehtävä järjestelyjä, joilla vahvistetaan näiden maiden osallistumista viraston toimintaan ja erityisesti tällaisen osallistumisen luonnetta ja laajuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tällaisiin järjestelyihin on sisällyttävä rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevia määräyksiä. Niissä voidaan määrätä äänioikeudettomasta edustuksesta hallintoneuvostossa.

Virasto allekirjoittaa järjestelyt saatuaan komission suostumuksen ja kuultuaan hallintoneuvostoa asiasta.

69 artikla

Yhteistyö kansallisten viranomaisten ja elinten kanssa

1. Virasto voi 12, 16, 17 ja 18 artiklan täytäntöönpanoon liittyen tehdä sopimuksia asianomaisten kansallisten viranomaisten, erityisesti kansallisten turvallisuusviranomaisten, sekä muiden toimivaltaisten elinten kanssa.

2. Sopimuksissa voidaan sopia joidenkin viraston tehtävien teettämisestä kansallisilla viranomaisilla; tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi asiakirjojen tarkastaminen ja valmistelu, teknisen yhteensopivuuden toteaminen, tarkastuskäyntien suorittaminen ja teknisten selvitysten laatiminen.

3. Virasto huolehtii siitä, että sopimuksiin sisältyy vähintään tehtävien tarkka kuvaus ja suoritteita koskevat ehdot, suoritteiden toimittamiselle asetetut määräajat sekä maksujen suuruus ja aikataulu.

4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset eivät rajoita viraston yleistä vastuuta hoitaa 12, 16, 17 ja 18 artiklassa säädettyjä tehtäviään.

70 artikla

Avoimuus

Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[19].

Hallintoneuvosto hyväksyy viimeistään [...] toimenpiteet, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista käytännössä.

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan perusteella tehdyistä viraston päätöksistä voidaan kannella oikeusasiamiehelle perussopimuksen 228 artiklan nojalla tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa perussopimuksen 263 artiklan nojalla.

Virastossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

71 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

Virasto soveltaa turvallisuutta koskevia periaatteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelemista koskeviin komission turvallisuussäännöksiin, joista säädetään komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä komission päätöksessä 2001/844/EY, EHTY, Euratom. Tämä koskee muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja säilyttämistä.

72 artikla

Petosten torjunta

1. Helpottaakseen asetuksen (EY) N:o 1073/1999 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa virasto liittyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan viraston kaikkiin työntekijöihin.

2. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3. OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999[20] ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[21] säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

4. Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemiin yhteistyösopimuksiin sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltojensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista

13 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

73 artikla

Asetuksen 12, 16, 17 ja 18 artiklaan liittyvät delegoidut säädökset

1. Siirretään komissiolle valta antaa 74 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 12, 16, 17 ja 18 artiklaan liittyviä maksuja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä vahvistetaan erityisesti ne toimet, joista 12, 16, 17 ja 18 artiklan mukaisia maksuja veloitetaan, sekä maksujen suuruus ja suorittamistapa.

3. Maksut veloitetaan

a)      ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien sekä kalustoyksikköjen ja kalustoyksikkötyyppien markkinoille saattamista koskevia lupien, mukaan lukien mahdollinen maininta niiden yhteensopivuudesta verkkojen ja ratojen kanssa, antamisesta ja uusimisesta;

b)      turvallisuustodistusten antamisesta ja uusimisesta;

c)      palvelusuorituksista; maksujen on määräydyttävä kunkin yksittäisen palvelusuorituksen todellisten kustannusten perusteella;

d)      muutoksenhakujen käsittelystä.

Kaikki maksut on ilmoitettava ja maksettava euromääräisinä.

4. Maksujen suuruus on vahvistettava tasolle, jolla varmistetaan, että niistä saatavien tulojen määrällä voidaan täysin kattaa annetuista palveluista aiheutuneet kustannukset. Kaikki viraston henkilöstön 3 kohdassa tarkoitetuista toimista aiheutuvat menot, mukaan lukien työnantajan suhteelliset maksut eläkejärjestelmään, on erityisesti otettava huomioon näissä kustannuksissa. Jos maksuilla katettavien palvelujen suorittamisesta aiheutuu huomattava epätasapaino toistuvasti, maksujen tason tarkistaminen on pakollista.

74 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 73 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 73 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 73 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

75 artikla

Komiteamenettely

Komissiota avustaa direktiivin 96/48/EY 21 artiklalla perustettu komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

76 artikla

Arviointi ja tarkistaminen

1. Viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka viides vuosi komissio teettää arvioinnin, jossa arvioidaan erityisesti viraston ja sen toimintatapojen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti tarvetta muuttaa viraston valtuutusta ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.

2. Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sen päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle ja viraston hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

3. Joka toisen arvioinnin yhteydessä arvioidaan myös viraston saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen tavoitteet, valtuutus ja tehtävät.

77 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Virasto korvaa asetuksella (EY) N:o 881/2004 perustetun Euroopan rautatieviraston ja toimii sen seuraajana kaikkien omistusten, sopimusten, oikeudellisten velvoitteiden, työsopimusten, taloudellisten sitoumusten ja vastuiden osalta.

2. Poiketen siitä, mitä 43 artiklassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 881/2004 mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimitetyt hallintoneuvoston jäsenet pysyvät tehtävässään, kunnes heidän toimikautensa tämän asetuksen mukaisen hallintoneuvoston jäseninä päättyy.

Poiketen siitä, mitä 49 artiklassa säädetään, pääjohtaja, joka on nimitetty asetuksen (EY) N:o 881/2004 mukaisesti, pysyy tehtävässään, kunnes hänen toimikautensa päättyy.

3. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 61 artiklassa säädetään, kaikkia tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia työsopimuksia noudatetaan niiden voimassaolon päättymispäivään asti.

78 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 881/2004.

79 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta.

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[22]

06: Liikkuvuus ja liikenne

0602: Maa-, lento- ja meriliikennepolitiikka

060208: Euroopan rautatievirasto

06020801: Euroopan rautatievirasto – Rahoitusosuus osastoihin 1 ja 2

06020802: Euroopan rautatievirasto – Rahoitusosuus osastoon 3

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[23].

