PERUSTELUT

1.           Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategian[1] lippulaivahankkeilla ”Resurssitehokas Eurooppa” ja ”Innovaatiounioni” pyritään ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, energian ja luonnonvarojen niukkuus, sekä parantamaan kilpailukykyä ja saavuttamaan energiavarmuus luonnonvarojen ja energian entistä tehokkaammalla käytöllä. Tämän strategian mukaisesti valkoisessa kirjassa Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää[2] kehotettiin vähentämään liikenteen öljyriippuvuutta ja asetettiin tavoitteeksi, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoden 2050 loppuun mennessä. Valkoisessa kirjassa todetaan, että komissio aikoo laatia ”kestävän vaihtoehtoisten polttoaineiden strategian, joka kattaa myös tarvittavan infrastruktuurin” (aloite 24) ja antaa ”tankkausinfrastruktuureja koskevat ohjeistot ja standardit” (aloite 26).

Komission tiedonannossa eurooppalaisesta vaihtoehtoisten polttoaineiden strategiasta[3] arvioidaan tärkeimpiä saatavilla olevia vaihtoehtoisia polttoaineita öljyn korvaamiseksi ja samalla liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Siinä myös ehdotetaan kattavaa luetteloa toimenpiteistä, joilla edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämistä Euroopassa ja joilla täydennetään muita toimintamalleja, joilla vähennetään öljyn kulutusta ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Tärkeimmät vaihtoehtoiset polttoaineet ovat sähkö, vety, biopolttoaineet ja maakaasu (paineistettu maakaasu (CNG), nesteytetty maakaasu (LNG), synteesikaasureitin kautta nesteytetty maakaasu (GTL) ja nestekaasu (LPG)).

Vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoille saattamisen ja kuluttajahyväksynnän keskeisenä esteenä pidetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin ja ajoneuvojen ja infrastruktuurin välistä rajapintaa koskevien yhteisten teknisten eritelmien puuttumista.

Tämän direktiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentaminen ja tällaista infrastruktuuria koskevien yhteisten teknisten eritelmien täytäntöönpano unionissa. Direktiivin tavoitteena on helpottaa markkinavoimien toimintaa ja edistää tällä aloitteella Euroopan talouden kasvua.

2.           Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

Komissio toteutti vuosina 2010 ja 2011 kattavia valmistelutoimia ja toimialan ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisia tulevaisuuden liikennepolttoaineita käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän välityksellä, ja se toteutti kohdennetun kuulemisen marras-joulukuussa 2011. Lisäksi se kuuli jäsenvaltioiden asiantuntijoita liikenne- ja ympäristöasioita käsittelevän yhteisen asiantuntijaryhmän välityksellä vuonna 2011, jäsenvaltioiden autoteollisuuden asiantuntijoita, toimialaa ja kansalaisyhteiskuntaa korkean tason CARS 21 ‑ryhmässä vuosina 2010–2012 ja suurta yleisöä julkisissa verkkokuulemisissa elokuun ja lokakuun 2011 välisenä aikana sekä järjesti tulevaisuuden liikennepolttoaineita käsitelleen konferenssin osana Euroopan unionin kestävän energian teemaviikkoa vuonna 2011.

Kahden asiantuntijaryhmän ja korkean tason CARS 21 ‑ryhmän laatimat raportit, julkisen konferenssin tiivistelmät ja julkisissa ja sidosryhmille kohdennetuissa kuulemisissa saadut vastaukset on julkaistu komission internetsivustolla[4].Useita tutkimuksia on toteutettu. Puhtaita liikennejärjestelmiä käsittelevässä tutkimuksessa (Study on Clean Transport Systems) tarkasteltiin, kuinka vaihtoehtoisilla polttoaineilla voidaan edistää liikenteen valkoisessa kirjassa asetettuun kasvihuonekaasupäästöjen 60 prosentin vähennystavoitteeseen pääsemistä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin liittyvien yhteisten teknisten eritelmien täytäntöönpanoa koskevassa tutkimuksessa (CTS Implementation Study on Alternative Fuels Infrastructure) arvioitiin eri vaihtoehtoja EU:n laajuisen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämiseksi[5]. EU:n liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä käsittelevässä tutkimuksessa (EU Transport GHG: Routes to 2050)[6] tarkasteltiin erityisesti tämän aloitteen kannalta merkityksellisiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyviä kysymyksiä, ja tutkimuksen päätelmissä korostettiin, että ajoneuvojen teknisen tehokkuuden jatkuvalla parantamisella on keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden rinnalla yleisen toimintapoliittisen paketin kustannustehokkuuden varmistamisessa.

Vaikutustenarvioinnissa, joka esitetään yhdessä tämän ehdotuksen kanssa, tarkasteltiin tärkeimpien vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuritilannetta. Siinä arvioitiin erilaisia toimintavaihtoehtoja tarvittavan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamiseksi ja yhteisten teknisten eritelmien täytäntöön panemiseksi.

3.           Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

Tässä direktiiviehdotuksessa säädetään vaatimuksista, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseen liittyviä kansallisia toimintakehyksiä ja vaihtoehtoisten polttoaineiden vähimmäisinfrastruktuurin rakentamista, mukaan lukien yhteisten teknisten eritelmien täytäntöönpano.

Infrastruktuurin vähimmäiskattavuutta ehdotetaan pakolliseksi sähkön, vedyn ja maakaasun (paineistettu maakaasu (CNG) ja nesteytetty maakaasu (LNG)) osalta, koska se on keskeinen edellytys näiden vaihtoehtoisten polttoaineiden kuluttajahyväksynnän saavuttamiseksi (jalansijan saamiseksi markkinoilla) ja sille, että toimiala kehittää teknologiaa edelleen ja saattaa sen laajempaan käyttöön.

Tämä ehdotus edellyttää, että jokaisessa jäsenvaltiossa otetaan käyttöön vähimmäismäärä sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteitä, joista 10 prosenttia on oltava julkisia. Ehdotuksessa määritellään kullekin jäsenvaltiolle latauspisteiden vähimmäismäärä, joka perustuu sähkökäyttöisille ajoneuvoille jo monissa jäsenvaltioissa asetettuihin kansallisiin tavoitteisiin, ja siinä ekstrapoloidaan myös latauspisteiden koko unionissa odotettavissa oleva kokonaismäärä. Sähkökäyttöisten ajoneuvojen määrän voidaan odottaa kasvavan niissä jäsenvaltioissa, joissa kaupungistumisaste on korkeampi, sillä sähkökäyttöisiä ajoneuvoja käytetään pääasiassa taajamissa, koska niiden toimintamatka on rajallinen ja koska niiden avulla voidaan vähentää huomattavasti epäpuhtauspäästöjä ja melua. Sähkökäyttöisille ajoneuvoille tarvitaan lisäksi vähintään kaksi latauspistettä ajoneuvoa kohti akun täyteen lataamista varten ja tietty määrä julkisia latauspisteitä ajoittaista täydentävää lataamista varten toimintamatkaa koskevan huolen poistamiseksi.

Latauspisteiden ja ajoneuvojen välisiä rajapintoja ja maasähkön syöttämistä vesialuksiin koskevat yhteiset tekniset eritelmät on otettava käyttöön.

Olemassa olevaa vetytankkauspisteiden verkkoa, jota on tähän mennessä rakennettu vetykäyttöisten ajoneuvojen esittelyhankkeiden yhteydessä, on täydennettävä, jotta vetykäyttöiset ajoneuvot voisivat liikkua yksittäisen jäsenvaltion alueella. Tämä mahdollistaisi myös sen, että vetykäyttöiset ajoneuvot voisivat liikkua koko unionin alueella. Tämä voi toimia perustana mahdollisesti myöhemmin rakennettavalle Euroopan laajuiselle verkolle. Tämä edellyttää vetytankkauspisteiden yhteisten teknisten eritelmien käyttöönottoa.

Nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä on rakennettava Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon kaikkiin meri- ja sisävesisatamiin ja kyseisen runkoverkon moottoriteiden varsille enimmäisetäisyyksiä noudattaen. Nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä ja moottoriajoneuvojen paineistetun maakaasun (CNG) tankkauspisteitä koskevat yhteiset tekniset eritelmät on otettava käyttöön.

CNG-tankkauspisteitä on rakennettava tarvittava määrä, jotta CNG-ajoneuvot voivat liikkua koko unionin alueella.

Kuluttajien tiedonsaannin vuoksi tarvitaan selkeää ja yksinkertaista tietoa markkinoilla olevien polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuudesta. Tällainen tieto on merkittävä tankkauspisteiden jakelulaitteisiin, ajoneuvojen ohjekirjoihin ja ajoneuvoihin.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden valikoimaan ja infrastruktuurin kattavuuteen olisi voitava tehdä tarkistuksia ja polttoaineita ja niiden infrastruktuuria koskevista teknisistä eritelmistä olisi voitava säätää delegoiduilla säädöksillä.

Polttoaineita ja niiden ajoneuvoihin soveltuvuutta koskevien kuluttajatietojen antamisessa käytettävät keinot olisi voitava määritellä täytäntöönpanosäädöksillä.

Kaikki keskeiset seikat tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on sisällytetty tämän ehdotuksen johdanto-osan kappaleisiin, artikloihin ja liitteisiin. Sen vuoksi tausta-asiakirjoja ei tarvita.

3.1.        Oikeusperusta – säädöstyyppi

Tämän direktiiviehdotuksen tavoitteena on edistää kestävää liikennettä pitkällä aikavälillä tukemalla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista. Tämä toimi perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklan d alakohtaan. Tähän ehdotukseen sisältyvillä määrällisillä velvoitteilla varmistetaan ennustettavissa olevat puitteet toimialalle ja kuluttajille. Jäsenvaltioiden edellytetään ottavan käyttöön kansalliset toimintakehykset, joita varten tässä direktiiviehdotuksessa vahvistetaan vähimmäissisältö. Jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus valita itse täytäntöönpanomenetelmät asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Direktiivin täytäntöön panemiseen liittyvän joustavuuden ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää välineitä, joita ne pitävät kaikkein kustannustehokkaimpina direktiivissä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.2         Ehdotuksen sisältö

1 artiklassa määritellään direktiivin soveltamisala, joka edellyttää yhteisten teknisten eritelmien käyttöönottoa ja vähimmäisinfrastruktuurin rakentamista liikenteen vaihtoehtoisina liikennepolttoaineina käytettävää sähköä, maakaasua (nesteytetty maakaasu (LNG) ja paineistettu maakaasu (CNG)) ja vetyä varten.

2 artikla sisältää käsitteiden määritelmät direktiivin tarkoituksiin.

3 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön kansalliset toimintakehykset vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden ja infrastruktuurin kehittämiseksi. Artiklaan sisältyy myös jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä koskevia säännöksiä ja säännöksiä, joissa edellytetään raportointia komissiolle, minkä jälkeen komissio arvioi kyseiset kansalliset toimintakehykset.

4 artiklassa asetetaan vaatimukset, jotka koskevat sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteiden vähimmäismäärää kussakin jäsenvaltiossa ja yhteisiä teknisiä eritelmiä, jotka tällaisen infrastruktuurin on täytettävä.

5 artiklassa vaaditaan, että niiden jäsenvaltioiden alueella, joissa on jo olemassa vetytankkauspisteitä, on rakennettava riittävä määrä on vetytankkauspisteitä, jotta vetykäyttöiset ajoneuvot voivat liikkua kaikkialla asianomaisen jäsenvaltion alueella. Siinä myös määritellään yhteiset tekniset eritelmät, jotka tällaisen infrastruktuurin on täytettävä.

6 artiklassa edellytetään, että Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon kaikki meri- ja sisävesisatamat varustetaan nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteillä, ja siinä määritellään yhteiset tekniset eritelmät, jotka tällaisen infrastruktuurin on täytettävä. Artiklassa myös edellytetään riittävää määrää paineistetun maakaasun (CNG) tankkauspisteitä enimmäisetäisyyksiä noudattaen, jotta CNG-ajoneuvot voivat liikkua koko unionin alueella. Siinä niin ikään määritellään yhteiset tekniset eritelmät, jotka CNG:n tankkauspisteiden on täytettävä.

7 artiklassa määritellään polttoaineita ja niiden ajoneuvoihin sopivuutta koskevat yhteiset kuluttajatiedot, jotka on merkittävä tankkauspisteiden jakelulaitteisiin, ajoneuvojen ohjekirjoihin ja ajoneuvoihin.

8 artiklassa säädetään delegoituja säädöksiä koskevasta menettelystä.

9 artiklassa säädetään täytäntöönpanosäädöksiä koskevasta komiteamenettelystä.

10 artiklassa vahvistetaan aikataulu ja sisältö jäsenvaltioiden ja komission raportoinnille.

11 artiklassa määritellään määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kansallisten täytäntöönpanosäädösten tiedoksi antamista koskeva menettely.

12 artiklassa säädetään tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

Liitteessä I määritellään, mitkä osa-alueet on vähintään sisällytettävä kansallisiin toimintakehyksiin.

Liitteessä II vahvistetaan sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteiden vähimmäismäärä kussakin jäsenvaltiossa.

Liitteessä III määritellään tekniset eritelmät, jotka koskevat sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteitä, maasähkön syöttämistä vesialuksiin, vetytankkauspisteitä, maakaasun (LNG ja CNG) tankkauspisteitä ja polttoaineita koskevia standardeja, joita on noudatettava kuluttajille liikennepolttoaineista annettavissa tiedoissa.

Toissijaisuusperiaate

Unionin oikeudesta toimia liikenteen alalla määrätään SEUT-sopimuksen yhteistä liikennepolitiikkaa koskevan VI osaston 90 ja 91 artiklassa.

Unionin aloite tällä alalla on tarpeen, koska jäsenvaltioilla ei ole tarvittavia oikeudellisia välineitä, joilla vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista ja teknisten eritelmien toteuttamista voidaan koordinoida koko Euroopan tasolla.

Tällä alalla Euroopan tasolla toteutettavan toimen lisäarvo perustuu ongelman eli vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin puuttumisen ylikansalliseen luonteeseen. Ajoneuvojen, vesialusten ja laitteiden valmistajien on tuotettava tuotteitaan suuressa mittakaavassa yksille yhteisille unionin markkinoille. Niiden on myös voitava luottaa siihen, että kehitys on johdonmukaista eri jäsenvaltioissa. Vastaavasti kuluttajat ja liikenteen käyttäjät odottavat, että vaihtoehtoista polttoainetta käyttävillä ajoneuvoilla ja vesialuksilla on mahdollista liikkua kaikkialla Euroopassa. Euroopan tason toimella voidaan koordinoida koko unionin markkinoita ja panna yhteiset tekniset eritelmät täytäntöön kaikkialla unionin alueella.

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi ehdotettu toimi koskee vaihtoehtoisista polttoaineista ainoastaan sähköä, vetyä ja maakaasua (LNG ja CNG), joiden markkinoiden puutteellinen toiminta edellyttää julkisen vallan toimia, ja kahta liikennemuotoa (maantie- ja vesiliikenne), joiden osalta pienimmän välttämättömän verkon kehittäminen ei onnistu ilman unionin tukea. Näiden liikennemuotojen osuus on yli 80 prosenttia rahti- ja henkilöliikenteen määristä. Näissä liikennemuodoissa vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää öljyriippuvuutta, parantaa Euroopan kilpailukykyä sekä pienentää kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjä.