ý Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Tavoitteet / EU:n lisäarvo Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti:

Virasto edistää yhteentoimivaa, turvallista ja kestävää rautatieliikennettä, josta EU:n talous ja EU:n kansalaiset hyötyvät. Tämä noudattaa täysin Eurooppa 2020 ‑strategian kolmea ensisijaista tavoitetta:

– Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen. Virasto edesauttaa mahdollisimman korkeiden teknisten normien kehittämistä raideliikenteen kalustoyksiköitä ja infrastruktuuria varten ja siten edistää osaamista ja innovointia.

– Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen. Virasto edistää EU:n liikennealan muuttamista kestävämmäksi ja ympäristöä säästävämmäksi, minkä myötä rajoitetaan päästöjen kokonaistasoa ja energian kulutusta. Rautatieliikenne vaikuttaa 20-20-20-ilmasto/energiatavoitteiden ja lippulaivahankkeen ”Resurssitehokas Eurooppa” saavuttamiseen. Virasto myötävaikuttaa alakohtaiseen täytäntöönpanoon.

– Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen. Kun ajatellaan syrjäisiä alueita ja niiden yhteyksiä ydinalueeseen, rautatieliikenne on oleellinen tekijä varmistettaessa alueellinen yhteenkuuluvuus. Se tarjoaa kohtuuhintaisen ja kestävän liikennevälineen suurelle osalle väestöstä, mikä osaltaan lisää sosiaalista liikkuvuutta ja työllistämismahdollisuuksia, ja auttaa kaventamaan eroa köyhempien ja rikkaampien alueiden ja maiden välillä EU:ssa.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Talousarvioala: 06 02

Toiminto toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: 060208 Euroopan rautatievirasto:

– Alamomentti 06 02 08 01 – Euroopan rautatievirasto – Avustus osastoille 1 ja 2 (hallintomenot)

– Alamomentti 06 02 08 02 – Euroopan rautatievirasto – Avustus osastolle 3 (toimintamenot)

Erityistavoitteet:

Erityistavoite nro 1: Tehostaa rautateiden turvallisuustodistusten antamista ja lupamenettelyjä antamalla yhteisiä turvallisuustodistuksia, kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupia ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupia sekä varmistaa syrjimättömyys.

Erityistavoite nro 2: Lisätä EU:n rautatiekehyksen johdonmukaisuutta valvomalla kansallisia rautatieviranomaisia ja vähentämällä kansallisia rautatiesääntöjä.

Erityistavoite nro 3: Parantaa EU:n rautatielainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista lisäämällä tukea komissiolle, jäsenvaltioille ja sidosryhmille.

Erityistavoite nro 4: Auttaa komissiota rautatieliikenteen yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevan sekundaarilainsäädännön luomisessa ja ajantasaistamisessa, mukaan lukien turvallisuutta koskevan yhteisen lähestymistavan kehittäminen.

Erityistavoite nro 5: Varmistaa ERTMS:n johdonmukainen kehittäminen EU:ssa ja edistää ERTMS:ää EU:n ulkopuolella.

Erityistavoite nro 6: Varmistaa veturinkuljettajien asianmukainen hyväksyminen ja hoitaa muut asiaan liittyvät direktiivin 2007/59/EY mukaiset tehtävät.

Erityistavoite nro 7: Ylläpitää ja päivittää julkisia rekistereitä ja tietokantoja, jotka koskevat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta.

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tulokset, jotka liittyvät erityistavoitteisiin:

Erityistavoitteen nro 1 tulos: Hakijoille aiheutuvat kustannukset alenevat; turvallisuustodistusten, kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien antamiseen kuluva aika lyhenee; kaikkiin hakijoihin sovelletaan EU:ssa samoja edellytyksiä; varmistetaan, ettei toimijoita syrjitä.

Erityistavoitteen nro 2 tulos: EU:n rautatielainsäädännön soveltamisen ja kansallisten viranomaisten käytäntöjen yhdenmukaistaminen; lakisääteisten vaatimusten ja toimintaolosuhteiden selkeytyminen ja lisääntynyt avoimuus EU:ssa, kun tarpeettomat säännöt poistetaan; molemmat vähentävät toimijoihin kohdistuvia syrjiviä käytäntöjä.

Erityistavoitteen nro 3 tulos: Sidosryhmät ja jäsenvaltiot pääsevät parempaan käsitykseen rautatielainsäädännöstä, mikä johtaa yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen jouhevampaan toimintaan; komission eri yksiköiden toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus lisääntyvät.

Erityistavoitteen nro 4 tulos: Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen yhteentoimivuus paranee ja turvallisuus on korkealla tasolla, mikä hyödyttää rautatieyrityksiä, asiakkaita ja matkustajia.

Erityistavoitteen nro 5 tulos: ERTMS:n täytäntöönpano on johdonmukaista EU:ssa, ja ERTMS-laitteet noudattavat voimassa olevia eritelmiä; ERTMS-standardeja on saatu edistettyä EU:n ulkopuolella.

Erityistavoitteen nro 6 tulos: Veturinkuljettajia kohdellaan johdonmukaisesti EU:ssa.

Erityistavoitteen nro 7 tulos: Lisää avoimuutta rautatiesektorin sidosryhmille, jäsenvaltioille ja suurelle yleisölle rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevien tärkeiden tietojen suhteen.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Erityistavoitteen nro 1 indikaattorit:

– annettujen turvallisuustodistusten lukumäärä

– annettujen kalustoyksikön markkinoillesaattamislupien lukumäärä

– annettujen ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien lukumäärä.

Erityistavoitteen nro 2 indikaattorit:

– kansallisten viranomaisten laatimien tarkastuskertomusten lukumäärä

– peruttujen kansallisten sääntöjen lukumäärä

– ristiinhyväksytyiksi ilmoitettujen kansallisten sääntöjen lukumäärä

– muut valvontaan ja seurantaan liittyvät tuotokset.

Erityistavoitteen nro 3 indikaattorit:

– rautatielainsäädännön täytäntöönpanoa arvioivien raporttien lukumäärä

– arvioitujen rautatiehankkeiden lukumäärä

– järjestettyjen tiedotus- ja koulutustilaisuuksien (työpajat, konferenssit) lukumäärä

– laadittujen tulkitsevien asiakirjojen lukumäärä

– tehtyjen avustusvierailujen lukumäärä

– muut lisääntyneeseen apuun liittyvät tuotokset.

Erityistavoitteen nro 4 indikaattorit:

– uusista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (YTE) komissiolle toimitettujen suositusten lukumäärä

– yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) tarkistuksista komissiolle toimitettujen suositusten lukumäärä

– uusista yhteisistä turvallisuusmenetelmistä (YTM) komissiolle toimitettujen suositusten lukumäärä

– yhteisten turvallisuusmenetelmien (YTM) tarkistuksista komissiolle toimitettujen suositusten lukumäärä

– komissiolle, jäsenvaltioille ja muille sidosryhmille toimitettujen lausuntojen lukumäärä

– laadittujen vaikutusten arviointien ja kustannus-hyötyanalyysien lukumäärä

– muut parantuneeseen yhteentoimivuuteen ja turvallisuuteen liittyvät tuotokset.

Erityistavoitteen nro 5 indikaattorit:

– annettujen ERTMS:n muutoksia ja uusia versiota koskevien suositusten lukumäärä

– vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn ja ERTMS-laitteiden EY-tarkastusmenettelyn toteuttamista arvioivien, komissiolle toimitettujen raporttien lukumäärä

– ERTMS-hankkeiden tekniseen yhteensopimattomuuteen liittyvien, komissiolle toimitettujen suositusten lukumäärä

– muut tuotokset, jotka liittyvät ERTMS:n johdonmukaisen kehittämisen ja käytön varmistamiseen.

Erityistavoitteen nro 6 indikaattorit:

– veturinkuljettajista annetun direktiivin mukaisesti hyväksyttyjen veturinkuljettajien lukumäärä

– muut tuotokset, jotka liittyvät veturinkuljettajia koskevien edellytysten yhdenmukaistamiseen.

Erityistavoitteen nro 7 indikaattorit:

– perustettujen ja hallinnoitujen julkisten tietokantojen ja rekistereiden lukumäärä

– muut tuotokset, jotka liittyvät rautateihin liittyvien tietojen avoimuuteen.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Annetaan rautatievirastolle mahdollisuus hoitaa uudet tehtävänsä ja katetaan edelleen riittävällä tavalla nykyiset tehtävät, jotka ovat tarpeen rautateiden täysin yhteentoimivien ja turvallisten sisämarkkinoiden (yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen) luomiseksi.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n nykyisestä osallistumisesta (Euroopan rautatieviraston tehtävistä) säädetään rautatieviraston perustamisasetuksessa (EY) N:o 881/2004. Lisäksi direktiiveissä 2004/49/EY, 2008/57/EY ja 2007/59/EY on annettu virastolle suoraan ja välillisesti muita tehtäviä. Komission edellä mainittujen direktiivien nojalla hyväksymä runsaslukuinen sekundaarilainsäädäntö (erityisesti YTE:t, YTM:t, YTT:t) on samaan tapaan vaikuttanut rautatieviraston toimintaan ja tehtäviin. Tämän asetuksen tavoitteena on yhdistää kaikki viraston nykyiset tehtävät yhteen säädökseen ja laajentaa rautatieviraston tehtävät niille aloille, joilla se on perusteltua.

Linjassa vuonna 2011 annetun liikenteen valkoisen kirjan (Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää) ja tämän aloitteen ohessa esitettävän vaikutusten arvioinnin tulosten kanssa tämä ehdotus tuo uutta EU:n lisäarvoa poistamalla rautatiealan nykyiset tekniset ja hallinnolliset esteet erityisesti seuraavin tavoin:

– tehdään raideliikenteen kalustoyksikköjen lupien ja rautatieyritysten turvallisuustodistusten antamisesta tehokkaampaa (halvempaa ja nopeampaa) ja puolueettomampaa siirtämällä nämä tehtävät EU:n tasolle

– lisätään EU:n rautatiesäännöstön johdonmukaisuutta ja soveltamista sallimalla se, että virasto seuraa niiden kansallisten viranomaisten toimintaa, jotka ovat aktiivisia rautateiden yhteentoimivuuden ja turvallisuuden aloilla

– helpotetaan nopeampaa edistymistä kohti rautateiden aidosti yhteisiä EU:n standardeja lisäämällä rautatieviraston toimintaa kansallisten rautatiesääntöjen vähentämiseksi

– parannetaan EU:n varojen käyttöä rautatiealalla (TEN, koheesiorahasto, rakennerahastot, tutkimusohjelmat jne.).

EU:n osallistuminen rautatieviraston välityksellä tuo paljon lisäarvoa seuraavien ansiosta:

– erityisen rakenteen ja pätevän henkilöstön käyttö; näistä osa on jo käytettävissä

– myönteiset kokemukset kokeilluista ja testatuista menetelmistä (esimerkiksi jo perustetun ja toiminnassa olevan kansallisten turvallisuusviranomaisten verkoston käyttö)

– objektiivisuus ja puolueettomuus, joita sidosryhmät arvostavat suuresti.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Rautatievirastoasetuksen ja viraston toiminnan (2009–2010) arviointi sekä EU:n virastojen yleinen arviointi vuonna 2009 osoittivat viraston tarjoaman lisäarvon.

Tässä aloitteessa pyritään soveltamaan (rautatievirastoasetusta tarkistamalla) rautatievirastosta tehdyn arvioinnin, tilintarkastustuomioistuimen, sisäisen tarkastuksen yksikön ja erillisvirastoista annetun komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen julkilausuman suosituksia. Erityisesti tämä koskee sisäistä rakennetta, hallinnointia ja toimintaa.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotus on linjassa vuoden 2011 liikenteen valkoisen kirjan kanssa ja erityisesti aloitteiden 1 ja 19 kanssa.

– ”Otetaan käyttöön yhteinen kulkuneuvon tyyppihyväksyntämalli ja yhteinen rautatieyrityksen turvallisuussertifiointi vahvistamalla Euroopan rautatieviraston (ERA) roolia”.