4.           Talousarviovaikutukset

EU: n talousarvioon kohdistuu ainoastaan vähäisiä kustannuksia, jotka liittyvät direktiivin täytäntöönpanon seurantaan.

2013/0012 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[7],

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[8],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[9],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Tiedonannossaan EUROOPPA 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia[10] komission tavoitteena on lisätä kilpailukykyä ja energiavarmuutta luonnonvarojen ja energian tehokkaammalla käytöllä.

(2) Valkoisessa kirjassa Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää[11] vaadittiin liikenteen öljyriippuvuuden vähentämistä. Sen vuoksi komissio ryhtyi kehittämään kestävää vaihtoehtoisten polttoaineiden strategiaa ja tarvittavaa infrastruktuuria. Valkoisessa kirjassa myös asetettiin tavoitteeksi, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosenttia vuoden 2050 loppuun mennessä.

(3) Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY[12] uusiutuvien energialähteiden tavoitteeksi asetettiin kymmenen prosentin osuus liikennepolttoaineista.

(4) Sidosryhmien ja kansallisten asiantuntijoiden kuulemisen sekä asiantuntemuksen[13] perusteella sähkö, vety, biopolttoaineet, maakaasu ja nestekaasu (LPG) määritettiin tärkeimmiksi vaihtoehtoisiksi polttoaineiksi, joilla on mahdollisuudet pitkäaikaiseen öljyn korvaamiseen ja hiilestä irtautumiseen.

(5) Korkean tason CARS 21 ‑ryhmän 6 päivänä kesäkuuta 2012 päivätyssä raportissa[14] todetaan, että unionin laajuisen yhdenmukaistetun vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin puuttuminen haittaa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen markkinoille saattamista ja hidastaa ympäristöhyötyjen saamista niistä. Komission tiedonantoon CARS 2020: Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista autoteollisuutta koskeva toimintasuunnitelma[15] sisältyy korkean tason CARS 21 ‑ryhmän antamat keskeiset suositukset, ja siinä esitetään kyseisiin suosituksiin perustuva toimintasuunnitelma. Tämä direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista on yksi komission ilmoittamista keskeisistä toimista.

(6) Olisi vältettävä sitä, että sisämarkkinat pirstaloituvat vaihtoehtoisten polttoaineiden koordinoimattoman markkinoille saattamisen takia. Kaikkien jäsenvaltioiden koordinoiduilla toimintakehyksillä olisi varmistettava pitkän aikavälin varmuus, jota ajoneuvo- ja polttoaineteknologiaan ja infrastruktuurin rakentamiseen tehtävät julkiset ja yksityiset investoinnit edellyttävät. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön kansalliset toimintakehykset, joissa ne määrittelevät päämääränsä, tavoitteensa ja tukensa vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi, mukaan lukien tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen. Jäsenvaltioiden olisi toimittava yhteistyössä naapurijäsenvaltioidensa kanssa alueellisella ja makroalueellisella tasolla neuvottelemalla keskenään ja hyödyntäen yhteisiä toimintakehyksiä erityisesti silloin, kun tarvitaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurikatteen jatkumista valtion rajojen yli tai uuden infrastruktuurin rakentamista valtioiden rajojen läheisyyteen. Komission olisi huolehdittava tällaisten kansallisten toimintakehysten koordinoimisesta ja niiden johdonmukaisuudesta unionin tasolla sekä arvioitava niitä määräajoin.

(7) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevia unionin ja kansallisia tukitoimenpiteitä olisi oltava mahdollista soveltaa ainoastaan kansallisiin toimintakehyksiin sisältyviin polttoaineisiin, jotta julkinen tuki voidaan kohdistaa koordinoituun sisämarkkinoiden kehittämiseen, jonka tavoitteena on vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävillä ajoneuvoilla ja vesialuksilla toteutuva unionin laajuinen liikkuvuus.

(8) Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevat tukitoimenpiteet olisi toteutettava Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisesti.

(9) Biopolttoaineet ovat biomassasta tuotettuja polttoaineita, jotka määritellään direktiivissä 2009/28/EY[16]. Biopolttoaineet ovat nykyisin tärkein vaihtoehtoisten polttoaineiden laji. Niiden osuus on 4,4 prosenttia unionin liikenteestä. Niillä voidaan vähentää kokonaishiilidioksidipäästöjä huomattavasti, jos ne tuotetaan kestävällä tavalla eivätkä aiheuta maankäytön välillisiä muutoksia. Ne voisivat tarjota puhdasta energiaa kaikille liikennemuodoille. Rajallinen tarjonta ja kestävyyteen liittyvät näkökohdat voivat kuitenkin rajoittaa niiden käyttöä.

(10) Koska vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä ei ole yhdenmukaistettu unionin tasolla, ei ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja tarjontapuolella ja unionin laajuista liikkuvuutta kysyntäpuolella. On tarpeen rakentaa uusia infrastruktuuriverkkoja erityisesti sähköä, vetyä ja maakaasua (nesteytetty maakaasu (LNG) ja paineistettu maakaasu (CNG)) varten.

(11) Sähkö on puhdas polttoaine, minkä vuoksi sähkökäyttöisten kaksi- ja nelipyöräisten ajoneuvojen käyttö on erityisen houkuttelevaa taajamissa, koska kyseisillä ajoneuvoilla voidaan parantaa ilmanlaatua ja vähentää melua. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteitä otetaan käyttöön riittävän kattavasti – vähintään kaksi kertaa ajoneuvojen lukumäärä – ja kymmenen prosenttia niistä olisi oltava julkisia latauspisteitä. Lisäksi latauspisteiden käyttöönotossa olisi keskityttävä erityisesti taajamiin. Sähkökäyttöisen ajoneuvon omistavat yksityishenkilöt ovat suuressa määrin riippuvaisia mahdollisuudesta käyttää latauspisteitä joukkopysäköintialueilla kuten kerrostalojen sekä toimisto- ja liikekiinteistöjen pysäköintialueilla. Viranomaisten olisi annettava kansalaisten auttamiseksi säännökset, joilla varmistetaan, että kiinteistökehittäjät ja kiinteistöjen hallinnoijat rakentavat tarvittavan infrastruktuurin, jossa on riittävästi sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteitä.

(12) Kun infrastruktuuria kehitetään sähkökäyttöisiä ajoneuvoja varten, on tarpeen ottaa huomioon kyseisen infrastruktuurin vuorovaikutus sähköverkon kanssa sekä unionin sähköpolitiikka. Sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteiden käyttöönotosta ja hallinnoinnista olisi kehitettävä kilpailevat markkinat, joille kaikilla infrastruktuurin markkinoille saattamisesta tai sillä toiminnan harjoittamisesta kiinnostuneilla osapuolilla on vapaa pääsy.

(13) Sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla voitaisiin edistää sähköverkon vakautta siten, että ajoneuvojen akut ladattaisiin sähköverkosta silloin, kun sähkön yleinen kysyntä on alhaista, ja sähköä syötettäisiin akuista takaisin sähköverkkoon silloin, kun sähkön yleinen kysyntä on korkea. Sen vuoksi latauspisteissä olisi käytettävä älykkäitä mittausjärjestelmiä, ja latauspisteestä saatavan sähkön olisi oltava markkinahintaista, jotta sähkön joustavaa kulutusta (ja varastointia) edistetään dynaamisella hinnoittelulla.

(14) Kun kyse on muista kuin julkisista sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteistä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava yhdenmukaisuus ja pyrittävä maksimoimaan synergiaedut, joita saadaan sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY[17] liitteessä I olevan 2 kohdan mukaisesta velvoitteesta johtuvista älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottosuunnitelmista. Julkiset latauspisteet eivät tällä hetkellä sisälly direktiivin 2009/72/EY VI luvussa määriteltyihin jakeluverkonhaltijan säänneltyihin toimintoihin.