– ”Vahvistetaan Euroopan rautatieviraston ERAn roolia rautatieliikenteen turvallisuuden alalla, erityisesti sen suorittamassa valvonnassa, joka koskee kansallisten turvallisuusviranomaisten toteuttamia kansallisia turvallisuustoimenpiteitä ja niiden asteittaista yhdenmukaistamista”.

Ehdotus on linjassa rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevan EU:n politiikan ja lainsäädännön kanssa, erityisesti direktiivien 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) ja 2008/57/EY (rautateiden yhteentoimivuusdirektiivi) kanssa. Myös mainittuja direktiivejä muutetaan osana tätä aloitetta. Kaikki kolme tarkistettua säädöstä ovat kytköksissä toisiinsa. Niillä pyritään poistamaan jäljellä olevat hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti omaksumalla yhteinen lähestymistapa turvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskeviin sääntöihin eri puolilla EU:ta toimivien rautatieyritysten mittakaavaetujen lisäämiseksi, vähentämällä hallinnollisia kustannuksia, nopeuttamalla hallinnollisia menettelyjä sekä välttämällä peiteltyä syrjintää.

Lisäksi aloite on osa laajempaa neljättä rautatiepakettia, jolla pyritään – edellä kuvattujen tavoitteiden lisäksi – avaamaan rautateiden kotimaiset henkilöliikennemarkkinat ja optimoimaan infrastruktuurin hallinta. Synergiaa odotetaan erityisesti infrastruktuurin käyttöoikeuksiin liittyvän syrjinnän vähentämisessä, mikä alentaisi uusien toiminnanharjoittajien markkinoillepääsyn esteitä.

Rautatieviraston tarkistettujen tehtävien ja TEN-T-toimeenpanoviraston välillä on myös merkittävää synergiaa suhteessa rautatiehankkeiden arviointiin, rahoille saatavaan suurempaan vastineeseen ja EU:n varoin rahoitettujen hankkeiden tehokkuuteen.

Lisäksi tämä aloite on linjassa tilintarkastustuomioistuimen, sisäisen tarkastuksen yksikön ja erillisvirastoista annetun komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen julkilausuman suositusten kanssa ja panee ne täytäntöön. Se on myös linjassa rautatievirastosta tehdyn arvioinnin kanssa.

Lisäksi aloitteella pyritään sisällyttämään rautatievirastoasetukseen useita tehtäviä ja toimintoja, jotka on osoitettu virastolle muilla säädöksillä, erityisesti direktiivillä 2007/59/EY sekä komission päätöksillä yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (YTE) ja yhteisistä turvallisuusmenetelmistä (YTM).

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2015 ja päättyy vuonna 2020,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[24]

¨ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

x välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– x yhteisöjen perustamille elimille[25]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Kaikki EU:n virastot toimivat tiukan seurantajärjestelmän alaisuudessa; seurantaan osallistuvat kunkin viraston oma sisäinen tarkastus, komission sisäinen tarkastus, hallintoneuvosto, komissio, tilintarkastustuomioistuin ja budjettivallan käyttäjä. Tätä rautatieviraston perustamisasetuksessa säädettyä järjestelmää sovelletaan edelleen.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Ei ole.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Ei sovelleta.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Rautatieviraston perustamisasetuksen 41 artiklaan on sisällytetty petosten torjuntatoimia, joita edelleen sovelletaan.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...] || JM/EI-JM ([26]) || EFTA-mailta[27] || ehdokas­mailta[28] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1.1 || 06.02.08 [rautatieviraston budjettikohta] || EI-JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

Ennen kuin ehdotuksen arvioituja vaikutuksia käsitellään yksityiskohtaisesti, on tärkeää korostaa, että arvioidut vaikutukset ovat tässä vaiheessa alustavia, sillä asia riippuu siitä, millaisena budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuosien 2014–2020 uuden monivuotisen rahoituskehyksen.

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (käypinä hintoina, kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1 || Älykäs ja osallistava kasvu

PO: MOVE || || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2015–2020 YHTEENSÄ

Ÿ Hallintomäärärahat || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 06.02.08 [Rautatieviraston budjettikohta] Perusta: – lähtökohta – TAE 2013 (25 milj. euroa), – henkilöstön 2 %:n vähennys vuosina 2014–2017, – 1 %:n korotus vuosibudjettiin vuotuisten tarkistusten vuoksi. Vuodesta 2017 alkaen saadaan veloitettavista maksuista ulkopuolisia tuloja, joten EU:n talousarviosta ei tarvita määrärahoja uutta henkilöstöä varten. || Sitoumukset || (1) || 25,613 (mukaan lukien 0,113 uusia tehtäviä varten) || 26  (mukaan lukien 0,3 uusia tehtäviä varten) || 26 (0 uusia tehtäviä varten) || 26,25 (0 uusia tehtäviä varten) || 26,5 (0 uusia tehtäviä varten) || 26,75 (0 uusia tehtäviä varten) || 157,113 (josta 0,413 kattamaan uudet tehtävät vuosina 2015–2016)

Maksut || (2) || 25,613 || 26 || 26 || 26,25 || 26,5 || 26,75 || 157,113

PO MOVE:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (5)=1+3 || 25,613 || 26 || 26 || 26,25 || 26,5 || 26,75 || 157,113 (josta 0,413 kattamaan uudet tehtävät vuosina 2015–2016)

Maksut || (6)=2+4 || 25,613 || 26 || 26 || 26,25 || 26,5 || 26,75 || 157,113

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =5 || 25,613 || 26 || 26 || 26,25 || 26,5 || 26,75 || 157,113 (josta 0,413 kattamaan uudet tehtävät vuosina 2015–2016)

Maksut || =6 || 25,613 || 26 || 26 || 26,25 || 26,5 || 26,75 || 157,113

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (käypinä hintoina, kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2015–2020 YHTEENSÄ