(15) Komissio antoi vuonna 2010 eurooppalaisille standardointielimille toimeksiannon (M468) antaa uusia standardeja tai tarkistaa olemassa olevia standardeja. Tavoitteena oli varmistaa sähkönsyöttöpisteiden ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauslaitteiden yhteentoimivuus ja yhteenliitettävyys. CEN/CENELEC perusti teemaryhmän (Focus Group), joka julkaisi raportin lokakuussa 2011. Raportissa annetaan kylläkin useita suosituksia, mutta teemaryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen yhdestä yhteisestä standardoidusta rajapinnasta. Sen vuoksi tarvitaan uusia toimia, jotta voidaan tarjota ilman patenttioikeutta oleva ratkaisu, jolla varmistetaan yhteentoimivuus kaikkialla EU:ssa.

(16) Maasähköpisteet voivat palvella meri- ja sisävesiliikennettä puhtaan energian lähteenä erityisesti meri- ja sisävesiliikenteen satamissa, joissa ilmanlaatu tai melutasot ovat huonot.

(17) Vetykäyttöisten ajoneuvojen, mukaan lukien vetykäyttöiset kaksipyöräiset ajoneuvot, markkinaosuus on tällä hetkellä erittäin pieni, ja riittävän vetytankkausinfrastruktuurin rakentaminen on välttämätöntä, jotta vetykäyttöisten ajoneuvojen käyttöönotto voisi olla mahdollista laajemmassa mittakaavassa.

(18) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että moottoriajoneuvoja varten rakennetaan julkinen vetytankkausinfrastruktuuri, jossa tankkauspisteiden väliset etäisyydet mahdollistavat vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen liikkumisen koko valtion alueella. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että taajamissa sijaitsee tietty määrä tankkauspisteitä. Tämä mahdollistaisi vetykäyttöisten ajoneuvojen liikkumisen koko unionin alueella.

(19) Unionissa on tällä hetkellä käytössä noin 3 000 maakaasukäyttöisten ajoneuvojen tankkauspistettä. Uusia tankkauspisteitä olisi helppo ottaa käyttöön ja niihin olisi helppo syöttää maakaasua unionin olemassa olevan hyvin kehittyneen jakeluverkon alueella edellyttäen, että kaasun laatu on riittävä käytettäväksi nykyistä ja edistynyttä teknologiaa hyödyntävissä maakaasukäyttöisissä ajoneuvoissa.

(20) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että rakennetaan kaasumaisen paineistetun maakaasun (CNG) tankkaamisen moottoriajoneuvoihin mahdollistava julkinen jakeluinfrastruktuuri, jossa tankkauspisteiden väliset etäisyydet mahdollistavat paineistettua maakaasua käyttävien ajoneuvojen liikkumisen koko unionin alueella. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että taajamissa sijaitsee tietty määrä tankkauspisteitä.

(21) Nesteytetty maakaasu (LNG) on houkutteleva polttoainevaihtoehto vesialuksille, jotta ne voivat täyttää meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämistä koskevat vaatimukset rikkipäästöjen valvonta-alueilla. Nämä vaatimukset koskevat puolta Euroopan lähimerenkulun aluksista, ja niistä säädetään neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta 21 päivänä marraskuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/33/EU[18]. Meri- ja sisävesiliikenteen alusten nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden runkoverkon olisi oltava käytössä viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Alustava keskittyminen runkoverkkoon ei saisi sulkea pois sitä, että nesteytettyä maakaasua on pitkällä aikavälillä saatavilla myös runkoverkon ulkopuolella sijaitsevissa satamissa, erityisesti niissä satamissa, jotka ovat tärkeitä muussa kuin kuljetusliikenteessä oleville aluksille (kalastusalukset, offshore-palvelualukset jne.).

(22) Nesteytetty maakaasu saattaisi myös tarjota kustannustehokkaan teknologian raskaita ajoneuvoja varten, jotta ne täyttävät Euro VI -standardien tiukemmat epäpuhtauspäästöjen raja-arvot[19].

(23) Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa[20] säädetyn runkoverkon olisi muodostettava perusta nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin käyttöönotolle, koska se kattaa tärkeimmät liikennevirrat ja mahdollistaa verkosta saatavan hyödyn.

(24) Koska moottoriajoneuvoissa käytettävien polttoainelajien määrä kasvaa ja kansalaisten liikkuvuus maanteillä eri puolilla unionia edelleen lisääntyy, on tarpeen antaa kuluttajille selkeää ja helppotajuista tietoa siitä, kuinka unionin liikennepolttoainemarkkinoilla tarjolla olevat eri polttoaineet sopivat heidän ajoneuvoihinsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn laatuvaatimusten osalta sekä kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisen osalta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden laatuvaatimusten osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/30/EY[21] soveltamista.

(25) Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin säännösten mukauttaminen markkinoiden ja tekniikan kehitykseen, valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti olisi siirrettävä komissiolle, kun kyse on vaihtoehtoisten polttoaineiden valikoimasta, infrastruktuurin ominaisuuksista ja riittävästä kattavuudesta sekä polttoaineita koskevista standardeista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(26) Lataus- ja tankkauspisteiden yhteentoimivuutta koskevat tekniset eritelmät olisi annettava eurooppalaisissa standardeissa, jotka ovat täysin yhteensopivat asiaa koskevien kansainvälisten standardien kanssa. Koska eurooppalaiset standardit puuttuvat, tietyille vaadituille teknisille eritelmille ei voida esittää yksityiskohtaisia viitteitä. Sen vuoksi komission olisi pyydettävä eurooppalaisia standardointielimiä antamaan tällaiset eurooppalaiset standardit eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012[22] 10 artiklan mukaisesti, ja kyseisten standardien olisi soveltuvin osin perustuttava voimassa oleviin kansainvälisiin standardeihin tai meneillään olevaan kansainväliseen standardointityöhön. Jos kansainvälisiä standardeja on jo saatavilla, niihin sisältyviä teknisiä eritelmiä olisi käytettävä väliaikaisena ratkaisuna, kunnes eurooppalaiset standardit annetaan. Niiden standardien osalta, joita ei ole vielä annettu, valmistelu perustuu seuraaviin: i) moottoriajoneuvojen nopean latauksen tasavirtapisteitä koskeva ”konfiguraatio FF, IEC 62196-3:CDV 2012”, ii) vesialusten nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä koskeva ISO TC67/WG10 ja iii) paineistetun maakaasun (CNG) ja nesteytetyn paineistetun maakaasun (LCNG) tankkausta moottoriajoneuvoihin koskeva ISO/TC 252 ‑valmistelu. Komissiolle olisi siirrettävä toimivalta mukauttaa viittaukset koskemaan eurooppalaisissa standardeissa annettuja teknisiä eritelmiä delegoitujen säädösten avulla.

(27) Direktiivin soveltamisen yhteydessä komission olisi kuultava asianomaisia asiantuntijaryhmiä, kuten tulevaisuuden liikennepolttoaineita käsittelevää eurooppalaista asiantuntijaryhmää, joka muodostuu teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoista, sekä liikenne- ja ympäristöasioita käsittelevää yhteistä asiantuntijaryhmää, johon kuuluu jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

(28) Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(29) Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän direktiivin täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä toimivalta vahvistaa yhteiset menettelyt ja eritelmät. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[23] mukaisesti.

(30) Koska tavoitetta edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden laajamittaista kehittämistä ei voida riittävällä tavalla saavuttaa yksittäisten jäsenvaltioiden toimin vaan se edellyttää unionin tason toimia, jotta voidaan varmistaa, että tällaisten ajoneuvojen kysyntä on riittävän suurta mahdollistamaan niiden kustannustehokas kehittäminen eurooppalaisessa teollisuudessa ja jotta vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen liikkuminen kaikkialla unionissa on mahdollista, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla Kohde

Tässä direktiivissä luodaan yhteinen toimenpidekehys vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa, jotta voidaan vähentää liikenteen öljyriippuvuutta, ja siinä vahvistetaan vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista ja yhteisiä teknisiä eritelmiä, mukaan lukien sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteet ja maakaasun (nesteytetty maakaasu (LNG) ja paineistettu maakaasu (CNG)) ja vedyn tankkauspisteet.