PO: MOVE ||

Ÿ Henkilöresurssit Perusta: rautatievirastoon liittyviä kysymyksiä käsittelevää PO MOVE:n henkilöstöä varten nykyisin varatut määrärahat (0,655 milj. euroa – 5 henkilöstön jäsentä) sovellettuna kuhunkin vuoteen + 1 %:n vuotuinen tarkistus || 0,655 || 0,66 || 0,665 || 0,67 || 0,675 || 0,68 || 4,005

Ÿ Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

PO MOVE YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,655 || 0,66 || 0,665 || 0,67 || 0,675 || 0,68 || 4,005

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,655 || 0,66 || 0,665 || 0,67 || 0,675 || 0,68 || 4,005

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 26,268 || 26,66 || 26,665 || 26,92 || 27,175 || 27,43 || 161,118

Maksut || 26,268 || 26,66 || 26,665 || 26,92 || 27,175 || 27,43 || 161,118

3.2.2. Esitys rautatieviraston henkilöstösuunnitelmaksi vuosiksi 2015–2020

KAIKKI UUSI HENKILÖSTÖ RAHOITETAAN ULKOPUOLISILTA VELOITETTAVILLA MAKSUILLA VUODESTA 2017 ALKAEN:

Rautatieviraston suunniteltu henkilöstö vuosina 2015–2020 [Perusta: henkilöstötaulukossa 143 henkilöstön jäsentä vuonna 2013 ja 2 %:n vähennys vuoteen 2017 mennessä (-2–3 henkilöä vuotta kohden)] || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

AD-ura-alue || || 101 || 100 || 99 || 99 || 99 || 99

Uudet AD-ura-alueen virkamiehet || || 0 || 0 || 12 || 14 || 14 || 14

AD-ura-alue yhteensä || || 101 || 100 || 111 || 113 || 113 || 113

AST-ura-alue || || 37 || 36 || 34 || 34 || 34 || 34

Uudet AST-ura-alueen virkamiehet || || 0 || 0 || 4 || 4 || 4 || 4

AST-ura-alue yhteensä || || 37 || 36 || 38 || 38 || 38 || 38

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet – välisumma || || 138 || 136 || 149 || 151 || 151 || 151

Kansalliset asiantuntijat || || 6 || 6 || 6 || 6 || 6 || 6

Uudet kansalliset asiantuntijat || || 2 || 5 || 12 || 13 || 13 || 13

Kansalliset asiantuntijat yhteensä || || 8 || 11 || 18 || 19 || 19 || 19

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || || 15 || 15 || 15 || 15 || 15 || 15

Uudet sopimussuhteiset toimihenkilöt || || 1 || 3 || 7 || 9 || 10 || 12

Sopimussuhteiset toimihenkilöt yhteensä || || 16 || 18 || 22 || 24 || 25 || 27

Uudet virat/toimet yhteensä || || 5 || 10 || 35 || 40 || 41 || 43

Vaikutus henkilöstötaulukkoon sisältyviin virkoihin/toimiin || || 0 || 0 || 16 || 18 || 18 || 18

KAIKKI YHTEENSÄ || || 162 || 165 || 189 || 194 || 195 || 197

|| || || || || || ||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallinto- ja toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää toiminta- ja hallintomäärärahoja seuraavasti:

– Huomatkaa, että jäljempänä esitetyt tuotokset liittyvät rautatieviraston koko talousarvioon (osastot 1+ 2+3).

– Huomatkaa, että erityistavoitteessa nro 1 tuotosten kustannukset ovat tuloa rautatievirastolle: Virasto perii ulkopuolisilta hakijoilta maksun näiden asiakirjojen myöntämisestä. Sen vuoksi ne on merkitty sulkuihin, eikä niitä lisätä kaikkien tuotosten kokonaiskustannuksiin.

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ ||

||

Tyyppi[29] || Keski-määr. kustan-nukset || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä yhteen­sä || Kustannuk­set yhteensä ||

ERITYISTAVOITE NRO 1[30] Tehostaa rautateiden turvallisuustodistusten antamista ja lupamenettelyjä antamalla yhteisiä turvallisuustodistuksia, kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupia ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupia sekä varmistaa syrjimättömyys. || || || || || || || || || || || || || ||

Yhteiset turval­lisuus­todistukset || Annettujen turval­lisuus­todistusten lukumäärä || (0,01) - katetaan maksuilla || 0 || || 0 || || 110 || (1,1) || 110 || (1,1) || 110 || (1,1) || 110 || (1,1) || 440 || (4,4) katetaan maksuilla

Kalusto­yksikköjen mark­kinoille­saattamis­luvat || Annettujen kalusto­yksikköjen mark­kinoille­saattamis-lupien lukumäärä || (0,017) - katetaan maksuilla || 0 || || 0 || || 456 || (7,752) || 452 || (7,684) || 449 || (7,632) || 447 || (7,598) || 1804 || (30,67) katetaan maksuilla

ERTMS:n järjes­telmä­viranomai­sena toimimi­nen || Annettujen ratalait­teiden ohjaus-, hallinta- ja merkin­anto-osajärjes­telmien käyttöön­ottolupien lukumäärä || (0,05) katetaan maksuilla || 0 || || 0 || || 30 || (1,5) || 32 || (1,6) || 35 || (1,75) || 40 || (2) || 137 || (6,85) katetaan maksuilla

Välisumma erityistavoite nro 1 || || || || || || (10,352) || || (10,384) || || (10,482) || || (10,698) || || (41,92)

ERITYISTAVOITE NRO 2: Lisätä EU:n rautatiekehyksen johdonmukaisuutta valvomalla kansallisia rautatieviranomaisia ja vähentämällä kansallisia rautatiesääntöjä || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kus­tannus || Luku­määrä yhteen­sä || Kustannuk­set yhteensä

Kansal­lisiin viranomai­siin kohdistuva seuranta || Laadittujen tarkastus­kertomusten lukumäärä || 0,2 || 2 || 0,4 || 3 || 0,6 || 5 || 1 || 5 || 1 || 5 || 1 || 5 || 1 || 25 || 5

Erilaisten kansallisten sääntöjen vähentä­minen ja ristiin­hyväksyn­nän lisääminen || Peruttujen kansallisten sääntöjen lukumäärä || 0,0015 || 1000 || 1,5 || 1500 || 2,25 || 1500 || 2,25 || 2000 || 3 || 1500 || 2,25 || 1500 || 2,25 || 9000 || 13,5