2 artikla Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1) ’vaihtoehtoisilla polttoaineilla’ polttoaineita, joilla korvataan fossiilisen öljyn lähteitä liikenteen energianlähteenä ja joilla on mahdollista vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Vaihtoehtoisia polttoaineita ovat:

– sähkö,

– vety,

– biopolttoaineet, siten kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY,

– synteettiset polttoaineet,

– maakaasu, mukaan lukien biometaani kaasumaisessa muodossa (paineistettu maakaasu – CNG) ja nesteytetyssä muodossa (nesteytetty maakaasu – LNG), ja

– nestekaasu (LPG);

2) ’latauspisteellä’ hidasta tai nopeaa latauspistettä tai paikkaa, jossa sähkökäyttöisen ajoneuvon akun fyysinen vaihto on mahdollista;

3) ’hitaalla latauspisteellä’ latauspistettä, joka mahdollistaa sähkön syöttämisen suoraan sähkökäyttöiseen ajoneuvoon enintään 22 kW:n teholla;

4) ’nopealla latauspisteellä’ latauspistettä, joka mahdollistaa sähkön syöttämisen suoraan sähkökäyttöiseen ajoneuvoon yli 22 kW:n teholla;

5) ’julkisella lataus- tai tankkauspisteellä’ lataus- tai tankkauspistettä, johon käyttäjillä on syrjimätön pääsy;

6) ’sähkökäyttöisellä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jota tarkoitetaan puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY[24], jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h ja joka on varustettu yhdellä tai useammalla sähkökäyttöisellä ajomoottorilla, joka ei ole pysyvästi yhteydessä sähköverkkoon, sekä näiden moottoreiden korkeajännitteisiä osia ja järjestelmiä, jotka on galvaanisesti kytketty sähköisen käyttövoimalaitteen korkeajännitteiseen suurjänniteväylään;

7) ’tankkauspisteellä’ minkä tahansa polttoaineen paitsi nesteytetyn maakaasun syöttöä pysyvästi sijoitetun jakelulaitteen kautta;

’nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteellä’ nesteytetyn maakaasun syöttöä kiinteään tai liikkuvaan laitteistoon (mukaan lukien ajoneuvot ja vesialukset) liitetyn pysyvästi sijoitetun jakelulaitteen kautta tai siirrettävästä nesteytettyä kaasua sisältävästä säiliöstä.

3 artikla Kansalliset toimintakehykset

1.           Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava sellainen kansallinen toimintakehys vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden ja infrastruktuurin kehittämiseksi, johon sisältyvät liitteessä I luetellut tiedot ja vähintään seuraavat osa-alueet:

– vaihtoehtoisten polttoaineiden tilan ja tulevan kehityksen arviointi,

– sen arviointi, kuinka vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurikate jatkuu valtion rajojen yli,

– sääntelykehys, jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista,

– toimenpiteet, joilla tuetaan kansallisen toimintakehyksen täytäntöönpanoa,

– laajempaa käyttöä ja tuotantoa tukevat toimenpiteet,

– tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin tukeminen,

– vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä koskevat tavoitteet,

– arvio vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen lukumäärästä vuoden 2020 lopussa,

– sen arviointi, miten nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä tarvitaan sellaisissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon ulkopuolisissa satamissa, jotka ovat tärkeitä muussa kuin kuljetusliikenteessä oleville aluksille, erityisesti kalastusaluksille,

– soveltuvin osin 2 kohdan mukaiset yhteistyöjärjestelyt muiden jäsenvaltioiden kanssa.

2.           Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä neuvottelemalla keskenään tai yhteisten toimintakehysten avulla, jotta voidaan varmistaa, että tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja.

3.           Ainoastaan niihin polttoaineisiin, jotka sisältyvät kansallisiin toimintakehyksiin, voidaan soveltaa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevia unionin ja kansallisia tukitoimenpiteitä.

4.           Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevat tukitoimenpiteet on toteutettava SEUT-sopimukseen sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisesti.

5.           Jäsenvaltioiden on annettava kansalliset toimintakehykset tiedoksi komissiolle [18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta].

6.           Komissio arvioi kansalliset toimintakehykset ja varmistaa johdonmukaisuuden unionin tasolla. Se antaa Euroopan parlamentille kertomuksen kansallisten toimintakehysten arvioinnista vuoden kuluessa kansallisten toimintakehysten vastaanottamisesta.

7.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa 1 kohdassa säädettyä osa-alueiden luetteloa ja liitteessä I lueteltuja tietoja.

4 artikla Sähkön jakelu liikennettä varten

1.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 on sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteitä käytössä vähimmäismäärä eli vähintään liitteessä II olevassa taulukossa mainittu määrä.

2.           Vähintään kymmenen prosenttia latauspisteistä on oltava julkisia.

3.           Sähkökäyttöisten ajoneuvojen hitaiden latauspisteiden on täytettävä liitteessä III olevassa 1.1 kohdassa säädetyt tekniset eritelmät viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen nopeiden latauspisteiden on täytettävä liitteessä III olevassa 1.2 kohdassa säädetyt tekniset eritelmät viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä III olevissa 1.1 ja 1.2. kohdassa tarkoitettujen hitaiden ja nopeiden latauspisteiden laitteet ovat käytettävissä oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

4.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maasähkön syöttöpisteet rakennetaan vesialuksia varten satamiin, edellyttäen että se on kustannustehokasta ja siitä koituu ympäristöhyötyjä.

5.           Meri- ja sisävesiliikenteen käyttöön tarkoitetun maasähkön syöttöpisteiden on täytettävä liitteessä III olevassa 1.3 kohdassa säädetyt tekniset eritelmät viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

6.           Kaikki sähkökäyttöisten ajoneuvojen julkiset latauspisteet on varustettava direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 28 kohdassa määritellyillä älykkäillä mittausjärjestelmillä, ja niiden on oltava mainitun direktiivin 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaiset.

7.           Sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteiden kulutustietoihin ja mittausjärjestelmään sovelletaan direktiivin 2009/72/EY liitteessä I olevan 1 kohdan h alakohtaa ja 2 kohdan viimeistä alakohtaa.

8.           Jäsenvaltiot eivät saa kieltää sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttäjiä ostamasta sähköä miltä tahansa sähkön toimittajalta riippumatta siitä, mihin jäsenvaltioon kyseinen toimittaja on rekisteröitynyt. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajilla on oikeus tehdä sähkösopimuksia samanaikaisesti useiden toimittajien kanssa, jotta sähkön toimituksesta sähkökäyttöistä ajoneuvoa varten voidaan tehdä erillinen sopimus.

9.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuka tahansa henkilö voi perustaa julkisia latauspisteitä ja harjoittaa niillä toimintaa ja että jakeluverkonhaltijat toimivat yhteistyössä ja syrjimättömästi tällaisen henkilön kanssa.

10.         Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisissa latauspisteissä veloitettavat hinnat ovat kohtuullisia ja että niihin ei sisälly lisämaksuja tai kohtuuttoman korkeita käyttömaksuja, joita veloitetaan sellaisilta sähkökäyttöisen ajoneuvon käyttäjiltä, joilla ei ole sopimussuhdetta latauspisteen toiminnanharjoittajan kanssa.

11.         Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti, jotta se voi saattaa liitteessä III olevissa 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa säädetyt tekniset eritelmät ajan tasalle.