Ristiinhyväksy­tyiksi ilmoitettujen kansallisten sääntöjen lukumäärä || 0,001 || 1000 || 1,0 || 1000 || 1,0 || 1000 || 1,0 || 1000 || 1,0 || 1000 || 1,0 || 1000 || 1,0 || 8000 || 6,0

Muut || Muut valvontaan ja seurantaan liittyvät tuotokset || 0,001 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 125 || 0,125 || 125 || 0,125 || 150 || 0,15 || 150 || 0,15 || 750 || 0,75

Välisumma erityistavoite nro 2 || || || || || || || || || || || || || || 25,25

ERITYISTAVOITE NRO 3: Parantaa EU:n rautatielainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista lisäämällä tukea komissiolle, jäsenvaltioille ja sidosryhmille; muut tehtävät || || || || || || || || || || || || || ||

Komis­sion avusta-minen || Rautatie­lainsäädännön täytäntöönpanoa arvioivien raporttien lukumäärä || 0,1 || 3 || 0,3 || 5 || 0,5 || 7 || 0,7 || 10 || 1 || 14 || 1 || 18 || 1 || 57 || 5,7

Arvioitujen rautatiehankkeiden lukumäärä || 0,05 || 5 || 0,25 || 7 || 0,35 || 10 || 0,5 || 15 || 0,75 || 20 || 1 || 25 || 1,25 || 82 || 4,1

Jäsen­valtioiden ja muiden sidos-ryhmien avustami­nen || Järjestettyjen tiedotus- ja koulutus­tilaisuuksien (työpajat, konferenssit) lukumäärä || 0,1 || 5 || 0,5 || 7 || 0,7 || 10 || 1 || 12 || 1,2 || 14 || 1,4 || 16 || 1,6 || 64 || 6,4

Laadittujen tulkitsevien asiakirjojen lukumäärä || 0,1 || 2 || 0,2 || 2 || 0,2 || 4 || 0,4 || 8 || 0,8 || 10 || 1 || 10 || 1 || 36 || 3,6

Tehtyjen avustusvierailujen lukumäärä || 0,1 || 2 || 0,2 || 4 || 0,4 || 8 || 0,8 || 10 || 1 || 10 || 1 || 12 || 1,2 || 46 || 4,6

Muut tehtävät || Muut lisääntyneeseen apuun liittyvät tuotokset || 0,001 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 600 || 0,6

Välisumma erityistavoite nro 3 || || || || || || || || || || || || || || 25

ERITYISTAVOITE NRO 4: Auttaa komissiota rautatieliikenteen yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevan sekundaarilainsäädännön luomisessa ja ajantasaistamisessa, mukaan lukien turvallisuutta koskevan yhteisen lähestymistavan kehittäminen || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä yhteen­sä || Kustannuk­set yhteensä

Yhteen­toimivuu­den lisääminen || Komissiolle toimitettujen uusien YTE:ien lukumäärä || 1 || 0 || 0 || 0 || 0 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 4 || 4

Komissiolle toimitettujen tarkistettujen YTE:ien lukumäärä || 0,6 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 24 || 14,4

Turvalli­suustason lisääminen || Komissiolle toimitettujen uusien YTM:ien lukumäärä || 1 || 0 || 0 || 0 || 0 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 1 || 4 || 4

Komissiolle toimitettujen tarkistettujen YTM:ien lukumäärä || 0,6 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 4 || 2,4 || 24 || 14,4

Yhtenäisen euroop­palaisen rautatie­alueen toiminnan edistämi­nen || Komissiolle, jäsenvaltioille ja sidosryhmille toimitettujen lausuntojen lukumäärä || 0,2 || 6 || 1,2 || 6 || 1,2 || 8 || 1,6 || 8 || 1,6 || 8 || 1,6 || 8 || 1,6 || 44 || 8,8

Laadittujen vaikutusten arviointien ja kustannus-hyötyanalyysien lukumäärä || 0,06 || 20 || 1,2 || 20 || 12 || 25 || 1,5 || 27 || 1,62 || 29 || 1,74 || 30 || 1,8 || 151 || 9,06

Muut || Muut parantuneeseen yhteentoimivuu­teen ja turvallisuuteen liittyvät tuotokset || 0,006 || 50 || 0,3 || 80 || 0,48 || 80 || 0,48 || 80 || 0,48 || 80 || 0,48 || 80 || 0,48 || 450 || 2,7

Välisumma erityistavoite nro 4 || || || || || || || || || || || || || || 57,36

ERITYISTAVOITE NRO 5: Varmistaa ERTMS:n johdonmukainen kehittäminen EU:ssa ja edistää ERTMS:ää EU:n ulkopuolella || || || || || || || || || || || || || ||

ERTMS:n järjes­telmä­viranomaisena toimimi­nen || Annettujen ERTMS:n muutoksia ja uusia versiota koskevien suositusten lukumäärä || 0,7 || 2 || 1,4 || 2 || 1,4 || 4 || 2,8 || 5 || 3,5 || 6 || 4,2 || 8 || 5,6 || 27 || 18,9

ERTMS:n täytän­töönpanon tarkasta­minen || Vaatimusten­mukaisuuden arviointimenettelyn ja ERTMS-laitteiden EY-tarkastusmenettelyn toteuttamisesta laadittujen raporttien lukumäärä || 0,04 || 8 || 0,32 || 12 || 0,48 || 20 || 0,8           || 25 || 1 || 30 || 1,2 || 30 || 1,2 || 125 || 5

ERTMS-hankkeiden tekniseen yhteensopimat­tomuuteen liittyvien suositusten lukumäärä || 0,1 || 3 || 0,3 || 3 || 0,3 || 5 || 0,5 || 8 || 0,8 || 10 || 1 || 12 || 1,2 || 41 || 4,1

Muut tehtävät || Muut tuotokset, jotka liittyvät ERTMS:n johdonmukaisen kehittämisen ja käytön varmistamiseen || 0,001 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 100 || 0,1 || 600 || 0,6