5 artikla Vedyn jakelu liikennettä varten

1.           Jäsenvaltioiden, joiden alueella on jo olemassa tämän direktiivin voimaantulopäivänä vetytankkauspisteitä, on varmistettava, että käytössä on riittävä määrä julkisia tankkauspisteitä, joiden välinen etäisyys on enintään 300 kilometriä, jotta vetykäyttöisten ajoneuvojen liikkuminen koko jäsenvaltion alueella on mahdollista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

2.           Moottoriajoneuvoille tarkoitettujen kaikkien vetytankkauspisteiden on oltava liitteessä III olevassa 2 kohdassa säädettyjen teknisten eritelmien mukaiset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

3.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti, jotta se voi saattaa liitteessä III olevassa 2 kohdassa säädetyt tekniset eritelmät ajan tasalle.

6 artikla Maakaasun jakelu liikennettä varten

1.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisia nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä on meri- ja sisävesiliikenteen käytössä Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkon kaikissa merisatamissa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

2.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisia nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä on sisävesiliikenteen käytössä TEN-T-runkoverkon kaikissa sisävesisatamissa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.

3.           Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että nesteytetyllä maakaasulla kulkevat raskaat moottoriajoneuvot voivat liikkua kaikkialla TEN-T-runkoverkon maanteillä. Tätä varten on rakennettava julkisia nesteytetyn maakaasun tankkauspisteitä, joiden välimatka on enintään 400 kilometriä, 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

4.           Kaikkien meri- ja sisävesiliikenteen käyttöön tarkoitettujen nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden on oltava liitteessä III olevassa 3.1 kohdassa säädettyjen teknisten eritelmien mukaiset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

5.           Moottoriajoneuvoille tarkoitettujen kaikkien julkisten nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden on oltava liitteessä III olevassa 3.2 kohdassa säädettyjen teknisten eritelmien mukaiset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

6.           Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on riittävä määrä julkisia paineistetun kaasun (CNG) tankkauspisteitä, joiden välinen etäisyys on enintään 150 kilometriä, jotta paineistetulla kaasulla kulkevat ajoneuvot voivat liikkua kaikkialla unionin alueella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

7.           Moottoriajoneuvoille tarkoitettujen kaikkien paineistetun maakaasun tankkauspisteiden on oltava liitteessä III olevassa 3.3 kohdassa säädettyjen teknisten eritelmien mukaiset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

8.           Kaikissa moottoriajoneuvoille tarkoitetuissa paineistetun maakaasun tankkauspisteissä on jaettavan kaasun laadun sovelluttava nykyisiin ja edistynyttä teknologiaa hyödyntäviin, paineistetulla maakaasulla kulkeviin ajoneuvoihin.

9.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 8 artiklan mukaisesti, jotta se voi saattaa liitteessä III olevissa 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa säädetyt tekniset eritelmät ajan tasalle.

10.         Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä

– nesteytetyn maakaasun varastointi-, kuljetus- ja tankkausprosessin turvallisuutta koskevista säännöksistä,

– meri- ja sisävesiliikenteen vesialusten ja nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden yhteentoimivuutta koskevista teknisistä eritelmistä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 9 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7 artikla Liikennepolttoaineita koskevat kuluttajatiedot

1.           Rajoittamatta direktiivin 2009/30/EY soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien markkinoilla olevien polttoaineiden ja ajoneuvojen yhteensopivuudesta on saatavilla merkityksellistä, selkeää ja yksinkertaista tietoa

a)      jäsenvaltioiden alueella kaikkien tankkauspisteiden jakelulaitteissa, ajoneuvojen edustusliikkeissä ja katsastusasemilla;

b)      ajoneuvojen ohjekirjoissa;

c)      ajoneuvoissa. Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden alueella myytäviin uusiin ajoneuvoihin [päivästä, jona tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja kaikkiin muihin jäsenvaltioiden alueella rekisteröityihin ajoneuvoihin päivästä, jona ne katsastetaan ensimmäistä kertaa [päivän, jona tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] jälkeen.

2.           Edellyttäen, että tiedot ovat käytettävissä ja sopivia direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi, 1 kohdassa tarkoitettujen polttoaineiden yhteensopivuutta koskevien tietojen on perustuttava eurooppalaisia standardeja (EN) koskevien järjestelmien mukaisiin polttoaineiden merkintästandardeihin, jotka luetellaan liitteessä III olevassa 4 kohdassa, ja kyseiset standardit on esitettävä graafisesti.

3.           Samaa 2 kohdassa mainittua graafista esittämistapaa on käytettävä 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi.

4.           Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään yhteensopivuutta koskevalle tiedolle tietty sijaintipaikka ajoneuvossa ja sen graafinen esittämistapa, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus koko unionissa. Jos polttoaineiden merkintästandardit sisältäviä EN-järjestelmiä ei ole saatavissa tai ne eivät sovellu direktiivin tavoitteiden saavuttamiseen, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään merkintöjä koskevat parametrit sellaisille unionin markkinoille saatetuille polttoaineille, joiden osuus on komission arvion mukaan vähintään yksi prosentti kokonaismyyntimäärästä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

6.           Tässä artiklassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset annetaan 9 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

8 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.           Siirretään 3, 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3, 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Edellä olevien 3, 4, 5 ja 6 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

9 artikla  Komitea

1.           Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.           Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

10 artikla Kertomukset ja tarkistaminen

1.           Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle kertomus kansallisesta toimintakehyksestä ja sen täytäntöönpanosta viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Näihin kertomuksiin on sisällytettävä liitteessä I luetellut tiedot.

2.           Komissio antaa kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein alkaen [kahden vuoden kuluttua siitä, kun tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä].

Komission kertomukseen sisältyvät

– arviointi kunkin jäsenvaltion toteuttamista toimista,

– arvio tämän direktiivin vaikutuksista vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittymiseen sekä talouteen ja ympäristöön,

– tiedot tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien vaihtoehtoisten polttoaineiden ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden teknisestä kehityksestä ja markkinoiden kehityksestä.

Komissio voi ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä.

Komission kertomuksessa arvioidaan tässä direktiivissä säädettyjä, infrastruktuurin rakentamista ja teknisten eritelmien täytäntöönpanoa koskevia vaatimuksia ja päivämääriä ottaen huomioon asianomaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden tekninen, taloudellinen ja markkinoita koskeva kehitys; komission kertomukseen voidaan liittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

11 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.           Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen]. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2.           Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.           Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

12 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13 artikla Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

                                                                      

LIITE I

Kansalliset toimintakehykset

Kansallisten toimintakehysten on sisällettävä ainakin seuraavat osa-alueet:

1. Sääntelykehys

Sääntelykehyksen on koostuttava toimenpiteistä, joilla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin rakentamista, kuten rakennusluvista, pysäköintialueluvista, yritysten ympäristötehokkuuden sertifioinnista ja polttoaineiden jakeluasemien toimiluvista.

2. Kansallisen toimintakehyksen täytäntöönpanoa tukevat toimenpiteet

Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään

– suorat kannustimet, joilla edistetään vaihtoehtoisella polttoaineella kulkevien ajoneuvojen hankkimista tai infrastruktuurin rakentamista,

– mahdollisuus verohelpotuksiin, joilla edistetään vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevien ajoneuvojen hankkimista ja infrastruktuurin rakentamista,

– julkisten hankintojen, myös yhteishankintojen, käyttö vaihtoehtoisten polttoaineiden tukemiseksi,

– kysyntäpuolelle suunnatut muut kuin taloudelliset kannustimet, kuten esimerkiksi erikoiskohteluun perustuva pääsy rajoitetuille alueille, pysäköintijärjestelyt, tietylle käyttäjäryhmälle varatut ajokaistat.

3. Laajemman käytön ja tuotannon tukeminen

Vuotuinen julkinen määräraha – polttoaineittain ja liikennemuodoittain (maantie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenne) eriteltynä – jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa.