Välisumma erityistavoite nro 5 || || || || || || || || || || || || || || 28,6

ERITYISTAVOITE NRO 6: Varmistaa veturinkuljettajien asianmukainen hyväksyminen ja hoitaa muut asiaan liittyvät direktiivin 2007/59/EY mukaiset tehtävät || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä yhteen­sä || Kustannuk­set yhteensä

Veturin­kuljettajia koskevien perusteiden yhden­mukaista­minen || Veturinkuljettajista annetun direktiivin mukaisesti veturinkuljettajia koskevien edellytysten yhdenmukaista­miseksi toteutettujen toimenpiteiden lukumäärä || 0,6 || 2 || 1,2 || 2 || 1,2 || 2 || 1,2 || 2 || 1,2 || 2 || 1,2 || 2 || 1,2 || 12 || 7,2

Muut tuotokset || 0,001 || 10 || 0,01 || 10 || 0,01 || 10 || 0,01 || 10 || 0,01 || 10 || 0,01 || 10 || 0,01 || 60 || 0,6

Välisumma erityistavoite nro 6 || || || || || || || || || || || || || || 7,8

ERITYISTAVOITE NRO 7: Ylläpitää ja päivittää julkisia rekistereitä ja tietokantoja, jotka koskevat rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta || || || || || || || || || || || || || ||

Suurem­man avoimuu­den tarjoami­nen sidos­ryhmille ja suurelle yleisölle rauta­teiden turval­lisuudesta ja yhteen­toimivuu­desta || Perustettujen ja hallinnoitujen julkisten tietokantojen ja rekistereiden lukumäärä || 0,1 || 15 || 1,5 || 17 || 1,7 || 20 || 2 || 20 || 2 || 25 || 2,5 || 25 || 2,5 || 122 || 12,2

Muut tuotokset || 0,001 || 10 || 0,01 || 10 || 0,01 || 15 || 0,015 || 15 || 0,015 || 15 || 0,015 || 15 || 0,015 || 80 || 0,8

Välisumma erityistavoite nro 7 || || || || || || || || || || || || || || 13

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || 157,01

3.2.4. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4.1. Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

Laskentaperusta: rautatievirastoon liittyviä kysymyksiä käsittelevä PO MOVE:n nykyinen henkilöstö (5 henkilöä, 0,131 milj. euroa henkilöä ja vuotta kohden + 1 %:n vuotuinen tarkistus) sovellettuna kuhunkin vuoteen; rautatieviraston lisääntyneet valtuudet eivät edellytä henkilöstömäärän lisäystä.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2015–2020 YHT.

Virkamiehet (AD-ura-alue) || 0,655 || 0,66 || 0,665 || 0,67 || 0,675 || 0,68 || 4,005

Virkamiehet (AST-ura-alue) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Sopimussuhteiset toimihenkilöt || || || || || || ||

Väliaikaiset toimihenkilöt || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Kansalliset asiantuntijat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 0,655 || 0,66 || 0,665 || 0,67 || 0,675 || 0,68 || 4,005

3.2.4.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Laskentaperusta: rautatievirastoon liittyviä kysymyksiä käsittelevä PO MOVE:n nykyinen henkilöstö (5 henkilöä, 0,131 milj. euroa henkilöä ja vuotta kohden) sovellettuna kuhunkin vuoteen; rautatieviraston lisääntyneet valtuudet eivät edellytä henkilöstömäärän lisäystä.

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 5 || 5 || 5 || 5 || 5 || 5

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna )[31]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

XX 01 04 yy[32] || – päätoimipaikassa[33] || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

– EU:n ulkop. edustustoissa || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Muu budjettikohta (mikä?) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 5 || 5 || 5 || 5 || 5 || 5

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || PO MOVE:n nykyinen henkilöstö, joka käsittelee rautatievirastoon liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien – viraston suosituksesta rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla hyväksyttyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden (komission päätökset ja asetukset) hallinnointi – rautatieviraston hallinnollinen koordinointi ja valvonta: työohjelmat, monivuotiset henkilöstöpoliittiset suunnitelmat, hallintoneuvoston ja sen alakomiteoiden kokoukset – politiikan koordinointi: osallistuminen rautatieviraston työryhmiin, työohjelman sisältö, komission rautatievirastolle antamat toimeksiannot, työryhmätason kokoukset – rautatieviraston lausuntojen hallinnointi – rautatievirastoon komission kannalta liittyvät varainhoitoa ja tilinpäätöstä koskevat velvollisuudet (esimerkiksi talousarvio, vastuuvapauden myöntäminen).

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.5. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ¨  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– x Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

Rautatievirastoa koskevaa budjettikohtaa (06.02.08) on mukautettava tässä rahoitusselvityksessä täsmennettyyn summaan (yhteensä 157,113 milj. euroa vuosina 2015–2020).

Toistaiseksi rahoituskehyksessä on virastoja varten ainoastaan ohjeelliset määrät. Rautatieviraston osalta ohjeellinen määrä arvioitiin ennen kuin vaikutusten arvioinnin tulokset ja muut tähän aloitteeseen liittyvät laskelmat olivat tiedossa.

Vuosina 2015–2020 rautatieviraston asema muuttuu täydessä toimintavalmiudessa olevasta virastosta uusia tehtäviä hoitavaksi virastoksi.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[34].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.6. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä

EFTA-rahoitus Norjalta ja Islannilta 2 prosenttia talousarviosta || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 3

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 0,5 || 3

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ¨ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– x Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– x vaikutukset omiin varoihin

– ¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[35]

2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Rautatievirastoa koskeva budjettikohta 06.02.08 || || || || 10,352 || 10,384 || 10,482 || 10,698

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Jotkin rautatievirastolle osoitettavat tehtävät (turvallisuustodistukset, kalustoyksikköjen markkinoillesaattamisluvat ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottoluvat) mahdollistavat sen, että ulkopuolisilta hakijoilta peritään maksu todistusten ja lupien antamisesta.