Vuotuinen julkinen määräraha – polttoaineittain ja liikennemuodoittain eriteltynä – jolla tuetaan vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvien teknologioiden tuotantolaitoksia.

4. Tutkimus, teknologian kehittäminen ja demonstrointi:

Vuotuinen julkinen määräraha – polttoaineittain ja liikennemuodoittain eriteltynä – jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia.

5. Tavoitteet

– vuoden 2020 loppuun mennessä saavutettaviksi asetetut kansalliset tavoitteet, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä eri liikennemuodoissa (maantie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenne) ja niihin liittyvää infrastruktuuria,

– kansalliset vuosittain vahvistettavat tavoitteet, jotka koskevat vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä eri liikennemuodoissa ja niihin liittyvää infrastruktuuria, jotta saavutetaan kansalliset tavoitteet, joiden määräajaksi on asetettu vuoden 2020 loppu.

LIITE II

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauspisteiden vähimmäismäärä kussakin jäsenvaltiossa

Jäsenvaltio || Latauspisteiden lukumäärä (tuhatta) || Julkisten latauspisteiden lukumäärä (tuhatta)

BE || 207 || 21

BG || 69 || 7

CZ || 129 || 13

DK || 54 || 5

DE || 1503 || 150

EE || 12 || 1

IE || 22 || 2

EL || 128 || 13

ES || 824 || 82

FR || 969 || 97

IT || 1255 || 125

CY || 20 || 2

LV || 17 || 2

LT || 41 || 4

LU || 14 || 1

HU || 68 || 7

MT || 10 || 1

NL || 321 || 32

AT || 116 || 12

PL || 460 || 46

PT || 123 || 12

RO || 101 || 10

SI || 26 || 3

SK || 36 || 4

FI || 71 || 7

SE || 145 || 14

UK || 1221 || 122

HR || 38 || 4

LIITE III

Tekniset eritelmät

1. Sähkölatauspisteitä koskevat tekniset eritelmät

1.1. Moottoriajoneuvojen hitaat sähkölatauspisteet

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen hitaat vaihtovirtalatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi standardissa EN 62196-2:2012 kuvatuilla tyypin 2 pistokytkimillä.

1.2. Moottoriajoneuvojen nopeat sähkölatauspisteet

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen nopeat vaihtovirtalatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi standardissa EN 62196-2:2012 kuvailluilla tyypin 2 pistokytkimillä.

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen nopeat tasavirtalatauspisteet on varustettava yhteentoimivuuden varmistamiseksi asianomaisessa EN-standardissa, joka on määrä antaa vuonna 2014, kuvailluilla tyypin ”Combo 2” pistokytkimillä.

1.3. Maasähkö vesialuksia varten

Maasähkön syöttämiseen vesialuksille tarvittavien laitteiden – järjestelmien suunnittelu, asentaminen ja testaus mukaan lukien – on oltava asianomaisen EN-standardin, joka on määrä antaa vuonna 2014, mukaiset ja siihen asti, kun kyseinen standardi annetaan, standardin IEC/ISO/IEEE 80005-1 teknisten eritelmien mukainen.

2. Moottoriajoneuvojen vetytankkauspisteitä koskevat tekniset eritelmät

2.1. Maalla liikkuvissa ajoneuvoissa polttoaineena käytettävän kaasumaisen vedyn ulkona sijaitsevien tankkauspisteiden on oltava asianomaisen EN-standardin, joka on määrä antaa vuonna 2014, mukaiset ja siihen asti, kun kyseinen standardi annetaan, kaasumaisen vedyn tankkausasemia koskevat tekniset eritelmät sisältävän standardin IEC/ISO/IEEE 80005-1 (Gaseous hydrogen – Fuelling Stations) mukainen.

2.2. Vetytankkauspisteistä jaettavan vedyn puhtauden on oltava asianomaisen EN-standardin, joka on määrä antaa vuonna 2014, mukainen ja siihen asti, kun kyseinen standardi annetaan, ISO 14687-2 ‑standardiin sisältyvien teknisten eritelmien mukainen.

2.3. Vetytankkauspisteissä on käytettävä tankkausalgoritmeja ja laitteita, joiden on oltava asianomaisen EN-standardin, joka on määrä antaa vuonna 2014, mukaiset ja siihen asti, kun kyseinen standardi annetaan, kaasumaisella vedyllä kulkevien kevyiden ajoneuvojen tankkausprotokollia koskevan asiakirjan ISO 14687-2 (Fuelling Protocols for Light Duty Gaseous Hydrogen Surface Vehicles) mukaiset.

2.4. Kaasumaisen vedyn tankkaukseen tarkoitettujen ajoneuvojen liittimien on oltava asianomaisen EN-standardin, joka on määrä antaa vuonna 2014, mukaiset ja siihen asti, kun kyseinen standardi annetaan, kaasumaisella vedyllä kulkevien, maalla liikkuvien ajoneuvojen tankkausliittimiä koskevan ISO 17268 ‑standardin mukaiset.

3. Maakaasun tankkauspisteitä koskevat tekniset eritelmät

3.1. Vesialusten nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä koskevat tekniset eritelmät

Vesialusten nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteiden on oltava asianomaisten EN-standardien, jotka on määrä antaa vuonna 2014, mukaiset.

3.2. Moottoriajoneuvojen nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä koskevat tekniset eritelmät

Moottoriajoneuvojen nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteiden on oltava asianomaisen EN-standardin, joka on määrä antaa vuonna 2014, mukaiset.

3.3. Moottoriajoneuvojen paineistetun maakaasun (CNG) tankkauspisteitä koskevat tekniset eritelmät

3.3.1. Paineistetun maakaasun (CNG) liittimien/säiliöiden on oltava Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) säännön nro 110 (jossa viitataan ISO 14469 ‑standardin osiin I ja II) mukaiset.

3.3.2. Paineistetun maakaasun (CNG) ja nesteytetyn paineistetun maakaasun (LCNG) tankkauspisteiden on oltava asianomaisen EN-standardin, joka on määrä antaa vuoden 2014 loppuun mennessä, mukaiset.

4. Biopolttoaineita sisältäviä bensiini- ja dieselpolttoaineita koskevat tekniset eritelmät

4.1.      Alhaisessa sekoitussuhteessa (low-blend) bioetanolia sisältävän bensiinin on täytettävä standardin EN 228 vaatimukset.

4.2.      Alhaisessa sekoitussuhteessa (low-blend) biodieseliä sisältävän dieselin on täytettävä standardin EN 590 vaatimukset.

4.3.      Standardissa EN 228 määritellyt polttoaineiden merkintävaatimukset on otettava käyttöön kaikissa bensiinin tankkauspisteiden jakelulaitteissa.

4.4.      Standardissa EN 590 määritellyt polttoaineiden merkintävaatimukset on otettava käyttöön kaikissa dieselin tankkauspisteiden jakelulaitteissa.

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[25]

Liikenne

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[26].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke ”Resurssitehokas Eurooppa”

VALKOINEN KIRJA – Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 4

Edistetään vähähiilisten liikennemuotojen käytön laajentamista ja multimodaalisuutta (liittyy ”Tehokas liikenne” -yleistavoitteeseen).

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Maa-, lento- ja meriliikennepolitiikka

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Rakennetaan vähimmäisvaatimukset täyttävä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri ja pannaan yhteiset tekniset eritelmät täytäntöön kaikkialla unionin alueella.

Säilytetään EU:n ajoneuvo- ja alusteollisuuden johtoasema; myötävaikutetaan talouden ja työllisyyden kasvuun Euroopassa.

Irtaudutaan liikenteen öljyriippuvuudesta.

Myötävaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen 60 prosentin vähennystavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Lataus-/tankkauspisteiden lukumäärä

Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen/alusten lukumäärä

Öljyn tuonnin väheneminen prosentteina

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen prosentteina

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä:

Infrastruktuurin vähimmäiskattavuus sähkön, vedyn, LNG:n (vesiliikenne ja kuorma-autot) ja CNG:n osalta

Polttoaineiden merkinnät tankkauspisteissä ja ajoneuvoissa

Pitkällä aikavälillä: Infrastruktuurin optimaalinen kattavuus sähkön, vedyn sekä LNG:n (vesiliikenne ja kuorma-autot) ja CNG:n osalta

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Helpotetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin ja vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen ja alusten sisämarkkinoiden kehittämistä.

Luodaan asianmukaiset edellytykset, jotta eri markkinatoimijat voivat suorittaa omat tehtävänsä.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Aiemmissa aloitteissa ja tukitoimissa on lähinnä käsitelty polttoaineiden tuotantoa, ajoneuvoteknologiaa sekä markkinointia, mutta tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen on jätetty vaille huomiota.

Näiden kokemusten tulokset vahvistavat sen, että tarvitaan infrastruktuureja koskevia EU:n toimia.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Liikenteen infrastruktuurit – Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) – Verkkojen Eurooppa -väline

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

Ñ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Täytäntöönpano alkaa direktiivin hyväksymisestä.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[27]

Ñ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[28]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

[…]

[…]

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kertomus vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden ja polttoaineiden infrastruktuurin kehittämistä koskevasta kansallisesta toimintakehyksestä sekä toimintakehyksen täytäntöönpanosta viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

Komissio antaa kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein alkaen kahden vuoden kuluttua siitä, kun tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Viivästykset direktiivin saattamisessa osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä

Epäasianmukainen täytäntöönpano

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Jäsenvaltioiden määräaikaiskertomukset (ensimmäinen kertomus kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ja sen jälkeen joka toinen vuosi)

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Direktiivissä säädetään EU-rahoituksesta seurantatutkimuksille. Komission yksiköt toteuttavat asianmukaiset jatkotoimet tutkimusten perusteella.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

Investointien kustannuksista vastaa yksinomaan toimiala. Komissio toteuttaa tutkimuksen joka toinen vuosi.

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

06.020300 – Eurooppalaisen liikennepolitiikan ja matkustajien oikeuksien tukitoimet. Rahoitus toteutetaan varojen siirroilla (ei vaikutusta uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen).

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero 06.020300 [Kuvaus: Eurooppalaisen liikennepolitiikan ja matkustajien oikeuksien tukitoimet] || JM/EI-JM ([29]) || EFTA-mailta[30] || ehdokas­mailta[31] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[…] || [XX.YY.YY.YY] […] || EI-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: Ei ole.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…………………………………….…] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolman-silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[…] || [XX.YY.YY.YY] […] || || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

euroa

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero 06.020300 || Otsake: Eurooppalaisen liikennepolitiikan ja matkustajien oikeuksien tukitoimet

PO: MOVE || || || vuosi n[32] || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 06.020300 || Sitoumukset || (1) || 0 || 250 000 || 0 || 250 000 || 0 || 250 000 || 0 || 750 000

Maksut || (2) || || || 250 000 || || 250 000 || || 250 000 || 750 000

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[33] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || ||

MOVE-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || || 250 000 || || 250 000 || || 250 000 || ||

Maksut || =2+2a +3 || || || 250 000 || || 250 000 || || 250 000 || 750 000

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || 250 000 || || 250 000 || || 250 000 || || 750 000

Maksut || =5+ 6 || || || 250 000 || || 250 000 || || 250 000 || 750 000

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

euroa

|| || || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

PO: MOVE ||

Ÿ Henkilöresurssit (henkilöstön uudelleenjärjestely) || 131 000 || 131 000 || 131 000 || 131 000 || 131 000 || 131 000 || 131 000 || 917 000

Ÿ Muut hallintomenot: Hallintokomitea – 1 kokous/vuosi || 13 770 || 13 770 || 13 770 || 13 770 || 13 770 || 13 770 || 13 770 || 96 390

MOVE-PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 1 013 390

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 144 770 || 1 013 390

euroa

|| || || vuosi n[34] || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 144 770 || 394 770 || || 394 770 || || 394 770 || || 1 329 080

Maksut || 144 770 || || 394 770 || || 394 770 || || 394 770 || 1 329 080

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ñ  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, euroa

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp­pi[35] || Keski­määr. kus­tan­nukset || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­­tannus € || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­­tannus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Luku­määrä yh­teen­­sä || Kustan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 4[36]… || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || Tutkimukset || 250 000 || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 3 || 750,000

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 4 || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 3 || 750 000

ERITYISTAVOITE … || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 1 || 250 000 || 0 || 0 || 3 || 750 000

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– Ñ  ¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja (henkilöstön uudelleenjärjestely).

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

euroa

|| vuosi n[37] || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || || 0 (henki­lös­tön uudel­leen­järjestely)

Muut hallintomenot || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 96 390

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 96 390

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[38] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 13 370 || 96 390

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ñ  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja: henkilöstöä siirretään toisiin tehtäviin.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi n || Vuosi n + 1 || Vuosi n + 2 || Vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 0,5 AD + 0,05 AST || 0,5 AD + 0,05 AST || 0,5 AD + 0,05 AST || 0,5 AD + 0,05 AST || 0,5 AD + 0,05 AST || 0,5 AD + 0,05 AST || 0,5 AD + 0,05 AST

XX 01 01 02 (lähetystöt) || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[39]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

XX 01 04 yy[40] || - päätoimipaikassa[41] || || || || || || ||

- lähetystöissä || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || || || || || || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– Ñ  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

[…]

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[42]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

[…]

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– ÑEhdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– Ñ  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

· ¨  vaikutukset omiin varoihin

· ¨  vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrä­rahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[43]

vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[…]

[1]               KOM(2010) 2020 lopullinen.

[2]               KOM(2011) 144 lopullinen.

[3]               COM(2013) 17.

[4]               http://ec.europa.eu/transport/urban/cts/doc/2011-01-25-future-transport-fuels-report.pdf

http://ec.europa.eu/transport/urban/cts/doc/2011-12-2nd-future-transport-fuels-report.pdf

http://ec.europa.eu/transport/urban/cts/doc/jeg_cts_report_201105.pdf

http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/files/cars-21-final-report-2012_en.pdf

http://ec.europa.eu/transport/urban/events/2011_04_13_future_transport_fuels_en.htm

http://ec.europa.eu/transport/urban/consultations/doc/cts/report-on-results.pdf

http://ec.europa.eu/transport/urban/studies/doc/2012-08-cts-implementation-study.pdf

[5]               http://ec.europa.eu/transport/urban/studies/urban_en.htm

[6]               www.eutransportghg2050.eu

[7]               EUVL C […], […], s. […].

[8]               EUVL C […], […], s. […].

[9]               EUVL C […], […], s. […].

[10]             KOM(2010) 2020.

[11]             KOM(2011) 144.

[12]             EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16.

[13]             COM(2013) 17.

[14]             http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/automotive/files/cars-21-final-report-2012_en.pdf

[15]             KOM(2012) 636 lopullinen, 8.11.2012.

[16]             EUVL L 140, 5.6.2009. s. 16.

[17]             EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55.

[18]             EUVL L 327, 27.11.2012.

[19]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta (EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1).

[20]             EUVL L xxx.

[21]             EUVL L 140, 5.6.2009, s. 88.

[22]             EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

[23]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[24]             EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

[25]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[26]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[27]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[28]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[29]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[30]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[31]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[32]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[33]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[34]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[35]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[36]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[37]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[38]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[39]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT = vuokrahenkilöstö (”Intérimaire”), JED= ”Jeune Expert en Délégation” (nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä), LA= paikalliset toimihenkilöt, SNE = kansalliset asiantuntijat.

[40]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[41]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[42]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[43]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.