Vaikutusten arvioinnin mukaan uusien tehtävien hoito alkaa vuonna 2017. Rautatieviraston tulot on laskettu seuraavasti:

          – turvallisuustodistuksen antaminen: 0,01 miljoonaa euroa

          – kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien antaminen: 0,017 miljoonaa euroa

          – ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien antaminen: 0,05 miljoonaa euroa

          – kunakin vuonna tehtävien kaikentyyppisten päätösten lukumäärät esitetään taulukossa 3.2.3.

Yhteenveto laskentatavasta:

Vaikutustenarviointiraportissa esitetyt maksut on laskettu ottamalla huomioon keskimääräiset maksut, jotka toimijat nykyisin maksavat turvallisuustodistuksesta tai kalustoyksikön markkinoillesaattamisluvasta EU:ssa. Vastaavaa lähestymistapaa sovellettiin ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönottolupien antamiseen. Maksujen suuruudessa hyvin paljon vaihtelua. Myös EU15-jäsenvaltioissa suoritettujen maksujen (noin 20 000 turvallisuustodistuksista ja 28 000 euroa luvista) ja EU12-jäsenvaltioissa suoritettujen maksujen (noin 3 000 euroa turvallisuustodistuksista ja 17 000 euroa luvista) välillä oli huomattava ero. Maksujen tulevaa tasoa arvioitaessa otaksuttiin – ottaen huomioon viraston henkilöstökustannukset ja hakemusten käsittelyssä käytettävät virtaviivaisemmat menettelyt – että tasoksi olisi parasta määrittää alhaisen ja korkean keskiarvon keskipiste.

On tärkeää huomata, että maksuja varten esitetyt laskelmat koskevat kaikentyyppisten turvallisuustodistusten ja kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupien keskiarvoja: vaikutusten arviointia tukevassa tutkimuksessa yksilöitiin neljä turvallisuustodistustyyppiä ja 20 kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupatyyppiä. Vaikka rautatievirastossa harjoitettu keskittämisprosessi johtaa siihen, että todistus- ja lupatyyppien lukumäärä vähenee, luokkia on kuitenkin edelleen useita. Esimerkiksi veturin ja vaunun lupamenettelyä varten on edelleen eri menettely. Niinpä maksut eriytetään näissä kahdessa luokassa. Erityisesti vaunun lupamaksut ovat keskimääräistä alhaisempia, vetureiden ja monivaunuyksikköjen puolestaan keskimääräistä korkeampia.

Vaikutustenarviointiraportissa määritetyn luvun (hinta lupaa tai todistusta kohden) on tarkoitus olla keskiarvo; viraston tehtävänä on määrittää eri luokkien tarkat maksut varmistaen samalla, että kerättyjen maksujen keskiarvo on sama tai suurempi kuin edellä mainittu keskiarvo. Laskelman tavoitteena on kuitenkin antaa realistinen mutta varovainen arvio viraston tuloista, eikä ole poissuljettua, että kerättävät maksut voivat johtaa korkeampaan keskimääräiseen arvoon, jos se on tarpeen ja perusteltua.

Lupien ja todistusten lukumäärän laskentaperusteena käytettiin lupien ja todistusten nykyistä tasoa. Turvallisuustodistusten suhteen oletettiin tulevien vuosien osalta, että markkinatulokkaiden määrä johtaisi siihen, että annettavien turvallisuustodistusten määrä kasvaisi ajan mittaan mutta että toisaalta määrä pienenisi sen vuoksi, että turvallisuustodistustyypit saattavat muuttua. Varovaisena arviona oletettiin sen vuoksi, ettei turvallisuustodistusten vuotuinen kokonaismäärä muuttuisi.

Kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupiin sovellettiin hieman erilaista lähestymistapaa: mallin perustana käytettiin sidosryhmiltä ja tutkimuksista saatuja nykyisiä lupatasoja. Vaikka uusia toiminnanharjoittajia on todennäköisesti enemmän ja näin ollen hyväksyttäväksi tulee absoluuttisesti mitattuna enemmän kalustoyksiköitä, uudet toiminnanharjoittajat todennäköisesti hyödyntävät toimivaksi osoitettua teknologiaa ja sen myötä sellaista liikkuvaa kalustoa, jolle on jo annettu todistus. Koska standardisointi lisääntyy teollisuudessa, tulevaisuudessa kalustoyksikkötyypeille tarvitsee todennäköisesti myöntää vähemmän lupia, joten lupien lukumäärä laskenee hieman. Jälleen kerran mallissa arviointi tehtiin erikseen EU15- ja EU12-jäsenvaltioiden osalta.

PO MOVE katsoo, että laskelmat ovat luotettavia ja että ne asianmukaisesti perustuvat nykyisiin ja todennettavissa oleviin tietoihin, jotka on saatu sidosryhmiltä ja Euroopan rautatievirastolta. Lisätietoa menetelmistä annetaan tämän ehdotuksen ohessa esitettävässä vaikutustenarviointiraportissa, erityisesti sen liitteessä VII.      

[1]               http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/127599.pdf.

[2]               COM(2012) 299 final.

[3]               COM(2012) 259 final.

[4]               http://ec.europa.eu/transport/evaluations/doc/2011_era-evaluation-881-2004.pdf.

[5]               EUVL C…, s. …

[6]               EUVL C…, s. …

[7]               EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1.

[8]               EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1.

[9]               EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[10]               EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

[11]               Komission päätös 98/500/EY, tehty 20 päivänä toukokuuta 1998, Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävien alakohtaisten neuvottelukomiteoiden perustamisesta (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 27).

[12]               EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13.

[13]               EUVL L 51, 23.2.2012, s. 1.

[14]             EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22.

[15]             EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

[16]             EUVL L 315, 3.12.2007, s. 51.

[17]             Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72).

[18]             EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.

[19]             EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

[20]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[21]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[22]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[23]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[24]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[25]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[26]               JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[27]               EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. .

[28]               Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[29]               Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[30]               Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoite/erityistavoitteet…”.

[31]               CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT= vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”); JED = ”Jeune Expert en Délégation” (nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa); LA = paikalliset toimihenkilöt; SNE = kansalliset asiantuntijat. .

[32]               Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[33]               Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[34]               Ks. toimielinten välisen sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[35]               Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.